KIINALAISET LIIKETAVAT
2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kannen suunnittelu: Riikka Rajapuro Valokuvat: Seppo Pietarinen Taitto: Notepad Ay, www.notepad.fi ISBN 978-952-14-1521-0 Kariston Kirjapaino, Hämeenlinna 2010
Johdanto Kävin Kiinassa ensimmäisen kerran helmikuussa 1996 Aasian kaupan asiantuntija -koulutusryhmän mukana. Ensivaikutelma maasta oli tuolloin melko vaisu Singaporen, Malesian ja Hongkongin vierailujen jälkeen. Kiina vaikutti olevan runsaasti Aasian taloustiikereitä jäljessä, mutta sen suunnitelmat olivat suuret. Sittemmin nuo suunnitelmat ovat toteutuneet. Taloudellisen vallan painopiste on siirtymässä takaisin sinne, missä se oli vuosisatojen ajan aina 1800-luvun puoliväliin asti Keskustan valtakuntaan. Kiinasta on tullut Aasian johtava talousmahti ja sen ennustetaan olevan maailman suurin kansantalous vuoteen 2020 mennessä. Kiina on myös Suomen suurin ja merkittävin kauppakumppani Aasiassa. Suomalaisyrityksiä on etabloitunut Kiinaan jo noin 260, ja joka vuosi lähes 10 uutta suomalaisyritystä aloittaa toiminnan siellä. Näiden lisäksi hyvin suuri joukko suomalaisia yrityksiä käy kauppaa Kiinan kanssa. Kiina on laaja maa missä on lukuisa määrä sisäisiä kulttuureja. Erot liiketoimintakulttuurissa, ajattelussa ja tavoissa voivat olla yhtä suuria kuin Euroopassa vaikkapa Suomen ja Kreikan välillä. Hyvin moni yleinen lausuma Kiinasta voidaan haastaa ja sanoa, ettei näin toimita jollain tietyllä alueella, tietyn alakulttuurin parissa. Kiina-kirjan kirjoittaminen onkin haasteellista, koska asioita joudutaan yleistämään. Myös Kiinan nopea muutos tuo omat haasteensa kirjoittajalle. Talouskasvu on nopeaa, ja ihmisten arvot ja asenteet muutoksessa. Eri aikoina syntyneet ihmiset ajattelevat ja toimivat hyvinkin eri tavoilla. Pari vuotta Kiinassa on ikuisuus, kuten eräs Kiinassa yli kymmenen vuotta asunut ystäväni hiljattain minulle totesi. Moni säännös ja sen paikallinen soveltaminen tai vaikkapa yhteys- tai osoitetieto saattaa vanheta hyvinkin lyhyessä ajassa.
10 Kiinalaiset Liiketavat Kiinassa on omat haasteensa, mutta ei se silti mikään ylivoimaisen vaikea markkina ole. Liiketoiminnan helppoutta kuvaavissa Maailmanpankin listauksissa esimerkiksi Intia on listattu 44 sijaa vaikeammaksi kuin Kiina. Suurimmat hankaluudet liittyvätkin yleensä kommunikointiin ja molemmin puoleiseen toimintatapojen ymmärtämättömyyteen. Monet länsimaissa selkeät toimintatavat ja asiat eivät ole itsestäänselvyyksiä Kiinassa. Länsimaalaiset monesti olettavat, että heidän tapansa ajatella ja tehdä asioita on paras ja oikea. Kiinalaiset puolestaan ajattelevat, että juuri he toimivat oikealla tavalla. Tästä seuraa väistämättä kulttuurien yhteentörmäyksiä. Suuri kysymys on, mihin suuntaan ajattelu- ja toimintatapojen tulisi muuttua vai onko erilaisille toimintatavoille tilaa ja voidaanko ne sovittaa yhteen. Kulttuurien ja liiketoimintakulttuurien välistä vaihdantaa on tapahtunut, ja länsimaissa on viime vuosikymmeninä kiinnostuttu esimerkiksi aasialaisista strategisista sodankäynnin opeista sovellettuna liiketoimintaan. Iso joukko kiinalaisia puolestaan opiskelee ulkomailla ja paluumuuttajat tuovat uusia ajattelu- ja toimintatapoja tullessaan. Tämä kirja pyrkii antamaan kattavan kuvan niistä perusasioista, jotka on hyvä tietää kiinalaisten kanssa toimittaessa, kuten esimerkiksi kuinka puhuttelen kiinalaista, mitä tarkoittaa kiinalainen kyllä, miksi selvää sopimusta ei noudateta tai miksi neuvottelut ovat niin vaikeita? Kirja on tarkoitettu kaikille työtehtävissään kiinalaisten kanssa tekemisissä oleville henkilöille, kuten yritysten johdolle, vientipäälliköille, vientisihteereille, liikemiehille, komennusmiehille, yritysvaltuuskunnille ja julkisen sektorin työntekijöille. