Tulevaisuuden sairaansijat Työpaja II

Samankaltaiset tiedostot
Keskitetyt palvelut. Taustamateriaalia työpaja 2

Tanakoita ituja saadaanko syksyllä satoa?

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

Anne-Mari Hakala ja Eija Janhunen

Kotihoito 24/7- akuuttitilanteet/liikkuvat tiimit ja moniammatillisuus Ritva Kanervo, avohoidon tulosyksikköjohtaja RASHKY

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

Työpaja Yhteenveto

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

Porin perusturvan mobiilitoiminta

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

EP Ikä-sote Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

Säkylän kunta KOTIHOITO OMA KOTI KULLAN KALLIS. Designed by M. Hakala

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Kuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus. Kuntayhtymän johtaja. Sairaanhoidon. Diagnostiikkapalvelut. Hoidolliset.

Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet

Toimintakyvyn edistämisen ja kuntoutuksen asiakasprosessityöryhmä Lapin shp. Pohtimolampi Ari Räisänen

Kuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus. Kuntayhtymän johtaja. Sairaanhoidon. Diagnostiikkapalvelut. Hoidolliset.

Optimimalli. Viitasaari

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Kotihoito 24/7 Kotipäivystys-toimintamalli Lääkärituki ja hoitajien vertaistuki Sparrauspäivä ti klo

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus. Oy Hallitus Tulosalueet. Kuntayhtymän johtaja. Sairaanhoidon. Diagnostiikkapalvelut.

Ennakoivan kotiutumisen malli ja hoitajan sähköinen lähetekäytäntö (virtu.fi) -Toimiva kotihoito Lappiin hanke

Päivystys, kiirevastaanotto, Sosiaalipäivystys, kriisityö ja ensihoito

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa

Community Paramedic. Sami Länkimäki

Jan Erik Palviainen palvelupäällikkö Akuutti tulosyksikkö ETELÄ KARJALAN SOSIAALI JA TERVEYSPIIRI

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

ASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

TOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja Kuusankoskitalo

Uusia tuulia : K sairaala Tarja Nylund

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä

Palliatiivinen yksikkö

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote

Lääkinnällinen kuntoutus Keski-Suomen SOTE Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT

Toiminnan muutoksen suunnittelu -projektin ohjausryhmä

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Sairaala Sinua varten

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

Toimintatapojen ja kulttuurin muutos Lempäälässä

Kotikuntoutustyöryhmä

Muistisairaana kotona kauemmin

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Juurruttamissuunnitelmat. Sparrauspäivä Kuusa, Varjolan tila

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Keskitetyt palvelut. Työpaja

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Projektipäällikkö Leila Mukkala Muistikoordinaattori Saara Bitter Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä Anitta Mikkola

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana klo mennessä seuraavat toimet:

Asiakas- ja potilastietojen käyttö ja hyöty hoidon jatkuvuuden näkökulmasta

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,3 % (430hlöä)

Arviointi- ja kuntoutusosasto

Kuntoutus. Veli-Pekka Hakanen Tulosyksikköpäällikkö Avokuntoutus PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

PPSHP:n pohjoisen alueen terveyspalveluiden kehittämisen selvitystyö. Selvitysmiehet Simo Kokko ja Lauri Nuutinen

Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1

Ikäihmisten palvelut

Potilas ja omaiset. Perusterveyden. -huolto. Erikoissairaanhoito. Lisätietoja. Palliatiivinen hoito/ saattohoito kotona/hoitokodissa

OPERATIIVINEN TOIMIALUE

Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN SISÄLTÖ JA PALVELUASUMISEN PIIRIIN PÄÄSYN KRITEERIT

Transkriptio:

