Mitä?! Työn n imua ja iloa keskellä työn n kuormituksia

Samankaltaiset tiedostot
Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointi ja työn tuunaaminen. Anna Laaksonen, erityisasiantuntija

Työn voimavarat ja palkitsevuus hyvinvoinnin ja innostuksen lähteenä. Saija Koskensalmi

TUUNAA TYÖSTÄSI INNOSTAVA Saija Koskensalmi. Saija Koskensalmi

Energiaa työhön Case: Innostuksen spiraali Anna Vanhala, kehittämiskonsultti

Mikä auttaa jaksamaan, miten tukea hyvää työn tekoa? - ja mitä positiivinen psykologia tähän sanoo? Krisse Lipponen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Hyvinvointi työntekijän voimanlähteenä

MUUTTUVA OPETTAJUUS JA TYÖHYVINVOINTI

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

INnostuksen SPIraali Innostavat ja menestyvät työyhteisöt

ONKO SUUTARIN LAPSELLA KENKIÄ - työhyvinvoinnin vaaliminen Kiipulassa

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Strateginen hyvinvoinnin johtaminen tukee kuntia muuttuvassa maailmassa. Terttu Pakarinen

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

University of Tampere University of Jyväskylä

Pekka Huuhtanen Consulting. Työstä innostuminen. Pekka Huuhtanen. Innostu työstä seminaari Kasnäs Pekka Huuhtanen tutk.

Työhyvinvointi pienyrityksessä. Professori Marja-Liisa Manka

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

OMAN TYÖHYVINVOINNIN TUKEMINEN

Valtakunnallinen AlueAvain Omaishoitajaliitto ry. Heidi Ristolainen Opintokeskus Sivis

Työhyvinvointia yhdessä Pori

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA

Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Henkilöstö strategisena resurssina -tutkimus

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Harri Vainio

HJ1. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari Piia Akkanen

Hannu Tonteri Työpsykologi jalava & tonteri. Pro Labor

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

Miten jaksamme työelämässä?

Työkykyjohtaminen osaksi henkilöstötuottavuutta

Mitä tiedetään yrittäjien työhyvinvoinnista?

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

Työhyvinvointi ja johtaminen

Osuva-kysely Timo Sinervo

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Työolotutkimus Tiedotustilaisuus

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

HYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Työhyvinvointi yliopistossa- ongelmista vahvuuksiin

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

Hyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen. meiningistä

Oma jaksaminen on työhyvinvoinnin perusta Talous- ja palkkahallintopäivät

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Eveliina Salonen. INTUITIO Ja TUNTEET. johtamisen ytimessä. Alma Talent Helsinki 2017

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä

Työhyvinvointi. Janita Koivuranta

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Talitiainen Parus major

Esimies eri-ikäisten johtajana. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? Taru Feldt, PsT

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Aloitustilaisuus

Miten voin itse vaikuttaa omaan työhyvinvointiini?

Kehitetäänkö työhyvinvointia vai työtä?

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Opinnollistaminen ja työhyvinvointi osana työpajan kehittämistä

Ikäkaarijohtaminen kuinka löytää voimaa eri-ikäisyydestä?

Eväitä parempaan itsensä johtamiseen Hanna Poskiparta, Novetos Oy

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

LUOTTAMUS - PÄÄOMA. Luottamus - pääoma

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Osuva-loppuseminaari

Tu-53.C Hyvinvointi ja kuormittuminen työorganisaatiossa

Mielenterveys voimavarana

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Duunitalkoot. Työnteon mielekkyys pakkasella (Työolobarometriaineistot ) Työkyky on aina suhteessa työn vaatimuksiin

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Transkriptio:

Mitä?! Työn n imua ja iloa keskellä työn n kuormituksia Suomen Liikunta ja Urheilu ry SLU Työhyvinvointiseminaari 25.2. 2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti

I Työhyvinvointi ei ole mustavalkoista (joko tai) vaan moniulotteista (sekä että) Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 2

