TYRNÄVÄN KUNTA KIINTEISTÖJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
SISÄLLYS 1 JOHDANTO 4 2 KUNNAN KIINTEISTÖNPITO 5 2.1 Kiinteistö 5 2.2 Kiinteistöjen jaottelu 5 2.3 Kiinteistöhallinto 5 2.4 Kiinteistöjen ylläpito 6 2.5 Kiinteistöjen luettelointi 6 2.6 Kiinteistöselvitys 6 2.7 Kiinteistöjen priorisointi 7 2.8 Kiinteistösalkku 8 2.9 Kiinteistönpidon ongelmien kartoittaminen 8 2.10 Kiinteistöjen kehittämissuunnitelma 9 3 TYRNÄVÄN KUNNAN KIINTEISTÖJEN KEHITTÄMINEN 10 3.1 Tyrnävän kunnan strategia 10 3.2 Tyrnävän nykyinen kiinteistötilanne 10 3.3 Tyrnävän kiinteistönpito 12 3.4 Kuvaus kiinteistöjen kehittämisen menetelmistä 14 3.5 Kiinteistöselvitys Tyrnävän kunnassa 14 3.5.1 Kiinteistöjen perustiedot 15 3.5.2 Kiinteistöjen järjestelmät 15 3.5.3 Kiinteistöjen rakenteet ja materiaalit 16 3.5.4 Kiinteistöjen kuntoselvitys 16 3.5.5 Kiinteistöjen käyttäjätiedot 16 3.5.6 Kiinteistöjen energiaselvitys 16 3.5.7 Arvio selvityksen luotettavuudesta 17 3.6 Priorisoinnin ja salkutuksen perusteet 18 3.6.1 Kiinteistöjen salkkujako 19 3.6.2 Asunto-osakkeiden salkkujako 21 3.7 Tyrnävän kunnan kiinteistöjen salkkujako 23 3.7.1 Kiinteistöt 23 3.7.2 Osakkeet 25
3.8 Kiinteistönpidon kehittäminen 25 3.9 Erityiskysymyksiä 27 4 AIKATAULU TOIMENPITEILLE 29 LÄHTEET JA LIITTEET 30
1 JOHDANTO Tyrnävän kunnan omistamien ja hallitsemien rakennettujen kiinteistöjen kehittäminen on nostettu viime aikoina kuntastrategiassa tärkeälle sijalle. Kunnan kiinteistömassan kokonaisvaltaisen hoidon järjestämiseksi sekä strategiaan otettujen kirjausten totuttamiseksi on tarpeen laatia kiinteistöjen kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelma sisältää periaatteet kunnan omistamasta kiinteistökannasta sekä yleiset suuntaviivat kiinteistönpidosta. Tämän kiinteistöjen kehittämissuunnitelman pohjana on Silja Syrin insinööriopintoihin kuuluvan opinnäytetyön kiinteistöselvitys ja salkutus. Syri työskenteli toukokuusta 2015 joulukuuhun 2015 toimistoinsinööriharjoittelijana Tyrnävän kunnan Ympäristö- ja teknisellä osastolla Kiinteistöt-tulosalueella tehden kiinteistöihin liittyvää selvitystyötä toukokuusta elokuuhun kokoaikaisesti ja lopun ajasta puoliaikaisesti. Kiinteistöjen luettelointi ja arviointi on tehty vuoden 2015 aikana ja varsinainen opinnäytetyö on valmistunut huhtikuun lopussa 2016. Syrin opinnäytetyö pitää sisällään Tyrnävän kunnan kiinteistöselvityksen laatimisen, kiinteistöjen ja asunto-osakeyhtiöiden priorisointi- sekä salkkujakomallien hyödyntämisen kehitysprosessin yhteydessä ja tulevien kehitystoimenpiteiden pohtimisen. Työn rajat määräytyvät selvityksen osalta kaikkeen kiinteistökantaan Tyrnävän kunnassa, mutta kunnan kiinteistöjen arvoon ei oteta kantaa. Kehittämissuunnitelma sellaisenaan ei kuulu opinnäytetyön sisältöön, mutta toimenpidesuosituksia annetaan selvityksen ja pisteytyksen tulosten perusteella.
2 KUNNAN KIINTEISTÖNPITO 2.1 Kiinteistö Sana kiinteistö tarkoittaa sellaista itsenäistä maanomistuksen yksikköä, joka kiinteistörekisterilain (392/85) nojalla on merkittävä kiinteistönä kiinteistörekisteriin, ja muulla rekisteriyksiköllä muuta sanotun lain nojalla kiinteistörekisteriin merkittävää erillistä yksikköä. Kiinteistö käsittää siihen kuuluvan alueen, osuudet yhteisiin alueisiin ja yhteisiin erityisiin etuuksiin sekä kiinteistölle kuuluvat rasiteoikeudet ja yksityiset erityiset etuudet. (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950554#l1p1) 30.11.2015 Kiinteistönmuodostamislaki Kiinteistön määrittely laajan näkökulman mukaan: Edellä kirjoitettuun lainkohtaan lisätään vielä kaikki asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön osakkeet, toimitilat sekä tuotantotilat ja varastot. Tässä asiakirjassa kiinteistö ymmärretään laajan näkökulman mukaan ja tarkoittaa nimenomaisesti rakennettuja kiinteistöjä. 2.2 Kiinteistöjen jaottelu Tyrnävän kunnan kiinteistöt jaottuvat pääsääntöisesti kouluihin, päiväkoteihin, vanhainkoteihin, terveyskeskuksiin, kokoontumistiloihin, toimistotiloihin sekä vuokra-asuntoihin. Karkeammassa jaottelussa kiinteistöt jaetaan sosiaalitoimen, terveystoimen ja opetustoimen rakennuksiksi. 2.3 Kiinteistöhallinto Kiinteistöjä hallinnoi Tyrnävällä Ympäristö- ja teknisen toimen alainen Kiinteistöt -tulosalue, jonka tehtävänä on kiinteistöjen hallinta, kehittäminen ja managerointi. Kiinteistönhoito ja -huolto toimivat em. tulosalueen alaisuudessa joko omana toimintana tai ostetaan palveluna yksityiseltä toimijalta.