Tulevaisuuden sairaansijat Työpaja II Aika Ti 10.5.2016 klo 12 16 Paikka Railin tori, Ounasrinteentie 22 Läsnä 24 osallistujaa Asiat 1. Alustus Toni Ruohonen Synesa Solutions Oy:stä esitti Keskitetyt palvelut taustamateriaalin, joka pohjautuu Lapin sairaanhoitopiirin ja Rovaniemen kaupungin simuloituun potilastietoaineistoon 2014 2015 sekä 18.5.2016 järjestettyyn työpajatyöskentelyyn. Ks. oheiset diat. Esityksen pohjalta keskusteluun nousivat mm. Simulointiaineiston virheellisyys/puutteellisuus, joka ilmeisesti johtuu epäyhtenäisestä Hilmo-kirjaamisesta: asiakasvolyymi hoitopaikka (laitos/palveluasuminen/koti), kustannukset näkyviin Alidiagnosointi, esim. muistisairaat Jatkohoidon määrittely 2. Työryhmätyöskentely Verkostokonsultti Arja Jääskeläinen koordinoi työryhmät käsittelemään seuraavia asioita (fläpit): 2.1 Mitä osaamista, tiloja ja laitteita potilasryhmän hyvään hoitoon tarvitaan? 2.1.1 Sydän- ja verisuonisairaudet I-diagnoosiryhmä Suurin diagnoosiryhmä sairaanhoidossa esh:ssa, Roi pth:ssa, teholla, lyhyissä päivystyksestä alkavissa sairaalajaksoissa, esh-roi tk yhteisissä hoitojaksoissa ja muistisairaiden sairaalahoidossa, ks. materiaali. Sydämen vajaatoiminta Iskeeminen sydänsairaus Rytmihäiriöt Alaraajojen ateroskleroosi Ensihoidon arvio keskiössä Erikoistason osaamista akuuttitilanteissa kardiologista osaamista, tehohoito Monitorit, laitteet ja tilat toimintaa tukevat: elfystutk.laitteet, C-angiomahd. (stentit, lääkean. senttit, painemit, UÄ), echo, kardiologipäivystys 1

Perusterveydenhuollossa riittävä/luotettava seulonta ja sairauksien hoito; myös perustutk.,esim. echo&rasitus ekg, ajantasainen uusin tieto käytettävissä Ennaltaehkäisyyn resurssia!!! Avopalveluiden kehittäminen (kotihoito, digitaaliset menetelmät, itsehoitoa tukevat menetelmät jne.) Konsultaatiomahdollisuuksien kehittäminen Kotona asuvien tehostetun palveluasumisen hyvät ja päivitetyt hoitosuunnitelmat Vjt potilaiden hoito tk:n vuodeosastolla Hoitosuunnitelma Kuntoutus ja ohjaus, Kh:n palvelut; lisääminen väliaikaisesti Yhteistyö yli organisaatiorajojen Sekundaari preventio Liitännäissairauksien hoito Säännölliset kontrollit pth:ssa, tarv. esh Järjestötoiminta, vertaistuki, viriketoiminta, sos. etuudet 2.1.3 Aivovarenkiertohäiriöt I-diagnoosiryhmä I-diagnoosit suurin diagnoosiryhmä sairaanhoidossa esh:ssa, Roi pth:ssa, teholla, lyhyissä päivystyksestä alkavissa sairaalajaksoissa, esh-roi tk yhteisissä hoitojaksoissa ja muistisairaiden sairaalahoidossa, ks. materiaali. Aivoverenkierron häiriöt (AVH) Neurologisen plaan kuntoutuksen osaaminen, kuntouttava hoitotyö, kuntoutus oikea-aikaisesti = heti jatkuen kaikissa vaiheissa Diagnostiset välineet, CT, MRI, angiot, Holter, UÄ Neurologi, neurologisen hoitotyön osaamista, sisätautiosaamista, eli hoitohenkilökunta tt, ft, pt, neuropsykologi, oikea-aikainen intensiivinen moniammatillinen kuntoutus Kuntouttavaan hoivaan ja hoitoon suunt. yksikkö/tila Soveltuvat: ympäristö selkeä, esteettömyys (apuväl. pystyy liikkumaan/toimimaan riittävän kokoinen, visuaalisesti helposti hahmottevissa) Tehostettu kotikuntoutus Hoitotyön osaaminen -Potilaan seuranta ja hoito (oireet, elintoiminnot, lääkitys) Ennaltaehkäisy, yhdistystoiminta (vertaistuki) Verkostotyön osaaminen, omaisten kanssa yhteistyö, palveluohjaus, jatkohoidon suunnittelu, kunt.ohjaus ja suunnitelma, liitännäissairauksien hoito Hoiva=ADL-toiminnoissa auttaminen Erityisasiantuntijat: Ravitsemusterapeutti, KNK, FESS, kirurgi Kuntoutus; miten tilat tukevat kuntoutusta Kodinmuutostyöt Avokuntoutus (tt, ft, neupsy, pt) Työkykyarvio lievemmissä tapauksissa AVH-yhdyshenkilötoiminta, seuranta kotipaikkak + ohjaus kunt. toimissa Seksuaaliterapeutti 2

