FCG Finnish Consulting Group Oy VIRTAIN KAUPUNKI VIRTAIN KESKUSTAAJAMAN OIKEUSVAIKUT- TEINEN OSAYLEISKAAVA Kaavaselostus, ehdotusvaihe FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 708-P11452
I (67) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Osayleiskaavatyön tausta ja tarkoitus... 1 1.2 Suunnitteluorganisaatio... 1 1.3 Tiivistelmä... 2 2 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet, viranomaisyhteistyö... 3 2.2 Osalliset... 4 2.3 Tiedottaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Suunnittelualue... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 7 3.2.2 Laadittavana oleva maakuntakaava... 7 3.2.3 Voimassa oleva Pirkanmaan 1. maakuntakaava... 8 3.2.4 Yleiskaava... 10 3.2.5 Asemakaava... 12 3.2.6 Ranta-asemakaavat... 13 3.2.7 Rakennusjärjestys... 13 3.2.8 Rakennuskiellot... 13 3.3 Tutkimukset ja selvitykset... 14 3.3.1 Aikaisemmin laaditut tutkimukset ja selvitykset... 14 3.3.2 Kaavoitustyön yhteydessä tai sitä varten laaditut tutkimukset ja selvitykset 14 3.4 Väestö ja asuminen... 15 3.5 Palvelut... 16 3.6 Työpaikat... 18 3.7 Maanomistus... 19 3.8 Maisema... 19 3.9 Maa- ja kallioperä... 22 3.10 Vesiluonto... 23 3.11 Kasvillisuus ja eläimistö... 24 3.12 Arkeologia... 26 3.13 Rakennettu kulttuuriympäristö... 29 3.14 Liikenne... 32 3.15 Vesihuollon verkostot... 32 3.16 Tuulivoima... 34 3.17 Rantojen rakennusoikeuden määrittämisperusteet... 35 4 KAAVAN TAVOITTEET... 40 4.1 Yleiset tavoitteet... 40 4.2 Ohjausryhmän määrittelemät tavoitteet... 40 4.3 Osallisten tavoitteet... 40 4.4 Asiantuntijaryhmien tavoitteet... 41 4.5 Viranomaisten tavoitteet... 41 4.6 Liikenteelliset tavoitteet... 43 4.7 Rakennemallit yleiskaavatyön pohjana... 44 5 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS... 47
II (67) 5.1 Osayleiskaavan aluevaraukset ja kokonaisrakenne... 47 5.1.1 Asuminen ja elinympäristöt, virkistys... 49 5.1.2 Palvelut, elinkeinot ja työpaikat... 50 5.1.3 Ranta-alueen mitoituksen tulokset... 51 5.1.4 Kulttuuri- ja luonnonympäristöarvot... 52 5.1.5 Liikenne, infrastruktuuri ja yhdyskuntatekniikka... 56 5.1.6 Erityisalueet ja muut erityismerkinnät... 57 5.1.7 Maa- ja metsätalousalueet, vesialueet... 57 5.2 Osayleiskaavan vaikutukset... 58 5.3 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen osayleiskaavassa... 63 5.4 Osayleiskaavan toteuttaminen... 64 LIITTEET: Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Emätilaselvitys Liite 3. Muistiot: aloitusviranomaisneuvottelu 29.10.2010, viranomaistyöneuvottelu 26.3.2014 Liite 4. Liikenteen karttatarkastelut Liite 5. Melukartat Liite 6. Kulttuuriympäristön arvokohteet (inventoinnin tarkistuksen 2012 mukaisesti) Liite 7. Rakennemallivaiheen palauteraportti Liite 8. Valmisteluvaiheen palauteraportti TÄHÄNASTINEN RAPORTOINTI: Tavoite- ja rakennemallivaiheen kaava-aineisto 18.1.2011 Valmisteluvaiheen kaava-aineisto 25.6.2012 ERILLISSELVITYKSET: Keskustaajaman osayleiskaavan luontoselvitys, 2011 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) Tuulivoimaselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2011) Palveluverkkoselvitys vähittäiskauppa ja hyvinvointipalvelut (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2011) Virtain keskustan ja sen ympäristöalueiden kulttuuri- ja maisemahistoriallinen selvitys, 2009, tark. 2012 (Arkkitehti Karoliina Periäinen / Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy) Kannen kuva: Näkymä Kalettomanlahdelta Pukkivuorelle
1 VIRTAIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 1 JOHDANTO Tämä selostus liittyy 11.8.2014 päivättyyn Virtain keskustaajaman osayleiskaavakarttaan. Selostuksen alkuosassa käsitellään hankkeen eri vaiheissa koostettuja lähtötietoja ja tavoitteita. Selostuksen loppuosassa esitellään yleiskaavaratkaisu ja vaikutusten arviointi. 1.1 Osayleiskaavatyön tausta ja tarkoitus 1.2 Suunnitteluorganisaatio Virrat on noin 7 600 asukkaan kaupunki pohjoisella Pirkanmaalla Näsijärven vesistön pohjoisosassa. Pinta-alaltaan laajassa (1 300 km 2 ) kaupungissa on noin 1 000 km rantaviivaa. Kaupungin keskustaajama sijoittuu Näsijärven vesistön varrelle valtatien 23 ja kantateiden 66, 68 ja 65 solmukohtaan. Keskustaajaman osayleiskaavan laadinta on aloitettu vuonna 2010. Yleiskaavan tavoitteena on osoittaa tavoitevuoden 2035 väestö- ja työpaikkakehitystä vastaava rakentamistarve, yhdyskunta- ja taajamarakenteen muotoutuminen sekä liikennejärjestelyt alueen luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvot huomioiden. Kaupunki on teettänyt yleiskaavatyön pohjaksi tarvittavia selvityksiä vuonna 2009 2010. Varsinainen yleiskaavatyö on käynnistynyt syksyllä 2010 tavoitteiden kartoittamisella sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisella. Tavoitevaiheen pohjalta laadittiin kaksi yleispiirteistä rakennemallivaihtoehtoa, jotka asetettiin nähtäville mielipiteiden ja lausuntojen saamiseksi. Rakennemalleista saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta on vuonna 2011 tehty yleiskaavaluonnos. Tämän jälkeen on laadittu yleiskaavaehdotus. Tavoitteena on, että keskustaajaman osayleiskaava on valtuuston hyväksyttävänä vuonna 2014. Virtain kaupungin edustajana työtä on ohjannut kaupunginarkkitehti Arto Nummijärvi. Kaavan rakennemallit ja kaavan valmisteluvaiheen hyväksyy nähtäville ympäristölautakunta. Kaavan ehdotusvaiheen hyväksyy nähtäville kaupunginhallitus, ja valmiin kaavan vahvistaa kaupunginvaltuusto. Kaavoituksessa on mukana ohjausryhmä, johon kuuluu kaupungin luottamusja virkamiehiä sekä muita osallisia yhdistyksistä ja eri vaikuttajatahoista. Osayleiskaavan suunnittelun tekee konsulttityönä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, jossa työstä vastaa suunnittelupäällikkö, arkkitehti SAFA YKS-305 Helena Ylinen. Pääsuunnittelijoina ovat toimineet FM YKS-514 Katariina Pahkasalo ja arkkitehti SAFA YKS-505 Mari Seppä. Työryhmän jäseniä ovat olleet myös DI Jenni Karjalainen (liikenne, SITO Oy) ja DI Kuisma Reinikainen ja M.Sc. Jan Tvrdý (rantojen selvitys ja mitoitus, FCG).
