OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

Samankaltaiset tiedostot
OLHAVANJOEN TARKKAILU X LUONNOS VAPO OY

OLHAVANJOEN TARKKAILU WWE VAPO OY. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2011

OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY

16WWE Vapo Oy. Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 2010

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2012

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU WWE

OLHAVANJOEN TARKKAILU X VAPO OY

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2016

HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU X TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2015

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v.

VAPO OY JA KANTELEEN VOIMA OY

Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu. Toimitamme ohessa Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuraportin vuodelta 2017.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 2010

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

TALVIVAARA SOTKAMO OY

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

VAPO OY JA PELSON VANKILA

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Väliraportti nro

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

Kainuun ELY-keskuksen alueen turvetuotantosoiden päästö- ja vaikutustarkkailu Oulujärven valuma-alueella v M

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2014

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY KIIMINKIJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ-, VESISTÖTARKKAILU V. 2011

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014

VAPO OY. Olhavanjoen vesistöalueen Vapon Jakosuon ja Vasikkasuon turvetuotannon tarkkailu Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelma

VAPO OY JA PELSON VANKILA

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2015

SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2016

KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLAN ENERGIA JA VAPO OY

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2013

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 2012

KUIVASTENSUO Sijainti

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU WWE

VAPO OY JA PELSON VANKILA

No 1585/17 VAPO OY:N KAAKON ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

Bioenergia ry

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2015

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v.

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2017

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

VAPO OY AHOSUON TURVETUOTANTOALUEEN KUORMITUSLASKENTA JA PITOISUUSLI- SÄYKSET ALAPUOLISESSA VESISTÖSSÄ. Vastaanottaja Vapo Oy

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Vapo Oy Kalajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v WWE

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

PUURONEVAN TARKKAILU UEC VAPO OY

VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2014

Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästöja vesistötarkkailu v WWE

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU WWE

SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2015

VAPO OY, TURVERUUKKI OY, VELJEKSET VALKOLA AY

Miehonsuon tuhkanläjitysalueen velvoitetarkkailu v. 2017

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

PUURONEVAN TARKKAILU X Puuronevan kosteikko Noora Huotari VAPO OY

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet

Transkriptio:

OLHAVANJOEN TARKKAILU 212 16WWE1778 2.5.213 VAPO OY Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212

Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA... 1 3 PÄÄSTÖTARKKAILU... 2 4 VESISTÖTARKKAILU... 5 4.1 Vesistöalueen kuvaus... 5 4.2 Vesistötarkkailun tulokset... 6 5 YHTEENVETO... 9 6 VIITTEET... 1 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Turvesoiden sijainti ja vesistötarkkailun havaintopaikat Pintavalutuskentän päästötarkkailun tulokset sekä tehon tarkkailu Kemikalointiaseman päästötarkkailun tulokset sekä tehon tarkkailu Vesistötarkkailun tulokset Veden laadun kehitys Paskajoessa ja Kaihuanjärvessä Veden laatu Olhavanjoen alaosalla Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti, DI Mari Kangasluoma, DI, FM Yhteystiedot Tutkijantie 2 A 959 Oulu puh. 1 3328 etunimi.sukunimi@poyry.com

1 1 JOHDANTO Olhavanjoen vesistöalueelle on laadittu Oulun vesi- ja ympäristöpiirin ja Vapo Oy:n kesken käydyn neuvottelun (9.3.1993) pohjalta turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma (Vapo Oy 1993), jonka Oulun vesi- ja ympäristöpiiri on 3.9.1993 hyväksynyt kirjeellä nro 1191A26/111. Olhavanjoen vesistöalueella on kaksi turvetuotantoaluetta, Jakosuo ja Vasikkasuo, jotka molemmat ovat Vapo Oy:n hallinnassa. Tässä raportissa esitetään yhteenveto Olhavanjoen vesistöalueen turvetuotantosoiden päästö- ja vesistötarkkailutuloksista. Vasikkasuon turvetuotantoalueella on voimassa Pohjois-Suomen vesioikeuden lupapäätös 6/99/1 (3.11.1999), jonka Vaasan hallinto-oikeus on vahvistanut päätöksellä /6/3 (1.1.2). Vapo Oy on hakenut uutta ympäristölupaa Vasikkasuolle 31.12.21. Lupahakemus on vireillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Jakosuon turvetuotantoalueelle on annettu Pohjois-Suomen vesioikeuden lupapäätös 61/99/1 (3.11.1999) ja Vaasan hallinto-oikeuden lupapäätös /59/3 (1.1.2). Jakosuon hallinto-oikeuden päätökseen on haettu valitusoikeutta korkeimmalta hallintooikeudelta 8.12.2. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Vapo Oy:n valituslupahakemuksen 22.8.22 antamallaan päätöksellä nro 191. Vapo Oy on hakenut uutta ympäristölupaa Jakosuolle 3.12.21. Lupahakemus on vireillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Jakosuon pintavalutuskentän tehoa on tarkkailtu kesinä 211 ja 212, kuten lupahakemuksen täydennyksessä (18.3.211) on esitetty. 2 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukaudella 212 (1.11.211 31.1.212) Ilmatieteen laitoksen Oulunsalon havaintoasemalla keskilämpötila oli 3,3 C, mikä oli,7 C pitkän ajan keskiarvoa korkeampi (Kuva 1). Marras-joulukuu 211 oli selvästi keskimääräistä lämpimämpi, ja joulukuussa keskilämpötila oli lähes 7 C keskiarvoa korkeampi. Helmikuu ja kesäkuu 212 olivat hieman tavanomaista viileämpiä, mutta muuten tarkkailukauden kuukausittaiset keskilämpötilat olivat hyvin lähellä vertailujakson 1981 21 keskiarvoja. C Tarkkailukausi 212 1981 21 2 15 1 5-5 -1-15 -2 marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva 1 Kuukausittaiset keskilämpötilat Oulunsalossa (Ilmatieteen laitos). Tarkkailukauden kokonaissademäärä oli 654 mm, kun vuosien 1981 21 keskimääräinen sadesumma Oulunsalossa oli 477 mm. Tarkkailukauden sademäärä oli siten yli 35 prosenttia tavanomaista suurempi (Kuva 2). Erityisen sateisia kuukausia olivat joulukuu 211, heinäkuu 212 ja lokakuu 212, jolloin sademäärät olivat 2,4 2,7-kertaisia tavanomaiseen sademäärään verrattuna. Kuivin kuukausi oli maaliskuu, jolloin sademäärä oli vain 65 % vertailujakson kuukausikeskiarvoon verrattuna.

