VUODEN 2017 TALOUSARVION KEHYS 1. Talousarvion valmistelun aikataulu ja talousarvion rakenne Kaupunginhallitus, joka vastaa kaupungin toimintojen ja talouden kokonaisuuden johtamisesta ja yhteensovittamisesta, käsittelee kehykset, joiden pohjalta lautaja johtokunnat antavat omat esityksensä. Vuoden 2017 talousarvion valmistelu on käynnistynyt hallintokuntien kanssa elokuussa käydyillä tilaaja-tuottaja -neuvotteluilla. Kaupunginvaltuuston talousseminaari pidettiin 8.9.2016. Talousarviovalmistelun aikataulu on seuraava: Talousarviokehyksen hyväksyminen kh ma 19.9. Lautakuntien ja liikelaitosten talousarvioesitykset pe 7.10. Kaupunginjohtajan ehdotus valmistuu, info to 27.10. Veroprosentit valtuustossa ma 31.10. Kaupunginhallituksen I käsittely ti 1.11. Kaupunginhallituksen II käsittely ma 14.11. Kaupunginvaltuuston talousarviokäsittely ma 28.11. Hallintokuntien käyttösuunnitelmat ja pe 16.12. Joensuu Vesi -liikelaitoksen talousarvio Talousarviorakenne on muutettu vastaamaan 1.1.2017 voimaantulevaa organisaatiota. Toimielin/tulosalue 10 Kaupunginvaltuusto 100 Valtuusto 11 Tarkastuslautakunta 110 Talouden ja hallinnon tarkastus 12 Kaupunginhallitus 120 Yleishallinto 140 Työllistäminen 150 Konsernipalvelut 160 Tilakeskus 170 Siun Soten maksuosuudet ELINVOIMA HYVINVOINTI KAUPUNKIYMPÄRISTÖ 18 Elinvoimapalvelut 184 Elinvoimapalvelut 190 Pohjois-Karjalan hankintatoimi 45 Hyvinvointipalvelut 400 Hyvinvointipalv. talous-ja hallintopalvelut 410 Koulutuspalvelut 440 Varhaiskasvatuspalvelut 455 Nuorisopalvelut 470 Konservatorio 490 Kansalaisopisto 660 Kulttuuripalvelut 690 Liikuntapalvelut 75 Kaupunkirakennelautakunta 210 Kaupunkirakennelautakunnan yht 240 Yhdyskuntasuunnittelu 270 Maaomaisuus 280 Yhdyskuntatekniikka 80 Joensuun alueellinen jätelautakunta 810 Joensuun alueellinen jätelautakunta 85 Rakennus- ja ympäristölautakun 850 Rakennus- ja ympäristölautakunta 860 Pysäköinninvalvonta 870 Rakennusvalvonta 880 Ympäristönsuojelu 90 Teknisten palveluiden johtokun 730 Tekninen keskus
Liikelaitoksena jatkaa Joensuun Vesi. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitoksen sekä Joensuun Työterveys liikelaitoksen toiminta siirtyy 1.1.2017 alkaen Siun soteen, minkä johdosta ko. liikelaitokset puretaan. Liikelaitosten talousarviot ja -suunnitelmat ovat kunnan talousarvion ja -suunnitelman erillinen osa. Joensuu Vesi liikelaitoksen johtokunnan tulee hyväksyä liikelaitoksen talousarvio ja -suunnitelmaesitys vuosille 2017 2019 viimeistään 7.10. Esityksen tulee sisältää vuosien 2017 2019 tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosat. Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupungin talousarviossa liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, jonka jälkeen liikelaitoksen johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion vuodelle 2017. 2. Talousnäkymät Suomen talouden tilanne on jatkunut heikkona, vaikka BKT kääntyi vuonna 2015 hienoiseen kasvuun. Kuluvana vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,1 % ja kahtena seuraavana vuonna talouskasvu on noin 1 %:n tasolla. Maailmankaupan kasvu on hidastunut ja kasvuvauhti jäämässä alle pitkän aikavälin keskiarvon. Suomen talouden kasvu on ollut yksityisen kulutuksen varassa, joka on suhdannetilanteeseen nähden ollut vahvaa. Yksityiset investoinnit ovat kuluvana vuonna lisääntyneet ja erityisesti rakennusinvestoinnit ovat olleet kasvussa. Työttömyyden kasvu on ainakin hetkellisesti pysähtynyt. Vuonna 2017 työttömyysaste alenee. Julkisen talouden alijäämä pieneni viime vuonna alle EU:n perussopimuksen määrittelemän 3 %:n viitearvon. Julkisen talouden rahoitusasema säilyy kuitenkin edelleen alijäämäisenä mittavista sopeutustoimista huolimatta. Talouden hidas kasvu ei tuota riittävästi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon ylitti viime vuonna 60 %:n viitearvon ja velkasuhde jatkaa kasvuaan. Julkisen talouden velkaantumisen arvioidaan pysähtyvän vuonna 2018. Kilpailukykysopimuksella tavoitellaan suomalaisten yritysten hintakilpailukyvyn parantamista sekä viennin ja työllisyyden lisäämistä. Sopimus alentaa työnantajan sosiaaliturvamaksuja ja siirtää osan palkansaajien maksettavaksi, pidentää vuosityöaikaa ansiotasoa muuttamatta sekä leikkaa julkisen sektorin lomarahoja. Kilpailukykysopimukseen kytkeytyy mittavat veronkevennykset, jolla turvataan palkansaajien ostovoimaa. