Matti Alangon katu 14 13130 HÄMEENLINNA 26.10.2015
2 1. YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1931 valmistunut omakotitalo. Rakennus on ns. paikalla rakennettu. Perusmuurit (sokkeli) ovat betonia. Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta. Ulkoseinät ovat hirsirunko rakenteiset. Julkisivuverhouksena on lautaverhous. Vesikatteena on rivisaumattupelti. Lämmitysjärjestelmänä on sähkölämmitys. Lämmönjakotapana ovat patterit. Ilmanvaihto on painovoimainen. Rakennusta on peruskorjattu vuosien varrella ikkunoiden, sähköpattereiden ja osittain käyttövesiputkistojen ja sähköjärjestelmän osalta. Kohteessa on odotettavissa merkittävää peruskorjaustarvetta. Kohteen iän, kunnon ja korjaustarpeen laajuuden vuoksi peruskorjauksen kannattavuutta on syytä harkita. Kohde on rakennettu rakennusajankohtana saatavilla olevilla materiaaleilla ja menetelmillä, eikä vastaa nykyisiä rakennusten tasovaatimuksia ja määräyksiä. Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä. Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä.
3 2. OLEELLISIMMAT HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Havainto Riskirakenne Korjaus Varautuminen Jatkotutkimus Ks. kohta Perusmuurin vedeneristys on ikääntynyt x 7 Maanpinnat kallistavat taloa kohden x 7 Vierustan kasvillisuus x 7 Salaojat? x 8 Kattovedet jäävät vierustalle x 8 Hirsirungon alakulmissa on havaittavissa pehmentymää x 9 Verhouksen kunto on huono x 9 Vesikate on ikääntynyt x 12 Asianmukaisia peseytymistiloja ei ole x 14 Remonttien vuoksi putkistoja joudutaan uusimaan x 17 Valurauitaiset viemärit ovat ikääntyneitä x x 17 Sähköjärjestelmän alkuperäiset osat ovat ikääntyneitä x 19
4 3. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Matti Alangon katu 14 13130 HÄMEENLINNA Tarkastuksen tilaajat Kanta-Hämeen Ulosottovirasto Tarkastuspäivä Raportointipäivä 26.10.2015 4.11.2015 Tarkastaja Harri Karvonen, pätevöitynyt kuntotarkastaja (AKK) Ilmoitettu pintaala ei tiedossa llmoitettu rakennusvuosi 1931 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Läsnä olleet Tarkastushetken sää Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Käytettävissä olleet asiakirjat Rajaukset Omistaja Kanta-Hämeen Ulosottoviraston henkilökuntaa Kiinteistövälittäjä RH % C Sääolosuhde Ulkoilma 95 +0 Aurinkoinen Huoneilma 42 +22 Olosuhteet ennen tarkastusta Vuodenajankohdalle tavanomaista säätä. Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest LG2 mittarilla, joka oli varustettuna B 50 -mittapäällä Ilmansuhteellinenkosteus mitattiin Gann Hydrotest LG2 mittarilla, joka oli varustettuna RHT-37 suhteellisen kosteuden mitta-anturilla Kohteen rakennuspiirustukset. Asuinrakennus.
