RUTIINIT, RITUAALIT, JUUTTUMINEN JA PAKKO-OIREET MITEN EROTTAA OCD, AUTISMIKIRJO JA TOURETTE? Lastenpsykiatrian ayl Anita Puustjärvi, KYS

Samankaltaiset tiedostot
AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT JA ASPERGERIN OIREYHTYMÄ: TUNNISTAMINEN, TUTKIMINEN JA TAUSTATEKIJÄT. Anita Puustjärvi, lastenpsykiatrian ayl, KYS

STOY Leena Pihlakoski Lastenpsykiatri, psykoterapeutti

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Päihdeongelmat autismikirjon häiriöiden kontekstissa

Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.

Erityislapset partiossa

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Psykoositietoisuustapahtuma

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

ADHD. (Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) oirekuva ja diagnosointi lapsilla

Työntekijän Valtone-vihko

Häikkää vuorovaikutuksessa?

Mistä johtuu? Kykyprofiilin epätasaisuus ASPERGERIN OIREYHTYMÄ NEUROPSYKIATRISET ERITYISVAIKEUDET VARHAISKASVATUKSESSA

Häikkää vuorovaikutuksessa?

Aspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa

Somaattisen sairauden poissulkeminen

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

TIKKAAKO SULLAKIN? OPASLEHTINEN TOURETTEN OIREYHTYMÄSTÄ VUOTIAILLE LAPSILLE

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

NEPSY- LAPSIKO? NEPSY-hanke. Kumppanuus lasten ja nuorten mielenterveystyön palvelurakenteen perustana

Nuoruusikä ja kehityksellinen neuropsykiatria

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset

Neuropsykiatristen oireyhtymien, kuten ADHD:n ja autismin ilmeneminen arjessa arjen selviytymisen haasteet

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ. Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät Leena Jaakkola

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Autismi Eihän se ole mihinkään hävinnyt Uusia diagnostiikan tuulia ja toimivia käytänteitä

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

Psyykkinen toimintakyky

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

1-2- v. 1.Ajattelu ja oppiminen

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

ADHD JA KOMORBIDIT HÄIRIÖT. ADHD-LIITTO Sami Leppämäki psykiatrian dosentti

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET Nina Lehtinen

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Toiminnanohjaus ja haastava käytös

AIVOJUMPPA BRAIN GYM Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?

ASPERGER, ADHD, TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖT

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

Keräilypakko ja vaaratilanteet: miten tunnistaa ja toimia? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatria Helsinki

Oppilaan stressitason huomioiminen koulun arjessa

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla

Neuropsykiatrisen asiakkaan kohtaaminen. Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Lastensuojelupäivät 2017 Seinäjoki

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

T U I J A H E L L S T E N

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010

Mitä diagnoosin jälkeen?

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla. Leena Lähdesmäki 1

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Lataa Irti murehtimisesta. Lataa

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Haastava käyttäytyminen

Traumat ja traumatisoituminen

Lataa Pakko-oireet ja OCD. Lataa

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Transkriptio:

RUTIINIT, RITUAALIT, JUUTTUMINEN JA PAKKO-OIREET MITEN EROTTAA OCD, AUTISMIKIRJO JA TOURETTE? Lastenpsykiatrian ayl Anita Puustjärvi, KYS

SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys (kognitiivinen psykoterapia, YET) Päätoimi: lastenpsykiatrian apulaisylilääkäri, KYS Sivutoimet: case-työnohjaaja (PKSSK, HUS, PHSOTEY, Varkauden kaupunki) Käypä hoito-työryhmä (lasten ja nuorten ADHD), pj Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen koulutustoimikunnan puheenjohtaja Tutkimus ja kehitystyö: väitöskirjatutkimus FinADHD, (rahoitus VTR ja Suomen Aivosäätiö) Koulutustoiminta: luentoja useiden eri järjestäjien koulutuksissa (Duodecim, Lääkäriliitto, Opetushallitus, KirsiConsulting ky, Valmennuskeskus Voimavara, Suomen Tourette-yhdistys, Itä- Suomen yliopisto ja -seura, Savonlinnan, Jyväskylän, Pohjois- Pohjanmaan, Päijät-Hämeen kesyliopistoseurat, Snellman-instituutti, Shire) Tekijänpalkkiot Duodecim, PS-kustannus, Kandidaattikustannus Osallistunut kansainväliseen kongressiin (Shire Finland Oy)

