TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v.

OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 212 16WWE1785 24.4.213 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, A. HAATAJA, S. KINNUNEN, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 212

Turveruukki Oy, Vapo Oy, A. Haataja, S. Kinnunen, Timoni Oy Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 212 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA... 2 3 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU... 3 3.1 Tarkkailun toteutus... 3 3.2 Tarkkailun tulokset... 4 4 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 212... 1 5 VESISTÖTARKKAILU... 14 5.1 Tarkkailun toteutus... 14 5.2 Tarkkailun tulokset... 15 5.3 Veden laadun kehitys... 18 6 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ... 2 6.1 Vedenlaatutulosten vertailu... 2 6.2 Laskennallinen arvio pitoisuusvaikutuksista... 22 7 YHTEENVETO... 24 VIITTEET... 25 Liitteet Liite 1 Tarkkailuvelvollisten turvesoiden sekä vesistötarkkailun havaintopisteiden sijainti Liite 2 Turvesoiden päästötarkkailutulokset v. 212 Liite 3 Vesistötarkkailun tulokset v. 212 Liite 4 Vedenlaatutuloksia Oulujoen alueelta v. 1995 212 Copyright Pöyry Finland Oy

Pöyry Finland Oy Eeva-Leena Anttila, FM Anni Nopanen, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 9571 OULU puh. 1 3328 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi Copyright Pöyry Finland Oy

1 1 JOHDANTO Oulujoen vesistöalueen alaosalla on voimassa turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 24 213 (Vapo Oy 24, päivitetty 23.2.27). Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman 17.5.24 antamallaan päätöksellä (Dnro 1195Y284-13). Tarkkailuohjelman sisältämät suot on esitetty taulukossa 1. Oulujoen alaosan turvetuottajien päästö- ja vaikutustarkkailun toteuttamisesta on vastannut Pöyry Finland Oy. Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden päästö- ja vesistötarkkailun näytteenotosta ja näytteiden analysoinnista vastasi Nab Labs Oy. Taulukko 1 Tarkkailuohjelmaan kuuluvat suot. Suo Luvanhaltija Lupa Tarkistus Laskureitti Itäsuo Vapo Oy PSY 71/9/2, 11.9.29 219 Utosjoki-Oulujoki Pehkeensuo Vapo Oy PSY 7/9/2, 11.9.29 219 Utosjoki-Oulujoki Pelsonsuo Vapo Oy PSY 125/8/2, 23.12.28 213 / 217 Muhosjoki-Oulujoki Niskansuo Vapo Oy VHO 7/78/1 26.2.27 213 Laskuoja-Kutujoki-Oulujoki Naamanjoki-Oulujoki Korentosuo Vapo Oy PSY 67/5/2,13.12.25 215 Itäoja-Sanginjärvi-Sanginjoki-Oulujoki Tunturisuo Vapo Oy PSAVI/83/4.8/21, 17.9.21 22 Poikajoki-Muhosjoki-Oulujoki Hanhineva Vapo Oy *) PSY 41/9/2, 3.4.29 212 Muhosjoki-Oulujoki Keisarinsuo/ Vapo Oy/ VHO 6/288/3, 13.1.26 213 Poikajoki-Muhosjoki-Oulujoki Timonsuo Timoni Oy Turvesuo Turveruukki Oy PSY 33/3/2, 9.7.23 212 Miehonoja-Pilpaoja-Sanginjoki-Oulujoki Miehonsuo Turveruukki Oy PSY 32/3/2, 9.7.23 212 Miehonoja-Pilpaoja-Sanginjoki-Oulujoki Miehonsuo ΙΙ Turveruukki Oy PSVEO 44/99/2, 2.9.1998 212 Miehonoja-Pilpaoja-Sanginjoki-Oulujoki Konnansuo Turveruukki Oy PSAVI/78/4.8/21, 11.6.21 22 Konnanoja-Sanginjoki-Oulujoki Haarasuo Turveruukki Oy PSY 4/3/2, 29.8.23 212 Koivuoja-Sanginjoki-Oulujoki Kanasuo Turveruukki Oy PSY 52/3/1, 9.6.23 212 Metsäoja-Oulujoki Latvasuo Turveruukki Oy PSY 37/4/2, 17.5.24 214 Laskuoja-Utosjoki-Oulujoki Kapustasuo Turveruukki Oy PSY 17/4/2, 8.3.24 212 Naamanjoki-Oulujoki Petäikönsuo Turveruukki Oy **) PSY 38/2/2, 1.1.22 21 Kangasoja-Muhosjoki-Oulujoki Hautasuo Turveruukki Oy **) PSY 3/2/2, 24.1.22 21 Murhioja-Sanginjoki-Oulujoki Latvasuo S. Kinnunen PSY 17/6/2, 16.2.26 214 Laskuoja-Utosjoki-Oulujoki Ruostesuo Arto Haataja *) Hanhinevan turvetuotannon lopettaminen **) Uusi lupa vireillä. Pohjois-Pohjanmaalla on lisäksi toteutettu turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailua (Pöyry Finland Oy 213a), jossa tarkkailukohteena ovat kuntoonpanosuot sekä tuotantovaiheen ympärivuotiset tarkkailusuot. Oulujoen vesistöalueen muilla tarkkailuvelvollisilla kuormittajilla (taajamat ja teollisuus) sekä Kainuun ympäristökeskuksen alueella sijaitsevilla turvetuotantoalueilla on omat tarkkailuohjelmansa, joiden mukaan päästö- ja vaikutustarkkailua on tehty. Oulujoen yhteistarkkailu raportoidaan erikseen Ahma Ympäristö Oy:n toimesta ja Kainuun turvetuotantoalueiden tarkkailu on raportoitu Pöyry Finland Oy:n toimesta (Pöyry Finland Oy 213b). Oulujoen vesistöalueella on toteutettu kalataloudellista yhteistarkkailua Fortum Power and Heat Oy:n ja Vapo Oy Energian vuonna 22 laatimien ohjelmien mukaisesti. Kainuun TE-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman kirjeellään Dnro 114/5723-22, 4.4.22 ja 23.4.22. Ohjelman mukaisesti kalataloustarkkailun osalta edellinen laaja vuosi oli Oulujoella 21. Seuraava laaja vuosi on 213. Copyright Pöyry Finland Oy

2 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukaudella 212 (1.11.211 31.1.212) Ilmatieteen laitoksen Oulunsalon havaintoasemalla keskilämpötila oli 3,3 C, mikä oli,7 C pitkän ajan keskiarvoa korkeampi (Kuva 1). Marras-joulukuu 211 oli selvästi keskimääräistä lämpimämpi, ja joulukuussa keskilämpötila oli lähes 7 C keskiarvoa korkeampi. Helmikuu ja kesäkuu 212 olivat hieman tavanomaista viileämpiä, mutta muuten tarkkailukauden kuukausittaiset keskilämpötilat olivat hyvin lähellä vertailujakson 1981 21 keskiarvoja. C Tarkkailukausi 211 Tarkkailukausi 212 1981 21 2 15 1 5-5 -1-15 -2 2 Kuva 1 Kuukausittaiset keskilämpötilat Oulunsalossa (Ilmatieteen laitos, Pirinen ym. 212). Tarkkailukauden kokonaissademäärä oli 654 mm, kun vuosien 1981 21 keskimääräinen sadesumma Oulunsalossa oli 477 mm. Tarkkailukauden sademäärä oli siten yli 35 prosenttia tavanomaista suurempi (Kuva 2). Erityisen sateisia kuukausia olivat joulukuu 211, heinäkuu 212 ja lokakuu 212, jolloin sademäärät olivat 2,4 2,7-kertaisia tavanomaiseen sademäärään verrattuna. Kuivin kuukausi oli maaliskuu, jolloin sademäärä oli vain 65 % vertailujakson kuukausikeskiarvoon verrattuna. mm Tarkkailukausi 211 Tarkkailukausi 212 1981 21 15 13 11 9 7 5 3 1-1 marras joulu tammi helmi maalis Kuva 2 Kuukausittaiset sademäärät Oulunsalossa (Ilmatieteen laitos, Pirinen ym. 212). huhti touko kesä heinä elo syys loka Oulujoen suulla Merikoskessa (F = 22 841 km 2 ) tarkkailukauden keskivirtaama (375 m 3 /s) oli noin 1,4-kertainen vertailujakson 1991 21 keskimääräiseen virtaamaan (264 m 3 /s) nähden. Marraskuusta 211 huhtikuun 212 alkuun saakka virtaaman määrä oli Copyright Pöyry Finland Oy