5 4. RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA YLEISLUONTOISESTI (perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin) Kerrosluku Rakennustapa Perustukset Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Välipohja Yläpohja Kattomuoto Vesikate Lämmöntuotto Lämmönjako Ilmanvaihtojärjestelmä Käyttövesiputkisto Viemäriputkisto 1 1 / 2 +kellari Paikalla rakennettu Anturaperustus, betoniperusmuuri Maanvarainen betonilaatta Hirsirunko Lautaverhous Puu- ja hirsirunkoiset Ensimmäinen välipohja on ns. alalaattapalkisto (päällä koolattu puulattia), toinen välipohja on puurakenteinen Puiset kattoristikot, purueriste Mansardikatto Rivisaumattupelti Suorasähkölämmitys Sähköpatterit Painovoimainen Kuparia ja muovia suojaputkessa Muovia ja kellarissa valurautaa
6 5. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelu Suoritetut korjaukset ja huoltotoimenpiteet: Vesikate on maalattu joskus. Ikkunat on uusittu, vuodesta ei ole tietoa. Keittiö on remontoitu 2000-luvulla. Käyttövesiputkia on uusittu. Viemäriputket on uusittu keski- ja yläkerrokseen. Sähköjärjestelmä on uusittu keittiön osalta. Omistajan tiedossa olevat rakennuksessa esiintyneet kosteushavainnot / -vahingot: Kellarissa on ollut joskus viemäritulva. Kellariin tulee maakosteutta. Omistajan tiedossa olevat viat, puutteet, vauriot tai epäilyt niistä: Vesikaton maali on huonokuntoinen. Nykyisen omistajan suunnitteilla olevat korjaukset: Suunnitelmissa on ollut remontoida koko talo. Kohteeseen tehdyt aikaisemmat tutkimukset: Kohteeseen ei ole suoritettu erityisiä tutkimuksia, kosteusmittauksia yms. Radonia ei ole mitattu. Omistajan havaitsema kylmyys, vetoisuus tai jäätymisongelmat: Vanhan talon viileyttä. Putkia ei ole jäätynyt. Omistajan tiedossa olevat taloteknisten laitteiden toimintahäiriöt, yleiskunto: Toimintahäiriöitä ei ole esiintynyt. Sähköjärjestelmän toiminnassa ei ole ollut poikkeavuutta. Sakokaivot tukkiutuivat aikaisemmin, mutta nyt ne on ohitettu läpimenevällä putkella. Omistajan havaitsemat epätavalliset hajut: Omistaja ei ole havainnut rakennuksessa epätavallista hajua. Omistajan havaitsemat tuhoeläin- ja tuhohyönteisvauriot: Omistaja ei ole havainnut tuhoeläintein ja -hyönteisten aiheuttamia vaurioita. Omistajan havainnot ilmanvaihdon puutteista: Normaalit painovoimaisen ilmanvaihdon puutteet.
7 6. YLEISTÄ RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ JA TULKINTAOHJEITA Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Mittaustulokset Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä 18-20 prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapilaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakin puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.
8 KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 7. Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta MAANPINNAN TA- SOEROT RAKENTEISIIN PERUSTUKSET JA PERUS- MUURIT (SOKKELIT) Rakennuksen korkeusasema on kellarilliselle talolle tyypillinen. Asuinkerroksen seinä- ja lattiarakenteet ovat selvästi maanpinnan yläpuolella, kellarin rakenteet sijaitsevat pääosin maapinnan alla. Perusmuurien näkyvillä osilla ei ollut havaittavissa rakennuksen haitalliseen painumiseen yms. viittaavia vaurioita tai halkeamia. Perusmuurin vedeneristyksestä ei saatu tietoa tai havaintoa. Kohteen rakennusaikana vedeneristeenä käytettiin yleensä sokkelin sisäpuolista tai ulkopuolista bitumisivelyä. Bitumisively on saavuttanut teknisen käyttöikänsä, eikä sen toimintakunnosta ole enää varmuutta. RAKENNUKSEN VIERUSTA Sokkelin vierustoilla on kasvillisuutta. Kasvillisuus lisää sokkeliin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja hidastaa sokkelin vierustan maaaineksen kuivumista esimerkiksi sateen jälkeen. Sokkelin vierustan maanpinnan kallistukset ovat paikoin taloa kohden. Pinta- ja sulamisvesiä kulkeutuu rakennusta kohden. KELLARI Kellarin lattia on maanvarainen betonilaatta. Seinät ovat betonirakenteisia. Kellarin lattiassa ja seinien alaosissa on havaittavissa ko. rakennustyypille tyypillistä maakosteutta, koska perustusten ja seinien välissä ei ole ns. kapilaarikatkoa. Seinät nostavat kapilaarisesti kosteutta maapohjasta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Betonisten perustusrakenteiden tekninen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. Kuumabitumisivelyn tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Perusmuurin vedeneristys on syytä uusia. Maanpintojen kallistuksia on syytä muotoilla niin, että pinta- ja sulamisvedet ohjautuvat pois rakennuksen vierustalta. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyydellä sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m) ja sokkelin suositeltava vähimmäiskorkeus on 30 cm. (RakMK C2 Kosteus 1998). Riittävillä kallistuksilla estetään sulamisja valumavesien lammikoituminen ja imeytyminen seinustalle. Kasvillisuus on syytä poistaa rakennuksen vierustalta ja rakennuksen vierustalle asennetaan noin 0,5 metriä leveä sepelikaistale tai vastaava. Mikäli kellarin tiloihin tehdään muutoksia, lattia on syytä uusia kapillaarikatkoineen.
