RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.6.2016 Kaupunginvaltuusto 29.8.2016 0
Sisällysluettelo Yleiset kehitysnäkymät... 2 Tuloslaskelma... 6 Rahoituslaskelma... 11 Käyttötalouden toteutumisvertailu toimielimittäin... 12 Investointiosan toteutumisvertailu kustannuspaikoittain... 14 Henkilöstömenot ja määrät... 17 Liite 1) Erittely opetus ja kulttuuritoimen muista valtionosuuksista... 18-1-
Yleiset kehitysnäkymät Maailmantalouden ja kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet ja kasvun arvioidaan olevan edelleen vaisua seuraavan kahden vuoden ajan, joskin monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet kasvavat varsin suopeasti. Saksan kasvu on edelleen kohtalaisen nopeaa ja erityisesti Ruotsin talous on hyvässä kasvun vauhdissa. Maailmantalouden taustaoletukset ovat suurelta osin kasvua tukevia, joskin Brexit äänestystulos heikentänee kansainvälisen talouden kehitystä lyhyellä tähtäimellä. Keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka tukee kasvua vahvasti. Myös Euroopan keskuspankki on edelleen laajentanut poikkeuksellisia rahapoliittisia operaatioita ja tullee pitämään ohjauskorot toistaiseksi historiallisen alhaisina. Pitkät korot ovat historiallisen alhaisia ja lyhyet korot pysynevät negatiivisina lähivuosien ajan. Suomen kansantalouden ennustetaan Valtiovarainministeriön julkaiseman kesäkuun taloudellisen katsauksen mukaan kasvavan tänä vuonna 1,4 prosenttia kotimaisen kysynnän vetämänä. Vuoden 2017 kasvuksi ennustetaan 1,0 prosenttia ja vuonna 2018 kasvun ennustetaan olevan 1,3 prosenttia. Yksityisen kulutuksen kasvu on suhdannetilanteeseen nähden vahvaa. Sitä tukevat kotitalouksien reaalitulojen kasvu, kuluttajien odotusten vahvistuminen ja myös säästämisasteen aleneminen. Myös yksityiset investoinnit lisääntyvät tänä vuonna ja erityisesti rakennusinvestoinnit ovat seitsemän prosentin kasvussa. Kun investointien ja kulutuksen kasvun seurauksena tuonti kasvaa vientiä enemmän, vaikuttaa nettovienti negatiivisesti bruttokansantuotteeseen. Viennin kasvun arvioidaan jäävän 0,8 prosenttiin tänä vuonna, mutta lähtevän ensi vuonna 2,8 prosentin kasvuun, jolloin nettoviennin vaikutus talouskasvuun kääntyy positiiviseksi. Kilpailukykysopimuksen seurauksena julkisen kulutuksen ennakoidaan supistuvan ensi vuonna reilulla prosentilla, mikä osaltaan alentaa vuoden 2017 talouskasvua. Tänä vuonna kuluttajahintojen ennustetaan nousevan puolella prosentilla ja ensi vuonna 1,2 prosentilla. Ansiotasoindeksin nousuksi ennakoidaan 1,2 prosenttia, ensi vuonna sen nousun arvioidaan jäävän 0,8 prosenttiin. Kilpailukykysopimuksen seurauksena palkkasumma kasvu jää sopimuskaudella alhaiseksi, vaimean talouskasvun vuoksi työllisten määrä kasvaa vain vähän ja työttömyysasteen ennustetaan pysyvän hieman yli yhdeksässä prosentissa. Sopeutustoimien ansiosta Suomen julkisen talouden alijäämä pieneni viime vuonna alle kolmeen prosenttiin. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämän ennakoidaan pysyvän alijäämäisenä lähivuosien ajan ja julkisyhteisöjen velkasuhde BKT:een jatkaa kasvuaan. Vuonna 2015 julkisyhteisöjen velkasuhde oli 63,0 % ja vuonna 2016 sen ennakoidaan olevan jo 64,6 % ja vuonna 2018 lähes 67 %. Talouden hidas kasvu ei tuota riittävästi verotuloja julkisten menojen rahoittamiseen. Julkiset menot kasvavat väestön ikääntyessä, joskin hallituksen päättämät säästöt hillitsevät niiden kasvua. Myös kilpailukykysopimus heikentää julkista taloutta lyhyellä aikavälillä. Kuntatalouden kehitys Kuntatalouden tilan voi luonnehtia olleen erityisen tiukan viime vuosina. Olemattomasta tai negatiivisesta talouskasvusta, huomattavan suurista valtionosuusleikkauksista ja lisääntyneestä pitkäaikaistyöttömyydestä huolimatta kunnat ovat saaneet sopeutettua talouttaan ennakoitua paremmin. Väestön ikärakenteen muutoksesta aiheutuva hoito- ja hoivamenojen palvelutarpeen kasvu lisää kuntien menoja. Tästä huolimatta kuntien omien sopeutustoimien johdosta kuntien kokonaismenojen kasvun ennakoidaan Kuntaliiton arvion mukaan pysyvän -2-