HIEMAN NORMAALIIN KEHITYKSEEN KUULUVISTA ILMIÖISTÄ ohimeneviä pakkoajatuksia, rituaaleja ja taianomaista ajattelua esiintyy lähes kaikilla lapsilla leikki-iässä ja uudestaan 9 10-vuotiaana normaaliin kehitykseen kuuluva rituaalikäyttäytyminen ei heikennä toimintakykyä eikä siihen liity merkittävää ahdistuneisuutta rituaalit ja rutiinit lisäävät turvallisuuden tunnetta, auttavat hahmottamaan syy-seuraussuhteita, tukevat aikakäsityksen syntyä ja helpottavat arjen sujuvuutta lapset myös juuttuvat esim. mieluisiin satuihin, tekemisiin, leikkeihin sekä mielitekoihin stressiä aiheuttavat tai voimakkaita tunteita herättävät tilanteet voivat aiheuttaa juuttumista tunnetilan vuoksi myös aikuisilla on vakiintuneita tapoja, mieltymyksiä, rutiineja, rituaaleja ja juuttumista

pakonomaiset toiminnot Tourette OCD PTSD rutiinit ja rituaalit Autismi Psykoosit juuttuminen, joustamattomuus Katatonia

AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT autismin kirjon häiriöissä tyypillistä on monimuotoinen ja omaleimainen, mutta yksilöllinen oirekuva Aivoihin on asennettu toinen käyttöjärjestelmä autismikirjon häiriöiden esiintyvyys on n 1-2 % 2-6 kertaa yleisempi pojilla kuin tytöillä elinikäinen ominaisuus tunnistetaan vakavissa muodoissa (lapsuusiän autismi) usein jo leikki-iässä, mutta lievemmissä muodoissa (Aspergerin oireyhtymä) myöhemmin, mahdollisesti vasta aikuisuudessa lapsilla vaikeudet näkyvät parhaiten oman ikäisten seurassa/verrattuna heihin

OIREKUVA keskeisiä oireita ovat poikkeava sosiaalinen vuorovaikutus ja kommunikaatio rajoittunut, toistava, kaavamainenkin käytös (mm. rutiinit, stereotyyppiset toiminnat, mielenkiinnon kohteet) oireiden ilmeneminen ja haittaavuus vaihtelee eri ikävaiheissa ja elämäntilanteissa (stressi, kuntoutus jne vaikuttavat, esim. stereotyyppiset eleet vähenevät iän myötä) diagnostiikassa onkin olennaista kerätä tietoa eri ikä- ja kehitysvaiheista ja suhteuttaa oireet muuhun kehitykseen oirekuvaan vaikuttaa myös sosiaalisuuden tarve joskus voi lisäksi esiintyä ns. savant-taitoja (kapea-alainen havaitsemisen tai muistamisen erityistaito)

AUTISMIKIRJON DG- KRITEERIT (DSM5) A) Pysyviä puutteita sosiaalisessa viestinnässä ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa useissa yhteyksissä, nyt tai aiemmin (vaaditaan 3/3) puutteita sosioemotionaalisessa vastavuoroisuudessa puutteita sosiaalisessa kommunikaatiossa käytettävässä eikielellisessä viestinnässä vaikeus luoda, ylläpitää ja ymmärtää ihmissuhteita sekä sopeuttaa käyttäytymistä erilaisiin tilanteisiin B) Rajoittuneet, toistavat käyttäytymismallit, kiinnostuksen kohteet tai toiminnot, tällä hetkellä tai aiemmin (vaaditaan 2/4) stereotyyppiset tai toistavat motoriset liikkeet, puhe tai tavaroiden käyttäminen muutosvastarinta, joustamaton takertuminen rutiineihin tai rituaalisoituneet kielelliset tai ei-kielelliset käyttäytymismallit voimakkaasti rajoittuneet, fiksoituneet kiinnostuksen kohteet, jotka ovat epänormaaleja intensiteetiltään tai kohteiltaan sensorinen hyper- tai hyporeaktiivisuus tai epätavallinen sensorinen kiinnostus ympäristöön

