KUOPION KAUPUNKI Tilinpäätös 2014
Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 5 1.1 Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa... 7 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 7 1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 9 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 10 1.1.4 Olennaiset muutokset Kuopion kaupungin toiminnassa ja taloudessa... 12 1.1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 14 1.1.6 Henkilöstö... 15 1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 19 1.1.8 Ympäristötekijät... 20 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 21 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 25 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 25 1.3.2 Toiminnan rahoitus... 29 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset... 33 1.5 Kunnan kokonaistulot ja menot... 36 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 38 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 38 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 38 1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 38 1.6.4 Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 38 1.6.5 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 39 1.6.6 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 41 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 48 1.7.1 Tilikauden tuloksen käsittely... 48 1.7.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet... 48 2. Talousarvion toteutuminen... 49 2.1.1 Strategisten tavoitteiden seuranta... 51 2.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen... 63 2.2.1 Käyttötalouden toteutuminen... 65 2.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 170 2.2.3 Investointien toteutuminen... 177 2.4.4 Rahoitusosan toteutuminen... 186 2.2.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 191 2.2.6 Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt... 193
3. Tilinpäätöslaskelmat... 205 3.1 Tuloslaskelma... 207 3.2 Rahoituslaskelma... 209 3.3 Tase... 211 3.4 Konsernilaskelmat... 213 4. Liitetiedot... 217 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 219 4.1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimisperiaatteet... 219 4.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet... 221 4.1.3 Tuloslaskelman liitetiedot... 223 4.1.4 Taseen liitetiedot, vastaavaa... 228 4.1.5 Taseen liitetiedot, vastattavaa... 236 4.1.6 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 239 4.1.7 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 243 4.2 Ympäristötilinpäätös... 245 5. Eriytetyt tilinpäätökset... 249 5.1 Liikelaitosten erillistilinpäätökset... 251 5.1.1 Kuopion Energia Liikelaitos... 251 5.1.2 Kuopion Vesi Liikelaitos... 257 5.1.3 Kallaveden Työterveys Liikelaitos... 274 5.1.4 Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos... 288 5.2 Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset... 302 5.2.1 Pohjois-Savon pelastuslaitos... 302 5.2.2 Tilakeskus... 316 5.2.3 Isäntäkuntapalvelut... 332 5.3 Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen... 337 6. Allekirjoitukset ja merkinnät... 339 6.1 Tilinpäätöksen allekirjoitus... 341 7. Luettelot ja selvitykset... 343 7.1 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja niiden säilytyksestä... 345
Kuopion kaupunki Seurantajulkaisut SE 2015:1 ISSN 0785-0344 Kuopion kaupunki Tilinpäätös 2014
1 Toimintakertomus 5
6
1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Maailmantalouden kasvu jäi yleisistä odotuksista vuonna 2014 muun muassa Ukrainan tilanteen ja Kreikan talouskriisin myötä. Kansainvälisen talouden kehittyminen on ollut kaksijakoista. USA ja Kiina ovat kasvusuuntaisia, euroalueen painiessa deflaatiopelkoja vastaan. Euroopan keskuspankki onkin ryhtynyt rohkeisiin rahapoliittisiin toimiin, joilla euroalue pyritään saamaan takaisin kasvu-uralle. Suomen talous oli laskusuuntainen jo kolmatta vuotta peräkkäin (BKT aleni 0,1 % vuonna 2014). Talouden heikko kehitys on ollut laaja-alaista, mutta kiteytyy etenkin viennin supistumiseen. Kun samanaikaisesti työttömyys kasvaa, työikäisen väestön määrä vähenee ja julkinen sektori kamppailee kestävyysvajeen kanssa, on Suomen talouskasvu jäämässä jatkossakin pitkällä aikavälillä hitaaksi. Suomen bruttokansantuotteen kehittymistä koskevat ennusteet vuodelle 2015 vaihtelevat -0,1 prosentista 1,0 prosenttiin. Heikko taloustilanne on heijastunut myös työmarkkinoille. Tilanne heikentyi vuonna 2014 entisestään, ja tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste kohosi 8,7 %:iin. Vuonna 2015 työllisyystilanteen odotetaan edelleen heikentyvän. Hitaasta talouskasvusta johtuen julkisen talouden alijäämä syveni edelleen vuonna 2014 ollen 3,4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Näin alijäämä ylitti EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 %:n kynnysarvon ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen. Kuntien yhteenlaskettu tulos parani edellisvuodesta. Tähän kuitenkin vaikutti kertaluonteisena tapahtumana kunnallisten liikelaitosten kilpailuneutraliteettisäännösten edellyttämät yhtiöittämiset. Ilman yhtiöittämisten noin 1,4 miljardin euron parantavaa vaikutusta tulostaso oli suurin piirtein edellisen vuoden tasolla. Toimintakulujen kasvu hidastui edelleen muutoksen ollessa ilman liikelaitoksia noin 1 %. Toisaalta verotulot kasvoivat edellisvuotta vähemmän, vain 2,5 % ja valtionosuudet pienenivät 1,3 %. Kuntien lainakanta kasvoi 1,1 miljardia euroa nousten 14,9 miljardiin euroon. Asukasta kohden laskettuna tämä oli noin 2.773 euroa. Kuopion kaupunki jatkoi talouden tasapainottamistoimia onnistuneesti yleistaloudellisista haasteista huolimatta. Kaupungin tulos vuodelta 2014 oli 118,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tulokseen vaikuttivat merkittävällä tavalla Kuopion Energia Liikelaitoksen ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhtiöittämiset. Vertailukelpoinen, yhtiöittämisten vaikutuksista siivottu tulos toteutui 15,1 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota parempana päätyen kuitenkin noin 4,1 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kaupungin toimintakate vuonna 2014 oli -512,9 miljoonaa euroa. Toimintakatteen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 10,7 miljoonaa euroa. Suhteellisesti muutos oli 2,1 %. Talousarvioon nähden toimintakate toteutui 16,8 miljoonaa euroa ennakoitua parempana. Verotulot olivat 405,7 miljoonaa euroa ja valtionosuustulot 149,1 miljoonaa euroa. Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 21 milj. euroa eli noin 5,5 %. Tuloveroprosenttia korotettiin yhdellä prosenttiyksiköllä vuodelle 2014. Verotulojen kasvu oli nopeampaa kuin kunnissa keskimäärin (2,5 %) johtuen osaltaan asukasluvun ja työmahdollisuuksien positiivisesta kehityksestä. Valtionosuudet taasen alenivat 4,1 miljoonaa euroa eli 2,7 % vuoteen 2013 verrattuna. Kuopion osalta valtionosuustulojen pienentyminen on ollut yleistä tasoa negatiivisempaa. Kuopioon kohdistuneet valtionosuusleikkaukset vuosina 2012 2014 ovatkin olleet yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 aikana kaupungin velkamäärä kasvoi 57,1 miljoonaa euroa ollen vuoden lopussa 305,8 miljoonaa euroa. Asukasta kohden laskettuna tämä on 2.844 euroa. Kuopion kaupungin palveluksessa vuoden 2014 lopussa oli 5.790 henkilöä. Henkilöstökulut alittivat budjetin 4,7 miljoonalla eurolla. Henkilötyövuosina mitattu henkilömäärä väheni 15 henkilötyövuotta. Julkaistujen kyselytutkimusten mukaan kuopiolaisten tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin on tiukan taloudellisen tilanteen edellyttämistä sopeutustoimista huolimatta parantunut. Kuopion myönteinen kehitys vetovoimaisena ja kilpailukykyisenä kaupunkina jatkui. Väestönkasvu oli 1201 henkeä vuonna 2014. Tämä on Kuopion pitkän ajan kasvuennätys. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuo- 7
den 2014 lopussa Kuopiossa oli 107.543 asukasta. Vuoden 2015 alussa tapahtuneen Maaningan kuntaliitoksen myötä kaupungin asukasluku nousi 111.289:een. Työttömyys lisääntyi nopeasti vuoden loppua kohden koko maassa. Kuopion työttömyysaste nousi marrasja joulukuussa samalle tasolle kuin koko maassa. Koko maan työttömyysaste oli työvoimaviranomaisten mukaan joulukuun lopussa 13,9 %. Keskimäärin koko maan työttömyysaste oli 12,4 % vuonna 2014 kun Kuopion keskimääräinen työttömyysaste oli 12,2 %. Tilastokeskuksen viimeisimpien työssäkäyntitietojen mukaan Kuopiossa oli noin 49.500 työpaikkaa vuoden 2012 lopulla. Työpaikkojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen nähden noin 900 työpaikalla, mikä vastaa 1,8 %:n vuosimuutosta. Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi eniten sekä vuoden 2012 aikana että viiden vuoden ajanjaksolla neljäntoista suurimman kaupungin joukossa. Vuoden 2014 aikana Kuopiossa valmistui 590 uutta rakennusta ja tavoitteen mukaisesti 836 asuntoa. Tulevaisuuden kasvuun varauduttiin järjestämällä Sairaalakadun alueella arkkitehtikilpailu sekä ostamalla ennätysmäisesti maata mm. Vanuvuoren ja Tahkon alueilta sekä Savilahden alueelta, jonne suunnitellaan rakennettavan uusia asuntoja 6.000 ihmiselle sekä runsaasti oppilaitos- ja yritystiloja. Uudistettu Kuopion tori valmistui lopulliseen kuosiinsa vuonna 2014, ja se palkittiin valtakunnallisella Vuoden kaupunkikeskusta nimityksellä. Samoin valmistui kaupunginteatterin mittava saneeraus- ja laajennusurakka. Teatterin ja sen uuden tekniikan mahdollistamasta potentiaalista saatiin vahva käsitys avajaiskauden monipuolisen ohjelmiston myötä. Lainsäädännön edellyttämä joukkoliikenteen uudelleenjärjestely astui voimaan heinäkuun alussa vaikuttaen vuorotarjontaan. Ikäihmisten aktiivisen kotona asumisen mahdollisuuksia parantava Mäntykampushoivapalvelukokonaisuus eteni ja valmistuu vuoden 2015 aikana. Päivähoidon palvelutarjontaa monipuolistava Touhulan liikuntapäiväkoti avattiin Pihlajalaaksoon tammikuussa 2014. Lisäksi vuoden 2014 aikana valmistui kouluverkkoselvitys. Vuosi 2014 oli Kuopiossa tapahtumien supervuosi. Perinteisten mäkihypyn maailmancup osakilpailun sekä Kuopio Tanssii ja Soi ja Kuopion Viinijuhlat festivaalien lisäksi, Kuopiossa järjestettiin Jukolan Viesti suunnistustapahtuma ja yleisurheilun Kalevan kisat. Vuoden aikana järjestettiin kiitettävä määrä muitakin tapahtumia. Kuntarakennetyöt työllistivät sekä luottamushenkilöitä että virkamiehiä. Vuoden 2015 alussa toteutuneeseen Kuopion ja Maaningan kuntaliitokseen valmistauduttiin hyvässä yhteistyössä maaninkalaisten kanssa. Tuusniemen kunnan sekä Juankosken kaupungin kanssa aloitetut kuntaliitosselvitykset saatettiin päätökseen. Kuopion ja Juankosken kaupungit tekivät myönteiset päätökset 1.1.2017 toteutettavasta kuntaliitoksesta. Kuopion tuottaa jatkossakin tuusniemeläisten terveydenhuoltopalvelut. Vuoden 2014 aikana aloitettiin liitosselvitys Siilinjärven ja Suonenjoen kanssa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen varauduttiin osallistumalla aktiivisesti maakunnan SOTE-työryhmien työskentelyyn. Maamme kärkeä edustava väestönkasvu ja työpaikkojen lisääntyminen ovat kaupungille mahdollisuus mutta lisäävät myös haasteita palvelutuotantoon. Vaikeasta kuntatalouden tilanteesta ja palveluverkoston muutoksista huolimatta, Kuopio haluaa turvata asukkaidensa palvelujen saatavuuden. Pitkäjänteinen kehittämistyö asiakkaiden tarvetta vastaavien julkisten palveluiden tuottamiseksi sekä riittävän laadun ja saatavuuden varmistamiseksi edellyttää vahvaa yhteistyötä ja yhteistä näkemystä eri sidosryhmien välillä. Tulevat vuodet vaativat kaikilla tasoilla edelleen tiukkaa taloudenpitoa, kannustavaa henkilöstöpolitiikkaa sekä viisaita päätöksiä palvelutuotantoa koskevissa asioissa, jotta kaupungin toiminta ja talous saadaan pysyvään tasapainoon. Haluan omalta osaltani kiittää Kuopion kaupungin kunnallispoliittisia päättäjiä ja henkilöstöä rakentavasta yhteistyöstä. Henkilöstölle haluan kohdistaa erityisen kiitoksen tuloksekkaasta ja erinomaisesta sitoutumisesta kaupungin talouden tasapainottamiseen tähtääviin toimiin. Petteri Paronen Kaupunginjohtaja 8
1.1.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kuopion kaupunginvaltuuston ja hallituksen poliittiset voimasuhteet olivat vuoden 2014 lopussa seuraavat: Valtuusto Hallitus Kansallinen Kokoomus 14 3 Suomen Keskusta 14 3 Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue 12 2 Perussuomalaiset 7 1 Vihreä liitto 5 1 Vasemmistoliitto 4 1 Suomen Kristillisdemokraatit 2 - Kalevi Kauhasen valtuustoryhmä 1 - Kaupunginhallituksen esittelijänä toimi kaupunginjohtaja Petteri Paronen. Palvelualuejohtajina ja kaupunginjohtajan sijaisina toimivat kaupunginjohtaja Paronen (konsernipalvelu ja vetovoimaisuuden palvelualue), Jarmo Pirhonen (kaupunkiympäristön palvelualue), Markku Tervahauta (perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet) sekä Pekka Vähäkangas (kasvun ja oppimisen sekä hyvinvoinnin edistämisen palvelualueet). Vuoden aikana tehtiin laajamittaisia selvityksiä ja päätöksiä kaupunkirakenteen laajentumisen liittyen. Valtiovarainministeriö määräsi päätöksellään 10.6.2014 toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Kuopion kaupungin, Siilinjärven kunnan ja Suonenjoen kaupungin välillä. Ministeriö asetti kuntajakoselvittäjiksi hallintotieteiden tohtori Eero Laesterän ja maakuntaneuvos Timo Säkkisen. Kuntajakoselvitykseen liittyvä selvitystyö käynnistyi konkreettisesti lomien jälkeen syksyllä ja selvitystyötä jatketaan vielä vuoden 2015 puolella. Kuntajakoselvittäjien