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset talouden kehitykseen ovat ennusteiden mukaan positiiviset, mutta vaikutukset näkyvät reaalitaloudessa viiveellä. Kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys, mihin on vaikuttanut heikko suhdanneiltanne ja verotulojen hidas kasvu, valtiontalouden sopeuttamistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääntyminen ja palveluiden kysynnän kasvu mm. väestön ikääntymisen ja työttömyyden lisääntymisen myötä. Kuntatalouden tila on kuitenkin ollut mittavien sopeutustoimien johdosta kohtuullisella tasolla. Julkisen talouden suunnitelmassa on asetettu kuntataloutta koskeva rahoitusasematavoite alijäämä korkeintaan 0,5 % suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2019. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuntatalous on tavoitteen mukaisella uralla. Talouden ennusteiseen liittyy sekä ala- että yläsuuntaisia riskejä. Koska Suomen talous kasvaa hitaasti, se on herkkä häiriöille. Kasvu ei riitä parantamaan työmarkkinoiden tilannetta riittävästi. Pitkäaikaistyöttömyyden nousu uhkaa jättää pitkä-
kestoisen ongelman Suomen talouteen. Julkiseen talouteen ei synny puskuria ottamaan vastaan mahdollisista häiriöistä aiheutuvia iskuja. Toisaalta kilpailukykysopimukseen sisältyvät toimet saattavat parantaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia hyödyntää kysyntää maailmantaloudessa ja Suomelle tärkeillä vientimarkkinoilla ennustettua enemmän. 3. Vuoden 2017 talousarvion linjaukset Vuoden 2017 talousarvion perusteita ja linjauksia käsiteltiin 8.9.2016 pidetyssä valtuuston talousseminaarissa. Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017 2019 taloussuunnitelman laadinta perustuu seuraaviin lähtökohtiin: 1. Talousstrategia, vuoden 2016 tulosennuste ja talouden näkymät vuosille 2017-2019 Kaupungin päästrategiaan sisältyvä talousstrategia perustuu kolmelle pilarille: Tilikauden tuloksen tulee olla positiivinen Velalla on katto Veropäätökset valtuustokaudeksi. Koko maan talouden kehitys on ollut viime vuosina heikkoa. Bruttokansantuote laski kolme vuotta peräkkäin vuosina 2012-2014. Vuonna 2015 BKT kääntyi hienoiseen kasvuun. Kuluvana vuonna BKT:n ennustetaan kasvavan 1,1 %. Kaupungin taloudessa tämä tarkoittaa hidasta verotulojen kasvua. Työllisyystilanne jatkuu haasteellisena. Tammi - elokuun toteutumien perusteella vuoden 2016 tilikauden tuloksen ennustetaan olevan lievästi alijäämäinen. Tavoitteena on, että kaupungin talous on vuonna 2017 tasapainossa. Kaupungin tulevien investointiohjelma on mittava. Heikosta tilikauden tuloksesta johtuen investointeja ei pysty rahoittamaan tulorahoituksella. Strategiassa asetettu velkakatto (40 % verojen ja valtionosuuksien summasta) ylittyy. Velkamäärän kasvun hillitsemiseksi joitakin talonrakennuksen investointikohteita toteutetaan kiinteistöleasing rahoituksella ja mahdollisesti muillakin vaihtoehtoisilla tavoilla. 2. Vuoden 2017 talousarvio perustuu vuoden 2016 talousarvioon Vuoden 2017 talousarvio perustuu vuoden 2016 talousarvioon edelleen matalana pysyvän kustannuspaineen johdosta. Kilpailukykysopimuksen mukaan palkat eivät nouse vuonna 2017 Kustannuspaineet ovat pieniä, elinkustannusindeksin muutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan on vaihdellut kuluvana vuonna -0,1 %:sta 0,5 %:iin. Sisäisten vuokrien muutos on 0,3 % Kilpailukykysopimuksen myötä kaupungin henkilöstömenot pienentyvät. Sopimuksen mukaisesti työnantajamaksut alentuvat, lomarahoja leikataan vuosina 2017-2019 ja työaika pitenee ansiotason muuttumatta. Kilpailukykysopimuksen
vaikutus on huomioitu tulosaluekohtaisissa kehyksissä. Siun soteen siirtyvien palveluiden osalta kilpailukykysopimuksen vaikutukset on huomioitu kuntayhtymän vuoden 2017 talousarviokehyksen valmistelussa. Eläkeuudistuksen myötä kuntatyönantajan eläkevakuutusmaksut alenevat. Maksujen alentuminen kohdentuu erityisesti eläkemenoperusteiseen maksuun. Maksun alentuminen on kohdennettu tulosaluetasolla Kevan antaman arvion mukaisena. Vuoden 2017 talousarviopohjassa huomioidaan lisäksi muut tiedossa olevat tekniset korjauserät. Kysynnän lisäyksestä tai pakottavan lainsäädännön muutoksista aiheutuvista lisämäärärahatarpeista laaditaan erilliset muutospaketit. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehyksestä päättää kuntien yhteinen omistajaohjaus. Kehysvalmistelua on tehty kuntien yhteistyössä. Vuoden 2017 kehyksen lähtökohtana on ollut kuntien taloudelliseen kantokykyyn perustuva 1,2 %:n kasvu, jonka lisäksi on huomioitu kilpailukykysopimuksen ja vuoteen 2016 kohdistuvien kertaluontoisten erien vaikutus sekä perustoimeentulotuen maksatuksen siirtyminen Kelan hoidettavaksi. Kaupungin maksuosuus Siun sotelle määräytyy perussopimuksessa hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti. 3. Maksupolitiikka Vuodelle 2016 maksuja korotettiin pääsääntöisesti 2 %. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja korotettiin valtioneuvoston asetuksen korotuksen mukaisesti. Päivähoidon asiakasmaksuja tarkistettiin 1.8.2016 asetuksessa määritettyjen indeksikorotusten mukaisesti. Asiakasmaksuja on pääsääntöisesti korotettu kustannusten nousua vastaavasti. Vuodelle 2017 kustannuspaineet ovat pienet ja kilpailukykysopimuksen myötä palkkamenot laskevat, minkä johdosta asiakasmaksuja ei pääsääntöisesti koroteta. Maksuja voidaan kuitenkin korottaa, mikäli maksujen rakennetta tulee tarkistaa tai maksut eivät muilta osin vastaa kustannustason muutoksia. 4. Palveluiden järjestäminen Kaupungin organisaatiorakenne uudistuu vuoden 2017 alusta lukien. Uusi Joensuu rakentuu kolmelle toimialalle, jotka ovat elinvoima, hyvinvointi ja kaupunkiympäristö. Kunnallisvaalit järjestetään keväällä 2017. Uusi kaupunginvaltuusto aloittaa kesäkuussa 2017. Kaupungin strategia uusitaan uuden valtuustokauden alussa. Nykyisen strategian kevyt päivitys valmistellaan osana talousarviovalmistelua. Päivityksen tavoitteena on linjata erityisesti vuoden 2017 strategiset tavoitteet. Eri toimialoille asetettavat toiminnalliset tavoitteet tukevat strategian tavoitteiden toteuttamista. Viime vuosina hyvin edennyttä prosessien kehittämistä jatketaan. Vuoden 2017 aikana erityistä huomiota kiinnitetään Siun soten ja kaupungin ns. rajapintoihin. Tilauksiin ja talouteen yhdennetyllä henkilöstö- ja rekrytointisuunnittelulla varmistetaan tarkoituksenmukainen henkilöstön määrä ja rakenne. Henkilöstösuunnitelman yhteydessä arvioidaan palveluittain, miten kilpailukykysopimukseen sisältyvän työajanpidennyksen toimintamenoja alentava tavoite voidaan saavuttaa.
Palvelujen ja tavaroiden hankinnassa noudatetaan kaupunginhallituksen hyväksymää strategista hankintaohjelma. Kasvusopimuksen tavoitteiden mukaisesti sekä hankinnat että investoinnit toteuttavat kaupungin strategiaa, toimivat kehitysalustoina ja niissä etsitään innovatiivisia ratkaisuja. Tavoitteena on, että joka viides hankinta toteutetaan innovatiivisesti. Vuoden 2017 strategiset hankinnat määritetään talousarviossa. 5. Talouden hallinta ja seuranta Talouden hallinnan varmistamiseksi omia budjetteja tulee tehdä niin pienille yksiköille, että budjettivastuullinen henkilö tuntee hyvin yksikön toiminnan ja sen kustannuksiin vaikuttavat tekijät. Kullekin budjetille nimetään vastuuhenkilö käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Mikäli yksikön toimintaan vaikuttavaa päätösvaltaa on annettu muulle kuin budjettivastuulliselle, on toiminnan kustannuksiin vaikuttaviin olennaisiin päätöksiin saatava budjettivastuullisen hyväksyntä. Kaupunginhallitus ja lautakunnat seuraavat talousarvion ja tilauksen toteutumista kuukausittain. Mikäli kuukausittain laadittava koko kaupungin tulosennusteen vuosikate osoittaa vähintään 1 %:n heikentymistä talousarvioon verrattuna, kaupunginhallitus ryhtyy heti toimenpiteisiin talousarviossa pysymiseksi. Toimenpiteet voivat kohdistua kaikkiin menolajeihin, myös henkilöstömenoihin. Henkilöstömenoihin liittyvien toimenpiteiden valmistelu tehdään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. 6. Talouden kokonaisuus Peruskaupungin käyttötalouden toimintakatteen kasvu on kehyslaskelmassa vireillä olevaan talousarviomuutokseen nähden -2,2 %. Kun perustoimeentulotuen siirto huomioidaan, on vertailukelpoinen kasvu -1,0 %. Muutospaketit lisäävät nettomenoja 2,4 milj. euroa. Kehyksen mukainen talousarvio on 0,55 milj. euroa ylijäämäinen. Lainakanta kasvaa, sillä tilikauden tulos ei riitä rahoittamaan investointeja. Peruskaupungin investointimenot ovat lähes 45 milj. euroa, josta Tilakeskuksen kaupungin taseeseen tulevat investoinnit ovat runsas 26 milj. euroa. Lisäksi tulevat leasing -rahoitteiset investoinnit, joiden arvo vuonna 2017 on 17 milj. euroa. Poistot ovat 27,5 milj. euroa. 4. Tulojen perustelut Verotulot Kunnallisvero Joensuun verotulojen kasvu on viime vuosina pääsääntöisesti ollut hieman alempi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2014 kunnallisverotulojen kasvu oli ennakkotietojen mukaan koko maassa 3,7 % ja Joensuussa 7,8 %. Joensuun kasvua nosti veroprosentin korotus. Ilman veronkorotusta kasvu olisi jäänyt vajaaseen 3,0 %:iin. Myös koko maan kunnallisverokertymään vaikutti keskimääräisen kunnallisveroprosentin nousu. Vuonna 2015 kunnallisverotulojen kasvu oli ennakkotietojen mukaan koko maassa 1,6 % ja Joensuussa 0,9 %.