NEUROKOGNITIIVISET VAIKEUDET toiminnan ohjauksen ja toimintojen automatisoitumisen puutteet vaikeus laatia ja toteuttaa toimintaa, hahmottaa syyseuraussuhdetta, aloittaa, ylläpitää ja lopettaa toimintoja etuotsalohkojen kokoavan ja koordinoivan toiminnan häiriö kokonaisuuksien hahmottamisen vaikeus (aivoissa sentraalisen koherenssin ongelma) vaikeus tehdä johtopäätöksiä havaintojen perusteella havaintojen ja ajattelun pirstaleisuus, fokus ykstyiskohdissa vaikeus soveltaa tietoa tai taitoa toisessa asiayhteydessä oikean aivopuoliskon ja mahdollisesti aivokurkiaisen toiminnan häiriö? eläytymiskyvyn ongelma vaikeus tunnistaa omia ja toisten henkilöiden tunteita, tehdä tulkintoja toisen ajatuksista ja kuvitella toisen mielen sisältöä peilisolujärjestelmän (mantelitumake, ohimolohko, orbitofrontaalinen aivokuori, otsalohko, hippokampus) toiminnan poikkeavuus; vaikeus automaattisesti tunnistaa tunneilmaisuja tai eleiden ja ilmeiden merkitystä aistien poikkeava käyttö; kuulo- ja näköaistimuksen synkronoinnin ongelma?

JOUSTAMATTOMUUS JA JUUTTUMINEN jäykkä ajattelutapa, joka ohjaa toimintaa tavanomaista voimakkaammin jäykkä, joustamaton, kaavamainen ajattelu mekanistinen logiikka, päähänpinttymät vahva ennakkokäsitys tapahtumien kulusta pakkomielteet juuttuminen erilaisiin asioihin, ajatuksiin, toimintoihin jne muutosten voimakas vastustaminen voimakas emotionaalinen reaktio muutokseen pikkutarkkuus, perfektionismi, yksityiskohtaisuus

RUTIINIT JA RITUAALIT AUTISMISSA toistuvat toimintatavat, joita halutaan noudattaa jäykästi ja muuttumattomina voivat olla erikoisia tai omintakeisia rutiinien muuttuminen voi laukaista ahdistuksen ja suuttumiskohtauksen (tuttu on turvallista) toimintaa ei pystytä sopeuttamaan muuttuneeseen tilanteeseen (esim. pukeutuminen sään mukaan) saattavat kompensoida sosiaalisen hahmottamisen puutteita (=selviytymisstrategia) sekä toiminnan ohjauksen vaikeuksia ei synny mielikuvia vaihtoehdoista ritualisoitunut kielenkäyttö tai käyttäytyminen kysymyksien toistaminen jonkin tietyn sanan tai fraasin toistaminen puherituaalit: on sanottava asia juuri tietyllä tavalla tai toista vaaditaan vastaamaan omaan lauseeseen juuri tietyllä tavalla toistuvat toimintamallit, pakkotoiminnot

STEREOTYYPPISET TOIMINNOT stereotyyppinen tai toistava puhe pikkuvanha tai hyvin muodollinen ilmaisu, kirjakielisyys sanojen poikkeava käyttö tai (ulkoa opittujen) lauseiden, laulujen tai fraasien toistaminen, pronominien sekoittuminen omat ilmaisut ja sanat, omalaatuiset kielikuvat, merkityksetön puhe poikkeava äänenkäyttö (hyminä, kurkkuäänet) stereotyyppiset liikkeet käsien heiluttelu, "räpyttely", sormien tai esineen heiluttelu silmien edessä, pitkäaikainen pyöriminen, heijaaminen, varvastus, kehon jännittäminen, hampaiden narskuttelu, käsien laittaminen korville stimmaus voi toimia rauhoittavasti maneerit: käsien ja sormien vääntely, kasvojen toistuvat ilmeilyt ja irvistelyt tavaroiden stereotyyppinen käyttö toistava leikki tavaroiden järjestely, pudottelu, lelujen laittaminen jonoon ovien aukominen ja sulkeminen, valojen räpsyttäminen