Työhyvinvointi on moniulotteinen ilmiö Ahdistus työholismi stressi alkava työuupumus Virittyminen + työn imu Innostus - Mielihyvä + työtyytyväisyys Masennus vakava työuupumus boreout? - työssä viihtyminen, palautuminen Viihtyvyys (Lähde: soveltaen Hakanen, 2005 Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / Warr, 1999) 3

Työss ssä kuormittuminen voimavarojen sijoittamisen ja vastineitten välisenv lisenä epäsuhtana PANOSTUKSET TYÖHÖN VASTINEET TYÖLTÄ - aika + onnistuminen, aikaansaaminen - voimat + ammatillinen kehittyminen - taidot + uralla eteneminen, toimeentulo - ponnistelut + turvallisuus, jatkuvuus - uhraukset + arvostus, palaute - epävarmuuden sieto + tyydytys, sisältö ja ryhti elämälle pitkäaikainen ristiriita ja epäedullinen tilanne (myös vrt. työtovereihin) TYÖUUPUMUS Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 4

Esim. 1. Voimavarojen menetysten kierteet. Stressin ja työuupumuksen yhteydet sairaana työskentelyyn % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 vakava työuupumus erittäin paljon stressiä 0 ei kertaakaan kerran 2-5 kertaa yli 5 kertaa Lähde: Hakanen & Perhoniemi, 2006 Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 5

II Millaista työhyvinvointia tarvitsemme työelämän lisääntyvissä vaatimuksissa jaksaaksemme ja kukoistaaksemme? Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 6

Onko nykyajan työel elämävaatimuksissa mahdollista voida hyvin? Nykyinen työelämä peräänkuuluttaa optimaalisesti toimivia, vastuuta laadukkaasta työsuorituksesta ottavia, osaavia, aloitteellisia ja yhteistyötaitoisia työntekijöitä Millaisella hyvinvointiajattelulla tämä on mahdollista? Sellaisella, jossa työntekijät kuormittuvat entistäkin enemmän, jotta työpaikat tekevät tulosta? Vai onko "win-win" mahdollista: työntekijät ja työyhteisöt kukoistavat ja työpaikat myös menestyvät? Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 7

Mitä on korkein hyvä ja hyvinvointi elämäss ssä? I Hedoninen hyvinvointi (Aristippos): mielihyvää ja iloa sekä mielipahan ja kivun minimoimista II Eudaimoninen hyvinvointi (Aristoteles): inhimillisten mahdollisuuksien toteutumista, itsen toteuttamista ja kukoistusta sekä työtä osana mielekästä ja tarkoituksellista elämää Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 8

Millaista hyvinvointia työel elämässä pyritää ään n edistämää ään? I Hedoninen hyvinvointi (Aristippos): mielipahan minimoimista ja hyvinvoinnin riskeihin ja epäkohtiin (ylikuormitukseen) puuttumista = perinteinen työhyvinvoinnin ja työterveyden malli tavoitteena "sairauspoissaolojen minimointi" II Hedoninen hyvinvointi (Aristippos) pidemmälle vietynä: iloa ja mielihyvää työssä tavoitteena "työntekijöiden läsnäolo" III Eudaimoninen hyvinvointi (Aristoteles): inhimillisten mahdollisuuksien toteutumista, itsen toteuttamista ja kukoistusta sekä työtä osana mielekästä ja tarkoituksellista elämää ja työn imua tavoitteena työntekijän ja työpaikan kukoistus Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 9

Tavoitteena tarpeita tyydyttävä mielekäs s työ Eudaimoninen hyvinvointi (Aristoteles): inhimillisten mahdollisuuksien toteutumista, itsen toteuttamista ja kukoistusta sekä työtä osana mielekästä ja tarkoituksellista elämää ja työn imua Haaste organisaatioille ja johtamiselle: vain tällä tavalla hyvinvoivat työntekijät kukoistavat moninaistuvissa työelämävaatimuksissa. Ihmiset ovat luonnostaan aktiivisia, aloitteellisia ja tavoitteellisia työssään silloin, kun he voivat tehdä mielekästä, tarkoituksellista työtä, joka tyydyttää riittävästi inhimillisiä itsenäisyyden, yhteenliittymisen ja pärjäämisen perustarpeita. Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 10

