Kansalaisopisto Kirjasto Koulutoimi Kulttuuritoimi Liikuntatoimi Nuorisotoimi Musiikkiopisto Vastuutoimielin: 55 SIVISTYSLAUTAKUNTA Vastuuviranhaltija: Sivistysjohtaja Tehtävä: 220 Yleissivistävä koulutus STRATEGIA JA PALVELUAJATUS Yleissivistävän koulutuksen strategia ja palveluajatus on kirjattu sivistyskeskuksen strategiaan. SIVISTYSKESKUS luo laadukkailla ja monipuolisilla palveluilla edellytyksiä väestön menestymiselle työelämässä, omaehtoiselle harrastustoiminalle ja elinikäiselle oppimiselle sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Asiakasulottuvuus Omatoimisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Asiakkaiden tarpeista lähtevä palvelutarjonnan laatu ja saavutettavuus tasapainossa Henkilöstö Osaava ja motivoitunut henkilöstö Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen Prosessit ja rakenteet Alueellisen vetovoimaisuuden vahvistaminen Joustava ja tehokas organisaatio Toiminnan suunnittelussa toteutetaan ennakoivaa vaikutusten arviointia Taloudelliset resurssit Tasapainoinen talous Pitkäjänteinen ennakoiva arviointi talouden suunnittelun pohjana
KATSAUS VUODEN 2015 TOIMINTAAN Vuosi 2015 jää sivistyspalveluiden osalta historiaan erityisesti varhaiskasvatuspalveluiden siirron valmistelusta Peruspalvelukuntayhtymä Kalliosta osaksi Ylivieskan kaupungin sivistyspalveluita. Varhaiskasvatuspalveluiden siirtoa valmisteltiin kaikkien kuntayhtymän jäsenkuntien osalta. Vuonna 2015 oppilasmäärä jatkoi kasvuaan ja syksyllä koulun aloitti 40 oppilasta enemmän kuin keväällä lopetti. Kasvusta reilu kolmasosa oli muuttoliikkeen aiheuttamaa. Oppilasmäärän kasvu vähitellen lisännyt resurssipaineita sekä uusien alkuopetusluokkien että. iltapäivätoiminnan, koulukyytien ja koulunkäyntiavustajien osalta. Ylivieskan väkiluvun nopean kasvun vuoksi perustettu kouluverkkotyöryhmä sai työnsä päätökseen marraskuussa 2014. Työryhmä esitti jatkosuunnitteluun vaihtoehtoja laajuudeltaan riittävän kouluverkon kehittämiseksi. Kaupunginhallituksen nimeämä virkamiestyöryhmä jatkoi valmistelua investointiesitysten tasolle. Katajan koulun peruskorjaus ja laajennus oli edennyt vuoden 2015 loppuun mennessä suunnitteluvaiheeseen. Muiden investointien osalta työ oli vuoden lopussa kesken. Päätöksiä muista kouluinvestoinneista tehdään keväällä 2016. Esiopetus jatkui edellisten vuosien tapaan yhteistyössä peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatuksen kanssa. Vuodesta 2016 alkaen sivistyspalvelut järjestävät myös päiväkodeissa annettavan esiopetuksen. Esiopetusta annettiin Katajan, Kiviojan, Niemelän, Päivärinnan, Rahkolan, Rannan ja Raudaskosken kouluilla. Syksystä alkaen Niemelän opetusryhmä oli 0.-1.luokka. Koululaisten iltapäivätoimintaa on vuonna 2015 hoidettu sivistyspalveluiden omana toimintana. Toimintaa järjestettiin Katajan, Päivärinnan, Niemelän, Kiviojan, Ojakylän, Rahkolan, Rannan, Raudaskosken ja Vähäkankaan kouluilla. Iltapäivätoiminnan ohjaajina ovat toimineet koulunkäyntiavustajat. Perus- ja esiopetuksen opetussuunnitelmat uudistuvat vuonna 2016. Opetussuunnitelmien uudistustyötä tehtiin vuoden 2015 aikana VESO-päivissä, eri työryhmissä sekä koulutasolla. OPS 2016-työhön on nimetty eri koulujen opettajista muodostuva ohjausryhmä ja koordinaattori. OPS 2016-työtä tehdään yhteistyössä Alavieskan kanssa. Uudistettu opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen. ETU-luokan toiminta on jatkunut Raudaskosken koululla. Kyseessä on korkeintaan viiden oppilaan pienryhmä, johon on sijoitettu määräaikaisesti oppilaita, jotka eivät kykene toimimaan tavanomaisessa luokkayhteisössä. Toiminnalla on tavoitteena