2 1.3 Tiivistelmä Virtain keskustaajaman osayleiskaava on laadittu kaupungin keskustaan ja sen ympäristöön. Alkuperäistä OAS:ssa määriteltyä noin 61 km2:n aluetta rajattiin hieman pienemmäksi valmisteluvaiheessa. Kaava-alueesta on rajattu ulkopuolelle ne ranta-alueet, joilla on voimassa oleva oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava tai ranta-asemakaava eli näillä ranta-alueilla nykyiset kaavat jäävät voimaan. Keskustaajaman osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Sillä suunnitellaan ja ratkaistaan tavoitevuoden 2035 väestö- ja työpaikkakehitystä vastaava rakentamistarve, reservialueet, yhdyskunta- ja taajamarakenteen muotoutuminen sekä liikennejärjestelyt alueen luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvot huomioiden. Kaavasuunnittelun keskeisinä tavoitteina on kestävän kehityksen mukainen ja taloudellisesti järkevä taajamarakenne, elinkeinoelämän edellytysten turvaaminen, monipuolisten ja vetovoimaisten asumismahdollisuuksien lisääminen mm. mahdollistamalla rannanläheinen asuminen, sekä viihtyisän ja turvallisen, luonto-, kulttuuri- ja maisema-arvot huomioivan elinympäristön muodostaminen. Kaavoituksen tavoitteellinen aikataulu tiivistettynä: Osayleiskaavatyö vireille (2010) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä (syksy 2010) Rakennemalliaineisto nähtävillä (kevät 2011) Kaavaluonnos nähtävillä (kesä 2012) Kaavaehdotus nähtävillä (syksy 2014) Kaavan hyväksymiskäsittely (2014) Virtain keskustaajaman osayleiskaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.
3 2 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Hankkeen osallistumis- ja vuorovaikutuskäytäntöjä on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite 1). Seuraavassa on sama kuvaus tiivistettynä sekä prosessiin tulleet päivitykset ja toteutuneiden vaiheiden ajankohdat. 2.1 Kaavaprosessin vaiheet, viranomaisyhteistyö Perus- ja erillisselvitykset, OAS lähtötietojen kokoaminen perusselvitysten tekeminen ja erillisselvitysten tarpeen arviointi aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 29.10.2010 osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 8.11. 31.12.2010 luontoselvitys 2011 tuulivoimaselvitys 2011 palveluverkkoselvitys: vähittäiskauppa ja hyvinvointipalvelut 2011 Strateginen tarkastelu / rakennemallit strategisen tarkastelun pohjalta laadittiin 2 rakennemallia strateginen tarkastelu tehtiin yleiskaava-aluetta hieman laajemmalle alueelle rakennemallien vaikutukset arvioitiin rakennemallityön aineisto nähtävillä 31.1. 18.2.2011 viranomaisilta pyydettiin lausunnot rakennemalleista Valmisteluvaihe / kaavaluonnos rakennemallien pohjalta laadittiin yksi kaavaratkaisu, saatua palautetta hyödyntäen valtuustoseminaari 20.6.2011 viranomaistyöneuvottelu 9.9.2011. Kokoukseen oli kutsuttu Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan liitto, Liikennevirasto ja puolustusvoimain edustajat. työneuvottelu museolla 11.11.2011 osayleiskaavaluonnoksesta järjestettiin yleisötilaisuus 20.6.2012 luonnos ja sitä täydentävä kaavaselostus asetettiin julkisesti nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten 9.7.-24.8.2012 nähtävilläoloaikana osalliset saivat jättää kaavasta kirjallisen mielipiteen ja pyydettiin viranomaislausunnot Ehdotusvaihe osayleiskaavaehdotus laadittiin luonnoksesta saadun palautteen pohjalta valtuustoseminaari 30.9.2013 kaavoituksen iltakoulu 5.2.2014 viranomaistyöneuvottelu Pirkanmaan ELY:ssa 26.3.2014 kaupunginhallituksen iltakoulu 5.6.2014 ehdotus ja sitä täydentävä kaavaselostus asetetaan virallisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi, mistä ilmoitetaan kuulutuksella järjestetään yleisötilaisuus nähtävilläoloaikana osalliset voivat jättää ehdotuksesta kirjallisen muistutuksen ja viranomaisilta ja hallintokunnilta pyydetään lausunnot saatavan palautteen perusteella kaavakarttaan ja -selostukseen tehdään tarvittaessa vähäiset muutokset järjestetään ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeinen viranomaisneuvottelu MRL
4 Hyväksyminen 2.2 Osalliset kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto kaavasta voi valittaa hallinto-oikeuteen kaava saa lainvoiman kuulutuksella MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Virtain keskustaajaman osayleiskaavoituksessa osallisia ovat mm: alueen maanomistajat ja asukkaat alueen yrittäjät ja alueella työssäkäyvät kylä- ja asukasyhdistykset paikallisyhdistykset alueella toimivat vesiosuuskunnat kaupungin eri hallintokunnat Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Liikennevirasto Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta (LSSLE) Koillis-Satakunnan Sähkö Oy Pohjois-Hämeen Puhelin Oy muut mahdolliset osalliset 2.3 Tiedottaminen Kaavoitustyössä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista yleiskaavan laatimisprosessia. Osayleiskaavatyön käynnistymisestä, osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta ja kaavan valmistelusta sekä yleisötilaisuuksien järjestämisestä ilmoitetaan paikallislehdessä (Suomenselän sanomat) sekä kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kotisivuilla. Vireillepano. Kaupunginhallitus päätti 29.3.2010 osayleiskaavan laatimisesta. Osayleiskaava on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen yhteydessä, mistä tiedotettiin kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kotisivuilla sekä kaupungin käyttämässä tiedotuslehdessä. Kaavan tavoitteista, tarvittavista selvityksistä ja arvioitavista vaikutuksista järjestettiin viranomaisaloitusneuvottelu (MRL 66 ). Strateginen tarkastelu. Tavoitteiden ja lähtötietoaineiston perusteella laadittiin vaihtoehtoisia rakennemalleja. Strateginen tarkastelu tehtiin yleiskaavaaluetta hieman laajemmalle alueelle. Aiheesta järjestettiin yleisöfoorumi. Viranomaisilta pyydettiin lausunnot rakennemalleista. Valmistelu- eli luonnosvaihe. Rakennemallien pohjalta laadittiin osayleiskaavaluonnos. Pidettiin valtuustoseminaari ja viranomaistyöneuvottelu. Ympäristölautakunnan valmistelemana kaavaluonnos vietiin kaupunginhallituksen käsittelyyn, joka päätti sen nähtäville asettamisesta mielipiteiden antamista varten. Nähtävillepanosta tiedotettiin kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kotisivuilla sekä kaupungin käyttämässä tiedotuslehdessä. Järjestettiin yleisötilaisuus. Ehdotusvaihe. Luonnoksesta saadun palautteen jälkeen tehtiin tarvittavat muutokset ja laadittiin kaavaehdotus, jonka kaupunginhallitus käsittelee. Ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista järjestettiin valtuustoseminaari,
5 kaavoituksen iltakoulu, viranomaistyöpalaveri ja kaupunginhallituksen iltakoulu. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä 30 päivän ajan lausuntojen antamista ja mahdollisten muistutusten tekemistä varten. Nähtävillä olosta tiedotetaan samoin kuin valmisteluvaiheessa. Pidetään yleisötilaisuus. Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja mikäli ne antavat aihetta, kaavaa tarkistetaan. Järjestetään ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeinen viranomaisneuvottelu MRL Hyväksymisvaihe. Valmiin kaavan hyväksyy Virtain kaupunginvaltuusto. Päätöksestä on mahdollisuus valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Kaava saa lainvoiman kuulutuksella.