kuluvana vuonna noin yhdessä prosentissa. Kahtena edellisenä vuonna kuntien menot kasvoivat puolen prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2017 kuntien menojen ennakoidaan supistuvan, kun kilpailukykysopimuksen mukaisesti lomarahoja leikataan, työnantajan sosiaaliturvamaksuja alennetaan ja vuosityöaikaa pidennetään. Vuosityöajan pidentämisen arvioidaan pienentävän kuntien menoja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kuntien tulojen odotetaan lähivuosina kasvavan vain vähän, sillä kuntien verotulojen kehitys kärsii niukan talouskasvun ja korkean työttömyyden seurauksena. Vuonna 2015 kuntien yhteenlasketut verotulot kasvoivat 2,8 prosenttia. Kuluvana vuonna kuntien verotulojen arvioidaan kuntatalousohjelman mukaan laskevan 0,2 prosenttia. Kunnallisverojen on ennakoitu kasvavan 1,1 prosenttia, jota tukee palkkasumman 1,5 prosentin kasvuennuste sekä eläketulojen ennakoitu noin kolmen prosentin kasvu. Kunnallisverokertymää kasvattaa myös se, että osa kunnista nosti tuloveroprosenttejaan. Korottajia oli kuitenkin poikkeuksellisen vähän, 45 kuntaa. Tänä vuonna toteutetut tuloverokevennykset ja veroperustemuutokset puolestaan pienentävät verokertymää. Yhteisöverokertymän arvioidaan laskevan noin 20 prosenttia, mikä johtuu lähinnä siitä, että yhteisöveron kuntaosuuden 5 prosenttiyksikön määräaikainen korotus päättyi. Kilpailukykysopimuksen seurauksena ensi vuodelle ei ole ennakoitavissa verotulojen kasvua. Tulovero- ja kiinteistöverokertymän kehitykseen vaikuttavat tietenkin myös kuntien veroprosenttipäätökset. Vuoden 2017 valtionosuuksia pienentävät hallituksen tekemät kuntiin kohdistuvat sopeutustoimet. Kuntatalousohjelmassa ennakoidaan, että kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos on tänä ja ensi vuonna noin 200-300 milj. euroa ylijäämäinen, eli se pysyisi viime vuoden tasolla. Valtiovarainministeriön kesäkuussa 2016 julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan kuntatalouden rahoitusaseman ennustetaankin hieman vahvistuvan. Ennusteesta huolimatta kuntien velkaantuminen on sillä tasolla, että kuntien on edelleenkin sinnikkäästi tehtävä taloutta tasapainottavaa työtä rahoitustasapainon saavuttamiseksi. Työllisyys Suomen talouden pitkään jatkuneen taantuman päättyminen ja taloudellisen aktiviteetin lisääntyminen etenkin rakentamisessa näkyy jo työtuntien kasvuna. Tammihuhtikuun aikana tehtyjen työtuntien määrä on lisääntynyt 1,8 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Valtiovarainministeriön (Taloudellinen katsaus - kesä 2016) mukaan työvoiman kysynnän lisääntyminen nimenomaan rakentamisessa kääntää tänä vuonna työllisyyden 0,3 prosentin kasvuun. Vuonna 2015 työllisyysaste oli 68,1 prosenttia, joten kuluvan vuoden työllisyysasteen arvioidaan nousevan 68,4 prosenttiin. VM:n taloudellisen katsauksen mukaan tänä vuonna nopeutuva talouden kasvu ei vielä juurikaan vähennä työttömien määrää, sillä osan piilotyöttöminä olevista arvioidaan aktivoituvan työnhakuun avointen työpaikkojen lisääntymisen myötä. Kun viime vuonna työttömyysaste nousi 9,4 prosenttiin, laskee se VM:n ennusteen mukaan kuluvana vuonna 9,2 prosenttiin. Seuraavassa taulukossa on esitetty Pohjois-Pohjanmaan Elyn kesäkuulta 2016 julkaiseman työllisyyskatsauksen lukuja Raahen Seutukunnan ja sen kuntien työttömyysasteiden kehityksestä vuosina 2014 2016. -3-