2 mm Tarkkailukausi 212 1981 21 12 1 8 6 4 2 marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka Kuva 2 Kuukausittaiset sademäärät Oulunsalossa (Ilmatieteen laitos). 3 PÄÄSTÖTARKKAILU Olhavanjoen vesistöalueen turvetuotantosuot sijaitsevat vesistöalueen yläosalla, Paskajoen valuma-alueella (liite 1). Olhavanjoen vesistöalueella on kaksi turvetuotantoaluetta, Jakosuo ja Vasikkasuo, jotka molemmat ovat Vapo Oy:n hallinnassa. Turvetuotannon kokonaispinta-ala vuonna 212 oli 429 ha, josta 397 ha oli tuotannossa ja 32 ha poistunut tuotannosta. Jakosuolla 12 ha alueelta tulevat valumavedet käsitellään kesäaikana kemiallisesti ja talvella laskeutusaltaalla. 131 ha:n alueella vesienkäsittelymenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus. Vasikkasuolla 128 ha:n alueella vesienkäsittelymenetelmänä on pintavalutus ja 37 ha:n alueella laskeutusallas. Kesällä 212 Jakosuolla tarkkailtiin päästöjä vesistöön ja vesienkäsittelyn tehoa pintavalutuskentällä sekä kemikalointiasemalla. Kemikaalipumppaus aloitettiin 4.6.212 ja lopetettiin 4.1.212. Näytteet otettiin pintavalutuskentän alapuolelta kahden viikon välein, ja pintavalutuskentän yläpuolelta kerran kuussa. Kemikalointiaseman (kem1) alaja yläpuoliselta pisteeltä näytteet otettiin kuukauden välein. Vasikkasuolla ei ollut päästötarkkailua vuonna 212. Tarkkailun perustulokset ovat liitteenä 2 ja 3. Tarkkailusoiden vuotuiset päästöt vesistöön on laskettu ympärivuotisten päästötarkkailun perusteella Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 213), missä vuosipäästöjen laskentaperusteet on tarkemmin esitetty. Taulukossa (Taulukko 1) on esitetty Jakosuon kesän valumat. Jakosuon pintavalutuskentällä mitattiin virtaamaa, jonka perusteella on laskettu kem1 ja pvk valumat. Myös kemikalointiasemalla oli virtaamamittaus, mutta mittauksessa oli ongelmia kesän aikana. Pintavalutuskentän kesän keskivaluma (12,1 l/s km 2 ) oli pienempi kuin kaikilla Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailusoilla keskimäärin (2,2 l/s km 2 ). Taulukko 1 Jakosuon keski-, minimi- ja maksimivalumat kesällä 212. (Kem1 valumat on arvioitu pintavalutuskentän perusteella.) Suo Jakso Mittapadon Mq Nq Hq valuma-alue ha l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Jakosuo, kem1, 212 24.5.-4.1. 135 9,8,8 94 Jakosuo, pvk, 212 24.5.-24.9. 12 12,1 1,9 215 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun 2,2 2, 226 tuotantovaiheen suot 212 (n=6) Jakosuo, kem1, 211 6.6.-2.9. 146 8,1, 37,3 Jakosuo, kem1, 21 31.5.-22.9. 146 12,, 76,7 Jakosuo, kem1, 29 9,,7 41,

3 Taulukossa (Taulukko 2) on esitetty Jakosuon kesän keskimääräinen valumavesien laatu. Jakosuon kem1 valumaveden laatu oli pääasiassa huonompi kuin keskimäärin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailusoilla. Vain kemiallisen hapenkulutuksen ja nitraatti-nitriittitypen pitoisuudet olivat kemikalointiaseman jälkeen pienempiä kuin keskimäärin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailusoilla. Veden ph oli Jakosuolla kemikalointiaseman jälkeen selvästi korkeampi kuin aiempina vuosina, ja myös korkeampi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailusoilla. Kaikkien Pohjois-Pohjanmaan kemikalointiasemallisten tarkkailusoiden (4 kpl) keskimääräisiin vedenlaatuihin nähden Jakosuon (kem1) veden laatu oli kiintoaineen, kemiallisen hapenkulutuksen ja nitraatti-nitriittitypen osalta parempi. Vesi ei myöskään ollut yhtä hapanta kuin kemikalointiasemilla keskimäärin. Verrattaessa Jakosuon kemikalointiaseman tuloksia edellisvuoteen huomataan, että veden laatu huononi kaikilta muilta osin, mutta ph nousi edellisvuodesta. Jakosuon pvk valumaveden laatu oli fosforia lukuun ottamatta parempi tai samalla tasolla kuin keskimäärin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailusoilla. Fosforia on alueella luontaisesti paljon, ja myös pintavalutuskentän yläpuolella fosforipitoisuudet olivat korkeita. Vuodet eivät ole täysin verrannollisia toisiinsa muun muassa erilaisista näytemääristä johtuen. Taulukko 2 Jakosuon valumavesien keskimääräinen laatu kesällä 212. Tarkkailu n ph COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Jakosuo, kem1, 212 6 6,7 17 14 99 1 667 12 937 9 5 15 Jakosuo, pvk, 212 1 6,4 33 131 134 1 214 2,5 293 4 633 5,2 PPO:n ja Kainuun tuotantovaiheen suot 212 625 6,1 39 76 34 1 411 56 316 4 485 13 PPO:n ja Kainuun kaikki kem-suot 212 26 5,6 3 85 41 1 642 72 416 6 465 2 PPO:n ja Kainuun kaikk pvk-suot 212 478 6,2 41 73 33 1 331 46 254 3 534 7,8 Jakosuo, kem1, 211 1 5,8 8 49 3 1 248 142 521 2 2 3,7 Jakosuo, pvk, 211 11 6,5 32 149 12 1 233 129 295 4 618 4,7 Jakosuo, kem1 21 9 5,7 4,8 17 7 1 27 9 633 3 33 6,2 Jakosuo, kem1 29 5,8 6,4 18 6 1 131 48 549 1 69 3,3 Jakosuon kemikalointiasema toimi kesällä 212 kohtalaisesti (liite 3.2). Kemiallisen hapenkulutuksen poistoteho oli 12 %, fosforin 52 %, typen 16 % ja kiintoaineen 1 %. Kemiallinen käsittely laski myös fosfaattifosforin ja ammoniumtypen pitoisuuksia. Kemiallinen käsittely laskee yleensä veden ph:ta, mutta sitä ei ollut selvästi nähtävillä kesällä 212. Pintavalutuskentän teho ei ole yhtä hyvä kuin kemikaloinnin teho. Pintavalutuskenttä poistaa jonkin verran typpeä ja kiintoainetta (liite 2.2). Jakosuon ominaispäästöt tuotantokaudella 212 on esitetty taulukossa (Taulukko 3). Kaikkiin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun soihin nähden Jakosuon kem1 ja pvk päästöt olivat kemiallisen hapenkulutuksen, typen, raudan ja kiintoaineen suhteen pienemmät ja fosforipäästöt olivat samalla tasolla. Edellisvuosiin verrattuna pintavalutuskentän päästöt pysyivät jokseenkin samalla tasolla, kiintoaine- ja rautakuormitus kuitenkin kasvoivat. Kemikalointiaseman päästöt olivat selvästi suuremmat vuonna 212 kuin aiempina vuosina.

