Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1"

Pasi Melasniemi
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / / / Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta merkitsee raportin Espoon järvien talvitutkimuksista vuonna 2012 tiedokseen. Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Ympäristökeskuksen vesistötutkimuksen tarkoituksena on seurata Espoon merkittävimpien vesistöjen veden laatua ja järvillä tehtävien kunnostustoimien vaikutuksia. Talvisin seurataan järvien happitilanteen kehittymistä ja vedenlaatua jääpeitteisen kauden lopulla. Tarkkailusta ja tulosten raportoinnista vastasi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Raportti järvien talvitutkimuksista vuonna 2012 on nähtävissä lautakunnan kokouksessa. Tarkkailtavat järvet ja näytteenotto Bodominjärven, Lippajärven, Pitkäjärven Kalajärven ja Myllyjärven (Pakankylä) happitilannetta seurattiin kuukausittain tammi maaliskuussa. Maaliskuussa tutkittiin veden fysikaalis-kemiallis-hygieenistä laatua näiden järvien lisäksi myös Luukinjärvestä, Matalajärvestä, Metsälammesta, Hakjärvestä ja Hannusjärvestä. Tarkkailun tulokset Vuoden 2011 marras- ja joulukuu olivat runsassateisia, minkä takia vesistöt olivat vuoden vaihteessa tulvakorkeuksissa. Järvet jäätyivät vasta tammikuun alun pakkasilla. Myöhäisen jäätymisen ja runsaan vesitilanteen ansiosta järvillä ei ollut odotettavissa pahoja happiongelmia. Toisaalta runsas valunta ennen talven tuloa huuhtoi järviin paljon happea kuluttavaa ainesta. Jäät lähtivät huhtikuun loppupuolella eli tavanomaiseen aikaan. Bodominjärvessä päällysveden happitilanne pysyi hyvänä koko talven. Alusvedestä happi kului nopeasti. Maaliskuussa happi oli kulunut lähes loppuun pohjan lähellä. Pohjan hapettomuus lisäsi alusveden fosforipitoisuutta. Maaliskuussa Bodominjärven vesi oli erittäin savisameaa, emäksistä ja runsasravinteista. Fosfori- ja typpipitoisuuksien perusteella Bodominjärvi on rehevä.

Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 Kuva 1: Tarkkailuun kuuluvat havaintopaikat v Lippajärvessä happitilanne pysyi hapetuksen ansiosta tyydyttävänä. Happitilanne oli samankaltainen kuin edellisinä vuosina. Lippajärven vesi oli sameahkoa ja emäksistä. Ravinnepitoisuudet olivat rehevän järven luokkaa. Lippajärveä hapetetaan kesällä ja talvella. Pitkäjärvessä happipitoisuus väheni talven aikana selvästi. Pohjan lähellä happi oli jo helmikuussa lähes loppu. Myös pinnan lähellä muodostui maaliskuuhun mennessä selvä happivaje (happikyllästys 37 %). Vesi oli sameaa ja ravinnepitoisuudet suuria. Pitkäjärven happitilanne oli edellistalvia heikompi, koska järveä ei hapetettu talvella Pitkäjärven hapetinta ei käynnistetty, koska laitteen tekemän heikon jään alueen merkitsemiseen tarvittavaa merkkipoijua ei löydetty lumen alta. Kalajärvessä happitilanne oli tammikuussa hyvä, mutta lopputalvesta enää tyydyttävä. Maaliskuussa sulamisvedet paransivat tilannetta hieman

Pitkäjärvessä happipitoisuus väheni talven aikana selvästi. Pohjan lähellä happi oli jo helmikuussa lähes loppu.

