Ruokailutila hyvinvoinnin päivittäisenä oppimisympäristönä Marjaana Manninen Opetusneuvos Opetushallitus TILAT TUKEMAAN OPPIMISTA! LUOKKAHUONEISTA OPPIMAISEMAKSI Helsinki Congress Paasitorni 13.-14.4.2016
Kouluruokailu on osa opetussuunnitelmaa Opetussuunnitelman perusteet 2014 luku 5: OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN 5.5 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta Kouluruokailu
Tavoitteena laaja-alainen osaaminen L1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen (417) L2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (422) L7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (219) L6. Työelämätaido t ja yrittäjyys (123) Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessa L3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (185) L4. Monilukutaito (394) L5. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (218)
Missä osaaminen syntyy? Ihmisenä kasvaminen ja kansalaisena toimiminen L7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (219) Monialaiset oppimiskokonaisuudet ruokailu
Perusopetus Tavoitteena ruokailu hyvälaatuisessa oppimisympäristössä Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää.. Ops 2014 Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokailuna. Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys.. Ops 2014
Perusopetus Kouluruokailun merkitys ja tehtävä Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokailuna.
Perusedellytyksenä hyvin hoidetut kouluruokailun tilat varusteineen
Kouluaikainen ruokailu nyt Maksuttomasta kouluruokailusta voi nauttia lähes 960 000 lasta ja nuorta koulupäivittäin. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa lähes 53 000 lasta nauttii välipalan. Kuntakohtaisia ratkaisuja on tehty myös aamiaistarjoilulle. Kerhotoimintaan osallistuva lapsi voi nauttia välipalansa koulussa.
Onnistunut ruokailu on monien tekijöiden summa
Ruokailua ja ruokakasvatusta ohjaavat säädökset ja suositukset Varhaiskasvatuslaki 2 b (8.5.2015/580) 1. Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Perusopetuslaki 3 (13.6.2003/477) 1. Opetus järjestettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. 2. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Perusopetuslaki 30 1. Oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä oppilaanohjausta 2. Oppiaineet (kotitalous, terveystieto, ympäristö- ja luonnontieto) Perusopetuslaki 31 (13.6.2003/477), Lukiolaki 28, Laki ammatillisesta koulutuksesta 37 1. oikeus jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestettyyn ja ohjattuun, täysipainoiseen maksuttomaan ateriaan Perusopetuslaki 48 d (19.12.2003/1136) 1. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalle lapselle on tarjottava välipala. Perusopetusasetus 3 (852/1998) 1. opetukseen käytettävä aika on jaettava tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Luku 5.5. 1. Kouluruokailun järjestämisen tavoitteet ja keskeiset periaatteet, ruokakasvatus Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 1. 3.3 Toimintakulttuuri Valtion ravitsemusneuvottelukunta Kouluruokailusuositus 2008 Suositus korkeakouluruokailun periaatteiksi 2016 Ravitsemuksella hyvinvointia. Opas kuntapäättäjälle koti terveys kunta Ikäkausi Oppilas Edelly tykset koulu kasvu& kehitys Oph
Use and Design Manual - FSR Consulting Oy Kahviloiden ja ravintoloiden suunnittelumanuaali - soveltuvin osin lainattu. Alkuperäisesitys: FSR Consulting Oy @Suvi Nenonen @Jan-Erik Gussander
Käyttö ja suunnittelumanuaalin (UDM) sovellus Oppilaan näkökulma Ruokailutila Oppimisympäristönä Viestintä Sisääntulo/jonotus Palveluntuottajan näkökulma Tuotteet ja esillepano Vaatteiden säilytys, WC, käsienpesu Kuluttajaprofiili ja identiteetti, monikulttuurisuus Tilojen käytön näkökulma Tilojen soveltuvuus yksin ja yhdessä syömiseen ja tekemiseen Astioiden, tavaroiden, esineiden säilyttäminen Tapahtumat ja tilojen muu käyttö Suunnittelun näkökulma Tilojen joustavuus ja monikäyttöisyys Aistiympäristö Keittiö ja ruokailutilan yhteys ja sulkeminen Sijainti suhteessa muihin toimintatiloihin Palveluntuottajan osallistaminen Opetushenkilöstön ja vanhempien osallistaminen Oppilaan osallistaminen Kestävä kehitys ja yhteiskuntavastuu VaSu + Opetussuunnitelmien perusteet
Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää.-ops2014- Oppilaan näkökulma Sisääntulo/ jonotus Ruokailutila oppimisympäristönä Koulun toimintaajatus/profiili opasteet viestintä Oppilas Liikkuminen Muut ruokailijat
Kouluruokailu on osa esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmaa Oppilaan näkökulma Ruokailutila oppimisympäristönä Miksi? - Esiopetuksessa ruokailutilanteita käytetään päivittäisen terveyttä edistävän syömisen ja ruokaan liittyvän osaamisen oppimisympäristönä - Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokailuna. - Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Mitä? - Esiopetus: Lasten kanssa tutustutaan terveelliseen ruokaan ja pohditaan sen merkitystä. - Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. - Hyvinvointia voi kokemuksesta oppia ja elämyksillä opettaa: Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.
