Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä

Rantakalliontie 7 16900 LAMMI 21.5.2014

2 1. YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1986 valmistunut omakotitalo. Rakennus on ns. paikalla rakennettu. Rakennus on perustettu betonianturoiden varaan ja perusmuurit (sokkeli) ovat kevytsoraharkkoa. Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta, jonka päällä on mineraalivillaeristetty puulattia (ns. puukorokelattia). Pesutiloissa on kaksoisbetonilaatta. Ulkoseinät ovat hirsirunkorakenteiset, eristeenä on sisäpuolella villa. Vesikatteena on profiilipelti. Lämmitysjärjestelmänä on sähkölämmitys. Lämmönjakotapana ovat kattoelementit ja lattialämmitys. Ilmanvaihto on koneellinen poisto. Rakennusta on peruskorjattu vesikatteen osalta, sekä jakotukin aiheuttama vuotovahinko on korjattu. Kohteessa havaitut merkittävimmät asiat liittyvät lattian ns. riskirakenteen jatkotutkimustarpeeseen sekä pesutilojen peruskorjaustarpeeseen. Kattovuodon aiheuttamat vauriot on syytä myös tarkastaa. Kohde on rakennettu rakennusajankohtana saatavilla olevilla materiaaleilla ja menetelmillä, eikä alkuperäisiltä osiltaan vastaa nykyisiä rakennusten tasovaatimuksia ja määräyksiä. Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä. Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä. 2. OLEELLISIMMAT HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Havainto Riskirakenne Korjaus Varautuminen Jatkotutkimus Sokkelissa on kosteusjälkiä x 7 Maanpinnat kallistavat osin taloa kohden x x 7 Puukorokelattia x x 7 Vesikatteen vanhat vuodot 13 Pesuhuone on saavuttanut teknisen käyttöikänsä Ks. kohta x 14 Korvausilman saanti ei ole riittävää x 17 Jakotukoin suojaus vuotovahingon varalle x 18

3 3. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Tarkastuksen tilaaja Kanta-Hämeen Ulosottovirasto Tarkastuspäivä Raportointipäivä 21.5.2014 27.5.2014 Tarkastaja Harri Karvonen, pätevöitynyt kuntotarkastaja (AKK) Ilmoitettu pintaala 67,5 htm² llmoitettu 88,4 ktm 2 rakennusvuosi 1986 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Läsnä olleet Asukas (1 hlö) Ulosottoviraston henkilökuntaa (1 hlö) Tarkastushetken sää Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Käytettävissä olleet asiakirjat Rajaukset RH % C g/m³ Sääolosuhde Ulkoilma 88 +15 11,3 Pilvipoutainen Huoneilma 32 +24 7,0 Olosuhteet ennen tarkastusta Sadekuuro Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest LG2 mittarilla, joka oli varustettuna B 50 -mittapäällä. Rakenneavausten ja -mittausten yhteydessä (mikäli oli tarpeellista) rakenteiden kosteus mitattiin Gann LG2 mittalaitteella varustettuna puukosteus- ja RHT-37 suhteellisen kosteuden mitta-antureilla (kalibroitu 4/2014). Kohteen rakennuspiirustukset. Asuinrakennus. Lattian ja väliseinien riskirakenteen sekä kattovuodon tarkastamiseksi tehtäville rasiaporauksille ei saatu lupaa.

4 4. Rakennetyypit ja LVI-tekniikka yleisluontoisesti (perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin) Kerrosluku 1 1 / 2 Rakennustapa Perustukset Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Väliseinät Välipohja Yläpohja Kattomuoto Vesikate Lämmöntuotto Lämmönjako Ilmanvaihtojärjestelmä Kunnallistekniikka Loppukatselmus Paikalla rakennettu Anturaperustus, harkkoperusmuuri Puukorokelattia, pesutiloissa kaksoisbetonilaatta Hirsirunko (sisäpuolella villa) Puurunkoiset Puupalkisto Puiset kattoristikot, villaeriste Harjakatto Profiilipelti Suorasähkölämmitys Patterit, kattoelementit ja lattialämmitys Koneellinen poisto Ei. Omistajan arveluiden mukaan jätevesijärjestelmä mahdollisesti täyttää kiristyvät määräykset. Lopputarkastuspöytäkirjaa ei ollut käytettävissä. Loppukatselmus vuonna