esitykseen liittyvä päätöksenteko tapahtuu kunnissa vuoden 2015 aikana. Vuoden 2013 aikana käynnistettyihin kuntaliitosselvityksiin Juankosken kaupungin ja Tuusniemen kunnan kanssa liittyen tehtiin päätöksiä vuoden aikana. Tuusniemen kunta päätti, ettei se liity Kuopion kaupunkiin vuoden 2017 alusta lukien. Juankosken kaupunki sitä vastoin päätti liittyä Kuopion kaupunkiin vuoden 2017 alusta lukien ja Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi osaltaan kuntien välisen yhdistymissopimuksen kokouksessaan 1.9.2015. Keskeisiä palveluverkostoon liittyviä päätöksiä tehtiin vuoden aikana mm. perusopetukseen ja kirjastoverkostoon liittyen. Kaupunginvaltuusto päätti maaliskuussa, että Kemppaanmäen kouluun sijoitetaan jatkossa esija alkuopetuksen ryhmät (luokat 0-2) ja että selvitetään Kemppanmäen koulun hallinnon yhdistäminen Karttulanlahden tai Pihkainmäen kouluun. Kaupunginvaltuusto päätti samassa kokouksessaan sijoittaa Pitkälahden kouluun esi- ja alkuopetuksen ryhmät (luokat 0-2) yhdeksi lukuvuodeksi 2014 2015 ja että samalla selvitetään Kalevalan koulun tuleva käyttö. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti, että myös Kettulan koulun osalta selvitetään opetusjärjestelyt Kalevalan koulun tulevaan käyttöön liittyen lukuvuoden 2014 2015 jälkeen. Joulukuussa kaupunginvaltuusto päätti, että Kalevalan koulun Linnanpellon yksikkö lakkautetaan ja vuosiluokkien 7-9 oppilaat ja opetus siirretään Hatsalan klassilliseen kouluun 1.8.2016 alkaen ja että vuosiluokkien 0/1-6 opetus järjestetään Kalevalan koulun Pohjantien ja Kettulan koulun yksiköissä. Kaupunginvaltuusto päätti myös, että Kemppaanmäen koululla opiskelua jatkavat 0-2 luokkalaiset. Lisäksi valtuusto päätti, että Särkiniemen koululla jatkaa luokat 0-4 1.8.2016 alkaen tai siinä vaiheessa, kun Jynkän koulu valmistuu. Kirjastoverkostoon liittyen Kettulanlahden ja Särkiniemen kirjastot päätettiin lakkauttaa 1.6.2014 alkaen. Vuoden aikana hyväksyttiin Kuopion Ikäystävällinen ohjelma vuoteen 2030 sekä perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvitys vuoteen 2030 (asumispalvelut ja sairaalapalvelut). Kaupungin omistajaohjaukseen liittyen hyväksyttiin kaupunkikonsernin omistajapoliittiset linjaukset. Lisäksi vuoden aikana tehtiin useita merkittäviä omistajapoliittisia päätöksiä. Kuntalain muutoksen johdosta kunnallisena liikelaitoksena toimivat energiayhtiöt tuli yhtiöittää vuoden 2014 loppuun mennessä. Kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa, että Kuopion Energia Liikelaitoksen koko toiminta siirretään Kuopion Energia Oy:lle 31.12.2014 osittain liiketoimintakaupalla ja osittain apporttiluovutuksena ja että tämän jälkeen sähkönsiirtoliiketoiminta siirretään edelleen perustettavalle Kuopion Energia Oy:n tytäryhtiölle. Kuntayhtymänä toimivien ammattikorkeakoulujen tuli hakea toimilupaa 15.9.2014 mennessä. Tähän liittyen Savonia-ammattikorkeakoulun toimilupa edellytti toiminnan yhtiöittämistä 1.1.2015 mennessä. Kaupunki hyväksyi osaltaan yhtenä ammattikorkeakoulun omistajana yhtiöittämiseen liittyvät järjestelyt ja asiakirjat. 9
Kaupunginvaltuusto päätti lisäksi kokouksessaan 8.12.2014, että Kuopion kaupunki tekee Kuopion Pysäköinti Oy:n sijoitetun vapaan pääoman rahastoon määrältään enintään 33.800.000 euron osakesijoituksen ja että Kuopion kaupungin maksullinen pysäköintiliiketoiminta siirretään sopimuksellisesti Kuopion Pysäköinti Oy:n hoidettavaksi. Kuopion kaupungin tilivelvolliset viranhaltijat Hallintosäännön 5 luvun 7 :n mukaan tilivelvolliset viranhaltijat määritellään talousarvion yhteydessä. Talousarvion 2014 mukaan tilivelvolliset viranhaltijat ovat: - Kaupunginjohtaja - Palvelualuejohtajat - Asiakkuusjohtajat: o Konsernipalvelu: strategiajohtaja, henkilöstöjohtaja, yleiskaavajohtaja, kaupunginsihteeri ja konserniohjausjohtaja o Vetovoimaisuuden palvelualue: markkinointijohtaja, elinkeinojohtaja ja kehittämisjohtaja o Kaupunkiympäristön palvelualue: suunnittelujohtaja, kaupungininsinööri, ympäristöjohtaja ja kiinteistöjohtaja o Kasvun ja oppimisen palvelualue: varhaiskasvatusjohtaja, perusopetusjohtaja, virkanimike muutettu vuoden 2014 aikana opetusjohtajaksi sekä kasvun ja oppimisen tuen johtaja o Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue: hyvinvoinninjohtajat ja tapahtumapalveluidenjohtaja o Perusturvan palvelualue: hoivajohtaja ja, sosiaalijohtaja o Terveydenhuollon palvelualue: terveysjohtaja ja mielenterveysjohtaja - Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan esittelijä - Savo-Pielisen jätelautakunnan esittelijä - Ympäristö- ja rakennuslautakunnan esittelijä (rakennustarkastaja) - Tilakeskuksen konserniohjausjohtaja - Kuopion Energia Liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kuopion Vesi Liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kallaveden Työterveys Liikelaitoksen johtaja - Kuopion kuntatekniikkaliikelaitoksen toimitusjohtaja - Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja. 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön joulukuussa 2014 julkaistun taloudellisen katsauksen mukaan kansainvälisen talouden kehittyminen on viime aikoina ollut kaksijakoista. Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa kasvunäkymät ovat hyvät ja kuluvana vuonna molempien maiden kasvun ennustetaan olevan noin kolmen prosenttia. Vaikka Kiinan kasvu vaimenee, niin sen ennustetaan yltävän vuonna 2016 lähes seitsemään prosenttiin. Venäjän talouden ei ennusteta kasvavan vuonna 2014 lainkaan ja seuraavien kahden vuoden aikana sen ennustetaan supistuvan. Venäjän talouden heikko kehitys johtuu edelleen jatkuvasta epävakaasta tilanteesta sekä ruplan ulkoisen arvon alenemisesta että energian hinnan laskusta. Kehitys heijastuu Venäjän tuonnin alenemisena, ja siten Suomen ja Venäjän välisen kaupan ennustetaan vähenevän seuraavien parin vuoden aikana. Sekä lyhyiden että pitkien korkojen odotetaan pysyvän matalla tasolla vuoden 2016 loppuun saakka. Myös euron dollarikurssin ennustetaan heikkenevän. Samoin raaka-aineiden ml. öljyn hintojen odotetaan edelleen alenevan. Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan EU alueen bruttokansantuote kasvoi 1,4 prosenttia vuonna 2014. Euroalueen kasvuksi ennustettiin vuodelle 2014 noin prosentin verran ja vuosi 2015 näyttää vain hiukan paremmalta. Saksan kasvunäkymät ovat heikentyneet ja seuraavien kahden vuoden aikana kasvu jää puoleentoista prosenttiin. Ruotsissa kasvu jatkuu euroaluetta nopeampana. 10
Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Suomen bruttokansantuote supistui 0,1 % vuonna 2014. Bruttokansantuotteen vähentyessä ja työllisyystilanteen heikentyessä vuoden aikana, viime vuosi oli jo kolmas peräkkäinen taantumavuosi Suomen taloudessa. Koko vuoden 2014 työttömyysaste oli 8,7 %, kun se edellisenä vuonna oli 8,2 %. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 7 miljardia euroa alijäämäinen, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna lähes 2 miljardia euroa. Alijäämä on 3,4 % suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin kynnysarvon, ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen. Valtionhallinnon rahoitusasema oli viime vuonna kuudetta vuotta peräkkäin huomattavan alijäämäinen. Alijäämä oli 8 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 7,4 miljardia euroa. Kuntien tilinpäätösarvioiden mukaan toimintakulut ilman liikelaitoksia kasvoivat vuonna 2014 edelliseen vuoteen verrattuna maltillisesti, 1 %. Myös toimintakatteet heikkenivät edellisvuotta vähemmän, vain 1,5 % toimintakulujen kasvun hidastumisen ansiosta. Vuosikatteet heikkenivät 1,6 %, johtuen mm. valtionosuuksien pienenemisestä 1,3 prosentilla. Verotulojen kasvu oli 2,5 %, huomattavasti pienempää kuin edellisenä vuonna, jolloin kasvu oli 6,9 %. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 14,9 miljardia euroa, kasvua 1,1 miljardia euroa. Lainakannan kasvu hidastui edelliseen vuoteen verrattuna, silloin kasvu oli 1,6 miljardia euroa. Asukasta kohti laskettu lainakanta oli 2.733 euroa, kun vastaava luku edellisvuonna oli 2.542 euroa. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien tilikauden tulos on 1,7 miljardia euroa. Kuntalain muutoksesta johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisten vaikutus tästä on arviolta 1,4 miljardia euroa. Toimintaympäristön kehitys Vuosi 2014 oli hyvä vuosi Kuopion väestönkehityksessä. Kuopion tammi-joulukuun väestönmuutos oli 1.201 henkeä. Kuopion väkiluku vuoden lopussa oli 107.543. Kuopion 1,1 prosentin väestönkasvu oli pääkaupunkiseudun kaupunkien, Oulun ja Tampereen jälkeen kuudenneksi suurin. Kuopio on väkiluvultaan edelleen Suomen 8. suurin kaupunki. Vuoden 2014 aikana syntyi 1.125 lasta ja kuoli 976 henkilöä. Kokonaisväestönmuutoksesta muuttoliikkeen osuus oli 88 %. Muuttoliike lisäsi väestömäärää edellisvuotta enemmän. Tulomuuton määrät pysyivät viime vuosien tapaan suurina, sen sijaan lähtömuuton määrät vähenivät. Kuntien välinen nettomuutto oli 807 henkeä ja siirtolaisuuden nettomuutto 264 henkeä. Kuopion seudun (Kuopio, Maaninka ja Siilinjärvi) väkiluku joulukuun lopulla oli 132 957. Seudun väestömäärä kasvoi 1277 henkilöä. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan Kuopion työttömyysaste oli joulukuun lopussa 13,9 prosenttia. Työttömyys lisääntyi nopeasti vuoden loppua kohden koko maassa. Edellisen kerran työttömyys oli samoissa lukemissa 2000-luvun alkupuolella. Työttömyys kasvoi kaikissa ikäryhmissä, mutta etenkin alle 25- vuotiailla. Miesten työttömyysluvut kasvoivat enemmän kuin naisten. Kuopion työttömyysaste nousi marrasja joulukuussa samalle tasolle kuin koko maassa. Koko maan työttömyysaste oli joulukuun lopussa 13,9 prosenttia. Kuopion työvoima oli vuoden 2013 lopulla 51.413, joista työllisiä oli 45.195 henkilöä. Työvoiman ulkopuolelle jääviä oli 54.929 henkeä. Heidän osuutensa väestöstä oli 51,7 prosenttia ja säilyi samana edelliseen vuoteen verrattuna. Huoltosuhde eli työttömien ja työvoiman ulkopuolelle jäävien määrä sataa työllistä kohden oli 135,3 nousten edellisen vuoden vastaavasta kolmella huollettavalla. Vuoden 2014 aikana Kuopiossa valmistui 590 uutta rakennusta, joissa oli 768 asuntoa. Lisäksi Turon vanhaan tehdasrakennukseen valmistui 68 asuntoa. Valmistuneiden asuntojen määrä yltää viisivuotiskaudelle arvioituun noin 800 uuden asunnon vuositasoon. Uusiin rakennuksiin valmistuneista asunnoista noin 70 % oli kerrostaloissa ja 33 % erillisissä pientaloissa ja rivitaloissa. 11
1.1.4 Olennaiset muutokset Kuopion kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset muutokset toiminnassa Vuoden 2014 alussa on aloittanut matkailun yhteismarkkinointiyhtiö Kuopio-Tahko Markkinointi Oy. Maakunnallinen markkinointiohjelma on jatkunut tilinpäätösvuoden aikana. Joukkoliikenteen järjestämistapa muuttui 1.7.2014. Uuden järjestämistavan mukaan kaupunki kerää joukkoliikenteen lipputulot ja ostaa liikennöinnin palveluntuottajalta. Samalla liikennetuki on jäänyt suurimmalta osaltaan pois. Kaavoituksessa on suosittu täydennysrakentamista. Kettulanlahden ja Särkiniemen kirjastot lakkautettiin 1.6.2014 alkaen. Perusopetuksen palveluverkostomuutokset koskien Kemppaanmäen, Kettulan ja Pitkälahden koulua tulivat voimaan 1.8.2014 alkaen. Perusturvan palvelualueella ostopalveluja on siirretty omaksi toiminnaksi mm. vammaispalveluissa vuoden 2014 aikana. Sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelma on pääosin edennyt suunnitelmien mukaisesti ja kaupunki on tukenut aktiivisesti niiden etenemistä. Peruskorjattu ja laajennettu teatteri otettiin käyttöön elokuussa 2014. Toriympäristön ja kävelykeskustan rakennustyöt valmistuivat. Maanhankinta eteni erittäin hyvin ja maakauppoja tehtiin huomattavasti enemmän edellisvuosiin verrattuna. Maanhankintaa vauhditti osaltaan valtion myöntämä määräaikainen myyntivoiton verovapaus myytäessä maata kunnalle. Vuonna 2014 kaupunginvaltuusto päätti merkittävistä yhtiöittämisistä. Kuntalain muutokseen perustuen kaupunginvaltuusto päätti Kuopion Energia liikelaitoksen yhtiöittämisestä siten, että Kuopion Energia liikelaitoksen koko toiminta siirrettiin Kuopion Energia Oy:lle 31.12.2014 osittain liiketoimintakauppana ja osittain apporttiluovutuksena. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyen kuntayhtyminä toimivien ammattikorkeakoulujen tuli hakea toimilupaa syksyllä 2014. Savonia-ammattikorkeakoulun toimilupa edellytti toiminnan yhtiöittämistä vuoden 2014 loppuun mennessä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ammattikorkeakoulun yhtiöittämiseen liittyvät toimenpiteet. Myös pysäköintilaitoksen hallinnoinnista ja pysäköinnin järjestämisestä päätettiin kaupunginvaltuustossa. Päätöksen mukaan Kuopion kaupungin pysäköintiliiketoiminta siirretään yhtiöön ja yhtiön rahoitus järjestetään siten, että kaupunki ottaa vastattavakseen yhtiön lainoja ja sijoittaa yhtiöön omaisuutta apporttiluovutuksena. Kuopion kaupungilla käynnissä olleiden hankkeiden ja projektien kokonaismäärä pysyi ennallaan. Käynnissä oli 63 omaa projektia, kaupunki toimi päätoteuttajana 46 yhteistyöprojektissa ja osatoteuttajana 20 osallisuus-/kumppanuusprojektissa. Kaupunki osarahoitti 13 hanketta. Hankkeita olivat mm. Työllisyyden kuntakokeiluhanke (Kuopio-pilotti), Pohjois-Savon maakunnallinen markkinointiohjelma, Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon moottorikelkkareittien virallistaminen ja rakentaminen (MoViRa), Potilastiedon arkiston käyttöönotto Kuopion kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla (KArkisto3), Hammaslääketieteen tutkimus- ja oppimisympäristön varustaminen, Hyvinvointitietojen yhteiskäytön edistäminen (Hyke), Matkakeskusalueen infran saneeraus ja Linja-autoaseman ympäristön asemakaavamuutos. Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 käynnistyi hitaasti. Kuopion kaupunki ei vuoden 2014 aikana jättänyt rahoitushakemuksia uudelle kaudelle, eikä kaupunki tehnyt rahoituspäätöksiä muiden toteuttamista hankkeista, vaan kaupungin rahoitusta käytettiin vanhan kauden päättyviin hankkeisiin. Vuodelle 2014 varatuista hankkeiden vastinrahoituksesta merkittävä osa jäi tämän vuoksi käyttämättä. Ensimmäiset uuden kauden rahoitushakemukset tehtiin vuoden 2015 alussa. Hakemukset jätettiin Itä-Suomen lukioista maailmalle ja Osallistavan sosiaalisen tuen kehittämishankkeille. Tekesiltä saatiin rahoitusta Henkilöstöjohtamisella huipulle ja Tulevaisuuden turvallinen kotihoito TULET- KO hankkeille. Palvelualueet toteuttivat CAF-laadunhallintamallin mukaisia itsearviointeja. Sähköisestä kaupungin toimintakäsikirjasta (kaikille yhteiset toimintatavat ja ohjeet) tuotettiin ja viestittiin 20 infotilaisuudessa ensimmäinen versio. 12
Maaningan kunta yhdistyi Kuopion kaupunkiin vuoden 2015 alusta. Kuopion kaupunki on tuottanut Maaningan kunnalle sosiaali- ja terveyspalvelut vastuukuntana 1.1.2013 alkaen. Lisäksi Kuopio on hoitanut sopimuspohjaisesti jo vuoden 2014 alusta alkaen pääosan Maaningan kunnan teknisen johtajan tehtävistä sekä huhtikuun alusta alkaen ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan tehtäviä. Juankosken ja Tuusniemen yhdistymisselvitykset valmistuivat keväällä 2014. Kuopion ja Juankosken kaupunkien valtuustot hyväksyivät kuntaliitoksen toteutuvaksi vuonna 2017. Sen sijaan Tuusniemen kunnanvaltuusto ei hyväksynyt Kuopion ja Tuusniemen kuntaliitosta. Tuusniemen kunnalle on tuotettu perusterveydenhuollon palvelut vuodesta 2009 alkaen. Valtiovarainministeriö määräsi kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Kuopion kaupungin, Siilinjärven kunnan ja Suonenjoen kaupungin välillä. Selvitystyö käynnistyi elokuussa 2014 ja selvitystyö jatkui tammikuulle 2015. Kuntalaisillat Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Suonenjoella pidetään keväällä 2015, jonka jälkeen asia menee valtuustojen päätettäväksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan hallituksen esityksen (sote-uudistus) valmistelu oli käynnissä tilinpäätösvuonna. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi kuitenkin maaliskuussa 2015, että lakiesitys on ristiriidassa perustuslain kanssa. Lakiesityksen käsittelyä eduskunnassa ei voitu enää jatkaa ja lakiesitys raukesi. Olennaiset poikkeamat talousarvioon Kuopion kaupungin taloutta vuonna 2014 leimasi talouden tasapainottaminen, koska kaupungin tulojen ja menojen epätasapaino on jatkunut useita vuosia mm. kuntien tehtävien lisäysten ja valtionosuusleikkausten takia. Palvelujen kysynnän kasvu on jatkunut voimakkaana sekä ikärakenteen muutoksen että kaupungin kasvun myötä. Nämä ovat aiheuttaneet sen, että toimintakulujen kasvu on ollut tuottojen kasvua suurempaa. Rahoituspohjaa kohennettiin vuodelle 2014 korottamalla tuloveroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä. Kuopion kaupungin vuoden 2014 talousarvio laadittiin noin 19 milj. euroa alijäämiseksi. Talousarvioon sisällytettiin talouden sopeutustoimia yhteensä 12,6 milj. euroa, joista henkilöstömenosäästöjä 4,6 milj. euroa. Kaupungin investointitasoa alennettiin noin 40 % velkaantumisen vähentämiseksi. Kaupungin kasvu ja kilpailukyky haluttiin kuitenkin turvata tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Kuopion kaupungin tilinpäätös on 118,4 milj. euroa ylijäämäinen. Kuopion Energia liikelaitoksen ja Savoniaammattikorkeakoulun yhtiöittämiset parantavat laskennallisesti Kuopion kaupungin tilikauden tulosta kertaluonteisesti. Yhtiöittämiset eivät tosiasiallisesti paranna kaupungin rahoitusasemaa. Tilinpäätös vuodelta 2014 toteutuu budjetoitua parempana. Ilman yhtiöittämisiäkin tulos olisi ollut noin 15,1 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Koko kaupungin toimintatuottojen kertymä on hieman alle muutostalousarvion. Toimintatuottoja on kertynyt 356,3 milj. euroa, toteutuma on 99,2 %. Toteutuma on 2,8 milj. euroa muutostalousarviota pienempi, mutta 6,2 milj. euroa alkuperäistä talousarviota suurempi. Toimintatuottojen kasvu edellisestä vuodesta on 11,7 milj. euroa (3,4 %). Ydinkaupungin toimintatuottojen toteutuma on 121,1 milj. euroa (toteutuma 100,7 %). Ylitystä muutostalousarvioon nähden on 0,9 milj. euroa. Toimintatuotot ovat kasvaneet 2 milj. euroa (1,7 %) edellisestä vuodesta. Ydinkaupungin toimintatuottojen toteutumissa suurin poikkeama on perusturvan palvelualueella, missä ylitystä on 0,6 milj. euroa. Taseyksiköistä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen toimintatuotot ovat alittuneet muutostalousarviosta 0,6 milj. euroa, tilakeskuksen toimintatuotot puolestaan ovat ylittyneet 0,5 milj. euroa. Liikelaitoksista toimintatuotot ovat alittuneet Kuopion Energialla 3,2 milj. euroa ja Kuntatekniikalla 1,0 milj. euroa. Sen sijaan Kallaveden Työterveyden toimintatuotot ylittyvät 0,4 milj. euroa. Kuopion Veden toimintatuotot ovat toteutuneet lähes talousarvion mukaisesti. Koko kaupungin toimintakulujen toteutuma on 868,9 milj. euroa (toteutuma 97,8 %), joka on 19,6 milj. euroa alhaisempi kuin muutostalousarviossa. Toimintakulujen toteutuma alittaa alkuperäisenkin talousarvion 6,3 milj. eurolla. Toimintakulut ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 22,2 milj. euroa ja 2,6 %. Ydinkaupungin toimintakulujen toteutuma on 692,8 milj. euroa (toteutuma on 98 %), joka on 13,9 milj. euroa alle budjetoidun. Toimintakulujen kasvu edelliseen vuoteen on 15,5 milj. euroa eli 2,3 %. Siten ydinkaupungin toimintakulujen kasvu on ollut maltillisempaa kuin koko kaupungin. Toimintakulut ovat alittuneet kaikilla palvelualueilla. Suurimmat poikkeamat talousarvioon ovat terveydenhuollon palvelualueella, missä toimintakulut alittuvat 4,6 milj. euroa. Perusturvan palvelualueella toimintakulut alittuvat talousarviosta 2,5 milj. euroa sekä kasvun ja oppimisen palvelualueella 2,3 milj. euroa. Taseyksiköiden toimintakulut ovat toteutuneet talousarviota alhaisempina, tilakeskuksella 1,5 milj. euroa, Pohjois-Savon pelastuslaitoksella 0,5 milj. euroa ja isäntäkun- 13