2.4 Kiinteistöjen ylläpito Kiinteistöjen ylläpito tehdään kunnan strategian ja määräysten mukaisesti. Kiinteistön kunto ja käyttö määrittävät kiinteistön ylläpitotason. Säännöllinen kiinteistön ylläpito on tehokkain tapa ennakoida ja ehkäistä mahdollisten ongelmien syntyä. Ennakoiva kiinteistön ylläpito tarkoittaa, että: käyttäjät ja kiinteistöjen kunnosta vastaavat tarkkailevat jatkuvasti rakennuksen kuntoa kiinteistöä hoidetaan ja huolletaan tiloja siivotaan rakennuksen ulko-osia pidetään kunnossa ja ulkoalueita hoidetaan. Nämä toimet ja niiden suorittaminen merkitään huoltokirjaan, jota päivitetään säännöllisesti. Tätä edellyttää myös maankäyttö- ja rakennuslain käyttö- ja huolto-ohjetta koskeva 117 i. (Lähde 1. s. 8) 2.5 Kiinteistöjen luettelointi Kiinteistötiedot kerätään sähköiseen tietokantaan. Tyrnävällä on käytössä Buildercom Oy:n FacilityInfo huoltokirjaohjelmisto, jota täydennetään laaditun kiinteistöselvityksen tiedoilla ja jatkossa päivitetään säännöllisesti. Huoltokirjaohjelmistoa voi täydentää ja päivittää esimerkiksi älypuhelinten avulla. Sähköinen ja automatisoitu toimintamalli tulee tulevaisuudessa korostumaan entistä enemmän ohjelmistojen kehittyessä ja kiinteistönhoitohenkilöstön nuorentuessa. 2.6 Kiinteistöselvitys Ennen kiinteistöjen kehittämisen varsinaista prosessia on kunnan omistuksessa ja hallinnassa olevat kiinteistöt oltava tiedossa ja määritelty. Kiinteistöselvityksestä on käytävä ilmi kaikki kiinteistöt ja niiden ominaispiirteet. Selvityksen pe-
rusteella saatu tieto voidaan hyödyntää niin salkutuksessa, kuin ongelmakartoituksessakin. Selvityksen laajuuden määrittämisellä voidaan vaikuttaa siihen, mitä tietoja käytetään ja millä tarkkuudella. Mitä laajempi selvitys on, sitä paremmat lähtötiedot kehittämiselle on käytettävissä. Kiinteistöjen huoltoa ja käyttöä ei pystytä suunnittelemaan ilman lähtötietoja. Lähtötiedoissa esitetään kiinteistöt, niiden jakaantuminen ja laajuus, rakennusvuosi, sijainti, rakennusten lukumäärä, kiinteistön käyttäjämäärä ja käyttöaste, kuntoarvio, lämmitysmuoto ja lämpöenergian kulutus, sähkön kulutus, huoltokirjan tilanne sekä havainnot, joilla on vaikutusta kiinteistön tulevaisuuteen. Rakennussuojelumerkinnällä on tässä tilanteessa myös paljon painoarvoa. Kunnan tavoitteet määrittävät tiedot ja niiden tarkasteltavat näkökohdat sekä tarkkuuden. Tyrnävän kunnan kiinteistöselvitys on liitteessä 2. 2.7 Kiinteistöjen priorisointi Kun tiedetään kunnan kiinteistöjen hallinnan ja johtamisen ja kehittämisen tavoitteet, voidaan kiinteistöt priorisoida erilaisin menetelmin.. Priorisointi- eli pisteytysjärjestelmä luotiin Tyrnävän kunnan tarpeita vastaaviksi, joten se korostaa Tyrnävälle tärkeitä lähtökohtia. Kiinteistöjen priorisointi eli salkutus on kiinteistöjen kehittämisen työkaluksi kehitetty kiinteistöjen luokittelumalli. Viime vuosina yhä useammat organisaatiot ja kunnat ovat kiinnittäneet sisäilmaongelmien myötä huomiota kiinteistöhoidon ja kunnossapidon priorisointijärjestykseen päästäkseen tilanteeseen, jossa kasaantunut korjausvelka saadaan ajan tasalle. Priorisoinnin tarkoituksena on selvittää kunnan kiinteistöjen tarpeellisuus, muunneltavuus ja käyttö. Kiinteistöjen salkutus on lähtökohta kiinteistöjen kehittämisprosessille. Tavoitteena on rajata kiinteistöt tarpeettomiin ja tarpeellisiin kiinteistöihin, jolloin kiinteistöjen kehittämissuunnitelma on mahdollista tehdä saadun informaation pohjalta. Tätä kautta puolestaan pyrkimyksenä on kunnan
kiinteistökannan hallinnan sekä kiinteistöhoidon aiheuttamien kulujen pienentäminen ja suunnitelmallistaminen. Pisteytyksen avulla pystytään määrittämään esimerkiksi, onko kiinteistö hyväkuntoinen, ihanteellisella paikalla ja maksimi käytössä. Vai onko kiinteistö huonommalla paikalla sekä kunnoltaan ja käytöltään heikko. Kokonaispisteet kertovat mihin tilasalkkuun kiinteistö sijoittuu. Eräs esimerkki pisteytyksestä on kunkor -kuntopisteytys vuodelta 2006. KUN- KOR laskentamallin oletusarvo tekniselle iälle on 35 vuotta ja rakennuksen kuluvalle osuudelle 70 % rakennuksen uushinnasta. Kulumattomina pidetään rakennuksen runkoa ja perustuksia, joiden tekninen käyttöikä on varsin pitkä verrattuna talotekniikkaan, sisustukseen ja varusteisiin. (Lähde 2. s. 37) Tyrnävän kunnan kiinteistökannan salkutus ja priorisointi on liitteessä 3. 2.8 Kiinteistösalkku Kiinteistösalkku muodostuu, kun kiinteistöt on jaettu niiden tehtävän ja merkityksen vaatimiin luokkiin. Tilojen tehtävä ja merkitys kunnassa kertoo rakennusten tulevaisuuden käyttötarpeesta. Kun kiinteistöt on priorisoitu, pisteyttämällä, on kussakin tilasalkussa toimintajärjestys kehittämisen suhteen. Tämä järjestys määrää kiinteistöjen kohtalon kehittämissuunnitelman osalta. Tyrnävän kiinteistöt on jaettu tilasalkkuihin sen mukaisesti, mikä on kyseisen tilasalkun tulevaisuuden tahtotila. Tilasalkku määrittää, mitä kyseisille kiinteistöille tullaan seuraavan toimintakauden aikana tekemään eli korjataanko tai kehitetäänkö, puretaanko, myydäänkö vai pidetäänkö? 2.9 Kiinteistönpidon ongelmien kartoittaminen Kiinteistönpidollisten haasteiden ja kiinteistökohtaisten ongelmien kartoittaminen on yksi osa kiinteistöjen kehittämistä. Kartoittaminen on tärkeää, jotta tie-
dostetaan kiinteistönpidolliset haasteet ja kehittämisen paikat. Lisäksi kiinteistökohtaiset ongelmat ja kehityskohteet ovat lähtökohta kiinteistöjen kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Kartoittamalla haasteita voidaan pohtia ratkaisuja esiin nousseisiin ongelmakohtiin. 2.10 Kiinteistöjen kehittämissuunnitelma Kiinteistöjen kehittämissuunnitelma on säännöllisesti päivitettävä asiakirja, joka toimii kiinteistökannan ja kiinteistönpidon suunnittelun pohjana. Osana kiinteistöjen kehittämissuunnitelmaa tulee kaikille kiinteistöille suorittaa kuntotutkimukset, riskirakenneanalyysit ja niiden perusteella laatia pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmat jokaiselle rakennukselle priorisoinnin mukaisesti. Pitkän tähtäimen suunnitelmien tulee olla mitoitettu vähintään kymmenelle vuodelle. Se on uusittava viiden vuoden välein, jotta kiinteistöjen kehittämissuunnitelmaa voidaan päivittää ja viedä ajallisesti eteenpäin. Kehittämissuunnitelmasta muotoutuu tarkka suunnitelma kiinteistöjen kehittämisen toimenpiteistä aikatauluineen. Kehittämissuunnitelman tulee perustua kiinteistönpidon ongelmien kartoittamiseen, kuntotutkimusten tuloksiin sekä kehittämistoimenpiteisiin. Kehittämissuunnitelma pitää sisällään myös esimerkiksi kiireellisimmät kiinteistöjen purku- ja myyntiprosessit, jolloin estetään turhat kiinteistöjen käyttökulut selvissä salkkujakotilanteissa. Kiinteistöjen kehittämissuunnitelmaa voidaan käyttää kunnan kiinteistöjen kehittämisen budjettiarviointien pohjana. Lisäksi suunnitelma antaa työlistan usea vuoden projektiin, jonka tuloksena kunnan kiinteistöjen hallinta ja käyttö tulee tehostumaan ja järkevöitymään.