kuntouttaa oppilaita kolmesta kuukaudesta yhteen lukuvuoteen kestävällä toiminnalla niin, että he voivat palata takaisin omaan opetusryhmäänsä. Raudaskoskella toimii myös pesäluokka, joka on tuetun opetuksen pienryhmä. Ryhmä on tarkoitettu lähinnä perhekodeista tuleville oppilaille, joilla on vaikeuksia sopeutua isompaan luokkayhteisöön. Jokirannan koululla toiminut syksystä 2013 joustavan perusopetuksen luokka eli JOPO. Syksyllä 2015 toiminnan aloitti kaksi JOPO-ryhmää 8.lk ja 9.lk. JOPO on tarkoitettu nuorille, joilla on vaikeuksia sopeutua tavanomaiseen koulunkäyntiin ja he ovat syrjäytymisvaarassa. JOPO:ssa oppilaan oppimissuunnitelmassa painotetaan toiminnallisuutta mm. työharjoittelua on normaalia enemmän. JOPO:ssa on enintään 10 nuorta. Koulunkäyntiavustajien määrän kasvu on vähentynyt huippuvuosista, mutta tuen tarpeen paine on merkittävä. Asiantuntijalausuntojen perusteella avustajia tulisi rekrytoida nykyistä enemmän, mutta resurssin käyttöön liittyvän kouluille annettavan sovellusohjeen mukaan sama henkilö voi toimia useamman lapsen henkilökohtaisena avustajana. Avustajien käytön pääpaino on suunnattu oppilaiden henkilökohtaisiin avustajiin, niin että avustajille on nimetty tietyt lapset, joilla on lääkärin tai vastaavan viranomaisen lausunto avustajatarpeesta. OKM:n opetusryhmien pienentämiseen tähtäävällä hankkeella ja siihen sisältyvällä erityisvaltionavustuksella on voitu pienentää opetusryhmiä. Käytännön toteutuksena on ollut resurssiopettajatoiminta, samanaikaisopetus ja jakotuntien lisääminen. Koulukuljetusohjesääntö on uudistettu vuoden 2011 aikana ja vuonna 2015 sisällönmukaiseen toimintaan on edelleen kiinnitetty huomiota. Ohjesääntö linjaa koulukuljetusten myöntämisperiaatteet, antaa koulukuljetuksia koskevia ohjeita niin tavallisiin kuin poikkeustilanteisiin. Myös liikenneturvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Ohjesääntöön on kirjattu muistilista oppilaan, kodin, koulun ja kuljettajan vastuista ja tehtävistä koulukuljetusten aikana. Koulukuljetukset kilpailutettiin keväällä 2015. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistui 1.8.2014. Lainmukaisia uusia toimintatapoja ja henkilöstöresursseja on valmisteltiin syksyn 2014 aikana. Laki laajensi kunnan vastuuta järjestää oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita esiopetuksesta toisen asteen koulutuksen opiskelijoihin. Lainmukaiset velvoitteet kyettiin täyttämään kevättalvella 2015, kun koulupsykologi aloitti virassaan. Ammatillisen toisen asteen kuraattoripalvelut hankittiin Ylivieskan ammattiopistolle yksityiseltä palveluntuottajalta.
Keväällä 2015 lukion remontti valmistui ja koulu pääsi uusittuihin tiloihin. Remontissa korjattiiin sisäilmahaittoja aiheuttaneita tekijöitä ja samalla lukiorakennuksen toiminnallisuutta parannettiin. Eriasteisia sisäilmaongelmia on ollut tutkittu vuonna 2015 Rahkolan, Raudaskosken, Jokirannan ja Katajan kouluilla. Edellisvuosien lukion oppilasmäärän lasku taittui syksyllä 2015. Oppilasmäärä oli syksyllä 2015 243. Tilakysymys on aiempina vuosina aiheuttanut luonnollisesti haasteita lukion vetovoimaisuuden osalta, ja nyt tilat on saatu korjattua. Menestys valtakunnallisissa yo-vertailuissa ole ollut kovin hyvä, mutta Ylivieskan lukion hyvä tuloksellisuus näkyy kuitenkin kirjoittaneiden ylioppilaiden sijoittumisessa jatko-opintoihin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Lukion opetustoiminnan näkyvä kehittäminen ja vahvuuksien esille tuominen on tärkeää. Lukion kiinnostavuutta lisäävä lukioakatemia toimii edelleen monipuolisesti. Syksyllä 2015 Ylivieskan lukio ja Ylivieskan ammattiopisto YSO aloittivat kaksoistutkintoyhteistyön. Henkilöstön koulutusta oli vuonna 2015 tarjolla niin Ylivieskan ja Nivala-Haapajärven seutukuntien yhteisen OSAAVA- hankkeen kuin mm. OPH:n, AVI:n, OKM:n, kuntien ja kesäyliopiston tuottamana.
TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2015 ASIAKASNÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä Toimiva ja tarkoituksenmukainen kouluverkko Opetuksen järjestelyt Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Toteutuminen 2015 Asutus ja kouluverkko tasapainossa Toimivat, turvalliset, terveelliset ja ajanmukaiset oppimisympäristöt Laadukas opetus Oppimistulosten parantaminen Ennakoiva opetuksen järjestelyn suunnittelu Lukion ja Rahkolan korjaustyöt loppuun Kouluverkkotyöryhmän toimenpiteiden toteutus Pätevät opettajat ja avustajat Päättötodistus 100 % Jatko-opintoihin 100 % Yo-tulos valtakunnan keskitasossa Osallistuttu kaavatiimin työhön Lukio valmis Rahkola kesken Peruskorjaus ja laajennus suunnitteluvaiheessa (ei avoimia vakansseja) Ei ole toteutunut OPS-uudistus Opiskelun tuen järjestäminen menetelmien kehittäminen Tuetun opetuksen kehittäminen OPS-uudistustyö käynnissä Tarjottu valinnaisuus toteutuu tasapuolisesti ETU-lk, pesäluokka, opetus perhekodissa, JOPO-luokka Oppilashuolto Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Oppilashuollon uusitun toimintamallin käyttöönotto Kuraattori- ja psykologitoiminta lain edellyttämällä tasolla Henkilökohtaista avustajaa tarvitsevista huolehditaan ensisijaisesti Koulun tuki kasvatustyöhön minimissä 1.8.2014 voimaantulleen lain mukaan Koulun kautta organisoitua perhetyötä tehdään ETU-luokassa
TALOUSNÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä Tavoitteiden ja resurssien tasapaino Talousprosessit Kustannusrakenteen analysointi Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Toteutuminen 2015 Toiminta kustannustehokasta * riittävät resurssit * talous tasapainossa Kustannustietoisuus kaikille toiminnan tasoille Koulujen tasapuoliset toimintamahdollisuudet Kustannustehokas koulutus Resurssit pedagogisin perustein Seuranta koulun tasolle saakka Koulu- ja oppilaskohtainen seuranta sekä vertailu Tunnuslukujen mukaan toteutunut Tuntikehys- ja avustajapäätöksissä toteutunut Viralliset raportit tulevat viiveellä Vertailujärjestelmä puuttuu PROSESSIT JA RAKENTEET NÄKÖKULMA Kriittinen menestystekijä Päätöksen teko Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Toteutuminen 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ohjenuorana Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Arvionti ei ole käytössä HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA Laadun arviointi osana kehittämis- ja johtamistyötä Laadunarvioinnin toteuttaminen Toteutettu OPS-prosessin yhteydessä Kriittinen menestystekijä Osaamisen varmistaminen Strateginen tavoite Tavoitetaso 2015 Toteutuminen 2015 Osaava henkilöstö Koulutussuunnitelman laatiminen työyksiköissä Ei ole toteutunut kattavasti OSAAVA -koulutushanke VESO / täydennyskoulutus Koulutuksiin on osallistuttu VES:n mukaan
TUNNUSLUVUT YLEISSIVISTÄVÄ KOULUTUS TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP 2015 Oppilasmäärä 20.9. Esiopetus 114 119 119 111 Vuosiluokat 1-6 1212 1223 1223 1264 Vuosiluokat 7-9 542 556 556 573 Peruskoululaiset 1754 1779 1779 1837 Peruskoulu ml esikoululaiset 1 868 1 898 1 898 1948 Lukio 270 232 232 238 yli 18 v / etälukiolaiset 5 1 1 5 Aineopiskelijat 16 10 10 22 Lukio yhteensä (tutkintotavoitteiset) 275 233 233 243 Opetusryhmien keskikoko keskimäärin (1-9 vsl) 19 21 21 19 Käyttökustannukset / oppilas Peruskoulu, mukaan lukien esiopetus 6 976 7 099 7 085 7 266 Lukio 7 363 8 792 8 872 8 523 Ateriakustannus / oppilas 2,19 2,66 2,55 2,55 Peruskoulujen lukumäärä 10 10 10 10 Lukioiden lukumäärä 1 1 1 1 Vakanssit 20.9. Opettajat / peruskoulu yhteensä 129 131 130 133 Virat 122 125 126 126 Tuntiopettajat 7 6 4 7 Opettajat / lukio yhteensä 22 22 22 22 Virat 21 20 21 21 Tuntiopettajat 1 2 1 1 Opetusresurssit yhteensä 151 153 152 155 Koulujen muu henkilökunta 4 4 4 4 Koulunkäyntiavustajat (vak.toimet) 20 33 33 33 Koulunkäyntiavustajat (määräaikaiset) 25 22 27 Koulu/siv.toimen hallinto 3,5 3,5 3,5 3,5 Tilat Koulut, lkm 11 11 11 11