5 5. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelu Suoritetut korjaukset ja huoltotoimenpiteet: Vesikate on uusittu vanhan huopakatteen päälle. Omistajan tiedossa olevat rakennuksessa esiintyneet kosteushavainnot / -vahingot: Vuonna 2003 jakotukki vuoti pukuhuoneessa. Vahinko korjattiin vuotovahinkojen jälkitorjuntaan erikoistuneen urakoitsijan toimesta ja valvonnassa. Vesikatteen jiirin aluspahvi repesi ja vettä vuoti vesikatteen läpi yläkertaan. Omistajan kertoman mukaan vuoto oli lyhytaikainen ja saatiin nopeasti suojattua. Yläkerran katossa näkyvät mustat jäljet johtuvat huovan piestä. Omistajan tiedossa olevat viat, puutteet, vauriot tai epäilyt niistä: Ei ole tiedossa. Nykyisen omistajan suunnitteilla olevat korjaukset: Huoltomaalausta. Kohteeseen tehdyt aikaisemmat tutkimukset: Radonia ei ole mitattu. Omistajan havaitsema kylmyys, vetoisuus tai jäätymisongelmat: Omistaja ei ole havainnut rakennuksessa poikkeavaa kylmyyttä, vetoa tai jäätymistä. Omistajan tiedossa olevat taloteknisten laitteiden toimintahäiriöt, yleiskunto: Toimintahäiriöitä ei ole esiintynyt. Viemäreiden toiminta on ollut normaalia. Ilmanvaihtokanavia ei ole nuohottu. Omistajan havaitsemat epätavalliset hajut: Omistaja ei ole havainnut rakennuksessa epätavallista hajua. Omistajan havaitsemat tuhoeläin- ja tuhohyönteisvauriot: Muurahaisia ilmaantuu joskus. Omistajan havainnot ilmanvaihdon puutteista: Omistajan havaintojen mukaan ilmanvaihdossa ei ole ollut puutteita. Asumistottumukset: Lämmitys on tapahtunut pääosin puilla, joita on mennyt n. 8 m 3.

6 6. YLEISTÄ RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ JA TULKINTAOHJEITA Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Mittaustulokset Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä 18-20 prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapilaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakin puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.

7 KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 7. Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta Maanpinnan tasoerot rakenteisiin Tasoerot (tarkkuus ± 50 mm) mm min Alueet, missä tasoero on riittämätön Maanpinta-sokkelin yläreuna 300 Maanpinta-lattiataso 300 Maanpinta-puurunko 300 Huom. lattiarakenteiden alaosat ovat alempana PERUSTUKSET JA PERUS- MUURIT (SOKKELIT) Perusmuurien näkyvillä osilla ei ollut havaittavissa rakennuksen haitalliseen painumiseen yms. viittaavia vaurioita tai halkeamia. Perusmuurin pinta on rapautunut. Rapautuminen viittaa kosteusrasitukseen. Omistajan kertoman mukaan sokkelia vasten on asennettu styroksilevyt (EPS). Muuta vedeneristystä ei ole. RAKENNUKSEN VIERUSTA Sokkelin vierustojen maa-aines on humusperäistä (ei esim. sepeli tms.). Sokkelin vierustoilla on kasvillisuutta. Kasvillisuus lisää sokkeliin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja hidastaa sokkelin vierustan maaaineksen kuivumista esimerkiksi sateen jälkeen. Rakennuksen lähellä on puita. Puut roskaavat kattoa ja sadevesijärjestelmää ja voivat kaivaa juuria perustuksiin. Sokkelin vierustan maanpinnan kallistukset ovat kaakkoiskulmalla taloa kohden. Pinta- ja sulamisvesiä kulkeutuu rakennusta kohden. ALAPOHJA Alapohjarakenteena on maanvaraisen betonilaatan päältä villaeristetty puulattia. Rakenne on yleisesti riskirakenne, koska sisäilmankosteus voi tiivistyä huoneilmaa kylmemmän betonin yläpintaan ja lisäksi betonilaattaan voi nousta kapilaarisesti kosteutta maapohjasta. Rakenteen tutkimiseen vaadittavaa rasiaporaukseen ei saatu omistajalta lupaa. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Betonisten perustusrakenteiden tekninen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. Maanvaraisen betonilaatan päältä mineraalivillalla tai purulla eristetyn alapohjarakenteen tekninen käyttöikä on noin 20-60 vuotta (ei eristettä laatan alla). Maanvaraisen betonilaatan päältä mineraalivillalla tai purulla eristetyn alapohjarakenteen tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta (laatan alla on myös eriste).

