KORPELAN ASEMAKAAVA-ALUEEN NATURA-ARVION TARVEHARKINTA ympäristöalan asiantuntija SYYSKUU 2013 www.osuuskuntatoimi.fi
Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Puruveden Natura 2000 alue (FI0500035)... 1 3. Hankkeen kuvaus... 3 4. Hankkeen Natura-arvion tarveharkinta... 5 5. Johtopäätökset... 6 Lähteet... 7 Kirjoittaja: Helena Haakana Kannen kuva: Korpelan tilakeskus kesällä 2012 (Hanna Keski-Karhu) Raportin kartoissa pohjakarttana on käytetty Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoa 09/2013. www.osuuskuntatoimi.fi
1. Johdanto Natura 2000 verkosto on Euroopan unionin alueen kattava luonnonsuojeluverkosto. Verkostoon on valittu alueita, joilla esiintyy luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteiden mukaisia luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä (SCI-alueet) tai lintudirektiivissä (79/409/ETY) mukana olevien lajien elinympäristöjä (SPA-alueet). Kaavaa laadittaessa ja vahvistettaessa on oltava selvillä kaavan välillisistä ja välittömistä vaikutuksista Natura 2000 verkoston suojelualueisiin. Natura-arviointi on tehtävä sen varmistamiseksi, ettei niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty Natura 2000 - verkostoon, merkittävästi heikennetä. Natura-arvion tarveharkinnassa arvioidaan tuleeko varsinainen Natura-arvio tehdä. Tarveharkinnassa johtopäätöksenä voi olla, että suunniteltu toiminta ei todennäköisesti heikennä Natura-alueen luontoarvoja, jolloin Natura-arviota ei tarvitse tehdä. Jos tarveharkinnassa johtopäätöksenä on, että toiminta todennäköisesti heikentää Natura-alueen luontoarvoja tai että toimien vaikutus on epäselvä, varsinainen Natura-arvio on tehtävä. Tämä Natura-tarveharkinta on laadittu Kesälahden kunnan Korpelan tilalle (248-401-23-40) laadittavaa asemakaavaa varten. Asemakaavoitettavalta alueelta on tehty ympäristöselvitys 20.10.2011 (Suunnittelu Haltilahti) sekä linnuston ja kasvillisuuden osalta täydentävä selvitys kesällä 2012 ( ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta). Korpelan tila rajoittuu Puruveteen, joka kuuluu Natura 2000 verkostoon. 2. Puruveden Natura 2000 alue (FI0500035) Puruveden Natura 2000-alue sijaitsee Kiteen ja Savonlinnan kaupunkien alueella. Alueen pinta-ala on 31 963,4 hehtaaria ja se on yhteydessä Saimaan Pihlajaveteen kapeiden salmien kautta. Puruvesi on liitetty Natura 2000 -verkostoon, koska alueella esiintyy luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteiden mukaisia luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä (ns. SCI-alue). Puruvesi on erittäin vähäravinteinen, karu ja kirkasvetinen järvi, jossa erilaiset harjumuodostelmat jakavat järven suuriin selkävesiin. Maisemallisesti Puruvesi on hyvin avara suurten selkien ja matalien rantojen vuoksi. Järven kasvillisuus on lähinnä upoksissa olevaa pohjakasvillisuutta (nuottaruoho ja lahnaruoho) ja järvi on niin sanottu nuottaruohotyypin järvi. Rantakasvillisuus on vähäistä (www.ymparisto.fi). Puruvedellä elänyt saimaannorppa hävisi alueelta luultavimmin metsästyksen seurauksena 1950-luvulla. Järvi soveltuu kuitenkin edelleen lajin elinympäristöksi. Puruvedellä ei vielä ole havaittu syntyneitä kuutteja, mutta alueella elää Metsähallituksen arvion mukaan 4-5 saimaannorppaa (www.metsa.fi). Alueen saarten ja joidenkin mannerrantojen kasvillisuus on harjualueille tyypillistä karun ja kuivan kankaan männikköä. www.osuuskuntatoimi.fi