melko lähellä pitkän ajan keskimääräistä virtaamaa, mutta loppuvuonna virtaamat olivat huomattavasti suurempia kuin vertailujaksolla keskimäärin (Kuva 3). 3 m 3 /s 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Oulujoki, Merikoski 212 ka 212 1991 21 Kuva 3 Oulujoen (Merikoski) virtaamat 1.11.211 31.1.212 sekä kuukauden keskivirtaamat vertailujaksolla 1991 21 (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu 18.2.213, Korhonen & Haavanlammi 212). Kesän 212 poikkeuksellinen virtaama oli seurausta voimakkaista sateista. Koko kesä oli melko sateinen, ja etenkin elokuussa satoi runsaasti. Oulujoen valuma-alueella elokuun sademäärät olivat suurimmillaan yli 14 mm Puolangan ja Vaalan alueilla, ja myös muualla valuma-alueen itä- ja eteläosissa sademäärät olivat yleisesti yli 1 mm (Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaukset kesäkuu-elokuu 212). Oulujärven vedenpinta nousi yli säännöstelyrajan elokuun alussa, minkä jälkeen aloitettiin ohijuoksutukset kaikilla Oulujoen voimalaitoksilla. Oulujärven luusuassa Jylhämässä ohijuoksutuksia tehtiin 8. 27.8.212 (sähköpostiviesti 26.9.212 H. Sipola / Fortum Power and Heat Oy). Merikosken voimalaitoksella ohijuoksutuksia tehtiin 6. 31.8.212 (sähköpostiviesti 26.9.212 V. Airovuo / Oulun Energia). Suurimmillaan virtaamat olivat Merikoskessa 2.8., jolloin vuorokauden keskivirtaama oli 848 m 3 /s lähes kaksi kertaa enemmän kuin tarkkailukauden 211 vuorokauden suurin keskivirtaama 465 m 3 /s. 3 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 3.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 212 Oulujoen vesistöalueella oli turvetuotannossa 1 635 ha, kunnostusvaiheessa 129 ha ja tuotannosta poistunut 228 ha. Jälkikäytössä oli 435 ha ja valmistelematonta aluetta oli 26 ha. Kesällä 212 Oulujoen alaosan alueella turvesoiden päästötarkkailua toteutettiin 12 turvesuolla, joista yhdeksän oli tuotannossa, kaksi kuntoonpanossa ja yksi jälkihoitovaiheessa (Taulukko 2). Tuotantovaiheen soista Itäsuolla, Korentosuolla, Pehkeensuolla, Copyright Pöyry Finland Oy

Miehonsuo I:llä, Turvesuolla ja Konnansuolla sekä molemmilla kuntoonpanosoilla (Isosuo ja Tunturisuo) tarkkailu oli ympärivuotista. Niskansuolla (KAI) ja Haarasuo- Torvisuolla toteutettiin kesäaikaista päästötarkkailua. Lisäksi Kanasuolla toteutettiin suppeaa tarkkailua. Miehonsuo mp2:lla mitattiin vain mittapadon vedenkorkeus. Keisarinsuo-Timonsuo oli jälkihoitovaiheen tarkkailussa. Itäsuo, Korentosuo, Pehkeensuo, Konnansuo, Isosuo (Vaala) ja Tunturisuo kuuluivat turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailuun, ja niiden osalta tarkkailutulokset on raportoitu yksityiskohtaisemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 213a). 4 Taulukko 2 Oulujoen alaosan päästötarkkailusuot kesällä 212 (la = laskeutusallas, pvk = pintavalutuskenttä). Turvetuotantoalue Tuottaja Vesistö- Vesienkäsit- Tehon Huom. alue tely kesällä tarkkailu Tuotantosuot Itäsuo pvk1 Vapo Oy 59.231 pvk vuosikuormitustarkkailu Korentosuo pvk1 Vapo Oy 59.153 pvk x vuosikuormitustarkkailu Pehkeensuo pvk1 Vapo Oy 59.221 pvk x vuosikuormitustarkkailu Niskansuo (KAI) pvk3 Vapo Oy 59.261 pvk Miehonsuo I mp1 Turveruukki Oy 59.144 la ympärivuotinen Miehonsuo I mp2 Turveruukki Oy 59.144 la vain mittapadon vedenkorkeuden mittaus Turvesuo ap Turveruukki Oy 59.144 kosteikko ympärivuotinen Kanasuo mp1 Turveruukki Oy 59.131 pvk suppea tarkkailu Haarasuo-Torvisuo pvk1 Turveruukki Oy 59.155 pvk x Konnansuo pvk1 Turveruukki Oy 59.141 pvk vuosikuormitustarkkailu Kuntoonpanosuot Isosuo, Vaala pvk1 Vapo Oy 59.267 pvk x vuosikuormitustarkkailu Tunturisuo pvk1 Vapo Oy 59.163 pvk x vuosikuormitustarkkailu Jälkihoitovaiheen suot Keisarinsuo - Timonsuo la3 Vapo Oy/Timoni Oy 59.163 la 3.2 Tarkkailun tulokset Taulukoissa 3 5 on esitetty Oulujoen alaosan tarkkailusoiden kesäaikaiset virtaama- ja vedenlaatutiedot sekä ominaispäästöt vuonna 212. Tarkemmat päästötarkkailutulokset näytekerroittain ovat liitteenä 2. Oulujoen alaosan tuotantosoilla kesän 212 keskimääräinen valuma oli 18, l/s km 2, joka oli hieman pienempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tuotantosoilla keskimäärin (2,2 l/s km 2 ) (Taulukko 3). Kesä 212 oli edelliskesää sateisempi, ja myös valumat turvesoilta olivat hieman suuremmat. Valumissa oli Oulujoen alaosan alueella jonkin verran vaihtelua soiden välillä. Virtaamia tarkasteltaessa on kuitenkin otettava huomioon virtaamamittauksessa esiintyneet ongelmat, joiden vuoksi kahdella kohteella virtaamadata on korvattu osalla kesäjakson ajasta hydrologisen vesistömallin antamilla arvoilla. Nämä kohteet on sisällytetty keskiarvoihin. Kohteet, joiden virtaama on arvioitu vesistömallin avulla koko kesäjaksolle, eivät ole mukana keskiarvoissa. Copyright Pöyry Finland Oy

5 Taulukko 3 Oulujoen alaosan tarkkailusoiden valumat kesällä 212 (Mq = keskivaluma, Nq = minimivaluma, Hq = maksimivaluma). Mittapadon Suo valuma-alue Jakso d Mq Nq Hq Huom. ha l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Itäsuo pvk1 198,3 16.5.-17.9. 125 12,1 5,3 5,7 Korentosuo pvk1 216 17.5.-17.9. 124 11,2 5,9 26,1 Pehkeensuo pvk1 151 15.5.-17.9. 126 16, 9,1 58,9 Niskansuo (KAI) pvk3 126,5 11.5.-16.9. 129 17,9 9,9 26,1 Kanasuo * mp1 28 24.5.-4.9. 14 15,2 9, 39,3 koko kesäjaksolle käytetty vesistömallin valumaa Haarasuo-Torvisuo * pvk1 116 15.5.-19.9. 128 16,2 1,3 23,5 koko kesäjaksolle käytetty vesistömallin valumaa Konnansuo pvk1 41 16.5.-16.9. 124 24,9 7,6 266,7 Laskeutusallas Miehonsuo I mp1 7 25.5.-18.9. 121 26,2 6, 225,4 Miehonsuo I mp2 7 25.5.-18.9. 121 17,8 1,5 2,8 Kosteikko Turvesuo * ap ei virtaamamittausta Keskiarvot Kaikki tuotantosuot (n=7) 18, 6,5 122,1 Pintavalutuskentälliset tuotantosuot (n=5) 16,4 7,6 85,7 Laskeutusaltaalliset tuotantosuot (n=2) 22, 3,7 213,1 Oulujoen tuotantosuot 211 (n=13) 14,5 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tuotantosuot (n=6) 2,2 2, 226, KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Isosuo, Vaala pvk1 62 21.5.-19.9. 122 23,4 3,9 55,4 Tunturisuo pvk1 69,8 28.5.-16.9. 112 43,5 28,9 72, Keskiarvot Kaikki kuntoonpanosuot (n=2) 33,5 16,4 63,7 Oulujoen kp-suot 211 (n=1) 25,7 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan kp-suot (n=11) 19,6 JÄLKIHOITOVAIHEEN SUOT Laskeutusallas Keisarinsuo - Timonsuo la3 16,3 settipato, ei V-aukkoa, kesän keskivaluma vesistömallista * Ei mukana keskiarvossa. Turvesoiden valumavesien ph:n kesäaikaiset keskiarvot vaihtelivat välillä 4,4 6,8. Valumavedet olivat pääosin lievästi happamia (Taulukko 4). ph oli edellisvuosien tapaan alhaisin Konnansuolla. Myös jälkihoitovaiheessa olevan Keisarinsuo-Timonsuon vedet olivat varsin happamia. Pehkeensuon valumavedet olivat lähimpänä neutraalia. Turvesoiden kesäaikaisissa valumavesissä oli keskimäärin 24 75 mg/l happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ). Niskansuon (KAI) COD Mn -pitoisuudet olivat tarkkailusoista alhaisimmat ja kuntoonpanovaiheessa olevan Tunturisuon korkeimmat. Kokonaisfosforipitoisuuksissa oli erittäin suurta vaihtelua soiden välillä, ja pitoisuudet olivat huomattavasti suuremmat kuntoonpanosoilla. Keskimäärin pienimmät fosforipitoisuudet mitattiin edellisvuosien tapaan Niskansuolla ja suurimmat kuntoonpanovaiheessa olleella Tunturisuolla. Tunturisuon kesän kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo oli moninkertainen myös toiseen kuntoonpanokohteeseen (Isosuo, Vaala) verrattuna, ja suurimmat arvot (1 11 1 46 µg/l) mitattiin kesä-heinäkuun vaihteen molemmin puolin (Liite 2.12). Myös kokonaistyppipitoisuudet olivat pienimmät Niskansuolla ja suurimmat Tunturisuolla. Rautapitoisuudet olivat pienimmät Korentosuolla ja suurimmat Copyright Pöyry Finland Oy

