Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys Vesangan kuntalaistilaisuus 30.1.2008 Rientolassa Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1
1 Kuntajako Asukkaiden itsehallintoa ja yleistä hallintoa varten Suomi on jaettuna kuntiin. Kuntajakoa kehitetään 1 momentissa mainittujen tarkoitusten edellyttämällä sekä kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta edistävällä tavalla. Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. 2
Jyväskylien selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Jyväskylän maalaiskunnan valtuusto 18.6.2007 ja Jyväskylän kaupunginvaltuusto 25.6.2007 päättivät esittää sisäasiainministeriölle Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan muodostaman uuden kunnan perustamista koskevan erityisselvityksen tekemistä ja kuntajakoselvittäjän tai tarpeen vaatiessa useamman kuntajakoselvittäjän asettamista hankkeeseen. Erityisselvityksen tavoitteena on selvittää edellytykset Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan strategiselle yhdistymiselle siten, että syntyisi uusi kunta, joka on kilpailukykyinen, edistää asukkaiden hyvinvointia, synnyttää pysyviä työpaikkoja sekä turvaa peruspalvelut kuntalaisille. Mikäli Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan valtuustot päättävät selvitystyön perusteella perustaa uuden kunnan, niin tavoitteena on uuden kunnan toiminnan aloittaminen 1.1.2009. 3
Uusi kunta on mahdollisuus Kuntajakolain mukaan kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä ministeriö voi määrätä toimitettavaksi erityisen selvityksen, jota varten ministeriö asettaa asianomaisia kuntia kuultuaan kuntajakoselvittäjän tai selvittäjiä. Selvitystyö käynnistyi 15.8.2007, asiasisällöltään valmiina esiteltäväksi kuntien valtuustoille viimeistään 15.12.2007. Selvityksen lopputulos on toimitettava sisäasiainministeriölle 29.2.2008 mennessä, jolloin selvitystyö päättyy. 4
Kuntajakoselvityksen esitys Kuntajakoselvittäjän aineisto luovutettiin 14.12.2007 Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan valtuustoille maalaiskunnan kunnantalolla. Selvityksen perusteella kuntajakoselvittäjä esittää, että kuntajakoa muutetaan lakkauttamalla Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän maalaiskunta 31.12.2008 ja perustamalla 1.1.2009 uusi kunta. Uudessa kunnassa on enemmän mahdollisuuksia kuin selvitä tulevaisuuden haasteista kuin nykyisissä kunnissa erikseen. Uuden kunnan vaikutus Jyvässeudun ja koko Keski- Suomen elinvoimaisuudelle on voimakas ja tulevaisuudelle ratkaiseva. Uuden kunnan myötä henkisetkin voimavarat suunnataan vuosi kestäneistä liitoskeskusteluista yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. Uudessa kunnassa olisi lähes 130 000 asukasta. 5
ASUKASLUKU Yhteensä Naiset 108 392 56 674 Miehet 51 718 0-17 vuotiaat 21 763 18-64 vuotiaat 73 000 65 v. ja yli 13 629 Säde 10 km 6
Demokratia ja johtaminen Kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuudet Paikallinen identiteetti Toimiva lähidemokratia Kunnan strateginen kehittäminen Kunnan luottamushenkilöiden asema ja vaikutusmahdollisuudet Kunnan viranhaltijajohdon asema ja toimintaedellytykset Palvelut ja asiakkaat Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus Palvelujen laatu Palvelujen kustannustehokkuus ja rahoitusrakenne Tarkoituksenmukainen palvelurakenne Uusien tuotantotapojen hyödyntäminen Teknologian käyttöönotto ja hyödyntäminen Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Yhdyskunta ja ympärist ristö Tarkoituksenmukainen ja toimiva yhdyskuntarakenne Kuntakeskustan elinvoimaisuus Taajamien elävyys Elinympäristön viihtyisyys Fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus Houkuttelevat asumisalueet Elinkeinot ja työllisyys Monipuolinen elinkeinorakenne Hyvät yrittäjäpalvelut Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta Kysyntää vastaava osaaminen Uudistumiskykyisen työvoiman turvaava koulutustarjonta Toimivan innovaatioympäristön kehittyminen Kunnan imago ja vetovoimaisuus Henkilöst stö ja talous Verotulokertymä Veroprosentti ja tulorahoituksen riittävyys Kunnan kyky kohdata ulkoiset haasteet Kunnan strateginen kehittäminen Palvelukohtaiset yksikkökustannukset Henkilöstön kehittämismahdollisuudet Henkilöstön osaaminen ja kehittyminen Henkilöstön saatavuus ja rekrytointi 7