Kuluvana vuonna kunnallisveroja arvioidaan kertyvän Kuntaliiton sekä Verohallinnon tilityksiä koskevien arvioiden ja alkuvuoden kertymien mukaan 224,8 milj. euroa. Kuntaliitto on arvioinut (9.9.2016), että kunnallisverotilitykset pienentyvät vuonna 2017 kuluvaan vuoteen nähden -1,5 %. Joensuun verotulokertymän kasvu on arvioitu koko maan tasolle. Tässä vaiheessa vuoden 2017 kunnallisverokertymäksi on arvioitu 221,3 milj. euroa. Verotuloarvioissa on huomioitu kilpailukykysopimukseen liittyvät muutokset. Kunnallisverokertymää alentaa kilpailukykysopimukseen liittyvät palkansaajien maksujen muutokset: palkansaajien työttömyysvakuutusmaksujen ja työeläkemaksujen korotukset ja päivärahamaksun sekä sairaanhoitomaksun muutos. Muutoksista johtuen kunnallisverokertymän arvioidaan alentuvan noin 330 milj. euroa. Lisäksi kunnallisveron tuottoa alentaa aiempaa matalampi arvio palkkasumman kasvusta, joka on seurausta kilpailukykysopimukseen liittyvistä toimenpiteistä eli palkkojen nollakorotuksista, julkisen sektorin lomarahojen leikkauksista sekä työajan vastikkeettomasta pidentämisestä. Näiden toimenpiteiden on arvioitu vähentävän kunnallisveron tuottoa noin 130 milj. eurolla. Kilpailukykysopimukseen liittyen ansiotuloverotusta kevennetään ensi vuonna 515 milj. eurolla, mikä alentaa kunnallisveron tuottoa noin 270 milj. euroa. Lisäksi verotuloennusteessa on huomioitu eräitä muita veroperustemuutoksia. Veroperustemuutokset kompensoidaan valtionosuuksissa. Kompensaation määräksi on arvioitu koko maan tasolla 390 milj. euroa. Kiinteistövero Kiinteistöveron tuotoksi vuodelle 2016 on arvioitu 20,2 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti on sovittu vuodelle 2017 tehtävistä kiinteistöveroja koskevista muutoksista. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousee 0,80-1,55 %:sta 0,86 1,80 %:iin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37-0,80 %:sta 0,39-0,90 %:iin. Lisäksi hallituksen budjettiriihen mukaan kiinteistöveroja korotetaan 50 milj. eurolla. Rakentamattoman rakennusmaan veroa korotetaan 9 milj. eurolla sekä yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien alarajoja nostetaan yhteensä 41 milj. eurolla. Kyseisten korotusten tarkemmasta jakautumisesta ja rakenteesta ei ole vielä tarkempia tietoja. Ennakkotietojen perusteella on arvioitu, että alarajojen korotus ei merkitse muutosta kaupungin kiinteistöveroperusteisiin. Vuodelle 2017 kiinteistöveron tuottoarvioksi saadaan nykyisillä veroperusteilla 20,5 milj. euroa. Yhteisövero Kuntaryhmän jako-osuus vuonna 2016 on 30,92 %. Tämän hetkisen tiedon mukaan kuntaryhmän jako-osuus vuodelle 2017 on 30,34 %. Joensuun osuus kunnille tilitettävistä veroista on kuluvana vuonna 1,112 %. Osuus määräytyy kahden viimeksi valmistuneen verotuksen keskiarvona.