Taulukko 3 Jakosuon ominaispäästöt kesällä 212. 4 Taulukko 4 Bruttopäästöt Jakosuon vuosipäästöjen laskennassa kesän osalta käytettiin sen omia ominaispäästöjä. Muiden vuodenaikojen osalta Jakosuon päästöt laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 213) esitettyjen vesienkäsittelymenetelmittäin jaettujen ominaiskuormituslukujen avulla (Taulukko 4). Vasikkasuolla ei ollut kesällä 212 tarkkailua, joten sen päästöt laskettiin kokonaisuudessaan taulukon 4 pohjalta. Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 213). Nettopäästöt Suo CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiinto- NO2-N aine aine g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Jakosuo, kem1 *, 212 257,9,4 17, 3,2 35 122,7 13 14 Jakosuo, pvk, 212 378 1,3,8 18, 1,8 28 81 1,1 12 6 PPO:n ja Kainuun tuotantovaiheen 594 1,,4 24 1, 9,9 171 144,7 15 113 suot (n=52) Jakosuo, kem1, 211 74,4, 1,8 3,6 11 22,2 6,8 8, Jakosuo, pvk *, 211 323 1,5 1,2 12 1,3 3, 46 47 1,3 7,3 27 Jakosuo, kem1 21 56,18,9 16 1,9 14 56 56, 11 35 Jakosuo, kem1 29 28,8,2 9,1,25 3,2 6,1 22, 4,6 3,9 * virtaama arvioitu Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Laskeutusaltaalliset suot talvi 167 6 135 1,3 14 54 1,2 11 42 kevät 35 5 1214 2,3 16 632 1, 72 496 kesä 118 6 611 1,4 38 369,9 27 325 syksy 46 1 56,7 65 22,2 51 164 vuosi kg/ha/a 366 163,5 14 85,3 9,9 7 Pintavalutuskentälliset suot talvi 167 18 148,2 8,9 14,1 5,7 4,4 kevät 35 17 1612 2, 87 278,5 44 121 kesä 118 41 62,9 21 16,6 13 77 syksy 46 24 87 1,1 45 143,6 33 97 vuosi kg/ha/a 366 189,3 9,1 31,1 5,6 19 Jakosuon ja Vasikkasuon kokonaispäästöt vesistöön on esitetty taulukossa (Taulukko 5). Olhavanjoen turvesoiden bruttopäästöt olivat noin 74 kg/a COD Mn, 177 kg/a fosforia, 4 3 kg/a typpeä ja 17 8 kg/a kiintoainetta. Vastaavat nettopäästöt olivat 127 kg/a fosforia, 2 9 kg/a typpeä ja 12 7 kg/a kiintoainetta. Kemiallisen hapen kulutuksen bruttopäästöt ja kokonaistypen brutto- sekä nettopäästöt olivat suurempia kuin vuosina 26 211. Kokonaisfosforin ja kiintoaineen brutto- ja nettopäästöt asettuivat edellisten vuosien vaihteluväliin: ne olivat korkeampia kuin kahtena edellisvuotena, mutta samalla tasolla kuin vuonna 29.

Taulukko 5 Turvetuotantosoiden vuosipäästöt (kg/a) Olhavanjoen vesistöalueella vuonna 212 (1.11.211 31.1.212). 5 Suo Pinta-ala Bruttopäästöt Nettopäästöt COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Jakosuo 233 38 758 117 2 344 9 434 92 1 665 6 868 Vasikkasuo 164 35 635 6 1 954 8 374 35 1 266 5 837 212 397 74 393 177 4 298 17 88 127 2 931 12 75 211 41 44 972 141 2 774 12 244 18 1 933 8 998 21 434 41 827 116 2 625 13 788 84 1 768 1 5 29 434 38 23 167 2 549 15 24 135 1 687 11 77 28 434 56 969 178 4 226 22 953 125 2 842 17 64 27 434 52 678 218 3 97 19 163 172 2 763 14 99 26 435 36 463 178 3 6 13 261 141 1 972 9 236 4 VESISTÖTARKKAILU 4.1 Vesistöalueen kuvaus Olhavanjoen vesistöalue sijaitsee Iin kunnan alueella. Vesistöalueen pinta-ala on 326 km 2 ja järvisyys,6 %. Vesistöalueen yläosalta saa alkunsa Paskajoki, joka laskee Kaihuanjärveen. Se on vesistöalueen suurin järvi ja sen pinta-ala on 43 ha. Olhavanjoki alkaa Kaihuanjärvestä ja laskee Perämereen. Olhavanjoen pituus on 29 km ja putous Kaihuanjärvestä Perämereen on 76,5 m. Suurimmat sivu-uomat ovat Vuosioja ja Vaaraoja. Olhavanjoki on säännöstelemätön. Olhavanjoen vesistöalue on pääosin suota, josta suurin osa on metsäojitettu. Olhavanjoen varsi on pääosin asuttua. Jokea kuormittavat metsätalous, maatalous, haja-asutus ja turvetuotanto. Olhavanjoen vesi on erittäin humuspitoista ja runsasravinteista. Vesi on väriltään ruskeaa, johon osaltaan vaikuttaa erittäin korkea rautapitoisuus. Ympäristöviranomaisten tekemän vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2 23) mukaan Olhavanjoen, Kaihuanjärven ja Paskajoen vedenlaatu on välttävä. Nykyisin käytössä olevan ekologisen luokituksen mukaan Olhavanjoen tila on tyydyttävä. Paskajoelle ja Kaihuanjärvelle ei ole tehty ekologista luokitusta. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa 21 215 on arvioitu, että Olhavanjoen vesistöalueelle tulevasta ravinnekuormituksesta (ilman luonnonhuuhtoumaa) noin 9 % fosforista ja 19 % typestä on peräisin turvetuotantoalueilta; maatalouden kuormituksella sekä fosforin osalta myös haja-asutuksella ja metsätaloudella on turvetuotantoa suurempi osuus (Kuva 3). Kok.P Kok.N Yhdyskunnat Haja-asutus Teollisuus ja kaivostoiminta Turvetuotanto Kalankasvatus Maatalous Metsätalous Hulevedet Laskeuma vesiin Luonnonhuuhtouma Kuva 3 Olhavanjokeen tulevan arvioidun ravinnekuormituksen jakautuminen eri kuormituslähteiden kesken (lähde: Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 21 215, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskukset 29).