3 TYRNÄVÄN KUNNAN KIINTEISTÖJEN KEHITTÄMINEN 3.1 Tyrnävän kunnan strategia Tyrnävän kuntastrategiassa 2020 on linjattu kiinteistöjen kokonaisvaltainen käyttösuunnitelma osana vastuullista ja pitkäjänteistä talouden pitoa. Vastuullinen ja pitkäjänteinen talouden pito on yhtenä strategian painopisteenä. Sen tavoitteeksi kunta määrittää hallitut investoinnit. Kuntastrategiassa on nimetty painopisteeksi myös omaleimainen ja houkutteleva ympäristö. Sen tavoitteiksi on määritelty asuinalueiden viihtyisyys ja laadukkuus, alueiden omaleimaisuus sekä rakennetun ympäristön laatu. Myös paikallisten erityispiirteiden säilyttäminen sekä hyvinvointia tukeva elinvoimainen ympäristö ovat kuntastrategian tärkeitä tavoitteita. 3.2 Tyrnävän nykyinen kiinteistötilanne Tyrnävän kunnalla on hallinnassaan 47 kiinteistöä, joista 20 on kouluja, päiväkoteja ja muita yleisön käytössä olevia tiloja, näistä yksi on ulkoa vuokrattu. Kiinteistöistä 10 on vuokrattu ulkopuolisille käyttäjille. Yhdeksän kiinteistöä on tyhjillään tai melkein tyhjillään. Kuusi kiinteistöä on pääosin kunnan omassa käytössä olevia toimistotiloja ja kaksi kunnan varastoa (kuva 1). Tyrnävälle ollaan rakentamassa uutta koulua, joka tulee vastaamaan kasvukunnan tarpeisiin oppilaitosten käytyä ahtaiksi. Kiinteistöt sisältävät lisäksi 23 asuinhuoneistoa. 24 asuinhuoneistoa on vasta purettu vuoden 2016 toukokuussa. Tyrnävän kunta omistaa kiinteistöjen lisäksi 43 osakehuoneistoa, joista 42 on asuinhuoneistoa ja yksi liikehuoneisto.
Päätoimisesti yleisiä tiloja tyhjillään tai melkein tyhjillään varastoja Yksityisille vuokrattuja tiloja toimistoja 20 10 9 6 2 KARKEA JAOTTELU TYRNÄVÄN KIINTEISTÖKANNASTA Kuva. Tyrnävän kiinteistökannan jakaantuminen (Silja Syri) Yhteensä Tyrnävän kunta omistaa noin 31 000 m 2 kiinteistömassaa, joista 3500 m 2 on pelkästään asuinkäytössä. (Ei sisällä osakkeiden pinta-aloja.) Osa kiinteistöistä sijaitsee Murrossa, jonne on matkaa Tyrnävän keskustasta noin 11 km. Osa puolestaan Temmeksessä, jonne matkaa kirkonkylältä kertyy noin 18 km. Keskustan tuntumassa sijaitsee 35 kiinteistöä, loput kiinteistöistä sijaitsevat joko Murrossa tai Temmeksessä tai muutamien kilometrin päässä olevissa Markkuun ja Jokisillan kylissä. Keskustassa olevilla kiinteistöillä läheinen sijainti nopeuttaa kiinteistöjen huoltotöitä. Kiinteistöjen huoltovastuut onkin jaettu osin alueellisin perustein. Keskustan alueen kiinteistöt ovat pääsääntöisesti kaukolämpöisiä, Murrossa ja Temmeksessä lämmitysmuotona on yleisesti joko öljy tai sähkö. Asuntoosakkeiden lämmitysmuoto on pääsääntöisesti sähkö. Keskustan alueen rakennusten kaukolämpö tuotetaan Oulun seudun sähkön omistamassa lämpövoimalassa. Lämpö tuotetaan hakkeella. Ongelmana tässä on kaukolämpöputkien pienuus. Uudet kaukolämpökohteet on rakennettava uusilla lämpöputkilla voimalasta asti. Uuden koulun lämmöntuotanto toteutetaan maalämpöjärjestelmällä, ja varalämmitysjärjestelmänä on kaukolämpö. Koulun sijainti on ihanteel-
linen kaukolämpökeskuksen läheisyydessä, mikä mahdollistaa kaukolämmön käyttämisen lämmönlähteenä. Tyrnävän kunnan kiinteistöt jakaantuvat iältään siten, että 1800-luvulla rakennettuja on kaksi, 1900-luvun alussa rakennettuja on 10, 1940-1960-luvuilla rakennettuja on 16. 1980-1990-luvuilla rakennettuja ovat koulut ja päiväkodit, terveyskeskus sekä kunnantalo. 2000-luvulla rakennettuja ovat puolestaan Murron ja Kuulammen koulujen laajennukset, päiväkoti Toukovakan ja Terveyskeskuksen laajennukset sekä uusi paloasema. Asunto-osakeyhtiöiden rakentaminen on ollut ajankohtaista 1970-1990-luvuilla. vain kolme näistä on rakennettu 2000-luvulla. Tämän jakauman mukaan voidaan myös ikkunoiden ja ovien kunto sekä energiatehokkuus karkeasti jakaa. Vanhemmissa kiinteistöissä, kuin 1980-luvulla rakennetuissa, ikkunat ovat yleisesti alkuperäiset kaksinkertaiset ikkunat. Joitakin ikkunoita on kunnostettu ja joitakin vaihdettu, mutta melko harvassa kiinteistössä näin on tehty. Joissakin kiinteistöissä ovia on uusittu ja vaihdettu, useissa on kuitenkin edelleen alkuperäiset. Tyrnävän kunta tekee yhteistyötä pohjoispohjanmaan museon kanssa rakennusten ja alueiden suojeluhankkeissa. Kunnassa onkin suojeltuja tai inventoituja kiinteistöjä varsin monimuotoisesti. Näkyvimpänä näistä on keskustassa sijaitseva 1990-luvulla kunnostettu meijerialue. Osa kiinteistöistä on selkeästi kuntonsa puolesta purku-uhan alla tai jo purkutuomion saanut (kaksi). Yksi luettelon kiinteistöistä purettiin tammikuussa 2016. Varsinaisesta käytöstään poistettuja kiinteistöjä on niiden lisäksi kaksi. Lisäksi joitakin kiinteistöjä on vajaakäytöllä tai tyhjillään, joko sisäilmaongelmien vuoksi tai käyttäjäpulan vuoksi. 3.3 Tyrnävän kiinteistönpito Kunnallinen kiinteistönpitoprosessi tapahtuu perusperiaatteiltaan neljässä osassa (kuva 2). Näissä neljässä osassa tehdään myös Tyrnävän kunnan kehittä-