Esimerkiksi? Lasten kanssa tarkastellaan lapsiin kohdistuvaa mainontaa sekä pohditaan kohtuullisen kuluttamisen merkityksestä Esimerkiksi lasten leikeissä ja piirroksissa ilmenevät tulkinnat kulutuksesta ja mainonnasta voivat toimia esiopetuksen kuluttajakasvatuksen pohjana.
Vuodenajat ja sesongit ikkunaseinällä Tänään - Tässä - Nyt Ja ehkä myös huomenna..
Oppilaan näkökulma viestintä Miksi? - Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. - Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotien kanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä. - Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Mitä? Kouluruoka-agentit Vanhempainbarometri Palautekyselyt
Ruokala vai.
..vai Ravintola
Tarjolla tänään Tuunattiin seisomapöytä
ASIAKASPALAUTE K.Hassel/Kauniainen
Oppilaan näkökulma Sisääntulo/jonotus Miksi? Oikea-aikainen ja kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä. Ruokailutilan ja siihen kuluvan ajan tulee houkuttaa niin, että kaikki syövät. Tilan tulisi houkutella myös viipymiseen. Mitä Ruokailutila toimii koulurakennuksen keskeisenä alueena ja se on yleensä helppo löytää. Ruokailutilaan voi tarvittaessa yhdistää muita tilankäyttöön liittyviä palveluja ja hyödyntää sitä viestintäkanavana ja koulun oppimisympäristön sosiaalisena majakkana. Lukujärjestykset Koulumatkat Kerhot Aamu- ja iltapäivätoiminta
Kouluvuoden sesongit ja teemat. Koulupäivän arkirytmi
Ohjauksen avulla on mahdollista vaikuttaa oppilaan ruokaan liittyviin tietoihin, asenteisiin ja valintoihin. K.Hassel/Kauniainen
Palveluntuottajan näkökulma Vaatteiden säilytys, WC, käsienpesu Tuotteet ja esillepano Kuluttajaprofiilit - Monikulttuurisuus Aukioloajat ICTratkaisut Palvelutuottaja Logistiikka, astianpalau tus Palaute
Palvelun tuottajan näkökulma Vaatteiden säilytys, WC, käsienpesu Miksi? Käyttäjä tulee tilaan naulakoiden kautta naulakot eivät välttämättä kuulu palveluntarjoajan tiloihin, mutta tämäkin kokonaisuus tulee ajatella yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Sujuva naulakkoasiointi sekä tilaan tultaessa että siitä poistuttaessa ovat merkityksellisiä käyttäjäkokemukselle, sujuvuudelle ja hygienialle. Ruoan valinta pitää voida tehdä hygieenisesti. Työturvallisuus ja hygienian merkitys korostuvat erilaisten globaalien terveysuhkien takia. Mitä? Naulakon sijainti voi vaikuttaa sen käyttöasteeseen ja siksi naulakot pyritään sijoittamaan rakennuksen pääsisäänkäynnin yhteyteen tai lähelle ravintolaa. Naulakkoa ei sijoiteta kellarikerrokseen tai muuhun sijaintiin, josta se on vaikea löytää. Naulakko voi myös toimia kohtaamispaikkana. Naulakon yhteydessä tai sen läheisyydessä voi olla pöytäryhmiä ja lukittavia lokeroita. Käsienpesualtaan nestesaippuaannostelijoineen ja paperipyyhetelineineen tulisi olla ruokailutilan yhteydessä.
Tilanjakajat ja turvanauhat
Palvelun tuottajan näkökulma Tuotteet ja esillepano Miksi? Koulumaailman tuotteet ja palvelut voivat värittyä paitsi kasvisten lisäämisellä myös kasvun ja kehityksen arjella ja hauskuudella. Kekseliäisyydellä perinteinen kouluruokailu voi muuttua kokemuksesi, jossa odotetaan jotakin muutakin kuin vain torstain pannukakkua ja hernekeittoa. Oppilaille voidaan tarjota lounaan lisäksi lisäpalveluja, jotka saattavat liittyä harrastamiseen, osallisuuteen, ruokailun sujuvuuteen tai välipala-tuotteisiin. Tuotteiden esitteleminen ja tarjoaminen selkeästi, hauskasti ja odottamattomia, positiivisia yllätyksiä tuottaen on osa palvelukokemusta. Mitä? Keittiöt ovat tyypillisesti ruoantuotanto-, palvelu- /tarjoilukeittiöitä tai näiden yhdistelmiä. Asiakastyytyväisyyttä ja osallistumista ruokailuun lisää se, että valintamahdollisuuksissa ja ruokailuympäristössä otetaan huomioon paitsi terveys- ja ravitsemusnäkökohdat, myös ikäkauden mieltymykset.
