"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013
Lähtökohtiani: Esitykseni perustuu vielä keskeneräiseen väitöskirjaani Väitöskirjani taustalla on konstruktiivinen teoria ja tutkimuksen strategisena lähestymistapana on toimintatutkimus Tutkimuskysymykseni: 1. Miten vanhustyön työntekijät tuottavat uudenlaisia toimintakäytäntöjä yhteistoiminnallisessa sosiaalisessa prosessissa? 2. Miten toiminnan taustalla oleva paradigma muuttuu sosiaalisessa prosessissa?
Paradigma: Kuhn (1984 määritteli itse paradigmat universaalisti tunnustetuiksi tieteellisiksi saavutuksiksi, jotka tuottavat jonkin aikaa tieteenharjoittajien yhteisön malliongelmat ja niiden ratkaisut. Paradigma sisältä tietoa, jota pidetään kunakin aikakautena oikeana ja jonka perusteella toimitaan. Paradigmat ovat syntyneet ihmisten vuorovaikutuksessa, usein tiedostamattomia ja kulttuurisesti hyväksyttyjä
Riippuen siitä, mistä viitekehyksestä tarkastelemme ongelmia, ongelmat ymmärretään eri tavoin ja ne pyritään ratkaisemaan eri tavoin (Guillen 1994) Tapa, jolla suhtaudumme ongelmiin ja tapa jolla kuvailemme ja määrittelemme ongelmia, on yhteydessä siihen miten rakennamme tietoa maailmasta ja paikkaamme siinä (Fook 2002)
Vanhustyön paradigma: Seniori- ja vanhustyön, yksikön, työyhteisön, työntekijät ja ikäihmisen paradigma Medikaalinen, sosiokulttuurinen, talouden ja tehokkuuden paradigma, ikääntyneen paradigma??? Erilaisten paradigmojen samanaikaisuus, ristiriitaisuus ja yhteenkietoutuminen paradigma vaikuttaa työtehtävien jakoon, työprosessien organisoimiseen, valtarakenteisiin ja toimintakäytäntöihin sekä viimekädessä toiminnan kautta ikäihmisiin paradigmat näkyvät vanhustyön työntekijöiden toiminnassa sääntöinä sekä määrittävät toimijoiden asemaa sekä rooleja ne ohjaavat arvoja, rutiineita, välineitä ja käsitteitä sekä määrittävät toiminnan kohteen ja tarkoituksen paradigmat vaikuttavat myös organisaatioiden johtoon ja poliitikoihin ja siten myös siihen minkälaiseksi vanhustyön rakenteet muovautuvat
Systeemin paradigma suhteessa ikääntyneiden elämismaailmaan (Habermans) Järjestelmä Ikäihminen - Tehokkuus - Taloudellisuus - Toimintakäytännöt - Ammatiillinen osaaminen - Odotukset, toiveet, tarpeet - Elämäntilanne - Kokemus
Ongelma yksilössä vai yksilön ja yhteiskunnan vuorovaikutuksessa? Kiinnitämme usein huomion vain niihin asioihin, jotka ovat yksilössä emme yksilöiden ja yhteiskunnan väliseen vuorovaikutukseen Selitämme asiat yksilöstä johtuviksi, minkä pohjalta työmenetelmät, välineet, työntekijöiden ja asiakkaiden rooli muotoutuvat Miten sosiaalinen ympäristö /kulttuuri vaikuttaa ikääntymiseen? Minkälaiset ovat ikääntyneen sosiaaliset taidot ja mihin ja miten hän haluaisi olla osallinen yhteisöissä?
Asiakkaan yksilöllisyys hänen omassa elämäntilanteessaan Odotukset, toiveet, tarpeet Sosiaalinen verkosto, yhteisöt Elämäntilanne Elämänhistoria Elinympäristö Asioiden merkitykset Voimavarat Kokemus ikääntymisestä Toimintakyky Jne. jne.
Ikääntyneen yksilöllisyys Saavutetaan kohtaamisessa, keskustelussa Asiakkaan oikeus olla osallinen palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja päätöksenteossa Rakenteelliset rajat Osallistamisen taito kohtaamisessa Se mitä sanomme voi olla eriä kuin se miten toimimme --- reflektio
Esimerkki palvelutarpeen arviointi: Jos tiedostamaton paradigmamme on systeemi ja yksilökeskeinen niin roolimme, asemamme, työvälineet ja toimintakäytännöt ovat muodostuneet sen perusteella Tarpeiden arviointi kohdistuu hoidettavuuteen ns. ensisijaisten tarpeiden arviointiin Keräämme tietoa yksilöstä palveluita varten Ikääntyneen rooli toissijainen Tieto, jonka perusteella toimimme ei ole kokonaisvaltaista, emme tue esim. yhteisöllisyyteen
Yhteisöjen merkitys ikääntyneelle rakentaa ikäihmisten identiteettiä ja itsearvostusta tuo voimavarat esiin ylläpitää kykyä olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa auttaa mukautumaan ikääntymiseen luo jatkuvuutta mahdollistaa muutoksen tuo elämänlaatua ja antaa elämälle merkityksen
tukee vastoinkäymisissä antaa mahdollisuuden kasvaa ihmisenä luo käsitystä itsestä, identiteetti mahdollistaa tunteen kuulumisesta johonkin asioiden jakaminen sekä tiedon ja todellisuuden tarkastelu mahdollisuus olla hyödyllinen uskoa ja toivoa Lähde: Vuorovaikutuksellinen tukeminen
Käsitys ikääntymisestä yhteiskunnallisessa muutoksessa: Kaksijakoinen käsitys Kulttuurinen käsitys vaikuttaa kaikkiin Ikäihmisten oma käsitys, identiteetti Irtaantumisteoria Jatkuvuusteoria Aktiivisuusteoria Kahtiajako, jossa kolmatta ikää (varhaisvanhuutta) tarkastellaan valintojen kehyksessä ja neljättä ikää (myöhäisvanhuutta) väistämättömyyksien kehyksessä
Tulevaisuus: Konstruktiivisen teorian mukaan muutosta toimintakäytännöissä tapahtuu jatkuvasti yhä kiihtyvällä vauhdilla Haastaa tunnistamaan tarpeita joita ei nykyisin tunnisteta ja joihin nykyisellä toiminnalla ei kyetä vastaamaan Ei voida ratkaista olemassa olevien toimintakäytäntöjen avulla ja niissä olevan käsitteistön avulla esim. kotihoidon toimintakäytännöt / työvälineet on pääasiassa luotu kevyihin ongelmiin Ongelmia on tarkasteltava monesta näkökulmasta ja niiden ratkaisemiseksi on luotava uusia, eri organisaatioiden ja ammattiryhmien osaamista ja voimavaroja yhdistäviä ratkaisuja Tavoitteena laaja näkemys, joka mahdollistaa tulevaisuudessa kaikkien ikäihmisten aktiivisuuden, toimijuuden ja mahdollisuuden hyvään elämään.
Case paradigman muutoksesta: Lomake kokeilu työstäminen hyvien kokemusten perusteella kokeilu jne. Koko työyhteisö mukana Tieto toiminnan muutoksesta, hyvät kokemukset Keskustelut Vähitellen työntekijät alkoivat puhua vanhuksista ja työstään erilailla ja toimia pysyvästi erilailla