Maanantai-seminaari Oulu 3.12. 2012 Marja-Leena Laakso Jyväskylän yliopisto Esikko-menetelmän tausta & käyttäminen Esikielellisen kommunikaation keskeiset arvioitavat piirteet Riskikehityksen piirteet esikielellisessä kommunikaatiossa ja niiden yhteydet myöhempään kehitykseen Varhainen tuki ja kuntoutus Mitkä ovat visiot? 1
Miksi arvioida esikielellistä kehitystä? Jos lapsi on terve eikä fyysisiä poikkeavuuksia ole, viiveet tai eroavaisuudet kielen ja kommunikaation kehityksessä ovat selvin ennusmerkki kehityksellisistä ongelmista (Wetherby& Prizant, 1996) Kielelliset taidot ilmestyvät varhaisten kognitiivisten toimintojen/prosessien vuorovaikutuksessa Tällaisia prosesseja ovat mm. puheäänten havaitseminen, ääntelyn tuottaminen, jäljittely, jaettu huomio, tavoitteellisuus, esineiden tunnistus (Bates, 2002) Ei ole mahdollista löytää yksi-yhteenvastaavuutta varhaisten piirteiden ja myöhempien kielellisten taitojen väliltä tarvitaan piirteiden laaja-alaista seurantaa Miksi arvioida esikielellistä kehitystä? Varhaisen kielen ja sen pulmien arviointi on keskittynyt vahvimmin kielen tuottamisen arviointiin, jossa on pulmansa: Yksilöiden välinen, normaaliin kehitykseen kuuluva vaihtelu puhutunkielenkehityksessäon suurta (Bates, Dale, & Thal, 1995; Lyytinen, 1999) Reilusti yli puolet niistä lapsista, joiden tuottava kieli tulee viiveellä, kehittyvät normaalisti Vaikeudet myöhemmissä kielitaidoissa ovat suurempia silloin, kun lapsella on pulmia tuottamisen ohella kielen ymmärtämisessä (mm. Bishop & Edmundson, 1987; Law ym., 2000) 2
Miksi arvioida esikielellistä kehitystä? Esikielellisten taitojen kehitys ei etene ihmisellä suoraviivaisesti, vaan siihen liittyy kasvupyrähdyksiä ja kuoppia (Darrah ym., 2003) pitkittäisseurantaa tarvitaan Esikielellisten taitojen arviointi voidaan aloittaa varhain varhainen puuttuminen Erotusdiagnostisesti on tärkeää, että kieltä ja kommunikaatiota arvioidaan monipuolisesti Mistä esikielellisen kommunikaation poikkeavuudet voivat johtua? I II III IV V VI Aistitoimintoihin liittyvät ongelmat Laajempi kehityksellinen häiriö Erityinen kielellisen kehityksen häiriö Puhemotoriikan häiriö Varhaisen vuorovaikutuksen häiriö Itsesäätelyn ongelmat Marja-Leena Laakso, Jyväskylän yliopisto 3
Esikielellinen kommunikaation tarkastelu tarjoaa ikkunan varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen (1) Lapsilla tulisi olla vastavuoroista vuorovaikutusta sisältävä kielellisesti virikkeellinen kasvuympäristö (2) Viiveet & häiriöt tulisi tunnistaa mahdollisimman varhain ja aloittaa kehityksen tukeminen (3) Toimivat strategiat ja käytännöt tulisi kehittää (interventioiden) kuntoutuksen toteuttamiseksi 4