6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Suunnittelualue Virrat on noin 7 600 asukkaan kaupunki Pohjois-Pirkanmaalla Näsijärven vesistön pohjoisosassa. Virtain pinta-ala on noin 1 300 km 2, rantaviivaa noin 1 000 km. Virtain halki kulkee kaksi suurta vesireittiä, Ähtärin reitti ja Pihlajavedenreitti. Virrat on ollut erämaa-aluetta lukuisine järvineen, jokineen ja koskineen. Maisema on vaihtelevaa ja sitä luonnehtivat rikkonaiset vesistöt, kapeat salmet ja korkeat kalliot. Yleiskaavan suunnittelualueena on kaupungin keskusta ja sen ympäristöalueet. Kaupungin keskustaajama sijoittuu valtatien 23 ja kantateiden 65, 66 ja 68 solmukohtaan. Keskustaajaman läpi itä-länsisuunnassa kulkee rautatie, jolta liikenne on loppunut noin 30 vuotta sitten. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6 100 hehtaaria. Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus (pohjakartta Maanmittauslaitos).
7 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 30.11.2008. Tavoitteet astuivat voimaan 1.3.2009. (www.ymparisto.fi/vat) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Ne on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen (www.rky.fi, 18.1.2011). Suunnittelualueeseen sisältyy yksi valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö: Herrasen kanava sulkuportteineen kuuluu arvokkaisiin Näsijärven reitin kanaviin. 3.2.2 Laadittavana oleva maakuntakaava Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 5.12.2011 ( 30) käynnistää Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 1.8. 14.9.2012. Kaavatyön valmisteluvaiheessa on neljä maankäyttövaihtoehtoa. Vaihtoehtojen nimiksi on annettu Aurinko 1, Aurinko 2, Planeetat ja Tähdet. Virtain kaupunki säilyttää nykyisen asemansa Ylä-Pirkanmaan pohjoisimpana aluekeskuksena kaikissa vaihtoehdoissa. Seutu- ja paikalliskeskusten merkitystä korostavassa keskittävässä monikeskusmallissa Tähdet Virrat on lisäksi esitetty aluekehityksen painopistealueena, joka tukeutuu maakunnalliseen hyvään bussiyhteyteen Virrat Ruovesi Orivesi Tampere. Kaikkien maankäyttövaihtoehtojen lähtökohtana on, että pohjoinen Pirkanmaa hyötyy tulevaisuuden kasvusta. Tämä edellyttää elinkeinoelämän kehittymistä, mutta myös riittävää koulutustarjontaa. Paikallisen elinkeinoelämän ja etenkin luonto- ja kulttuurimatkailutoimintojen kilpailukyvyn kannalta oleellista on varmistaa toimivien liikenneyhteyksien järjestäminen, johon vaihtoehdot tarjoavat joukkoliikenteen osalta erilaisia ratkaisuja. Luonnonvaratalouden rooli alueella on jatkossakin vahva, eivätkä vaihtoehdot sen osalta eroa merkittävästi toisistaan. Matkailun kehittämiseksi ja luonnon- ja kulttuuriympäristön potentiaalin hyödyntämiseen kaikki vaihtoehdot antavat edellytyksiä. Maankäyttövaihtoehtoihin saadun palautteen pohjalta Pirkanmaan maakuntavaltuusto päättää kevätkokouksessaan 2014 perusratkaisut, joiden mukaisesti maakuntakaavaluonnosta lähdetään laatimaan. Vuonna 2015 edetään ehdotusvaiheeseen. Maakuntakaavatyön tuore ja laaja selvitysaineisto toimii myös tämän yleiskaavatyön lähtöaineistona. http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/
8 3.2.3 Voimassa oleva Pirkanmaan 1. maakuntakaava Osayleiskaavoituksen lähtökohtana on voimassa oleva Pirkanmaan 1. maakuntakaava, joka on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kokonaismaakuntakaava. Maakuntakaavassa on käsitelty samanaikaisesti kaikki maakunnan keskeiset maankäyttökysymykset ja osoitettu kehittämistavoitteiden mukaiset aluevaraukset seuraaviksi 10-20 vuodeksi. Painotuksina ovat olleet taloudellinen ja toimiva yhdyskuntarakenne, maakunnan kilpailukyky ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Maakuntakaavan aikajänteen vuoksi Virtain keskustaajaman osayleiskaavan rakennemallivaiheessa tarkasteltiin mahdollisia kehittämisalueita siten, että välietapiksi kohti yleiskaavan tavoitevuotta 2035 otettiin maakuntakaavan suurpiirteinen tavoitevuosi 2025. Kuva 2. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta (vahvistettu vuonna 2008)
9 Maakuntakaavan merkinnät Maakuntakaavassa on Virtaintien ympäristöön merkitty keskustatoimintojen aluetta C ja palvelukeskus P. Taajamatoiminnoille A (palveluille, asumiselle, työpaikoille) on osoitettu nykyisestä keskustaajamasta ja sen lähialueilta Keiturinniemi, Asemantien varsi, Ahjolan peltoaukeat, Puttosen alue ja kantatien 66 varsi. Työpaikoille TP on osoitettu nykyinen Ahjolan teollisuusalue, nykyinen Sampolan alue ja uusi Kitusen alue viereisen valtatieristeyksen pohjoispuolelta. Kolme maatalousmaista kylämäisen kehittämisen aluetta, Herraskylä, Jähdyspohja ja Ilomäki, on osoitettu merkinnällä MY, maatalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Puolustusvoimain alue on osoitettu merkinnällä EP. Herraskylä on rajattu seudullisesti tärkeäksi matkailun kehittämisen kohdealueeksi mv. Jähdysniemeen ja Herraskylään on merkitty myös matkailupalvelujen aluetta merkinnällä RM. Merkinnällä V on osoitettu seudullisesti merkittävä tai taajamarakenteen viherverkon kannalta erityisen tärkeä virkistysalue, Puttosharju. Merkinnällä MU, maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta, on osoitettu Keiturinvuori lähialueineen. Retkeily- ja ulkoilualueiksi on osoitettu merkinnällä VR osoitettu Pukkivuori, Penkkivuori ja Jähdysniemi läheisine golf- ja ravirata-alueineen. Maakunnallisesti tärkeät virkistysreittiyhteydet on osoitettu palloviivasymbolilla. Kaksi tärkeintä venesatamaa on osoitettu merkinnällä Ls. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt on osoitettu rajauksilla akv (Herraskosken kanava) ja akm (Ilomäki, Härköskylä, Jähdyspohja, Virtain kirkko). Muinaismuistolain rauhoittamat muinaisjäännösalueet tai -kohteet on osoitettu merkinnällä SM. Luonnonsuojelulain nojalla suojeltu luonnonsuojelualue on osoitettu merkinnällä SL. Valtakunnallisesti arvokkaat geologiset muodostumat, kallioalueet, on osoitettu merkinnällä ge-2. Arvokkaat pohjavesialueet on osoitettu merkinnällä pv. Maakuntakaavassa esitetään myös kunnallistekniset päälinjat sekä tulevan verkostotarpeen varauksia. Keskeiset voimajohtolinjat sijaitsevat Virtain keskustan koillisosassa. Merkinnällä EN-1 on osoitettu sähkönsiirron runkoverkkoon (400 kv, 110 kv) liittyviä suunniteltuja sähköasemia. Voimalinjan yhteystarve on osoitettu punaisella katkoviivalla keskustaajaman itäpuolelle, Visuveden keskustan ja Virtain päälinjan välille. Varaus jää kuitenkin osayleiskaava-alueen ulkopuolelle. Vesihuollon osalta maakuntakaavassa on esitetty keskustaajamasta kohti pohjoisia ja eteläisiä kyliä kurkottavat yhteydet, joista jätevesilinja pohjoiseen tarvemerkinnällä. Lisäksi on osoitettu vesihuoltoverkoston jatkamistarve Visuveden keskustaan.
