KOULUJEN KERHOTOIMINTA Toiminnan periaatteet 1.8.2016 alkaen 1
Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Kerhotoiminta... 3 Yhteistyö... 3 Tavoitteet... 4 Laadun kriteerejä... 4 Ajankohta ja kerhoaika... 4 Vastuu ja vakuutukset... 4 Ryhmät... 4 Välipala... 5 Sponsorointi... 5 3 Kerhotoiminnan järjestäminen... 5 Koordinointi kuntatasolla... 5 Koulutusjaosto... 5 Yhteistyökumppanit... 6 Toteuttaminen koulussa... 6 Rehtori ja kerhotoiminnasta vastaava opettaja... 6 Kerho-ohjaajat ja palkkaus... 6 Oppilaskunta/luokkaneuvosto... 7 Oppilashuoltoryhmä... 7 Vanhempainyhdistys... 7 Yhteistyökumppanit... 7 4 Tiedottaminen... 7 Kerhosuunnitelmat... 7 5 Kerhotilat... 8 Tilojen käyttökorvaukset... 8 6 Arviointi... 8 2
1 Johdanto Koulun kerhotoimintaa on kehitetty keväästä 2008 osana opetusministeriön Perusopetus paremmaksi (POP) -ohjelmaa. Opetushallitus ohjaa ja koordinoi kehittämistoimintaa valtakunnallisesti. Tavoitteena on kerhotoiminnan laadun kehittäminen sekä toiminnan laajentaminen, monipuolistaminen ja vakiinnuttaminen kunnissa. Koulun kerhotoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain 47 :ssä mainittua ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä toimintaa. Koulu määrää tavoitteellisesta toiminnasta vuosittaisessa työsuunnitelmassaan. Kerhojen pitää olla kytköksissä opetussuunnitelmaan. Paikalliseen opetussuunnitelmaan kirjataan perusopetusta tukevan muun toiminnan tavoitteet, toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä toiminnasta tiedottaminen. Koulun kerhotoiminta on tarkoitettu peruskoulun oppilaille ja toiminta on oppilaille ilmaista, vapaaehtoista ja monipuolista sekä luonnollinen osa koulun toimintaa. Koulun kerhotoimintaa voidaan järjestää myös aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentävänä toimintana. Toimintaa koordinoi Porvoon suomenkieliset koulutuspalvelut. Koulu vastaa toiminnasta. 2 Kerhotoiminta Porvoon kaupungin tavoitteena on saada kerhotoiminta osaksi kaikkien peruskoulujen toimintaa sekä syventää ja kehittää toiminnan sisältöä. Porvoossa koulut ovat itse saaneet päättää, järjestävätkö ne koulujen kerhoja. Koulujen kerhojen tulee olla kytköksissä opetussuunnitelmaan. Tavoitteena on lisäksi saada lisää yhteistyökumppaneita. Tavoitteena on aktivoida lapsia osallistumaan kerhotoimintaan, kehittää monipuolista toimintaa ja saada kerhoja erityisesti niihin kouluihin, joissa ei toimi iltapäiväkerhoa. Lisäksi tavoitteena on suunnitella kerhoja esimerkiksi vähän liikkuville lapsille tai jollain tavoin syrjäytymisriskissä oleville oppilaille. Oppilas voi saada kerhotoiminnasta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja tukea hyvinvointiinsa. Kerhotyöskentely antaa mahdollisuuden soveltaa ja syventää oppitunneilla opittua. Kerhotoimintaan osallistuminen voidaan myös suunnitella osaksi tehostettua ja erityistä tukea. Yhteistyö Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun kumppanuutta ja yhteistyötä. Monipuolinen ja avoin yhteistyö kodin kanssa on tärkeää ja toimiminen vanhempainyhdistysten kanssa on myös suositeltavaa. Toiminnassa pyritään löytämään yhteinen kasvatuslinja huoltajien kanssa ja tukemaan kotien kasvatustyötä. Pääasiallinen kasvatusvastuu kuuluu edelleen kodille ja huoltajille. 3
