Erja Vitikka Opetusneuvos, KT Opetushallitus
Oppilaat oppivat yhä enemmän virtuaalisissa ympäristöissä ja hankkivat monipuolisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, joita koulutyössä ei osata hyödyntää Ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa nuoret ovat auktoriteetteja ja johtavat digitaalista vallankumousta Tulevaisuuden koulusta häviävät seinät ja perinteiset rajat: koko maailma on oppimisen ympäristö
Tulevaisuuden koulu: teknologiaa, aikuisten läsnäoloa ja mahdollisuuksia vaikuttaa Moniarvoistuvassa maailmassa voi koulussa opetella eri ryhmien välistä vuorovaikutusta, vierauden ylittämistä ja erilaisuuden hyväksymistä Koulu sosiaalisena yhteisönä säilyy ja sitä tarvitaan
Koulukonteksti Suuret yksiköt Pienenevät resurssit Erilaistuvat oppilasryhmät Erilaiset opettajaryhmät
Mihin opetuksella pyritään? Mitkä ovat koulutuksen päämäärät? Mitä opetetaan, mitkä ovat oppimisen sisällöt? Millaisin työtavoin, menetelmin ja välinein opiskellaan ja toteutetaan opetusta? Missä opiskelu ja oppiminen tapahtuvat? Milloin opiskelu ja oppiminen tapahtuvat? (Miller, 2010)
toimijuus, pystyvyys yksilö, persoona sosiaalisen yhteisönsä ja kulttuurinsa jäsen: erilaisuus, moniarvoisuus diginatiivi
DIGINATIIVIT Käyttävät useita medioita samanaikaisesti prosessoivat tietoja eri tavalla kuin aiemmat sukupolvet 8-18-vuotiailla on parempi lähimuisti kuin aiemmin Lasten ja nuorten älykkyysosamäärä on korkeampi kuin koskaan aikaisemmin Uhkana lasten ja nuorten jakautuminen niihin, jotka osaavat käyttää teknologiaa ja niihin jotka eivät osaa
Nettisukupolven taidoista luullaan liikoja (Kimmo Tuominen, HS 8.2.2012) diginatiiviutta koskeva sukupolviteoria ylikorostaa nuorison verkkokäyttäytymisessä tapahtuneita muutoksia nuoret ovat vikkelimpiä hakutehtäviin vastaajia, mutta he avaavat vähiten linkkejä ja ovat epävarmimpia saamiensa vastausten oikeellisuudesta vain 10 % nuorista puntaroi tietyn nettisivun laatijan asiantuntijuutta tai pohti hänen taustainstituutionsa mahdollisia taloudellisia kytköksiä verkossa laadukas tieto on yhtä lailla kuin viihdejuorutkin samaa hajutonta ja mautonta bittivirtaa
kaikkiallisuus persoonallisuus yhteisesti jaettu, sosiaalinen prosessi teknologian vahvistama kokemuksellisuus kontekstuaalisuus
Oppiminen any time, any place, any pace? "Koulutiensä aloittaville oppilaille voitaisiin antaa verkkoyhteydellä varustettu tietokone ja päivittäiset tehtävät ja suoritusaika". Koulussa käytäisiin esimerkiksi vain joka toinen päivä ja siellä keskityttäisiin kommunikaatiotaitoihin, sosiaalisen pääoman rakentamiseen, liikuntaan ja muuhun fyysistä läsnä- ja yhdessäoloa vaativaan oppimiseen". (Vanjoki, Talouselämä 10.1.2012)
OPPIMINEN ON KASVAMISTA YHTEISÖN JÄSENEKSI JA YHTEISÖLLISYYTEEN Vygotsky (1978): sosiaalisen kehityksen teoria Sosiokulttuurinen oppimiskäsitys: oppiminen on prosessi, jossa yksilö kasvaa osaksi yhteisön kulttuuria, arvopohjaa, toimintatapoja ja välineistöä Osallistumisen kautta yksilö oppii hallitsemaan tarkoituksenmukaisia ajattelun ja toiminnan välineitä Osallistuessaan yhteisön toimintaan yksilö ei vain reagoi asioihin, vaan aktiivisesti muuttaa ja mukauttaa niitä
Strukturoitu Kouluympäristö Ei-kontekstuaalisuus Oppikirjat Arviointikriteerit (kokeet ja testit) Joustava Koulun ulkopuoliset ympäristöt Kontekstuaalisuus Autenttiset oppimateriaalit itsearviointi
Miten ja missä ja millaisin välinein opiskellaan? Oppimateriaalit ja välineet keskeinen osa oppimisympäristöä Oppimisympäristöjen merkityksen tiedostaminen ja monipuolinen hyödyntäminen opetuksessa johtaa didaktisiin muutoksiin, joissa korostuvat tutkiva oppiminen, sosiaalinen vuorovaikutus, yhteisöllinen oppiminen sekä opiskelun kontekstuaalisuus Museot, tiedekeskukset metsä, puisto, pelto, kaupunki, työpaikat