Työttömyysaste %, 30.6. 2014 2015 2016 Raahe 12,4 12,4 12,5 Pyhäjoki 10,1 9,7 10,6 Siikajoki 12,3 11,8 12,2 Seutukunta 12,2 12,0 12,3 Pohjois-Pohjanmaa 15,3 16,4 15,4 Koko maan 12,9 14,0 13,9 Raahen seutukunnan ja sen kuntien työttömyysasteiden kehitys on ollut heikompaa kun Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa keskimäärin. Pohjois-Pohjanmaalla työttömyysaste on laskenut 1,0 prosenttiyksiköllä, kun Raahen seutukunnan työttömyysaste on noussut 0,3 prosenttiyksiköllä. Pohjois-Pohjanmaalla alhaisin työttömyysaste, 11,6 prosenttia oli Nivala-Haapajärven, ja korkein, 17,0 prosenttia, Oulunkaaren seutukunnassa. Alla olevassa kuvassa on esitetty Raahen työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016. 16,0 % 15,0 % 14,0 % 13,0 % 12,0 % 14,5 % 14,2 % 14,0 % 13,4 % 13,4 % 13,0 % 12,6 % 12,5 % 14,8 % 13,3 % 13,4 % 13,1 % 13,1 % 12,5 % 12,4 % 12,5 % 11,0 % 10,7 % 10,7 % 10,0 % Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2013 2014 2015 2016 Seuraavassa taulukossa on esitetty työttömien määriin ja niiden muutoksiin liittyviä lukuja Raahen osalta kesäkuun lopussa vuosina 2015 ja 2016. Muutos Raahen työttömyys, 30.6. 2015 2016 lkm. % Työttömät yhteensä 1 365 1 367 2 0,1 Työttömät miehet 632 613-19 -3,0 Työttömät naiset 733 754 21 2,9 Alle- 25 vuotiaat työttömät, joista 265 291 26 9,8 alle 20 vuotiaita 84 92 8 9,5 Yli 50 -vuotiaat työttömät 430 415-15 -3,5 Yli 1 v. työttömänä olleet 283 272-11 -3,9 Vamm. ja pitkäaika.sairaat työttömät 218 212-6 -2,8 Avoimet työpaikat 109 120 11 10,1-4-
Raahen osalta yhteenvetona voidaan todeta, että työttömyysasteen kehitys on ollut kuluvana vuonna heikompaa kuin tarkastelujaksolla. Kesäkuun tilastojen mukaan nuorten työttömien määrä on lisääntynyt, kun vastaavasti yli 50 vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt. Avoimia työpaikkoja on hieman enemmän kuin edellisvuonna. Raahen asukasluvun kehitys vuosina 2013 2016 Alla olevasta kaaviosta voidaan todeta, että Raahen asukasluvun kehitys on ollut laskeva edellisiin vuosiin verrattuna. Tämän vuoden kesäkuun lopussa asukkaita oli 25.160, mikä on 182 asukasta vähemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa, mutta vain 5 asukasta vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Positiivista on, että kuluvan vuoden tammikuun lopusta kesäkuun loppuun asukasmäärä on hieman noussut. Raahen kaupungin henkilöstö Seuraavassa taulukossa on esitetty henkilöstömäärät kesäkuun lopussa. Henkilöstön määrään on laskettu koko henkilöstö; vakinaiset, määräaikaiset, sijaiset, sivutoimiset sekä työllistetyt. Kuluvan vuoden kesäkuun lopussa henkilöstömäärä oli 65 henkilöä suurempi kuin edellisenä vuonna. Vakinaisten määrä on vähentynyt 15 henkilöllä, mutta sijaisten määrä on lisääntynyt 19 ja määräaikaisten 61 henkilöllä. Tarkempi erittely henkilöstömääristä ja menoista on katsauksen liitteenä. Palvelukeskus / henkilöstön määrä 30.6. 2015 2016 Muutos Keskushallinto ja kehittämiskeskus 29 44 15 Kaupungin sosiaalipalvelut 13 15 2 Hallintopalvelukeskus 188 194 6 Sivistyspalvelukeskus 661 659-2 Tekninen palvelukeskus 122 166 44 Yhteensä 1 013 1 078 65 Vakinaisen henkilöstön sairauslomapäiviä oli kuluvan vuoden kesäkuun lopussa 6.348, mikä on keskimäärin 7,7 päivää henkilöä kohden. Viime vuoden kesäkuun lopussa sairauslomapäiviä oli 6.377, mikä on keskimäärin 7,6 päivää henkilöä kohden. -5-
TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tuloslaskelma Talousarvion toteutumista seurataan ulkoisen tuloslaskelman, rahoituslaskelman sekä toimielimittäin esitetyn käyttötalouden toteuman ja investointien toteuman avulla. ULKOINEN TA/KS TOT TOT Ero TOT Tot % 1 000 TP 2015 2016 06/2015 06/2016 16/15 2016 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 550 8 629 3 883 3 921 38 45 Maksutuotot 2 235 1 931 1 139 967-172 50 Tuet ja avustukset 4 544 3 154 3 475 2 237-1 238 71 Vuokratuotot 4 950 5 088 2 466 2 588 122 51 Muut tuotot 1 178 1 186 386 99-287 8 21 457 19 988 11 349 9 812-1 537 49 Valm. omaan käyttöön 394 340 81 139 58 41 Toimintakulut: Henkilöstökulut -47 558-46 893-24 517-24 626-109 53 Palvelujen ostot -92 301-95 963-44 704-45 503-799 47 Aineet, tarvikk. ja tav. -6 830-6 675-3 440-3 434 6 51 Avustukset -6 100-6 425-3 232-3 060 172 48 Vuokrat -1 908-1 776-934 -994-60 56 Muut kulut -190-491 -73-61 12 12-154 887-158 223-76 900-77 678-778 49 Toimintakate -133 036-137 895-65 470-67 727-2 257 49 Verotulot 93 385 92 300 48 393 48 682 289 53 Valtionosuudet 48 538 52 944 24 210 26 582 2 372 50 Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot 588 600 5 3-2 1 Muut rahoitustuotot 2 682 2 200 971 681-290 31 Korkokulut -604-1 000-447 -327 120 33 Muut rahoituskulut -1 578-1 500-523 -736-213 49 Rah.tuotot ja -kulut yht. 1 088 300 6-379 -385 126 Vuosikate 9 975 7 649 7 139 7 158 19 94 Poistot -6 569-6 088 Arvonalentumiset -150 Tilikauden tulos 3 256 1 561 Poistoeron muutos 82 Tilikauden yli-/alijääm 3 338 1 561-6-
Toimintatulot Toimintamenot Toimintatuottojen arvioidaan toteutuvan talousarviossa ennakoidun mukaisesti lukuun ottamatta muihin tuottoihin sisältyviä maa-alueiden myyntivoittoja, joista jäänee toteutumatta noin 0,5 milj. euroa. Avustustulojen suuri poikkeama edelliseen vuoteen nähden selittyy lähinnä sillä, että Valtiovarainministeriön maksana 0,9 milj. euron kuntien yhdistymisavustus jäi pois tämän vuoden alusta lukien. Kesäkuun toteuman perusteella toimintamenojen voidaan ennakoida toteutuvan kokonaisuudessaan talousarvion mukaisesti. Palvelujen ostoon sisältyy Raahen Seudun hyvinvointikuntayhtymän maksuosuutta noin 81,9 milj. euroa, josta kesäkuun loppuun mennessä on toteutunut 38,7 milj. euroa (37,9 milj. euroa vuoden 2015 kesäkuussa). Mikäli kuntayhtymän Raahen kaupungin maksuosuus toteutuu kuluvana vuonna talousarvion mukaisesti, kasvaa se edellisen vuoden 78,7 milj. euron toteumasta 3,2 milj. euroa eli lähes 4,1 %. Edellisvuoden kasvu oli alle prosentin. Verotulot 100 000 90 000 89 607 90 592 2 212 3 185 Verotulojen kehitys 2013 2016 1,1 % 44,0 % 93 385 3,1 % 92 300 92 300 1,2 % 0,0 % 3 507 10,1 % 2 500 28,7 % 3 000 20,0 % 80 000 70 000 60 000 1 000 50 000 40 000 83 462 81 802 84 087 84 000 83 000 2,0 % 2,0 % 2,8 % 0,1 % 1,2 % 30 000 20 000 10 000 0 3 933 5 605 42,5 % 5 791 3,3 % 5 800 0,2 % 6 300 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TP 2016 enn. 1. Kiinteistövero 2. Kunnallisvero 3. Yhteisövero Verot yht. 8,6 % -7-
Verohallinto on ennakkotiedon mukaan maksuunpannut Raahen osalta kiinteistöveroja noin 6,3 milj. euroa, mikä on 0,5 milj. euroa talousarviossa ennakoitua enemmän. Lisäys johtuu lähinnä voimalaitoksen kiinteistöverotuksesta, jota ei oltu huomioitu talousarviossa. Summa perustui vuodelle 2015 määrättyihin veroihin. Myös yhteisöveroja ennakoidaan kertyvän 0,5 milj. euroa ennakoitua enemmän. Tämä johtuu lähinnä siitä, että toukokuussa veronsaajille tilitetyt yhteisöjen verovuoteen 2015 kohdistuvat ennakontäydennysmaksut ovat olleet merkittävästi suuremmat kuin aikaisemmissa Valtiovarainministeriön ennusteissa oli oletettu. Tämän lisäksi myös vuoden 2016 kuntien yhteisöverokertymän ennustetta on nostettu. Tuloveroja kertyy ennakkotiedon mukaan noin 1,0 milj. euroa ennakoitua vähemmän. Tämä johtuu