III Kohti työn imua ja työyhteisön kukoistusta Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 11

Jospa suuntaisimmekin huomiomme voimavaroja tuottaviin asioihin työss ssä? Mitä tapahtui, kun viimeksi koit suurta iloa työssäsi? Kuinka usein nautit työstäsi? Kun työ on tuntunut raskaalta, mikä silloin on motivoinut ja lisännyt voimiasi? Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 12

Työn n imu kuvaa myönteist nteistä, suhteellisen pysyvää tunne- ja motivaatiotäyttymyksen tilaa Tarmokkuus: on energisyyttä, halua panostaa työhön, sinnikkyyttä ja ponnistelun halua myös vastoinkäymisissä Omistautuminen: on työn merkitykselliseksi ja haasteelliseksi kokemista, innokkuutta, työn inspiroivuutta ja ylpeyttä omasta työstä Uppoutuminen: on syvä keskittyneisyyden tila ja paneutuneisuus työhön sekä näistä koettu nautinto ja ajan kuluminen kuin huomaamatta (Lähde: Schaufeli ym. 2002; Hakanen, 2002) Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 13

Hyväss ssä työss ssä ja työyhteis yhteisössä työn n voimavarat tyydyttävät t inhimillisiä perustarpeita ja synnyttävät t sitä kautta työn n imua - itsenäisyys: työn itsenäisyys, ymmärrys muutosten asettamista vaatimuksista omalle työlle - yhteisöllisyys: palaute, arvostus, ponnistelujen ja onnistumisten jakaminen, arkinen myönteinen vuorovaikutus - pärjääminen: työn tulosten näkeminen, monipuoliset mahdollisuudet hyödyntää osaamistaan ja kehittyä edelleen Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 14

Työn imua ovat kokeneet erityisesti naiset vanhemmat työntekijät ne, joiden kotona asuu lapsia (lasten lukumäärä ja se, että lapset ovat alle kouluikäisiä, on myönteisessä yhteydessä työn imuun) määräaikaiset työntekijät => työntekij ntekijöissä/organisaatioissa energiaa ja motivaatiota usein siellä, missä sitä ei ehkä osata havaita! (Lähde: Hakanen, 2009) Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 15

Työn n imun lähteitl hteitä työtä ja työoloja koskevat ns. työn voimavarat "tarttuminen" ihmisten välillä yksilölliset voimavarat: sinnikkyys ja kimmoisuus, optimismi, sisäinen työmotivaatio, itsearvostus riittävä palautuminen työpäivän rasituksista kodin voimavarat (Lähde: Hakanen, 2009) Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 16

Työn n imun seuraukset ovat myönteisi nteisiä ihmiselle ja organisaatiolle työtä ja työpaikkaa koskevat myönteiset asenteet ja aikomukset aloitteellisuus ja muu vapaaehtoinen suoriutuminen työssä työssä suoriutuminen ja työn tuloksellisuus oppimismotivaatio ja jatkokouluttautuminen tyytyväisyys elämään ja muun elämän hyvinvointi terveys (Lähde: Hakanen, 2009) Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 17

IV Kohti tasapainoisempaa näkemystä työpahoinvoinnista ja työhyvinvoinnista hyvinvoinnista: Työn Vaatimusten Työn Voimavarojen (TV-TV) malli Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 18

Työn vaatimusten Työn voimavarojen (TV-TV) malli Työn voimavarat = ne työn fyysiset, psykologiset, sosiaaliset tai organisatoriset piirteet, jotka (1) auttavat kohtaamaan työssä koettujavaatimuksiajaniihin liittyviä fysiologisia ja psykologisia kustannuksia, jotka (2) edistävät työn tavoitteiden saavuttamisessa ja jotka (3) virittävät henkilökohtaista kasvua, oppimista ja kehittymistä työssä (Demerouti ym, 2001) Työn voimavaroja, mm: esimiehen tuki ja johtamisen käytännöt työn itsenäisyys myönteiset asiakassuhteet työn palkitsevuus ja kehittävyys palaute ja arvostus työn varmuus innovatiivisuus työyhteisössä työpaikan kannustava ilmapiiri Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 19

