LASTENTALO KUUSIPIHAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2016

LASTENTALO KUUSIPIHAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2016

Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 LASTENTALO KUUSIPIHA... 4 2.1 ESITTELY... 4 2.2 TOIMINTA-AJATUS... 5 2.3 ARVOT... 6 2.4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 7 3 KASVATUSKUMPPANUUS... 8 3.1 KOTIKÄYNTI JA LAPSEN VASU... 8 3.2 MUUT YHTEISTYÖTAHOT... 9 4. LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA... 11 4.1 LEIKKIMINEN... 11 4.2 LIIKKUMINEN... 12 4.3 TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN... 13 4.4 TUTKIMINEN... 14 5 TOIMINNAN SISÄLTÖALUEET... 15 5.1 MATEMATIIKKA... 15 5.2 LUONTO JA YMPÄRISTÖ... 16 5.3 HISTORIA JA YHTEISKUNTA... 16 5.4 ETIIKKA JA KATSOMUS... 18 6 ERITYINEN TUKI... 19 7 VARHAISKASVATUKSEN ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA SEURANTA... 20

1 JOHDANTO Lastentalo Kuusipihan varhaiskasvatussuunnitelma pohjautuu Stakesin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2005) sekä Kärsämäen kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tämän suunnitelman tavoitteena on luoda yhteiset arvot ja toimintatavat Lastentalo Kuusipihaan sekä lisätä vanhempien tietoisuutta ja kiinnostusta oman lapsensa varhaiskasvatuksesta.

2 LASTENTALO KUUSIPIHA 2.1 ESITTELY Lastentalo Kuusipiha on valmistunut vuonna 2006. Talossa on 3 päiväkotiryhmää o Ketunleivät (21 paikkaa) 0 6-vuotiaille o Kurjenmiekat (21 paikkaa) 3 6-vuotiaille o Kissankellot (21 paikkaa) 0 4-vuotiaille sekä koulun läheisyydessä sijaitseva esikoululaisten aamu- ja iltapäivähoitoryhmä o Rekola (13 paikkaa)

2.2 TOIMINTA-AJATUS Toimintaa lapsen kehitystason mukaisesti. Leikkiä, elämyksiä, kokemuksia, ystäviä ja yhdessä oppimista. Turvallista arkea pienryhmätoimintaa hyödyntäen. Kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa.

2.3 ARVOT TURVALLISUUS - fyysinen turvallisuus - positiivinen ilmapiiri - aikuisen läsnäolo - rajat ja rakkaus - säännöllinen päivärytmi LEIKKI - on kaiken perusta - lapsi oppii leikkiessään TASA-ARVOISUUS - erilaisuuden hyväksyminen ja kunnioittaminen - kaikki samanarvoisia YKSILÖLLISYYS - huomioidaan lapsen ominaispiirteet ja yksilölliset tarpeet - lupa olla oma itsensä

2.4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Oppimisympäristön olemme rakentaneet turvalliseksi, viihtyisäksi ja oppimaan innostavaksi eri-ikäisten lasten tarpeet huomioiden. Muokkaamme ympäristöä niin, että lapsi pystyy toimimaan ryhmässä mahdollisimman omatoimisesti. Jokaisella ryhmällä on kotialueensa lisäksi käytettävissä yhteinen sali, aidattu piha-alue ja takametsä.

3 KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja päivähoidon henkilöstön yhteisiä kasvatustavoitteita ja menetelmiä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kasvatuskumppanuus edellyttää jatkuvaa vuorovaikutusta lasta ympäröiviltä aikuisilta (tuonti- ja hakutilanteet, tekstiviestit/puhelut, ilmoitustaulu, tiedotteet, vanhempainillat, juhlat jne.) Vastuu lapsen kasvatuksesta on vanhemmilla, mutta päivähoidon henkilökunta tukee ja auttaa vanhempia tässä yhteisessä työssä. Henkilökunnalla on perheitä koskevissa asioissa elinikäinen salassapitovelvollisuus. 3.1 KOTIKÄYNTI JA LAPSEN VASU Ennen hoitosuhteen alkua lapselle sovittu omahoitaja tekee kotikäynnin. Käynnin aikana tutustutaan lapseen ja keskustellaan vanhempien kanssa lapsen kasvatukseen ja alkavaan hoitoon liittyvistä asioista. Myös lapsi vanhempansa kanssa voi tehdä tutustumiskäyntejä hoitopaikkaan ennen varsinaisen hoidon alkamista.

