Erkki J. Hollo Tuomas Kuokkanen Robert Utter ILMASTO-OIKEUS

Transkriptio

1 Erkki J. Hollo Tuomas Kuokkanen Robert Utter ILMASTO-OIKEUS TALENTUM Helsinki 2011

2 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus: NotePad ISBN Kariston Kirjapaino Oy Hämeenlinna 2011 Palaute kirjasta:

3 SAATTEEKSI Ilmastonmuutos, jota aikoinaan ryhdyttiin kansanomaisesti kutsumaan kasvihuoneilmiöksi, on aikamme merkittävimpiä ja laajaalaisimpia uhkia ihmiskunnalle. Globalisaatio toisena aikamme johtavana kehityssuuntauksena tarjoaa osaltaan malleja ja keinoja kansainvälistä yhteistyötä vaativaan haasteeseen vastaamiseksi. Ilmastonmuutoksen yhteiskunnallinen merkitys on tiedostettu kattavasti kaikkialla, ja kansainvälinen yhteisö on jo usean vuoden ajan tavoitellut tiukempia sopimusjärjestelyjä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sen haitallisten vaikutusten rajoittamiseksi. Tämän kirjan ollessa painettavana ilmastosopimuksen 17. ja Kioton pöytäkirjan 7. sopimuspuolikokous on käynnissä Etelä-Afrikan Durbanissa. Euroopan unioni on ilmastonmuutoskysymyksissä kuten yleisemminkin ympäristöasioissa pyrkinyt omaksumaan suunnannäyttäjän roolin. EU on myös varsin kokonaisvaltaisesti hyväksynyt yhteisön sisäistä lainsäädäntöä ilmastoasioissa. EU:n lähestymistapa perustuu siihen, että ilmastonmuutoksen hillitseminen tulee edullisemmaksi kuin se, ettei päästövähennystoimenpiteitä tehdä. Vaikka toimenpiteistä saattaa aiheutua lyhyellä tähtäimellä oman maanosan toimijoille lisäkustannuksia ja kenties kilpailun rajoitteitakin, unionin näkökulma on etäämpänä tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen ottaminen erilaisten taloudellisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien tekijäksi johtaa uudenlaisten teknologioiden ja mah-

4 VI SAATTEEKSI dollisuuksien syntymiseen. Suomi on osaltaan sitoutunut näihin yhteisiin tavoitteisiin yhteiskunnan eri lohkoilla. Olemme valinneet teoksen nimeksi Ilmasto-oikeuden. Termi alkaakin yleistyä kirjallisuudessa. Ilmastonmuutokseen liittyvät monenlaiset oikeudelliset kysymykset ovat näkökulmasta riippuen varsin erilaisia, minkä vuoksi ei ole mahdollista sisällyttää niitä minkään perinteisen oikeudenalan piiriin. Mukana on runsaasti ympäristöllisiä, taloudellisia, sopimusoikeudellisia ja kansainvälisoikeudellisia samoin kuin verotuksellisia ja kilpailuoikeudellisia näkökulmia. Kun niiden yhteisenä nimittäjänä on pyrkimys hillitä ilmaston muutosta sekä edesauttaa siihen sopeutumista, ilmastooikeuden nimikkeelle syntyy luonteva oikeutus. Teoksemme on lähtökohtaisesti yhteisteos. Tuomas Kuokkanen on kuitenkin kirjoittanut II osan (lukuun ottamatta lukuja 3.2 ja 3.5), Robert Utter II osan luvun 3.2 ja III osan (lukuun ottamatta lukua 4) ja Erkki Hollo II osan luvun 3.5 ja III osan luvun 4. Lainsäädännön kehitystä on pyritty seuraamaan syyskuuhun 2011 asti. Teoksen valmistumiseen ovat myötävaikuttaneet useat henkilöt, joita haluamme näin yhteisesti lämpimästi kiittää. Hallintotieteiden ylioppilas Mikko Tuovista Itä-Suomen yliopistosta kiitämme teoksen lähdeluettelon ja sanastohakemiston laatimisesta sekä käsikirjoituksen oikolukemisesta. Osoitamme kiitokset tutkijatohtori Kati Kulovedelle Itä-Suomen yliopistosta käsikirjoituksen lukemisesta ja arvokkaista huomioista. Hanna-Mari Ahonen, Manager, Green- Stream Network Oyj, puolestaan antoi ystävällisesti käyttöömme laatimansa asiasanaston, jota työn kuluessa laajensimme. Kiitoksemme siitä. Teosta kirjoittaessamme olemme lisäksi saaneet turvautua eräiden asiantuntijoiden ja kollegoiden puoleen. Heitä kiitämme ystävällisestä suhtautumisesta ja avusta. Erityisesti haluamme mainita pääneuvottelija Sirkka Haunian ympäristöministeriöstä, erikoistutkija Folke Sundmanin ulkoasianministeriöstä sekä ympäristöjohtaja Veikko Marttilan ja ympäristöylitarkastaja Jaana Kaipaisen maa- ja metsätalousministeriöstä. He ovat lukeneet osia käsikirjoituksesta ja esittäneet hyödyllisiä kommentteja.

5 SAATTEEKSI VII Kiitämme myös Suomen Akatemian ilmastomuutoksen tutkimusohjelmaan kuuluvaa COOL-hanketta taloudellista tuesta. Osittain sen turvin olemme voineet tehdä kirjoitustyötä ja suorittaa kirjan teknistä tarkistusta. Lämpimät kiitokset myös ympäristöministeriölle ja Roschier Asianajotoimistolle, jotka suhtautuivat kannustavasti työntekijöidensä kirjaprojektiin. Lopuksi meillä on ilo kiittää erittäin hyvästä yhteistyöstä Talentumin kustannuspäällikköä Arja Lappeteläistä ja kustannustoimittaja Taija Haapaniemeä. Helsingissä joulukuussa 2011 Kirjoittajat