10 Vaihemaakuntakaavat Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) kaavaehdotus oli nähtävillä vuonna 2010. Kaavassa ei ole merkintöjä suunnittelualueelle. Ympäristöministeriö vahvisti Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan 8.1.2013. Maakuntavaltuusto päätti 18.11.2008 ( 38), että liikennettä ja logistiikkaa koskevan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan laatiminen käynnistetään. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä syksyllä 2011. Pirkanmaan maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 2.4.2012 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan hyväksymisestä ja saattamisesta ympäristöministeriön vahvistettavaksi (9 ). Kaavasta tehtiin neljä oikaisuvaatimusta ympäristöministeriöön. Kaavaalueelle on osoitettu uusi eritasoliittymä, jota koskee suunnittelumääräys: Maakuntakaavassa oleva eritasoliittymä voidaan liikennemäärien tai maankäytön niin salliessa ensi vaiheessa toteuttaa myös tasoliittymänä. Erityisesti maankäytön tarpeita palvelevan eritasoliittymän toteuttamisen ajoitus ja toteuttamismahdollisuudet tulee varmistaa ennen kuin niiden toteuttamiseen perustuvaa maankäyttöä asemakaavoitetaan pääteiden varsilla ja taakse. 3.2.4 Yleiskaava Kuva 3. Ote 2. vaihemaakuntakaavasta, liikenne ja logistiikka. Kaavassa on osoitettu alueelle uusi eritasoliittymä. Alueella on voimassa eri aikaan valmistuneita yleiskaavoja. Laadittava osayleiskaava korvaa kokonaan tai osittain suunnittelualueella olevat osayleiskaavat: Virtain keskeisten alueiden osayleiskaava, hyväksytty vuonna 1998. Pääosin oikeusvaikutukseton, vähäisiltä osilta vahvistettu vuonna 2003. Torisevan-Jähdysniemen osayleiskaava, oikeusvaikutukseton, kv hyv. v. 2007, kho:n päätös v. 2011. Kaava hyväksyttiin oikeusvaikutuksettomana kv:n päätöksen mukaisena. Härkösen osayleiskaava, oikeusvaikutteinen, vahvistettu vuonna 2002. Koroselän-Oikanselän rantaosayleiskaava, osittain oikeusvaikutteinen, vahvistettu vuonna 2000. Nämä oikeusvaikutteiset osayleiskaavat jäävät voimaan: Toisveden eteläpään oikeusvaikutteinen osayleiskaava, hyväksytty vuonna 2007. Toisveden oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava, hyväksytty vuonna 2006.
11 Kuva 4. Yleiskaavayhdistelmä (FCG)
12 3.2.5 Asemakaava Alueella on voimassa lukuisia eri aikaan valmistuneita asemakaavoja. Kaupungin keskustan asemakaava-alueen pinta-ala on noin 640 ha. Kaavan vanhimmat osat ovat vuodelta 1973 ja uusimmat vuodelta 2006 Marttisensaaren asemakaava, hyväksytty vuonna 2006, pinta-ala 18,5 ha Jähdyspohjan Patolammen asemakaava, hyväksytty vuonna 2008, pinta-ala 47 ha, kho vahvistanut v. 2011. Jähdysniemen-Golfalueen asemakaavan laatimistyö käynnissä Kuva 5. Asemakaavayhdistelmä
13 3.2.6 Ranta-asemakaavat 3.2.7 Rakennusjärjestys 3.2.8 Rakennuskiellot Kuva 6. Kaavoitusohjelmakartta: asemakaavoituskohteet 2010-2014 Vaskiselkä-Härkösenselkä, jne. ranta-asemakaava, vahvistettu vuonna 1998 Toisveden länsirannan ranta-asemakaava, vahvistettu vuonna 2000 Virtain rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.10.2003. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja.
14 3.3 Tutkimukset ja selvitykset 3.3.1 Aikaisemmin laaditut tutkimukset ja selvitykset Kulttuuri: Marttisensaari. Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi ja 1. maailmansodan aikaisten linnoitusten kartoitus 2002. Tampereen museot. Luonto: pohjavesien suojelusuunnitelma, 2001, päivitys tekeillä pilaantuneiden maiden kartoitus Pilaantuneet maat: Matti-rekisteri Luonnonsuojelulliset arvokkaat kohteet, keskusta-alueen OYK ja OYK:n muutos 1997 Liikenne: Virtain tieverkkosuunnitelman tarkistus, Tiehallinto, 2001 Valtatie 23:n ja 68:n liittymäselvitys, 2010 Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma Kunnallistekniikka: vesihuollon kehittämissuunnitelma, päivitys valmistuu 2010, sisältää vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Killinkoski-Virrat-Jähdyspohja (Kukkokangas) vesihuoltoverkoston suunnitelmat, 2008 Härköskylän vesihuoltosuunnitelma, 2009 Keskustaajaman vesihuoltoverkostot nykyiset keskustaajaman hulevesiverkostot, selvitys käynnissä Kehittämishankkeet: Kalettomanlahden kehittämissuunnitelma, valmistuu 2010 Marttisensaaren kehittäminen, visiointiraportti, 2008 Marttisensaaren maakuntakaavan toteuttamisen edistämisen ja seurannan pilottiprojekti, 2008 Yleiskaavallinen tarkastelu rakennushanketta varten valtatie 23- kantatie 68 luoteiskulmauksessa, 2010 Kantatien 66 itäpuolen peltoalueen (Nallelan peltoalue) pohjatutkimus, 2009 (yleiskaavatasoinen) VT 68 itäpuolisen kauppa-alueen suunnitelma 2008 Jähdyspohjan moottoriurheilu/ampumarata Härköskylän hanke Jähdysniemen asemakaavahanke, käynnissä Jähdyspohjan-Patolammen asemakaavahanke, käynnissä Muuta: Ilmakuvauksia (viistokuvauksia), 2009 Tuulivoimalle soveltuvien alueiden maakunnallinen selvitys (Pirkanmaan liitto, käynnissä) 3.3.2 Kaavoitustyön yhteydessä tai sitä varten laaditut tutkimukset ja selvitykset Virtain keskustan ja sen ympäristöalueiden kulttuuri- ja maisemahistoriallinen selvitys, 2009, tark. 2011-2012. Muinaisjäännösinventointi, 2009, tark. 2011. Mikroliitti Oy. ympäristöselvitykset, mm. pinta- ja pohjavesiolosuhteet, melu, pilaantuneet maa-alueet, tulvariskien kartoituksen huomioiminen, vapaat rannat maisema- ja luontoselvitys, sisältäen liito-oravakartoituksen kaavataloudellisia selvityksiä kaupallisten vaikutusten arviointi
15 3.4 Väestö ja asuminen Lähtötietojen kokoamiseen ja tavoitteenasetteluun liittyen kaavatyössä selvitetään mm. palveluverkon tila ja väestötavoitteet. Selvitysten riittävyyttä on arvioitu viranomaisten kanssa järjestetyssä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa (MRL 66 ) 29.10.2010. Virroilla on tällä hetkellä noin 7 500 asukasta, joista suurin osa asuu keskustaajamassa. Väestön kehityssuunta on ollut pitkään laskeva. Suurimmillaan väestö oli 1950-luvulla, asukasmäärän ollessa yli 12 000. Tilastokeskuksen väestöennustuksen mukaan kunnan asukasluku tulee nykytrendien valossa jatkossa edelleen laskemaan. Jonkin verran kuitenkin muuttoa tulee jatkossa todennäköisesti suuntautumaan kaupungin laita-alueilta keskustaajamaan. Vakituisen asutuksen lisäksi Virroilla on n. 2500 vapaa-ajan asuntoa. Oheinen kuva hahmottaa eri kuntien kehityspotentiaalia eli lapsiväestön suhdetta ikääntyneeseen väestöön. Kuva 7. Kuntien kehityspotentiaali: Keltaisella alueella on lapsia enemmän kuin 65 vuotta täyttäneitä. Vihreällä alueella lapsia on hieman vähemmän kuin ikääntyneitä. Harmaalla alueella yli 65-vuotiaita on selvästi enemmän kuin lapsia. 2003 2005 2010 2020 2030 2040 7 982 7 755 7 260 6 609 6 174 5 747 Taulukko 1: Tilastokeskuksen väestöennuste Pirkanmaan liitto on julkaissut vuonna 2010 tilastoja liittyen Pirkanmaan kuntien väestörakenteeseen. Virroilla jokaista 100 työikäistä kohden on 65 alle 15-vuotiasta tai yli 65 vuotta täyttänyttä. Koko Pirkanmaalla tämä huoltosuhdeluku on 51,1 ja koko Suomessa 51,6.