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 helmikuuhun verrattuna. Syksyn valumavesien tuoma humus on saattanut vaikuttaa siihen, että Kalajärvestä happi kului nopeammin kuin edellisinä talvina. Fosforipitoisuuden perusteella järvi on karu. Runsas humusaines kasvatti typen määrää. Matalajärven vesi oli maaliskuussa hapetonta. Järven hapettimen teho ei riitä pitämään laajaa aluetta hapellisena. Maaliskuun tulosten perusteella järven vesi oli sameaa, runsassuolaista ja emäksistä. Ravinteita, etenkin fosforia, oli runsaasti. Tulosten perusteella järvi on ylirehevä. Myllyjärvessä (Pakankylä) pintaveden happitilanne oli tammikuussa hyvä, mutta se heikkeni tyydyttäväksi maaliskuuhun mennessä. Happitilanne säilyi pohjan lähellä melko hyvänä koko talven. Sisäistä kuormitusta ei havaittu. Myllyjärvi on karu ja sen vesi on hapanta. Fosfori- ja typpipitoisuudet olivat luonnontilaisen järven tasolla. Luukinjärven hapetuksesta huolimatta pohjanläheisestä vedestä oli maaliskuussa happi loppunut. Pintavedessäkin oli selvä hapen vajaus (happikyllästys 32 %). Ravinnepitoisuuksien perusteella järvi on rehevä. Hakjärven happitilanne oli maaliskuussa hyvä. Happea oli pohjan lähelläkin vielä kohtalaisesti jäljellä (happikyllästys 35 %). Järven vesi on hieman hapanta ja ravinnetaso on karuille vesille ominainen. Hannusjärven happitilanne pysyi tyydyttävänä. Katualueiden hulevedet kasvattavat veden suolapitoisuutta. Ravinnepitoisuudet olivat reheville järville ominaiset. Varsinkin fosforipitoisuus oli suuri. Metsälammen vesi oli hapetonta. Metsälammen vesi on runsashumuksista ja -ravinteista. Järven tila on huono. Yhteenveto tarkkailun tuloksista Matalajärvi ja Metsälampi olivat maaliskuussa hapettomia. Matalat ja rehevät järvet ovat herkimpiä hapen loppumiselle. Talven aikana happitilanne muodostui heikoksi Pitkäjärvessä, mutta myös Lippajärvessä ja Luukinjärvessä, vaikka niitä hapetetaan. Bodominjärvessä happivaje rajoittui pohjan läheiseen veteen. Nämä järvet ovat reheviä, joten hapen kuluminen on niissä nopeaa. Kalajärven ja Hannusjärven happipitoisuus säilyi tyydyttävänä pienestä vesitilavuudesta huolimatta. Karuissa Hakjärvessä ja Myllyjärvessä happitilanne pysyi hyvänä läpi talven. Hapetus on yleinen rehevien järvien kunnostuskeino. Sen avulla torjutaan happikatoa, vähennetään fosforin liukenemista pohjasedimentistä veteen ja lisätään järven eliöstön hyvinvointia. Kaupunki hapettaa Lippajärveä, Luukinjärveä, Matalajärveä ja Pitkäjärveä. Hannusjärven suojeluyhdistys hapettaa Hannusjärveä. Hapetus ei riittänyt pitämään Lippajärven ja Luukinjärven happitilannetta enää lopputalvesta hyvänä. Hapetuksen ansiosta pintavedessä oli happea kuitenkin noin 5 mg/l, joka on ahven- ja särkikaloille vielä riittävä happipitoisuus. Ravinnepitoisuudet ovat lähellä luonnontasoa Kalajärvessä, Myllyjärvessä ja Hakjävessä. Näiden järvien valuma-alueet ovat pääasiassa metsää.

Järven hapettimen teho ei riitä pitämään laajaa aluetta hapellisena. Maaliskuun tulosten perusteella järven vesi oli sameaa, runsassuolaista ja emäksistä. Ravinteita, etenkin fosforia, oli runsaasti.

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 Tiedoksi Muut tarkkailtavat järvet ovat reheviä. Fosforipitoisuus oli suuri etenkin Matalajärvessä, Hannusjärvessä ja Pitkäjärvessä. Typpipitoisuus oli suurin Pitkäjärvessä, mutta myös muissa järvissä oli maatalouden kuivatusvesien ja hulevesien takia runsaasti typpeä. Useimmat tarkkailuun kuuluneista järvistä ovat ruskeavetisiä. Vähähumuksisia olivat Hakjärvi, Bodominjärvi, Myllyjärvi ja Lippajärvi. Tutkittujen järvien ph oli lähellä neutraalia ja puskurikyky oli hyvä. Ainoa poikkeus oli hapan Myllyjärvi. Kaikkien tarkkailussa mukana olleiden järvien hygieeninen laatu oli erinomainen.

Typpipitoisuus oli suurin Pitkäjärvessä, mutta myös muissa järvissä oli maatalouden kuivatusvesien ja hulevesien takia runsaasti typpeä.

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5

Samankaltaiset tiedostot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.