Työn voimavarojen (TV-TV) TV) malli Motivaatioprosessi: Työn voimavaratekijät Työn imu Sitoutuminen työhön, vapaaehtoinen suoriutuminen Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 20

Työn vaatimusten Työn voimavarojen (TV-TV) malli Työn vaatimukset = ne työn fyysiset, psykologiset, sosiaaliset tai organisatoriset piirteet, jotka edellyttävät fyysisten ja/tai psyykkisten, kuten kognitiivisten tai emotionaalisten, ponnistelujen ylläpitämistä ja joihin tästä syystä liittyy jatkuvia fyysisiä ja/ta psykologisia kustannuksia (Demerouti ym. 2001) Työn vaatimuksia, mm: työn määrällinen (aikapaine, kiire) kuormittavuus työn vaikeus ja vastuullisuus rooliristiriidat tunteita kuormittava vuorovaikutus asiakkaiden kanssa fyysisen työympäristön rasitukset työn ja muun elämän ristiriidat Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 21

Työn vaatimusten työn voimavarojen (TV-TV) TV) malli Terveyden heikentymisen prosessi ('jaksamispolku'): Työn vaatimukset Työssä uupuminen Heikentynyt terveys, pitkät poissaolot, suoriutuminen työssä Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 22

Molempiin työhyvinvoinnin prosesseihin on kiinnitettävä huomiota työyhteis yhteisöissä ja johtamisessa Energiaprosessi ('jaksamispolku'): Työn vaatimukset Työpahoinvointi (työuupumus) Kielteisiä seurauksia Motivaatioprosessi: Työn voimavaratekijät Työhyvinvointi (työn imu) Myönteisiä seurauksia (Lähde: Demerouti ym. 2001; Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / Schaufeli ja Bakker, 23 2004; Hakanen, 2005)

Esim.. 2: TV-TV mallin oletukset toteutuivat kolmen vuoden seurantatutkimuksessa Terveyden heikentymisen prosessi: Kaikki merkityt yhteydet ovat kolmen vuoden aikavälin vaikutuksia Työn vaatimukset + Työuupumus + Masennus - Motivaatioprosessi: Työn voimavarat + Työn imu + Työhön ja organisaatioon sitoutuminen (Lähde: Hakanen, Schaufeli & Ahola, 2008) Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 24

Esim 2 jatkuu: Työhyvinvointi syntyy työoloista oloista. Sen sijaan työuupumusoireet lisäsiv sivät kotielämän kuormittavuuden kokemuksia kolmen vuoden aikana Terveyden heikentymisen prosessi: + Kodin vaatimukset Työn vaatimukset + Työuupumus + Masennus Motivaatioprosessi: - Kaikki merkityt yhteydet ovat kolmen vuoden aikavälin vaikutuksia Työn voimavaratekijät + Työn imu + Organisaatioon sitoutuminen (Lähde: Hakanen, Schaufeli & Ahola, 2008 Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 25

Mietittäväksi työyhteis yhteisössä * Jos työyhteisössä esiintyy pahoinvointia, johtuuko se enemmän työn liiallisista vaatimuksista vai sittenkin puutteellisista työn ja työyhteisön voimavaroista? "En jaksa" onkin "ei kiinnosta" tai "ei tunnu mielekkäältä" * Mitkä työn ja yhteisön voimavarat ovat työpaikkamme parhaita vahvuuksia? Missä voimavaroissa on kehittämisen tarpeita? Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 26

