Suomi on tyytyväinen neuvottelutulokseen ja kannattaa sopimuksen allekirjoittamista.

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM ASA-40 Jokinen-Gavidia Johanna(UM) Asia Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afganistanin islamilaisen tasavallan yhteistyösopimus kumppanuudesta ja kehityksestä Kokous U/E/UTP-tunnus U 47/2012 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Eduskunnalle annetaan tietoja siitä, että neuvottelut Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afganistanin islamilaisen tasavallan yhteistyösopimuksesta kumppanuudesta ja yhteistyöstä on saatu päätökseen. Yhteistyösopimus on valmis allekirjoitettavaksi alkuvuodesta Allekirjoittamista ja väliaikaista soveltamista koskevaa päätöstä käsitellään COREPER:issa näillä näkymin Allekirjoitusajankohtaa ei ole vielä ilmoitettu. Euroopan unionin neuvosto antoi 14. päivänä marraskuuta 2011 komissiolle ja EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle neuvotteluohjeet yhteistyösopimuksen (Cooperation Agreement on Partnership and Development / CAPD) neuvottelemiseksi Afganistanin kanssa. EU:n ja Afganistanin yhteistyösopimus on osa EU:n pitkäaikaista tukea Afganistanille, ja päivittää vuonna 2005 yhteistyöstä annettua yhteistä julistusta sekä vuonna 2009 laadittua Afganistania ja Pakistania koskevaa toimintaohjelmaa. Sopimuksen neuvottelut ovat kestäneet pitkään. Afganistanin tilanne on vaikea. Maa on äärimmäisen köyhä ja epävakaa. Maan tilanne on vaikuttanut siihen, mistä asiakysymyksistä Afganistanin kanssa voidaan sopia. Sopimus on kuitenkin saatu neuvoteltua ja heijastaa EU:n ja sen jäsenmaiden kokonaisvaltaista sitoutumista Afganistanin kehitykseen. Suomen kanta Suomi on tyytyväinen neuvottelutulokseen ja kannattaa sopimuksen allekirjoittamista. Pääasiallinen sisältö Kansainvälinen yhteisö, ml. Suomi, on viimeaikaisissa kansainvälisissä huippukokouksissa sitoutunut Afganistanin pitkäjänteiseen ja kokonaisvaltaiseen tukemiseen (NATO/Varsova, EU/Bryssel). Afganistanin talouden ja kaupan tukeminen edellyttää kansainvälisiä tukitoimia. Sopimus käsittelee EU:n ja Afganistanin välisen yhteistyön muotoja yleisesti. Sen velvoitettavuus ei juuri mene yhteistyövelvoitetta pidemmälle. On huomioitava, että Suomi on jo sitoutunut laajaan yhteistyöhön Afganistanin kanssa. Yhteistyösopimus on sisällöltään hyvin lähellä perinteistä kumppanuussopimusta, mutta sopimuksen mandaatista sovittaessa kumppanuussopimus todettiin kuitenkin tarpeettoman laajaksi Afganistanin haasteellinen nykytilanne ja hallinnon matala kapasiteetti huomioon ottaen. Ero niiden välillä ei kuitenkaan ole merkittävä, ja liittyy lähinnä siihen, että yhteistyösopimuksessa on muotoiltu

2 2(5) suppeammin osiot, jotka soveltuvat paremmin kehittyneiden teollisuusmaiden väliseen yhteistyöhön, esim. teknologiayhteistyö. Suomen ja EU:n kantojen ja tavoitteiden toteutuminen lopullisessa sopimustekstissä: Vuonna 2012 toimitetussa U-kirjelmässä valtioneuvoston kannassa asetetut tavoitteet ovat täyttyneet sen osalta, mitä sanotaan poliittisista vakiolausekkeista, sopimuksen olennaisista osista ja sitoutumisesta terrorismin torjuntaan. U-kirjelmän valtioneuvoston kanta jakson lopussa todetaan myös, että "Valtioneuvosto näkee tärkeänä, että sopimuksen ihmisoikeuksia koskevat muotoilut ovat kunnianhimoisia ja EU:n sitoumusten mukaisia." Sopimuksen artikla 4 määrittää laajasti ihmisoikeuksien alalla tehtävän yhteistyön ja korostaa kattavasti kansainvälisten ihmisoikeussopimuksien merkitystä. Yhteistyösopimus kattaa laajasti yhteistyön ja voidaan katsoa, että rauhanprosessia ja Afganistanin vakautta koskevat sopimusosuudet ovat prosesseja, joilla on suora vaikutus ihmisoikeuksien toteutumiseen maassa. Osasto II määrittelee poliittisen yhteistyön. Sopimuksen mukaan EU:n ja Afganistanin välillä käydään säännöllistä poliittista vuoropuhelua, jonka aiheina ovat mm. turvallisuus, ihmisoikeudet, demokratia, oikeusvaltio, hyvä hallinto sekä alueellinen vakaus ja integraatio. Sopimuspuolet pyrkivät edistämään aktiivista ja kokonaisvaltaista rauhanrakentamista ja konfliktinestoa. Sopimukseen on kirjattu määräys, jossa todetaan sitoutuminen rankaisemattomuuden vähentämiseen. Valtioneuvosto korostaa kaikkien valtioiden kanssa tehtäviin uusiin yhteistyösopimuksiin mukaan otettavien vakiolausekkeiden merkitystä. Lausekkeet koskevat ihmisoikeuksia, kansainvälistä rikostuomioistuinta (ICC), pien- ja kevytaseita (SALW), terrorismin vastaista taistelua ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä (WMD). Suomi pitää tärkeänä neuvottelu- ja sanktiomekanismin sisällyttämistä lopulliseen sopimukseen EU:n yleisen linjan mukaisesti. Nämä osaalueet on katettu sopimuksen II osastossa: Poliittinen yhteistyö. Sopimuksen sisältöä on selostettu tarkemmin U-kirjelmässä U 47/2012 vp. Sopimuksen väliaikainen soveltaminen: Unioni soveltaa sopimusta väliaikaisesti niiden määräysten osalta, jotka kuuluvat unionin toimivaltaan. Väliaikaisesti sovelletaan artiklaa sopimuksen yleisistä periaatteista. Kyseinen artikla sisältää muun muassa ihmisoikeuksien noudattamista koskevan vakiolausekkeen, joka on määritelty sopimuksen olennaiseksi osaksi. Lisäksi väliaikaisesti sovelletaan ihmisoikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa koskevia artikloja sekä sopimuksen osastoja, jotka koskevat kehitysyhteistyötä ja kauppaan ja investointeihin liittyvää yhteistyötä. Väliaikaisesti sovelletaan myös artiklaa muuttoliikettä koskevasta yhteistyöstä sekä alueellista yhteistyötä koskevaa osastoa. Sopimuksen institutionaalista kehystä sekä sopimuksen loppumääräyksiä koskevat osastot tulevat väliaikaisesti sovellettaviksi siinä määrin kuin on tarpeen väliaikaisen soveltamisen turvaamiseksi. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Sopimuksen allekirjoittamista ja väliaikaista soveltamista koskevan neuvoston päätöksen aineelliseksi oikeusperustaksi on ehdotettu SEU 37 artiklaa (yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka) sekä SEUT 207 artiklaa (kauppapolitiikka) ja 209 artiklaa (kehitysyhteistyöpolitiikka). Menettelylliseksi oikeusperustaksi on ehdotettu SEUT 218 artiklan 5 kohtaan sekä 8 kohdan toista alakohtaa.