16 3.5 Palvelut Kuva 8. Virtain keskustaajamaan sijoittuu Rantatien koulu, yläkoulu ja lukio sekä Koivurinteen päiväkoti. Terveys- ja sosiaalitoimet: Terveyskeskus Vanhusten palvelukeskus Virtain koulut (tiedot vuodelta 2008): 6 alakoulua (429 oppilasta), joista yksi keskustaajamassa 1 yläkoulu (242 oppilasta), keskustaajamassa 1 erityiskoulu (29 oppilasta), keskustaajamassa 1 lukio (139 oppilasta) kouluverkkotarkastelu tehty v. 2011 Oppilaitokset ja korkeakoulut: Merikanto-opisto (657 opiskelijaa eri kuntien toimipisteissä yhteensä) Ammatillinen oppilaitos: Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä (Virroilla 100 oppilasta, joista 47 virtolaisia) Pirkanmaan ammattikorkeakoulu (Virroilla 301 opiskelijaa, joista 103 virtolaista) Kulttuuri: Pääkirjasto, Killinkosken kirjasto ja kirjastoauto Kansalaisopisto (opiskelijoita n. 1 500) Nuorisokeskus Marttinen Taidenäyttelypaikkoja ja gallerioita
17 Urheilu ja virkistys: Urheilukeskus (jäähalli, urheilukenttä, tenniskentät) Liikuntahalli (Sali, peilisali, voimailusali, squash) Kisapirtti Urheilu- ja pallokenttiä yhteensä 10 Kalettoman uimaranta ja kylien uimarannat Pirkan Taival reitistö, moottorikelkkareitistö Kylien jääkaukalot 8 kpl Valaistuja hiihtolatuja 8 km, kuntolatuja Golfkenttä, leirintäalue, karavaanarialue Nuorten leirit ja kerhotoiminta Kuva 9. Päivittäistavaramyymälät keskustaajaman alueella vuoden 2010 lopussa (Myymälät: A. C. Nielsen Finland Oy, pohjakartta: Virtain kaupunki).
18 3.6 Työpaikat Virtain työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan 94,7 prosenttia. Taulukko 2. Työpaikat työnantajasektorin ja ammattiaseman mukaan Virroilla 2011 (Tilastokeskus 2013 / Väestö/Työssäkäynti-tilastot). Työnantajasektori Virroilla 2011 lukumäärä osuus (%) 2011 Alueella työssäkäyvät yhteensä 2 510 100 % Valtio 38 2 % Kunta 706 28 % Valtioenemmistöinen Oy 29 1 % Yksityinen sektori 1 181 47 % Yrittäjät 555 22 % Tuntematon 1 0 % Taulukko 3. Työpaikat toimialan mukaan Virroilla 2011. (Tilastokeskus 2014 / Väestö/Työssäkäynti-tilastot). Virroilla työssäkäyvät (työpaikat) 2011 lukumäärä osuus (%) A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 310 12 % B Kaivostoiminta ja louhinta 16 1 % C Teollisuus 451 18 % D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 46 2 % E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 12 0 % F Rakentaminen 205 8 % G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 256 10 % H Kuljetus ja varastointi 101 4 % I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 65 3 % J Informaatio ja viestintä 16 1 % K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 36 1 % L Kiinteistöalan toiminta 30 1 % M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 73 3 % N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 75 3 % O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 109 4 % P Koulutus 161 6 % Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 404 16 % R Taiteet, viihde ja virkistys 24 1 % S Muu palvelutoiminta 68 3 % T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta 0 0 % tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 0 0 % X Toimiala tuntematon 52 2 % YHTEENSÄ 2510 100 % 2011 Taulukko 4. Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Virroilla 2012. Työvoiman ulkopuolella ovat mm. lapset, opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset. (Tilastokeskus 2014 / Väestö/Työssäkäynti-tilastot). Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan lukumäärä 2012 Koko väestö 7 384 osuus koko väestöstä (%) Työvoima 2 974 40 % Työlliset 2 596 35 % Työttömät 378 5 % Työvoiman ulkopuolella olevat 4 410 60 %
19 3.7 Maanomistus 3.8 Maisema Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa, mutta myös valtiolla, puolustusvoimilla, seurakunnalla ja Virtain kaupungilla on maanomistusta alueella. Yleiskaava-alue kuuluu Hämeen viljely- ja järvimaan Pohjois-Hämeen järviseutuun, joka on yleisilmeeltään vaihtelevaa, laaksojen rikkomaa kallio- ja moreenimaata. Alueella on paljon metsiä ja pieniä järviä, harjujaksoja ja suuria reittivesiä. Alueen ulkopuolelle jäävä läntisin osa Virtain kaupunkia kuuluu Suomenselän maisemamaakuntaan, joka on yleisilmeeltään karua ja laakeaa vedenjakajaseutua. Kaupungin keskusta palvelu-, työpaikka-, teollisuus- ja asutusalueineen sijoittuu pääasiassa Torisevanjärventien länsipuolelle, ympäröivien vesistöjen, tiestön ja vanhan rautatien muodostamaan solmukohtaan. Taajamatoimintojen alue on varsin tiivis. Keskustaa ympäröivät alueet ovat maa- ja metsätalousvaltaista haja-asutusaluetta, jossa asutus on keskittynyt metsien ja peltojen reunoille sekä nauhamaisesti kyläteiden varsille ja järvien rannoille. Kuva 10. Näkymä vanhalta rautatiesillalta pohjoiseen Marttisenalaiselle (Keiturinsalmi). Virroilla maisemaa hallitsevat vesistöt, joista näkyvimpiä ovat keskustan pohjoispuolella aukeava Toisvesi, vuolaasti virtaava Herraskoski, Herraskylän eteläpuolella oleva pieni Marttisenalainen sekä Keiturinniemen eteläpuolinen Härkösselkä. Selvitysalueen itäreunalla sijaitsee humuspitoinen, rantaviivaltaan rikkonainen Siekkisjärvi. Selvitysalueen eteläosassa, Torisevantien varrella sijaitsevat Torisevan järvet, jotka ovat kuuluisia jylhistä kallioistaan, syvyydestään ja äkkijyrkistä rannoistaan. Edellä mainittujen järvien lisäksi alueella on lukuisia pienempiä järviä, pieniä lampia ja puroja. Maastonmuodoiltaan yleiskaava-alue on hyvin kumpuilevaa. Alueella sijaitsee mm. kolme maakunnallisesti arvokasta kallioaluetta. Peltoalueita osayleiskaava-alueella on vähän ja ne keskittyvät järvien alaville rantamaille. Selvitysalueen pohjoisimmat osat Hietalan Torppakylän välimaastossa ovat soistuneita, talouskäytössä olevia kangasmetsämaita. Laajoja, mäntyvaltaisia metsäalueita esiintyy myös Keiturinniemen, Penkkivuoren sekä Someronvuoren alueilla. Rannat ovat melko karuja, kivisiä tai kallioisia tai paikoin kapealti luhtarantaisia.