misprosessi. Ensimmäisessä osassa kiinteistöjen tiedot kerätään tietokantaan. Toisessa osassa kiinteistöt jaetaan tilasalkkuihin, joiden mukaan niiden kehittämisprosessit suunnitellaan ja suoritetaan prosessin kolmannessa osassa. Neljännessä osassa tulevat jatkuva seuranta ja kehittäminen. Tämä prosessi on järkevää uudistaa säännöllisin väliajoin tai kiinteistökohtaisesti kokoajan. Kuva 2. Kunnan rakennusten kiinteistönpitoprosessin kiertokulku (Silja Syri) Kunnalla on tällä hetkellä viisi varsinaista vastuullista kiinteistönhoitajaa. Lisäksi viisi muuta henkilöä, jotka tekevät kiinteistöjen korjaus-, kunnossapito-, huoltoja hoitotöitä. Näiden kiinteistöhoitajien ja huoltohenkilökunnan työnkuvat vaihtelevat osaamisen mukaan. Varsinaiset kiinteistöjen vastuualueet on jaettu melko vahvasti alueellisin perustein. Tyrnävällä kiinteistöjen siivouspalvelu sijaitsee kunnan siivoustyöyksikön alla. Tyrnävällä kiinteistöjen huolto ja siivous eivät ole ulkopuoliselta toimijalta ostettua palvelua.
Huoltokirja-ohjelmiston välityksellä käyttäjät voivat lähettää huoltohenkilökunnalle huoltopyynnön kiinteistön laitteen tai rakenteen rikkoutuessa. Kiinteistöhoitaja kuittaa saadun vikailmoituksen vastaanotetuksi ja hoitaa saadut ilmoitukset kiireellisyysjärjestyksessä. 3.4 Kuvaus kiinteistöjen kehittämisen menetelmistä Tyrnävän kiinteistöjen selvitystyössä eri menetelmiä on käytetty seuraavasti: Tutkimustyö arkistoissa, käyttäjien ja henkilökunnan haastattelut, huoltokirjaohjelmistoon ja siellä oleviin kohdetietoihin perehtyminen, erilaisten tietoteknisten järjestelmien sisältämien tietojen tutkiminen sekä kohdevierailut. Tutkimustyön pohjalla on ollut kiinteistöperustietokortti KH 90025 sekä lomakkeen täyttöohjeet. Ohjeet löytyvät Kiinteistö RYL 2009 -ohjekortista eli KH X7-00437 :sta. Tutkimustyö alkoi yleiskuvan luomisella ja perustietojen selvittämisellä. Kaikki löydetyt tiedot on pyritty tarkistamaan mahdollisimman luotettavasta lähteestä. Perustiedot pitävät sisällään laajuus-, sijainti-, rakennussuojelu- ja rakennuslupatiedot. Kaikkien kiinteistöjen pinta-ala - tai tilavuustietoja ei löytynyt, joten työssä on käytetty tietoja, jotka ovat lähimpänä todellista historiatietojen tai ulkomittojen perusteella. Tämä aiheuttaa virhemarginaalin joihinkin selvityksen kohtiin. Kaikkien arvojen käyttö on perusteltua. Kiinteistöjen järjestelmätietoja on saatu lukemalla uudempien kiinteistöjen erikoissuunnitelmia sekä vanhempien kiinteistöjen kohdalla haastattelemalla kiinteistönhuoltohenkilöstöä sekä vierailemalla kohteissa. 3.5 Kiinteistöselvitys Tyrnävän kunnassa Kiinteistöselvitys on laadittu Excel-tiedostoon, jotta se olisi mahdollisimman yhteensopiva kiinteistönhuolto-ohjelmistojen kanssa. Joitakin kiinteistöjen tietoja
löytyy Tyrnävän kunnan arkistoista. Lähiarkistoon on talletettu kiinteistöjen rakennusluvat vuodesta 1951eteenpäin sekä rakentamisasiakirjat ja loppudokumentit noin kolmenkymmenen vuoden ajalta. Loppuarkistosta puolestaan löytyvät kiinteistöjen ja rakennusten rakennusluvat ja tiedot mm. Temmeksen kunnan aikoinaan omistamista kiinteistöistä sekä vanhemmat kuin 1951 vuoden kiinteistöjen mahdolliset asiakirjat. Joistakin merkittävistä kiinteistöistä ei löytynyt lainkaan rakennuslupia eikä muita virallisia tietoja. Tällainen on muun muassa Temmeksen meijeri. Meijerirakennuksen rakentamisaika ja historia löytyivät Lakeuden kulttuuripolku - esitteestä. Kiinteistöluettelosta (liite1) ja kiinteistöselvityksestä on saatu kiinteistöjen kehittämiselle tärkeät lähtötiedot (liite 2), joita voidaan käyttää kiinteistöjen salkutuksen ja priorisoinnin lähtötietoina. Varsinainen kiinteistöselvitys on jätetty julkaisematta yksityiskohtaisten tietojen vuoksi. 3.5.1 Kiinteistöjen perustiedot Kiinteistöt on luetteloitu väestörekisterikeskuksen vuonna 1994 laatiman rakennusluokituksen mukaan (liite 4). Kiinteistöjen perustiedot pitävät sisällään Kiinteistöjen nimen, osoitteen, arkistotunnuksen, kaava-alueen, valmistumisajankohdan, perusparannukset, pinta-alaja tilavuustiedot, käyttötarkoituksen, rakennussuojelu merkinnät sekä inventointitilanteen, huoltokirjan tilanteen, mahdollisten rakennuslupakuvien olemassaolon ja rakennuslupatunnuksen. 3.5.2 Kiinteistöjen järjestelmät Kiinteistöjen järjestelmätiedoissa käydään läpi kiinteistöjen toiminnalliset ja sähköiset järjestelmät. Näitä ovat sadevesi- ja salaojajärjestelmät sekä pumppaamot. Selvitys pitää sisällään vesiputkistojen ikä- ja kuntoasiat sekä lämmitysjärjestelmien energiatyypin, jakotavan ja kunnon. IV-järjestelmät käydään selvityksessä läpi tyypin ja ominaisuuksien suhteen.