1. Onko kyseessä ele, ääntely tai puhetuotos? -esim. esineen antaminen, aikuisen käden, kehon tai kasvojen koskeminen, esineen siirtäminen kohti tai poispäin aikuisesta, pään nyökytys, esineen heittäminen, esineen tavoittelu kädellä, esineen näyttäminen, taputtaminen, äänteleminen, puhuminen 2. Onko toiminto suunnattu toista kohti? Bruner, 1981; Wetherby& Prizant, 2002 Jotta lapsen käyttäytyminen voidaan määritellä kommunikatiiviseksi, jokaiseen seuraavista kolmesta kysymyksestä on annettava kyllä -vastaus -esim. esineen antaminen aikuiselle, minkä tahansa eleen käyttö yhdistettynä katsekontaktiin, äänteleminen / puhuminen sekä aikuiseen katsominen 3. Palveleeko toiminto jotain kommunikatiivista päämäärää? - toisen käyttäytymisen ohjaaminen (saada toinen tekemään/ lopettamaan jonkun tekemisen) - toisen huomion saaminen itseensä (sosiaalinen vuorovaikutus) - toisen huomion suuntaaminen ympäristön esineisiin tai tapahtumiin (jaettu tarkkaavuus) 1990-luvulla alkoi kertyä tutkimustietoa esikielellisen kehityksen piirteistä, jotka ennustavat myöhempää kieltä (mm. McCatheren, Warren & Yoder, 1996; Olswang, Rodrigues & Timler, 1998; Wetherby& Prizant, 1992; 1993). Seuraavat piirteet tunnistettiin: - Tunneilmaisu & katse - Kommunikaation päämäärät - Eleiden käyttö - Varhaiset sanat - Ymmärtäminen -Esineiden käyttö Bates, E.A. 2004. Brain and Language, 88, 248-253 5
Communication and Symbolic Behavior Scales Developmental Profile arviointimenetelmässä (CSBS-DP) (Wetherby& Prizant, 2002) esikielellisen kehityksen piirteet jaotellaan kolmeen osa-alueeseen seuraavasti: SOSIAALINEN KOMMUNIKAATIO Tunneilmaisu Katsekontakti & katseen käyttö Kommunikaation päämäärät Eleet YMMÄRTÄMINEN Kielen ymmärtäminen Esinetoiminnot & esineleikit Kuvitteellinen eli symbolinen leikki PUHEEN TUOTTAMINEN Kommunikoiva ääntely Jokeltelu Konsonanttien käyttö Äänteiden yhdistäminen Sanojen tuotto Sanayhdistelmät Esikko-julkaisu Laakso, M-L., Eklund, K. & Poikkeus, A-M. (2011). Esikko-Lapsen esikielellisen kommunikaation ja kielen ensikartoitus. Jyväskylä: NMI 6
Käynnistyi yhteistyössä neuvoloiden kanssa v.2003 Suomen oloihin käännettiin ja sovitettiin yhdysvaltalainen arviointimenetelmä: Infant-Toddler Checklist (Communication and Symbolic Behavior Scales Developmental Profile arviointimenetelmä; Wetherby & Prizant, 2002) Vanhemmat täyttivät Esikko-lomakkeen 6-24 kk ikäisistä lapsistaan 3 kk välein Perheetsaivatyksilöllisetpalautteetja ohjeita lapsen kielenkehityksen tukemiseen tutkijalta Vanhempien arviointiin perustuva Kyselysisältää 24 osiota, jotka jakaantuvat kolmeen osa-alueeseen: 1)Sosiaalinen kommunikaatio: tunneilmaisu ja katse (4 osiota), eleet (5 osiota), kommunikaation päämäärät (4 o) 2) Puheen tuottaminen: ääntely (3 osiota),sanat (2 osiota) 3) Ymmärtäminen(ymmärtäminen(2 osiota), esineiden käyttö (4 osiota) Kyselyn täyttö vie aikaa noin 10 minuuttia Lapsen tulokset voi siirtää normiviivastolle ja seurata hänen kehitystään 7