Sivu 2/7 Kartta 1. Puruveden Natura-alueen pohjoisosa ja Korpelan tilan sijainti. Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman (2009) mukaan Puruvesi on erinomaisessa ekologisessa tilassa (Kotanen ym. 2009). Syksyllä 2013 julkaistavan uuden arvion mukaan Puruveden tila on pysynyt edelleen erinomaisena (luonnos 4.9.2013). Puruvesi kuuluu Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän rajaamiin kohteisiin erityissuojelua vaativana vesistönä. Puruveden Natura-alueen pääasiallisena toteutuskeinona ovat luonnonsuojelulaki ja vesilaki. Alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen II mukaiset luontotyypit ovat: hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) harjumuodostumien metsäiset luontotyypit Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet ovat kirkasvetisiä ja vähätuottoisia järviä. Suuren näkösyvyyden takia näille järville luonteenomaisia ovat pohjalehtiset vesikasvit kuten esim. nuottaruoho, lahnaruoho, äimäruoho, järvisätkin ja ruskoärviä. Kelluslehtisiä lajeja on vähän ja ilmaversoisia lajeja (sarat, järvikorte, järviruoko)
Sivu 3/7 on vain rantavesissä yleensä harvoina kasvustoina. Luonteenomaisia kalalajeja ovat muikku, siika, kuore ja taimen (www.ympäristö.fi). Karujen kirkasvetisten järvien luonnontilaisuuden kannalta on olennaista järvialtaan ja rantaalueen rakenteellinen luonnontilaisuus, luontotyypille luonteenomainen lajisto, hyvä pohjan laatu, luontainen vedenkorkeus ja sen vaihtelu, hyvä veden laatu ja alhainen perustuotanto. Vesien rehevöityminen ja likaantuminen on tulevaisuudessa merkittävin tämän luontotyypin luonnontilaa heikentävä tekijä (www.ympäristö.fi). Harjumuodostumien metsäisiä luontotyyppejä Puruveden Natura-alueella on vain alle 1 % pinta-alasta. Näitä harjumetsiä esiintyy hiekka- ja soraharjuilla. Puustoltaan harjumetsät ovat mäntyvaltaisia. Luonnontilan kannalta keskeisiä piirteitä on puuston aukkoisuus, kivennäismaapaljastumat ja harjulajiston esiintyminen. Harjumetsien luonnontilaa uhkaavat metsäpalojen puuttuminen ja metsätaloustoimenpiteet. Tätä luontotyyppiä esiintyy joissakin Puruveden saarissa. Saimaannorppa on luontodirektiivin liitteessä II mainittu laji ja myös ensisijaisesti suojeltavaksi lajiksi määritelty. Lisäksi saimaannorppa on luontodirektiivin liitteen IV laji. Liitteessä IV on lueteltu ne yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua. Saimaannorppaa ei ole mainittu Puruveden Natura-tietolomakkeessa, mutta nykytiedon mukaan saimaannorppaa esiintyy alueella säännöllisesti. Alueella ei Naturatietolomakkeen mukaan esiinny muita liitteessä II mainittuja lajeja. Natura-tietolomakkeessa mainittuja Lintudirektiivin liitteen I lintulajeja alueella ovat: kaakkuri (Gavia stellata), kalatiira (Sterna hirundo), kuikka (Gavia arctica), laulujoutsen (Cygnus cygnus), metso (Tetrao urogallus), pikkulokki (Larus minutus), vesipääsky (Phalaropus lobatus). Lisäksi alueella esiintyy säännöllisesti härkälintu (Podiceps grisegena) (lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut). Muita lajeja ovat: isokoskelo (Mergus merganser), selkälokki (Larus fuscus fuscus), tukkakoskelo (Mergus serrator), harjus (Thymallus thymallus), kanervisara (Carex ericetorum), punakoiso (Solanum dulcamara), punalatva (Eupatorium cannabinum). 3. Hankkeen kuvaus Puruveden rantayleiskaavan uudistuksen ja laajennuksen kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 21.1. 19.2.2013. Tässä rantayleiskaavan ehdotuksessa Korpelan tila (248-401-23-40) on kokonaisuudessaan merkinnällä RM eli Matkailupalveluiden alue. Rantayleiskaavan kaavamääräyksissä mainitaan Matkailupalveluiden alueesta seuraavasti: Maankäyttö- ja rakennusalain 72.1 :n nojalla määrätään, että tätä yleiskaavaa ei ole laadittu siten, että yleiskaavaa voitaisiin käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena RM-alueella. Korpelan tilan asemakaava on suunnitteilla. Korpelan tilan asemakaavoitettava alue on pinta-alaltaan noin 33 hehtaaria. Asekaavaalueesta on tehty luonnos 20.9.2013 (kartta 2). Alueen pääasiallinen maankäyttö on varattu matkailupalveluille ja loma-asumiselle (RM ja RA), mutta osa tonteista osoitetaan myös