Tuotteiden esitteleminen ja tarjoaminen selkeästi, hauskasti ja odottamattomia, positiivisia yllätyksiä tuottaen
Lisäpalveluja
Tuotteiden esitteleminen ja tarjoaminen selkeästi, hauskasti ja odottamattomia, positiivisia yllätyksiä tuottaen valintamahdollisuuksissa ja ruokailuympäristössä otetaan huomioon paitsi terveys- ja ravitsemusnäkökohdat, myös ikäkauden mieltymykset.
Tuotteiden esitteleminen ja tarjoaminen selkeästi, hauskasti ja odottamattomia, positiivisia yllätyksiä tuottaen Kekseliäisyydellä perinteinen kouluruokailu voi muuttua kokemuksesi
Miksi? Palvelun tuottajan näkökulma Kuluttajaprofiili ja identiteetti, monikulttuurisuus Ruoka on tärkeä osa ihmisten identiteettiä. Maku ratkaisee ruoan miellyttävyyden tulevaisuudessakin, mutta terveellisyys, ekologisuus ja eettisyys saavat rinnalleen uusia trendejä yksilöllinen ja elämyksellinen ruoka. Monikulttuurisuus on ilmiö, jossa erilaiset kulttuurit esiintyvät samanaikaisesti samassa tilassa. Erilaiset etniset ryhmät ovat osa suomalaista yhteiskuntaa ja jatkossa kulttuurien erot ovat kiinteä osa arkea. Monikulttuurisuus lisää tietoa eri kulttuureista ja samalla edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua. Uskontoihin liittyy ruokasääntöjä, jotka rajoittavat joidenkin raaka-aineiden käyttöä tai ruoan valmistusmenetelmiä. Mitä? Monikulttuurisuutta edistää monimuotoinen ruokatarjonta. Monikulttuurisuutta voidaan edistää esimerkiksi (ravintolakohtaisilla) teemaviikoilla tai edistämällä kampusalueen palvelutarjonnan monimuotoisuutta. Erityisruokavalio ja monikulttuurisuus huomioidaan myös linjastojen suunnittelussa. Tuoteselosteessa esitetään tarvittava tieto, mikä voi vaikuttaa lounasvaihtoehdon valintaan. Mikäli lounasvaihtoehdon valitseminen jätetään asiakkaan vastuulle, on tuoteselosteessa mainittava valmistusmenetelmä ja käytetyt raaka-aineet. Lounasvaihtoehto voidaan myös merkitä tietyn ruokasäännön mukaiseksi. Henkilökunnan kielitaidolla voidaan myös vaikuttaa kansainvälisen kampusympäristön edistämiseen.
Meillä tarjotaan tänään
Makumieltymykset opitaan varhain Lapset syövät mistä pitävät Pitävät siitä mikä on tuttua Tutuksi tulee se mitä tarjotaan usein Ref.Susanna Anglé
Kieli- ja kulttuurikasvatusta
Tilojen käytön näkökulma Astioiden, tavaroiden, esineiden säilyttäminen Jonojen muodostuminen Tilatehokkuus Turvallisuus ja käyttövuorot Tilojen soveltuvuus yksin ja yhdessä syömiseen ja tekemiseen Tilojen käyttö Puhdistus ja siistinä pitäminen Tapahtumat ja tilojen muu käyttö
Tilojen käytön näkökulma Tilojen soveltuvuus yksin ja yhdessä syömiseen ja tekemiseen Miksi? Vaikka yhteisöllisyyttä korostetaankin, on tärkeää muistaa myös yksilöllisyyden vaatimukset. Isossa ruokasalissa voisi olla myös sopukoita, joissa toisinaan voisi yksin tai pienemmässä ryhmässä ruokailun lomassa levähtää ja pohtia oppimaansa olla syrjässä suuresta joukosta, mutta säilyttää näköyhteyden muihin ruokailijoihin. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, tulee oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhuollon sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta. Mitä? Oppimisen eri vaiheet Asiakastyytyväisyyttä ja osallistumista ruokailuun lisää se, että valintamahdollisuuksissa ja ruokailuympäristössä otetaan huomioon paitsi terveys- ja ravitsemusnäkökohdat, myös ikäkauden mieltymykset. Kouluruokailutilat ovat niin työpaikka kuin oppilaiden ja opiskelijoiden työharjoittelupaikkakin - joustavat, turvalliset ja asialliset.