Kaikki kysymykset ovat käytössä koko ikävälillä 6-24 kuukautta Vastausvaihtoehdot kysymyksiin ovat joko: ei vielä, joskus, tai usein, jolloin vastaukset pisteytetään 0,1,2 lukumäärään perustuva luokittelu, esimerkiksi Montako tunnistettavaa sanaa lapsesi käyttää? (ei yhtään, 1-3, 4-10, 11-30, yli 30), jolloin vastaukset pisteytetään 0,1,2,3,4 Esikko-lomakkeesta lasketaan neljä pistemäärää: yksi kustakin esikielellisen kommunikaation osaalueesta sekä kyselyn kokonaispistemäärä Esikko-kyselyn koonti Lapsen nimi: Ikä: Lomakkeen täyttöpäivä: Osa-alueiden pisteet ja Esikko-kyselyn kokonaispisteet: Sosiaalinen kommunikaatio (Tunneilmaisu + Kommunikaatio + Eleet) / 26 p. Puheen tuottaminen (Ääntely + Sanat) / 14 p. Ymmärtäminen (Kielen ymmärtäminen + Esineiden käyttö) / 17 p. Esikon kokonaispisteet (Sosiaalinen + Tuottaminen + Ymmärtäminen) / 57 p. 8
30 25 Pistemäärä 20 15 10 5 6 kk 9 kk 12 kk 15 kk 18 kk 21 kk 24 kk Mediaani Normaalivaihtelu Huoliraja Amy Wetherby & Barry Prizant, 2002 CSBS; DP SOSIAALINEN KOMMUNIKAATIO Tunneilmaisu Katsekontakti & katseen käyttö Kommunikaation päämäärät/tavoitteet Eleet PUHEEN TUOTTAMINEN Kommunikoiva ääntely Jokeltelu Konsonanttien käyttö Äänteiden yhdistäminen Sanojen tuotto Sanayhdistelmät YMMÄRTÄMINEN Kielen ymmärtäminen Asianmukaiset esinetoiminnot Esineleikit Kuvitteellinen = symbolinen leikki 9
Kolme tapaa tarkastella riskipiirteitä esikielellisessä kehityksessä: 1. Kuvata piirteet, jotka ovat tyypillisiä heikommin suoriutuvalle 10%:lle lapsista (ks. Laakso, 2011) 2. Tarkastella erikseen lapsia, joilla on pelkkä puheen tuottamisen huoli vs. laaja kommunikaation huoli 3. Tutkia lapsen esikielellisen kehityksen profiileja Riskikehityksen piirteet 6 kuukauden iässä Esikielellisen kommunikaation osa-alue Riskikehitystä ilmentävä piirre 6 kk:n iässä Sosiaalinen kommunikaatio Tunneilmaisu on vakiintumatonta. Sosiaalista hymyä ei ole. Katse ei vuorottele esineiden ja vuorovaikutuskumppanin välillä. Lapsi ei tavoittele toisen huomiota itseensä. Puheen tuottaminen Ymmärtäminen Lapsi ei ilmaise huomion ja avun tarpeita ääntelemällä. Lapsi ei osoita kiinnostusta esineitä kohtaan. 10
Esikielellisen kommunikaation osa-alue Sosiaalinen kommunikaatio Puheen tuottaminen Ymmärtäminen Riskikehitystä ilmentävä piirre 12 kk:n iässä (edellisen ikävaiheen riskipiirteiden lisäksi) Lapsi ei osaa seurata katseen suuntaa eikä osoittamiseleitä. Lapsi ei osoita pyrkimystä suunnata toisen huomiota saavuttaakseen omia päämääriään. Eleiden käytössä on puutteita: ei näyttämistä, antamista eikä vilkuttamista. Kanoninen jokeltelu ei ole vielä ilmaantunut. Lapsi ei reagoi omaan nimeensä ja ymmärtää vain muutaman kielellisen ilmaisun. Lapsi osoittaa jo mahdollisesti kiinnostusta esineitä kohtaan mutta tunnistaa vain 1 2 esineen käyttötarkoituksen. Riskikehityksen piirteet 18 kuukauden iässä Esikielellisen kommunikaation osa-alue