9 Yleiskuva. Yleiskuva. Kellari.
10 8. Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat HAVAINNOT Salaojista ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Salaojia ei todennäköisesti ole. Kattovesien poisjohtaminen ei ole riittävää. Kattovedet jäävät rakennuksen vierustalle ja rasittavat rakennusta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ennen vuoden 1999 määräyksiä toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on n. 30-50 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). TOIMENPIDESUOSITUS Kattovedet on syytä johtaa kouruilla tai omilla sadevesiviemäreillä pois rakennuksen vierustalta. Nykyohjeiden mukaan tulee huomioida mm. seuraavaa: Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 metrin etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille, eikä naapuritontille aiheudu haittaa. (RakMK C2 Kosteus 1998). Poisjohtamisen voi tehdä esim. loiskekuppien ja avokourujen avulla. Kattovesiä ei saa johtaa rakennuksen salaojajärjestelmään. Salaojat on syytä uusia. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteus- ja routavaurioriskiä oleellisesti. Mikäli rakennuksen ympärillä ei ole salaojia tai ne ovat alkuperäisiä, on yleensä suositeltavaa rakentaa uudet salaojat kosteusvaurioriskin vähentämiseksi. Salaojien yhteydessä tulisi olla tarkastuskaivot, joista salaojien toimintaa voidaan tarkkailla ja tarvittaessa huuhtoa salaojaputket. Vanhoissa taloissa salaojien asennuksen yhteydessä tulee huomioida mahdollinen perustusten tai maan pettämisriski. Kattovesiä ei ole johdettu hallitusti pois. Katkennut kouru ruiskuttaa seinälle.
11 9. Ulkoseinät, julkisivut HAVAINNOT Verhouksen maalipinta on huonokuntoinen. Verhouksen tuuletus on rakennusajankohdalleen tyypillisen niukka. Nurkassa, johon kattovesisyöksy on ruiskuttanut verhoukseen, on havaittavissa hirsien pehmenemistä. Yläkerran hätäpoistumistietikkaat ovat ikääntyneet. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Lautaverhouksen tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta (huoltoväli noin 5-20 vuotta). TOIMENPIDESUOSITUS Julkisivuverhous on suositeltavaa uusia kokonaisuudessaan. Samalla hirsien kunto voidaan tarkastaa. Hätäpoistumistietikkaat on syytä uusia. E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA: Varatienä käytettävä ikkuna tehdään helposti avattavaksi. Sen vapaan aukon korkeus on vähintään 600 mm ja leveys 500 mm siten, että korkeuden ja leveyden summa on vähintään 1500 mm. Yleiskuva. Nurkan hirsi on pehmentynyt. 10. Väliseinät ja välipohjat HAVAINNOT Väliseinissä ja välipohjissa ei havaittu näkyviltä osin vaurioita, puutteita tai riskirakenteita.
12 11. Ikkunat ja ulko-ovet HAVAINNOT Yläkerran ja kuistin ikkunat ovat ikääntyneitä. Ikkunoissa ja ulko-ovissa ei havaittu muilta osin korjausta vaativia vaurioita. Ikkunoiden vesipeltejä ei ole asennettu. Ikkunoiden pintaa pitkin alas valuva vesi voi vaurioittaa hirsirunkoa. Selkeitä lahovaurioita ei ollut havaittavissa. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta, huoltoväli (maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. Puu/alumiini-ikkunan tekninen käyttöikä on noin 40 vuodesta koko rakennuksen ikään, huoltoväli (sisäpuolinen maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Vesipeltien asennusta suositellaan verhouksen uusimisen yhteydessä ja samalla on syytä tarkastaa ikkunoiden alapuolisen hirsirungon kunto. Vanhat ikkunat ovat huonokuntoisia. Vesipeltiä ei ole.
