Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet

Transkriptio

1 Lausunto Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet Tausta: Kalastajat olivat tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren jätevedenpuhdistamon poistoputken suuta. Keski-Suomalaisen lehtiartikkeli aiheesta : Wiitaseudun Energia aloitti Keitelejärven jäälle nousseen lietteen poiston. Kaikella todennäköisyydellä liete on kertynyt vuosien aikana purkuputkeen tai sen päähän, ja noussut nyt mikrobitoiminnan vuoksi pintaan. Purkuputken suulle kerääntyneen lietteen määrä selvitetään keväällä sukeltamalla ja sen perusteella päätetään mahdollisesta lietteen poistosta. Valvovan viranomaisen ja ympäristötoimen kanssa on sovittu, että jätevedenpuhdistamon toimintaa tarkkaillaan tehostetusti. Vesistön tilaa seurataan ylimääräisellä vesistötarkkailulla. Lisäksi puhdistamolla teetetään neljä ylimääräistä jätevesitarkkailua kuluvan vuoden aikana. Näytteenotto: Nablabs Oy otti ylimääräiset näytteet jätevedenpuhdistamon tarkkailuun kuuluvilta havaintopaikoilta eli Keitele 32 (YK ) ja Keitele 7B (YK ) sekä Keitele 7 (YK ). Puhdistamolta jätevedet johdetaan putkella Keski-Keiteleeseen noin 290 metrin päähän rannasta Keiteleen Kymönselkään.. Havaintopaikoista 7B sijaitsee lähinnä purkuputken päätä (noin 900 m eteläkaakkoon purkuputkesta). Havaintopaikkojen sijainti on esitetty liitekartassa 1. Näytteenottohetkellä jäätä oli cm, mutta jään päällä ei ollut lunta. Näytteet otettiin havaintopaikolta Keitele 32 (syvyys 29,5 m) ja Keitele 7 (syvyys 21 m) pinnasta ja viiden metrin välein eri syvyyksistä ja lisäksi 1 metri pohjan yläpuolelta. Havaintopaikalla Keitele 7B syvyyttä oli vain 5,6 m ja sieltä otettiin pintavesinäytteen lisäksi näyte 1 m pohjan yläpuolelta. Kaikista vesinäytteistä määritettiin lämpötila, hapen pitoisuus ja kyllästysaste, ph, sähkönjohtavuus, väri, kemiallinen hapenkulutus COD Mn kokonaisfosfori ja sameus. Pintavedestä, välivedestä ja 1 m pohjan yläpuolelta otetuista näytteistä määritettiin kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitriittityppi ja nitraattitypen summa sekä enterokokkibakteerit. Koliformiset bakteerit määritettiin vain pintavesistä.

2 Tulokset: Keiteleen kaikkien havaintopaikkojen pinta- ja välivesien veden laadut olivat hyvät, sillä vedet olivat kirkkaita, vähäravinteisia ja hapekkaita. Puhdistamon purkuputken lähimmillä havaintopaikolla Keitele 7B ja Keitele 7 vedet olivat laadullisesti hyviä myös pohjan tuntumassa, eikä jätevesien vaikutuksia esiintynyt. Ulosteperäisiä bakteereja vesissä oli erittäin vähän. Purkuputkesta Kymönkosken suuntaan noin 1,3 km etäisyydellä sijaitsevalla havaintopaikalla Keitele 32 pohjanläheisissä vesikerroksissa esiintyi runsaasti typpiyhdisteitä, etenkin ammoniumtyppeä. Lisäksi myös fosforipitoisuus oli pohjan lähellä selvästi pintavesiä korkeampi. Ammoniumtyppi hapettuu nitraattitypeksi kuluttaen happea ja tästä johtuen happivaje oli pohjan tuntumassa suuri. Tuloksien tarkastelu: Jätevedenpuhdistamoilla typen poisto jää heikoksi, joten vesistövaikutukset näkyvät yleensä typen pitoisuuksien kohoamisena. Puhdistamot poistavat fosforia hyvin, mutta myös fosforipitoisuuksien kohoaminen voi olla seurausta jätevesipäästöistä. Ulosteperäisten bakteerien runsas esiintyminen vedessä voi johtua jätevesistä, mutta niitä tulee veteen myös karjataloudesta. Talvisin jätevedet pintavesiä raskaampina sekoittuvat pohjanläheisiin vesikerroksiin, joten vaikutukset näkyvät lähinnä vain pohjan tuntumassa. Viitasaaren jätevedenpuhdistamon purkualuetta lähimmillä vesistöhavaintopaikoilla (Keitele 7B ja Keitele 7) ei esiintynyt otettujen näytteiden hyvän vedenlaadun perusteella jätevesivaikutuksia. Jätevedet kulkeutuvat talvisin pohjan tuntumaan, joten jään päällä esiintynyt liete lienee noussut jään pintaan jo paljon havaittua aiemmin. Liete on voinut nousta pintaan vesistön jäätyessä, jolloin kaikki vesikerrokset ovat tasalämpöisiä ja pääsevät sekoittumaan pohjia myöten. Purkuputkea lähimmällä havaintopaikalla Keitele 7B vedenlaatu on ollut yhtä hyvää maaliskuussa 2012 ja 2014 kuin huhtikuussa 2014, eikä jätevesivaikutuksia ole esiintynyt. Sen sijaan maaliskuussa 2012 ja 2014 havaintopaikalla Keitele 7 esiintyi lieviä jätevesivaikutuksia, sillä alusveden fosforipitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin pintavesissä ja vesikin sameampaa. Oletettavasti myös typpeä oli alusvesissä tavallista enemmän, mutta typpi ei kuulunut alusveden perusmäärityksiin. Havaintopaikalla Keitele 32 esiintyi huhtikuussa 2014 pohjan läheisissä vesikerroksissa selviä jätevesivaikutuksia, sillä veden korkeat typpipitoisuudet kuvastavat tyypillisesti jätevesivaikutuksia. Etenkin ammoniumtypen korkea pitoisuus on selvä osoitus