RAJOITTUNEET KIINNOSTUKSEN KOHTEET intohimoinen, intensiivinen mielenkiinnon kohde tai harrastus kohde voi olla erikoinen tai hyvinkin tavallinen, mutta usein kapea-alainen muu elämä jää taka-alalle kiinnostuksen kohteeseen paneutumisen vuoksi (voi viivästyttää esim. vessassa käyntiä) motivoituminen muuhun on vaikeaa tyypillistä paneutuminen yksityiskohtiin kokonaisuuksien kustannuksella kokonaisuuden tai asioiden tarkoituksen ymmärtäminen voi olla vaikeaa tietoa voi olla vaikea soveltaa tai yleistää tavanomaisesta poikkeava, voimakas kiinnostuneisuus kirjaimista, numeroista, symboleista, aikatauluista, kartoista, väreistä, historian tapahtumista jne elottomiin tavaroihin (kuminauha, narunpätkä jne), keräily epätavalliset pelot (esim. ihmiset, joilla on korvakoruja)

AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT JA OCD pakko-oireisen häiriön esiintyvyys autismikirjon häiriöissä on n 40 % samankaltaisia oireita: järjestely, keräily, rituaalikäyttäytyminen, juuttuminen ja tarve tehdä asiat oikein rituaaleihin ei yleensä liity ahdistusta, vaikka niiden estyminen voi laukaista voimakkaan tunnereaktion juuttuminen voi liittyä stressiin tai ahdistukseen, mutta ei aina kiinnostuksen kohteisiin paneudutaan usein intensiivisesti ja pakonomaisesti, mikä voi vaikuttaa OCD:lta autismikirjon häiriöissä esiintyy usein vaikeutta tunnistaa todellisia vaaratilanteita ja toisaalta huomattavaa pelokkuutta vaarattomia asioita kohtaan aistitoiminnan säätelyn vaikeudet voivat laukaista ja ylläpitää OCD-oireita

TIC- ELI NYKIMISOIREET tic-oireet ovat äkillisiä, yleensä nopeita, epärytmisiä, toistuvia/sarjallisia tahdonalaisten lihasten tahattomia liikkeitä tai tarkoituksettomia äännähdyksiä motorisia eli liikkeellisiä: räpyttely, silmän iskeminen, silmien levittely, suun avaaminen, irvistäminen, otsan kurtistelu, nenän nyrpistely, nieleskely, maiskuttelu, huulien nuoleskelu, pään ravistelu, olkapäiden kohottelu, niskan nakkelu, vatsan jännittäminen, raajojen koukistukset, vartalon kääntely vokaalisia eli äänellisiä: huokailu, tuhahtelu, haukottelu, niiskutus, rohina, rykiminen, yskiminen, viheltely, haukahtelu, maiskuttelu, hyminä, röyhtäily, "pieruäänet", bassoäänet inhibitorisia eli estäviä: liikkeen tai puheen pysähtyminen/estyminen sensorisia: erilaisia fyysisiä tuntemuksia, jotka usein edeltävät muita tic-oireita, esim. kuuma, kylmä, paine, kutina, pistävä kipu, väsymys oireet jaetaan yksinkertaisiin ja monimuotoisiin

