Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501647 ITÄ20 Heikkinen Ari, Peltokoski Päivi, Saarikoski Outi(UM), Krank Ann Christine, Laurmaa Jonna(UM), Nissinen Matti(UM), Rautio Sari Annika(UM) 09.12.2015 JULKINEN Asia Euroopan unionin naapuruuspolitiikan tarkastelu joulukuussa 2015 Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) uudistus käynnistyi maaliskuussa 2015 komission ja EU:n ulkosuhdehallinnon konsultaatiopaperilla. Muistioon sisältyi runsaasti erilaisia kysymyksiä, joihin jäsenmaiden, kumppanimaiden, parlamenttien, sidosryhmien ja kansalaisjärjestöjen odotettiin ottavan kantaa. Kannanottoja tulikin runsaasti, n. 250. Konsultaatioprosessi päättyi kesäkuussa 2015, ja sen pohjalta komissio ja EU:n ulkosuhdehallinto (EUH) laativat ENPtarkastelua koskevan tiedonannon. Tarkoituksena on, että EU:n ulkoministerit (UAN) hyväksyvät asiasta päätelmät joulukuussa 2015. Keväällä 2015 ENP oli esillä EUulkoministerien Gymnichkokouksessa, Barcelonassa pidetyssä ulkoministerin epävirallisessa kokouksessa sekä itäisen kumppanuuden huippukokouksessa. ENP:n turvallisuusaspektia on käsitelty kesällä ja syksyllä kahdesti EU:n poliittisessa ja turvallisuusasiain komiteassa (COPS). Neuvoston työryhmä (COEST/MaMa) on keskustellut tiedonannosta sekä käsitellyt päätelmäluonnosta kokouksissaan marrasjoulukuussa 2015. EU:n tärkein tehtävä on rauhan, turvallisuuden, vaurauden ja oikeusvaltion turvaaminen maanosassamme. EU:n tulee myös ajaa tehokkaasti etujaan ja puolustaa demokratiaa, kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia naapurustossaan ja maailmanlaajuisesti. Naapuruuspolitiikka on tärkeä osa EU:n yhteistä ulko ja turvallisuuspolitiikkaa. Jatketaan pitkäjänteisesti työtä alueen turvallisuuspoliittisen vakauden ja vaurauden kehittämiseksi käyttämällä entistä yksilöidympiä ratkaisuja. Suomen kanta on, että naapuruuspolitiikan perusperiaatteiden tulee pysyä muuttumattomina, mutta eriytymistä, ja kumppanimaiden omistajuutta tulee vahvistaa sekä moreformore periaatetta hyödyntää.
2(5) Kumppaneiden sitouttamista yhteisiin arvoihin vahvistetaan. Samalla tulee kunnioittaa kumppanimaiden valintoja EUyhteistyön laajuudesta ja syvyydestä. Naapuruuspolitiikan on oltava realistista ja strategista lähtökohtanaan yhteiset arvot ja intressit. Temaattinen lähestymistapa on hyvä keino huomioida laajempi maantieteellinen konteksti. Kannatamme ns. naapureiden naapurien kytkemistä mukaan soveltuvien osin EU:lle ja naapurustolle strategisesti merkittävissä kysymyksissä (ml. muuttovirtojen hallinta, rajaturvallisuus, terrorismi, energia). Naapuruuspolitiikan on kyettävä vastaamaan sekä kumppanimaiden pitkän aikavälin kehitystarpeisiin että EU:n välittömämpiin turvallisuushaasteisiin. Naapuruuspolitiikan tavoitteena on luoda vakautta EU:n eteläiseen ja itäiseen naapurustoon, ja se tulee pitää erillään EU:n laajentumispolitiikasta. Naapuruuspolitiikassa tulee pyrkiä poliittisempaan ja kokonaisvaltaisempaan lähestymistapaan kysymyksissä, joissa naapuruuspolitiikka liittyy unionin keskeisiin ulko ja turvallisuuspoliittisiin tavoitteisiin. Yhteistyötä Etyjin, muiden alueellisten järjestöjen ja kansainvälisten toimijoiden kanssa on tiivistettävä. EU:n useita käytössä olevia välineitä on käytettävä koordinoidusti ja hyödynnettävä tehokkaammin olemassa olevia rakenteita. EU:hun ja sen naapurustoon kohdistuvien uhkien ja haasteiden (ml. terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus, ihmissalakuljetus) myötä turvallisuusyhteistyö korostuu EU:n naapuruuspolitiikan toimeenpanossa lähivuosina. ENP tulee linkittää nykyistä paremmin EU:n yhteiseen turvallisuus ja puolustuspolitiikkaan (YTPP). Komission ja EUH:n tulee säännöllisesti tiedottaa jäsenmaille kumppanien kanssa käytävien naapuruuspolitiikan toimeenpanoa koskevista neuvotteluista. Naapuruuspolitiikkaa strategisesti hyödyntäen voidaan löytää tehokkaampia keinoja hallita muuttoliikettä mm. kehittämällä rajavalvontaa, tehostamalla takaisinottoa ja lisäämällä laillista liikkuvuutta. Muuttoliike tulee huomioida läpileikkaavana teemana ENP:n puitteissa. Tehokkaat palautukset ovat osa toimivaa muuttoliikepolitiikkaa. Yhteistyötä palautuksissa tulee tiivistää, tarvittaessa moreformore periaatetta hyödyntäen. Keskeistä on konfliktien ehkäisy sekä yleisen vakauden edistäminen mm. nuorten työllistymistä tukemalla, lisäämällä kaupallistaloudellista yhteistyötä sekä myötävaikuttamalla naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumiseen. Naapuruuspolitiikassa tulee kiinnittää erityistä huomiota kansalaisyhteiskunnan tukemiseen, sekä erityisesti eteläisissä kumppanimaissa naisten ja nuorten osallistumismahdollisuuksiin. EU:n itäinen kumppanuus on vahva väline kumppanimaiden assosiaation ja taloudellisen integraation edistämiseksi EU:iin. Tulisi kiinnittää enemmän huomiota naapuruuspolitiikan ja itäisen kumppanuuden tavoitteiden tiedottamiseen EUjäsenmaissa, kumppanimaissa ja kolmansissa maissa. Välimeren unionia on kehitettävä tehokkaammaksi ja poliittisemmaksi yhteistyöfoorumiksi eteläisten kumppanien kanssa. Naapuruuspolitiikan toimeenpanemiseksi on varmistettava, että EU:lla on käytettävissään riittävät taloudelliset ja muut resurssit. Suomi suhtautuu avoimesti ajatukseen ENIinstrumentin puitteissa tarkastella joustavuuden lisäämistä naapuruuspolitiikan mahdollisiin kiireellisiin tarpeisiin vastaamiseksi.
