Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1
Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin sijoitetut lapset ja nuoret Ne lapset ja nuoret, joilla on oppimisvaikeuksia, mutta, jotka eivät saa tarvitsemaansa tukiopetusta erityisopetusta/pienryhmäopetusta koulunkäyntiavustajaa terapia- ym. palveluja Maahanmuuttajalapset ja nuoret, jotka eivät saa tarvitsemaansa valmistavaa opetusta S2 opetusta erityisopetusta perusopetuksen lisäopetusta Epävakaissa oloissa elävät, turvallista aikuista tarvitsevat lapset ja nuoret 2
Oppilashuollon tilanne PEPA 2004 perusteella
Oppilashuollon palvelujen järjestäminen Länsi- Suomen ssä syksyllä 2004 4
Tiedonkulku oppilasasioissa Yli puolet kyselyyn vastanneista kouluista sai riittävästi opetuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä oppilasta koskevaa tietoa muilta viranomaisilta. Parhaiten tietoa saatiin kouluterveydenhoitajilta. Erityiskouluista noin puolet koki, että tietojen saaminen varsinkin lastensuojeluviranomaisilta, mutta myös koulukuraattoreilta ja erityissairaanhoidon asiantuntijoilta oli riittämätöntä. 5
Opetuksen järjestämiseksi tarvittavan oppilaskohtaisen tiedon saanti riittämätöntä (koulujen arvio lv.2003-2004, koko maa) Kouluterveydenhoitaja Koulukuraattori Toinen koulu Koulupsykologi Koululääkäri Kasvatus- ja perheneuvolan asiantuntija Muu kunnan sosiaaliviranomainen Lastensuojeluviranomainen Erityissairaanhoidon asiantuntija 0 10 20 30 40 50 60 70 6
Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojeluilmoitusten määrän kasvu lv. 2002/03-2003/04 60 50 40 30 20 10 0 Etelä- Suomen Länsi- Suomen Itä- Suomen Oulun Lapin Läänit yhteensä Lastensuojeluilmoitusten määrän kasvu % 7
Oppilaan määräaikaista erottamista korvaavien menettelyjen käyttö peruskouluissa lv. 2003-2004 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Etelä- Suomen Länsi- Suomen Itä- Suomen Oulun Lapin Koko maa yhteensä Oppilas on sijoitettu pienryhmään tai toiseen luokkaan (% vastaajista) Huoltaja on hakenut oppilaalle poissaololupaa (% vastaajista) Oppilas on saanut koululääkärin todistuksella sairaslomaa (% vastaajista) 8
Oppilaan määräaikaista erottamista korvaavien menettelyjen käyttö L-S ssä lv. 2003-2004 70 60 50 40 30 20 10 0 Varsinais-Suomi Satakunta Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Länsi-Suomen Oppilas on sijoitettu pienryhmään tai toiseen luokkaan (% vastaajista) Huoltaja on hakenut oppilaalle poissaololupaa (% vastaajista) Oppilas on saanut koululääkärin todistuksella sairaslomaa (% vastaajista) 9
Johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia Pepa -arvioinnin 2004 pohjalta Oppilaiden oikeus oppilashuollon palveluihin ei toteudu tasapuolisesti. Kuntien koulukuraattori- ja psykologipalvelut sekä kouluterveydenhuollon resurssit tulee mitoittaa tarvetta vastaaviksi. Lasten ja nuorten turvaverkko ei ole vaikeissa ongelmatilanteissa riittävä ja koulujen keinot loppuvat. Lasten asemaa ja oikeuksia koskeva lainsäädäntö tulee saada yhtenäiseksi, lapsen kannalta aukottomaksi kokonaisuudeksi (koululait, lastensuojelua ja lasten huoltajuutta koskeva lainsäädäntö, tietosuojasäännökset). Koulu-, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen toimijoille tulee järjestää yhteistä täydennyskoulutusta hyvien oppilashuollon toimintamallien kehittämiseksi ja levittämiseksi. Opetuksen järjestäjän tehtävänä on huolehtia siitä, että kaikissa kouluissa on selkeät toimintaperiaatteet ja systemaattinen seurantajärjestelmä oppilaiden poissaoloja ja kurinpitotoimia sekä niiden edellyttämiä opetus- ja oppilashuoltojärjestelyjä varten. 10
Muita kehittämisajatuksia Koulun toimintaympäristön kehittäminen oppimisen fyysiset ja psyykkiset edellytykset oppimisen ongelmat vs. opettamisen ongelmat opettajien valmiudet ja jaksaminen lähikouluperiaatteen edellyttämien tukitoimien kehittäminen moniammatillisen yhteistyön kehittäminen oppilashuoltoryhmien toiminta yleis- ja erityisopetuksen yhteistyö työnjako ja pelisäännöt 11
Alueellisen yhteistyön edistäminen (esim. ALPO hanke) seutukunnan erityisopetus- ja oppilashuoltopalvelujen kartoittaminen vahvaa sosiaalista ja/tai psyykkistä tukea tarvitsevien opetuksen ja oppilashuollon järjestäminen seudullisten palvelumallien kehittäminen moniammatillisena yhteistyönä (mm. konsultaatio- ja resurssikeskusmallien kehittely) nivelvaiheyhteistyö > yhtenäinen opinpolku palvelukriteerien kehittely (esim. erityisopetukseen siirtämisen perusteet, koulunkäyntiavustajien rekrytointiperusteet) 12