monimuotoisia motorisia: pakonomaiset kosketussarjat, ihmisten tai esineiden koskettaminen liioitellut liikkeet vaatteiden imeskely itsensä lyöminen nilkuttaminen hyppely ja tanssimaiset liikkeet lihasten tai lihasryhmien jännittäminen toisten liikkeiden matkiminen (ekopraksia), joka voi olla luonteeltaan rivoa (kopropraksia) itseä vahingoittavat liikkeet (pureminen, lyöminen, silmien painaminen sormilla) MONIMUOTOISIA TIC-OIREITA monimuotoisia äänellisiä: tiettyjen sanojen tai fraasien toistelu tauot puheessa, vaikeus jatkaa äänenkorkeuden tai puhenopeuden äkillinen vaihtuminen erilaisten äänien matkiminen omien äänien tai sanojen toistaminen (palilalia) toisten puheiden matkiminen/toistaminen (ekolalia) sosiaalisesti paheksuttavien (usein säädyttömien) sanojen käyttö (koprolalia)

TIC-OIREIDEN ILMENEMISESTÄ oireet aaltoilevat waxing and waning, niiden voimakkuus tai sijainti vaihtelee oireet esiintyvät usein jaksoina tai purkauksina oire vaikeutuu stressistä ja katoaa tai vähenee yleensä keskittyessä (intensiivisesti) ja nukkuessa oireita on mahdollista joskus pidätellä esim. koulupäivän ajan tavallisimmin nykimisiä esiintyy pään, erityisesti kasvojen ja ylävartalon alueella, mutta niitä voi esiintyä kaikkialla vartalolla oireet voivat vaihtua toisiksi tai siirtyä kehonosasta toiseen oireet ovat yleensä vaarattomia ja haitattomia, mutta voivat olla myös häpeää tai kipua tuottavia

TIC-OIRE tic-oireet tuntuvat mahdottomilta vastustaa, mutta ovat usein tukahdutettavissa vähäksi aikaa oireen voi laukaista ns triggeri, esim. oireesta puhuminen, tietyn ärsykkeen näkeminen tai kuuleminen, sosiaalinen tilanne, stressi jne oiretta edeltää usein ns premonitory urge, tuntemus, jota seuraa voimistuva tarve tehdä tic-oire, joka puolestaan lievittää syntynyttä jännitystä vrt aivastus edeltävä tuntemus tic rentoutuminen

TOURETTEN OIREYHTYMÄ samanaikainen pitkäaikainen äänellinen ja motorinen monimuotoinen nykimishäiriö kesto yli vuoden ajan oireisiin liittyy vahvasti vaikeus hillitä käytöstä/tekemisiä vain 10-20 %:lla oireet rajoittuvat pelkkiin tic-oireisiin, usein mukana muu samanaikainen häiriö motoriset tic-oireet kehittyvät ennen äänellisiä ovat yleensä aluksi yksinkertaisia, mutta usein mukaan tulee monimuotoisia liikesarjoja äänioireet voivat olla monimuotoisia räjähdysmäisiä toistuvia ääntelyitä, rykimisiä ja murahduksia säädyttömiä sanoja tai lauseita (koprolalia, törkypuhe) tai eleitä (kopropraksia) esiintyy n 15-30 %:lla puheet n 3 x yleisempää kuin eleet alkavat yleensä myöhemmin kuin muut tic-oireet (n 5 v viive)

TIC-OIREIDEN ESIINTYVYYS JA ENNUSTE ohimeneviä, lyhytaikaisia (< vuosi) tic-oireita esiintyy n 10-20 %:lla lapsista yleisempiä lapsilla, joilla on muita kehityksellisiä tai neuropsykiatrisia ongelmia lyhytaikaisten tic-oireiden yleisyydessä on nähtävissä kaksi huippua, leikki-iässä (5-7 v) ja ennen murrosiän alkua (10-12- vuotiaana), jolloin usein vaikeimmillaan pitkäaikaisia (yksinkertaisia) tic-oireita esiintyy n 1-10 % lapsista Touretten oireyhtymän esiintyvyys on 0,4-1 % tic-oireet vähenevät 59-85 %:lla iän myötä, usein nuoruusiässä Tourettessa 90 %:lla oireet lievittyvät, ja 40 %:lla oireet häviävät