#Syödään yhdessä Moderni ja inspiroiva Tuttu ja turvallinen Myönteiset ruokailutilanteet, osallisuus ja koettu ruokailo kehittävät ruokatottumuksia suotuisasti. Ruokapöytä on funktionaalinen huonekalu!
Ikäkausi ja edellytykset Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita.
Tilanjakajat
Tilojen käytön näkökulma Astioiden, tavaroiden, esineiden säilyttäminen Miksi? Ruokaloiden läheisyyteen kerääntyy erilaisille alueille tavaroita, jotka eivät kuulu kenenkään vastuulle. Näiden vyöhykkeiden tunnistaminen on tärkeää ja ne muodostavat huolehdittuina osan myönteistä asiakaskokemusta ja huolehtimattomina vaikuttavat käyttäjän kokonaiskokemukseen kielteisesti. Toinen näkökulma tavaroiden säilyttämiseen liittyy siihen, miten tilaa käytetään ja mikäli ruokailutilassa tai sen läheisyydessä on mahdollisuus työskennellä, voidaanko tavaroita jättää esimerkiksi muualla asioinnin ajaksi. Mitä? Kasaantuvia tavaroita ei hyväksytä missään paikassa jokaisen vastuulla on niiden siivoaminen. Ruokailutilassa (seinällä tai vaikka pöydän alla) tai sen läheisyydessä on hyvä olla ripustuskoukut tai lokerikot tavaroita varten. Kun ruokailutilan käyttöaste on korkea ja tavaroita säilytetään lattialla/käytävällä, on onnettomuuden riski korkea ja tilan viihtyisyys epäonnistunut. Palveluntuottaja ei säilytä ruokailutilassa tai aulassa astioita, laatikoita tai rullakoita, jotka eivät liity tarjoiluun.
Tilojen käytön näkökulma Tapahtumat ja tilojen muu käyttö Miksi? Oppimiseen kuuluu yhä enemmän työskentelyä, jota suoritetaan mielellään yksin tai yhdessä epämuodollisessa, muussa kuin perinteisessä luokka ympäristössä tähän ovat ruokailutilat tai niiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat tilat merkittäviä. Ruokailutila tulee olemaan yksi keskeinen oppimisen ja kohtaamisen ympäristö myös niinä aikoina, kun siellä ei tarjoilla lounasta. Koulun hyvinvointioppisen paikat ovat keskeinen osa monialaista ja laaja-alaista oppimista sekä kodin ja koulun yhteistyön todellisuutta. Niiden kehittäminen on lisääntymässä erilaisten verkkoalustojen sekä rinnakkain työskentelyn tilojen muodossa. Mitä? Jokaisen ruokailutilan ei tarvitse tukea oppilastyöskentelyä, sillä ympärillä olevat tilat saattavat tukea sitä paremmin. Toisaalta ruokalapalvelujen yhdistäminen muihin tiloihin tulee ajankohtaiseksi. Saako luokassa tai kirjastossa syödä? Erilaiset ja -kokoiset pöytäryhmät soveltuvat erikokoisille ryhmille. Myös sohvaryhmät soveltuvat työskentelyyn ja yhdessä olemiseen. Ergonomia on otettava huomioon erityisesti työn tekemisen kannalta. Jokainen koulun ruokailutila voisi olla luonteeltaan myös nettikahvila. Voisiko kouluravintolasta lainata tarvittaessa esimerkiksi kuulokkeet tai web-kameran? Koulun erilaisten työryhmien, kerhojen, oppilaiden ja vanhempien käyttöön varattavat kokoustilat /pienryhmätilat /kabinetit.
Riihenmäen koulu / Mäntsälä
Riihenmäen koulun keskustorilla tapahtuu; Kuvat Riihenmäen koulun verkkosivut
iltakäyttö
Ikkunamaiseman luontoympäristö
Toimivuus Finland works. THINK FINLAND 50
Taloudellisuus Finland s prices are as high as its quality. THINK FINLAND 51
(Ruoka)turvallisuus Finland is the safest country in the world. THINK FINLAND 52
Yhteinen ruokailu on välittämistä! Välittäminen luo hyvinvointia! Hyvinvointia voi oppia! Hyvä ympäristö tukee hyvää oppimista! 53
Kestävä kehitys käytäntöön Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus 2050
KIITOS! Marjaana Manninen Opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenranta 6 PL 380 00531 HELSINKI 029 533 1142 marjaana.manninen@oph.fi www.oph.fi/kouluruokailu www.edu.fi/kouluruokailu Facebook.com/kouluruokailu Kannustaen ja motivoiden ruokaosaamista hyvässä ympäristössä