20 Asutuksen varhaista sijoittumista ovat ohjailleet vesireitit sekä toisaalta viljelykelpoisen maaperän sijainnit. Historiallisesta näkökulmasta katsoen Virtojen ominaispiirre ovat olleet alavalla rannalla sijaitsevat yksittäistalot. Kukkuloiden laet ovat metsäisiä. Kirkonkylän ensimmäiset asuintalot ovat olleet Kalettomanlahden pohjukan viljavalla painanteella. Sittemmin kylätaajama on levinnyt rinteille. Virtain raitin varsi alkoi rakentua etelästä kohti pohjoista. Kantatie 66 rakentui ohitustienä taajaman itärajaksi. Sittemmin taajama on levinnyt myös kantatien itäpuolelle. Virrat on myös pitkään ollut suosittu huvilapitäjä ja tällä hetkellä kunnassa on noin 2 500 loma-asuntoa. Maiseman neljä arvo-aluetta perustuvat laadittuun selvitykseen Virtain keskustan ja sen ympäristöalueiden kulttuuri- ja maisemahistoriallinen selvitys, (2009, Karoliina Periäinen). Kuva 11. Maiseman neljä arvo-aluetta (Periäinen 2009). Arvoluokka 1 (vihreä rajaus): 91 Kalettoman lahden maisema, 92 Keiturinsalmen maisema ja 93 Torisevan-Lakarinharjun maisema. Arvoluokka 2: 94 Siekkisjärven itärannan ja Alatien-Paavolantien maisema (keltainen rajaus). (ilmakuvat: Hannu Vallas, maisemakuvat: Karoliina Periäinen)
21 Kalettoman lahden maisema (nro 91). Alue käsittää lahden pohjukan viljavan painanteen sekä rannat ja niille rakentuneen, eri-ikäisen asutuksen. Kalettoman lahti on ollut kirkonkylän ensimmäinen liikenneväylä. Sen pohjukassa oli viljavaa maata, jonne raivattiin peltoja ja jonka rinteeseen sijoittuivat kirkonkylän ensimmäiset asuintalot, myöhemmät suurtalot kuten Kalettoman virkatalo ja Kankaanpää. Myös nykyisin Kirkkolailla suojeltu Virtain kirkko sijoittui tämän vesitien äärelle, lahden pohjukan rinteeseen. Pohjoisrannalla lähimmäksi rantaa sijoittui kirkonkylän vanhimpiin asuttuihin paikkoihin kuuluva Rantapappila, joka toimi ennen seurakunnan itsenäistymistä Ruoveden kappalaisen pappilanakin. Rantapappilan peltoaukea on tärkeä osa Kalettoman lahden rantamaisemaa. 1800-luvun lopussa, mutta enimmäkseen 1900-luvun alkuvuosikymmeninä lahden pohjoisrannalle Rantatien varrelle alkoi nousta sekä asuinrakennuksia että sairaala. Asuinrakennukset olivat yksittäistaloja, joista muutamat olivat näyttäviä, kuten lääkärien asuintalo, mutta suurin osa tavallisia aikakauden taloja. Kalettoman lahden eteläranta on pitkälti jäänyt rakentamattomaksi. Suositus: Kalettoman lahden suurmaisema on vaalittava, rantapuisto puistona vaalittava, rannan laiturit ja ranta-aitat vaalittavia. Keiturinsalmen maisema (nro 92). Maisemallisesti vaikuttava pohjois-eteläsuuntainen kapea salmi, joka sijoittuu Härkösselän ja Marttisenalaisen väliin ja on osa Herraskoskelle ja sitä kautta Toisvedelle sekä Marttisensaareen johtavaa vanhaa vesireittiä. Salmen itärannalla on Kirkonkylän ja Marttisen saaren väliin jäävä laakea kallioalue. Kallioalue huipentuu Keiturinvuoreen, joka on korkeimmalta kohdaltaan 135 m mpy. Länsirannalla on matalampia kallioita. Suositus: Alueen vaikuttavat maisemalliset arvot on turvattava. Keiturinsalmen rautatiesilta on arvokas ja turvattava. Torisevan-Lakarinharjun maisema (nro 93). Maisemallisesti vaikuttavat ja kulttuurihistorialliselta merkittävyydeltään suuret kallioperän murroslinjaan muodostuneet Torisevanjärvet sekä maakunnallisessa inventoinnissa huomioitu Lakarin harjualue muodostavat merkittävän ulkoiluja matkailualueen. Kyrön (Ikaalinen, Viljakkala), Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden pitäjien talot alkoivat hyödyntää Näsijärvenreitin pohjoisosaa eräalueinaan viimeistään 1200-1300-luvuilla, ja samalta suunnalta tulivat 1500-luvun puolenvälin tienoilla myös kylän ja koko paikkakunnan ensimmäiset vakituiset uudisraivaajat. Torisevan järvien uudemman kulttuurihistorian taustalla on romanttisen luontokäsityksen muotoutuminen, sekä uudenlaisia, jylhiä, yksinäisiä ja komeita luonnonpaikkoja etsivän matkailun kehittyminen muoti-ilmiöksi. Torisevanjärvet tiedettiin taiteilijoiden keskuudessa jo 1800-luvun alkupuolella, sillä vieraillessaan Kurussa kesällä 1859 taiteilija Werner Holmberg (1830-60) teki luonnoksia myöhemmin samana vuonna valmistuneeseen, Alaisen Torisevan eteläpäässä sijaitsevaa Inkerinkalliota kuvaavaan maalaukseensa Aihe Torisevalta. Ehkä myös Ruovedellä kesäänsä viettänyt J. L. Runeberg (1804-77) on Vänrikki Stoolin tarinoihin (1848-60) kuuluvaa "Heinäkuun 5. päivässä" säettä muotoillessaan muistanut Torisevanjärvet. Runo on suuresti määrittänyt suomalaisen maiseman ihannetta. Myös Albert Edelfelt ja Akseli Gallen-Kallela ovat käyttäneet Torisevaa aiheenaan. Jähdyspohjalla syntynyt Into Konrad Inha (1865-1930) teki Torisevaa kuitenkin ehkä eniten tunnetuksi teoksessaan Suomi kuvissa (1895-96). Sisävesilaivat aloittivat liikennöintinsä Virroille 1900-luvun alussa. Tämä toi lisää matkailijoita. Armid Benjamin Sandberg (1876-1927) rakensi vv. 1903-04 hirsistä salvotun, taiteilijahuvilatyyppisen Pilvilinnaksi kutsutun huvilan ja ateljeen Alaisen Torisevan eteläpäähän Inkerinkallion kupeeseen. Täällä turistien oli mahdollista kahvitella ja aterioida, ja yöpyäkin, jos talossa vain oli tilaa. Pilvilinnan jälkeen Virtain Lotta Svärd-järjestö ryhtyi huolehtimaan retkeilijöistä ja turisteista. Koska Pilvilinna oli jo huonossa kunnossa, lotat rakennuttivat uuden kahvilan järven toiseen päähän. Torisevan kahvimaja avattiin helluntaina 1936. Lotat hoitivat kesäkahvilaa aina elokuuhun 1944 saakka. Heidän jälkeensä kahvilatoimintaa ovat jatkaneet paikalla yksityiset yrittäjät, ja Kahvimaja on edelleen avoinna joka kesä. Suositus: Alueen luonnonmaisemaan liittyvät arvot