siitä, että tämän hetken arvion mukaan marraskuussa perittävä vuoden 2015 maksuunpanotilitys on noin 0,5 milj. euroa talousarviossa ennakoitua suurempi. Marraskuussa perittävä summa vahvistuu lokakuun lopussa, kun vuoden 2015 verotus valmistuu. Myös palkkasumman kehitys on ollut heikompaa kuin talousarvioon otetuissa ennusteissa arvioitiin. Budjettiin huomioitiin veroperustemuutosten vaikutus, mikä oli Raahen osalta arviolta noin 1,0 milj. euroa. Edellä esitetyt poikkeamat huomioiden voidaan ennakoida, että kokonaisuutena verotilityksiä kertyy talousarviossa ennakoidun mukaisesti eli yhteensä 92,3 milj. euroa. -8-
Valtionosuudet Alla olevassa taulukossa on erittely valtionosuuksista vuosina 2014-2016. Valtionosuudet vv. 2014-2016 2014 2015 2016 2016 Ero ta/päät. (1.000 ) TP TP TA Päätös % Kunnan peruspalvelujen valtionosuus: Yleinen osa 861 Kunnan peruspalvelujan laskennallinen kustannus 125 891 131 848 136 624 136 625 1 0,0 Kunnan omarahoitusosuus: -3 282,99 /asukas x 25 659 as. (vo-% 29,57) -84 238-3 520,93 /asukas x 25 507 as. (vo-% 25,44) -89 808-3 642,27 /asukas x 25 383 as. (vo-% 25,47) -92 452-3 642,28 /asukas x 25 383 as. (vo-% 25,47) -92 452 0 0,0 = valtion osuus laskennallisiin kustannuksiin 42 040 44 172 44 173 1 0,0 Lisäosat 1 191 1 194 1 194 0 0,0 Valt.osuuteen tehtävät vähenn. ja lisäykset, netto 4 095 4 542 5 343 5 359 16 0,3 Vuoden 2015 järjestelmämuutoksen tasaus -5 398-4 115-4 115 0 0,0 Verotulotasaus (+/-) 3 390 9 191 9 185 9 185 0 0,0 1. Peruspalvelujen valtionosuus yhteensä 49 999 51 566 55 779 55 796 17 0,0 2. Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuud -4 217-3 028-2 835-2 639 196-6,9 Valtionosuudet yhteensä 45 782 48 538 52 944 53 157 213 0,4 Valtionosuudet euroa/asukas 1 804 1 903 2 086 2 094 Rahoitustuotot ja kulut Taulukossa on esitetty vuosien 2014 ja 2015 tilinpäätösten mukaiset valtionosuudet. Vuoden 2016 Päätös sarakkeessa esitetyt luvut ovat tämän hetken päätösten mukaisia tietoja, joihin voi tulla muutoksia vielä loppuvuoden aikana. Nykyisten päätösten mukaan opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet toteutuvat noin 200 t talousarviota pienempinä, mikä lisää valtionosuusrahoitusta vastaavalla summalla. Rahoitustulojen ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Korkomenoja arvioidaan säästyvän 0,4 milj. euroa alhaisena pysyvän korkotason ansiosta ja myös sen vuoksi, että vuoden 2016 lainanotto ajoittuu suurelta osin loppuvuoteen, koska iso osa investoinneista toteutuu toisella vuosipuoliskolla. Kesäkuussa velkakirjalainojen keskikorko oli 0,95 % ja kuntatodistusten keskikorko oli 0,01 %. Viime vuonna vastaavan ajan korkoprosentit olivat 1,07 ja 0,09. -9-
Sijoitukset Sijoitusten markkina-arvo kesäkuun lopussa oli 40,3 milj. euroa, kun se viime vuoden kesäkuun lopussa oli 39,5 milj. euroa. Salkun markkina-arvo on siis noussut 0,8 milj. eurolla vuoden aikana. Vuoden 2015 lopussa salkun arvo oli 40,1 milj. euroa. Alla erittely sijoituksista kesäkuun lopussa. Hankinta- Markkina- Arvon- Tuotto-% Real. hinta arvo muutos v:n alusta tuotto EVLI Osakerahastot 4 942 468 5 166 730 224 263 Pitkät korkosijoitukset 12 235 828 12 466 252 230 424 Lyhyet korkosijoitukset 3 353 798 3 378 144 24 346 0,45 292 990 Muut sijoitukset 2 798 382 3 657 319 858 937 Käteisvarat Evli yhteensä 49 998 *) 23 330 476 24 718 444 1 337 970 292 990 Osakkeet 2 048 552 2 487 517 438 965-2,14 107 697 Käteisvarat 9 412 *) Osakkeet yhteensä 2 048 552 2 496 929 438 965 107 697 OP-Private Osakerahastot 1 751 834 1 788 252 36 417 1 913 Korkosijoitukset 4 442 246 4 588 028 145 781 2,73 Käteisvarat 822 *) OP-Private yhteensä 6 194 080 6 377 101 182 199 1 913 SEB Osakerahastot 1 626 672 1 591 156-35 516 Pitkät korkosijoitukset 2 651 714 2 712 366 60 652-0,66-4 200 Lyhyet korkosijoitukset 1 905 650 1 924 213 18 562 Muut sijoitukset 550 000 510 411-39 589 Käteisvarat 10 SEB yhteensä 6 734 036 6 738 156 4 109-4 200 YHTEENSÄ 38 307 145 40 330 629 1 963 243 398 401-10-