2.1.3 Muistisairaat Suomessa arvioidaan olevan yhteensä 120 000 muistisairasta. Vaikea tai keskivaikea muistisairaus: 5 % 65 74 vuotiaista 10 % 75 84 vuotiaista 30 % 85+ vuotiaista Rovaniemellä on muistisairauksien yleisen esiintyvyyden perusteella noin 1300 muistisairaudesta kärsivää (380 lievää ja 940 keskivaikeaa tai vaikeaa), aineistopoiminnassa löytyi 931 potilasta, joilla muistisairaus on ollut päädiagnoosina jossain kontaktissa 2014 2015. Näistä 519:llä on ollut sairaalahoitojaksoja 2014 2015, ks. materiaali. Turvalliset tilat teknologia Tuttu, kodinomainen ympäristö (ei vaihdu) Tutut ihmiset AMMATILLINEN OSAAMINEN Mikä sairaus, mikä oire Hoidon tarkoituksenmukaisuus Toimintakyky! VUOROVAIKUTUS Toimintakyvyn tukeminen!!! yksinäisyys virikkeet Kuntoutuksen erityisosaamista (toimintakyvyn ylläpito ja kohentaminen) Infektiot hoidetaan tarvittaessa paikan päällä (esim. kotona) Yhtenäiset potilastietojärjestelmät Hyvät ja ennakoivat hoitolinjaukset ja suunnittelu Lääkäri 24/7 puhelimitse Ensihoidon hyödyntäminen kotona Seurantajärjestelmät kotona Erilaiset asumismuodot Saattohoito Pitkäaikainen hoitosuhde Yleislääkäri, omahoitaja, muistikoordinaattori Geriatri Jos on pakko hoitaa sairaalassa tilat selkeät, rauhalliset, muistisairauksien hoitotyön osaamista Rajoittamisen välttäminen tilat, hoitotyön osaaminen Delirium hoito, diagnostiikka 3

2.1.4 Lonkkamurtumat, muut murtumat ja tuki- ja liikuntaelimistön rappeumat M- ja S- ryhmän diagnoosit 2014 2015 Esh ja Roi pth yhteiset hoitojaksot -Lonkkamurtumat 119 -Lonkkakulumat 60 ESH hoitojaksot -1160 M-ryhmä 1483 S-ryhmä PTH vuodeosasto -376 M-ryhmä -626 S-ryhmä Rovaniemeläisilla muistisairailla yhteensä 159 hoitojaksoa ja 2180 hoitopäivää / 2 vuotta M- ja S-ryhmän diagnooseilla. Lonkkamurtumat Kuntoutus + apuvälineet Yksilöllinen ja ryhmäohjaustilat Kivunhoito Diagnostiikka Muistis/sisätauti infektio/osaaminen Oikea-aikainen leikkaushoito kuolleisuus Leikkausali; tilat ja laitteet ajanmukaiset Päiväkirurginen, herko?, seuranta vuodeos:lla, päivystysosasto, kotipalvelut:, kuntoutus, potilashotelli, kotikuntoutus, avokuntoutus Ennaltaehkäisy esim. esteetön liittyminen, liikkumista lisäävät toimet, itseohjautumista tukevat toimet, motivointi, terveysteknologia, röntgen, labra Päivystys, ensihoito Etukäteisohjaus ja valmennus alkaa jo ensikäynnillä terv. keskuksessa Kotiutuskriteerit, seuranta, jatko-ohjaus, pop riskit esim. myöh. infektio Potilaan oma aktivointi ja kannustaminen Vertaistuki Kahden hengen huoneet, jotka muutettavissa yhden hengen huoneiksi Oikean hoitomenetelmän valinta (mikä proteesi, mikä naula) Oikea resurssointi Osteoporoosin hoito Mikä aiheutti murtuman pari ajatusta Potilaan kokonaisvaltainen hoito Kuntoutussuunnitelma lonkka kunnossa; miten mummo pärjää ja jalkeille geriatris-ortopedinen osaaminen Kivunhoito (etenkin dementikot, muistisairaat) Asianmukaiset siirtokuljetukset 4