Kulunvalvontajärjestelmät pitävät sisällään eri kulunvalvontaan liittyvät automatisoidut toiminnot. Paloturvajärjestelmissä käsitellään varoitin-, ilmoitin-, sprinkleri-, savunpoisto- ja turvavalaistusasiat. Lisäksi selvitykseen on luetteloitu kiinteistöissä olevat mahdolliset hissit, väestönsuojat ja savuhormit. 3.5.3 Kiinteistöjen rakenteet ja materiaalit Kiinteistöjen rakenteet ja materiaalit on selvitetty näköhavaintojen sekä kiinteistönhoidon esimiehen haastattelujen perusteella. Rakenteita ei ole tähän tarkoitukseen avattu. Lisäksi on pystytty joitakin rakenteita määrittämään rakentamistai korjaus-ajankohdan perusteella. 3.5.4 Kiinteistöjen kuntoselvitys Kuntoselvitys pitää sisällään pääosin tiedoissa olevan kunnon eli tehdyt tutkimukset ja niiden tulokset. Joitakin perusteltuja näkemyksiä rakennusten kunnosta on poimittu kiinteistöhoitajia haastattelemalla. Haasteita kuntoselvityksen laatimiselle aiheuttaa kirjallisen korjaushistorian puuttuminen. Sen vuoksi kunnon osalta joudutaan rajaamaan havaintoihin, tutkimustuloksiin ja riskirakenteiden tunnistamiseen. Rakenteiden käyttöiäksi oletetaan alkuperäisen rakennuksen ikä, jos varmaa tietoa myöhemmästä korjaus-ajankohdasta ei ole. 3.5.5 Kiinteistöjen käyttäjätiedot Käyttäjätiedoissa on otettu huomioon kunnan sisäinen ja ulkopuolinen käyttö. Kunnan sisäistä käyttöä on koulujen, päiväkotien, vanhainkotien, kerhojen sekä erilaisten sosiaalitoimen piirissä olevien tukitoimien käytössä olevat tilat. Lisäksi niihin lasketaan kunnan työntekijöiden käytössä olevat toimistotilat sekä ja terveydenhuollon toimitilat. Ulkopuolista käyttöä on asukkaille, yrityksille ja seuroille vuokratut tilat. 3.5.6 Kiinteistöjen energiaselvitys Energiaselvitys pitää sisällään kiinteistöjen energiatehokkuuteen liittyvät tiedot ja kulutukset. Selvitys määrittää onko kyseiseen kiinteistöön teetetty energiatodistus, mikä on kiinteistön kokonaisenergian kulutus ja onko selvillä rakennuksen ET-luokka. Selvityksessä on eritelty kiinteistön käytöstä aiheutuva energian
kulutus, lämmitysenergian kulutus sekä jäähdytysenergian kulutus, jos ne on pystytty määrittämään. Käyttösähkön kulutustiedot on saatu poimittua seurantaohjelmistoista ja sähköntoimittajalta. Lämpöenergian kulutus, jos se on eriteltynä sähköenergiankulutuksesta, on saatu kaukolämmön osalta toimittajalta ja öljyn osalta seurantaohjelmistosta. Ohjelmisto antaa tiedot öljyn kulutuksesta litroina. Litrat muokkautuivat kwh:ksi Suomen valtion omistaman alun perin energian säästön palvelukeskuksena toimintansa aloittaneen Motiva Oy:n sivustojen avulla: Öljyn lämpöarvo on 10,02 kwh/l ja hyötysuhde 87%. Näillä kertoimilla kerrottuna 1 litra öljyä tuottaa 8,7174 kwh lämpöenergiaa. Jäähdytyslaitteistot niiltä osin kuin niitä on, ovat energiaselvitysosiossa yhdistetty perussähkönkulutukseen. Syynä tähän on, että vain yhdessä kiinteistössä on käytössä jäähdytystoiminto ja se toimii ilmanvaihtokoneen yhteydessä. Lämmitysenergiankulutuksen laskennassa on käytetty lämmitettävän tilavuuden sijasta kokonaistilavuuden kertoimena 0,833 kuvaamaan lämmitettävän tilavuuden osuutta kokonaistilavuudesta. Tähän syynä on kiinteistökannan iäkkyys ja laajuus, jonka vuoksi ei ole mahdollista löytää todellista lämmitetyn tilavuuden arvoa. Selvityksessä on luetteloituna myös kiinteistöjen sähköliittymien käyttöpaikat ja sulakekoot. Energiaselvitys rajaa ulkopuolelle käyttöveden kulutuksen, koska rakennuskanta on hyvin monipuolista sekä lisäksi niiden käyttökausissa ja -tavoissa on huomattavia eroja. Tämän vuoksi käyttöveden kulutukset eivät ole vertailukelpoisia keskenään. 3.5.7 Arvio selvityksen luotettavuudesta Selvityksen luotettavuutta voi arvioida joko muutaman kiinteistön otantatarkastelulla tai eri lähteistä saadun informaation otantatarkastelulla. Kiinteistöselvityksen tiedot ovat melko luotettavia ja ajantasaisia. Kiinteistöjen laajentaminen useaan kertaan on tuottanut haasteita laajuustietojen päivittämisessä, mikä näkyy ilmoitustarkkuudessa. Joitakin laajuusarvoja on jouduttu las-
kemaan ja soveltamaan mahdollisimman tarkkaan lukemaan, näihin asetetaan virhemarginaaliksi 5 %. Lämmitettävän tilavuuden todellista määrää ei voitu selvittää olemassa olevilla resursseilla. Se aiheuttaa virhemarginaalia, sillä lämmitettävä tilavuus on rakennuskohtaista. Energiatietojen soveltaminen todellisiin olemassa oleviin rakennuksiin osoittautui haastavaksi usean rakennuksen ollessa saman liittymän alla. Selvitystyö on tehty lähdekritiikkiä käyttäen ja varmistetun tiedon varaan laskien. Kunnan kiinteistöihin ei ole pääsääntöisesti tehty kuntoarvioita tai tarkempia tutkimuksia joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Kunnan kiinteistöihin on kuntoarvio teetetty yleensä perusparannuksen yhteydessä, jolloin tarkastettu tieto on vanhentunutta. Vanhentunut kuntoarvio antaa kuitenkin todellisuuteen pohjautuvaa tietoa kiinteistön kuntohistoriasta. Tyrnävän kunnan kiinteistönhuollolla ja -hallinnolla on isojen kiinteistöjen hallinta yleisesti ottaen ajantasaista. Käsitys kiinteistöjen kunnosta ja perusparannustarpeesta on hallinnollisella tasolla tiedostettu. Mikäli sisäilma on aiheuttanut käyttäjille oireilua, on tilaan tehty tutkimuksia ja pyritty ongelmasta eroon järjestelmällisesti. 3.6 Priorisoinnin ja salkutuksen perusteet Tyrnävän kunnan kiinteistöjen salkkujako (liite 3) tehdään kahdessa osassa (kuva 3). Ensimmäisessä osassa pisteytetään kunnan omistuksessa tai hallinnassa olevat kiinteistöt, muut kuin asunto-osakkeet. Toisessa osassa tehdään pienimuotoisempi pisteytys asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden vertaamiseksi.