jälkihoitovaiheessa olevalla Keisarinsuo-Timonsuolla. Kiintoainepitoisuus oli keskimäärin alhaisin Haarasuo-Torvisuolla ja korkein Tunturisuolla. Oulujoen alaosan tarkkailusoiden kesäaikaiset valumavedet olivat kokonaisuutena hieman parempilaatuisia verrattuna Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kaikkien tarkkailusoiden keskimääräiseen vedenlaatuun. Etenkin tuotantosoiden kokonaisfosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat selvästi pienempiä Oulujoen alaosalla. Kuntoonpanosoista Isosuon vedenlaatu oli hieman Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosoiden keskiarvoja parempi, mutta Tunturisuon vedenlaatu oli selvästi heikompi. Oulujoen alaosan tuotantosoiden vedenlaadussa ei ollut tapahtunut suuria muutoksia vuoteen 211 nähden; ainoastaan kiintoainepitoisuus oli laskenut selvästi edellisvuodesta. Kuntoonpanosoiden vedenlaatu oli muuten selvästi edellisvuotta heikompi, mutta valumavedet eivät olleet yhtä happamia. 6 Taulukko 4 Oulujoen alaosan tarkkailusoilta lähteneen veden keskimääräinen laatu kesällä 212 (n = näytteiden lukumäärä). n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Huom. Suo kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Itäsuo pvk1 9 6,4 39 66 24 1 287 28 63 2 367 4,9 vuosikuormitustarkkailu Korentosuo pvk1 9 6,4 45 49 12 1 228 97 19 1 867 6, vuosikuormitustarkkailu Pehkeensuo pvk1 9 6,8 25 28 7,7 887 67 242 2 167 3,6 vuosikuormitustarkkailu Niskansuo (KAI) pvk3 9 6,6 24 15 4,5 698 < 5 6 2 2 2,6 Kanasuo mp1 7 6, 57 42 6, 1 416 14 32 6 24 12 suppea tarkkailu Haarasuo-Torvisuo pvk1 5 6,6 3 26 1 27 1,9 Konnansuo pvk1 9 4,4 26 29 3,7 2 98 2,5 1 33 5 67 12 vuosikuormitustarkkailu Laskeutusallas Miehonsuo I mp1 11 6,3 44 61 18 1 659 8,3 383 6 825 13 ympärivuotinen Miehonsuo I mp2 vain mittapadon vedenkorkeuden mittaus Kosteikko Turvesuo 1) * ap 8 6,1 53 11 76 1 293 11 23 5 825 12 ympärivuotinen Keskiarvot Kaikki tuotantosuot (n=8) 6,2 36 4 11 1 318 66 352 3 819 7,1 Pvk-tuotantosuot (n=7) 6,2 35 37 9,6 1 269 78 347 3 318 6,2 Oulujoen tuotantosuot 211 (n=15) 6,1 33 4 13 1 296 57 367 3 368 12 Kaikki PPO ja KAI tuot.suot (n=71) 6,1 39 76 34 1 411 56 316 4 485 13 KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Isosuo, Vaala pvk1 1 6,3 36 154 1 42 93 5,3 vuosikuormitustarkkailu Tunturisuo pvk1 7 6,3 75 719 2 871 194 7 833 2 vuosikuormitustarkkailu Keskiarvot Kaikki kp-suot (n=2) 6,3 56 436 1 956 144 13 Oulujoen kp-suot 211 (n=1) 5,4 44 298 894 55 2,9 Kaikki PPO:n kp-suot (n=14) 5,6 73 166 2 146 8,6 JÄLKIHOITOVAIHEEN SUOT Laskeutusallas Keisarinsuo-Timonsuo la3 5 5,1 33 5 2 1 36 85 444 9 44 19 * Ei mukana keskiarvossa. 1) Ei varsinainen päästötarkkailupiste, vaan vesistöpiste. Taulukossa 5 on esitetty Oulujoen alaosan alueen tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 212. Tarkkailusoiden ominaispäästöt laskettiin kunkin turvesuon keskimääräisen vedenlaadun sekä keskimääräisen valuman avulla. Poikkeukset kuormitusten laskennassa on mainittu taulukossa 5, eikä näiden soiden tuloksia ole sisällytetty keskiarvoihin. Taustahuuhtouma laskettiin yleisesti käytössä olevilla taustapitoisuusarvoilla: kiintoaine 2 mg/l, fosfori 2 µg/l ja typpi 5 µg/l (Turvetuotannon tarkkailutyö- Copyright Pöyry Finland Oy

ryhmä 26). Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. 7 Taulukko 5 Oulujoen alaosan tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 212. Bruttopäästöt Nettopäästöt n CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Huom. Suo kpl g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Itäsuo pvk1 9 42,64,27 16 5,3 1,2 25 51,43 1 3 vuosikuormitustarkkailu Korentosuo mp 9 431,49,11 12,75 1,4 18 48,29 7,3 28 vuosikuormitustarkkailu Pehkeensuo pvk1 9 395,41,12 16 2,6 9,4 38 55,14 8,8 27 vuosikuormitustarkkailu Niskansuo (KAI) pvk1 9 367,23,5 11,4,86 29 4, 3,2 8,6 Kanasuo 1) * mp 6 776,51,3 17,1,56 4 174,25 11 147 suppea tarkkailu Haarasuo-Torvisuo 1) * mp1 5 431,38 17 27,9 9,6, Konnansuo pvk1 9 621,63,4 55,2 8,7 51 29,2 44 166 vuosikuormitustarkkailu Laskeutusallas Miehonsuo I mp1 1 1 318 1,26,12 46,25 11 115 24,83 35 197 ympärivuotinen Miehonsuo I 2) * mp2 1 939,85,19 32,2 13 85 171,67 28 153 Kosteikko Turvesuo 3) * ap vain vedenlaatu ympärivuotinen Keskiarvot Kaikki tuotantosuot (n=6) 589,61,12 26 1,5 5,5 46 17,32 18 76 Pvk-tuotantosuot (n=5) 443,48,12 22 1,7 4,3 32 8,21 15 52 Oulujoen tuotantosuot 211 (n=12) 441,5,15 19,35 5,5 31 217,27 13 195 Kaikki PPO ja KAI tuot.suot (n=52) 594 1,,4 24 1, 1 171 144,7 15 113 KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Isosuo, Vaala pvk1 1 712 3,4 21 1,2 13 3, 11 9 vuosikuormitustarkkailu Tunturisuo pvk1 8 2 794 29 117 6,9 229 728 29 98 653 vuosikuormitustarkkailu Keskiarvot Kaikki kp-suot (n=2) 1 753 16 69 4, 229 429 16 55 371 Oulujoen kp-suot 211 (n=1) 1 115 1 23 1, 78 9,7 23 33 Kaikki PPO:n kp-suot (n=1) 933 4,4 37 183 4,1 29 15 JÄLKIHOITOVAIHEEN SUOT Laskeutusallas Keisarinsuo-Timonsuo 1) la3 5 462,71,28 19 1,2 6,3 133 27,43 12 241 * Ei mukana keskiarvossa. 1) Käytetty vesistömallin valumaa koko kesäjaksolle. 2) Kuormitus laskettu Miehonsuo I mp1:n vedenlaatutiedoilla. 3) Ei varsinainen päästötarkkailupiste, vaan vesistöpiste. Brutto- ja netto-ominaispäästöt olivat selvästi suurimmat kuntoonpanossa olleella Tunturisuolla. Tunturisuon kesän keskivaluma (43,5 l/s km 2 ) oli yli kaksinkertainen kaikkien Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosoiden keskivalumaan (19,6 l/s km 2 ) verrattuna, mikä nosti suon ominaispäästöjä. Oulujoen alaosan alueen tuotantosoiden päästöt olivat kokonais- ja nitraatti-nitriittityppeä lukuun ottamatta pienempiä kuin Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun tuotantosoilla keskimäärin. Päästöt olivat pääosin nousseet hieman edellisvuoden tasosta. Kiintoaineen osalta päästöt olivat kuitenkin pienentyneet huomattavasti. Kuntoonpanosoista Isosuon päästöt alittivat Pohjois-Pohjanmaan keskimääräisen tason, mutta Tunturisuon päästöt olivat niihin nähden moninkertaiset. Tämän vuoksi myös kuntoonpanosoiden päästöt olivat keskimäärin edellisvuoden tasoa suuremmat. Ominaispäästöjä tarkasteltaessa tulee huomioida, että vuosi 212 oli hyvin sateinen ja soiden valumat olivat keskimäärin suurempia vuoteen 211 verrattuna. Tämä vaikuttaa osaltaan kuormitusten nousuun edellisvuoden tasosta. Copyright Pöyry Finland Oy

Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu 8 Vesienkäsittelyn tehon tarkkailua suoritettiin kesän aikana kolmella tuotantovaiheessa olevalla tarkkailusuolla ja kahdella kuntoonpanosuolla ottamalla näytteitä vesienkäsittelyrakenteiden yläpuolelta vesienkäsittelyrakenteiden alapuolisten näytteidenottojen yhteydessä. Osalla kohteista tehon tarkkailua toteutettiin myös muina vuodenaikoina. Vesienkäsittelyn tehokkuutta arvioitiin vesienkäsittelyrakenteiden yläpuolisten ja alapuolisten näytteiden pitoisuuksien erotusten avulla lasketuilla reduktioprosenteilla. Tehon tarkkailukohteilla oli kesäaikaisena vesienkäsittelymenetelmänä pintavalutuskenttä. Vesienkäsittelyn tehoa reduktioprosenteilla arvioitaessa täytyy huomioida myös käsittelyyn tulevan veden laatu. Mikäli jo vesienkäsittelyyn tuleva vesi on laadultaan hyvää, ei käsittelyllä välttämättä saavuteta kovin suurta reduktioprosenttia. Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailun tulokset on esitetty taulukoissa 6 ja 7. Vesienkäsittely laski hieman veden ph:ta pääosalla tehontarkkailukohteista, mutta Pehkeensuolla ja Turvesuolla ph oli hieman korkeampi vesienkäsittelyn alapuolisella pisteellä. Happea kuluttavan aineksen (COD Mn ) määrää vesienkäsittely ei vähentänyt. Kiintoainetta pintavalutuskentät poistivat pääosin hyvin. Korentosuon pvk1:n tehoa tarkkailtiin yhdeksän kertaa kesällä 212. Pintavalutuskenttä toimi kokonaisuutena hyvin. Kenttä poisti melko hyvin rautaa, kiintoainetta ja ravinteita lukuun ottamatta nitraatti-nitriittityppeä, jonka määrä kasvoi kentällä selvästi (Taulukko 6). Pehkeensuon pvk1:n tehoa tarkkailtiin kesän aikana viisi kertaa. Pintavalutuskenttä toimi hyvin lukuun ottamatta kokonaistyppeä, jonka määrä laski vain 27 % (Taulukko 6). Haarasuo-Torvisuolla saatiin vain yksi näyte pintavalutuskentän yläpuoliselta pisteeltä syyskuun alussa. Kokonaistypen ja kokonaisfosforin reduktiot ovat tämän perusteella kohtalaisia ja kiintoaineen reduktio erittäin hyvä (Taulukko 6). COD Mn -pitoisuus oli selvästi suurempi pintavalutuskentän alapuolisella tarkkailupisteellä. Yhden näytteen perusteella ei voi tehdä päätelmiä pintavalutuskentän toimivuudesta, mutta Haarasuo- Torvisuon alapuolisen pisteen keskimääräinen vedenlaatu on ollut suhteellisen hyvä kesällä 212. Kuntoonpanokohteista Isosuon pvk1:n tehoa tarkkailtiin kesällä viisi kertaa. Kenttä pidätti tehokkaasti kiintoainetta ja kohtalaisesti typpeä, mutta fosforia huuhtoutui kentältä runsaasti (Taulukko 7). Tunturisuon pvk1:n tehoa tarkkailtiin kesällä kuusi kertaa. Kenttä toimi vielä huonosti, sillä lähes kaikki pitoisuudet kohosivat kentän alapuoliselle pisteelle (Taulukko 7). Myös ph laski selvästi. Copyright Pöyry Finland Oy

9 Taulukko 6 Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta tuotantosoiden osalta tarkkailukaudella 212. n = näytteiden lukumäärä. KORENTOSUO (pvk1) Talvi (n=4) ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 6,6 16 85 7 1865 8,5 1525 575 7,2 Pintavalutuskentän alapuoli 6,5 19 33 17 1185 18 27 12 1,1 Erotus -,1-3, 53 53 68-172 1498 3875 6,1 Teho % -1,5-19 62 76 36-1266 98 76,4 84 Kevät (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, 12 31 1 12 248 61 115 5,8 Pintavalutuskentän alapuoli 6,3 13 17 3,3 683 353 41 54 1,5 Erotus,3 -,9 15 6,7 517-16 569 61 4,3 Teho % 5, -7,3 47 67 43-43 93 53 75 Kesä (n=9) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,5 4 84 32 2156 34 186 4244 12 Pintavalutuskentän alapuoli 6,4 45 49 12 1228 97 19 1867 6, Erotus -,1-4,4 34 2 928-63 977 2378 6,2 Teho % -1,9-11 41 63 43-186 9 56 51 Syksy (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 38 87 45 2617 65 1667 4833 16 Pintavalutuskentän alapuoli 6,5 31 41 15 1227 397 78 1733 3,5 Erotus -,2 7,7 46 3 139-331 1588 31 12 Teho % -2,5 2 53 66 53-57 95 64 78 PEHKEENSUO (pvk1) Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,6 2 72 1153 41 Pintavalutuskentän alapuoli 6,7 14 31 817 4,2 Erotus,1 5,3 42 336 37 Teho % 1,9 27 58 29 9 Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,6 28 51 2 146 7 523 41 14 Pintavalutuskentän alapuoli 6,7 26 29 7,7 16 67 242 2167 3,7 Erotus,1 1,6 21 13 4 2,8 281 1933 11 Teho % 1,2 5,7 42 62 27 4,1 54 47 74 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,8 25 67 14 19 Pintavalutuskentän alapuoli 6,8 21 33 1 3,6 Erotus, 4, 34 4 15 Teho %, 16 51 29 81 HAARASUO - TORVISUO, pvk1 Kesä (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,8 17 39 2 1 17, Pintavalutuskentän alapuoli 6,6 3 26 1 27 1,9 Erotus -,2-13 13 83 15 Teho % -3,2-76 32 4 89 Copyright Pöyry Finland Oy

1 Taulukko 7 Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta kuntoonpanosoiden osalta tarkkailukaudella 212. n = näytteiden lukumäärä. Isosuo Vaala (pvk 1) (KAI) Talvi (n = 4) ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 6,3 2 65 1228 77 7,1 Pintavalutuskentän alapuoli 6,1 22 86 785 92 1,3 Erotus -,1-1,8-21 443 678 5,8 Teho % -2,4-8,6-32 36 88 82 Kevät (n = 1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,1 9,7 29 12 49 5,8 Pintavalutuskentän alapuoli 5,9 14 93 57 71,5 Erotus -,2-4,3-64 63 419 5,3 Teho % -3,3-44 -221 53 86 91 Kesä (n = 5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 34 15 1544 644 21 Pintavalutuskentän alapuoli 6,3 37 178 178 14 5,9 Erotus -,2-3, -73 466 54 15 Teho % -2,5-8,8-7 3 84 71 Tunturisuo (pvk1) Kevät (n = 1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,6 36 48 25 96 35 Pintavalutuskentän alapuoli 5, 33 16 11 64 6,4 Erotus -1,6 3, 32 14 896 29 Teho % -24 8,3 67 56 93 82 Kesä (n = 6) Pintavalutuskentän yläpuoli 7, 18 332 1165 47 1 Pintavalutuskentän alapuoli 6,3 64 652 26 213 17 Erotus -,7-47 -32-1435 257-7,4 Teho % -9,5-266 -96-123 55-77 Syksy (n = 3) Pintavalutuskentän yläpuoli 7,2 14 37 995 49 5,2 Pintavalutuskentän alapuoli 6,5 3 247 1583 45 3,9 Erotus -,6-16 6-588 4 1,3 Teho % -8,8-12 2-59 8,2 24 4 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 212 Oulujoen alaosan päästöt niiltä turvetuotantoalueilta, jotka eivät olleet tarkkailussa, laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 213a) esitettyjen vesienkäsittelymenetelmittäin jaettujen ominaiskuormituslukujen avulla (Taulukko 8). Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 8 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 213a). 11 Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Laskeutusaltaalliset suot talvi 167 6 135 1,3 14 54 1,2 11 42 kevät 35 5 1214 2,3 16 632 1, 72 496 kesä 118 6 611 1,4 38 369,9 27 325 syksy 46 1 56,7 65 22,2 51 164 vuosi kg/ha/a 366 163,5 14 85,3 9,9 7 Pintavalutuskentälliset suot talvi 167 18 148,2 8,9 14,1 5,7 4,4 kevät 35 17 1612 2, 87 278,5 44 121 kesä 118 41 62,9 21 16,6 13 77 syksy 46 24 87 1,1 45 143,6 33 97 vuosi kg/ha/a 366 189,3 9,1 31,1 5,6 19 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä talvi 167 6 135 1,3 14 54 1,2 11 42 kevät 35 5 1214 2,3 16 632 1, 72 496 kesä 118 41 62,9 21 16,6 13 77 syksy 46 24 87 1,1 45 143,6 33 97 vuosi kg/ha/a 366 173,5 11 5,3 7,4 38 Kuntoonpanosuot talvi 167 7 33,6 13 41,5 8,7 25 kevät 35 11 1357 4,2 67 289 3,1 38 186 kesä 118 1 933 4,4 37 183 4,1 29 15 syksy 46 1 797 1,5 35 91 1,1 25 54 vuosi kg/ha/a 366 245,8 1 43,7 7,3 31 Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden tuotantokauden (touko-syyskuu) päästöt vuonna 212 on esitetty taulukossa 9. Turvesoiden tuotantokauden kokonaispäästöt (brutto) olivat yhteensä 1 256 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 3,48 kg/d fosforia, 5 kg/d typpeä ja 317 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat 2,84 kg/d fosforia, 34 kg/d typpeä sekä 253 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat kiintoainetta lukuun ottamatta suuremmat kuin vuonna 211. Copyright Pöyry Finland Oy