4.2 Vesistötarkkailun tulokset Vuonna 212 vesistötarkkailu toteutettiin huhtikuussa, heinäkuussa ja syyskuussa seuraavilla havaintopaikoilla: Havaintopaikka Koordinaatit (YK) Paskajoki, Pa 72781 344452 Kaihuanjärvi, Ka 7276 34393 Vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty kartalla liitteessä 1, vuoden 212 tarkkailutulokset liitteessä 4 sekä yhteenveto vuosien 1994 212 tuloksista liitteessä 5. Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen veden laadun seurantatulokset Olhavanjoen alaosalta ovat liitteessä 6 (4 havaintokertaa). Keväällä Paskajoen happitilanne oli tyydyttävä hapen kylläisyysprosentin ollessa 67 %. Kaihuanjärvessä happitilanne oli huono (kyll.% 46). Molemmilla tarkkailupisteillä vesi oli lievästi hapanta ja sähkönjohtavuuden arvot olivat melko matalia. Vesi oli molemmilla havaintopaikoilla hyvin tummaa. Paskajoen ja Kaihuanjärven kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet 211 212 matalammalla tasolla kuin yleensä 2-luvulla. Typpipitoisuudet olivat vuonna 212 samalla tasolla kuin yleensä 2-luvulla (liitteet 5.1 ja 5.2). Heinä- ja syyskuussa Paskajoen ja Kaihuanjärven happitilanne oli hyvä ja veden ph oli neutraalin tuntumassa. Sähkönjohtavuus oli Kaihuanjärvessa luonnonvesille tavanomaista tasoa. Paskajoessa sähkönjohtavuus oli hieman kohonnut. Vesi oli molemmilla pisteillä hyvin tummaa ja rauta- sekä fosforipitoista (Fe 31 51 µg/l, Kok.P 11 2 µg/l. Kokonaistyppipitoisuudet olivat vesistössä rehevällä tasolla. Kiintoainepitoisuudet olivat melko matalia. Jakosuon kemikalointiasemalta heinä-syyskuussa lähteneessä vedessä oli varsin pieni kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) ja syyskuussa pieni fosforipitoisuus. Kyseiset pitoisuudet olivat selvästi Paskajokea ja Kaihuanjärveä pienemmät (Kuva 4). Pintavalutuskentältä mitattiin samaan aikaan vesistöä suuremmat kemiallisen hapenkulutuksen arvot ja fosforipitoisuudet. Typen osalta Jakosuon pitoisuudet olivat suurempia kuin vesistöpisteillä. Heinäkuussa kemikalointiasemalta lähtevästä vedestä mitattiin poikkeuksellisen korkea kiintoainepitoisuus, muutoin kiintoainepitoisuudet olivat matalia kaikilla pisteillä (Kuva 4). Heinäkuun havaintokerralla veden hygieeninen laatu oli fekaalisten koliformisten bakteerien määrän perusteella Paskajoessa välttävä (> 8 kpl/1 ml), ja Kaihuanjärvessä erinomainen ( kpl/1 ml) (liite 4). Kaihuanjärven a-klorofyllipitoisuus oli heinä- ja syyskuun näytteenottokerroilla rehevällä tasolla Olhavanjoen alaosalla (rautatiesilta, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, liite 6) happitilanne oli parempi kuin Paskajoessa ja Kaihuanjärvessä. Fosforipitoisuudet olivat joen alaosalla huomattavasti pienempiä, ja myös väriluku pieneni jonkin verran. Kemiallisessa hapenkulutuksessa (COD Mn ), kokonaistyppipitoisuuksissa, kiintoainepitoisuudessa ja rautapitoisuuksissa ei ilmennyt suuria eroja. 6

7 mg/l COD Mn mg/l Kiintoaine 45 4 35 3 35, 3, 25, 25 2, 2 15 1 5 15, 1, 5, 18.4.212 11.7.212 3.9.212, 18.4.212 11.7.212 3.9.212 µg/l Kok.P µg/l Kok.N 25 2 2 18 16 15 14 12 1 1 5 18.4.212 11.7.212 3.9.212 8 6 4 2 18.4.212 11.7.212 3.9.212 Jakosuo, kem1 Paskajoki Jakosuo, pvk Kaihuanjärvi Kuva 4 Paskajoen ja Kaihuanjärven veden laatu näytteenottoajankohtina sekä Jakosuon kemikalointiasema 1:ltä ja pintavalutuskentältä lähteneen veden laatu vastaavaan aikaan v. 212. Päästötarkkailunäytteitä ei otettu vielä huhtikuussa. Veden laadun kehitys Veden laadun vaihtelut ovat olleet sekä Paskajoessa että Kaihuanjärvessä suuria (Kuva 5). Varsinkin Kaihuanjärvessä, mutta myös Paskajoessa kevättalvinen happitilanne on ollut usein heikko. Kaihuanjärven vesi oli kevättalvella 23 hapetonta ja kevättalvella 24 lähes hapetonta. Myös kevättalvella 21 oli vakavia happiongelmia. Avovesikaudella happitilanne on ollut enimmäkseen hyvä. Sekä Paskajoessa että Kaihuanjärvessä vesi on hyvin tummaa. Paskajoen veden väriarvo on laskenut hieman avovesikaudella 199-luvun puolesta välistä viime vuosiin, mutta kevättalven väriarvot ovat hieman kasvaneet (Kuva 5). Kaihuanjärven veden väriarvot laskivat avovesikaudella vuosina 26 21, mutta samaan aikaan kevättalven väriarvot kasvoivat. Vuonna 211 kesän väriarvot kääntyivät jälleen nousuun. Sekä Paskajoen että Kaihuanjärven COD Mn -arvot ovat vaihdelleet suuresti, eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa (Kuva 5). Kesän COD Mn -arvot olivat selvästi koholla vuosina 1998 2 sekä 24 ja Kaihuanjärvessä myös 28. Myös kesän kiintoainepitoisuuksissa vaihtelu on ollut suurta Kaihuanjärvessä, eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa. Paskajoen kiintoainepitoisuudet ovat olleet pienempiä kuin Kaihuanjärven. Kevättalven kiintoainepitoisuudet ovat olleet varsin pieniä lukuunottamatta Kaihuanjärven vuosien 23 ja 24 korkeita pitoisuuksia. Kevättalviset fosforipitoisuudet ovat olleet koholla erityisesti Paskajoessa, missä vuosien väliset pitoisuusvaihtelut ovat olleet suuria. Kaihuanjärvessä pitoisuusvaihtelu on ol-

8 lut vähäisempää. Paskajoen avovesikauden aikaisissa väriarvoissa sekä kokonaisfosforija typpipitoisuuksissa on havaittavissa lievästi laskeva suuntaus. Kaihuanjärven tuloksissa ei ole havaittavissa selkeitä kehityssuuntia (Kuva 5). kyll. % 12 Happi mg/l Pt 5 Väri 1 8 6 4 2 4 3 2 1 77/88 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 77/88 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 mg/l 5 COD Mn mg/l 3 Kiintoaine 4 25 3 2 2 15 1 1 5 77/88 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 77/88 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 µg/l 45 4 35 3 25 2 15 1 5 77/88 Kok.P 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 µg/l 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 77/88 Kok.N 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Paskajoki Talvi Paskajoki Kesä Kaihuanjärvi Talvi Kaihuanjärvi Kesä Kuva 5 Paskajoen ja Kaihuanjärven veden laatu vuosina 1994 212 talvella (n=1) ja avovesikaudella (n=2 5) Olhavanjoen vesistötarkkailun analyysivalikoimaan kuuluu epäorgaanisista ravinteista ainoastaan ammoniumtyppi. Ammoniumtyppeä on ollut vedessä talvella runsaasti. Kesällä ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet selvästi pienempiä, usein alle kymmenesosan talven pitoisuudesta. Kaihuanjärven a-klorofyllipitoisuus on vaihdellut enimmäkseen välillä 1 3 µg/l, eikä selvää kehityssuuntaa ole havaittavissa (Kuva 6).