8 TOIMENPIDESUOSITUS Alapohjarakenteen kunto tulee tutkia rakenneavauksella. Perusmuurin vedeneristyksen yms. tarve selvitetään tutkimuksen tulosten perusteella. Maanpintojen kallistuksia on syytä muotoilla niin, että pinta- ja sulamisvedet ohjautuvat pois rakennuksen vierustalta. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyydellä sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m) ja sokkelin suositeltava vähimmäiskorkeus on 30 cm. (RakMK C2 Kosteus 1998). Riittävillä kallistuksilla estetään sulamisja valumavesien lammikoituminen ja imeytyminen seinustalle. Kasvillisuus sekä puut on syytä poistaa rakennuksen vierustalta ja rakennuksen vierustalle asennetaan noin 0,5 metriä leveä sepelikaistale tai vastaava. Maanpinta kallistaa taloa kohden. Sokkelissa on kosteusjälkiä, maa on hienoaineista. Rakennuksen lähellä on puita. Puukorokelattia.

9 8. Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat HAVAINNOT Omistajan kertoman mukaan salaojia ei asennettu, koska maapohja on hyvin vettä läpäisevää. Kattovesien poisjohtamisessa ei havaittu puutteita. Kattovedet on johdettu sadevesiloiskekaivoihin ja niistä putkilla pois rakennuksen vierustalta. Vesi on paikoin roiskunut sokkeliin. TOIMENPIDESUOSITUS Riskirakenteesta johtuen salaojien asennusta suositellaan. Kattovedet ovat johdettu pois.

10 9. Ulkoseinät, julkisivut ja parvekkeet HAVAINNOT Rakennuksen julkisivujen verhoilussa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita. Parvekkeessa ei havaittu puutteita. Hätäpoistuminen voi tapahtua parvekkeen kautta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Hirsipinnan tekninen käyttöikä on sama kuin koko rakennuksen tekninen käyttöikä (huoltoväli noin 5-20 vuotta). TOIMENPIDESUOSITUS Julkisivun puuosat suositellaan huoltomaalattavan 6 12 vuoden välein ilmansuunnasta riippuen. Yleiskuva. Yleiskuva. 10. Väliseinät ja välipohjat HAVAINNOT Rakennuksen (kantavat) väliseinät alkavat lattiarakenteen alapuolelta. Alapohjasta tuleva kosteus voi vaurioittaa seinien alaosia. Lupaa väliseinien tutkimiseen ei saatu. Yläkerran lattia notkuu hieman. TOIMENPIDESUOSITUS Väliseinien kunto on syytä selvittää rakenneavauksilla. Välipohjan notkuminen johtuu mahdollisesti harvoista kannattimista.

11 11. Ikkunat ja ulko-ovet HAVAINNOT Ikkunoissa ja ulko-ovissa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita. Ikkunoiden vesipeltien kallistuksissa ja vesipeltien asennuksissa ei havaittu puutteita. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta, huoltoväli (maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Ikkunoiden ja ovien normaalit huoltokäsittelyt. Yleiskuva. Vesipelti.

12 12. Vesikatto ja sen varusteet HAVAINNOT Vesikatteessa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita tai puutteita. Kattolyhtyjen kohdalla katon kallistus on varsin loiva profiilipellille (alla on alkuperäinen huopa). Vesikatteessa on paikoin kasvustoa ja roskia (mm. jäkälää). Läpivienneissä ei havaittu puutteita (pellitysten alla on alkuperäinen huopa). Sadevesikourut ja syöksyt ovat asennettu. Kouruissa on roskaa. Savupiipun päällä ei ole sadehattua (päällinen on pellitetty). Lapetikkaat ovat asennettu. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Profiilipeltikatteen tekninen käyttöikä on n. 40-50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Vesikatteeseen kertyneet roskat, kasvusto ja lika tehostavat katteen ruostumista. Vesikate on syytä puhdistaa säännöllisesti. Kourut on syytä puhdistaa. Kourut puhdistetaan syksyisin lehtien tippumisen jälkeen ja tarvittaessa keväisin. Kourujen kallistukset, tiiveys ja tuenta on syytä tarkastaa keväisin lumien sulamisen jälkeen. Piipun sadehatun asennusta suositellaan. Yleiskuva Yleiskuva

13 13. Yläpohja, ullakko YLEISTÄ Yläpohja on vesikatteen suuntainen, varsinaista yläpohjan tarkastustilaa ei ole. YLÄPOHJAN TUULETTU- VUUS Yläpohjan tuulettumisessa ei havaittu puutteita. Omistajan kertoman mukaan vesikaton suuntaisilla osuuksilla on tuuletusvälit. MUUT HAVAINNOT Omistajan kertoman mukaan katon jiirit vuotivat, koska huovan alla oleva pahvi repesi. Katto päästiin nopeasti suojaamaan ja vuoto oli lyhytaikainen. Sisäkatoissa näkyvät mustat jäljet ovat aiheutuneet huovan piestä. Yläpohjan kunnon tarkastamiseksi vaadittavalle rasiapora-avaukseen ei saatu lupaa. TOIMENPIDESUOSITUS Yläpohjan kunto on syytä tarkastaa rakenneavauksilla. Vuotojälkiä. Vuotojälkiä.