12 Taulukko 9 Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä (touko-syyskuu) 212. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Hanhineva Vapo Oy 59.171 22 22 E 3,6,1,1 1,9,1, 1,7 Itäsuo Vapo Oy 59.231 13 11 141 K 57,9 2,2 7,1,6 1,5 4,2 Keisarinsuo - Timonsuo Vapo Oy/ Timoni Oy 59.163 62 62 S 29,4 1,2 17,3,8 15 Korentosuo Vapo Oy 59.153 2, 187 189 K 82,9 2,3 9,,6 1,4 5,4 Pehkeensuo Vapo Oy 59.221 159 24 183 K 72,8 2,9 1,2 1,6 5, Pelsonsuo (osa) (KAI) Vapo Oy 59.172 35 21 56 E 34,8 2,1 21,5 1,5 18 Tunturisuo Vapo Oy 59.163 64 64 K 179 1,88 7,5 47 1,83 6,3 42 Niskansuo (KAI) Vapo Oy 59.253 41 41 E 15,1,4 1,6,,1,4 Niskansuo (KAI) Vapo Oy 59.261 223 5, 228 K 84,5 2,5 9,,,7 2, Isosuo, Vaala Vapo Oy 59.267 58 58 K 56,26 1,7 8,4,22,8 5,2 Petäikönsuo Turveruukki Oy 59.174 84 39 123 E 75,17 4,6 44,11 3,2 38 Miehonsuo I Turveruukki Oy 59.144 9 6,7 97 K 128,12 4,4 23,8 3,4 19 Turvesuo Turveruukki Oy 59.144 87 3, 9 K 54,8 1,9 9,6,6 1,2 7, Kapustasuo Turveruukki Oy 59.252 74 16 91 E 55,13 3,5 33,9 2,5 29 Kanasuo Turveruukki Oy 59.131 119 5,9 126 K 98,6 2,2 22,3 1,3 18 Haara-Torvisuo Turveruukki Oy 59.155 158 7,6 165 K 71,6 2,8 4,4,2 1,6, Miehonsuo II Turveruukki Oy 59.144 2 4,1 24 E 21,2,8 4,6,2,7 4,1 Konnansuo Turveruukki Oy 59.141,7 31,1 32 K 2,2 1,8 6,7,1 1,4 5,3 Latvasuo Utajärvi Turveruukki Oy 59.232 92 92 E 55,8 1,9 9,7,6 1,2 7,1 Hautasuo (osa) Turveruukki Oy 59.142 4,1 22 26 E 17,5 1, 8,9,4,7 7,8 Latvasuo S.Kinnunen 59.232 43 43 E 26,6 1,6 16,4 1,2 14 Ruostesuo A.Haataja 59.231 4 4 E 24,4,8 4,3,2,5 3,1 Tuotantosuot yhteensä 1 635 228 1 867 1 17 1,33 41 262,77 26 25 Kuntoonpanosuot yhteensä 129 126 239 2,15 9,4 56 2,7 7,2 48 Vesistöalue yhteensä 129 1 635 228 1 993 1 256 3,48 5 317 2,84 34 253 211 89 1 651 237 1 978 921 1,6 34 333 1,1 22 286 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) on esitetty taulukossa 1. Vuositasolla Oulujoen alaosan turvetuotannon bruttopäästöt olivat yhteensä 343 918 kg/a COD Mn, 929 kg/a fosforia, 19 936 kg/a typpeä ja 93 465 kg/d kiintoainetta. Nettopäästöt olivat 676 kg/a fosforia, 13 286 kg/d typpeä sekä 68 548 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat selvästi edellisvuotta suuremmat. Turvetuotantoalueiden päästöihin vaikuttavat oleellisesti hydrologiset olosuhteet. Päästöjen kasvuun on osaltaan vaikuttanut vuoden 212 poikkeuksellisen suuri sademäärä, joka on nostanut soiden valumia ja kuormitusta. Kuvassa 4 on esitetty Oulujoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden bruttopäästöt, turvetuotannon kokonaispinta-alat ja Pohjois-Pohjanmaan tuotantosoiden kesäajan keskivalumat vuosina 26 212. Oulujoen alaosan turvetuotannon, taajamien ja erillislaitosten kuormitusta vertaillaan Ahma Ympäristö Oy:n laatimassa Oulujoen alaosan yhteistarkkailuraportissa. Copyright Pöyry Finland Oy

13 Taulukko 1 Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 212 (1.11.211-31.1.212). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hanhineva Vapo Oy 59.171 22 22 E 3 25 4,8 156 637 2,5 93 49 Itäsuo Vapo Oy 59.231 13 11 141 K 19 46 33 864 2 528 16 422 1 187 Keisarinsuo - Timonsuo Vapo Oy/ Timoni Oy 59.163 62 62 S 9 8 25 699 4 531 18 52 3 745 Korentosuo Vapo Oy 59.153 2, 187 189 K 22 432 3 951 2 2 13 512 842 Pehkeensuo Vapo Oy 59.221 159 24 183 K 26 579 35 1 385 5 67 8,3 679 2 243 Pelsonsuo (osa) (KAI) Vapo Oy 59.172 35 21 56 E 9 153 28 759 4 769 2 554 3 951 Tunturisuo Vapo Oy 59.163 64 64 K 28 284 263 1 226 6 18 253 962 5 54 Niskansuo (KAI) Vapo Oy 59.253 41 41 E 5 965 15 384 1 738 11 254 1 226 Niskansuo (KAI) Vapo Oy 59.261 223 5, 228 K 36 855 41 1 795 5 319 14 996 2 385 Isosuo, Vaala Vapo Oy 59.267 58 58 K 1 867 43 419 1 489 35 199 96 Petäikönsuo Turveruukki Oy 59.174 84 39 123 E 2 25 59 1 629 1 45 41 1 182 8 267 Miehonsuo I Turveruukki Oy 59.144 9 6,7 97 K 23 91 46 1 396 6 754 33 1 45 5 351 Turvesuo Turveruukki Oy 59.144 87 3, 9 K 15 645 41 955 4 541 3 667 3 432 Kapustasuo Turveruukki Oy 59.252 74 16 91 E 14 759 44 1 224 7 69 32 894 6 372 Kanasuo Turveruukki Oy 59.131 119 5,9 126 K 24 35 51 1 271 7 316 36 89 5 89 Haara-Torvisuo Turveruukki Oy 59.155 158 7,6 165 K 25 36 65 1 664 6 766 45 1 149 4 776 Miehonsuo II Turveruukki Oy 59.144 2 4,1 24 E 5 22 6,7 255 1 55 3,9 18 777 Konnansuo Turveruukki Oy 59.141,7 31,1 32 K 7 959 1 642 3 238 5,3 524 2 766 Latvasuo Utajärvi Turveruukki Oy 59.232 92 92 E 16 48 35 917 3 958 24 614 2 821 Hautasuo (osa) Turveruukki Oy 59.142 4,1 22 26 E 4 611 14 342 2 55 11 248 1 684 Latvasuo S.Kinnunen 59.232 43 43 K 7 4 21 581 3 649 15 424 3 23 Ruostesuo A.Haataja 59.231 4 4 K 6 929 18 423 2 11 13 295 1 52 Tuotantosuot yhteensä 1 635 228 1 867 33 763 618 18 248 85 693 386 12 95 62 461 Kuntoonpanosuot yhteensä 129 126 4 155 31 1 688 7 772 29 1 191 6 87 Vesistöalue yhteensä 129 1 635 228 1 993 343 918 929 19 936 93 465 676 13 286 68 548 211 89 1 651 237 1 978 237 952 571 12 53 79 574 414 8 424 63 465 Copyright Pöyry Finland Oy