Sosiaalinen kommunikaatio Puheen tuottaminen Ymmärtäminen Riskikehitystä ilmentävä piirre 18 kk:n iässä (edellisen ikävaiheen riskipiirteiden lisäksi) Lapsi ei osoita pyrkimystä suunnata toisen huomiota häntä kiinnostaviin kohteisiin. Vaativampien eleiden, kuten osoittamisen ja nyökyttämisen, käytössä on vielä puutteita. Lapsella ei ole vielä ääntelyssä kahden erilaisen tavun yhdistelmiä. Lapsella on vähemmän kuin neljä tunnistettavaa sanaa. Lapsi ymmärtää enintään kymmenen kielellistä ilmaisua. Lapsi tunnistaa korkeintaan 5 8 esineen käyttötarkoituksen eikä osaa pinota vielä yhtään palikkaa päällekkäin. 11
Riskikehityksen piirteet 24 kuukauden iässä Esikielellisen kommunikaation osa-alue Sosiaalinen kommunikaatio Puheen tuottaminen Riskikehitystä ilmentävä piirre 24 kk:n iässä (edellisen ikävaiheen riskipiirteiden lisäksi) Kommunikaatiossa ei ole edelleenkään jaetun tarkkaavuuden päämäärää eli huomion kohteiden jakamista. Lapsi ei osaa nyökyttää viestiäkseen kyllä. Lapsen ääntelyssä on vain muutama kahden erilaisen tavun yhdistelmä. Lapsella on käytössään enintään kymmenen tunnistettavaa sanaa. Ymmärtäminen Lapsi ymmärtää alle 30 ilmaisua. Lapsi ei leiki kuvitteellista leikkiä. Lapsi osaa pinota päällekkäin alle 5 palikkaa Ryhmät: Lapset jaettiin kahteen huoliryhmään kolmen ikävaiheen (12,15,18 kuukautta) tulosten perusteella: - Puhehuoliryhmä (n=18): sijoittuminen puheen tuottamisessa alimpaan 20 persentiiliinvähintään kahdessa ikävaiheessa; ei muuta huolta kahdessa ikävaiheessa - Laaja huoliryhmä (n=26): sijoittuminen sosiaalisessa kommunikaatiossa JA ymmärtämisessä alimpaan 20 persentiiliinvähintään kahdessa ikävaiheessa 12
Puhehuoli vs. laaja huoli kehityksen ennustajina Tulokset osoittivat: Kahden vuoden iässä - molemmat huoliryhmät erosivat kontrolliryhmän lapsista (Bayley MDI & MCDI), mutta eivät toisistaan Kolmen vuoden iässä - mitään eroja puhehuoliryhmän ja kontrolliryhmän välillä ei enää havaittu - laajan huolen ryhmään kuuluvat erosivat kontrolliryhmän lapsista kaikilla mitoilla (Bayley, PPVT, Bostonin Nimentätesti) - lisäksi PPVT -testeissä puhehuoli ja laaja huoliryhmä erosivat toisistaan ja ero oli suuntaa-antava myös Boston nimentätestissä ja Bayleyssä siten, että laajan huolen ryhmän lapset olivat näissä kaikissa heikompia. Esikielellisen kommunikaation profiilit Ikä 12 15 18 21 12 15 18 21 12 15 18 21 Sosiaalinen kommunikaatio Puhe Ymmärtäminen kk 13