Kuva 3. Kiinteistökannan salkutus 2016 (Silja Syri) 3.6.1 Kiinteistöjen salkkujako Kiinteistöt jaetaan kunnoltaan, energia-arvoiltaan ja käyttö-arvoiltaan järjestykseen. Salkutus tehdään vertailemalla kiinteistöjen kokonaispistemääriä keskenään. Kiinteistöjen jaottelun lähtökohtana on kohteiden strateginen merkittävyys. Merkittävyyden määrittävät kunnan strategia sekä kiinteistöjen tarve, kunto, energianäkökulmat ja käyttöaste. A. Pidettävät rakennukset ovat a. kunnan palvelutoiminnan tilat b. kunnan palvelutoimea lähellä olevat tilat c. muut strategiset tilat B. Kehitettävät rakennukset ovat a. vajaakäytössä olevat tilat b. käytössä olevat toiminnallisesti heikot tilat
C. Realisoitavat rakennukset a. tilojen käyttö ja omistus eivät ole tärkeää b. käytöstä voidaan luopua ja tila tarvitsee investointeja c. markkinoille vuokratut huonokuntoiset tilat D. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset a. julkinen omistus tärkeää kohteen merkittävyyden/historian vuoksi b. kustannukset normaalirakennusta merkittävästi suuremmat Esimerkiksi strategisen merkittävyyden vuoksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kiinteistöt sijoittuvat pakotetusti ryhmään D. Tämä puolestaan ohjaa kyseiset kiinteistöt kunnan strategian mukaisesti joko säilytettäviin tai jalostettaviin tilasalkkuihin. Muiden kiinteistöjen osalta pisteytyksestä saatu pistemäärä vaikuttaa luokitteluperusteeseen, mutta koulut, päiväkodit ja terveyskeskus ovat merkittävämpiä, kuin esimerkiksi melkein tyhjillään oleva vähemmän merkittävät kohteet. Tilasalkuissa rakennukset jaetaan pitkän tähtäimen tahtotilan mukaisesti eri luokkiin. Omistuksessa oleva rakennus voidaan joko omistaa edelleen, jalostaa, myydä tai purkaa. Vuokrattujen kohteiden osalta voidaan joko jatkaa vuokrausta tai luopua siitä. Näin muodostuvat 6 eri luokkaa, joiden mukaan tilasalkku on järjestetty. A Säilytetään edelleen B Jalostetaan muuhun käyttöön C Hallintaa (sisään tai ulkoa vuokrausta) jatketaan D Myydään E Hallinnasta (sisään tai ulkoa vuokrauksesta) luovutaan F Puretaan Kuntoluokat Taso Korjaustarve 5 Uusi, korjaustarve > 20 v (> 89%) 4 Hyväkuntoinen, korjaustarve > 15 v (75 %- 89%)
3 Kunto tyydyttävä, korjaustarve 9-15 v (60 %-74 %) 2 Kunto välttävä, korjaustarve 4-8 v (50%-59%) 1 Kunto huono, teknisesti vanhentunut, korjaus 0-3 v (< 50%) 0 Purkukuntoinen, rakennusta ei kannata korjata Energialuokat Taso Energialuokka 4 Ekokiinteistö, Ei toimenpiteitä 3 Hyvä energiataso, voidaan tehostaa käyttötottumuksilla 2 Normaali energiataso, Toimenpiteitä > 10 v 1 Välttävä energiataso, Vaatii toimenpiteitä 5-10 v 0 Heikko energiataso, Vaatii välittömät toimenpiteet Käyttöluokat Taso Käyttöaste 4 90-100 %, Tehokas käyttö 3 75-90 %, Hyvä käyttöaste, voidaan tehostaa käyttöä 2 30-75 %, Vajaa käyttö, suositeltava tehostaa käyttöä 1 5-30 %, Käyttöastetta tehostettava toimenpiteillä 0 < 5 %, Kiinteistö on tyhjillään 3.6.2 Asunto-osakkeiden salkkujako Asunto-osakeyhtiöissä olevat asunnot priorisoidaan kunnon, tulevien investointien, kysynnän sekä taloyhtiössä olevien muiden kunnan omistamien asuntojen mukaan. Asunto-osakkeiden salkutuksessa asunto-osakkeet jaetaan ryhmiin: A B Säilytetään Myydään tai kehitetään Asuntojen kunto on hyvin vaihtelevaa ja asunto-osakeyhtiöstä riippuvaa, tulevat investoinnit odottavat osassa jo nurkan takana ikänsä puolesta ja asuntojen sijainti esimerkiksi kirkonkylän alueen ulkopuolella vaikuttaa niiden kysyntään. Taloyhtiössä olevat muut kunnan omistamat asunnot puolestaan vaikuttavat
positiivisesti asuntojen pisteytykseen, sillä Tyrnävän on järkevää yksinkertaistaa muutamiin taloyhtiöihin asuntokanta, jotta muun muassa asuntomassan hallinta on järkevämpää. Asunto-osakkeiden investointitarpeella tarkoitetaan julkisivujen perusparannuksia, katto- ja LVI-remontteja, lisälämpöeristeiden asentamista, ikkuna- ja oviremontteja. Tulevien investointien merkittävyys on niiden kiireellisyys ja arvo. Aikataulumääreeksi asetetaan kymmenen vuotta, joka kattaa väliajan seuraavan kiinteistöjenkehittämissuunnitelman laatimiselle. Määritetään karkeasti kunkin peruskorjauksen prosentuaalinen osuus 20 %:ksi kokonaisinvestointitarpeista, jolloin kriteereiksi muodostuu kunkin peruskorjauksen prosentuaalinen osuus kymmenen vuoden määräajan sisällä toteutuvaksi. Kuntoluokat Taso Korjaustarve 5 Uusi, korjaustarve > 20 v (> 89%) 4 Hyväkuntoinen, korjaustarve > 15 v (75 %- 89%) 3 Kunto tyydyttävä, korjaustarve 9-15 v (60 %-74 %) 2 Kunto välttävä, korjaustarve 4-8 v (50%-59%) 1 Kunto huono, teknisesti vanhentunut, korjaus 0-3 v (< 50%) 0 Purkukuntoinen, rakennusta ei kannata korjata Tulevat investoinnit Taso Investointitarve 5 Asunto-osakkeiden investointitarve on 0 % / 10vuotta. 4 Asunto-osakkeiden investointitarve on 20 % /10vuotta. 3 Asunto-osakkeiden investointitarve on 40 % /10 vuotta. 2 Asunto-osakkeiden investointitarve on 60 % /10 vuotta. 1 Asunto-osakkeiden investointitarve on 80 % / 10 vuotta. 0 Asunto-osakkeiden investointitarve on 100 % / 10 vuotta.