13 12. Vesikatto ja sen varusteet HAVAINNOT Lapetikkaiden huonokuntoisuuden vuoksi katolle ei ollut turvallista kiivetä, katto tarkastettiin talotikkaiden yläpäästä. Kate on ikääntynyt ja ruosteinen. Sadevesikourut (ns. jalkarännit) ja syöksyt ovat asennettu. Jalkarännit ovat paikoin ruosteiset. Kadun puolella rännistä on valunut vettä ulkoseinään (sisäpuolella on vesijälki). Savupiipun päällä ei ole sadehattua. Savupiipun kuntoa ei päästy tarkastamaan. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Konesaumapeltikatteen tekninen käyttöikä on n. 60-80 v. Sadevesikourujen ja -syöksyjen tekninen käyttöikä on 25-40 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Vesikatteen uusimista riittävine tuuletusväleineen ja aluskatteineen sekä kattoturva- ja sadevesijärjestelmineen suositellaan. Piipun tarkastusta ja sadehatun asennusta suositellaan. Yleiskuva. Vettä on valunut ulkoseinään.
14 13. Yläpohja, ullakko YLÄPOHJAN TUULETTU- VUUS Yläpohjan tuulettuminen on rakennusajankohdalle tyypillisen niukkaa. Räystäät ovat umpinaiset, eikä tuuletussäleikköjä yms. ole. ALUSKATE Aluskatetta ei ole asennettu. Kohteen rakennusaikana ei ollut saatavilla nykyisiä aluskatteita. Aluskatteen puuttuminen voi aiheuttaa vesikatteen alapintaan tiivistyneen kosteuden valumista yläpohjan rakenteisiin (esim. eristeisiin). MUUT HAVAINNOT Portaiden kohdalla on havaittavissa kondenssijälkiä. Yläpohjan eristepaksuus on vähäinen, paikoitellen lähes olematon. TOIMENPIDESUOSITUS Yläpohjan tuulettumista on syytä korjata vesikatteen uusimisen yhteydessä. Yläpohjan eristystä tulee harkita yläkerran mahdollisten remonttien / muutosten yhteydessä. Yleiskuva. Kondenssijälkiä.
15 14. Pesu-, wc-, keittiö- ja kodinhoitotilat 14.1. Wc PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET Seinien alaosissa on laatoitus. Lattiassa on muovimatto. Muovimattoa ei ole asennettu tiiviiksi, esim. vuotovahingon sattuessa vuotovesi voi päästä rakenteisiin. Katto on paneloitu. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on poistoilmakanava (venttiili oli suljettu tarkastushetkellä). VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja niiden toiminnassa ei havaittu käyttökokeen perusteella puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Tilan lattian vedeneristystä tai muovimaton asennusta 100 mm seinänostoilla suositellaan (läpiviennit tiivistetään). Yleiskuva. Muovimatossa on reikiä.
16 14.2. Suihkukaappi (yläkerta) PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET Kaappi on sijoitettu yläkerran huoneeseen. Tilassa ei ole vedeneristystä yms. Vettä ei kuitenkaan ollut havaittavissa roiskuneen pintarakenteisiin yms. ILMANVAIHTO Suihkussa käynnin aiheuttama kosteus ei pääse poistumaan asianmukaisesti. TOIMENPIDESUOSITUS Asianmukaisen vedeneristetyn ja riittävällä poistoilmanvaihdolla varustetun pesuhuoneen rakennusta suositellaan. Yleiskuva.
17 14.3. Keittiö ALLASKAAPPI Pesualtaan hajulukko näyttää hieman vuotaneen. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on liesituuletin. Poistoputki on ilmeisesti johdettu piippuun, mikä ei ole nykysuositusten mukaista. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja niiden toiminnassa ei havaittu käyttökokeen perusteella puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA SUOJAUS VUOTOVAHIN- KOJEN VARALLE Tilassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Astianpesukoneen vuotovahingon sattuessa vuotovesi ei tule helposti näkyviin. TOIMENPIDESUOSITUS Astianpesukoneen ja kylmälaitteiden alle suositellaan asennettavaksi turvakaukalo. Nykyisin vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vuotovahingon varalle vedeneristeellä tai seinille nostetulla muovimatolla. Yleiskuva. 15. Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat YLEISET HAVAINNOT Tilojen yleisilme on paikoin ikääntynyt ja peruskorjausta vaativaa. TOIMENPIDESUOSITUS Tilojen peruskorjausta suositellaan.