Profiileista Kielen tuoton ongelmat ja Alhainen keskitaso ennustivat vanhempien kokemaa kielellistä huolta (Määttä, Laakso ym., in rev) Samat profiilit & Laaja viive yhdistyivät sosiaalisten taitojen ongelmiin Lähes 80% lapsista, joilla oli kielellisiä vaikeuksia 5 - vuoden iässä pystyttiin tunnistamaan ennen kahta ikävuotta Alustava havainto: Myöhemmän kielenkehityksen kannalta varhaiset Kielen tuoton ongelmat eivät ole yhtä iso riski kuin Laaja viive tai Alhainen keskitaso 1) Lapsilla tulisi olla vastavuoroista vuorovaikutusta sisältävä kielellisesti virikkeellinen kasvuympäristö (2) Viiveet & häiriöt tulisi tunnistaa mahdollisimman varhain ja aloittaa kehityksen tukeminen Esikko vaikuttaa olevan varsin luotettava, helppo-ja nopeakäyttöinen seulontamenetelmä varhaisten riskien tunnistamiseen (3) Toimivat strategiat ja käytännöt tulisi kehittää (interventioiden) kuntoutuksen toteuttamiseksi 14
1) Lapsilla tulisi olla vastavuoroista vuorovaikutusta sisältävä kielellisesti virikkeellinen kasvuympäristö Esikko-lomakkeen täyttö vanhemman ja ammattilaisen yhteistyössä mahdollistaa keskustelun kielenkehityksen virstanpylväistä ja kielenkehitystä tukevasta vuorovaikutuksesta (2) Viiveet & häiriöt tulisi tunnistaa mahdollisimman varhain ja aloittaa kehityksen tukeminen (3) Toimivat strategiat ja käytännöt tulisi kehittää (interventioiden) kuntoutuksen toteuttamiseksi 1) Lapsilla tulisi olla vastavuoroista vuorovaikutusta sisältävä kielellisesti virikkeellinen kasvuympäristö (2) Viiveet & häiriöt tulisi tunnistaa mahdollisimman varhain ja aloittaa kehityksen tukeminen (3) Toimivat strategiat ja käytännöt tulisi kehittää (interventioiden) kuntoutuksen toteuttamiseksi Kielenkehityksen systemaattinen seuranta Varhaisempi elton, puheterapeutin tai neuvolapsykologin konsultaatio? Kieliryhmät neuvoloihin? Mitä muuta? 15
Suurin osa vanhemmista toimii luonnostaan oikein Neuvolan ja päivähoidon rooli keskeinen - kaikkia lähellä, matala kynnys - tärkeää tieto, jutteleminen kommunikaatiosta ja vuorovaikutuksesta (vrt. Esikko-lomake lomake) -vanhemman asiantuntijuuden, osaamisen arvostaminen huomio hyvään! Vuorovaikutuksen vastavuoroisuuden korostaminen ( socially competent infant ) Vanhempien ryhmämuotoinen tukeminen Erityistuki Suhteessa S. Warrenin visioon Esikko tarjoaa: menetelmän ottaa esille kielen ja varhaisen vuorovaikutuksen teemoja mahdollisuuden arvioida kieltä ennakoivia esikielellisiä piirteitä ja tunnistaa riskikehityksen piirteitä näkymiä siihen, millaisiin seikkoihin interventioiden tulisi kohdistua Esikko-tutkimuksen tulokset korostavat kielen ymmärtämisen tärkeyttä kuntoutus Tulokset jättävät kysymyksiä koskien kielen tuottamisen viiveiden myöhempiä merkityksiä Lisää tutkimusta tarvitaan! 16
Tutkimusryhmä Senioritutkijat: Marja-Leena Laakso, Tuija Aro,Asko Tolvanen Kenneth Eklund, Anna-Maija Poikkeus & Johanna Heinonen Jatko- ja perustutkinto-opiskelijat: SiraMäättä, Mia Rissanen, Eeva Huhtala, Anu Kangasniemi, Kurvi Anne-Mari, Hanna Piirainen, Hanna Kähkölä, Marjo Tuukkanen, Heidi Korpipää, Marika Häggman, Maarit Renkola, Elina Seppä, Mervi Silvennoinen, Katri Niemi, Anne Paananen, Paula Leskinen, Johanna Riihikallio, Helena Rasimus, Maarit Kukkohovi, Venlastiina Vaahtoluoto, Mirella Korhonen 17