Pääasiallinen sisältö 3(5) Vuonna 2004 luotu Euroopan naapuruuspolitiikka (ENP) jakautuu etelään ja itään eli Välimeren unioniin ja itäiseen kumppanuuteen. Etelään kuluvat Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Libya, Marokko, Syyria, Tunisia ja miehitetty Palestiinalaisalue. Itäiset kumppanit ovat Moldova, Ukraina ja ValkoVenäjä sekä Armenia, Azerbaidzhan ja Georgia. ENP tukee poliittisia ja taloudellisia uudistuksia kuudessatoista EU:n naapurivaltiossa tavoitteenaan rauhan, vakauden ja taloudellisen hyvinvoinnin edistäminen koko alueella. Naapuruuspolitiikan kolmas tarkastelu on käyty tilanteessa, jossa EU:n naapurusto sekä idässä että etelässä on muuttunut entistä epävakaammaksi niin Ukrainan kuin Syyrian ja Irakin konfliktien, Israelin ja palestiinalaisten välisten lisääntyvien jännitteiden ja epäluottamuksen sekä radikaalin ääriislamilaisuuden vahvistumisen vuoksi. Viimeaikaiset terroristiiskut sekä pakolaiskriisi ovat entisestään lisänneet jännitystä ja uhkatekijöitä Euroopan naapurustossa. ENP:n uudistusta on pohjustettu jäsenmaaryhmien laatimissa papereissa ja keskusteluissa, joissa keskeisiksi teemoiksi on nostettu kumppanimaiden eriyttäminen, moreformore periaatteen laajempi soveltaminen (ei ainoastaan rahoitukseen liittyen), joustavuus instrumenttien käytössä kriisitilanteissa, yhteiset arvot, näkyvyys, strateginen viestintä ja kumppanimaiden omistajuus. Naapuruuspolitiikan liittäminen selkeämmin EU:n yhteiseen ulko ja turvallisuuspolitiikkaan ja erottaminen laajentumispolitiikasta ovat olleet vahvemmin esillä. Kaikki EU:n naapurimaat eivät tavoittele EUlähentymistä, joten naapuruuspolitiikan olisi tarjottava nykyistä eriytyneimpiä vaihtoehtoja assosiaatiosopimusten lisäksi suhteiden kehittämiseksi EU:n kanssa. Tarkastelun yhteydessä on arvioitu myös ENP:n soveltuvuutta palvella sekä 16 kumppanimaan että EU:n intressejä. Maakohtaiset arviot tullaan osittain arvioimaan uudelleen, samoin keinot, joilla tavoitteisiin päästään. EU:n kohtaamien strategisten haasteiden ja uhkakuvien (esim. laiton siirtolaisuus, terrorismi, rajaturvallisuus, energia jne.) edellyttävät temaattisesti ENP:n maantieteellisen kattavuuden laajentamista EU:n välittömän naapuruston ulkopuolelle. Ns. naapureiden naapurit voitaisiin ottaa tapauskohtaisesti yhteistyön piiriin, mikäli EU:n intressit sitä edellyttävät. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Komissio ja EU:n ulkosuhdehallinto tuottivat maaliskuussa 2015 konsultaatiopaperin, joka käsiteltiin Ekirjeenä ulkosuhdejaostossa 2015. Komission ja ulkosuhdehallinnon tiedonanto, joka julkaistiin 18.11.2015, on toimitettu ministeriöiden kommentoitavaksi. Saadut kommentit on huomioitu tätä kirjettä laadittaessa ja ne hyödynnetään jatkotyössä. Ejatkokirje on käsitelty ulkosuhdejaostossa joulukuussa 2015.
4(5) Eduskuntakäsittely Eduskuntaa on tiedotettu vuosittain Euroopan naapuruuspolitiikan edistymisraporttien perusteella. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat JOIN (2015) 50 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Ari Heikkinen, ITÄ20 / UM, +358 295 351 390 Päivi Peltokoski, ITÄ20 / UM, +358 295 351 523 Outi Saarikoski, ITÄ20 / UM, +358 295 351 458 AnnChristine Krank, ALI10 / UM, +358 295 351 581 Sari Rautio, POL30 / UM, +358 295 351 534 Jonna Laurmaa, EUR20 / UM, +358 295 350 032 Matti Nissinen, EUR20 / UM, +358 295 351 715 Liitteet Viite
5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi ENP, itäinen kumppanuus, YTPP, maahanmuutto PLM, SM, UM EUE, MMM, OKM, OM, PE, STM, TEM, TPK, VM, VNK, YM