18 16. Lämmitysjärjestelmä HAVAINNOT Kohteen lämmitys tapahtuu pattereilla ja tulisijoihin asennetuilla vastuksilla. Lämmitysjärjestelmässä ei havaittu puutteita. Lämmityspatterit ja -vastukset ovat ikääntyneitä. TULISIJAT Tulisijoissa ei havaittu puutteita tai vaurioita (nykyinen käyttötapa huomioiden). Tulisijat ovat ikääntyneitä. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköistenlämmityspattereiden ja -lattialämmityskaapeleiden tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Lämmityspattereiden uusimistarpeeseen on syytä varautua. Tulisijojen käyttöönottoa harkittaessa ne tulee tarkastuttaa ja vastukset tulee poistaa. Lämmityspatteri (ns. massavaraaja) Takassa on vastus.
19 17. Vesi- ja viemärilaitteisto JÄRJESTELMÄN TOTEU- TUS YLEISESTI Käyttövesiputket ovat kohteessa muovia suojaputkessa ja kuparia. Viemäriputket ovat muovia ja valurautaa. VESIMITTARI Vesimittari sijaitsee kellarissa lattian alla olevassa kanaalissa. LÄMMINVESIVARAAJA Lämminvesivaraaja sijaitsee kellarissa. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Kuparisten (ei kosketuksissa kiviaineisten rakennusmateriaalien kanssa) käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten viemäriputkien (valmistus vuodesta 1975 eteenpäin) käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Valurautaisten viemäriputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20 25 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Kellarin valurautaiset viemäriputket on syytä uusia remonttien yhteydessä. Nykyisten käyttövesiputkien käyttömahdollisuutta tulee harkita erikseen mahdollisten remonttien yhteydessä. Yläkerran suihkukaapille vedetyt putket. Lämminvesivaraaja ja vesimittari.
20 18. Ilmanvaihto ILMANVAIHDON TOTEU- TUS YLEISESTI AISTINVARAINEN SI- SÄILMAN LAATU Rakennuksen ilmanvaihto on painovoimainen. Poisto tapahtuu piipun hormien kautta. Nykyiset ikkunat ovat varsin tiiviitä, eikä raitista ilmaa tule niiden kautta. Tilojen sisäilmassa ei havaittu poikkeavuutta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ilmanvaihtokanavien tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. TOIMENPIDESUOSITUS Painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä perustuu korkeus- ja lämpötilaerojen sekä tuulen aiheuttamiin paine-eroihin. Ilmanvaihdon tehokkuus riippuu sääolosuhteista. Ilmanvaihtoventtiilien ilmanvirtausten suunnat voivat myös vaihdella sääolosuhteiden mukaan. Toimiakseen ilmanvaihto tarvitsee hallitut poisto- ja korvausilmareitit. Hallittujen korvausilmareittien puute voi aiheuttaa sopivissa sääolosuhteissa ilman kulkeutumista esimerkiksi kellarista tai muualta rakenteiden läpi. Korvausilmaventtiilien asennusta asuinhuoneisiin suositellaan. 19. Sähköt HAVAINNOT Sähkölaitteissa ei havaittu päällepäin näkyviä käyttöturvallisuuteen vaikuttavia vikoja tai puutteita. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköjärjestelmän ja laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Sähköjärjestelmä on alkuperäisiltä osiltaan saavuttanut teknisen käyttöikänsä. Johtoja on syytä uusia mahdollisten muutosten yhteydessä.
21 KIVERÄ OY Hämeenlinnassa 4.11.2015 Harri Karvonen puh. 040-502 4030 Liitteet: - tarkastusmenettelystä - vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit - Asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot - Radon
22 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohjeeseen (LVI 01-10413, KH 90 00393). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, Suoritusohjeen (LVI 01-10414, KH 90-00394) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla 1940 1990. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa kiellettiin kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa.
23 RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia.
24