tapalveluissa 0,2 milj. euroa. Liikelaitosten toimintakulut ovat alittuneet Kuopion Energialla 3,1 milj. euroa ja Kuntatekniikalla 1,1 milj. euroa, Kallaveden Työterveydellä sen sijaan toimintakulut ovat ylittyneet 0,4 milj. euroa ja Kuopion Vedellä 0,1 milj. euroa. Koko kaupungin toimintakatteen toteutuma on -512,6 milj. euroa (toteutuma 96,8 %). Toimintakatteen toteutuma alittuu talousarviosta 16,8 milj. euroa. Toimintakatteen kasvu edelliseen vuoteen on 10,5 milj. euroa (2,1 %). Ydinkaupungin toimintakate on -571,7 milj. euroa, toteutuma on 97,5 %. Toimintakatteen alitus talousarviosta on 14,8 milj. euroa. Ydinkaupungin toimintakate on kasvanut edellisestä vuodesta 13,4 milj. euroa ja 2,4 %. Suurimmat poikkeamat ovat terveydenhuollon ja perusturvan palvelualueilla, toimintakatteiden alitus talousarvioon nähden on terveydenhuollon palvelualueella 4,8 milj. euroa ja perusturvan palvelualueella 3,0 milj. euroa. Taseyksiköistä tilakeskuksen toimintakate toteutuu 1,9 milj. muutostalousarviota parempana, Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ja isäntäkuntapalveluiden toimintakatteet toteutuvat muutostalousarvion mukaisesti. Liikelaitosten toimintakatteet ovat kokonaisuudessaan toteutuneet lähes muutostalousarvioiden mukaisesti. Olennaiset poikkeamat talousarvioon selvitetään tarkemmin käyttötalouden toteutumisvertailussa. Verotuloja kertyi yhteensä 405,7 milj. euroa, missä on kasvua 21,2 milj. euroa (5,5 %) vuodesta 2013. Verotulojen toteutuma ylitti 6,2 milj. euroa alkuperäisen talousarvion ja 3,2 milj. euroa muutostalousarvion. Tuloveroprosenttia korotettiin yhdellä prosenttiyksiköllä vuodelle 2014, korotuksen vaikutus on noin 5 % verotulojen suhteelliseen kasvuun. Kunnallisverotulojen kertymä oli 352,7 milj. euroa, kasvua 17,4 milj. euroa (5,2 %). Ilman tuloveroprosentin nostoa kunnallisverotuoton kasvu olisi ollut varsin vaatimaton. Yhteisöverotulojen kertymä oli 19,2 milj. euroa, kasvua 2,1 milj. euroa (12,3 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kiinteistöverotulojen toteutuma on 33,8 milj. euroa, missä on kasvua 1,7 milj. euroa (5,3 %) vuoteen 2013. Valtionosuuksien kertymä oli 149,1 milj. euroa, mikä on 4,1 milj. euroa (-2,7 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Valtionosuudet olivat alkuperäisessä talousarviossa 150,3 milj. euroa ja muutostalousarviossa 148,9 milj. euroa. Valtionosuudet toteutuivat noin 0,1 milj. euroa muutostalousarviota suurempina. Kuopion kaupungin valtionosuusleikkaukset vuosina 2012 2014 ovat olleet yhteensä noin 50 milj. euroa. Kuntaliitoksista maksettavat valtion yhdistymisavustus ja valtionosuusmenetyksen korvaus käsitellään toimintatuloihin sisältyvinä erinä eikä tämän otsikon alla käsiteltyinä varsinaisina valtionosuuksina. Verotulot ja valtionosuudet eli verorahoitus olivat yhteensä 554,8 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 17,2 milj. euroa (3,2 %). Satunnaiset erät olivat yhteensä 124,7 milj. euroa. Kuopion Energia Liikelaitoksen myynnistä saatu myyntivoitto on 108 milj. euroa ja Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän yhtiöittämisestä saatu myyntivoitto 15,9 milj. euroa. Järjestelyn yhteydessä kuntayhtymän peruspääomaa alaskirjattiin 1,3 milj. euroa. Yhteensä yhtiöittämisten vaikutus oli 122,5 milj. euroa. Tilikauden päättymisen jälkeen helmikuussa 2015 korkein oikeus antoi päätöksensä Kuopion kaupungin ja valtion väliseen kiistaan Kuopin kaupungin saamatta jääneistä kiinteistöveroista. Korkein oikeus ei antanut valituslupaa, joten hovioikeuden päätös jää voimaan. Päätöksen mukaan valtion tulee maksaa Kuopiolle kiinteistöveroja 1,4 milj. euroa, viivästyskorkoja 0,5 milj. euroa ja oikeudenkäyntikuluja 0,1 milj. euroa. Valtio on maksanut kyseiset summat helmikuussa ja maksettu kiinteistöverojen määrä on kirjattu helmikuussa kiinteistöverotuloihin. 1.1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tilinpäätös on 118,4 milj. euroa ylijäämäinen ja ylijäämään on vaikuttanut merkittävästi lainsäädäntöön perustuvat Kuopion Energia Liikelaitoksen ja Savonia-ammattikorkeakoulu kuntayhtymän yhtiöittämiset. Näistä on kertynyt satunnaisiin tuottoihin myyntivoittoja yhteensä 123,8 milj. euroa. Alkuperäinen talousarvio oli alijäämäinen 19,2 milj. euroa ja muutostalousarvio oli ylijäämäinen 102 milj. euroa. Ilman yhtiöittämisestä saatuja satunnaisia tuottoja tilinpäätös olisi ollut alijäämäinen 4,1 milj. euroa, joten ilman yhtiöittämisiäkin tilinpäätös olisi toteutunut selvästi sekä alkuperäistä että muutostalousarviota parempana. Talousarviota parempaan toteutumaan ovat vaikuttaneet toteutetut sopeutustoimenpiteet ja verotulojen arvioitua parempi kertymä. Koko kaupungin toimintakulut ovat alittuneet muutostalousarviosta 19,6 milj. euroa ja 6,3 milj. euroa alkuperäisestä talousarviosta. Ydinkaupungin osalta toimintakulujen alitus on 13,9 milj. euroa 14
muutostalousarviosta. Verotulot puolestaan ylittyivät 3,2 milj. euroa muutostalousarviosta. Yhtiöittämisten myötä saavutettu ylijäämä ei poista taloudessa olevaa rakenteellista epäsuhtaa tulojen ja menojen välillä. Kuluvan vuoden talousarvio valmisteltiin erittäin haastavien taloudellisten olosuhteiden vallitessa. Talousarvion valmisteluvaiheessa ennuste vuoden 2014 tilinpäätöksestä oli heikompi kuin toteutunut tilinpäätös. Tämän vuoksi vuoden 2015 talousarviota ja kaupungin talouden kehitystä seurataan tarkasti alkuvuonna. Maaliskuun kuukausiraportin tilinpäätösennusteiden pohjalta tehdään analyysi kuluvan vuoden kehityksestä ja tarvittaessa talousarviomuutokset viedään valtuuston päätettäväksi. Vuoden 2015 talousarvioon sisältyy verkosto- ja tehostamistoimia perusturvan, terveyshuollon ja koulutuspalveluiden osalta. Useat näistä toimista hillitsevät kustannustason nousua mittavammin vasta suunnittelukaudella. Toisaalta kaupungin on huolehdittava elinkeinoelämän kehittymismahdollisuuksista, jolloin luodaan edellytyksiä työpaikkojen syntymiselle, työllisyyden paranemiselle sekä verotulojen kasvulle. Kuluvan vuoden talousarvion pitävyyteen liittyy riskejä taloudellisen tilanteen kehittymisen suhteen erityisesti perusturvan menojen ja verotulokertymän osalta. Sopeutuksen haasteellisuudesta ja rakenteellisten muutosten välttämättömyydestä kertoo se, että vuoden 2015 talousarvio on alijäämäinen noin 22 milj. euroa ja vuoden 2013 tilinpäätöksen jälkeen taseessa oleva kumulatiivinen ylijäämä oli vain 7,8 milj. euroa. Taloussuunnitelman mukaan tilikauden tulos olisi suunnitelmakauden alussa alijäämäinen, mutta olisi ylijäämäinen vuosina 2017 2018. Taloussuunnitelman mukaan vuosien 2016 2018 toimintakatteen vuosittaiseksi kasvuksi on arvioitu 1,5 %. Toimintakatteen kasvun pysyminen 1,5 prosentissa edellyttää erittäin maltillista toimintamenojen kasvua. Palvelurakenteiden ja toimintatapojen uudistamisen jatkaminen on välttämätöntä, jotta toimintakatteen kasvu saadaan rajattua edelle mainitulle tasolle. Käyttöomaisuutta tulee myydä luopumalla kaupungin toimintojen kannalta vähemmän tärkeästä ja tuottamattomasta käyttöomaisuudesta. Henkilöstön määrää on vähennettävä hyödyntämällä henkilöstön vaihtuvuutta