Vuonna 2016 yhteisöveroja arvioidaan kertyvän runsaat 17,0 milj. euroa. Kilpailukykysopimus alentaa yritysten maksamia maksuja, joka vähentää yritysten kustannuksia. Muutoksen oletetaan lisäävän vastaavasti yritysten verotettavaa tuloa ja siten myös kuntien saamaa yhteisöveron tuottoa. Vaikutuksen on arvioitu olevan n. 60 milj. euroa yhteisöverotuloja lisäävä. Kuntaliitto on ennustanut, että yhteisöverotilitykset nousevat vuoteen 2016 nähden 1,3 %. Joensuun kaupungin yhteisöverokertymäksi vuodelle 2017 voidaan arvioida 17,4 milj. euroa. Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2015 alusta lukien. Vuoden 2017 valtionosuusarviot perustuvat valtiovarainministeriön talousarvioehdotukseen ja Kuntaliiton ennakkotietoihin. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys (0-5-vuotiaat, 6-vuotiaat, 7-12-vuotiaat, 13-15-vuotiaat, 16-18-vuotiaat, 19-64-vuotiaat, 65-74-vuotiaat, 75-84-vuotiaat ja yli 85-vuotiaat). Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Peruspalvelujen valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohden yhtä suuri. Näiden perusteiden lisäksi kunnille myönnetään valtionosuutta lisäosien perusteella. Lisäosia, joissa ei ole omarahoitusosuutta, ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat ikäryhmille, kriteereille ja lisäosille. Laskennalliset kustannukset muodostuvat ikäryhmittäin (asukasluku x perusosan hinta) ja kriteereittäin (asukasluku x perusosan hinta x kriteerin kerroin). Sairastavuus lasketaan sairastavuuskertoimen perusteella, jonka pohjana ovat erikseen päätetyt kansansairaudet. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on 100 %, mutta tasauslisässä on 20 %:n omavastuu. Tasausvähennys on 30 % lisättynä kunnan laskennallisten verotulojen ja tasausrajan erotuksen luonnollisena logaritmina. Tasauksen laskennassa huomioidaan puolet ydinvoimaloiden kiinteistöveron laskennallisesta tuotosta. Vuoden 2017 alustavissa kuntakohtaisissa laskelmissa on huomioitu (vaikutus koko maan tasolla): väestömäärän ja tiedossa olevien määräytymisperusteiden muutokset (38 me) kustannusten jaon tarkistus (34 me) valtionosuusindeksin alentuminen 0,7 % (-50 me) kuntien tehtävien ja velvoitteiden muutokset (14 me) verotulotasausta koskeva ennakkotieto (16 me) uudet verokompensaatiot (390 me) kilpailukykysopimus (-356 me, - 65,22 /asukas) eläketukiuudistus (-33 me, - 6,05 /asukas)
perustoimeentulotuen siirto (-331 me, - 31 me) valtionosuusleikkaukset (-125 me) muita muutoksia (-5,7 me) Lisäksi laskelmissa on huomioitu, että peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Peruspalvelujen alustava valtionosuusprosentti vuodelle 2017 on 25,23 % (vuonna 2016 25,61 %). Ennakkotiedon mukaan kaupungin vuoden 2017 peruspalvelujen valtionosuus on 141,0 milj. euroa. Perustoimeentulotuen siirron vaikutus valtionosuuksiin on - 5,2 milj. euroa. Valtionosuuslaskelma tarkentuu mm. määräytymisperusteiden muutosten ja verotulotasauksen tarkentumisen myötä talousarviovalmistelun edetessä. Peruspalvelujen valtionosuuden ohella kaupungin kokonaisvaltionosuuksien määrään vaikuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuus (mm. lukio- ja ammatillisen koulutuksen, kansalaisopiston, liikunnan ja nuorisotyön sekä orkestereiden ja museoiden rahoitus). OKM:n valtionosuuksien määrään vaikuttaa suoritemäärien (oppilasmäärät, tuntimäärät, henkilötyövuodet) muutokset sekä mahdolliset yksikköhintojen muutokset. Suoritemäärien muutokset eivät tässä vaiheessa ole vielä tiedossa, joten arvio on tehty vuoden 2016 valtionosuuspäätöksen mukaisesti. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset pienentävät myös yksikköhintojen vaikutuksia, lisäksi mm. orkesterin ja museoiden yksikköhintaa leikataan. Vuoden 2017 OKM:n valtionosuuksiin vaikuttaa ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitukseen kohdistuva 190 milj. euron säästö. Säästö toteutetaan siten, että se hyödyttää kuntia omarahoitusosuuden pienenemisen kautta. Kuntien rahoitusosuus pienenee n. 35 euroa/asukas. Vastaava säästö kuitenkin kohdennetaan ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitukseen. Kaupungin osalta yksikköhintarahoituksen pienentyminen kohdistuu konservatorion valtionosuuksien perusteena oleviin yksikköhintoihin. Alustavien laskelmien mukaan kaupungin saama OKM:n valtionosuus vuodelle 2017 on negatiivinen, -2,2 milj. euroa. Valtionosuuksien määräksi on arvioitu vuodelle 2017 yhteensä 138,7 milj. euroa. Vuonna 2016 valtionosuuksia kertynee vajaat 139,9 milj. euroa. Rahoitusmenot ja tulot Rahoitusmenoissa ja -tuloissa ei tässä vaiheessa arvioida kovin suuria muutoksia kuluvaan vuoteen verrattuna. Korkomenoissa on huomioitu vuoden 2016 ennakoitu toteutuma, joka jää talousarviossa arvioitua pienemmäksi. Lainakannan kasvu nostaa vuoden 2017 korkomenojen kokonaismäärää korkotason alhaisuudesta huolimatta. Muissa rahoitustuloissa on Joensuun Veden ja Tilakeskuksen maksamat korvaukset peruspääomasta (Vesi 0,8 milj. euroa, tila 5,5 milj. euroa)
