Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM

Transkriptio

1 Työ ja elinkeinoministeriö MINVA TEM TMO Juvonen Satu(TEM) JULKINEN Viite Asia Epävirallinen kilpailukykyneuvosto 3.5 Malta EUpuheenjohtajamaa Malta järjestää epävirallisen kilpailukykyministerikokouksen (tutkimus) Maltalla Suomi osallistuu kokoukseen virkamieskokoonpanolla. Kokouksessa on kaksi aihetta Maltan puheenjohtajakauden painopisteiden mukaisesti: 1) Euro Välimeri alueen tutkimus ja innovaatioalan (T&I) yhteistyö ja 2) Euroopassa vallitsevan tutkimuksen ja innovoinnin välisen kuilun, ns. innovaatiokuilun, kaventaminen. EuroVälimeri alueen T&Iyhteistyöstä jatketaan keskustelua ministeritason konferenssissa EU:n ja Välimeren alueen maiden tutkimus ja innovaatioalan yhteistyötä on toteutettu jo 1990luvulta lähtien lukuisilla aloitteilla EU:n Välimeri ja naapuruuspolitiikan puitteissa. Tutkimus ja innovaatiotoiminnan katsotaan olevan merkittävässä roolissa Välimeren alueen maiden kehittäessä ja käyttäessä henkisiä, luonnon ja teknologisia voimavarojaan alueellisten ja globaalien haasteiden ratkaisemisessa. EU:n ja Välimeren eteläisten maiden välinen kumppanuus tukee monin tavoin toimintaa. Tuorein aloite on tutkimus ja innovaatioalan alueellinen kumppanuusohjelma PRIMA, jonka tavoitteena on kehittää innovatiivisia ratkaisuja Välimeren alueen elintarviketuotannon ja kestävän vesihuollon parantamiseksi. Ohjelmalla on myös muuttoliikkeen perimmäisiin syihin liittyvä ulottuvuus. Suomi tukee eri alojen EuroVälimeri yhteistyön kehittämistä. Välimeren alueen laajat ja moninaiset ongelmat ja tarpeet sekä taloudellinen kasvu vaativat myös vahvaa tutkimus ja innovaatioalan panostusta ja yhteistyötä. Suomi katsoo, että EU:n tuella tehtävän tutkimus ja innovaatioalan yhteistyön tulee tähdätä eurooppalaisen lisäarvon syntymiseen ja toimien vaikuttavuuteen. Innovaatiokuilulla tarkoitetaan eri jäsenmaiden välillä vallitsevaa eroa ns. innovaatiojohtajien ja vähäisten innovoijien välillä. Kuilun taustalla ovat mm. erot maiden tutkimus ja innovaatiopotentiaalissa. Keskustelun tavoitteena on löytää keinoja kuilun kaventamiseksi. Suomi tukee toimia innovaatiokuilun kaventamiseksi. Keskeisiä keinoja ovat Euroopan rakenne ja investointirahastojen hyödyntäminen sekä jo toteutuksessa olevat EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (Horisontti 2020) erityistoimenpiteet, joilla tuetaan suorituskyvyltään heikompien alueiden huippuosaamista ja niiden osallistumista Horisontti 2020 puiteohjelmaan. Epävirallisessa kokouksessa ei tehdä päätöksiä.

2 Asialista: 2(6) Sessio I: EuroVälimeren alueen tutkimus ja innovaatioalan yhteistyö (SIVU 3) Sessio II: Innovaatiokuilun kaventaminen osallistumisen vahvistaminen ja laajentaminen (SIVU 4)

3 Työ ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM EIO Kortekallio EevaLiisa(TEM) (6) Asia EU; Neuvosto; Epävirallinen kilpaikykyministereiden (tutkimus) kokous , Malta Kokous Epävirallinen kilpailukykyministerikokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu EUpuheenjohtajamaa Malta järjestää epävirallisen kilpailukykyministerikokouksen (tutkimus) Maltalla Suomi osallistuu kokoukseen virkamieskokoonpanolla. Kokouksessa on kaksi aihetta Maltan puheenjohtajakauden painopisteiden mukaisesti: 1) Euro Välimeri alueen tutkimus ja innovaatioalan (T&I) yhteistyö ja 2) Euroopassa vallitsevan tutkimuksen ja innovoinnin välisen kuilun, ns. innovaatiokuilun, kaventaminen. EuroVälimeri alueen T&Iyhteistyöstä jatketaan keskustelua ministeritason konferenssissa Suomen kanta Suomi tukee EuroVälimeri alueen tutkimus ja innovaatioalan yhteistyön kehittämistä. Välimeren alueen laajat ja moninaiset ongelmat ja tarpeet sekä taloudellinen kasvu vaativat myös vahvaa tutkimus ja innovaatioalan panostusta ja yhteistyötä. Suomi tukee toimia, joilla tuetaan vähemmän kehittyneitä jäsenmaita parantamaan tutkimus ja innovaatiopotentiaaliaan. Innovaatiokuilun kaventamista voidaan tukea mm. Euroopan rakenne ja investointirahastojen avulla. Tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmasta rahoitettavan toiminnan tulee perustua korkeaan tutkimus ja innovaatiotoiminnan laatuun ja avoimeen kilpailuun, ei jäsenmaakiintiöihin tai aluekriteereihin. Suomi korostaa, että EU:n yhteisin varoin toteuttavien toimien tulee tuottaa lisäarvoa unionin tasolla. Pääasiallinen sisältö 1) EuroVälimeri alueen tutkimus ja innovaatioalan (T&I) yhteistyö EU:n ja Välimeren alueen maiden tutkimus ja innovaatioalan yhteistyötä on toteutettu jo 1990luvulta lähtien lukuisten eri aloitteiden muodossa EU:n Välimeri ja naapuruuspolitiikan puitteissa. Tutkimuksen ja innovoinnin alalla tehtävä kansainvälinen yhteistyö on yksi keskeinen näkökohta unionin kansainvälisissä sitoumuksissa, ja sillä on tärkeä asema unionin kumppanuudessa naapuruusmaiden kanssa. Tämä yhteistyö noudattaa Euroopan naapuruuspolitiikassa toteutettavaa