4 µg/l a-klorofylli 9 3 2 1 1988 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Kaihuanjärvi Kesä Kuva 6 Kaihuanjärven a-klorofyllipitoisuus avovesikauden keskiarvona 1994 212. Kokonaisravinteiden pitoisuuksien perusteella pääteltynä tuotantoa rajoittava ravinne sekä Paskajoessa että Kaihuanjärvessä on typpi. Tuotantoa voivat rajoittaa myös muut tekijät kuin ravinteiden saatavuus (esim. valon määrä ja virtaustekijät). Jakosuon kemikalointiaseman vaikutuksista alapuolisen vesistön veden laatuun vuonna 28 tehdyn selvityksen (Pöyry Environment Oy 28) mukaan kemiallisen käsittelyn vaikutus on nähtävissä lähinnä Jako-ojassa. Jo Jako-ojan alaosalla kemiallisen käsittelyn veden laatua parantava vaikutus näkyy epäsäännöllisemmin, mikä johtuu alueelle tulevista muista heikkolaatuisemmista ojavesistä. 5 YHTEENVETO Olhavanjoen vesistöalueella on kaksi Vapo Oy:n turvetuotantoaluetta, Jakosuo ja Vasikkasuo. Jakosuolla on osalla alueesta käytössä kesäaikainen kemiallinen puhdistus ja talvella laskeutusallas ja osalla alueesta on käytössä ympärivuotinen pintavalutus. Vasikkasuolla osalla alueesta on käytössä pintavalutuskenttä ja osalla alueesta laskutusallas. Vuonna 212 turvetuotannon kokonaispinta-ala oli 429 ha, josta 397 ha oli tuotannossa. Päästötarkkailua toteutettiin kesällä 212 Jakosuolla. Jakosuon kemikalointiasemalla (kem1) valumavesi oli pääasiassa hieman huonompilaatuisempaa kuin keskimäärin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailusoilla. Kaikkien Pohjois-Pohjanmaan kemikalointiasemallisten tarkkailusoiden (4 kpl) keskimääräiseen vedenlaatuun nähden Jakosuon (kem1) veden laatu oli kiintoaineen, kemiallisen hapenkulutuksen ja nitraatti-nitriittitypen osalta parempi. Jakosuon pintavalutuskentällä (pvk) valumaveden laatu oli fosforia lukuun ottamatta parempi tai samalla tasolla kuin keskimäärin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tarkkailusoilla. Jakosuon kemikalointiasemalla 1 kemiallisen vesienkäsittelyn teho oli kohtalainen. Kemiallisen hapenkulutuksen poistoteho oli 12 %, fosforin 52 %, typen 16 % ja kiintoaineen 1 %. Kemiallinen käsittely laski myös fosfaattifosforin ja ammoniumtypen pitoisuuksia. Olhavanjoen turvesoiden bruttopäästöt olivat noin 74 kg/a COD Mn, 177 kg/a fosforia, 4 3 kg/a typpeä ja 17 8 kg/a kiintoainetta. Vastaavat nettopäästöt olivat 127 kg/a fosforia, 2 9 kg/a typpeä ja 12 7 kg/a kiintoainetta. Kemiallisen hapen kulutuksen bruttopäästöt ja kokonaistypen brutto- sekä nettopäästöt olivat suurempia kuin vuosina 26 211. Kokonaisfosforin ja kiintoaineen brutto- ja nettopäästöt asettuivat edellisten vuosien vaihteluväliin.

6 VIITTEET 1 Olhavanjoen turvetuotannon vesistötarkkailu toteutettiin tarkkailuohjelman (Vapo Oy 1993) mukaisesti. Tarkkailun havaintopaikat sijaitsevat Paskajoessa ja Kaihuanjärvessä. Paskajoen ja Kaihuanjärven vesi on hyvin tummaa ja rautapitoista. Fosforia vesissä on runsaasti. Vuosien väliset fosforin pitoisuusvaihtelut ovat olleet suuria ja fosforitasoa voi nostaa alueen maaperässä esiintyvät rautamineraalit. Paskajoen avovesikauden aikaisissa kokonaisfosfori- ja typpipitoisuuksissa on havaittavissa lievästi laskeva suuntaus, mutta Kaihuanjärven tuloksissa ei ole havaittavissa selkeitä kehityssuuntia Jakosuolla vuonna 23 käyttöönotettu kemiallinen kuivatusvesien käsittely on vähentänyt vesistöön kohdistuvaa avovesikauden fosforikuormitusta. Typen osalta Jakosuon pitoisuus oli suurempi kuin vesistöpisteillä. Ilmatieteen laitos. Ilmastopalvelu. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskukset (29). Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 21 215. Pöyry Environment Oy (28). Selvitys Jakosuon kemikalointiaseman vaikutuksista alapuolisen vesistön vedenlaatuun vuosina 23 28. Pöyry Finland Oy (213). Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 212. Oulu. Vapo Oy (1993). Olhavanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma.

Puh. 13328 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 212 Kohde: Jakosuo Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Ii Koodinaatit: 3446652 7278895 Vesistöalue: Olhavanjoki Projekti: 16WWE1778 Purkuvesistö: Paskajoki - Kaihuanjärvi Tarkkailuluokka: Mittapadon valuma-alue: 12,3 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1 ap 23.5.12 6,1 3 34 1 1,6 23.5. 35 34,5 8 866,4 2 pvk1 ap 29.5.12 6,3 26 6 92 3,6 24.5.-28.5. 17 14,8 1 458,2 124 11,6 26,6 9,2 36 3 pvk1 ap 14.6.12 6,5 27 63 42 76 < 5 15 2 8 4,6 29.5.-13.6. 11 1,6 491,1 564 6,4 149,35,23 4,2,1,8 15 25 4 pvk1 ap 25.6.12 6,5 33 99 99 4 14.6.-24.6. 11,5 11,2 549,1 98 1,3 293,88 8,8 36 5 pvk1 ap 11.7.12 6,5 42 22 159 1 3 < 5 3 5 3 5,4 25.6.-1.7. 1 9,4 34,1 699 7,9 287 1,5 1,9 8,9,2 2, 36 37 6 pvk1 ap 23.7.12 6,5 36 21 1 5 4,7 11.7.-22.7. 1,5 1,3 437,1 1364 15,4 48 2,8 2, 63 7 pvk1 ap 6.8.12 6,5 36 25 2 1 3 < 5 43 5 8 5,4 23.7.-5.8 12 1,8 61,1 589 6,7 27 1,44 1,15 7,5,1 2,5 33 31 8 pvk1 ap 2.8.12 6,6 28 16 93 6,4 6.8.-19.8. 15 11 1 66,2 641 7,3 176 1, 5,8 4 9 pvk1 ap 3.9.12 6,5 28 15 935 4,3 2.8.-16.9. 8 8 236,1 432 4,9 118,63 4, 18 1 pvk1 ap 25.9.12 5,9 41 64 25 12 17.9.-24.9. 18 18 1 682,2 652 73,8 2613 4,8 159 765 11 12 13 14 15 16 17 18 19 KESÄ keskiarvo 6,4 33 131 134 1214 < 5 293 4 633 5,2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 175 12 378 1,3,81 17,5,2 1,75 28 81 keskihajonta,2 5,8 78 82 55 ##### 14,1 167,3 2,7 Nettokuormitus g/ha d 1,1 12,3 6 Lisätiedot: 24.5.212 Virtaamamittari asennettu Sivu 1 (2) Jakosuo_pvk1_212.xls; tulostus 25.4.213/9:56