2.1.5 Infektiopotilaat A- ja I- diagnoosiluokat 2014 2015 J-luokka sisältää myös muita keuhkosairauksia Esh hoitojaksoja 3049 (koko alueen väestö) Esh:n ja pth:n yhteisiä hoitojaksoja noin 160 (10% kaikista yhteisistä hoitojaksoista) -Tarkemmin määrittämätön keuhkokuume 102 -Pyelonefriitti 28 -Astma/COPD paheneminen + infektio 17 -Tarkemmin määrittämätön bakteremia 13 Roi pth hoitojaksoja 910 (17%) Kotisairaalan hoitojaksoja 453 (33% kirjatuista diagnooseista) Rovaniemeläisten muistisairaiden sairaalahoitojaksoja dg-luokissa A ja J yhteensä 206 (11%) ja sairaalahoitopäiviä 1746. Rovaniemeläisillä muistisairailla oli yhteensä 1896 sairaalahoitojaksoa. Sairaala-alkuisten infektioiden prevalenssi on 8,5%. 1500 hoitojakson pidentymistä á 7vrk. (Markku Broas 10.5.2016) Diagnostiikka: Labra + vieridiagnostiikka, kuvantaminen Viikonpäivä?, vuorokauden aika? Ajoissa havaitseminen, kotihoito, muut pth, väestö Lääkäri (yle, päiv, erikois) Osaaminen: Käsihygienia ja muu infektio-osaaminen Osaajia muuallakin kuin RVN:llä Preanalytiikka (mm. CABRAT) tavalla tai toisella Konsultaatiot Hoitoon hakeutuminen oikea-aikaisesti Sairausneuvontapuhelin HTA Logistiikka: Näytteiden kuljetus Potilaiden kuljetus Lääkitys: Antibiootit ja niiden annostelu Tilat: Vuodeosasto/koti Palveluasuminen (onko iv-mahdollisuus?) Kotisairaala, ensihoidon iv-mahdollisuus Teho-hoitosysteemit Tilojen pitää estää tartunnat; puhtaanapito, eristys, koti, ei tarvitse koskea pintoihin liiketunnistimella ovet ja hanat 5