Uusi kunta on mahdollistaa 1) luontevan työssäkäyntialueen, elinvoimainen ja toimintakykyisen kunnan, kuten myös kuntajakolaki edellyttää, se voi panostaa helpommin ja enemmän bruttokansantuotteen ja tulotason kasvattamisen edellytyksiin sekä työttömyyden vähentämisen toimenpiteisiin. 2) riittävät talouden resurssit sekä terveen ja vakaan talouden. Peruspalveluinvestointien toteuttamiset tarvitsevat runsaasti voimavaroja. 3) paremmin henkilöstön osaamisen varmistamisen ja saatavuuden turvaamisen. Henkilöstön eläköityminen on uuden kunnan alkuvuosina mahdollisuus tehtävien ja toimintojen uudelleen järjestelyyn. 8
Uusi kunta on mahdollistaa 5) palvelujen turvaamisen ja uudistamisen paremmin. Erityisesti lähipalvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen uusilla asiakaslähtöisillä järjestelyillä mahdollistuu eri tavalla. 6) hallinnollisten rajojen poistamisen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, liikenteen kehittämisen ja kestävän kehityksen tukemisen. 7) kuntalaisten osallistumisen työssäkäynti- ja asiointialueella ja poliittisen johtamisen vaikuttamisen koko alueen kehittämiseen. 8) henkisten voimavarojen suuntaamisen jatkuvista liitoskeskusteluista ja yhteistyön yhteishallinnosta yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen. 9
Palvelujen järjestämisen suunnittelu Palvelujen järjestämisen periaatteina ovat toimivat, tehokkaat ja laadukkaat peruspalvelut. Kuntalaisille taataan lähipalvelujen saatavuus sekä kattava ja toimiva palveluverkosto. Uudessa kunnassa järjestetään pääosin nykyiset lähipalvelut siten, että toiminnassa otetaan huomioon palvelujen kysynnän muutokset ja palvelujen tarjonnan uudet mahdollisuudet sekä tuottavuuden kehittämisen vaateet. Lähipalveluita ovat lähiympäristössä olevat tai kotiin tuotavat palvelut, joita kuntalaiset käyttävät toistuvasti ja joiden luonne edellyttää asiakasläheisyyttä. Palvelutarjonnassa otetaan myös huomioon uuden kunnan osien erityistarpeet ja -olosuhteet. 10
Kylien kehittäminen Yksityistieavustusten ja vesiosuuskuntien tukemisessa jatketaan olemassa olevia käytänteitä Kylien omaleimaisuuden säilyttäminen ja asumis- ja elämisolosuhteiden parantaminen on keskeinen asia Uuden Jyväskylän kehittämisstrategioissa. Kylien ja taajamien väestörakennetta vahvistetaan kaavoituksen keinoin lisäämällä tonttitarjontaa ko. alueilla. Kaavoituksessa keskeistä on aktiivinen maanhankinta kunnan omistukseen, mutta myös maankäyttösopimusten kautta voidaan yksityisessä omistuksessa olevaa maata ottaa kaavoituksen piiriin. Joukkoliikenteen ja palvelulinjojen antamin keinoin turvataan erityisesti iäkkäämmille asukkaille etäämpänä olevien palvelujen käyttö ja saatavuus. Väestörakenteen parantaminen ja asukasmäärän lisääntyminen turvaa pienten kyläkoulujen toimintamahdollisuudet mm. Oravasaaren, Kuohun ja Nyrölän kylien osalta erillisin oppilasmääräkriteerien mukaisin perustein. 11
Keskustelu ja kuntalaisten kysymykset Sopimuksessa ei ole mainittuoko kirjastoverkosta säilyykö Vesangan kirjasto Uusi kunta tuo mahdollisuuksia, mutta säilyykö kylien palvelut, kun laaja kunta, Vesangan asukkaiden suunta on kaupunki myös terveyspalveluissa ei Palokka, kirkkosuunta on Taulumäki Miten varmistetaan kylien edustus uuden kaupungin poliittisessa organisaatiossa, saadaanko edustajia? Miten jatkuu maalaiskunnan käynnistämä kaavoitus maaseutualueilla? Mistä ja miten lisää vetovoimaa, kun nyt näin iso työttömyys Säästikö laboratoriopalvelujen siirto sairaanhoitopiirille rahaa? 12
Keskustelu ja kuntalaisten kysymykset Miten auraus hoidetaan kylillä, tuleeko kaupungista auraauto? Jos imagoa halutaan lisätä, niin pieniä kouluja ei voi lakkauttaa Mitä erikoista kylille saadaan kuntien yhdistymisen myötä, pitäisi saada jotain etuja Viiden vuoden työsuhdeturva viranhaltijoille, mitä se oikein tarkoittaa? Kuohun koulu valmistuu 10 vuoden sisällä 1000 uutta asukasta säilyykö koulu uudessa kunnassa? Keveneekö hallinto uudessa kunnassa, miten? Onko muita sopimuksia yhdistymisestä, jotka ei tiedossa? Yhteinen säästötavoite on iso, mistä rahat otetaan? 13