Yhdessä vanhempien kanssa laaditaan sekä hoidon alussa että uuden toimintakauden alkaessa Lapset Puheeksi varhaiskasvatussuunnitelma, joka on tehty Lapset Puheeksi ja Neuvonpito menetelmää käyttäen. Menetelmä on Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) kärkihankkeen (Toimiva lapsi & perhe) käytäntöön suunniteltu kokonaisuus. Lastentarhanopettaja ja vanhempi/vanhemmat kirjaavat keskustelussa sovitut asiat ylös. Keskustelun päämääränä on tukea lapsen kehitystä erityisesti elämäntilanteeseen liittyvissä vaikeuksissa. Tavoitteena on tunnistaa lapsen hyvinvoinnin kannalta keskeiset tekijät ja pohtia sitä, kuinka niitä voidaan tarvittaessa tukea. Menetelmän avulla pyritään ennaltaehkäisemään huolien muodostumista ja ongelmien kasautumista. Samalla kunnioitetaan ja huomioidaan kotien kulttuurillisia, uskonnollisia ja eettisiä arvoja. 3.2 MUUT YHTEISTYÖTAHOT Lapsen kasvua, kehitystä ja perheitä voidaan tukea yhteistyössä erityislastentarhanopettajan, neuvolan, perheneuvolan, terapiapalvelujen, kuntoutusohjaajan, esikoulun tai koulun kanssa.

Neljävuotiaasta lapsesta täytetään havainnointikaavake ennen neuvolatarkastusta. Havainnointikaavake on suunniteltu ja laadittu yhteistyössä lastenneuvolan henkilökunnan kanssa. Henkilökunta täyttää päiväkodin osuuden lapsesta ja lapsen huoltajat omansa. Vanhemmat toimittavat kaavakkeen neuvolaan neljävuotistarkastuksen yhteydessä. Ennen neuvolaa voidaan tarvittaessa järjestää keskusteluhetki vanhempien kanssa, jolloin läpikäydään esille tulleita asioita.

4. LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA 4.1 LEIKKIMINEN Leikki on kaiken perusta. Leikkiessään lapsi - käsittelee tunteitaan, vahvistaa minäkuvaansa ja itsetuntoaan - oppii sosiaalisia taitoja ja ongelmanratkaisua - oppii liikkumaan, keksimään, eläytymään ja tarinoimaan - kehittää mielikuvitustaan - saa iloa ja nauttii elämästään Aikuisen tehtävänä on: - antaa leikille aikaa, tilaa ja rauhaa - luoda edellytyksiä monipuoliselle leikille rakentamalla leikkinurkkauksia ja toimia mallileikkijänä/ohjaajana tarpeen mukaan - huolehtia leikin turvallisuudesta - rohkaista lapsia leikkimään - antaa aikaa myös leikin lopettamiseen - havainnoida leikkiä ja saada näin tietoa lapsista Mitä tänään leikittäisiin/tehtäisiin? Kotileikkiä, barbeilla ja poneilla, autoilla, nukkekodilla, roolileikkejä asuilla ja päähineillä, muovaillaan, rakennellaan legoilla, piirrellään, väritellään, pelataan lautapelejä, tehdään palapelejä?

4.2 LIIKKUMINEN Liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Liikkuessaan lapsi, - tutustuu itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä - tulee tietoiseksi omasta kehostaan ja sen hallinnasta - ajattelee, kokee iloa, ilmaisee tunteitaan ja oppii uutta Aikuisen tehtävänä on: - antaa mahdollisuus päivittäiseen liikkumiseen - luoda liikuntaan virittävä ympäristö - opettaa turvallista liikkumista - kannustaa lapsia liikkumaan - havainnoida lapsen motorista kehitystä