Asunnon sijainti Taso Etäisyys Tyrnävän keskustaan 3 Tyrnävän kirkonkylän läheisyydessä 0-10 km 2 Etäisyys kirkonkylälle yli 10 km 1 Etäisyys kirkonkylälle yli 15 km 0 Etäisyys kirkonkylälle yli 20 km Muita asuntoja samassa taloyhtiössä Taso Muita asuntoja samassa asunto-osakeyhtiössä 3 Enemmän, kuin viisi 2 Enemmän, kuin kolme 1 Enemmän, kuin yksi 0 nolla tai yksi 3.7 Tyrnävän kunnan kiinteistöjen salkkujako 3.7.1 Kiinteistöt Pidettävät rakennukset, jotka säilytetään edelleen (A): Huoltorakennus ja kuuluttajan rakennus, pesäpallokenttä; Temmeksen vanha kunnantalo; Kotolan vanhainkoti ja keittiö; Temmeksen koulu, liikuntahalli ja keittiö; Huoltorakennus, urheilukenttä; Päiväkoti Toukovakka; Terveyskeskus; Kuulammen koulu ja keittiö; Paavolankangas varasto Pidettävät rakennukset, jotka säilytetään edelleen (A) ja hallintaa jatketaan (C): Sotainvalidien palvelutalo (ulkoavuokrattu); Uusi paloasema (ulosvuokrattu) Kehitettävät rakennukset, jotka säilytetään edelleen (A): Kotitalo (tukias. Kotivalo); Murron päiväkoti Käpytikka; Pukuhuonerakennus; Murron koulu ja keittiö; Lämpökeskus ja varasto; Markkuun koulu ja keittiö Kehitettävät rakennukset, jotka säilytetään edelleen (A) ja hallintaa jatketaan: Ketolantien paritalot; Pilkkumi; Valööri;
Kehitettävät rakennukset, jotka säilytetään edelleen (A) ja hallintaa jatketaan (C) tai myydään (D): Laaninen Realisoitavat rakennukset, jotka myydään (D): Jokisillan koulu; Temmeksen TK; Alatalo, varasto; Päivätoimintakeskus Hannila (Ruumentie) Realisoitavat rakennukset, jotka puretaan (F): Entinen terveystalo; Ent. lääkäritalo / ent. nuokkari; Realisoitavat rakennukset, jotka myydään (D) tai puretaan (F): Kansalaisopiston kutomapiiri; Temmestori; Nuorisotalo Temmes; Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset, jotka pidetään (A): Katsomo, urheilukenttä; Toimintakeskus Koivula /esikoulu; Vanha pappila; Kuulammen koulu/ Punainen tupa; Kunnanvirasto/ Piharakennus/ Kunnantalo2; Kunnanvirasto/ Vanha Paloasema; Meijerialue / Myllykirjasto; Meijerialue / Vanha höyläämö; Kirkkomännikön koulu ja keittiö; Kunnanvirasto; Meijerialue / Kivipirtti Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset, jotka pidetään (A) ja jalostetaan muuhun käyttöön (B): Meijerialue / Nahkuri; Kuulammen koulu/keltainen vanha koulu; Vanha pappila, piharakennus; Kunnanvirasto / Vanha kunnanvirasto; Meijerialue / Pottula / Vanha Juustola; Meijeri, Temmes Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset, jotka pidetään (A) ja hallintaa jatketaan (C): Luostarilan asunnot; Meijerialue / Juustola; Meijerialue / Pömilä
3.7.2 Osakkeet Säilytetään (A): AsOy Kantola / Villentie 20 D1; AsOy Tyrnävän Seppälänportti / Aatrakuja 1 A2, A4; AsOy Tyrnävän Koivupuisto / Välttikuja 1 A2, B5; AsOy Kirstinkuja / Kirstinkuja 4 A2, B7, A3, B4; AsOy Mäntypuisto / Vilmastinkuja 1 D14; AsOy Tyrnävän Kotipesä / Kaakilantie 14 A1, A4; AsOy Tyrnävän Murto / Kauttaranta 7-9 A2, B4, B5; AsOy Lakeuden Helmi / Kunnankuja 1 B2 (uusi liikehuoneisto) Myydään tai kehitetään (B): AsOy Roustinranta / Roustintie 4 A1, A3; AsOy Temmeksenrivi / Mustikkatie 1 As. 2, As 3 AsOy Remesrinne / Petäjäsuvannontie 7 A2; AsOy Temmeshovi / Petäjäsuvannontie 9 A1, B1; AsOy Villelä / Villentie 14 A2, A3; AsOy Iivarinrivi / Ahintie 8 D1; AsOy Seppälänpuisto / Aatrakuja 2 B6; AsOy Murron Miinanmutka / Miinanmutka 8 A3, B6 Yksittäisten asunto-osakkeiden omistamista keskitetään kahdeksaan asuntoosakeyhtiöön. Kunnan suorassa omistuksessa on näiden lisäksi Luostarilan, Juustolan ja Pottulan asunnot, Ketolantien paritalot sekä Pilkkumi ja Valööri Temmeksellä. 3.8 Kiinteistönpidon kehittäminen Kiinteistöjen kehittämissuunnitelman laatimiseen tähtäävä kehitystyö käynnistettiin Tyrnävän kunnassa syksyllä 2014. Tavoitteena on Kiinteistökannan haltuunotto ja kiinteistömäärän optimointi
Kiinteistöjen ylläpidon ja tilahankkeiden osapuolien roolien selkiinnyttäminen. Ennakoiva ja suunnitelmallinen kiinteistöjen ylläpito Tyrnävän kunnan päätavoite kiinteistöjen käytössä on vähentää kuluja ja tehostaa käyttöä. Kiinteistökantaa kehittämällä parannetaan kiinteistöjen kuntoa sekä käyttöolosuhteita. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa kiinteistöjen laitteistot ja järjestelmät sekä tehostaa kiinteistöjen energiataloutta pienentämällä hiilijalanjälkeä ja vähentämällä eri toimenpiteillä rakennusten energiankulutusta. Tekniikkaa päivittämällä mahdollistetaan myös uusiutuvien energialähteiden käyttö. Kunta painottaa kiinteistönpidossa energianäkökohtia. Kunta on mukana Vähä- Hiku -hankkeessa ja lisäksi hakeutunut HINKU kunnaksi huhtikuussa 2016. Kiinteistön hoitotyötä pyritään päivittämään ja tehostamaan tuoreemman tekniikan avulla. Useimmissa kiinteistöissä on mahdollista tehostaa rakennuksen käyttöä, mutta erityisesti vuorokautisen käyttöajan pidentäminen on mahdollista kaikissa kohteissa. Em. tavoitteiden toteutuessa päästään myös taloudellisiin säästöihin ja saadaan mahdollisuus kiinteistöjen korjausvelan pienentämiselle. Korjausvelan pienentäminen on pitkän tähtäimen tahtotila. Tyrnävän kunnalla on halu hallita itsenäisesti kunnan kiinteistökantaa ja suorittaa pääosan kunnan toiminnoista omissa tiloissa. Kunnan kiinteistöhuolto halutaan hoitaa pääosin itse, mutta ei suljeta ostopalvelun käyttömahdollisuutta tulevaisuudessa pois, jotta vertailukehittäminen eli benchmarkkaus on mahdollista. Tyrnävän kiinteistönpidon kehittämisen perusajatukset lyhyesti: 1) Kiinteistöjen salkutus / kehittämissuunnitelma 2) Korjaustarpeen priorisointi otetaan käyttöön (Tyrnävän kunnan strategian mukaisesti) Priorisointiperusteet kiinteistöjen korjaamis- ja rakentamistarpeille:
1) terveellisyys ja turvallisuus; 2) teknisen kunnon ylläpito; 3) energiatehokkuus ja lämmöntuotantotapa; 4) toiminnalliset korjaukset 3)Kiinteistöjen ylläpidon prosessit kuntoon Kiinteistönhoito ja huolto, huoltokirjan ylläpito ja päivittäminen. Huoltokirja on jo käytössä kunnassa, mutta vaatii päivittämistä ja täydentämistä. Kunnossapito. Vuosina 2016-2018 kaikkiin kunnan omistukseen jääviin kiinteistöihin tehdään kuntoarviot ja tutkimukset, näiden perusteella PTS kymmenelle vuodelle. Rakennuttaminen ja hankkeet, peruskorjaukset, uudisrakentaminen. Laaditaan kunnan tilahankkeiden suunnittelu- ja rakennuttamisohje. Rakennuttamisprosessin kuvaus: Hankkeen vaiheet: tarveselvitys, hankesuunnitelma, suunnittelu, rakentaminen, takuuaika. 4) Sisäilmaongelmien käsittelylle tehdään toimintaohje 5) Sisäisten vuokrasopimusten käyttöönotto kaikissa kohteissa Kokonaistavoitteena on löytää kunnan toiminnalliseen tehtävään ja taloudellisiin resursseihin nähden optimaalinen kiinteistökanta sekä määritellä sille sopiva ylläpito-, kunnossapito- ja investointiohjelma. 3.9 Erityiskysymyksiä Sisäilmaongelmat Sisäilmaongelmien käsittelyssä toimii vuonna 2011 perustettu sisäilmatyöryhmä, jonka tehtävänä on sisäilmasto-ongelmien ratkaiseminen. Jatkossa luodaan toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisuun.
Energiatehokkuus Energiatodistukset tulee ulottaa koskemaan kaikkia kunnan kiinteistöjä. Energiatodistusten teettäminen kaikkiin kiinteistöihin on tärkeää kiinteistöjen energiankulutuksen vähentämisen sekä määräysten kiristymisen vuoksi. Kunta on sitoutunut HINKU-kriteereihin ja samalla sitoutunut liittymään kuntien energiatehokkuusohjelmaan. Kiinteistönpidossa huomioidaan em. kriteereistä tulevat energiatehokkuus- ja muut vaatimukset. Toimenpiteinä toteutetaan kiinteistökohtaisesti arvioiden mm. Energiaremontit Lämmitysmuotojen muuttaminen Kiinteistöjen IV-koneiden uudistaminen ja yhtenäistäminen Valaistuksen muuttaminen LED-valoihin Valaistuksen automatisoiminen
4 AIKATAULU TOIMENPITEILLE Kiinteistöjen kehittämissuunnitelman toteuttaminen aloitetaan heti, kun se on asianmukaisesti käsitelty luottamushenkilöelimissä. Realisoitavaksi merkittyjen kiinteistöjen myynti tai purku pyritään toteuttamaan vuosien 2016-2017 aikana. Kiinteistöjen realisoinnin toteutumisella on suora yhteys Kiinteistöt tulosalueen kustannussäästöihin. Asunto-osakkeiden realisointi toteutetaan pidemmällä aikajänteellä vuoteen 2020 mennessä huomioiden asunto-osakkeiden vuokralaistilanne. Kiinteistönpidon kehittämisen toimet ajoittuvat vuosille 2016 2018. Osa tässä asiakirjassa mainituista kehittämistoimenpiteistä on jo käynnistetty. Kaikkiin kunnan omistukseen jääviin kiinteistöihin tehdään kuntoarviot ja kuntotutkimukset sekä tarvittaessa kehittämiskartoitukset vuosien 2016-2017 aikana. Näiden perusteella laaditaan vuoden 2018 aikana pitkän tähtäimen suunnitelmat (PTS) kustannusarvioineen seuraavalle kymmenelle vuodelle. PTsuunnitelmaan sisältyy sekä ylläpitoon, kunnossapitoon että investointihankkeisiin liittyvä toimenpiteiden aikataulutus. Kiinteistöjen ylläpidon prosessien kehittäminen sekä huoltokirjan päivittäminen ja täydentäminen on käynnistetty. Kunnan tilahankkeiden suunnittelu- ja toteutusohjeistus (nykyinen investointihankkeiden suunnitteluohje) päivitetään vuoden 2016 aikana rakentamisvaiheen prosessikuvauksilla ja ohjeistuksella. Myös toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisuun laaditaan vuoden 2016 aikana. Sisäisten vuokrasopimusten käyttöönotto valmistellaan vuoden 2017 aikana.
LÄHTEET 1. Korhonen, Esko - Pekkola, Vesa Pirinen, Juhani. 2015. Päättäjän homeopas, Kohti terveitä taloja ja kannattavaa kiinteistönpitoa, Sosiaali- ja terveysministeriö, Kosteus- ja hometalkoot, Kuntaliitto. Lähde osoitteesta: http://omakotitalot.hometalkoot.fi/filebank/1041- KoHo_Paattajan_homeopas_2015.pdf (17.2.2016) 2. Nippala, Eero - Vainio, Terttu - Nuuttila, Harri. 2006. Rakennustyyppikohtainen peruskorjaustarpeen arviointi kuntien rakennuksissa, Kuntaliitto. LIITTEET Liite 1: Kiinteistöluettelo Liite 2: Kiinteistöjen lähtötietotaulukko Liite 3: Kiinteistökannan salkutus, Tyrnävän kunta Liite 4: Rakennusluokitus