Laitteet: Pika CRP, lab diagnostiikka Imu Nesteytyslaitteet Happirikastin/HAPPI Tippateline ja infuusioautomaatti Jos infektio heikentää toimintakykyä tarvitaan lepoa ja tilapäistä henkilökohtaista apua Ennaltaehkäisy: Osaava HTA, puhelin, muu, oirekysely/laskuri Sairaalahoitojen välttäminen Suun hoito Jos elintoimintohäiriö teho (-valvonta) Hoito: Turhien antibioottien välttäminen Yhden hengen huoneet Potilaan oma toiminta, osaaminen Lääkitys, nesteytys, lepo, tartuttavuus hoitoon hakeutuminen Potilaan omaisten neuvominen, hoitosuunnitelma 2.2 Mitkä potilasryhmät ohjautuvat toimintoihin? 2.2.1 Hoidollinen potilashotelli Jo olevien lisäksi: Synnytyksen jälkeen Pitkän matkan takaa tulevat Hieman tukea vaativat potilaan, pientä apua tarvitsevat, esim. tutkimuksiin valmistautuminen ja jatkohoito Teknologia avuksi? Hakeutuminen; kuka ohjataan Kotiutuva, joka ei hoidollisesti pärjää yksin kotona Saattajaa tarvitsevat Kevyttä seurantaa tarvitsevat Yksinäisyyden vuoksi päivystykseen ajautuneet Jatkohoitopaikkaa odottavat tietyin kriteerein Sarjahoidot Kaikki potilaan lähtökohtaisesti (jotka ei päiv.os/kotisairaala/päiväsairaala) Vain erityisperustein perint. vo tms. 2.2.2 Valvontaosasto Heräämöhoidon jälkeen tietyin kriteerein Hoitomuoto tehohoidon ja vuodeosaston välille 6

Akuutisti sekavat, jatkuvaa tarkkailua vaativat Liotushoito Karkaileva muistihäiriöinen, jolla tmp? Itsetuhoinen? Päivystyspotilas, jolla pitempiaikainen (1-3 vrk) valvonnan tarve Akuutti kipu, jota ei saada hallintaan Monitoriseurantaa tarvitsevat (tietyt lääkkeet, vuoto jne) Matala pääsykynnys! Potilas, joka vo:lla tarvitsisi omahoitajan Step up & step down 2.2.3 Vuodeosastot ja laitoskuntoutus 2.2.4 Päiväsairaala Hoidonporrastuksesta moniammatilliseen potilaan tarpeen mukaiseen osaamiseen Lonkkamurtumat Hoito osastolla, jossa ger, kir, haavanhoito ja kunt. osaamista, tarvitaanko Kir osastoa? Keuhkokuume Hoitolinja, potilaan muut sairaudet, ennuste, nuoret koti tehovalvonta koti (sairaala) Pyelenofriitti AVH akuuttihoito avh-yksikössä Koti/Kuntoutuslaitos ja hoitovastuun siirtyminen yleislääkärille. Tarvitaanko tk-osastoa vai eritasoisia kuntoutuspaikkoja, joissa voidaan vastata myös sairaanhoidollisiin tarpeisiin? Etäkunnat vuorottelu kuntoutus/tk-osasto (Ranua) Ikäihmisten suojaaminen sairaalahoidon haitoilta, erityisesti muistisairaat - Mahdollisimman vähän jaksoja, mahdollisimman lyhyitä jaksoja - Osaamista geriatria + hoitotyö Tartuntataudit -vajaatoiminta: päiv tehovalvonta - CCU - Iäkkäitä potilaita siirtämistä tulisi välttää - Kokonaistilanteen arviointi, hoitolinjaukset - Osaamisen yhdistäminen, sis, kard, yle, ger, hoitotyö IV-lääkitys, mm. infektiot Sytostaattihoito Vaativa haavanhoito Tutkimukseen ja toimenpiteeseen tulevat + jälkeen Vaativa kivunhoito Kotihoidon ohjaus + neuvonta Toipuminen toimenpiteen jälkeen Dialyysipotilaat Pienten haavojen ompelu Kuntoutus? Suoneen laitettavat Työnjako potilashotellin ja kotisairaalan kanssa 7