Vakauttaaksemme kerhojen kerhotoimintaa osana perusopetusta tarvitaan yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken ja aitoa osallistumista. Paras tulos saadaan yhteistyöllä. Kuntia ja kouluja kannustetaan käyttämään valmiita rakenteita, toimivia yhteistyöverkostoja ja työtapoja sekä kehittämään uusia yhteistyömuotoja. Kerhotoiminnan edellytys on löytää ohjaaja, sopiva tila ja lapset kerhoihin. Koulu kerhotoiminnan tavoitteet: Tavoitteet kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisen harrastusten edistäminen Laadun kriteerejä Laadun kriteerejä: lähtökohtana lapsi ja lapsen tarpeet säännöllisyys, pitkäjänteisyys turvallisuus eriyttäminen, monipuolisuus ihmissuhteet, aikuisen läsnäolo Ajankohta ja kerhoaika Kerhoja voi järjestää ennen koulupäivää tai sen jälkeen. Tarpeen mukaan voi kerhoja järjestää myös ilta-aikaan, kunhan kerhot täyttävät koulun kerhotoimintaa määrittävät ehdot. Suositus on, että kerho olisi koulupäivän jälkeen. Kerhotunnin pituus on 60 minuuttia. Kerhoja voidaan järjestää koko lukuvuoden ajan tai lyhyempinä jaksoina. Vastuu ja vakuutukset Koulun kerhot ja niiden ohjaajat tulee merkitä koulun toimintasuunnitelmaan, jolloin kerhot ovat vastuiden kannalta samassa asemassa kuin koulun muu toiminta. Koulu on vastuussa oppilaista koko sen ajan, kun he ovat mukana koulun toiminnassa, myös koulun kerhoissa. Koulun rehtori on järjestelyvastuussa kerhosta. Oppilaita koskee sama turva kuin koulutyössä, esimerkiksi tapaturmat hoidetaan maksutta. Kerhonohjaaja on vastuussa ulkopuolisten asiantuntijoiden tai avustajien osallistumisesta kerhon ohjaamiseen. Jos ohjaajana toimii henkilö, jolla ei ole palvelussuhdetta koulutuksen järjestäjään, on varminta erikseen hoitaa vastuuvakuutus ja rikostaustan selvittäminen. Ryhmät Kerhotoiminta voi muodostua eri-ikäisten oppilaiden ryhmistä. Se auttaa laajentamaan oppilaiden sosiaalista piiriä, joka puolestaan on tukena muun muassa kiusaamisen ehkäisyssä. 4
Suunniteltaessa päätetään ryhmän minimi- ja maksimikoko. Toiminnan on oltava turvallista ja mielekästä. Ryhmän kokoon vaikuttavat oppilaiden ikä, kerhon sisältö ja tavoitteet ja ohjaajan taidot. Ryhmän koko voi vaihdella. Esimerkiksi maahanmuuttajalapsille koulujen kerhotoiminta on erityisen tärkeää. Kerhossa voi helposti tutustua suomalaiseen kulttuuriin, harrastustoimintaan ja sieltä voi saada vapaa-ajan kavereita. Maksuttomana palveluna tämä on monelle ainoa mahdollinen harrastus. Lapsille ja nuorille on tärkeää kuulua johonkin ryhmään. Ryhmässä ollaan yhdenvertaisia ja tehdään yhdessä asioita. Kerhotyötä ohjaavat yhteiset pelisäännöt ja toimintamallit. Välipala Välipala auttaa jaksamaan kerhoissa. On hyvä syödä välipala ennen kerhon alkua. Oppilaita tulee rohkaista omien eväiden syömiseen, jos välipalatarjoilua ei ole järjestetty. Ohjaajat opastavat, missä ja mihin aikaan eväitä voi syödä. Sponsorointi Yritykset voivat tarjota kerhoille vierailukohteen yrityksessä, yrittäjien vierailun kerhossa tai materiaaleja ja välineitä. Yritys ei saa käyttää mainontaa tai peiteltyä mainontaa kerhoissa. Kerhon ei ole tarkoitus toimia markkinointikanavana eikä alaikäisille saa jakaa markkinointimateriaalia. Sponsorointi on sallittua. Sponsoroinnista on kyse silloin, kun jokin taho rahoittaa tai tukee taloudellisesti koulun kerhoa. Sponsorin vastike tuestaan rajoittuu logon käyttöön esim. kerhotiedotteissa. Sponsori ei saa vaikuttaa kerhon tavoitteisiin tai sisältöön. Se voi kuitenkin koulun ulkopuolelle suuntautuvassa markkinoinnissaan kertoa tukevansa koulun kerhoa. Kerholaisten vanhemmille tiedotetaan etukäteen yhteistyöstä. 3 Kerhotoiminnan järjestäminen Koordinointi kuntatasolla Porvoossa suomenkieliset koulutuspalvelut koordinoi koulun kerhotoimintaa. Tukea toimintaan haetaan Opetushallitukselta. Opetushallituksen valtionavustus on 70 % hyväksytystä kokonaismenosta. Koulutuksen järjestäjän osuus on 30 %. Suurin osa kustannuksista on henkilökustannuksia. Kerhokustannus Porvoossa on noin 1 000 euroa/lukuvuosi (1h/viikko). Kunnan tehtävä on tarkistaa resurssien riittävyys ja miettiä oikeudenmukaista jakoa ja toiminnan tavoitteita. Se myös valvoo ja arvioi toimintaa. Koulutusjaosto Koulujen kerhotoiminnasta tiedotetaan koulutusjaostolle. Koulutusjaosto hyväksyy koulun kerhotoiminnan periaatteet eli toimintasuunnitelman. 5