ovat merkittäviä ja vaalittavia. Maisemaa ei tule muuttaa. Siekkisjärven itärannan ja Alatien-Paavolantien maisema (nro 94). Siekkisjärven itäranta on vaihteleva ja pienipiirteinen, kapeiden jääkaudenaikaisten luode-kaakko -suuntaisten niemien ja kapeiden lahtien, mäkisten metsäalueiden sekä pienipiirteisten rantapeltoalueiden jäsentämä maisemallisesti vaikuttava alue, jonka läpi kulkee tie. Itärannoille sijoittuu viljavia silttikerrostumia, pohjoisosassa Vähäniemen ja Kytöniemen juurissa ja samassa linjassa jatkuvalla kapean Kytölahden ja Talasjärven väliin jäävällä kannaksella. Näille alueille ovat sijoittuneet myös vanhoissa kartoissa näkyvät pellot. Eteläosassa puolestaan Paavolanperän viljelyaukea sijaitsee maaperältään vastaavalla alueella. Näiden alavien, joskin kumpuilevien peltoalueiden maisemallisena vastakohtana ovat korkeahkot kallioalueet, jotka rajaavat ranta-aluetta sen itäpuolella. Samoin myös Kytöniemen kallio kohoaa korkeahkoksi. Alatien-Paavolantien tiemaisema noudattelee pohjoisosassa Siekkisen ja Yrjölän 1700-luvun isojakokartassa näkyvää Siekkisen mailla kulkevan peltotien pohjaa. Se kulkee Siekkisjärven itärannalla, aivan rannan läheisyydessä. Tiemaisemassa vaihtelevat pienipiirteiset peltomaisemat, tien varteen sijoittuva asutus sekä mäkisemmällä kallioalueilla mutkitteleva tie. Pelloista Kannokon torpan ympäristössä olevat samoin kuin Kytöniemen juuren viljavalla painanteella sijaitseva ovat olleet jo Siekkisen isojakokartassa merkittyinä. Itset torpat on merkitty ja nimetty 1800-luvun puolivälin pitäjänkarttaluonnokseen. Suositus: Rantapeltojen avoimuus samoin kuin eteläpään harjumaiseman mäntymetsäisyys ovat vaalittavia. Tielinjaus on vaalittava.
22 3.9 Maa- ja kallioperä Keskustaajama on lähtenyt rakentumaan Kalettomanlahden pohjukasta alaville alueille, ja sen jälkeen jyrkille Kalettoman pohjoisrannoille sekä Kantatien 66 itäpuolelle. Alueen kallioperä on suurimmalta osalta granodioriittia, jossa porfyroblastien pääosa on kalimaasalpää. Alueen keskellä kulkee pohjois-etelä -suuntainen graniittivyöhyke ja ydinkeskustan itäisimmän osan alueella kallioperä on porfyroblastista tai porfyyristä graniittia. Somervuoren alue on pääosin myös granodioriittia. Somervuoren pohjoispuolisen Ketvenenkorven alueen, Tapiolan läntisimpien osien sekä Siekkiskylän alueilla esiintyy myös dioriittia. Keiturin, Suonijärvenvuoren ja Jähdyspohjan alueella on kiillegneissiä. Paikoin alueen kallioperässä esiintyy myös hieman gabroa ja vulkaniittia. Lisäksi esim. Keiturinniemen pohjoisreunalla esiintyy emäksisiä ja intermediäärisiä vulkaanissyntyisia kiviä. Kuva 12. Virtain keskustaajaman kallioperä on muodostunut granodioriiteista (beige), graniiteista (vaal.pun), dioriitista (rusk.) ja kiillegneissistä (vaal.sin) (Geologian tutkimuskeskus 2011). Pohjakartta Geologinen tutkimuskeskus 2011 Virtain keskustaajaman ympäristön maaperä on paljolti kallioista ja moreenista. Vesistöjen varsilla on savikkoja, joista monet ovat käytössä viljelypeltoina. Keskustaajaman halki kurottuu Toisveden pohjukasta Lakarintien myötä kaakkoon pehmeämpien maalajien alue, joka on myös arvokasta pohjavesialuetta. Hiesualueita on Torppakylässä, Herraskylässä sekä Ahjolan-Purulan välisellä alueella. Puttosharjulta kaakkoon Kangasjärvelle ulottuu harjuvyöhyke, joka on hiekkamaata. Hiekkaa ja hiesua esiintyy myös Siekkisjärven ranta-alueilla. Saraturvetta esiintyy pienillä alueilla mm. Keiturinvuoren, Purulan ja Puttoskylän alueilla Rakentamiselle otollista maaperää keskustaajaman yhteydessä on mm. Keiturinniemellä ja Kalettomanlahden etelärannalla sekä valtatien 23 ja kantatien 66 risteyksen koillisneljännekselle.
23 3.10 Vesiluonto Valtaosa Virtain kaupungin tutkituista pohjavesivaroista sijoittuu jäätikön sulamisvesien muodostamalle harjujaksolle, joka ulottuu Visuvedeltä Jähdyspohjan kautta Virtain keskustan itäpuolelle ja edelleen Liedenpohjaan. Vesistöt ja kalliot jakavat jakson useiksi erillisiksi pohjavesialtaiksi (Pirkanmaan ELY 2011). Suunnittelualueen rajojen sisäpuolelle sijoittuu kolme pohjaveden muodostumisaluetta, joiden sijainti on esitetty oheisessa kuvassa. Kuva 13. Arvokkaat pohjavesialueet. Yleiskaava-alueelle sijoittuvat Puttosharjun, Lakarinharjun ja Jähdyspohjan pohjavesialueet (sininen rajaus) (OIVA - ympäristö- ja paikka-tietopalvelu 2011). Alueen vesistöt kuuluvat Kokemäenjoen vesistöön, joka on yksi Suomen suurimmista vesistöistä. Alueen järville tyypillistä on lievä humuspitoisuus, karuus sekä lievä happamuus. Monet pienimmistä järvistä ja lammista ovat rannoiltaan soistuneita. Kaava-alue rajautuu luoteessa Toisveteen, joka on tyypiltään runsashumuksinen järvi. Järvi on erittäin syvä ja lähes saareton. Länsiosassa kaava-alueen sisäpuolelle jää Keiturinniemen eteläpuolella avautuva, lievästi rehevän ja rannoiltaan hyvin rikkonaisen Vaskiveden-Visuveden Härkösselkä, joka on yhteydessä Toisveteen Herraskosken kautta. Toisveden ja Härkösselän välille sijoittuu myös Herraskosken kanava, joka sijaitsee Virtain Perinnekylän vieressä. Vuosina 1903 1907 rakennettu kanava yhdistää Näsijärven vesistön Toisveteen ja on nykyään vain matkailukäytössä. Kanavalla on pituutta 960 m ja sitä reunustavat pihtakuuset. Vaskiveden- Visuveden Jähdyslahti rajaa selvitysaluetta lounaassa, Jähdyspohjan alueella. Selvitysalueen itäosassa on pienehkö, pinta-alaltaan noin 290 ha:n kokoinen, humuspitoinen Siekkisjärvi. Lisäksi etenkin alueen eteläosiin sijoittuu runsaasti myös muita pienempiä järviä, joita ovat mm. Kangasjärvi, Valkeajärvi, lievästi rehevä Majajärvi sekä kalliorantaiset Torisevan järvet.