Sydänpajanpotilaat Psykiatriset potilaat Synnytys 2.2.5 Kotisairaanhoito ja muu tehostettu kotihoito Infektiopotilaat Dialyysi (soveltuvin osin) Post.oper. potilaat Trauma/murtuma jälkihoito Synnyttäneet ja neuvolayhteistyö Dementiapotilaat Psykoosit ja muut psyykkiset kriisitilanteet Tutkimuspotilaat Krooniset haavat Monisairas kipupotilas Saattohoito IV-lääkehoito Haavan ompelu Akuutit tilanteet Häke arvioi Kuntoutuksen alkuvaihe ja selviämisen seuranta Palveluasumisen piirissä oleville hoito pääsääntöisesti asuinpaikassa (lukuunottamatta leikattavia traumoja, myös päivystysaikainen lääkäri + sairaanhoidollinen tuki, jotta ei tarvitse siirtää sairaalaan 2.2.6 Päivystysosasto Lyhyt tutk. jakso ja seuranta Lyhyet iv-hoidot, kun pls ei pärjää kotisairaalassa tai päiväsairaalassa tahi kotona ei päiv. os, vaan esim. hoid. potilashotelli Päivystykseen joutuneet selvittely, kun ei voi kotiuttaa suoraan Umpparit hoituu päiv./tarkk. paikkojen kautta Dg epäselvä tutk. oikea hoito putki Sekä somatiikka että psyk. Lievemmät traumapotilaat Potilaat, joiden os.hoitotarve arvioidaan lyhyeksi 3. Loppukeskustelut: Oivallukset ja terveiset Synesalle jatkotyöskentelyyn Päivystysosasto tarkkailuosasto, 3pv.n hoitojakso on hyvä asia, koska lyhentää hoitoaikaa Rovaniemellä asuvat potilaat ohjautuvat kotiin systeemi ei toimi periferiassa Päivystysosastolla esh-tasoinen osaaminen (sis. ger) ja tk-sairaalassa osaamista myös kotiuttamisen/kokonaisuuden arvioinnissa Lshp:n lähetekäytäntöä kevennettävä; terveyskeskussairaalan vuodeosastopaikkaan siirtyminen hidastuu päiviä faksilla toimitettavan 8

lähetteen teon takia. Puhelimitse voi ottaa myös yhteyttä sairaansijan varaamisesta tk-sairaalaan. Liikkuvien palvelujen tarve Asiakasryhmien rajaaminen yhteistoiminta erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa, huomioidaan myös huippuosaajat pienillä paikkakunnilla Asiakasnäkökulmasta paljon samoja potilasryhmiä hoidetaan eri yksiköissä Infektiopotilaat päivystyksestä päivystysosastolle Asiantuntijat siirtyvät sairaansijojen välillä Palvelumuotoilun näkökulmasta vielä vähän kaavoihin kangistumista, nyt lukko auki ja villit ideat kehiin Ideoita on syntynyt, listatut asiat arvioidaan/testataan nyt ollaan sulatusvaiheessa Moniammatillisuus on huomioitu jokaisen potilasryhmän hoidossa Huonosti sairaalahoitoa kestävien potilasryhmien hoito järjestettävä uudella tavalla ideoita työstetään Kuuma sairaala-työryhmä käyttää työpajan materiaalia työssään Sote-ratkaisu vaikuttaa työskentelyyn, vedetään kahta linjaa Päivystys on solmukohta, joka ohjaa potilasvirtoja muualle: esh/tk vuodeosastoille Sairaalaympäristö vai koti näkökulma: asiakaskokemus, että hoidon laatu kotona annettuna on huonompi ja tästä johtuen potilas kokee turvattomuutta, jolloin koti voi tuntua häkiltä muutosajattelua tarvitaan kotihoidon arvoa voidaan nostaa toimivan teknologian avulla tarvitaan joka tapauksessa riittävästi tehostetun hoidon palveluita 4. Seuraava työpaja ke 8.6.2016 klo 12-16, paikka avoin kutsu lähtee ensi viikolla 5. Muut asiat Palautteita ja lisähuomioita kehittämistyöhön voi lähettää myös suoraan Miialle miia.palo@lshp.fi, Tuulalle Kuuman sairaalan osalta tuula.pahkala@lshp.fi ja/tai projektisihteeri Leilalle leila.mansikka@lshp.fi. Tiedoksenne myös, että Delirium-koulutus järjestetään 26.5.2016 Sairaalakadun terveysasemalla (etäyhteysmahdollisuus). Kouluttajana geriatri Jouko Laurila. Kiitos aktiivisesta osallistumisesta! 9