Yhteistyökumppanit Yhteistyö eri järjestöjen kanssa lisää monipuolista kerhotarjontaa. Koulut voivat saada paikallisilta yhdistyksiltä ja liikuntaseuroilta kerho-ohjaajia kouluille. Samalla yhdistykset saavat paikallista näkyvyyttä. Myös taidelaitosten kanssa tehtävä yhteistyö tuo lisää kerhosisältöjä. Nuorisotyöntekijät voivat antaa tukensa eri projekteissa. Yhteistyö liikuntatoimen kanssa voi mahdollistaa liikuntasalien käyttöä ynnä muuta. On tärkeää, että yhteistyökumppanit tuntevat koulujen toimintaa ohjaavat säädökset ja tavoitteet. Vanhempainyhdistykset ja koulun tukihenkilöt ovat myös keskeinen yhteistyökumppani koulun toiminnassa. Toteuttaminen koulussa Kerhotoiminta lisää oppilaiden myönteistä suhtautumista kouluun. Myös koulut hyötyvät kerhojen luomasta myönteisestä imagosta. Kerhojen avulla koulu voi laajentaa toimintaansa ja monipuolistaa sitä. Eri kohderyhmille voidaan räätälöidä erilaisia ratkaisuja ja käyttää tiloja tehokkaammin. On myös mahdollisuus positiiviseen yhteistyöhön kotien kanssa. Oppilaalle koulujen kerhot ovat vapaaehtoisia ja ne antavat mahdollisuuden kehittää sosiaalisia taitoja ja kokea jotain uutta turvallisessa ja tutussa ympäristössä. Kerhot vähentävät yksin vietettyä aikaa ja vahvistavat ystävyssuhteita, lisäävät viihtyvyyttä ja motivaatiota sekä madaltavat kynnystä kokeilla uutta. Kerhotoiminta antaa opettajalle mahdollisuuden oppilaidensa eri puolten parempaan tuntemiseen, mikä edistää opettajan valmiutta ottaa opetuksessaan huomioon oppilaiden vahvuudet ja tarpeet. Rehtori ja kerhotoiminnasta vastaava opettaja Koulun rehtori vastaa toiminnasta. Hän tai vastaava opettaja koordinoi/ järjestää kerhoja, rekrytoi vetäjiä, valitsee lapset kerhoon, vastaa turvallisuudesta, tiedottamisesta (sisäinen ja ulkoinen) ja mahdollisista koulutuksista. Koulu mahdollistaa kotien, vanhempainyhdistysten, toimijoiden ja oppilashuoltoryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä. Perehdytystä pidetään uusille ohjaajille muun muassa säännöistä, turvallisuudesta ynnä muista kerhoa koskevista asioista. Kerhoohjaajien rikostausta tulee selvittää. Tiloja, aikatauluja ja kuljetuksia mietitään myös. Jos kerhotarjotin on laaja, voi nimetä kerhoyhdysopettajan rehtorin, kerho-ohjaajien ja oppilaiden tueksi. Henkilö toimii yhteyshenkilönä kuntaan, koteihin, kerho-ohjaajiin ja muihin sidosryhmiin ja vastaa sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta. Kerho-ohjaajat ja palkkaus Kerho-ohjaajan tehtävä on suunnitella, arvioida ja kehittää toimintaa (rehtorin määräyksistä). Ohjaaja ottaa selvää koulun säännöistä ja toimintakulttuurista, vastaa osallistujista ja pitää kirjaa läsnäoloista. Hän vastaa tiedottamisesta koteihin, koulun muulle henkilökunnalle ja muille henkilöille. Tarvittaessa yhteyttä pidetään koteihin, oppilashuoltoon ja opettajiin. Kerho-ohjaajalla on vastuu kerhon toiminnasta. Palkka maksetaan jälkikäteen pidettyjen tuntien perusteella ja tiliöidään tähän tarkoitukseen tehtyyn tuntilomakkeeseen. Korvaus kerhotunnista riippuu kerhonohjaajan ammattinimikkeestä. Työsuunnitelmassa hyväksytyn kerhotunnin korvaus on kerhoa pitävän opettajan oma ylituntipalkkioperuste jaettuna opetusvelvollisuudella (OVTES). Koulunkäynninohjaaja saa saman kerhotuntipalkan kuin omasta työstään koulunkäynninohjaajana (KVTES). 6
