Perustuslaki. Ilkka Saraviita

Transkriptio

1 Perustuslaki TALENTUM Helsinki 2011

2 Toinen, uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijä Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Sivunvalmistus: NotePad ISBN Kariston Kirjapaino Oy Hämeenlinna 2010

3 Alkusanat 1. painokseen Käsillä oleva monografia on Suomen perustuslakia kuvaava kommentaarityyppinen teos. Perustuslaki säädettiin tulemaan voimaan Tuhatluku on haluttu näkyviin kirjan nimessä. Lukija voi kysyä, miksi kirja julkaistaan jo ennen perustuslain voimaantuloa. Syitä on kaksi. Ensiksikin on ilmeistä, ettei perustuslain voimassaolon alkuaikoina synny sellaista merkittävää valtiokäytäntöä, joka olisi rekisteröitävä kommentaariteokseen. Perusoikeusjärjestelmä kehittyy entiseen tapaansa. Uusi pääministerin asettamisjärjestelmä tullee käyttöön vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Muutokset presidentin ja valtioneuvoston päätöksentekojärjestelmissä ulkoasiat mukaan lukien on säännelty yksityiskohtaisesti. Kehityksen seuraamiseksi kirjaa päivitetään mahdolliseen seuraavaan painokseen saakka www-sivullani urova.fi:80/home/hkunta/isaravii. Perustuslakivaliokunnan mietintöön 1/1999 lepäämään olleesta ehdotuksesta Suomen perutuslaiksi sisältyi suositus, jonka mukaan Suomen historian ensimmäinen yhdellä kertaa toteutettava perustuslain kokonaisuudistus korostaa tehokkaan tiedottamisen ja koulutuksen tärkeyttä. Käsillä oleva kirja toteuttaa näitä päämääriä. Koska kysymyksessä on aivan vastikään säädetynlain kommentointi, on säädöksen esitöille (ennen muuta Perustuslaki komitean mietintö, hallituksen esitys 1/1998, perustuslakivaliokunnan mietintö 10/1998, valiokunnalle annetut lausunnot mukaan lukien, sekä eduskuntakeskustelut) annettu merkittävä asema. Niitä kuvataan etenkin sisennyksissä varsin laajasti. Perustuslakia edeltäneen ajan valtiosääntöoikeudellinen kirjallisuus on jätetty vähemmälle huomiolle. Keskeisenä näkökulmana on valtiosäännön muutos: kommentoitaessa uusia säännöksiä selostetaan usein vuoden 1919 HM:n kauden sääntelyjä ja tulkintoja. V

4 Alkusanat Kirjan kannen kuvan otti kanslia-avustaja Vesa Lindqvist. Kansikuvassa tasavallan presidentti avaa Suomen perustuslain lopullisesti hyväksyneet valtiopäivät. VN Risto Haavisto suoritti kansisuunnitelman teknisen toteutuksen ja avusti oikoluvussa. Kiitän myös puolisoani fil. maisteri Leena Saraviitaa oikoluvusta ja OTL Rauno Korhosta, joka avusti asiahakemiston laadinnassa. Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1999 Alkusanat 2. painokseen Käsillä olevan kommentaarin toisen laitoksen tavoitteena on kuvata Suomen perustuslaki keskittymällä sen ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella syntyneisiin valtiokäytäntöihin ja perustuslakivaliokunnan valtiosääntötulkintoja sisältäviin kannanottoihin. Vuoden 2000 perustuslaki ei enää avaudu valmisteluasiakirjojen välityksin. Perustuslain säätämisvaiheeseen liittyvien seikkojen osalta viitataan teoksen edeltäjään, valmisteluasiakirjojen pohjalta laadittuun kommentaariin Perustuslaki Perustuslakivaliokunnan lausunnoissa on yhä edelleen viittauksia hallitusmuodon kaudelta oleviin lausuntoihin. Vanhan järjestelmän sitkeyttä kuvaa hyvin se, että vuoden 2010 perustuslain tarkistusprojekti ei tuottanut muutoksia perustuslain keskeisiin rakenteisiin. Kommentaarissa ei viitata luettelonomaisesti perustuslakivaliokunnan lausuntoihin. Edilex näet julkaisee jatkuvasti päivittyvää luetteloa perustuslakivaliokunnan lausunnoista ja mietinnöistä hajautettuna viittein perustuslain eri pykälien kohdalle ( Lukijan käytettävissä on myös keräämäni viitetietokanta, jossa perustuslakivaliokunnan lausuntoja ja mietintöjä hallitusmuodon ja perustuslain kaudelta referoidaan asianomaisissa pykäläyhteyksissään ( VI

5 Alkusanat Tarkoituksenani on päivittää käsillä olevaa teosta sivustollani. Perustuslain tarkistusprojektin yksityiskohtiin syvennytään I päivityksessä. Myöhemmissä päivitysjaksoissa arvioidaan jatkuvasti kehittyvän valtiosääntömme erityispiirteitä, kuten suhdetta vuodenvaihteen 2010/2011 aikana valmisteltuihin EU:n toimivaltuuksien valtiontalousliitännäisiin uutuuksiin, erityisesti pysyvään vakausmekanismiin, verotuksen koordinaatioon ja kehittyvään ulkosuhdehallintoon. Ensimmäinen päivitys julkaistaan kirjan ilmestymisen aikoihin. Vaikka teoksen tavoitteena on kommentoida perustuslain säännöksiä silmällä pitäen kehitystä perustuslain ensimmäiseltä kymmenvuotiskaudelta, pykäläteksteihin on erillisenä osana liitetty perustuslain tarkistusesityksen (HE 60/2010) muutosehdotukset ja keskeiset perustelut. Niitä kuvataan pykäläkohtaisesti kunkin kommentin lopussa omana jaksonaan. Valtiosääntöoikeuden yleistä teoriaa selostetaan luku- ja pykäläkohtaisissa alkujaksoissa. Perustuslakivaliokunnan lausuntoja ja valtiosäännön tarkistamisprojektia (HE 60/2010 ja LA 44/2010) on seurattu vuoden 2010 valtiopäivien päättymiseen saakka. Kiitän Talentum Media Oy:n kustannuspäällikköä Arja Lappeteläistä tämänkin kirjaprojektin ajoittain vaativissa oloissa toteutetusta johtamisesta. Aivan erityisesti olen kiitollisuudenvelassa kustannustoimittaja Taija Haapaniemelle käsikirjoituksen perusteellisesta, oivaltavasta ja lannistumattomasta tarkistamistyöstä. Helsingissä 8. päivänä toukokuuta 2011 VII