Jakosuo pvk1 3 6 9 12 15 18 5 1 15 2 25 3 g/ha/d mg/l Kokonaistyppi Kuormitus Pitoisuus, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 5 1 15 2 25 3 g/ha/d mg/l Kokonaisfosfori Kuormitus Pitoisuus 1 2 3 4 5 6 7 8 9, 2, 4, 6, 8, 1, 12, 14, g/ha/d mg/l Kiintoaine kuormitus pitoisuus 5 1 15 2 25 l/s km 2 Valuma keskiarvo näyte Sivu 2 (2) Jakosuo_pvk1_212.xls; tulostus 25.4.213/9:56

Puh. 13328 PL2, Tutkijantie 2A 9571 Oulu Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 212 Kohde: Jakosuo Vesien käsittely: pvk1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesistöalue: Olhavanjoki Kunta: Ii Purkuvesistö: Paskajoki - Kaihuanjärvi Projekti: 16WWE1778 Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % 1 pvk1 yp 23.5.12 5,7 11 21 6 79 18 41 54 4,8 23.5.12-7 -173-62 -27 67 2 pvk1 yp 3 pvk1 yp 14.6.12 7,5 23 1 46 95 43 11 4 7 17 14.6.12 13-17 37 9 2 94-1264 4 73 4 pvk1 yp 5 pvk1 yp 1.7.12 7,2 2 11 81 1 1 233 2 4 3 3 1.7.12 1-11 -1-96 -18 99-5 -23-8 6 pvk1 yp 7 pvk1 yp 6.8.12 7,1 28 15 11 1 7 38 42 54 5 6.8.12 8-29 -67-82 24 99-2 -7-17 8 pvk1 yp 9 pvk1 yp 3.9.12 7,1 23 16 1 5 15 3.9.12 8-22 6 38 71 1 pvk1 yp 11 pvk1 yp 12 pvk1 yp 13 pvk1 yp 14 pvk1 yp 15 pvk1 yp Kesän ka Koko vuoden ka 6,9 21 18 61 128 29 26 3735 9 Kesän ka 7-55 -33-12 12 99-13 -24 52 6,9 21 18 61 128 29 26 3735 9 Koko vuoden ka 1 pvk1 ap 23.5.12 6,1 3 34 1 1,6 2 pvk1 ap 3 pvk1 ap 14.6.12 6,5 27 63 42 76 < 5 15 2 8 4,6 4 pvk1 ap 5 pvk1 ap 11.7.12 6,5 42 22 159 1 3 < 5 3 5 3 5,4 6 pvk1 ap 7 pvk1 ap 6.8.12 6,5 36 25 2 1 3 < 5 43 5 8 5,4 8 pvk1 ap 9 pvk1 ap 3.9.12 6,5 28 15 935 4,3 1 pvk1 ap 11 pvk1 ap 12 pvk1 ap 13 pvk1 ap 14 pvk1 ap 15 pvk1 ap Kesän ka 6,4 33 143 134 159 < 5 293 4633 4,3 Koko vuoden ka 6,4 33 143 134 159 < 5 293 4633 4,3 Lisätiedot: Nitraatti-nitriittitypen määritysraja 5 µg/l, mikäli näyte < 5 µg/l, analyysituloksena laskennassa käytetty 2,5 µg/l Sivu 1 (2) Jakosuo_pvk1_212.xls; tulostus 25.4.213/1:

Jakosuo Reduktio % 1 Kiintoaine pitoisuus mg/l 3 Reduktio % 1 Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l 3 75 5 25-25 -5-75 25 2 15 1 5 5-5 -1 25 2 15 1 5-1 -15 Reduktio % pvk1 yp pvk1 ap Reduktio % pvk1 yp pvk1 ap Reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l 5 16 4 14 3 12 2 1 1 8 6-1 4-2 2-3 Reduktio % pvk1 yp pvk1 ap Sivu 2 (2) Jakosuo_pvk1_212.xls; tulostus 25.4.213/1:

Puh. 13328 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 212 Kohde: Jakosuo Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: kem1 Kunta: Ii Koodinaatit: 3446652 7278895 Vesistöalue: Olhavanjoki Projekti: Purkuvesistö: Paskajoki - Kaihuanjärvi Tarkkailuluokka: Kesä Mittapadon valuma-alue: 135, ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 kem1 mp 23.5.12 6,6 21 72 1 3 5,9 23.5. 38 189,3 2 kem1 mp 14.6.12 6,5 7,6 56 29 1 6 3 1 1 4 5 12 24.5.-13.6. 4 39, 388 3,3 22,2,1 4,6,1 3,2 12,9 34 3 kem1 mp 1.7.12 6,9 14 16 97 1 5 < 5 76 12 33 14.6.-9.7. 13,5 819,1 46 3,9 48,5,3 5,1, 2,6 4,9 112 4 kem1 mp 6.8.12 7,1 16 218 17 1 6 < 5 95 12 24 1.7.-5.8. 19,5 254,2 541 4,6 64,9,7 6,4, 3,8 48,1 96 5 kem1 mp 3.9.12 6,6 5,1 24 1 8 5,4 6.8.-16.9. 19 1925,2 289 2,5 11,1 3,9 12 6 kem1 mp 4.1.12 6,7 38 95 2 2 12 17.9.-4.1. 42 42,6 13986,4 5958 51,1 1677 4,2 97,1 53 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 22 23 KESÄ keskiarvo 6,7 17, 14 99 1667 12 937 95 15,4 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 116 9,9 257,89,39 17,3 3,2 35,3 122 keskihajonta,2 11,8 72 71 38 16 17 433 1,9 Nettokuormitus g/ha d,72 13 14 Lisätiedot: 23.5.12 Kemikalointia ei ole vielä aloitettu 3.9.-19.8. Ei virtaamaa tai virtaamamittauksessa häiriö. Virtaamamittaus saatu toimimaan 2.8. 23.5.12 V-pato laskettu -> anturi ilmassa Kemikalointi päällä 4.6.-4.1. 14.6.12 V-pato alhaalla ja vuotaa reilusti alareunasta, anturi ilmassa Kemikalointialtaan imuruoppaus tehtiin 1.-4.1.212 18.6.12 Mittapato on korjattu Koska virtaamamittaus saatiin toimimaan vasta elokuun lopussa, 1.7.12 Anturi ilmassa virtaamana on käytetty pintavalutuskentän virtaamadataa Sivu 1 (2) Jakosuo_Kem 1_212.xls; tulostus 25.4.213/14:45