TIC-OIREET JA OCD yksittäiset tic-oireet on yleensä helppo erottaa pakkooireista monimuotoisten nykimisoireiden (esimerkiksi liikkeen toistaminen kunnes se tuntuu oikealta) ja pakko-oireiden erottaminen on hankalampaa tic-oireiden ja pakko-oireiden samanaikaisuus on tavallista OCD-lapsista 20-38 %:lla on tic-oireita Touretten oireyhtymässä 20-60 %:lla on pakko-oireita OCD ja TS kietoutuvat yhteen myös perimän osalta lapsuudenaikaiset tic-oireet liittyvät suurentuneeseen riskiin sairastua pakko-oireiseen häiriöön myöhemmin OCD:n kanssa samanaikaiset tic-oireet liittyvät kuitenkin parempaan ennusteeseen

HARMAA VYÖHYKE kognitiiviset tic-oireet : toistuvia ajatuksia, jotka eivät liity ahdistukseen, mutta esiintyvät esimerkiksi tietyn symmetrian tai samankaltaisuuden tavoitteluna, tavoitteettomana laskemisena tai toistuvina seksuaalis- tai aggressiivissävytteisinä ajatuksina, joihin ei liity pelkoa nykimisoireet ja pakko-oireet ovat usein oireiltaan päällekkäisiä ja tarkka erotusdiagnostinen erottelu voi olla vaikeaa esineiden asettelu oikeille paikoille pakonomainen tarkkuus liikkeen tai teon toistaminen kunnes se menee oikein koskettelu, taputtelu varmistelu (huom! voi olla myös tarkkaamattomuudesta johtuvaa) pakkoajatukset eritteistä, väkivallasta, törkeyksistä yms

TIC-OIRE JA PAKKO-OIRE ahdistus/ pakkoajatus pakkotoiminto rentoutuminen edeltävä tuntemus tic rentoutuminen tic-oire voi aiheuttaa ahdistusta

AUTISMI, TOURETTE JA OCD oire ocd autismi Tourette Rutiinit ja rituaalit Pakonomaisia, ahdistuksen lievittämiseksi Toistuvia, jäykkiä, kompensoivat toiminnanohjauksen ongelmia, rutiinin estyminen ahdistaa asiat pitää tehdä tietyllä tavalla juuttumin en Taustalla usein ahdistava ajatus Taustalla toiminnan ohjauksen ongelma, ajattelun jäykkyys, fokusoiminen yksityiskohtiin Voi olla inhibitorinen tic-oire Pakono maiset toiminnot pakkotoiminnot ajattelun ja toiminnan jäykkyys, joustamattomuus, stereotypiat tic-oireet, edeltävä tuntemus, oire voi ahdistaa

MISTÄ MUUSTA VOI OLLA KYSE? ADHD:n kanssa samanaikaisesti n 20 %:lla usein toiminnan ohjauksen ongelmia juuttuminen, hitaus, vaikeus aloittaa tekemistä kompensatoriset rutiinit tarkkaamattomuus ja hajamielisyys voi lisätä tarkistelun tarvetta ajatusten harhautuminen (mind wandering) tarkkaamattomuuspainotteinen ADHD voi muistuttaa pakkoajatuspainotteista OCD:tä ja päinvastoin ADHD-oireisiin ei kuulu rituaaleja tai ahdistuneisuutta traumaperäisessä stressihäiriössä esiintyy mieleen tunkevia muistikuvia, traumasta muistuttavien asioiden välttelyä ja vireystilan kohoamista traumakokemus voi laukaista pakko-oireisen häiriön