Sivu 4/7 ympärivuotiseen asuinkäyttöön (AO ja RA-1). RA, RA-1 ja AO alueilla rakennusoikeus on 250 k-m 2 /tontti. Koko RM korttelialueen rakennusoikeus on suunnitelman mukaan yhteensä 1200 k-m 2 vanhat ja uudet rakennukset mukaan laskettuna. Kartta 2. Korpelan tilan asemakaavan luonnos 20.9.2013 (kaavan laatija Seppo Lamppu Tmi, pohjakartta Suuntakartta Oy). Osa alueesta on suunniteltu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Alueen keskellä on myös metsäalue, mutta alueesta tehdään puistomaisempi ulkoiluun sopiva alue (MU-1). Ranta-alueelle on suunniteltu uimaranta ja lähivenepaikat, rantasauna, jonka suuruus on 30 40 k-m 2, sekä vähäisiä talousrakennuksia
Sivu 5/7 (VL-1). Korpelan tilan pohjoispuolella kulkee maantie, ja tila kuuluu sähköverkkoon. Kaikki alueelle tulevat rakennukset liitetään vesi- ja viemäriverkostoon. Korpelan asemakaavoitettavalle alueelle on tehty luontoselvitys syksyllä 2011 sekä edellistä täydentävä selvitys linnuston ja kasvillisuuden osalta kesällä 2012. Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelulaissa suojeltujen lajien tai luontotyyppien rajauksia, eikä maastokartoituksessakaan alueelta löytynyt uhanalaisia kasvi- tai lintulajeja. 4. Hankkeen Natura-arvion tarveharkinta Natura-arvion tarveharkinnassa arvioidaan heikentääkö suunniteltu toiminta todennäköisesti Natura-alueen luontoarvoja. Luontoarvoilla tarkoitetaan Natura-arvioinnin yhteydessä Naturatietolomakkeen mukaisia luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä, luontodirektiivin liitteen II lajeja, lintudirektiivin liitteen I mukaisia lintujen elinympäristöjä ja alueella säännöllisesti esiintyvien muuttolintujen elinympäristöjä. Ympäristöministeriön ohjeen (2012b) mukaan arviointivelvollisuus ei kuitenkaan SCI-alueilla koske lintudirektiivissä mainittuja lintulajeja tai säännöllisesti esiintyvien muuttolintujen elinympäristöjä, vaikka ne olisikin mainittu tietolomakkeessa. Puruveden Natura-alue on SCI-alue. Tarveharkinnassa johtopäätöksenä voi olla, että suunniteltu toiminta ei todennäköisesti heikennä Natura-alueen luontoarvoja, jolloin Natura-arviota ei tarvitse tehdä. Jos tarveharkinnassa johtopäätöksenä on, että toiminta todennäköisesti heikentää Natura-alueen luontoarvoja tai että toimien vaikutus on epäselvä, varsinainen Natura-arvio on tehtävä. Puruveden Natura-alueella esiintyy kahta luontodirektiivin mukaista luontotyyppiä: hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) sekä harjumuodostumien metsäisiä luontotyyppejä, joiden osalta täytyy arvioida varsinaisen Natura-arvioinnin tarpeellisuus. Korpelan tilan alueelle asemakaavassa suunniteltu toiminta ei kohdistu Puruveden Naturaalueen Natura-tietolomakkeessa mainitulle harjumuodostumien metsäiselle luontotyypille. Tätä luontotyyppiä esiintyy vain Puruveden Natura-alueen keskiosissa saarilla. Asemakaavassa suunniteltu toiminta ei siis todennäköisesti heikennä tämän luontotyypin arvoja, eikä näiltä osin Natura-arviota ole tarpeellista tehdä. Korpelan tilan asemakaavoitettava alue ulottuu Puruveden rantaan. Puruvesi on luontodirektiivin mukaista luontotyyppiä hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet. Luontotyyppi on hyvin herkkä ravinne- ja kiintoainepäästöjen lisääntymiselle, mitkä aiheuttavat rehevöitymistä ja pohjan liettymistä. Ravinne- ja kiintoainepäästöjä aiheuttavat mm. asutuksen jätevedet, maatalous, ojitukset ja maan muokkaaminen esim. metsätaloustoimenpiteiden tai rakentamisen yhteydessä. Korpelan asemakaavaluonnoksen mukaan kaikki rakennukset liitetään vesi- ja viemäriverkostoon, joten asutuksen jätevedet eivät aiheuta kuormitusta Puruveteen. Rakentamisen yhteydessä tapahtuva maan muokkaaminen ja maanpinnan rikkominen voi aiheuttaa lyhytaikaista kiintoainekuormituksen lisääntymistä. Korpelan tilan loma-