Tällä hetkellä oppiminen esimerkiksi äidinkielessä ja vieraissa kielissä on hyvin pitkälti eristetty luokkahuoneeseen ja oppikirjoihin; koulun ulkopuolisten tekstien, medioiden ja oppilaiden omien kulttuuristen toimintatapojen hyödyntäminen on opetuksessa varsin vähäistä. vaarana on, etteivät oppilaat kykene ottamaan haltuun esimerkiksi uusmediatekstejä ja muita nykyyhteiskunnassa olennaisia tekstejä, jos ne ovat hyvin marginaalisessa asemassa koulussa (Luukka 2008, s. 235)
Teknologian vaikutukset oppimiseen ja koulunkäyntiin Tvt:n käytöllä ei suoraviivaisia yhteyksiä oppimistulosten paranemiseen Tvt:n käytön on osoitettu lisäävän oppimismotivaatiota ja oppimiseen sitoutumista Vieraiden kielten opetus, matematiikka ja luonnontieteet, taide- ja taitoaineet Tvt tukee projektimuotoista työskentelyä sekä tiimityötä Tvt oppilaiden arkea tukevatko koulun työtavat tätä?
Lähes 80 % kouluista on alle 10 oppilasta yhtä tietokonetta kohden, mutta joissakin kouluissa on jopa yli 40 oppilasta tietokonetta kohden Koulut eroavat tieto- ja viestintäteknologian käytössä sekä välineiden että toisaalta käytäntöjen osalta Ainoastaan puolella opettajista on työssä käytössään henkilökohtainen tietokone on myös opettajia, joilla ei ole lainkaan pääsyä tietokoneelle työpaikallaan Opettajat käyttävät TVT:tä useimmiten oppilaiden yksilöllistä ja itsenäistä työskentelyä edellyttäviin tehtäviin (OPTEK)
Kasvatus yhä tärkeämmällä sijalla suhteessa sisältöjen opettamiseen Eettisten toimintatapojen välittäminen Opiskelutaitojen ja opiskelumotivaation ylläpitäminen Oppimista edistävien ympäristöjen ja tilanteiden luominen Liikkuminen erilaisissa ympäristöissä erilaisten oppilaiden kanssa TVT-taitojen hallinta keskeistä Asiantuntijuus-alueiden laajeneminen Opetustyön pedagoginen johtaminen
Mitä opiskellaan? Taidot ja kompetenssit Oppiainesisällöt Opetuksen ohjausväline Opettajan työväline
Uuden vuosituhannen taidot - 21st Century Skills (Trilling & Fadel, 2009) - Oppimisen taidot - Kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisu - Vuorovaikutus- ja viestintätaidot - Luovuus ja innovaatio - Digitaalinen lukutaito - Informaation lukutaito - Mediataidot - ICT-taidot - Työelämätaidot - Joustavuus ja adaptaatio - Oma-aloitteisuus ja itseohjautuvuus - Sosiaaliset ja interkulttuuriset taidot - Tuotteliaisuus - Johtaminen ja vastuullisuus
Koulun sivistystehtävä on nojannut käsitykseen tiedosta pysyvänä ja kumuloituvana Tulevaisuuden sivistystä ovat tiedon valikoinnin, jäsentämisen, analysoimisen ja kriittisen arvioinnin taidot Kyky käyttää tehokkaasti ja tavoitteellisesti erilaisia tiedon etsimisen ja uuden tiedon rakentamisen välineitä Olennaista tietojen ja taitojen opiskelu mielekkäällä tavalla
ARVIOINTIKRITEERIT (POPS 2004) Oppilas pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti. Oppilas pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota. Oppilas osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia itsenäisesti ja ryhmässä. Oppilas osaa nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä. Oppilas osaa selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta. Oppilas osaa määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon.
Koulu on nyky-yhteiskunnassa lähes ainoa paikka, jossa koko ikäluokka on yhdessä Koulu on monilla lapsille ja nuorille keskeinen paikka aikuisen kohtaamiseen Vanhemmat toivovat lasten viettävän päivänsä tietyssä, turvallisessa ympäristössä tiettyyn aikaan Yhteiskunnallinen sivistys- ja kasvatustehtävä korostuu Yhä tärkeämpää pyrkiä luomaan ja ylläpitämään motivaatiota ja sitoutumista opiskeluun Keskeisenä haasteena on kyky vahvistaa yhteisöllistä kulttuuria