MISTÄ MUUSTA VOI OLLA KYSE anoreksiaa sairastavilla nuorilla on usein ruokaan, liikuntaan ja painoon liittyviä pakkoajatuksia ja rituaaleja oireiden sisältö ja rajoittuneisuus sekä yhteys laihtumiseen auttavat erotusdiagnostiikassa psykoosien ja OCD:n oireet ovat samantyyppisiä ja päällekkäisiä; erityisesti paranoidiset ajatukset (esim. kiusatuksi tulemisesta) voivat muistuttaa läheisesti pakkooireita molemmissa esiintyy outoa käyttäytymistä, epätyypillistä ajatuksenkulkua ja maagista ajattelua OCD:ssä ajatukset ja toiminnot tunnistetaan yleensä omiksi, tarpeettomiksi ja liioitelluiksi toisin kuin psykooseissa; lapsilla kyky tunnistaa tätä kuitenkin vaihtelee

KATATONIA katatonia ei ole psykoosin alamuoto vaan oireulottuvuus, joka on tavallisempi mielialahäiriöissä kuin psykooseissa voi johtaa hengenvaaralliseen tilaan ja on siksi tärkeä tunnistaa kolme erilaista oiretyyppiä: liikkeiden vilkastuminen liikkeiden väheneminen tai estyminen vaikeat tahdon häiriöt oireet voivat vaihdella saman vuorokauden aikana

KATATONIAN OIREET vähintään kolme seuraavista: sulkutila (reagoimattomuus ulkoisiin ärsykkeisiin ja ympäristöön) passiivinen jähmettyminen painovoimaa vastaan passiivisten liikkeiden vahamainen joustavuus niukka tai puuttuva verbaalinen vaste (mutismi) ohjeisiin reagoimattomuus tai niiden vastustaminen spontaani ja aktiivinen jähmettyminen asentoon painovoiman vastaisesti kummalliset satunnaiset normaalien liikkeiden karikatyyrit (mannermismi) poikkeuksellisen usein toistuvat tavoitteettomat liikkeet (stereotypiat) kiihtymys (agitaatioa) irvisteleminen tai kasvojen vääntely muiden puheiden pakonomainen toistelu (ekolalia) muiden liikkeiden pakonomainen toistelu (ekopraksia)

KATATONIAN HOITO oireet voivat olla ärsykesidonnaisia valokatkaisijan vääntely toisten tavaroiden keräily riisuutuminen höpöttäminen juuttuminen hoitona anksiolyytti, esim. loratsepaami, myös sähköhoito mahdollinen Korkeila J. Katatonia, Aikakauskirja Duodecim 2016;132:1321-7

INFEKTIOALKUISET HÄIRIÖT PANS = pediatric acute-onset neuropsychiatric syndrome PANDAS = pediatric autoimmune neuropsychiatric disorders associated with streptococcal infections streptokokki-, mykoplasma- tai virusinfektio saattanee laukaista tic-oireita tai pakko-oireita, mutta tämän ilmiön merkitys on epäselvä akuutissa vaiheessa bakteeri-infektion tehokas hoito on tärkeää muutoin hoito toteutetaan kuten ei-pandas-häiriössä kokeellisesti on käytetty immunoterapeuttisia hoitoja, joiden tehosta ja turvalisuudesta ei ole vielä riittävästi tietoa Puustjärvi A, Voutilainen A, Pihlakoski L. Sairastui yhdessä yössä lasten äkillisesti alkavat neuropsykiatriset oireet. Suomen Lääkärilehti 2016;36: 2183-2190

PANDAS HOITO Infektio laukaisee autoimmuunireaktion, jossa kohteena ovatkin keskushermoston proteiinit aiheutuu toimintahäiriö ja/tai tulehdus/ärsytystila erityisesti basaaliganglioissa ilmiöön liittyy soluvälitteisen immuniteetin muutoksia infektio saattaa myös muokata OCD:lle tai tic-oireille altistavaa perimää siten, että sairaus puhkeaa tutkimustulokset sekä streptokokki-infektion merkityksestä että antibiootti- tai immunosuppressiivisen hoidon vaikutuksista ovat ristiriitaisia perinteinen hoito näyttää tehoavan myös PANDAS-potilailla akuutti infektio hoidetaan antibiootilla, mikäli streptokokkiviljely on positiivinen jos streptokokki-infektiota tai vasta-aineita ei ole todettavissa, antibiootti- tai immuunivastehoidoista ei ole hyötyä