Poistot Peruskaupungin suunnitelmapoistot ovat arviolta 27,5 milj. euroa. Poistoissa on huomioitu Siun soteen siirtyvän kaluston alaskirjaus, arviolta 1,7 milj. euroa. 5. Käyttötalouden toimintakatteet ja palveluarviot Käyttötalouden toimintakatekehykset ovat esitetty liitteissä. Kehysten laadinnan perusteena on ollut vuoden 2016 talousarvio, johon on tehty mahdolliset tekniset korjaukset sekä huomioitu kilpailukykysopimuksen vaikutus sekä eläkemenoperusteisen maksun arvioitu alentuminen. Kilpailukykysopimuksen vaikutus on eroteltu kahdeksi omaksi sarakkeeksi. Työnantajamaksujen sekä lomarahojen alentuminen on esitetty omassa sarakkeessaan ja työajan pidentymisestä saatava laskennallinen säästö omassa sarakkeessaan. Teknisen keskuksen sekä perustettuun yhtiöön siirtyvien ravinto- ja siivouspalveluiden osalta muutos on huomioitu palvelujen käyttäjien talousarvioiden korjauserissä. Yhtiöihin siirtyvien palveluiden osalta ns. vanhat eläkevastuut (varhe-maksu ja eläkemenoperusteinen maksu) jäävät kaupungille ja ne maksetaan jatkossa tulosalueelta 120 Yleishallinto. Eläkevastuita koskeva osuus on huomioitu korjauseränä palveluiden käyttäjien talousarviossa, koska siirto pienentää vastaavasti palveluiden yksikköhintoja. Kehyksissä on eritelty tulosalueittain toimintatulot ja menot. Kehysluvuissa ei ole otettu huomioon mahdollisia muutoksia kuluvan vuoden toteutumassa tulo- ja menoarvioihin, jos tulosalueen talousarvion arvioidaan toteutuvan katetasolla. Mahdolliset muut muutokset on esitetty erillisinä ns. muutospaketteina. Kehys sisältää muutospaketit koulutuspalveluihin, varhaiskasvatuspalveluihin sekä liikuntapalveluihin ja kulttuuripalveluihin. Muutospakettien euromääräinen suuruus on eritelty myös toimintakatekehysliitteessä omassa sarakkeessaan. Käyttötalouden kehysten ohella on valmisteltu tulosaluekohtaisia palveluarvioita, jotka esitetään lauta- ja johtokuntien talousarvioesityksissä. Palveluarviot sisältävät palvelujen määrän, yksikköhinnat ja palvelujen tai hankintaan varatut määrärahat. Palveluarvioiden tulee olla yhdenmukaisia talousarvion yhteydessä valmisteltavan henkilöstösuunnitelman kanssa. Palveluarvioiden ohella lauta- ja johtokuntien tulee esittää lähtökohtaisesti 3-5 toiminnallista tavoitetta. Tavoitteet ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia. Toiminnallisten tavoitteiden tulee tukea strategian tavoitteiden toteuttamista. 6. Liikelaitokset, taseyksikkö ja rahastot Kaupungilla on vuonna 2017 yksi liikelaitos: vesihuoltolain mukaisesta vesihuollosta vastaava Joensuun Vesi. Joensuun Veden taloudellinen tulostavoite (ylijäämä ennen satunnaisia eriä ja varauksia) on 2,55 milj. euroa. Tulostavoitteessa on huomioitu kaupunkirakenneyksikön Joensuun Vedelle maksamat hulevesimaksut (0,3 milj. ). Taseyksikkönä toimivan Joensuun Tilakeskuksen tulostavoite vuodelle 2017 on - 0,51 milj. euroa. Kertaluontoiset purkukustannukset sekä purettavien rakennusten kertapoistot heikentävät tulosta n. 1,36 milj. eurolla. Itsenäisinä taseyksikköinä toimivia rahastoja ovat tulevaisuusrahasto ja elinkeinorahasto. Rahastojen tuottotavoite vuodelle 2016 on 5,3 %.
7. Tuloslaskelma Peruskaupungin tuloslaskelma, 1 000 euroa pl. liikelaitokset, rahastot, ml. sisäiset erät* TP2015 TA2016 TAE2016 K2017 Toimintakate -374142,7-381 742-385 321-376 740 Kunnallisvero 223 747 225 800 224 800 221 300 Kiinteistövero 19 607 20 200 20 200 20 500 Osuus yhteisöveron tuotosta 18 640 14 770 17 000 17 400 Valtionosuudet 129 006 139 855 139 855 138 700 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 718 600 600 600 Muut rahoitustulot 7 130 7 000 7 000 7 000 Korkomenot -1 599-2 200-1 400-1 800 Muut rahoitusmenot -5 517-5 600-5 600-5 600 Vuosikate 17 589 18 683 17 134 21 360 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -22 142-25 000-25 000-27 500 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos -4 553-6 317-7 866-6 140 Poistoeron muutos 1 207 Varausten muutos 391 Rahastojen muutos 4 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -2 951-6 317-7 866-6 140 Joensuun Vesi 2 983 2 500 2 500 2 550 Joensuun Työterveys -64 50 50 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos 698-95 -95 Rahastot 2 948 4 040 4 040 4 140 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 3 614 178-1 371 550 8. Investoinnit ja rahoitus Investoinnit ja rahoitus käsitellään varsinaisen talousarvioehdotuksen laatimisen yhteydessä. Lauta- ja johtokuntien talousarvioesityksiin tulee sisällyttää myös investointiosaa koskeva esitys.