mahdollisimman tehokkaasti. Menoja lisäävien, uusien tai entisten palveluiden laajentamisesta tulee pidättäytyä. Kaupungin investointitasoa on jouduttu alentamaan aikaisempiin vuosiin verrattuna. Investointeja on priorisoitu, niiden kustannustasoja on arvioitu kriittisesti ja osa on siirretty toteutettavaksi tulevina vuosina. Kaupunki velkaantuu, koska se ei kykene rahoittamaan investointeja tulorahoituksella vaan niitä joudutaan rahoittamaan velalla ja omaisuutta myymällä. Kuntatalouden ahdinkoa ovat lisänneet valtion päättämät merkittävät valtionosuusleikkaukset, joista on päätökset vuoteen 2017 saakka. Valtion talouden tilanne huomioiden kuntien valtionosuusleikkaukset ovat todennäköisiä vuoden 2017 jälkeenkin. Väestön ikääntyminen ja palvelutarpeen kasvu lisäävät kustannuksia ja yhdessä valtionosuusleikkausten kanssa pakottavat kunnat etsimään toimintamenojen säästökohteita. Kuopion kaupungin kuntarakenne on muuttunut ja muuttuu edelleen kuntaliitosten takia. Maaningan kuntaliitos toteutui kuluvan vuoden alussa ja vuoden 2017 alusta Juankosken kaupunki liittyy Kuopion kaupunkiin. Kuntaliitosten myötä Kuopion kaupungin alue kasvaa maantieteellisesti ja etäisyyksien kasvaessa palvelurakenne hajaantuu. Omaisuusmassa kasvaa ja lisää peruskorjaustarvetta. Henkilöstörakenteen isot muutokset ovat mahdottomia ketjuuntuneisiin kuntaliitoksiin liittyvän työsuhdeturvan vuoksi. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa sovittiin kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä, mutta valitettavasti se ei ole toistaiseksi onnistunut. Päinvastoin valtio on asettanut kunnille jatkuvasti uusia tehtäviä ja velvoitteita. Kuntatalouden kestävyyden näkökulmasta valtion tulee vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita, eikä kunnille saa määrätä uusia tehtäviä. Rakenteellisista uudistuksista on tehtävä päätöksiä, mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta, joka ei edennyt tällä vaalikaudella. Eduskunnan maaliskuussa 2015 hyväksymässä uudessa kuntalaissa edistetään talouden tasapainoa ja kestävyyttä muun muassa tiukentamalla alijäämän kattamisvelvollisuutta ja kytkemällä se arviointimenettelyyn. Alijäämän kattamisvelvollisuus ja arviointimenettely laajennetaan koskemaan myös kuntayhtymiä. 1.1.6 Henkilöstö Tavoitteet pidemmän aikavälin henkilöstötyölle on asetettu kaupunginvaltuuston hyväksymässä henkilöstöohjelmassa. Vuosittaiset tavoitteet ja toimenpiteet on määritelty talousarviossa. Tavoitteena on, että jokainen esimies ottaa vastuulleen henkilöstötyön kokonaisuuden oman yksikkönsä osalta. Hän voi omalla johtamisel- 15
laan olennaisesti vaikuttaa henkilöstönsä hyvinvointiin, yksikkönsä henkilöstökustannuksiin ja henkilöstötyön tuottavuuteen. Henkilöstötyön tuottavuus Henkilöstötyön tuottavuudesta vastaavat lähiesimiehet suhteessa henkilöstöönsä toteuttamalla henkilöstöohjelman mukaista henkilöstöjohtamista. Tavoitteena on parantaa henkilöstön suorituskykyä ja työhyvinvointia. Esimies vahvistaa henkilöstönsä osaamista, motivaatiota, työhyvinvointia sekä työpaikan työturvallisuutta suunnitelmallisesti. Tavoitteena on, että palvelutuotanto pystytään toteuttamaan nykyistä vähäisemmillä resursseilla. Henkilöstötyön tuottavuus nousee, kun tekemättömän työn kustannukset minimoidaan. Tekemättömän työn välittömiä kustannuksia ovat sairaus- ja tapaturma-ajan palkat, varhaiseläke- ja tapaturmavakuutusmaksut sekä työterveyshuollon kustannukset. Välillisiä kustannuksia ovat sijaistyövoiman hankinta ja heidän perehdyttämisensä, sijaistyövoiman palkat, henkilöstö- ja palkkahallinnon kustannukset, esimiestyön kustannukset yms. Elinkeinoelämän keskusliiton laskelmien mukaan välillisten kustannusten osuus nostaa sairausajan kustannukset kolminkertaisiksi. Talousarviossa henkilöstötyön tuottavuudelle asetettiin seuraavat tavoitteet: - sairauspoissaolot vähenevät 1 kpv/htv - työmatka- ja työtapaturmista aiheutuvien työkyvyttömyyspäivien määrä laskee 1500 kpv - varhaiseläkemaksut vähenevät 110 /htv Sairauspoissaolot lisääntyivät 0,5 kpv/htv ja kaupunki maksoi vuonna 2014 sairausajan palkkoja ydinkaupungin osalta 517.000 enemmän ja koko kaupungin osalta 550.000 enemmän kuin edellisenä vuotena. Sairauspoissaolojen kasvu selittynee vuosilomamääräysten muutoksella. Työntekijällä on oikeus keskeyttää vuosiloma välittömästi sairausloman johdosta aikaisemman seitsemän päivän karenssin sijaan. EK:n laskentamallin mukaan toteutunut kokonaismenetys ydinkaupungin osalta on jopa kolminkertainen eli 1.551.000. Työtapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolot lisääntyivät vuodesta 2013 yht. 0,3 kal.pv/htv, mutta koko tarkastelujaksolla (2011 2014) ne pysyivät samalla tasolla 0,9 kal.pv/htv. Varhaiseläkemenoperusteisten eläkkeiden vuosittainen kasvukehitys saatiin ensimmäisen kerran pysäytettyä. Varhaiseläkemenoperusteisten eläkkeiden määrä laski 35 kpl ja 7.300. Työnantajapalvelu on kehittänyt henkilöstö- ja palkkahallintoa yhteistyössä palvelualueiden ja Kuhilas Oy:n kanssa. Perinteisiä palkka-aineiston tallennukseen perustuvia prosesseja on sähköistetty siirtymällä yhä enemmän tiedon siirtoon järjestelmästä toiseen. Tiedon siirron ansiosta tallentamisesta ja moninkertaisesta työstä on luovuttu ja kustannuksia säästetty. Osaamisen johtaminen ja kehittäminen Henkilöstön osaamisen vaikutusta tuottavuuteen ei ole mahdollista arvioida tunnusluvuilla vuoden 2014 osalta. Sen voi kuitenkin todeta, että henkilöstömäärän vähentäminen ei ole perustunut henkilöstön parempaan osaamiseen tai motivaatioon vaan laskennalliseen vähentämisvelvollisuuteen ja toiminnallisiin muutoksiin. Osaaminen on resurssi, jota pitää kehittää kaupungin kokonaisedun ja tuottavuuden näkökulmasta. Osaamisen johtamisessa on vielä paljon parannettavaa ja käyttämätöntä tuottavuuspotentiaalia. Määrätietoinen kehittäminen on kuitenkin aloitettu. Henkilöstöjohtamisella huipulle hankkeen kohderyhmänä olivat kaupungin johtajat ja esimiehet. Hankkeessa määriteltiin johtajien ja esimiesten osaamisvaatimukset BSCnäkökulmista. Esimiehet arvioivat osaamistaan suhteessa osaamisvaatimuksiin ja laativat henkilöstökohtaisen kehittymissuunnitelman, jota on toteutettu vuoden 2014 aikana. Henkilöstön osaamisten määrittelyt aloitettiin määrittelemällä koko henkilöstön työyhteisöosaamiset, joita henkilöstö arvioi ensimmäisen kerran kehityskeskustelunsa yhteydessä. Henkilöstön substanssiosaamisten määrittely aloitettiin pilottina keskisessä kotihoidossa. Perusopetuksen Osaava-hankkeen myötä saatiin perusopetuksen substanssit määriteltyä. Myös lukio-opetus otti käyttöön saman substanssirungon kuin perusopetus. Tavoitteena on toteuttaa substanssiosaamisvaatimusten määrittelyt koko henkilöstön osalta vuoden 2015 aikana. Työnantajille maksettavan koulutuskorvauksen edellyttämät henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat laadittiin. 16