14 CODMn Tuotantokauden keskivaluma t/a l/s km 2 35 25 3 2 25 2 15 15 1 1 5 5 26 27 28 29 21 211 212 Kok.N Tuotantokauden keskivaluma t/a l/s km 2 25 25 2 2 15 15 1 1 5 5 26 27 28 29 21 211 212 Kok.P Tuotantokauden keskivaluma t/a l/s km 2 1, 25,8 2,6 15,4 1,2 5, 26 27 28 29 21 211 212 Kiintoaine Tuotantokauden keskivaluma t/a l/s km 2 14 25 12 2 1 8 15 6 1 4 2 5 26 27 28 29 21 211 212 ha 2 5 2 1 5 1 Turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala Oulujoen vesistöalueella 5 26 27 28 29 21 211 212 Kuva 4 Oulujoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden bruttovuosipäästöt ja turvetuotannon kokonaispinta-alat sekä Pohjois-Pohjanmaan tuotantosoiden kesäajan keskivalumat vuosina 26 212. 5 VESISTÖTARKKAILU 5.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 212 turvesoiden vesistötarkkailu koostui vuosittain toistuvasta tarkkailusta sekä alueellisesta tarkkailusta. Vuosittaisella tarkkailulla pyritään saamaan tietoa turvetuotannon vaikutuksesta alapuolisen vesistön yleiseen tilaan. Alueellisella tarkkailulla seurataan päästötarkkailussa olevien soiden vaikutusta veden laatuun soiden lähialueella. Tarkkailuohjelman mukaan vuosittaisen vesistötarkkailun näytepisteiltä tulee ottaa viisi näytettä, joista ensimmäinen talven alivirtaaman aikaan maaliskuun loppupuolella. Toinen näyte otetaan kevättulvan aikaan huhti-toukokuussa ja loput kolme heinä-, elo- ja Copyright Pöyry Finland Oy

syyskuussa. Vuonna 212 näytteet otettiin ohjelman mukaisessa aikataulussa. Näytteenoton ja analysoinnin toteutti Nab Labs Oy. Vuosittaisen vedenlaatutarkkailun havaintopisteitä on neljä, joiden avulla selvitetään turvetuotannon alapuolisen vesistön veden laatua Utosjoessa (havaintopaikka Ut1), Sanginjoessa (Sa), Muhosjoessa (Mu31) ja Kutujoessa (Kut14, ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelussa nimellä Kutujoki 18). Turvetuotantoalueiden vesistötarkkailun havaintopisteet ja niiden koordinaatit on esitetty taulukossa 11. Havaintopisteet on esitetty myös kartalla liitteessä 1. Oulujoen yhteistarkkailuun kuuluvat havaintopisteet Kutujokisuulla (Kut2, OIVA-tietopalvelussa nimellä Kutujoki 15 Kut2) sekä Muhosjokisuulla (Mu, OIVA-tietopalvelussa nimellä Muhosjoki alapää) ovat yhteisiä turvetuottajien ja muiden tarkkailuvelvollisten kanssa, joten tässä yhteydessä on tarkasteltu tuloksia myös näiltä pisteiltä vuodelta 212. 15 Taulukko 11 Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden vesistötarkkailun havaintopisteet vuonna 212 sekä pisteiden läheisyydessä sijaitsevat turvetuotantoalueet. Havaintopaikka Piste Koordinaatit Vesistöalue Turvetuotantoalue Vuosittainen tarkkailu Sanginjoki, 83-tien silta Sa 7284 343825 59.14 Miehonsuot ap., Turvesuo ap. Muhosjoki, Vilmikko Mu31 717321 345888 59.17 Utosjoki 83-tien silta Ut1 718565 347422 59.22 Kutujoki, keskiosa Kut14 717312 34934 59.26 Alueellinen tarkkailu Pilpaoja yp Pilpa yp 721657 3442477 59.144 Miehonsuot ap., Turvesuo ap. Metsäoja Mi Metsä 7211 3442683 59.144 Miehonsuot ap., Turvesuo ap. Miehonoja Mi purku 721976 3442455 59.144 Miehonsuot ap., Turvesuo ap. Pilpaoja ap Pilpa ap 72117 344243 59.144 Miehonsuot ap., Turvesuo ap. Pilpaoja Pi1 721114 343982 59.144 Miehonsuot ap., Turvesuo ap. Poikajoki yp. Poi2* 717982 3473 59.163 Tunturisuo yp. Tunturioja yp Tunturi yp* 7178184 347588 59,163 Tunturisuo yp. Tunturioja ap Tunturi ap* 7178693 347533 59,163 Tunturisuo ap. Poikajoki Muhosperä Poi13* 7181742 346894 59.163 Tunturisuo ap. Naamanjoki Toivola Na24 717794 349263 59.25 Niskansuo ap. Naamanjoki Lampela Na15 717631 348646 59.25 Niskansuo ap. Hyrynpuro Hyr* 716846 3497814 59.267 Isosuo (Vaala) ap. Oulujoen yhteistarkkailu Muhosjoki, jokisuu Mu 71996 34524 59.161 Kutujoki, jokisuu Kut2 716635 3498 59.212 * kuntoonpanovaiheen vesistötarkkailu Alueellisen tarkkailun näytteitä otetaan vastaavasti huhti-toukokuussa sekä heinäsyyskuussa. Vuonna 212 alueellisen tarkkailun pisteitä oli 12. Lisäksi Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus tarkkaili Sanginjärven vedenlaatua (havaintopiste Saj) ja näitä tuloksia on käytetty myös tässä raportissa. 5.2 Tarkkailun tulokset Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden vuosittaisten tarkkailupisteiden, alueellisten tarkkailupisteiden ja Oulujoen yhteistarkkailupisteiden keskimääräinen veden laatu heinä-syyskuussa vuonna 211 on esitetty taulukossa 12. Analyysitulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 12 Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden vuosittaisten tarkkailupisteiden (Mu31, Ut1, Kut14, Sa), alueellisten tarkkailupisteiden ja Oulujoen yhteistarkkailupisteiden (Kut2, Mu) keskimääräinen veden laatu heinä-syyskuussa vuonna 212. 16 Hyrynpuro ph S-joht. Kiintoaine Väri Kok. N NH 4 -N NO 23 -N Kok. P PO 4 -P COD Mn Fe Klorofylli-a kyll. % ms/m mg/l mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l Hyr 78 6,6 5, 7 18 64 22 9 52 41 19 33 1,4 Kutujoki Kut14 81 6,4 1,9 4 133 477 21 < 5 23 < 2 18 1267 5,3 Kut2 79 6, 2, 5 23 533 13 8 33 9 24 1833 11,5 Naamanjoki ja Utosjoki Muhosjoki O 2 Na24 75 6,2 2,6 8 25 737 32 < 5 42 13 32 31 5,3 Na15 8 6,3 2,8 12 258 723 31 11 42 16 32 3633 3,1 Ut1 78 6,4 2,6 1 25 61 13 < 5 44 15 31 32 3,4 Mu31 82 7, 7,4 15 233 11 12 322 75 36 23 5 1,7 Mu 9 6,9 7, 8 215 14 1 27 75 53 17 335 4,9 Pilpaoja ja Sanginjoki Pilpa yp 6,2 3,7 6 857 36 118 42 4 36 3867 Mi Metsä Mi purku 6,1 7,3 14 13 185 17 156 97 55 5667 Pilpa ap 6,2 4,7 12 117 93 6 98 55 41 44 Pi1 6,3 4,6 1 913 66 14 85 45 4 4333 Sa 8 6,3 3,8 7 35 87 11 1 83 25 38 4 7,3 Hyrynpuro Hyrynpuro saa alkunsa Hyrynsuon tienoilta ja yhtyy Ala-Parttuaisen puroon, joka laskee Keskijärveen, josta on edelleen yhteys Oulujokeen. Vedenlaatua tarkkailtiin Isosuon alapuolelta Hyrynpuron ja Vaalan Puolangan maantien risteyskohdasta (havaintopiste Hyr). Hyrynpuron vesi oli melko hapanta, ja toukokuussa ja elokuussa ph laski alle viiden. Veden happipitoisuus oli tyydyttävä tai välttävä, ja huonoimmillaan happitilanne oli elokuussa. Sähkönjohtavuusarvot olivat kesällä luonnonvesille tyypillistä matalaa tasoa, maaliskuussa arvo oli hieman koholla. Kiintoainetta esiintyi jonkin verran maaliskuussa, heinäkuussa ja syyskuussa, kun taas toukokuussa ja elokuussa pitoisuudet olivat matalia. Vesi oli tummaa sekä rauta- ja humuspitoista, ja ravinnepitoisuudet olivat reheville vesille tyypillistä tasoa. Klorofylli-a-pitoisuudet sen sijaan jäivät pieniksi. Kutujoki Kutujoessa vedenlaatua tarkkailtiin jokisuun läheisyydessä (Kut2) ja yläjuoksulla (Kut14). Kutujoen vesi oli lievästi hapanta, matalimmillaan ph oli 5,5 elokuussa jokisuun lähellä. Vesi oli tummaa, rauta- ja humuspitoista ja sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä, matalaa tasoa. Kiintoainesta vedessä oli verrattain vähän ja happipitoisuudet olivat pääosin hyvää tasoa. Kutujoen ravinnepitoisuudet olivat jonkin verran matalampia kuin muissa tutkituissa vesistöissä. Typpipitoisuudet olivat pääosin keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa, ja pitoisuudet kasvoivat alavirtaan mentäessä. Fosforipitoisuudet olivat joen yläosalla keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa, mutta jokisuun läheisyydessä pitoisuudet viittasivat rehevyyteen. Epäorgaanisia ravinteita esiintyi jonkin verran maalis-toukokuussa, mutta kesäaikaan pitoisuudet olivat melko pieniä tai kokonaan alle määritysrajan. Klorofylli-a-pitoisuudet olivat yläjuoksulla keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa, mutta Kutujoen suun läheisyydessä pitoisuudet viittasivat runsasravinteisuuteen. Copyright Pöyry Finland Oy