Esim. 3: "Ei meijän työpaikalla (innovaatioita)" Mitään uutta ei ole ilmaantunut. Työnjako on jo toteutunut äärimmilleen. Innovaatioita ei ole ollut yli 5 vuoteen. Uudet innovaatiot vievät lähes aina resursseja perus- /potilastyöstä. Moiseen ei mitään mahdollisuuksia ajan ja henkilöstön puutteen takia. Työ on "kun selvittäisiin päivä kerralla" -tyyppistä. Ei nyt oikeen ole - työyhteisössämme on nykyään vallalla ajatus, ettei mikään saa maksaa mitään - se vie innostuksen kehittämiseen. EHDOTETTU... EI olla saatu! Vastaava hammaslääkäri tyrmää kaikki uudet ideat, ei niitä kannata edes esittää. Ei mitään. Hallinto, byrokratia ja kokoukset lisääntyvät. Meillä hammashoitolat eivät itse päätä mistään, eikä uudistuksia saa toteuttaa. Ei ole otettu käyttöön, nykytilanteessa ei hyötyä. Viimetipassa perutut ajat täyttyvät hetkessä muutenkin. Teen yksin töitä sen verran kuin ehdin ja jaksan ilman sen kummempia koukeroita = ajanhukkaa Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 27

Esim.. 3: Työhyvinvoinnin voimavarakaravaanit ja myönteiset spiraalit ovat tutkitusti mahdollisia työntekijä työyhteisö Työn voimavarat + + Työn imu Aloitteelli- + + suus Työyhteisön innovatiivisuus + + (Hakanen, Perhoniemi & Toppinen-Tanner, 2008) Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 28

Esim.. 4. Voimavarojen kasautuminen ja myönteiset kehät: Onnistunut muutosten kohtaaminen työpaikalla johtaa työuran pidentämisaikeisiin Muutoskokemukset + + Muutokset + työn imussa Työssä jatkamisen aikeet Työssä jatkamisen aikeet 3 v. aiemmin, sukupuoli, ikä, terveys, toimeentulo, puoliso eläkkeellä, perhe ja vapaa-aika tärkeintä (Lähde: Hakanen & Perhoniemi, 2008) Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 29

Esim.. 4. Voimavarojen kasautuminen ja myönteiset kehät: Onnistunut muutosten kohtaaminen lisää työn imua ja se edelleen entistä myönteisemp nteisempää muutosten kohtaamista jatkossakin Muutoskokemukset + + Muutokset + työn imussa + + Työssä jatkamisen aikeet Työssä jatkamisen aikeet 3 v. aiemmin, sukupuoli, ikä, terveys, toimeentulo, puoliso eläkkeellä, perhe ja vapaa-aika tärkeintä Muutoskokemukset myöhemmin (Lähde: Hakanen & Perhoniemi, 2008) Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 30

Miksi myönteisyys työss ssä on tärket rkeää? Kielteisyys (pelko, viha yms.) kapeuttaa ajattelu- ja toimintamalleja toimintatavat Myönteisyys laajentaa ajattelu- ja toimintavalikoimaa => ja edelleen pitkällä aikavälillä yksilöllisiä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja => jotka taas tarttuvat muuhunkin työyhteisöön ja organisaatioon. Menestyvät tiimit (kannattavuus, asiakastyytyväisyys, 360 0 arviot) erottuivat tutkimuksessa muista: niissä myönteisen arvostus-, tuki- ja rohkaisupuheen suhde kielteiseen puheeseen oli 3:1 Kun kiinnitettiin huomiota työntekijän heikkouksiin, tulokset huononivat kun vahvuuksiin, tulokset paranivat. Myönteisyys myös kasvattaa vaikeiden tilanteiden kestokykyä ja kimmoisuutta. (Lähteinä mm. Fredrikson, 2001; Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 31 Fredrikson ja Losada, 2005)

Työn vaatimukset Tavoitteena tasapaino työn vaatimusten ja voimavarojen välillä Stressi, työuupumus (kuormittava työ) paljon Työn imu (haastava työ) vähän Työn voimavarat paljon Apatia (tylsä työ) vähän Kyllästyminen (helppo työ) Mielekkyyden katoaminen boreout? Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 32