Rahoituslaskelma Rahoituslaskelmalla osoitetaan kuinka paljon kunnan toiminnan ja sen investointien rahavirta on yli- tai alijäämäinen. Rahoituksen rahavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen toiminnan rahavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä vaikuttaa rahoitusaseman muuttumiseen. Alkup. Ta:n Nykyinen Tot. (1.000 ) TP 2015 TA 2016 muut. TA 2016 06/2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate 9 975 7 842-193 7 649 7 158 Tulorahoituksen korjauserät -864-6 Investointien rahavirta Investointimenot -7 054-11 289-245 -11 534-3 430 Rahoitusosuudet investointimen. 191 173 173 17 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 528 900 900 171 Toiminnan ja invest. rahavirta 3 775-2 374-438 -2 812 3 910 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 342 322 322 2 Antolainasaamisten lisäys -33 Antolainasamisten vähennys 342 322 322 35 Lainakannan muutokset -808 2 052 2 397-288 Pitkäaikasten lainojen lisäys 0 14 974 345 15 319 0 Pitkäaikasten lainojen vähennys -13 508-12 922-12 922-6 688 Lyhytaikaisten lainojen muutos 12 700 6 400 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen muutokset -157 12 Vaihto-omaisuuden muutos -1-35 Saamisten muutos 100 2 643 Korottomien velkojen muutos 592-6 142 Rahoituksen rahavirta 68 2 374 345 2 719-3 808 Vaikutus maksuvalmiuteen 3 843 0-93 -93 102 Lainakannan muutos -808 2 052 345 2 397-288 Lainakanta 140 892 142 944 0 143 289 140 604 Lainatilanne (1.000 ): 12/2015 06/2016 %-os. muutos Velkakirjalainat 71 392 64 704 46-6 688 Sekkilimiitti 0 0 0 0 Kuntatodistukset 69 500 75 900 54 6 400 Yhteensä 140 892 140 604 100-288 Korkosuojaukset: 51 148 50 955-193 -11-
Käyttötalouden toteutumisvertailu toimielimittäin Ulkoiset ja sisäiset yht. (1.000 ) TP TA/KS Tot. Tot. 06/2016 2015 2016 06/2015 t % 100 Vaalit Tulot 40 0 0 0 Menot 41 0 40 0 Netto 1 0 40 0 120 Tarkastustoimi Tulot Menot 49 70 21 22 31 Netto 49 70 21 22 31 140 Kaupunginvaltuusto Tulot 2 226 1 266 2 226 1 265 100 Menot 138 134 44 46 35 Netto 2 088 1 132 2 182 1 219 108 145 Aluelautakunta Tulot Menot 34 30 2 7 23 Netto 34 30 2 7 23 150 Maaseutulautakunta Tulot 1 0 1 1 Menot 190 217 64 65 30 Netto 189 217 63 65 30 160 Kaupunginhallitus Tulot 1 416 1 160 811 619 53 Menot 6 649 7 214 3 682 4 006 56 Netto 5 233 6 054 2 871 3 387 56 170 Hallintolautakunta Tulot 10 644 11 976 5 266 5 763 48 Menot 12 963 13 694 6 703 6 803 50 Netto 2 319 1 718 1 437 1 039 61 220 Seutulautakunta Tulot 1 092 1 208 376 379 31 Menot 1 092 1 208 526 508 42 Netto 0 0 150 129-12-
Ulkoiset ja sisäiset yht. (1.000 ) TP TA/KS Tot. Tot. 06/2016 2015 2016 06/2015 t % 240 Opetuslautakunta Tulot 2 895 2 254 1 830 1 591 71 Menot 41 396 41 235 21 472 21 736 53 Netto 38 501 38 981 19 642 20 145 52 250 Kulttuurilautakunta Tulot 161 111 116 112 101 Menot 2 288 2 323 1 181 1 200 52 Netto 2 127 2 212 1 065 1 088 49 260 Liikuntalautakunta Tulot 84 71 33 30 42 Menot 1 018 1 035 557 524 51 Netto 934 964 523 494 51 270 Nuorisolautakunta Tulot 125 139 106 98 71 Menot 935 931 442 438 47 Netto 810 792 336 340 43 300 Perusturvatoimikunta Tulot 605 491 126 152 31 Menot 83 004 86 143 39 897 40 597 47 Netto 82 399 85 652 39 771 40 445 47 400 Tekninen lautakunta Tulot 9 883 10 194 4 311 4 373 43 Valmistus omaan käyttöön 378 340 81 137 40 Menot 12 891 12 686 6 281 6 081 48 Netto 2 630 2 152 1 889 1 571 73 450 Ympäristölautakunta Tulot 651 628 396 127 20 Valmistus omaan käyttöön 16 0 0 1 Menot 565 813 238 345 42 Netto 102 185 158 216 117 KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ Tulot 29 823 29 498 15 598 14 510 49 Valmistus omaan käyttöön 394 340 81 139 41 Menot 163 253 167 733 81 149 82 377 49 Netto 133 036 137 895 65 470 67 727 49-13-