14 14. Pesu-, wc-, keittiö- ja kodinhoitotilat 14.1. Pesuhuone PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET Lattiassa on laatoitus. Seinät ovat paneloitu. Paneeleissa on roiskejälkiä ja paikoin pehmentymää. Katto on paneloitu. KOSTEUDENERISTYS Tilassa on rakennusajankohdalle tyypillinen kosteussively. LATTIAKAIVOT Kaivon korokerenkaiden saumoja ja lattiakaivoon liitetyn poistoputken ympärystää ei ole tiivistetty. Kaivosta voi päästä kosteutta alapohjaan. LATTIAN KALLISTUKSET Lattian kallistuksessa kohti lattiakaivoa ei havaittu suihkunurkkauksen osalta puutteita. LÄPIVIENNIT Suihkusekoittajan putket menevät ulkoseinän sisään, eikä läpivientejä ole tiivistetty. Läpivienneistä voi päästä kosteutta seinän sisään. Ulkoseinän sisällä kulkevat putket voivat jäätyä. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja niiden toiminnassa ei havaittu puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Kosteussulkueristetyn pesuhuoneen tekninen käyttöikä on 15 vuotta. Saatujen havaintojen perusteella tila on saavuttanut teknisen käyttöikänsä. TOIMENPIDESUOSITUS Tila suositellaan peruskorjattavaksi nykyiset vedeneristysmääräykset täyttäväksi. Lattiarakenteen kosteus tulee mitata ja lattiakaivo on syytä uusia. Seinät on syytä avata ja tarkastaa. Yleiskuva. Paneelit ovat vaurioituneet.

15 14.2. Sauna PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET Lattiassa on laatoitus. Seinät ja katto ovat paneloitu. LATTIAKAIVOT Kaivon korokerenkaan saumaa ei ole tiivistetty. LATTIAN KALLISTUKSET Lattian kallistuksessa kohti lattiakaivoa ei havaittu puutteita. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on poistoilmakanava ja korvausilmakanava. TURVALLISUUS Kiukaan ympärillä ei ole kaidetta. Kiukaan suojaetäisyyksissä ei havaittu puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Tila suositellaan peruskorjattavaksi nykyiset vedeneristysmääräykset täyttäväksi pesuhuoneen peruskorjauksen yhteydessä. Nykyisissä määräyksissä kiukaan ympärille suositellaan sellaista kaidetta joka estää kiukaaseen koskettamisen. Yleiskuva.

16 14.3. Wc PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa on muovimatto. Seinät ovat paneloitu. Muovimatossa on ns. seinänosto, jonka tarkoitus on suojella rakenteita vuotovahingon sattuessa. Katto on paneloitu. Ilmanvaihtoventtiilin ympärillä on vesijälkiä. Ehjä muovimatto vastaa vedeneristettä. LÄPIVIENNIT Lattian läpivientejä ei ole tiivistetty. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja niiden toiminnassa ei havaittu käyttökokeen perusteella puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Läpiviennit on syytä tiivistää. Ks. myös kohta yläpohja. Yleiskuva. Vuotojälkiä.

17 14.4. Keittiö ALLASKAAPPI Allaskaapissa on havaittavissa putkien pintaan tiivistyneen kosteuden aiheuttamia jälkiä. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on liesituuletin. VESIKALUSTEET Pesualtaan hanan kääntöputki vuotaa. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA SUOJAUS VUOTOVAHIN- KOJEN VARALLE Tilassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Astianpesukoneen alla on vuotokaukalo. TOIMENPIDESUOSITUS Hana on syytä uusia. Nykyisin vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vuotovahingon varalle vedeneristeellä tai seinille nostetulla muovimatolla. Yleiskuva. Hana vuotaa. 15. Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat YLEISET HAVAINNOT Olohuoneen koillisnurkassa havaittiin muurahaisia. Sisätilojen sisäpinnoilla ei havaittu muita lisäselvitystä vaativia vaurioita tai vuotojälkiä (normaalia kulumisesta aiheutuneita vaurioita ei huomioitu). PORTAAT Portaissa ei havaittu puutteita. TOIMENPIDESUOSITUS Alapohjan kunto on syytä aloittaa tutkimalla em. olohuoneen nurkka.