Jakosuo kem1 l/s km 2 1 Valuma keskiarvo näyte mg/l 35, Kiintoaine g/ha/d 1 9 8 7 6 5 4 3, 25, 2, 15, 8 6 4 3 2 1 1, 5, 2, 23.5.12 14.6.12 1.7.12 6.8.12 3.9.12 4.1.12 kuormitus pitoisuus µg/l 25 2 15 1 5 g/ha/d Kokonaisfosfori 5, 4, 3, 2, 1,, 23.5.12 14.6.12 1.7.12 6.8.12 3.9.12 4.1.12 µg/l 25 2 15 1 5 Kokonaistyppi 23.5.12 14.6.12 1.7.12 6.8.12 3.9.12 4.1.12 g/ha/d 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 kuormitus pitoisuus kuormitus pitoisuus Sivu 2 (2) Jakosuo_Kem 1_212.xls; tulostus 25.4.213/14:45

Puh. 13328 Fax. 1332825 PL2, Tutkijantie 2A 9571 Oulu Olhavanjoen turvetuotannon tarkkailu v. 212 Kohde: Jakosuo Vesien käsittely: kem1 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesistöalue: Olhavanjoki Kunta: Ii Purkuvesistö: Paskajoki - Kaihuanjärvi Projekti: Tarkkailuluokkteho Näytetiedot Veden laatu Reduktio % Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Pvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l % % % % % % % % % kem1 yp 14.6.12 7,1 17 26 21 2 2 6 1 4 4 7 12 14.6.12 8 55 78 86 27-4 21 4 kem1 yp 1.7.12 6,7 12 23 161 1 9 < 5 1 2 16 44 1.7.12-3 -17 3 4 21 37 25 25 kem1 yp 6.8.12 7,3 16 32 25 2 < 5 14 6 3 14 6.8.12 3 32 32 2 32-9 -71 kem1 yp 3.9.12 7,1 12 26 2 2 18 3.9.12 7 58 91 18 7 kem1 yp 4.1.12 6,6 35 71 2 7,9 4.1.12-2 -9-34 -1-52 Keskiarvo 7, 18 228 27 2 6 4 1 333 9 19 3 12 52 52 16-218 3-6 1 kem1 mp 14.6.12 6,5 7,6 56 29 1 6 3 1 1 4 5 12 kem1 mp 1.7.12 6,9 14 16 97 15 < 5 76 12 33 kem1 mp 6.8.12 7,1 16, 218 17 1 6 < 5 95 12 24 kem1 mp 3.9.12 6,6 5,1 24 1 8 5,4 kem1 mp 4.1.12 6,7 38 95 2 2 12 Keskiarvo 6,8 16,1 111 98,7 174 12 937 9 5 17,3 Lisätiedot: Kemikalointialtaan imuruoppaus tehtiin 1.-4.1.212 Sivu 1 (2) Jakosuo_Kem 1_212.xls; tulostus 25.4.213/14:45

Jakosuo reduktio % Kiintoaine pitoisuus mg/l reduktio % Kokonaisfosfori pitoisuus µg/l 1 75 5 25 5 45 4 35 3 1 8 6 4 36 3 24-25 -5-75 25 2 15 1 5 2-2 -4 18 12 6-1 -6 Reduktio % kem1 yp kem1 mp Reduktio % kem1 yp kem1 mp reduktio % Kokonaistyppi pitoisuus µg/l 3 3 25 2 2 5 15 2 1 5 1 5 1-5 -1 5-15 Reduktio % kem1 yp kem1 mp Sivu 2 (2) Jakosuo_Kem 1_212.xls; tulostus 25.4.213/14:45

Liite 4 Olhavanjoen vesistötarkkailun tulokset v. 212 Tulokset Nab Labs Oy aika paikka näyte- lämpö- happi happi ph sähkön- kiinto- väri kok.n NH4-N kok.p CODMn Fe a-kloro- fek. näkö- kok. syv tila joht. aine fylli kolit syv. syv. m C mg/l kyll.% ms/m mg/l mg/l Pt µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l kpl/1 ml m m 18.4.212 Kaihuanjärvi,8,9 6,5 46 6,5 7,88 4,5 25 1 28 14 23 4 4,3 1,2 18.4.212 Paskajoki,2,3 9,7 67 6,6 8,24 1,4 225 1 1 26 12 24 2 7,5,5 11.7.212 Kaihuanjärvi,6 19,6 6,9 76 7, 5,42 8,4 3 82 7 11 34 3 9 27,5,9 11.7.212 Paskajoki,1 14,4 8,3 81 7,4 12,12 8,5 325 1 17 2 29 5 1 > 8,3,3 3.9.212 Kaihuanjärvi,4 11,5 8,9 82 7,2 6,98 8,4 35 78 13 12 27 5 14,3 1,1 3.9.212 Paskajoki,2 9,5 9,4 82 7,4 14,55 2,9 2 92 29 14 17 3 1,3,3

Liite 5.1 Paskajoen ja Kaihuanjärven vesistötarkkailun tulokset kevättalvella ja heinä-syyskuussa keskimäärin O 2 ph Sähkön- Väri COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Chl-a Kiinto- Fek.koli johtavuus aine bakteerit n Kyll% ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kpl/1ml Paskajoki Talvi 77/88 1 68 1,1 2 15 13 948 44 3,6 1993 1994 1 59 6,5 6,8 17 2 14 159 91 2375 4,4 1995 1 66 6,3 6,9 2 22 124 1167 391 264 2,6 1996 1 83 7, 12,9 25 17 211 1172 687 4864 3,6 1997 1 79 6,8 13,4 8 14 27 1344 639 477 1, 1998 1 84 7,3 14,8 2 12 266 136 695 55 3,7 1999 1 83 7,1 14,7 1 15 27 15 84 52 3,2 2 1 73 6, 3,3 12 19 77 1 13 14,5 21 1 79 7, 14,9 25 18 33 18 85 63 4,3 22 1 49 6,2 5,3 1 15 11 1 33 22 2,4 23 1 42 6,5 13,8 2 22 23 99 22 52 1,7 24 1 78 6,9 16,5 2 14 3 14 65 6 3,7 25 1 78 6,9 11,7 325 32 44 12 5 81 6, 26 1 56 6,8 14, 275 27 39 14 6 68 2,9 27 1 8 7,1 14,9 225 15 26 13 88 6 2,3 28 1 72 6,9 1,7 275 28 24 12 46 53 3,3 29 1 83 7,1 15,3 225 18 31 14 69 58 5,6 21 1 84 7, 15,8 275 17 3 12 8 63 6,6 211 1 78 5,9 2, 125 2 92 64 1 15 8,7 212 1 82 6,6 8,2 225 24 12 11 26 27 1,4 keskiarvo 73 6,7 11 21 19 227 126 516 4631 3,6 Paskajoki Kesä 1977 1993 4 87 7,4 9,7 325 29 212 971 37 4641 3,7 148 1994 5 88 7,5 11,6 28 22 29 134 153 4395 7,1 45 1995 3 89 7,2 8,6 35 29 22 186 7 4476 4,6 24 1996 2 97 7,4 1,4 275 27 21 116 15 59 4,9 6 1997 2 77 7,1 8,4 275 3 193 1141 43 451 1,9 4 1998 2 74 7, 26,2 275 42 198 1274 79 4865 3,8 35 1999 2 75 6,8 6,6 415 43 223 1275 97 48 5,6 66 2 2 71 7, 7,6 375 38 275 935 65 59 4,1 7 21 2 88 7,2 9,7 288 28 229 935 5 49 3,5 3 22 2 86 7, 8,5 225 23 215 935 1 415 1,5 158 23 2 86 7,2 15, 188 17 17 795 22 375 1,6 34 24 2 79 6,6 7,9 288 38 16 955 75 37 6,4 18 25 2 83 7,3 13, 25 18 175 77 39 425 6,1 94 26 2 11 7,8 17,7 18 13 154 95 3 4 3,9 15 27 2 84 7,1 9,7 225 26 13 62 69 31 2,8 6 28 2 8 6,9 7,7 238 3 12 945 15 3 4,6 28 29 2 79 7,2 13,5 238 23 165 114 235 395 4,6 222 21 2 82 7,3 13,3 193 22 17 915 81 37 6,5 37 211 2 72 7, 12, 193 26 25 125 18 395 3,4 6 212 2 82 7,4 13,3 263 23 17 96 23 41 5,7 > 8 keskiarvo 83 7 12 267 27 189 984 69 4257 5 136

Liite 5.2 Paskajoen ja Kaihuanjärven vesistötarkkailun tulokset kevättalvella ja heinä-syyskuussa keskimäärin Kaihuanjärvi Talvi O 2 ph Sähkön- Väri COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Chl-a Kiinto- Fek.koli johtavuus aine bakteerit n Kyll% ms/m mg/l Pt mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l kpl/1ml 1977 3 45 9,6 193 15 111 946 57 14,4 1993 1994 1 41 6,6 8,2 3 19 149 177 196 658 4,8 1995 1 54 6, 5,4 225 26 89 953 11 345 2,8 1996 1 36 6,7 12,3 3 16 194 928 354 7272 6,9 1997 1 48 6,6 1,7 3 16 145 165 236 5792 5,2 1998 1 7 6,7 11,3 2 19 171 959 237 8846 5,4 1999 1 5 6,7 11,4 2 15 2 11 34 71 5,3 2 1 61 6, 4,4 25 26 84 76 11 38 1,7 21 1 6,6 11,7 3 18 2 8 47 76 4, 22 1 52 6,2 5,7 225 21 12 95 17 47 2,3 1) 23 1,5 6,4 16,8 225 13 24 84 69 17 28 24 1 13 6,5 13,1 3 16 19 9 35 88 14 25 1 56 6,5 8,4 325 29 2 83 19 71 6 26 1 64 6,6 1,8 25 23 22 96 28 71 5,6 27 1 42 6,5 1,7 25 18 17 46 3 71 4,2 28 1 57 6,5 7,2 3 3 11 1 24 57 3,3 29 1 63 6,7 12,1 3 22 21 13 4 82 4,5 21 1 23 6,6 13,6 35 15 19 11 49 83 9,2 211 1 64 6,1 3,6 15 2 83 11 19 2 3,2 212 1 46 6,5 7,9 25 23 14 1 28 44 4,5 keskiarvo 47 6,5 1 26 2 161 951 296 681 6,8 Kaihuanjärvi Kesä 1988 1 95 6,2 36 28 13 75 59 13,5 5,1 1993 4 82 7,2 6, 394 32 112 842 27 5884 23,1 6,4 2 1994 5 87 7,3 7,2 32 25 127 811 12 4829 21,2 7,6 1995 3 82 7,1 6, 35 27 126 754 15 4611 6,5 4,7 1996 2 8 7,3 6,5 263 25 114 78 11 5541 9,5 4,6 1997 2 84 7,2 6,5 3 28 119 871 11 5377 2,3 4,3 1998 2 65 6,5 18, 4 44 11 113 13 5155 12,6 4,8 19 1999 2 83 6,9 4,3 4 43 13 1 13 495 25, 13,5 4 2 2 84 7, 4,7 45 41 18 815 19 735 29, 14, 34 21 2 83 7,2 5,7 313 3 14 75 8 57 2, 7,4 6 22 2 78 7,1 9,5 275 26 19 75 9 495 25,3 5,1 8 23 2 82 7,4 8, 237,5 18 125 63 5 555 18,3 3,1 24 2 73 6,6 5,3 388 37 13 785 15 545 11,1 8,8 2 25 2 84 7,2 6,7 45 3 125 72 13 625 34,5 9,4 26 2 9 7,2 6,2 4 31 25 115 2,5 785 19,5 17,5 27 2 85 7, 5,9 35 34 12 69 5,3 54 17,7 9,2 3 28 2 76 6,7 4,4 35 4 19 965 11 515 12,7 9,4 174 29 2 81 7,2 6,4 275 21 115 195 67 48 24,8 6,8 21 2 77 7,1 6, 25 32 125 935 23 51 9,4 6,5 32 211 2 7 7, 6,5 297,5 32 134 85 14 56 14,2 4,7 212 2 79 7,1 6,2 325 31 115 8 1 445 2,4 8,4 keskiarvo 81 7,1 6,8 34 31 129 835 15 5517 19 7,7 29 1 ) Vettä jään alla vain 1 cm

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tuloksia Liite 6 (Ympäristöhallinnon OIVA tietopalvelu, Hertta-tietokanta) Olhavanjoki rautatie s Näytesyv. Lämpötila Happi Happi ph Alkaliniteetti S-joht. Väri CODMn Rauta Kiintoaine Sameus Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 2,3 -N NH 4 -N Aika m C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg Pt/l mg/l µg/l mg/l FNU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 12.3.212,4,2 12,7 87 6,7,67 9,2 2 18 42 6,2 16 73 62 79 28 82 7.5.212,4,6 12,7 89 6,3,37 3,4 22 29 15 5,4 4,1 39 17 97 3 36 7.8.212,4 15,3 9,4 94 7,4,57 8,3 225 23 51 6,8 11 59 38 64 1 4 17.1.212,4 2,5 12,8 94 6,6,218 4,8 24 34 34 8,8 6,8 49 31 79 12 27 Keskiarvo,4 4,65 11,9 91 6,8,342 6,4 221 26 355 6,8 9,5 55 37 798 2 37

Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A 959 Oulu Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 62595-6 Puh. +358 1 3328 www.poyry.fi Päiväys 2.5.213 Sivu 1 (1) Asia: Vapo Oy, Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Oheisena toimitamme Vapo Oy:n Olhavanjoen turvetuotannon päästö- ja vesistötarkkailuraportin vuodelta 212. Ystävällisin terveisin Hanna Kurtti Jakelu Vapo Oy, Oulu 2 kpl Oulunkaaren ympäristöpalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (Kalliokoski, Eerola) 2 kpl Kainuun ELY-keskus, kalatalousyksikkö Suomen ympäristökeskus / YT-yksikkö