Naamanjoki Naamanjoen vedenlaatua tarkkailtiin joen ylä- (Na24) ja keskijuoksulla (Na15). Naamanjoen vesi oli toukokuussa melko hapanta (ph 5,2 5,3) ja kesällä lievästi hapanta. Vesi oli tummaa, rauta- ja humuspitoista, ja kiintoainesta esiintyi keskimäärin melko runsaasti. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa, ja happipitoisuudet olivat tyydyttävää tai hyvää tasoa. Naamanjoen veden ravinnepitoisuudet olivat reheville vesille tyypillistä tasoa eikä pitoisuuksissa ollut juurikaan vaihtelua näytteenottopaikkojen välillä. Epäorgaanisia ravinteita esiintyi jonkin verran kaikilla näytteenottokerroilla. Naamanjoen keskijuoksulla nitriitti-nitraatin pitoisuudet jäivät kuitenkin kesäaikaan alle määritysrajan. Klorofylli-apitoisuudet olivat keskijuoksulla lievästi reheville vesille tyypillistä tasoa, mutta alajuoksulla pitoisuudet viittasivat melko vähäiseen ravinteiden määrään. Luultavasti veden tumma väri rajoitti levätuotantoa kummallakin näytteenottopaikalla. Utosjoki Utosjoen vedenlaatua tarkkailtiin vuonna 212 joen suulla (Ut1). Joen vesi oli tummaa ja rauta- ja humuspitoista. Veden ph oli yleensä lievästi hapan, mutta toukokuussa pharvo laski alle kuuden. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä matalaa tasoa, mutta maaliskuussa arvo oli hieman koholla. Kiintoainesta esiintyi jonkin verran ja suurimmillaan sen määrä oli 12, mg/l elokuussa. Joen happipitoisuudet olivat hyvää tai tyydyttävää tasoa. Typpipitoisuudet olivat melko reheville vesille tyypillistä tasoa, ja fosforipitoisuudet viittasivat rehevyyteen. Epäorgaanista typpeä esiintyi melko runsaasti maaliskuussa ja jonkin verran myös toukokuussa, mutta kesällä pitoisuudet olivat pieniä. Fosfaattifosforia sen sijaan esiintyi jonkin verran myös kesällä. Klorofylli-apitoisuudet olivat melko matalia, ja veden tumma väri todennäköisesti rajoitti levätuotantoa. Muhosjoki, Poikajoki ja Tunturioja Muhosjoen valuma-alueella näytteitä otettiin Tunturiojasta (Tun yp ja Tun ap), joka laskee Poikajokeen (Poi2, Poi13). Poikajoen vedet virtaavat Muhosjokeen, josta näytteitä otettiin paikoilta Mu31 ja Mu. Tunturiojasta ja Poikajoesta vesinäytteitä otettiin Tunturisuon kuntoonpanotöihin liittyen ainoastaan marraskuussa 212 (liite 3). Vesi oli kaikilla valuma-alueen näytteenottopaikoilla tummaa sekä humus- ja rautapitoista (Taulukko 12). Happipitoisuudet olivat tyydyttävää tai hyvää tasoa, ja vesi oli lievästi hapanta tai lähes neutraalia. Happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) esiintyi Muhosjoen valuma-alueen näytteenottopaikoilla keskimäärin hieman vähemmän kuin muualla Oulujoen valuma-alueella. Sähkönjohtavuusarvot olivat sen sijaan hieman koholla Muhosjoessa muihin alueen näytteenottopaikkoihin verrattuna. Kiintoainetta esiintyi vedessä kaikilla näytteenottopaikoilla, mutta pitoisuudet olivat korkeita etenkin Muhosjoen Vilmikossa (Mu31) toukokuussa ja elokuussa. Fosforia ja typpeä esiintyi runsaasti kaikilla Muhosjoen valuma-alueen näytteenottopaikoilla. Epäorgaanista typpeä esiintyi runsaasti etenkin keväällä. Myös fosfaattifosforia esiintyi paljon etenkin Muhosjoessa ja Tunturiojassa. Muhosjoen klorofylli-apitoisuudet viittasivat jokisuulla lievään rehevyyteen ja yläjuoksulla jopa karuihin olosuhteisiin. Veden tumma väri ja kiintoaineen määrä todennäköisesti rajoittivat levätuotantoa. Muhosjoki oli tarkkailun kattavista vesistöistä rehevin, ja jokeen kohdistuva kuormitus näkyi korkeiden ravinnepitoisuuksien lisäksi hieman kohonneina kiintoainepitoisuuksina ja sähkönjohtavuusarvoina. 17 Copyright Pöyry Finland Oy

Sanginjärvi ja Sanginjoki Vuonna 212 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tarkkailu Sanginjärven vedenlaatua maaliskuussa, kesäkuussa, elokuussa ja syyskuussa. Sanginjärven vesi oli tummaa ja lievästi hapanta, ja sähkönjohtavuusarvot olivat alhaisia. Veden happipitoisuus oli kesäaikaan hyvä, mutta maaliskuussa happea oli vähän (2,2 mg/l). Kiintoainepitoisuudet olivat melko korkeita, 7,2 19, mg/l. Ravinnepitoisuuksien perusteella järvi oli rehevä, ja epäorgaanisia ravinteita esiintyi keväällä runsaasti. Lisäksi fosfaattisfosforia oli vedessä runsaasti elokuussa. Klorofylli-a-pitoisuudet olivat korkeita, 23 28 µg/l. Sanginjärvestä saa alkunsa Sanginjoki, jonka vedenlaatua tarkkailtiin vuonna 212 jokisuulla (Sa). Joen vedenlaatu oli samankaltainen kuin Sanginjärvessä. Jokivesi oli lievästi hapanta, ja toukokuussa ph oli alhainen (4,9). Happipitoisuudet olivat melko hyvää tasoa, ja vesi oli tummaa ja rauta- ja humuspitoista. Kiintoainetta esiintyi jonkin verran, ja suurimmillaan pitoisuus oli toukokuussa. Sähkönjohtavuusarvo oli hieman koholla maaliskuussa, mutta muuten arvot olivat luonnonvesille tyypillistä, matalaa tasoa. Ravinteita vedessä oli runsaasti, ja epäorgaanisia ravinteita esiintyi runsaasti keväällä. Kesällä epäorgaanisten ravinteiden esiintyminen oli etenkin typen suhteen vähäistä. Klorofylli-a-pitoisuudet olivat reheville vesille tyypillistä tasoa, mutta pitoisuuksissa esiintyi melko runsaasti vaihtelua. Pilpaoja Miehonsoiden ja Turvesuon alapuolisen Pilpaojan vedenlaatua tarkkailtiin vuonna 212 viidellä näytteenottopaikalla. Pilpaojan vedet laskevat Sanginjokeen, ja yksi näytteenottopaikka (Pi1) sijaitsi lähellä ojan suuta. Lisäksi vedenlaatua tarkkailtiin Miehonsoiden yläpuolella Pilpaojassa (Pilpa yp), Miehonojassa (Mi purku), Miehonojaan laskevassa metsäojassa (Metsä) ja Pilpaojassa Miehonojan alapuolella (Pilpa ap). Metsäojasta saatiin vesinäytteet ainoastaan kesäkuussa ja lokakuussa, muulloin ojassa ei ollut vettä. Miehonojaan ohjataan Miehonsoiden ja Turvesuon kuivatusvedet, mutta ojaan tulee myös metsäojitusalueen vesiä. Turvesuolla ei ole varsinaista päästötarkkailua, vaan valumavesien vaikutusta tarkkaillaan Miehonojan erillisillä vesistötarkkailupisteillä. Näiden pisteiden tulokset on esitetty kappaleessa 6.1 taulukossa 13. Pilpaojan vesi oli lievästi hapanta, mutta elokuussa ja lokakuussa ph oli alhainen (5,4 5,9). Ojan vesi oli rauta- ja kiintoainepitoista, ja siinä oli runsaasti happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ). Sähkönjohtavuusarvot olivat hieman korkeampia kuin muissa tutkituissa Oulujoen valuma-alueen vesissä keskimäärin. Vedessä oli runsaasti ravinteita, mutta kesä-heinäkuussa ja syyskuussa epäorgaanista typpeä esiintyi vain vähän. Elokuussa ja lokakuussa ammoniumtyppeä mitattiin runsaasti Miehonojasta ja sen alapuolisesta Pilpaojasta. Suon yläpuolella ammoniumtypen pitoisuudet olivat sen sijaan melko matalia. Syyskuussa Miehonojan yläpuolella esiintyi runsaasti nitriitti-nitraattityppeä, mutta alemmilla näytteenottopaikoilla pitoisuudet olivat melko matalia. Fosfaattifosforia esiintyi vedessä jonkin verran kaikilla näytteenottokerroilla. Syyskuussa fosforipitoisuudet olivat korkeita Miehonojassa ja sen alapuolisessa Pilpaojassa. 18 5.3 Veden laadun kehitys Veden laadun kehitystä Oulujoen alaosan turvesoiden vuosittaisilla vesistötarkkailupisteillä on havainnollistettu kuvissa 5 ja 6 tarkkailupisteiden analyysitulosten vuosikeskiarvojen avulla. Vedenlaadussa ei vuonna 212 tapahtunut suuria muutoksia aikaisempien vuosien tilaan verrattuna. Copyright Pöyry Finland Oy