Sivu 6/7 asuntorakentaminen kuitenkin kohdistuu lähimmilläänkin noin 200 metrin päähän rannasta. Lisäksi rannan ja rakennusten väliin jää leveä metsäisenä säilytettävä alue, joka pidättää tehokkaasti pintavaluntana tulevia ravinteita ja kiintoainetta. Rannan läheisyyteen suunniteltu rantasauna ei myöskään kuormita vesistöä, kun sauna suunnitelman mukaan liitetään vesi- ja viemärijärjestelmään. Rakentamiseen liittyvän maan muokkauksen aikana saattaa olla kiintoainekuormituksen lisääntymistä, joka jää kuitenkin lyhytaikaiseksi ja todennäköisesti hyvin vähäiseksi. Korpelan asemankaavaluonnoksessa suunniteltu toiminta ei näin ollen aiheuta merkittäviä ravinne- tai kiintoainepäästöjä, eikä hanke todennäköisesti heikennä Puruveden Natura-alueen hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet luontotyyppiä. Luontodirektiivin liitteen II lajeihin kuuluvaa saimaannorppaa ei mainita Puruveden Naturatietolomakkeessa, eikä se näin ollen Ympäristöministeriön ohjeiden mukaan kuulu arvioitaviin lajeihin. Puruvedellä tavataan kuitenkin norppia säännöllisesti, erityisesti Puruveden eteläosassa. Hummonselän rannalla sijaitsevan Lomarastin ranta-asemakaavan Natura-arvion tarveharkinnan (Torri 2012) liitteenä on Metsähallituksen lausunto, missä todetaan havaittujen saimaannorpan pesien olevan kohtuullisen kaukana Lomarastin kaavaalueesta ja, että erillistä Natura-arviota norpan osalta ei ole tarpeen tehdä. Lomarasti sijaitsee Korpelan asemakaava-alueelta noin 5 km luoteeseen. Luontodirektiivin mukaan hankkeen vaikutuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös Natura-alueeseen vaikuttavien eri toimenpiteiden (olemassa oleva toiminta, hyväksytyt hankkeet ja suunnitelmat) yhteisvaikutus. Rantarakentamista ohjataan Puruveden alueella oikeusvaikutteisella rantayleiskaavalla vuodelta 2003. Puruveden rantayleiskaavan muutosehdotus, joka koskee kymmentä kohdetta Puruveden Kiteen puoleisella alueella, on ollut nähtävillä alkuvuodesta 2013. Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelman (2011) mukaan vesienhoidon tavoitteena Puruvedellä on erinomaisen tilan säilyttäminen. Ohjelman mukaan paineet loma-asuntorakentamisen lisäämiseen Puruvedelläkin ovat suuret, mikä uhkaa järven tilaa. Toimenpideohjelman mukaan haja- ja loma-asutuksen aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi tulisi mahdollisimman monen talouden liittyä viemärijärjestelmän laajennuksiin tai vaihtoehtoisesti siirtyä käyttämään kuivakäymälää. Korpelan tilan kaikki rakennukset tullaan liittämään viemärijärjestelmään. Kun tarkastellaan Puruveden vanhan ja suunnitteilla olevan ranta-asutuksen sekä muun maankäytön (esim. maaja metsätalous) aiheuttamaa yhteisvaikutusta Puruveden Natura-alueeseen, viemärijärjestelmään liitettyjen rakennusten aiheuttama kuormitus, myös rakentamisenaikaiset päästöt mukaan lukien, on kokonaisuutta ajatellen merkityksetön. 5. Johtopäätökset Korpelan tilan asemakaavaluonnoksen 20.9.2013 mukainen toiminta ei toteutuessaan todennäköisesti merkittävästi heikennä Puruveden Natura-alueella esiintyvien luontodirektiivin luontotyyppien tilaa, joten varsinaista Natura-arviota tämän asemakaavan vaikutuksista ei ole tarpeen tehdä.
Sivu 7/7 Lähteet Kotanen, J., Manninen, P., Petäjä-Ronkainen, A., Panula-Ontto-Suuronen, A. 2009: Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. Yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Etelä-Savon ympäristökeskus, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Mononen, P. Niinioja, R., Rämö, A., Ranta, P. 2011: Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2010 2015. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 1/2011. Torri, K. 2012: Arvio ranta-asemakaavan vaikutuksista Puruveden Natura-alueen luontoarvoihin. Ramboll. Ympäristöministeriö 2012b: Vaikutusten arviointia Natura-alueilla koskevia ohjeita. Raportin karttojen pohjakarttana on käytetty Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoa 09/2013. ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta Kolmikanta 15 83130 Salokylä www.osuuskuntatoimi.fi helena.haakana@osuuskuntatoimi.fi p. 040 822 0819