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä kiinalaisesta tavasta ajatella ja toimia, ja siten luoda pohjaa menestyksekkäälle toiminnalle kiinalaisten kanssa. Kirjassa keskitytään kiinalaiseen liiketoimintakulttuuriin. Siinä ei käydä läpi Kiinan pitkää historiaa, kiinalaisia keksintöjä, taiteen kulttuuria ja yhteiskunnallista tilaa sikäli kun ne eivät liity liiketoimintakulttuuriin. Historiasta ja kulttuurista on kirjoitettu monia kattavia ja ansioituneita kirjoja, joihin kuitenkin kannattaa perehtyä. Kirjan näkökulma on myös maantieteellisesti laajempi, kuin kuvaus toimimisesta Kiinan rajojen sisäpuolella. Kiinalaiseen liiketoimintakulttuuriin törmää nykyisin lähes joka puolella maapalloa. Kiinassa asuvien noin 1,3 miljardin kiinalaisen lisäksi muissa maailman maissa vaikuttaa yli 100
miljoonaa etniseltä taustaltaan kiinalaista ihmistä. Kiinalaiset myös matkustavat nykyisin entistä enemmän ja Suomessakin on viime vuosina nähty useita kiinalaisia yritysdelegaatioita. Itse olen viihtynyt Kiinassa erinomaisesti. Toimin vuosina 1997 2002 yksikönvetäjän, myynnin ja markkinoinnin tehtävissä kahden suomalaisen teollisuusyrityksen palveluksessa. Muuttaessani Kiinaan en kokenut suurta kulttuurishokkia, mikä johtui paljolti siitä, että tiesin suunnilleen mikä minua odottaa. Yllätyksiä ja haasteellisia tilanteita toki tuli eteen säännöllisin väliajoin, mutta etukäteen hankittu tieto ja koulutus, sekä verkostoituminen muiden Kiinassa toimivien suomalaisten kanssa auttoivat. Myös puolisoni paikallistuntemus edisti merkittävästi sopeutumaan tilanteeseen. Suurimmat haasteet Kiinassa toimimiseen liittyivät usein kommunikaatioon oman emoyrityksen kanssa. Suomen päässä ei aina ymmärretty, miten Kiinassa tulisi toimia ja usein tuntemukseni oli, että tässähän käydään kahden rintaman taistelua. Tasapainottelu kahden logiikaltaan hyvin erilaisen maan toimintakulttuurin välillä oli toisinaan vaikeaa ja paljon aikaa kului selittämiseen. Toivottavasti tämä kirja auttaa ymmärtämään kiinalaisia ajattelu- ja toimintatapoja myös emoyrityksissä. Puolisoni on kotoisin Shanghaista ja toinen puoli suvustamme asuu Kiinassa. Meille puolisoni kanssa on tärkeää, että viisivuotias poikamme pystyy kommunikoimaan myös kiinalaisten sukulaistensa kanssa. Tästä syystä yksi kotikielistämme on kiina. Lopuksi haluan lausua suuret kiitokset vaimolleni Stellalle pitkämielisyydestä vastata lukuisiin Kiinaa, ja erityisesti kiinan kieltä koskeviin kysymyksiini, joita olen vuosien saatossa hänelle esittänyt. Kiitos pojalleni Villelle ilosta, jonka olet tuonut elämäämme. Kiitos myös kaikille ystävilleni ja kollegoille lukuisista hedelmällisistä Kiina-aiheisista keskusteluista. Haluan kiittää Talentumin ammattikirjoista vastaavaa kustannuspäällikköä Heikki Hiltusta innostumisesta tähän kirjaideaan, ja erityisesti kustannustoimittaja Eeva Seppälää suuresta avusta kirjan saattamisesta julkaisukuntoon. 11 Johdanto Helsingissä 29. kesäkuuta 2010 Seppo Pietarinen