4.3 TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINEN Taiteelliset peruskokemukset ovat musiikillista, kuvallista, tanssillista ja draamallista toimintaa, kädentaitoja sekä lasten kirjallisuutta. Taidetta tekemällä ja kokemalla lapsi - kehittyy yksilönä ja ryhmän jäsenenä - käyttää kaikkia aistejaan - tutkii ja tutustuu erilaisiin materiaaleihin - kokee mielikuvitusmaailman, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta Aikuisen tehtävänä on: - antaa tilaa, aikaa ja rauhaa lapsen omalle mielikuvitukselle ja luovuudelle - mahdollistaa monipuolinen toimiminen taiteen eri alueilla - ohjata lasta teknisessä toteuttamisessa - dokumentoida taiteellista toimintaa - järjestää tilaisuuksia taiteellisten tuotosten esittämiseen

4.4 TUTKIMINEN Tutkiva ihmettely on lapselle luontaista syntymästä saakka. Tutkiessaan lapsi - tyydyttää uteliaisuuttaan - kokee osallisuutta ympärillään olevaan maailmaan ja ympäristöön Aikuisen tehtävänä on: - luoda tutkimiselle innostava, avoin ja kannustava ilmapiiri - mahdollistaa monipuolisia, mielenkiintoa ylläpitäviä kokemuksia

5 TOIMINNAN SISÄLTÖALUEET 5.1 MATEMATIIKKA Arkielämän tilanteisiin liittyvää vertaamista, päättelemistä ja laskemista leikinomaisesti lapsille tuttujen ja heitä kiinnostavien materiaalien, esineiden ja välineiden avulla.

5.2 LUONTO JA YMPÄRISTÖ Lähiympäristön ilmiöihin, eläimiin ja kasveihin tutustumista eri vuoden aikoina havainnoiden, tutkien ja kokeillen niin sisällä kuin ulkona.

5.3 HISTORIA JA YHTEISKUNTA Rakennetaan lasten kanssa kuvaa menneisyydestä ja nykyisyydestä esineiden ja dokumenttien avulla. Lähiympäristön ja kotiseudun kohteet ja nähtävyydet saavat aikaulottuvuuden ja merkityksiä.

5.4 ETIIKKA JA KATSOMUS - Lasten jokapäiväinen elämä sisältää tilanteita ja tapahtumia, joita voidaan pohtia ja tarkastella oikean ja väärän, hyvän ja pahan, totuuden ja valheen näkökulmista. - Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, kunnioitus ja vapaus - Pelot, ahdistus ja syyllisyys kuuluvat myös lasten elämään. Niitä käsitellään lasten kanssa niin, että lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi. - Uskontokasvatuksen lähtökohtana on lapsen ja perheen koti, sen arvot ja uskonto tai katsomus. - Lastentalolla on kuukausittain seurakunnan pitämä aamuhartaus. Käymme vuoden aikana myös kirkossa joulun ja pääsiäisen aikaan sekä keväällä.

6 ERITYINEN TUKI Erityisen tuen tarpeessa olevien lasten määrä on kasvava ja tuen tarpeet ovat moninaistuneet. Päivähoidon tehtävänä on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Lapsen erityisen tuen tarve tulisi havaita mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tavoitteena on ennaltaehkäistä lapsen tuen tarpeen kasautumista ja pitkittymistä. Päiväkodissamme erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseva lapsi osallistuu toimintaan tavallisessa lapsiryhmässä. Ryhmässä toimii tarvittaessa joko ryhmä- tai henkilökohtainen avustaja. Lapselle, joka tarvitsee erityistä hoitoa ja kasvatusta, laaditaan oma henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma yhdessä vanhempien, asiantuntijoiden ja henkilökunnan kanssa. Kuntoutussuunnitelmaa ja sen toteutumista arvioidaan vuosittain. Päivähoidon, esiopetuksen sekä koulun alkaessa ja hoitopaikan vaihtuessa tuen jatkuvuudesta huolehditaan.

7 VARHAISKASVATUKSEN ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA SEURANTA Varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti ja sitä pyritään kehittämään oman työn arvioinnin ja vanhemmilta saadun palautteen perusteella. Viikoittaisissa koko talon yhteispalavereissa sekä tiimipalavereissa ja vähintään joka toinen kuukausi järjestettävissä iltapalavereissa sovitaan käytännön asioista, tarkastellaan, missä on onnistuttu ja mitä pitäisi kehittää.