Kerhoa suunniteltaessa kustannusarviossa käytetään 35 e/h. Oppilaskunta/luokkaneuvosto Oppilaskunta voi kartoittaa oppilaiden toiveet opettajien avulla, sekä osallistua suunnitteluun, tiedottamiseen, toteutukseen ja arviointiin. Oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmä voi kehittää toimintaa ja kartoittaa esimerkiksi ne oppilaat, joiden muun muassa tulisi vahvistaa sosiaalisia taitojaan. Tavoite on myös suunnitella kerhoja esimerkiksi vähän liikkuville lapsille tai eri tavoin syrjäytymisriskissä oleville oppilaille. Lisäksi ryhmän tehtäviin voi kuulua vanhempien tukeminen ja moniammatillinen yhteistyö. Vanhempainyhdistys Vanhempainyhdistysten tavoite on lasten ja nuorten hyvinvoinnin ylläpitäminen ja parantaminen. Vanhemmat ja vanhempainyhdistykset voivat tukea toimintaa ja osallistua kerhokartoituksiin, arviointiin sekä jakaa tietoa. Vanhempainyhdistykset voivat myös osallistua koulujen vanhempainiltoihin. Vanhemmista saattaa myös löytyä toiminnan ohjaajia ja asiantuntemusta. Vanhempainyhdistykset voivat myös järjestää muita kerhoja kuin koulujen kerhot. Vakuutusasiat pitää silloin myös huomioida, Yhteistyökumppanit Yhteistyökumppanit toimivat kerho-ohjaajina tai antavat neuvoja opettajille, voivat kouluttaa ohjaajia, vierailla kerhoissa tai lainata aineistoa. Yhteistyökumppaneiden tulee tuntea pelisäännöt, asetukset ja tavoitteet, jotka ohjaavat koulun toimintaa. Koulu käy myös läpi turvallisuus- ja vastuukysymykset. 4 Tiedottaminen Kerhosuunnitelmat Jokainen koulu laatii oman kerhosuunnitelmansa lukuvuosisuunnitelman liitteeksi. Toimintakertomus laaditaan viimeistään lukuvuoden lopussa. Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutusjohtaja hyväksyvät toimintasuunnitelman sekä toimintakertomuksen. Toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon lasten ja vanhempien ehdotuksia ja pyritään myös toteuttamaan niitä mahdollisuuksien mukaan. Koulut tiedottavat kerhoista omilla peda.net-sivuillaan. Tietoa kerhoista lähetetään myös kotiin. Tietoa tavoitteesta ja sisällöstä jaetaan kolmannelle sektorille ja muille mahdollisille yhteistyökumppaneille. Laadullisesti hyvä kerhotoiminta koostuu erityisesti suunnitelmallisuudesta, yhteistyöstä ja arvioinnista. 7
5 Kerhotilat Kerhot järjestetään pääsääntöisesti koulujen tiloissa. Jos kerhot toimivat muissa kuin koulujen tiloissa, tulee rehtorin hyväksyä ulkopuolisten tilojen käyttäminen ja varmistua tilojen turvallisuudesta. Kerhotilojen tulee olla toimintaan sopivia ja turvallisia. Koulun säännöt ovat voimassa koulupäivän aikana, ohjeet jatkuvat myös kerhoissa. Kerhot huolehtivat tilojen siisteydestä kerhon jälkeen. Tilojen käyttökorvaukset Koulun rehtori voi sopia tilojen antamisesta ulkopuolisten yhdistysten käyttöön. Koulun työaikoina tilat annetaan järjestäjän käyttöön ilmaiseksi maksuttomien kerhojen osalta. Ulkopuolisten maksullisten kerhopalvelujen osalta tilojen käyttökorvauksissa noudatetaan liikuntapalveluiden hinnoitteluperiaatetta. 6 Arviointi Koulun kerhotoimintaa arvioidaan koulutuspalveluiden laatuarvioinnin yhteydessä. Arvioinnilla halutaan kehittää toimintaa: missä on onnistuttu ja missä olisi kehittämisen varaa. Koulun suunnitellessa kerhotoimintaa koululaiset otetaan mukaan suunnitteluun. Toimintaa suunniteltaessa kerhosuunnitelma täytetään. Koulu arvioi toimintaa lukuvuoden lopulla. Koulu pyytää kerholaisilta, vanhemmilta ja muilta yhteistyökumppaneilta palautetta toiminnasta. Valtakunnallinen kysely 7 9 vuosiluokan oppilaille tehtiin alkuvuonna 2011. Koulutuspalvelut on tehnyt omia kyselyitä kerholaisille vuonna 2011 ja 2013. 8
Koulujen kerhotoiminta 9