Investointiosan toteutumisvertailu kustannuspaikoittain TA 2016 + Toteutunut Jäljellä Tot. % 1 000 muutokset 30.6.2016 8001 Kiinteä omaisuus * Tulot 900 157 743 17 * Menot 150 197 47 131 ** Netto 750 40 790 5 8002 Maaperäselvitykset ja kp työt * Menot 35 21 14 60 ** Netto 35 21 14 60 8003 Aluelautakunnan invest.hank. * Menot 645 113 532 18 ** Netto 645 113 532 18 8004 Ent Vihannin kunnan alueen inv * Menot 100 16 84 16 ** Netto 100 16 84 16 8006 ICT menot, keskitetyt * Menot 635 177 458 28 ** Netto 635 177 458 28 8007 Ateria ja puhtauspalv. irtaim * Menot 75 23 52 31 ** Netto 75 23 52 31 8042 Liikuntatoimen irtaimisto * Menot 15 15 0 100 ** Netto 15 15 0 100 8043 Kulttuuritoimen irtaimisto * Menot 60 1 59 2 ** Netto 60 1 59 2 8044 Kuntatekniikan irtaimisto * Tulot 13 14 1 105 * Menot 70 69 1 99 ** Netto 57 55 2 97 8048 Perusopetuksen irt./opetusltk * Menot 40 40 0 100 ** Netto 40 40 0 100 8049 Keskushallinnon irtaim./kaup.hall. * Tulot 10 0 10 0 * Menot 35 0 35 0 ** Netto 25 0 25 0-14-
TA 2016 + Toteutunut Jäljellä Tot. % 1 000 muutokset 30.6.2016 8104 Tikkalan koulun laajennus * Menot 120 194 74 162 ** Netto 120 194 74 162 8106 Päiväkotien peruskorjaus * Menot 200 98 102 49 ** Netto 200 98 102 49 8109 Muu tilahallinta * Menot 350 72 278 21 ** Netto 350 72 278 21 8114 Kruununmakasiini * Tulot 17 * Menot 3 ** Netto 15 8117 Jäähalli * Menot 30 24 6 80 ** Netto 30 24 6 80 8118 Antinkankaan koulu * Menot 3 150 333 2 817 11 ** Netto 3 150 333 2 817 11 8123 Merikadun koulukeskus * Menot 1 720 1 151 569 67 ** Netto 1 720 1 151 569 67 8125 Paloasema tilojen modernisoint * Tulot 150 0 150 0 * Menot 1 369 313 1 056 23 ** Netto 1 219 313 906 26 8126 Saloisten koulu, hankesuunni. * Menot 50 0 50 0 ** Netto 50 0 50 0 8201 Liikenneturvallisuushankkeet * Menot 70 23 47 33 ** Netto 70 23 47 33 8203 Valtatie 8 järjestelyt * Menot 50 0 50 0 ** Netto 50 0 50 0 8204 Muut katutyöt * Menot 1 615 300 1 315 19 ** Netto 1 615 300 1 315 19-15-
TA 2016 + Toteutunut Jäljellä Tot. % 1 000 muutokset 30.6.2016 8206 Kevyenliikenteen väylät * Menot 50 11 39 22 ** Netto 50 11 39 22 8207 Puistot ja muut yleiset alueet * Menot 200 4 196 2 ** Netto 200 4 196 2 8208 Urheilu ja retkeilyalueet * Menot 100 17 83 17 ** Netto 100 17 83 17 8209 Venelaiturit ja väylät * Menot 125 69 56 55 ** Netto 125 69 56 55 8212 Muu julkinen käyttöomaisuus * Menot 200 58 142 29 ** Netto 200 58 142 29 8214 Hyötyjäte /siirtokuormausasema * Menot 10 0 10 0 ** Netto 10 0 10 0 8217 Ympäristöhankkeet * Menot 125 0 125 0 ** Netto 125 0 125 0 8229 Kunnallistekniset järjestelyt * Menot 75 56 19 75 ** Netto 75 56 19 75 8236 Virkistysalueet * Menot 10 3 7 30 ** Netto 10 3 7 30 8237 Luontoympäristön parantaminen * Menot 25 26 1 104 ** Netto 25 26 1 104 8243 Pattijoen kaup.osan kuiv.suunn * Menot 30 2 28 7 ** Netto 30 2 28 7 INVESTOINNIT YHT. * Tulot 1 073 188 885 17 * Menot 11 534 3 430 8 104 30 ** Netto 10 461 3 242 7 219 31-16-