V Lopuksi: yksilöllisi llisiä ja yhteisöllisi llisiä keinoja vahvistaa työn n imua ja iloa Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 33

Erilaisia palautumisen muotoja vapaa- ajalla: mikä sinua rentouttaa ja voimistaa parhaiten? Irtautuminen "vapaalla en ajattele pätkääkään työasioita" Rentoutuminen "vapaalla rentoudun ja teen rentouttavia asioita" Itsensä haastaminen ja taidon hallinta "vapaalla haastan itseäni ja laajennan horisonttiani älyllisillä tai muilla haasteilla" Kontrolli "vapaalla päätän itse, mitä teen ja miten aikani käytän" (Lähde: Sonnentag ja Fritz, 2007) Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 34

Työn n imun mahdollistava positiivinen ote työhön Huomio omissa ja työporukan vahvuuksissa ja mahdollisuuksissa Itselle ja muille hyvää tekevien asioiden tunnistaminen ja niiden vaaliminen Asenteena työn arjessa: kyky itsereflektioon myönteisyys ja ratkaisukeskeisyys aikuisuus Toimintana työyhteisössä: epäkohtienkin kimppuun rakentavasti ja sitkeästi yhdessä ja omalla kohdalla laitetaan liikkeelle myönteisiä voimaannuttamisen kehiä Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 35

Työn n ja työyhteis yhteisön n voimavarojen tunnistamisessa on alku niiden vahvistamiselle Ovatko nämä työsi ja työyhteisönne voimavaroja? I Työn 'ydin' (tehtävätaso) työn palkitsevuus, kehittävyys ja monipuolisuus, työn tulokset nähtävillä, asiakastyön riemut II Työn organisointi vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön, työroolien ja tavoitteiden selkeys III Työyhteisön vuorovaikutus ja esimiehen toiminta (sosiaalinen taso) esimiehen tuki ja ohjaus tarvittaessa, johtamisen käytännöt, palaute ja arvostus, muiden kokema työn imu IV Organisaatiokulttuuri (organisaatiotaso) työn varmuus, innovatiiviset toimintatavat, työpaikan ilmapiiri, ihmissuuntautuneisuus, työn ja muun elämän yhteensovittamista tukevat asenteet ja käytännöt V Yksilö yksilölliset voimavarat, kuten optimismi, sinnikkyys ja kimmoisuus, asennoituminen työhön ja työyhteisöön Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 36

Työn n imu polku on Työterveyslaitoksen palveluprosessi työyhteis yhteisölle Yksilön voimavarat Työyhteisön voimavarat Työyhteisön menestyminen Työn imu: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen työssä Hyvinvointi Innovatiivisuus Aloitteellisuus Työyhteisötaidot Lisätietoja: anna.vanhala@ttl.fi leena.multanen@ttl.fi jari.hakanen@ttl.fi Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 37

Työn n imu polku Prosessikuvaus Tilannekartoitus: alkukysely Välitehtävät Välitehtävät Työpaja 1 Työpaja 2 Työpaja 3 Seurantatapaaminen Vaikutuskartoitus: seurantakysely ja palaute Välitapaaminen Välitapaaminen Sisältöalueet Työn imun kokemus Olemassa olevat työn voimavarat ja niiden vahvistaminen Työn kuormitustekijät ja niiden vähentäminen ratkaisukeskeisesti Onnistumisten analysointi ja vahvistaminen Potentiaaliset ja tunnistamattomat voimavarat Työhyvinvoinnin voimavarakaravaanit Työn imun ja voimavarojen ylläpitäminen muutostilanteessa Mahdollisiin vastoinkäymisiin varautuminen jatkossa Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 38

Lisää tietoa aiheesta Jari Hakanen Työuupumuksesta työn imuun: työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla Työterveyslaitoksen tutkimuksia 27, Helsinki, 2005 Työterveyslaitos & Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitos Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 39

KIITOS JA AURINKOISTA TULEVAISUUTTA! Jari Hakanen/Työterveyslaitos /2009 / 40