Rekrytointi, sisäinen liikkuvuus ja varautuminen henkilöstön saatavuuteen Rekrytointipalvelu hoitaa keskitetysti kaupungin rekrytoinnit. Vuonna 2014 avoinna oli 665 työpaikkaa, joista 558 oli työsuhteisia ja 107 virkasuhteisia. Työpaikkoja oli avoinna 49 kpl enemmän kuin edellisenä vuonna. Hakijoita työpaikkoihin oli 7657. Sijaistarpeita oli 14 813 kpl ja niiden täyttöaste oli 90 %. Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueella sijaistarpeista hoidettiin 43 % eli 5900 kpl varahenkilöstöllä (114 henkilöä). Perusturvan palvelualueelle sijaistarpeet kasvoivat 1233 kpl:lla. Kasvua selittää parhaiten palvelualueella olleet useat toiminnalliset muutokset vanhusten hoivapalveluissa, joita oli kokonaistaloudellisesti edullisinta ja strategisesti järkevää toteuttaa määräaikaisella henkilöstöllä. Terveydenhuollon palvelualueen sijaistarpeet kasvoivat 164 kpl:lla. Sisäinen täytön ensisijaisuus on koskenut kaikkia avoimeksi tulleita tehtäviä. Avoimeksi tulleiden virkojen osalta on selvitetty, voidaanko ne täyttää sisäisesti viranhaltijalain perusteella. Aktiivisen aikaisen tuen toimintaprosessi kuvattiin ja aloitettiin tiiviimpi yhteistyö palvelualueiden henkilöstöja hallintopäälliköiden kanssa työkykyä vastaavien työtehtävien löytämiseksi pääsääntöisesti omalla palvelualueella. Henkilöstön saatavuuteen varauduttiin ensisijaisesti vahvistamalla edelleen Kuopion työnantajakuvaa hyvällä asiakaspalvelulla rekrytointiprosessien aikana, osallistumalla rekrytointitapahtumiin (paikalliset messut ja Sairaanhoitajapäivät) ja verkostoitumalla Pohjois-Savon alueen julkisorganisaatioiden (mm. KYS, Ylä-Savon sote, ELY-keskus) kanssa. Lisäksi kävimme alueen oppilaitoksissa kertomassa Kuopion kaupungista työnantajana. Savon Ammatti- ja aikuisopiston kanssa aloitettiin kumppanuussopimuksen valmistelu. Kannustava palkkaus Motivaation johtamisessa on vielä paljon parannettavaa ja käyttämätöntä tuottavuuspotentiaalia. Kannustavan palkkauksen käyttöönotossa on edetty ja kannustavan palkkauksen toimintaohjetta on työstetty vuoden 2014 aikana. Uuden ohjeen mukaista kertapalkkiota on jo käytetty muutaman kerran. Henkilökohtaisen lisän määrä tarkistetaan vuosittain. Sitä tulee olla käytössä 1,3 % tehtäväkohtaisista palkoista. Tehtävien uudelleen järjestelyjen ja lisävastuiden ottamisen kautta on maksettu vuonna 2014 kaikilla sopimusaloilla erisuuruisia lisävastuupalkkioita yhteensä noin 308 000 euroa. Lisäksi KVTES:n sopimusalalla on työn vaativuuden arviointikriteerejä päivitetty useiden tehtävänimikkeiden osalta. Työhyvinvoinnin edistäminen Kuopion kaupunki on mukana Kevan kaarilaskurissa. Siinä selvitetään Kuopion kaupungin kustannukset, jotka aiheutuvat henkilöstön sairauslomista, työtapaturmista ja ennenaikaisista eläkkeistä. Niitä verrataan muiden kuntien vastaaviin kustannuksiin. Selvityksen mukaan työkyvyttömyyden kustannukset kaupungilla ovat 3,2 M suuremmat, kuin verrokkikunnissa. Näin siitäkin huolimatta, että Kuopion kaupungin työhyvinvoinnin toimintamallit ovat esimerkillisiä ja työhyvinvointiin panostaminen on kaupunginvaltuuston hyväksymän henkilöstöohjelman painopiste. Saadun tiedon perusteella työnantajapalvelu, Kallaveden työterveys sekä Kevan asiantuntijat valmistelivat työterveyshuollon uutta toimintasuunnitelmaa vuodelle 2015. Sen painopisteenä ovat riskien varhainen tunnistaminen, aktiivitoimenpiteiden välitön käynnistäminen sekä ammatillisen kuntoutuksen toteuttaminen yhteistyössä Kevan kanssa. Työturvallisuuden edistäminen Työnantajan ja työntekijöiden yhteisenä tavoitteena on estää työmatka- ja työtapaturmien sattuminen, mutta silti kaupungin eri työpaikoissa sattuu lähes päivittäin työmatka- tai työtapaturma. Tapaturman vastaista työtä on edelleen tarpeen tehdä ja uuden työntekijän perehdyttäminen työturvallisuuteen on välttämätöntä. Osa tapaturmista on estettävissä huolellisuudella ja suojainten tai apuvälineiden asianmukaisella käytöllä. Erittäin tärkeää on käydä sattuneiden tapaturmien kuvaukset läpi työpaikkakokouksissa, jotta tilanteista voidaan oppia ja estää uudet tapaturmat. Kuopion kaupungin lakisääteinen tapaturmavakuutus on Pohjolassa. Vakuutusyhtiöllä on valtakunnallinen kumppanuusverkosto, jonka kautta tarjotaan työnantajan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piirissä oleville henkilöille nopeutettu hoito mahdollisissa työmatka- ja työtapaturmatilanteissa. Vuonna 2014 kumppanuuslaitokset olivat IteLasaretti ja Terveystalo. 17
Henkilöstömenojen ja -määrän sopeuttaminen Talousarviossa henkilöstön palkkamäärärahoihin sisältyi 4,6 M sopeutus, joka toteutui mm. henkilöstöä vähentämällä, viivästyttämällä rekrytointeja, vähentämällä määräaikaisen henkilöstön käyttöä, karsimalla henkilöstön koulutusmäärärahoja, vähentämällä koululaisten kesätyöllistämistä ja työttömien työllistämistä, vähentämällä ylityötä ja ylipäätään työtä, josta aiheutuu haittatyökorvauksia sekä henkilöstön vapaaehtoisilla lomaraha- ja säästövapailla. Vapaaehtoisten vapaiden osuus toteutuneista henkilöstömenosäästöistä on 1,7 M. Lomapalkkavaraus kasvoi edelleen ja se heikensi kaupungin tulosta edelliseen tilinpäätökseen nähden 0,7 M. Tavoitteena oli vähentää kaupungin palveluksessa olevaa henkilöstöä 75 HTV. Ydinkaupungin henkilöstömäärä säilyi edellisen vuoden tasolla (- 1,2 htv) kun taas koko kaupungin henkilöstömäärä väheni 11,9 htv ilman Kuopion Energia liikelaitosta. KOKONAISTYÖAIKA HENKILÖTYÖVUOSINA Vertailu edellisen vuoden tilinpäätökseen Palvelualue 2013 2014 Muutos Muutos % Keskusvaalilautakunta 0 Tarkastustoimi 2,6 2,0-0,6-23 % Konsernipalvelu 90,2 72,6-17,6-20 % Yleishallinto 11,5 10,3-1,2-10 % Vetovoimaisuuden palvelualue 36,5 35,4-1,1-3 % Kaupunkiympäristön palvelualue 190,0 189,3-0,7 0 % Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 401,2 400,1-1,1 0 % Kasvun ja oppimisen palvelualue 2139,7 2134,8-4,9 0 % Perusturvan palvelualue 1056,5 1072,6 16,1 2 % Terveydenhuollon palvelualue 746,8 756,7 9,9 1 % Ydinkaupunki yhteensä 4675,0 4673,8-1,2 0 % Liikelaitokset Kallaveden Työterveys 41,3 44,6 3,3 8 % Kuopion Energia liikelaitos 59,1 56,0-3,1-5 % Kuopion Kuntatekniikan liikelaitos 242,6 229,3-13,3-5 % Kuopion Vesi 79,6 81,2 1,6 2 % Liikelaitokset yhteensä 422,6 411,1-11,5-3 % Taseyksiköt Pohjois-Savon Pelastuslaitos 273,7 283,9 10,2 4 % Tilakeskus 46,5 45,4-1,1-2 % Isäntäkuntapalvelut 140,1 146,1 6 4 % Taseyksiköt yhteensä 460,3 475,4 15,1 3 % Yhteensä 5557,9 5560,3 2,4 0 % Työllistämisvaroin palkattujen htv 96,9 90,2-6,7-7 % Kesätyöntekijöiden htv 31,2 21,7-9,5-30 % Oppisopimuskoulutus htv 4,2 3,0-1,2-29 % Kuopion kaupunki yhteensä 5690,2 5675,2-15,0 0 % 18