24 3.11 Kasvillisuus ja eläimistö Yleiskaavaan liittyen on tehty erillinen luontoselvitys (FCG Finnish Consulting Group Oy 2011), jossa on kuvattu laajemmin yleiskaava-alueen kasvillisuutta ja eläimistöä. Selvityksessä todetaan, että Virtain keskustan osayleiskaavan suunnittelualue edustaa luonnonarvoiltaan ja maisemaluonteeltaan rikasta Pirkanmaan aluetta. Pinnanmuodoiltaan selvitysalue on kumpuilevaa ja paikoin myös kallioista. Alue on pääosin rakentamiseen hyvin tai kohtalaisesti soveltuvaa, luonnonarvoiltaan tavanomaista, kulttuurivaikutteista metsä- ja rantaluontoa, metsätalousmenetelmin hoidettua kangasmetsää sekä viljelykäytössä olevaa peltoa. Rakentamisen ja muun maankäytön ulkopuolelle suositetaan mahdollisuuksien mukaan jätettäväksi arvokkaat luontokohteet lähiympäristöineen (selvityksen liitekartta 1). Tällaisia kohteita selvitysalueella ovat uomaltaan luonnontilaiset purot ja niiden yhteydessä esiintyvät lehtoalueet, jyrkänteet ja niiden alusmetsiköt, ojittamaton suoalue Sorvannevalla, pieni rantaluhta-alue sekä liitooravan elinalueet. Luontoselvityksessä todetaan, että yksittäisten kohteiden säilymisen lisäksi kaava-alueella tulisi huolehtia riittävän viherverkoston säilymisestä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden välillä. Viheryhteydet eli viherkäytävät edistävät ja turvaavat lajien siirtymistä alueelta toiselle. Myös ranta-alueiden säilyminen puustoisena on suositeltavaa. Arvokkaiden luontokohteiden välille muodostuva ekologinen käytäväverkosto on esitetty oheisessa kuvassa. Arvokohteiden eli ns. luonnon ydinalueiden lisäksi kaava-alueella on laajoja, rakentamattomia, tavanomaisen luonnon alueita. Kaava-alue sijaitsee eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen kasvimaantieteellisellä alueella. Alue kuuluu Pohjois-Hämeen eliömaakuntaan. Virtain kaupunki on laajojen ja melko yhtenäisten kangasmetsien ympäröimä. Kotalahdentien pohjoispuolella Hietalan-Torppakylän välisellä alueella vallitsevat keski-ikäiset, pääasiassa havupuuvaltaiset mustikkatyypin kangasmetsät. Tälle alueen osalle on tyypillistä soistuneisuus, mistä johtuen metsäalueet ovat usein ojitettuja. Keskustan länsipuolella, Keiturinniemen pohjoisosassa levittäytyy laajahko, rakentamaton metsäalue, joka rajautuu lännessä ja pohjoisessa vesialueisiin ja idässä sekä etelässä asutusalueisiin. Alueella esiintyy soistuneita kuusikangasmetsiä sekä mäntyvaltaisia kangasrämeitä, joiden kenttäkerroksessa esiintyy kangasmetsälajiston ohella yleisenä suolajeja kuten suopursua ja juolukkaa. Keiturinvuoren alueella esiintyy kuivahkoa puolukkatyypin mäntykangasta. Puusto Keiturin alueella on pääosin keski-ikäistä ja aluetta täplittävät pienet avohakkuu- ja taimikkoalueet. Länsirannan tuntumassa puusto on varttuneempaa. Virtain keskustan eteläpuolella, Penkkivuoren alueella levittäytyvät laajat, kuivahkot mäntykankaat. Alueen puusto on keski-ikäistä ja harvennettua. Penkkivuoren metsät ovat asukkaiden virkistyskäytössä ja alueella kulkee tiheä ulkoilureittiverkosto. Varttuneen puuston osuus selvitysalueen metsissä on vähäinen. Iäkkäämmät metsäalueet keskittyvät erityisesti rantojen läheisyyteen ja kalliojyrkänteiden alle. Tällaisia metsäalueita on mm. Herraskylän, Makkaraojan ja Myllyniemen alueella. Lehtoja selvitysalueella on vähän ja ne keskittyvät purojen ja jokien varsille.
25 Kuva 14. Ekologinen verkosto kaava-alueella. Alueen rantojen kasvillisuus on tavanomaista. Paikoin lahdenpohjukoissa esiintyy kapea järviruokoreunus. Herraskylän kapean Tupparanlahden pohjukassa luhta levittäytyy hieman laajempana ja rehevämpänä ympäröivien peltoalueiden rehevöittävän vaikutuksen johdosta. Suoalueet ovat pääosin ojitettuja isovarpurämeitä. Puttoskylän pohjoispuolella sijaitseva Puttosneva on pääosin ojittamatonta nevarämettä ja siten ominaisuuksiltaan edustavaa. Suokasvillisuutta esiintyy myös pienten lampien rantojen nevareunuksissa. Alueen nisäkäslajiston arvioidaan olevan pääosin tyypillistä talousmetsien, kulttuuri- ja peltoalueiden lajistoa. Laajat metsä- ja suoalueet luovat elinympäristön mm. monille riistalajeille. Maastohavaintojen perusteella alueella tavataan mm. metsäjänistä, oravaa ja hirveä. Metsästäjäin keskusjärjestön rekisteritietojen mukaan Virtain alueella tavataan myös mm. kanadanmajavaa ja valkohäntäkaurista. Liito-orava on alueella yleinen. Maastokäyntien yhteydessä alueella tavattiin yleisenä myös mm. sammakkoa ja sisiliskoa.
26 Kuva 15. Liito-oravan elinalueet yleiskaava-alueella. Alueen järvet ovat tärkeitä virkistyskalastuskohteita ja niihin on tehty runsaasti kalaistutuksia. Toisveteen, Siekkisjärveen, Valkeajärveen ja Herraskoskeen on istutettu mm. kuhaa, järvilohta, järvitaimenta, nieriää, siikaa, plankton- sekä pohjasiikaa sekä järvilohta. Luontoinventointien yhteydessä tehtyjen havaintojen ja lähdeaineiston perusteella selvitysalueen linnuston arvioidaan olevan melko rikasta ja Keski- Suomelle tyypillistä metsä- ja kulttuuriympäristöjen lajistoa. 3.12 Arkeologia Virtain esihistoriallinen asutus nojaa kirkonkylän sijaintiin vesireitin varrella. Merkkejä on jo kivikautisesta asutuksesta. Asutusrakenne noudattaa kaskiviljelyn ja eräasutuksen vaatimia periaatteita. Otolliset viljelyalueet sijaitsevat pääosin rannoilla. Keskustaajaman alueelta on tiedossa useita muinaismuistoja eri aikakausilta. Marttisensaaressa on aiemmin inventoitu puolustusvarustuksia ja historiallista tielinjausta vuonna 2002 (Pirkanmaan maakuntamuseo). Osayleiskaavoitettavalta alueelta ja osin sen ympäristöstä on tehty arkeologinen inventointi 2009 (Mikroliitti Oy), jota on täydennetty vuonna 2011. Inventoinnissa mm. tarkastettiin 7 talonpaikkaa 1700-luvulta, sekä dokumentoitiin kahden aiemmin kartoitetun I ms. linnoitusalueen lisäksi kolmas. Inventoinnin yleiskartta on seuraavalla sivulla. Alueella on tiedossa: 5 aiemmin tunnettua kivikautista asuinpaikkaa 5 inventoinnissa löydettyä uutta kivikautista asuinpaikkaa 1 mahdollinen lapinraunio tai kiuas 4 aiemmin tunnettua terva/hiilihautakohdetta 6 inventoinnissa löydettyä uutta terva/hiilihautakohdetta