TA2016 TAmuut KIKY KIKY Elämen. Muut Tapohja 2017 Selite Muutospaketti Takehys 2016 maksut+ työajanpid. maksut korjauserät 2017 TALOUSARVION TULOSALUE (es.) lomar.** ** ** 10 Kaupunginvaltuusto -251-251 0 0 0-131 -382 0-382 100 Valtuusto -251-251 0 0 0-131 -382 0-382 Tuotot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kulut -251-251 0 0 0-131 -382 Kunn.vaalit -110te, valt.kauden alku -20te 0-382 11 Tarkastuslautakunta -116-116 0 0 0 0-116 0-116 110 Talouden ja hallinnon tarkastus -116-116 0 0 0 0-116 0-116 Tuotot 4 4 0 0 0 0 4 0 4 Kulut -120-120 0 0 0 0-120 0-120 12 Kaupunginhallitus -245 628-249 207 217 30 2 008 4 781-242 172 0-241 935 120 Yleishallinto -9 649-8 309 16 2 433-171 -8 029 0-8 029 Tuotot 3 009 4 509 0 0 0-1 500 3 009 myyntivoittojen taso 3 me 0 3 009 Kulut -12 658-12 818 16 2 433 1 329-11 038 sank.haut.-50te,maaseutuohj. 60-100te, tuot.joht. 5 kk, Josek+Tiedep. siirto, siirt. eläkevast.; vanh.tukiyhd. 70te 0-11 038 140 Työllistäminen -10 429-11 129 51 0 6 0-11 071 0-11 071 Tuotot 1 227 1 227 0 0 0 0 1 227 0 1 227 Kulut -11 656-12 356 51 0 6 0-12 298 0-12 298 150 Konsernipalvelut -4 102-4 152 30 17 41 57-4 007 0-4 007 Tuotot 7 572 7 572 0 0 0 0 7 572 0 7 572 Kulut -11 674-11 724 30 17 41 57-11 579 tek.palv.hinn.muut 0-11 579 160 Tilakeskus 15 691 15 691 119 10 32 46 15 899 0 15 899 Tuotot 43 201 43 201 0 0 0-1 332 41 869 0 41 869 Kulut -27 510-27 510 119 10 32 1 378-25 970 purkukulut 0,55 me, tek.palv.hinn.muut. 0-25 970 170 Siun soten maksuosuudet -237 139-241 308 0 0 1 495 4 849-234 964 0-234 727 Sote -223 768-227 937 0 0 0 5 000-222 937 Siun soten siirt.pohjan tarkistus -5 me (perustoimeentulotuki, rajapinnat) 0-222 700 Sote-eläkevastuut -6 763-6 763 0 0 1 482 0-5 281 Kevan arvion mukaan 0-5 281 Ympäristöterv.huolto -1 156-1 156 0 0 13 22-1 121 Nettomenot/arvio, Kiky huomioitu 0-1 121 Pelastustoimi -5 452-5 452 0 0 0-173 -5 625 Yksikköhinta/arvio, + 500 asukasmäärä, Kiky huomioitu yks.hinnassa 0-5 625 18 Elinvoimapalvelut 0 0 0 0 0-2 330-2 330 0-2 330 184 Elinvoimapalvelut 0 0 0 0 0-2 330-2 330 0-2 330 Tuotot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Kulut 0 0 0 0 0-2 330-2 330 Tiedepuiston ja Josekin avust. siirto, elinvoimajohtaja, johtokunnan kulut 0-2 330 190 Joensuun seudun hankintatoimi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Tuotot 612 612-11 -6 0 0 595 0 595 Kulut -612-612 11 6 0 0-595 0-595
TA2016 TAmuut 2016 (es.) KIKY maksut+ lomar.** KIKY työajanpid. ** Elämen. maksut ** Muut korjauserät Tapohja 2017 Selite Muutospaketti TALOUSARVION TULOSALUE 45 Hyvinvointipalvelut -128 994-128 994 2 173 1 084 607 348-124 781-2 352-127 133 400 Hyvinvointipalv. talous- ja hallintop -36-36 15 9 3-1 028-1 037 v.2016 ver.tiedoissa vap.ltk hallinnon tulosalue, koulupalv.ltk-menot +keh.hankkeet 0-1 037 Tuotot 1 001 1 001 0 0 0-510 491 varkon keh.hankk.tulojen korjaus/budjetoinnin tarkistus 0 491 Kulut -1 037-1 037 15 9 3-518 -1 528 siirrot tuot.neuv.kunta (sis.hyv.joht.) 275te ja sote/rajapinnat 213te, perheentalo 30te 0-1 528 410 Koulutuspalvelut* -67 091-66 961 1 109 569 140 1 335-63 807-1 417-65 224 Tuotot 1 113 1 113 0 0 0 0 1 113 0 1 113 Kulut -68 204-68 074 1 109 569 140 1 335-64 920 tek.palv.hinn.muut., oppilashuolto -0,865 me, keh.hankk.budjetointi -1417-66 337 440 Varhaiskasvatuspalvelut -39 734-39 734 682 340 289-16 -38 439-670 -39 109 Tuotot 5 652 5 652 0 0 0 0 5 652 0 5 652 Kulut -45 386-45 386 682 340 289-16 -44 091 tek.palv.hinn.muut -670-44 761 455 Nuorisopalvelut -1 614-1 614 20 11 14 19-1 550 0-1 550 Tuotot 58 58 0 0 0 0 58 0 58 Kulut -1 672-1 672 20 11 14 19-1 608 v.2017 ei nuorisovalt.vaaleja, tek.palv.hinn.muut 0-1 608 470 Konservatorio -2 612-2 612 62 35 24-24 -2 515 0-2 515 Tuotot 528 528 0 0 0-46 482 Enn2016 taso 0 482 Kulut -3 140-3 140 62 35 24 22-2 997 Enn2016 taso - korjaav.toimenpiteet, tek.palv.hinn.muut 0-2 997 490 Kansalaisopisto -2 007-2 137 76 14 31 4-2 011 0-2 011 Tuotot 1 767 1 767 0 0 0 0 1 767 0 1 767 Kulut -3 774-3 904 76 14 31 4-3 778 tek.palv.hinn.muut 0-3 778 660 Kulttuuripalvelut -8 350-8 350 138 69 61 48-8 034-166 -8 200 Tuotot 2 210 2 210 0 0 0 0 2 210 0 2 210 Kulut -10 560-10 560 138 69 61 48-10 244 museoiden muuttokust.