4 4(6) lähestymistapaa, jossa eritellään yhteistyön taso kunkin naapuruusmaan kanssa sen perusteella, mikä on niiden sitoutuminen unionia kohtaan. Komissio korostaa muuttoliikeagendaa koskevassa tiedonannossaan (2016) kumppanuuskehystä kolmansien maiden kanssa. Sen mukaan on tarpeen saada mukaan kaikki politiikat, myös tutkimus ja innovointi, jotta voidaan puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin syihin uudella yhteistyömallilla, jossa on mukana yksityisiä sijoittajia, jossa rajallisia talousarviovaroja saadaan kasvatettua vipuvaikutuksen kautta ja jossa keskitytään pkyrityksiin ja kestävään infrastruktuuriin. Tutkimus ja innovaatiotoiminnan katsotaan olevan merkittävässä roolissa Välimeren alueen maiden kehittäessä ja käyttäessä henkisiä, luonnon ja teknologisia voimavarojaan alueellisten ja globaalien haasteiden ratkaisemisessa. EU:n ja Välimeren eteläisten maiden välinen kumppanuus tukee monin tavoin toimintaa. EU:n eteläiset jäsenmaat ovat kukin vuorollaan puheenjohtajakausillaan korostaneet Välimerialueen T&Iyhteistyötä. Tuorein aloite on tutkimus ja innovaatioalan alueellinen kumppanuusohjelma PRIMA, joka toteutetaan joidenkin EU:n jäsenvaltioiden ja Välimeren eteläpuolisten valtioiden kesken (E132/2016 vp, EU/2016/1621). Ohjelman tavoitteena on tukea yhteisten resurssien kestävää käyttöä ja hallintaa sekä alueen sosiaalista ja taloudellista kasvua erityisesti kehittämällä innovatiivisia ratkaisuja ruokatuotannon ja vedenkäytön parantamiseksi. Ohjelmalla on myös muuttoliikkeen juurisyihin liittyvä ulottuvuus. Ohjelmapäätöstä koskevat neuvottelut saataneen päätökseen Maltan pjkaudella. 2) Innovaatiokuilun kaventaminen Vuoden 2016 Euroopan innovaatioiden tulostaulun mukaan jäsenvaltiot jaotellaan keskimääräisen innovaatiosuorituskykynsä perusteella neljään maaryhmään: Alankomaat, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Tanska ovat innovaatiojohtajia, jotka ovat kaikki suoriutuneet selvästi yli EU:n keskiarvon. Belgia, Irlanti, Itävalta, Luxemburg, Ranska, Slovenia ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat vahvoja innovoijia ja ovat innovaatiotuloksiltaan lähellä EU:n keskiarvoa tai sen yläpuolella. Espanja, Italia, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Portugali, Puola, Slovakia, Tšekki, Unkari ja Viro ovat suoriutuneet EU:n keskiarvoa heikommin, ja ne muodostavat kohtuullisten innovoijien ryhmän. Bulgaria ja Romania ovat vähäisiä innovoijia, joiden tulos on selvästi EU:n keskiarvoa heikompi. Eri jäsenvaltioiden tutkimus ja innovointipotentiaalit ovat viimeaikaisesta lähentymisestä huolimatta hyvin erilaiset, ja erot "innovaatiojohtajien" ja "vähäisten innovoijien" välillä ovat suuret. Euroopassa vallitsevaa tutkimuksen ja innovoinnin välistä kuilua on pyritty kaventamaan mm. edistämällä synergioita Euroopan rakenne ja investointirahastojen kanssa sekä toteuttamalla erityistoimenpiteitä EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmien avulla. Horisontti 2020ohjelmassa ( ) toteutetaan erityistoimia suorituskyvyltään heikompien alueiden huippuosaamisen saamiseksi käyttöön ja siten Horisontti 2020 puiteohjelmaan osallistumisen laajentamiseksi ja eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) toteuttamisen edistämiseksi (budjetti n. 800 M ). Ns. vähäisten innovoijien laajempaa osallistumista puiteohjelmaan tuetaan Horisontti 2020 ohjelmasta mm. seuraavin erityistoimin: yhteistyö huippututkimuslaitosten kanssa, asiantuntijavaihto ja verkostoituminen, politiikan suunnittelun ja täytäntöönpanon tuki, neuvonta ja koulutus. Innovaatiojohtajan aseman saavuttaminen vaatii ennen kaikkea tasapainoista innovaatiojärjestelmää, jossa yhdistyvät asianmukaiset julkiset ja yksityiset investoinnit, yrityksiin ja tiedemaailmaan

5 5(6) perustetut tehokkaat innovaatiokumppanuudet, korkea koulutuspohja ja huipputason tutkimus. Innovoinnin taloudellinen vaikutus ilmenee mm. innovatiivisten tuotteiden myynnin ja viennin lisääntymisenä sekä työllisyyden parantumisena. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu EUministerivaliokunta Eduskuntakäsittely SuV kirjallinen menettely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajan taustaaineisto ei ole vielä käytettävissä. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EevaLiisa Kortekallio, TEM, p EUTORItunnus Liitteet Viite

6 6(6) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kilpailukykyneuvosto TEM EUE, MMM, OKM, OM, PLM, SM, UM, VM, VNK, YM