3 3(5) Sopimuksen tekemistä koskevan neuvoston päätöksen aineelliseksi oikeusperustaksi on ehdotettu SEU 37 artiklaa sekä SEUT 207 artiklaa ja 209 artiklaa. Menettelylliseksi oikeusperustaksi on ehdotettu SEUT 218 artiklan 6 kohdan a alakohtaan sekä 8 kohdan toista alakohtaa. Päätökset tehdään yksimielisesti. Valtioneuvosto pitää ehdotettuja oikeusperustoja asianmukaisina. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentille annetaan tietoa sopimuksen hyväksymisestä SEUT 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Sopimus edellyttää parlamentin hyväksyntää SEUT 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaisesti. Kansallinen valmistelu U-jatkokirje on ollut ulkosuhdejaoston kirjallisessa menettelyssä Eduskuntakäsittely Eduskunnalle on aiemmin annettu tietoa sopimuksesta E-kirjeellä E 89/2011 vp sekä U-kirjelmällä U 47/2012 vp. Ulkoasianvaliokunta hyväksyi U-kirjelmän johdosta kannanoton: valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan ja suuri valiokunta hyväksyi lausuman (SuVX 130/2012 vp): Valiokunta yhtyy erikoisvaliokunnan lausunnon mukaisesti valtioneuvoston kantaan. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Sopimukseen sisältyy sekä unionin toimivaltaan että jäsenvaltioiden toimivaltaan ja jaettuun toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Sopimus tehdään näin ollen sekasopimuksena, joka edellyttää myös jäsenvaltioiden kansallista hyväksyntää. Sopimuksessa lainsäädännön alaan kuuluvat ainakin sopimuksen olennaisiksi osiksi määritellyt ihmisoikeuksien noudattamista sekä joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevat määräykset, joihin liittyy myös neuvottelu- ja sanktiomenettely. Tällaiset määräykset kuuluvat perustuslakivaliokunnan lausunnossa 31/2001 vp tarkoitetun sitovuutensa vuoksi lainsäädännön alaan. Sopimuksen hyväksyminen edellyttää näin ollen eduskunnan hyväksyntää. Sopimus sisältää myös määräyksiä, jotka kuuluvat Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n mukaan maakunnan lainsäädäntövaltaan. Ahvenanmaan toimivaltaan kuuluvia määräyksiä sisältyy muun muassa sopimuksen opetusta, tutkimusta, nuorisoa ja ammatillista koulutusta koskevaan artiklaan sekä liikennettä ja työllisyyttä ja sosiaalista kehitystä koskeviin artikloihin. Sopimuksen voimaansaattamissäännökselle tulee hankkia Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyntä. Taloudelliset vaikutukset Sopimuksella ei ole suoranaisia budjettivaikutuksia Suomeen. Sillä arvioidaan kuitenkin olevan myönteisiä vaikutuksia sekä EU:n ja Afganistanin että Suomen ja Afganistanin väliselle taloudelliselle yhteistyölle. Ks. U-kirjeen U47/2012 vp. osio 7: Taloudelliset ja muut vaikutukset. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

4 4(5) Asiakirjat ST 12966/16 (sopimusteksti) ST 12965/16 (neuvoston päätös sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta ST 15093/16 (neuvoston päätös sopimuksen tekemisestä) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Johanna Jokinen-Gavidia, ASA-40/UM, , Annika Naskila, OIK-20/UM, EUTORI-tunnus Liitteet UM Viite

5 5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Afganistan, Afganistanin tilanne, kansainväliset sopimukset, kumppanuus- ja yhteistyösopimus UM ALR, EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, TULLI, VM, VNK, YM