Henkilöstömenot ja määrät Toimielimittäin TP TP TP TA/KS Toteuma Toteuma Ero tot. 2013 2014 2015 2016 06/2015 06/2016 2016/2015 ( 1000 ) % Vaalit 0 25 30 0 30 0 0-30 Tarkastuslautakunta 26 19 18 27 5 5 19 0 Kaupunginvaltuusto 137 111 91 98 22 23 23 1 Aluelautakunta 7 9 8 9 1 1 11 0 Keskushallinto Kaupunginhallitus 1 099 1 239 1 376 1 434 644 856 60 212 Seutulautakunta 672 750 640 721 361 320 44-41 Henkilöstömäärä yht. 27 32 37 29 44 15 vakinaiset 19 21 21 21 21 0 sijaiset 0 1 1 määräaikaiset 8 11 16 8 22 14 Henkilötyövuodet yhteensä 15,2 20,5 5,3 Hallintopalvelukeskus Maaseutulautakunta 21 21 20 30 8 8 27 0 Hallintolautakunta 7 527 7 422 7 592 7 787 3 925 3 750 48-175 Henkilöstömäärä yht. 196 190 182 188 194 6 vakinaiset 179 175 165 172 155-17 sijaiset 8 11 11 11 18 7 määräaikaiset 8 4 6 5 21 16 Henkilötyövuodet yhteensä 89,8 88,2-1,7 Sivistyspalvelukeskus Opetuslautakunta 27 450 27 744 28 474 27 195 14 944 14 941 55-3 Kulttuurilautakunta 1 257 1 285 1 341 1 339 654 706 53 52 Liikuntalautakunta 180 222 266 288 128 123 43-5 Nuorisolautakunta 553 521 577 564 275 285 51 10 Henkilöstömäärä yht. 770 782 772 661 659-2 vakinaiset 534 561 553 549 545-4 sijaiset 52 57 60 37 49 12 määräaikaiset 184 164 159 75 65-10 Henkilötyövuodet yhteensä (ilman opettajia) 178,4 179,4 1,0 Sosiaali- ja terveyspalvelut Perusturvatoimikunta 2 113 2 043 2 003 1 965 968 974 50 6 Henkilöstömäärä yht. 7 11 13 13 15 2 vakinaiset 3 4 5 4 7 3 sijaiset 1 0 määräaikaiset 4 7 8 8 8 0 Henkilötyövuodet yhteensä 5,0 7,1 2,2 Tekninen palvelukeskus Tekninen lautakunta 4 808 4 762 4 698 4 830 2 370 2 368 49-2 Ympäristölautakunta 465 412 424 606 182 266 44 84 Henkilöstömäärä yht. 114 115 112 122 166 44 vakinaiset 101 94 93 92 95 3 sijaiset 4 2 7 7 7 0 määräaikaiset 10 19 12 23 64 41 Henkilötyövuodet yhteensä 67,5 65,3-2,2 Henkilöstömenot yht. 46 315 46 585 47 558 46 893 24 517 24 626 53 109 Henkilöstömäärä yht. 1 114 1 130 1 116 1 013 1 078 65 vakinaiset 836 855 837 838 823-15 sijaiset 64 70 78 56 75 19 määräaikaiset 214 205 201 119 180 61 Henkilötyövuodet yhteensä ilman opettajia 355,9 360,5 4,6-17-
Liite 1) Erittely opetus ja kulttuuritoimen muista valtionosuuksista OPETUS JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄN RAPORTIT VALTIONOSUUS/RAHOITUSSOVELLUS 2016 *** OPETUS- JA KULTTUURITOIMI *** *** PVM: 18.12.2015 *** 627 *** RAPORTTI: VOS6SL16 *** YKSITYISKOHTAINEN LASKELMA KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN MYÖNNETYSTÄ VALTIONOSUUDESTA/RAHOITUKSESTA (EUROA) VUODELLE 2016. 01 02 03 04 05 Laskennall. perusteen Laskennall. Valtionos. yksiköiden peruste laskennall. Rahoi- Kokonais- Koulutusmuoto lkm /yksikkö peruste tus% rahoitus ------------------------------------------------------------------------------------------------- 006783 Raahen kaupunki 20052 Esiopetus: 5-vuotiaat 1,0 9.164,73 9.165 100 9.165 20054 Perusop: muut yli 16-vuotiaat 2,0 4.674,01 9.348 100 9.348 20056 Perusop: vaik. keh. vammaiset 7,0 30.939,10 216.574 100 216.574 20057 Perusop: muut vammaiset 39,0 19.304,44 752.873 100 752.873 20060 Joustavan perusopetuksen lisä 34,0 3.100,00 105.400 100 105.400 20051 Perusop: maahanm. valm. opetus 8,0 16.184,53 129.476 100 129.476 20039 Aamu- ja iltapäivätoiminta 18.481,0 26,00 480.506 57 273.888 20013 Lukiokoulutus 345,4 5.596,63 1.933.169 100 1.933.169 20014 Lukiokoulutus yli 18-v. aloit. 2,4 3.246,04 7.845 100 7.845 01972 Raahen musiikkiopisto 17.257,0 76,16 1.314.293 57 749.147 - taiteen perusopetus 02252 Raahe-opisto 8.036,0 83,60 671.810 57 382.931 - vapaa sivistystyö 20004 Liikuntatoiminta 25.383,0 12,00 304.596 30 90.465 20005 Nuorisotyö 8.668,0 15,00 130.020 30 38.616 28066 Raahen museo 3,0 64.650,00 193.950 37 71.762 20007 Kunnan omarahoitusosuus 25.383,0-291,92 0 100-7.409.805 ------------------------------------------------- ----------- ------------- ------- ------------- 006783 Raahen kaupunki 103.649,8-11,10 6.259.024 229-2.639.146 Opetushallitus Rahoitus-yksikkö Sähköposti: laskentapalvelut@oph.fi 18