3 jätevesivaikutuksista. Myös fosforia oli pohjan läheisessä vesikerroksessa selvästi enemmän kuin pintavedessä, joka sekin viittaa jätevesivaikutuksiin. Pohjanläheisten vesikerroksien virtaussuunta voi olla täysin päin vastainen pintavesiin nähden, joten jätevesien kulkeutumisesta alueella ei ole tietoa. Havaintopaikalle Keitele 32 alueelle tulee kuormitusta Kymönkosken suunnasta ja siten on epävarmaa, ovatko havaitut jätevesivaikutukset peräisin Kymönkosken suunnalta vai Viitasaaren jätevedenpuhdistamolta. Myös maaliskuussa 2012 ja 2014 havaintopaikalla Keitele 32 pohjan läheisissä vesikerroksissa esiintyi jätevesivaikutuksiin viittaavia parametreja kuten happivajetta ja kohonneita fosforipitoisuuksia. Typen pitoisuuksista ei ole tietoa, sillä se ei kuulunut alusveden määrityksiin. Päätelmät: Ylimääräisissä otetuissa jätevedenpuhdistamon vesistövesinäytteissä ei havaittu lähimmillä havaintopaikoilla (Keitele 7 ja Keitele 7B) jätevesivaikutuksia, sillä vedet olivat hapekkaita, vähäravinteisia ja kirkkaita kaikissa vesikerroksissa. Myös aiempien vesistötarkkailutuloksien perusteella purkuputkea lähimpänä sijaitsevan havaintopaikan Keitele 7B veden laatu on ollut hyvää, eikä jätevesivaikutuksia ole esiintynyt. Kauempana purkuputkesta sijaitsevalla havaintopaikalla Keitele 7 on sen sijaan aiemmissa tarkkailuissa esiintynyt alusvedessä lieviä jätevesivaikutuksia, joten sen suhteen vedenlaatu oli parempi huhtikuussa Havaintopaikan Keitele 32 pohjanläheisissä vesikerroksissa typpipitoisuuksien korkea pitoisuus ja pintavesiin nähden lievä fosforipitoisuuden kohoaminen kuvaavat jätevesivaikutuksia. Erityisesti ammoniumtypen havaittu korkea pitoisuus on tyypillistä nimenomaan jätevesille. Havaintopaikalle Keitele 32 alueelle tulee kuormitusta Kymönkosken suunnasta ja kun vesien virtauksista alueella ei ole tietoa, niin ei voi päätellä, mistä havaitut jätevesivaikutukset ovat peräisin. Havaintopaikalla on esiintynyt myös aiemmissa tarkkailuissa alusveden veden laadun heikentymistä, joten alueelle on kohdistunut kuormitusvaikutuksia jo aiemminkin. Liitteet: Kartta tarkkailupisteistä Kokkolassa Pöyry Finland Oy

4 Jorma Keränen, limnologi, FM Jakelu: Wiitaseudun Energia Oy, Timo Jokinen Wiitaseudun Energia Oy, Toni Huuskonen Wiitaseudun Energia Oy, Pertti Paananen Viitasaaren kaupunki, ympäristösihteeri Katja Lappalainen Keski-Suomen ELY-keskus, Jukka Mutila Keski-Suomen ELY-keskus, kirjaamo

5 LIITE. Keitele 32 Jv-puhdistamo Purkuputki Keitele 7B Keitele 7 Mittakaava 1: Koordinaattijärjestelmä: KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : ,5 km