kyll.% 1 Happitilanne 8, ph 19 9 7,5 7, 8 6,5 7 6, 5,5 6 5, 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 µg/l 12 1 8 6 4 2 167 µg/l Kok.P 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 µg/l 16 14 12 1 8 6 4 2 Kok.N 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Sanginjoki Sa Utosjoki Ut1 Muhosjoki Mu31 Kutujoki Kut14 Kuva 5 Veden happitilanne, ph ja ravinnepitoisuudet vuosikeskiarvoina 1995 212. Copyright Pöyry Finland Oy

mg Pt/l 4 35 3 25 2 15 1 5 ms/m 1 8 6 4 2 Väri 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Sähkönjohtavuus 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 mg/l 35 3 25 2 15 1 5 ms/m 45 4 35 3 25 2 15 1 5 59 mg/l Kiintoaine 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 COD Mn 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 2 Sanginjoki Sa Utosjoki Ut1 Muhosjoki Mu31 Kutujoki Kut14 Kuva 6 Veden väriarvo, sähkönjohtavuus, kiintoainepitoisuus sekä happea kuluttavan aineksen määrä (COD Mn ) vuosikeskiarvoina 1995 212. Pitoisuudet olivat kaikissa joissa lähellä aiempien vuosien tasoa. Happitilanteessa on nähtävillä laskeva trendi kaikilla neljällä tarkkailupisteellä. Vuosina 29 ja 211 Kutujoen kokonaisfosforipitoisuudet olivat tarkkailujakson yleiseen tasoon verrattuna korkeita, mutta vuonna 212 keskimääräinen pitoisuus laski. Sanginjoessa veden ph-arvo, väriluku ja humuspitoisuus ovat vaihdelleet enemmän kuin muilla pisteillä, ja Sanginjoessa on myös todettu ajoittain hyvin korkeita fosfori- ja typpipitoisuuksia. Kiintoaine- ja fosforipitoisuusarvot ovat vaihdelleet voimakkaasti Muhosjoessa vuosien varrella. Liitteessä 4 on esitetty taulukoituna keskimääräinen veden laatu Oulujoen alaosan alueen vuosittaisilta vesistötarkkailupisteiltä ja Oulujoen yhteistarkkailun vesistötarkkailupisteiltä sekä Sanginjärven tarkkailupisteeltä vuosilta 1995 212. 6 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ 6.1 Vedenlaatutulosten vertailu Taulukossa 13 on vertailtu tarkkailusoilta lähteneen veden laatua lähivesistöpisteiden veden laatuun kesällä heinä-syyskuussa 212. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 13 Keskimääräinen veden laatu Oulujoen alaosan tarkkailusoilla heinä-syyskuussa 212 sekä soiden alapuolisilla tarkkailupisteillä vastaavana ajankohtana. 21 Havaintopiste / suo ph COD Mn Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 2 +NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l HYRYNPURO Isosuo, Vaala * 6,3 39 231 1233 141 8,6 Hyrynpuro Hyr 5,9 42 58 32 71 22 5 3467 6,2 KUTUJOKI Niskansuo 6,6 25 16 4 713 < 5 66 17 3,2 Kutujoki Kut14 6,4 18 23 < 2 477 < 5 21 1267 4,1 Isosuo, Vaala * 6,3 39 231 1233 141 8,6 Kutujoki Kut2 6, 24 33 9 533 8 13 1833 4,9 POIKAJOKI JA MUHOSJOKI Muhosjoki Mu31 7, 23 75 36 11 322 12 5 15,3 Keisarinsuo-Timonsuo 5,3 4 64 26 1433 35 417 14 22,4 Tunturisuo 6,4 65 95 35 28 935 18,5 Tunturisuon ap # 6,6 24 19 147 1177 17 15 13,3 Poikajoki alapää # 6,8 32 14 11 12 22 68 5 39, Muhosjoki Mu 6,9 17 75 53 14 27 1 335 7,9 SANGINJOKI Sanginjärvi Saj 6,2 55 2 83 8 5 12,1 Haarasuo 6,5 29 35 178 2,4 Pilpa yp 6,2 36 42 4 857 118 36 3867 5,7 Miehonsuo I, mp1-2 6,1 48 76 21 1667 < 5 37 8 13,4 Turvesuo, Miehonoja yp. 6, 62 55 19 1367 < 5 128 7 13,5 Turvesuo, Miehonoja ap. 5,9 57 149 91 1467 1 257 667 13, Pilpaoja Pi1 6,3 4 85 45 913 14 66 4333 1,3 Sanginjoki Sa 6,3 38 83 25 87 1 11 4 6,5 * Osa Isosuon vesistä johdetaan Kutujokeen ja osa Hyrynpuroon. n= 1 # ympäristöhallinnon tarkkailutuloksia Hyrynpuro ja Kutujoki Osa kuntoonpanovaiheessa olevan Isosuon (Vaala) vesistä laskee Hyrynpuron kautta Keskijärveen ja siitä edelleen Oulujokeen. Vesistöä tarkkailtiin Isosuon alapuolella Hyrynpuron havaintopisteellä Hyr. Isosuolta lähtevän veden ph oli keskimäärin korkeampi kuin Hyrynpuron veden ph. Ravinteita ja kiintoainetta Hyrynpurossa oli keskimäärin enemmän kuin Isosuon valumavesissä. Happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) kuivatusvesissä ja Hyrynpurossa oli lähes saman verran. Kutujoen valuma-alueella olivat tarkkailussa Niskansuo ja Isosuo (Vaala). Vesistötarkkailupisteet sijaitsivat Niskansuon alapuolella (Kut14) Kutujoessa sekä Kutujoen suulla (Kut2). Sekä Niskansuon että Isosuon kuivatusvesien ph oli korkeampi kuin alapuolisen Kutujoen ph-taso. Niskansuolta lähtevässä vedessä oli enemmän happea kuluttavaa ainesta, typpeä ja rautaa kuin alapuolisessa Kutujoessa. Valumavesien fosfori- ja kiintoainepitoisuudet olivat sen sijaan pienempiä kuin Kutujoesta mitatut pitoisuudet. Isosuon kuivatusvesissä oli enemmän ravinteita, happea kuluttavaa ainesta ja kiintoainesta kuin alapuolisessa vesistössä. Ammoniumtyppeä Isosuolta lähti melko runsaasti alapuolisen Kutujoen ammoniumtyppipitoisuuksiin verrattuna. Muhosjoki Vuoden 212 tarkkailusoista Keisarinsuo-Timonsuon ja Tunturisuon valumavedet laskevat Poikajoen kautta Muhosjokeen. Tunturisuolla tehtiin vuonna 212 kuntoonpanotöitä. Tunturisuon tarkkailuun liittyen otettiin vesistötarkkailunäytteitä marraskuussa. Kesäajalta on kuitenkin käytettävissä ympäristöhallinnon vedenlaatutietoja Tunturisuon alapuolelta ja Poikajoen suulta (liite 3). Copyright Pöyry Finland Oy