-32te, kirjasto/kiky Jns osuus 66 %, tek.palv.hinn.muut -166-10 410 690 Liikuntapalvelut -7 550-7 550 70 38 44 9-7 388-99 -7 487 Tuotot 2 076 2 076 0 0 0 0 2 076 0 2 076 Kulut -9 626-9 626 70 38 44 9-9 464 tek.palv.hinn.muut -99-9 563 75 Kaupunkirakennelautakunta -5 731-5 731 161 40 178 802-4 549 0-4 549 210 Kaupunkirakennelautakunnan yht. -1 580-1 580 12 6 24 302-1 235 0-1 235 Tuotot 20 20 0 0 0 0 20 0 20 Kulut -1 600-1 600 12 6 24 302-1 255 vesihuoltoavustus jää pois +300te, tek.palv.hinn.muut 0-1 255 240 Yhdyskuntasuunnittelu -2 560-2 560 25 13 0 410-2 113 0-2 113 Tuotot 6 372 6 372 0 0 0 339 6 711 maankäyttökorv. 0,8 me (v. 2016 0,25 me), joukkoliikenne -211 te 0 6 711 Kulut -8 932-8 932 25 13 0 71-8 824 joukkoliikenne 70te 0-8 824 270 Maaomaisuus 6 385 6 385 34 10 0 190 6 619 0 6 619 Tuotot 8 616 8 616 0 0 0 190 8 806 mkorv. -385te, esiraktulo -40te, mkorv Ukonniityn lähiliik. +70te ja kadut +405te, vuokrat +140te 0 8 806 Kulut -2 231-2 231 34 10 0 0-2 187 0-2 187 280 Yhdyskuntatekniikka -7 976-7 976 90 11 154-100 -7 821 0-7 821 Tuotot 413 413 0 0 0 0 413 0 413 Valmistus omaankäyttöön 3 750 3 750 0 0 0 0 3 750 0 3 750 Kulut -12 139-12 139 90 11 154-100 -11 984 hulevesimaksun lisäys +100te 0-11 984 Takehys 2017
TA2016 TAmuut 2016 (es.) KIKY maksut+ lomar.** KIKY työajanpid. ** Elämen. maksut ** Muut korjauserät Tapohja 2017 Selite Muutospaketti TALOUSARVION TULOSALUE 80 Joensuun alueellinen jätelauta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 810 Joensuun alueellinen jätelauta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Tuotot 179 179-4 -2 0 28 201 0 201 Kulut -179-179 4 2 0-28 -201 0-201 85 Rakennus- ja ympäristölautakun -68-68 31 15 18-61 -64 0-64 850 Rakennus- ja ympäristölautakunta -137-137 2 1 0 0-134 0-134 Tuotot 5 5 0 0 0 0 5 0 5 Kulut -142-142 2 1 0 0-139 0-139 860 Pysäköinninvalvonta 428 428 7 4 3-27 415 0 415 Tuotot 822 822 0 0 0-10 812 Enn2016 taso 0 812 Kulut -394-394 7 4 3-17 -397 Enn2016 taso 0-397 870 Rakennusvalvonta -113-113 15 6 14-15 -93 0-93 Tuotot 668 668 0 0 0 6 674 0 674 Kulut -781-781 15 6 14-21 -767 Enn2016 taso, sähk.rak.lupa 0-767 880 Ympäristönsuojelu -246-246 8 4 1-19 -252 0-252 Tuotot 175 175 0 0 0 5 180 hankkeen tulot 0 180 Kulut -421-421 8 4 1-24 -432 ilmasto- ja energiahankkeiden rap. 0,5 htv 20te, hank.menot + 4te 0-432 90 Teknisten palveluiden johtokunta -505-505 0 0 0 275-230 0-230 730 Tekninen keskus -505-505 0 0 0 275-230 siivous- ja rav.palvelut yhtiöön, eläkevastuiden siirto yleishallintoon 0-230 Tuotot 36 664 36 664-179 -36-36 -15 953 20 460 eläkem., siirt.eläkv. ja kikyn säästö jaettu käyttäjille 0 20 460 Kulut -37 169-37 169 179 36 36 16 228-20 690 0-20 690 30 Tuottajan neuvottelukunta -449-449 0 0 0 449 0 0 0 300 Tuottajan neuvottelukunta -449-449 0 0 0 449 0 0 0 Tuotot 0 0 0 0 0 0 0 Kulut -449-449 0 449 0 siirrot kh ja hyvinvointipalv.yhteiset, jää pois n. 0,1 me 0 0 Peruskaupunki yhteensä -381 742-385 321 2 583 1 170 2 811 4 133-374 625-2 352-376 740 *400 tulosalue vastaa tässä vertailutietojen osalta aiempaa vapaa-aikalautakunnan tulosaluetta 610 Hallintopalvelut, johon on lisätty 410 Koulutuspalveluiden tulosalueelta lautakunnan ja kehittämishankkeiden kustannuspaikkojen menot. ** Teknisen keskuksen osuus jaettu sisäisten palveluiden ostajille sis.erien suhteessa Takehys 2017