18 16. Lämmitysjärjestelmä HAVAINNOT Kohteen lämmitys tapahtuu pattereilla, kattoelementeillä ja pesutiloissa on lattialämmitys. Lämmitysjärjestelmässä ei havaittu puutteita. TULISIJAT Tulisijoissa ei havaittu puutteita tai vaurioita. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköistenlämmityspattereiden, -elementtien ja -lattialämmityskaapeleiden tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Kattoelementtien uusimis- tai korvaamistarpeeseen esimerkiksi pattereilla on syytä varautua. 17. Ilmanvaihto ILMANVAIHDON TOTEU- TUS YLEISESTI AISTINVARAINEN SISÄIL- MAN LAATU Rakennuksessa on koneellinen poistoilmanvaihto, eli pesutiloissa on poistoilmakanavat, jotka ovat johdettu katolla sijaitsevaan huippuimuriin. Poistoilmakanavien määrässä ei havaittu puutteita, mutta korvausilmakanavia tai -venttiilejä ei ole riittävästi. Sisätiloissa oli aistittavissa viemärin tai muuta ummehtunutta hajua. Haju voi aiheutua pesuhuoneen lattiakaivosta, koska siitä puuttuu puhdistusreiän tulppa. SIIRTOILMA Väliovien alla ei ole ilmarakoja. Siirtoilmarakojen puute heikentää ilmanvaihdon toimintaa ovien ollessa suljettuina. ILMANVAIHTOKONE / JÄRJESTELMÄN HUOLTO Ilmanvaihtokanavia ei ole nuohottu pitkään aikaan. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ilmanvaihtokanavien tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. Ilmanvaihtopuhaltimien tekninen käyttöikä on noin 10-15 vuotta (käyttö 24 h/vrk). TOIMENPIDESUOSITUS Toimiakseen ilmanvaihto tarvitsee hallitut poisto- ja korvausilmareitit. Hallittujen korvausilmareittien puute voi aiheuttaa ilman kulkeutumista esimerkiksi alapohjasta tai muualta rakenteiden läpi. Korvausilmaventtiilien asennusta asuinhuoneisiin suositellaan. Väliovien alla olevien siirtoilma-aukkojen korkeus tulisi olla noin 15 mm ovien leveydestä riippuen. Ilmanvaihtokanavat suositellaan nuohottavaksi 10 vuoden välein.

19 18. Vesi- ja viemärilaitteisto JÄRJESTELMÄN TOTEU- TUS YLEISESTI Käyttövesiputket ovat kohteessa muovia suojaputkessa ja muovipinnoitettua kuparia. Viemäriputket ovat muovia. LÄMMINVESIVARAAJA Lämminvesivaraaja pukuhuoneessa. Varaajan ylivuotoputki on johdettu pesuhuoneen lattiakaivoon. Varaaja on sijoitettu niin, että vuotovahingon sattuessa vuotovesi tulee helposti näkyviin. Tilassa ei kuitenkaan ole lattiakaivoa. Varaaja on valmistettu vuonna 2008 (uusittu). YLEISET HAVAINNOT ASENNUSTAVASTA JA SUOJAUS VUOTOVAHIN- KOJEN VARALLE Vesiputkien ns. jakotukkien alustaa ei ole vedeneristetty. Vuotovahingon sattuessa vuotovesi pääsee tunkeutumaan haitallisesti rakenteisiin. VEDENVIRTAAMAT Sekoittajien virtaamat havaittiin olevan yli RakMK D1:n ohjearvojen. Suositusvirtaama suihkuille, kodinhoitohuoneen ja keittiön sekoittajille on 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Kuparisten (ei kosketuksissa kiviaineisten rakennusmateriaalien kanssa) käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten viemäriputkien (valmistus vuodesta 1975 eteenpäin) käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20 25 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Jakotukin alusta on syytä korjata niin, että vuotovahingon sattuessa vuotovesi tulee helposti näkyviin, eikä pääse rakenteisiin. Lämminvesivaraajan alusta. Jakotukit.

20 19. Sähköt HAVAINNOT Sähkölaitteissa ei havaittu päällepäin näkyviä käyttöturvallisuuteen vaikuttavia vikoja tai puutteita. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköjärjestelmän ja laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 50 vuotta. KIVERÄ OY Hämeenlinnassa 27.5.2014 Harri Karvonen puh. 040-502 4030 Liitteet: - tarkastusmenettelystä - Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit - Asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot - Radon

21 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohjeeseen (LVI 01-10413, KH 90 00393). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, Suoritusohjeen (LVI 01-10414, KH 90-00394) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastus-ajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla 1940 1990. Asbestin käyttö rakennus-materiaaleissa kiellettiin kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa.

22 RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia.