Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM Hurtta Mia(UM), Leppänen Inka(UM), M Rabet Anne(UM) JULKINEN EDUSKUNTA:

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö EKIRJE UM ITÄ20 Hurtta Mia(UM), Leppänen Inka(UM), M Rabet Anne(UM) JULKINEN EDUSKUNTA: Suuri valiokunta / Ulkoasiainvaliokunta Asia Euroopan Unionin naapuruuspolitiikan tarkastelun käynnistyminen U/E/UTPtunnus EUTORItunnus Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys Euroopan Unionin naapuruuspolitiikan (ENP) tarkastelun käynnistymisestä. Yksikön päällikkö Päivi Peltokoski LIITTEET 1 kpl sähköisesti Viite

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi ENP UM EUE, MMM, OKM, SM, TEM, TULLI, VM, VNK, YM

3 Ulkoasiainministeriö ALI10 ITÄ20 Hurtta Mia(UM), Leppänen Inka(UM), M Rabet Anne(UM) PERUSMUISTIO JULKINEN UM Asia Euroopan Unionin naapuruuspolitiikan tarkastelun käynnistyminen Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) uudistus käynnistyi komission ja EU:n ulkosuhdehallinnon yhteisellä konsultaatiopaperilla. Paperiin on sisällytetty runsaasti keskenään erimitallisia kysymyksiä, joihin jäsenmaiden, kumppanimaiden, parlamenttien, sidosryhmien ja kansalaisyhteiskuntien toivotaan vastaavan konsultaatioprosessin aikana. Konsultaatioprosessi päättyy kesäkuussa, minkä jälkeen komissio ja EUH laativat ENPtarkastelua koskevan tiedonannon. Tiedonanto toimitetaan neuvostolle syksyllä Ensimmäinen tarkastelua koskeva keskustelu käytiin EU:n ulkoministerien epävirallisessa Gymnichkokouksessa. Aihe tulee olemaan säännöllisesti EUulkoministereiden agendalla, mm. huhtikuun 2015 ulkoasiainneuvostossa. Etelän kumppanimaat on kutsuttu Barcelonassa järjestettävään ulkoministereiden epäviralliseen kokoukseen aiheesta. Itäisten kumppanimaiden kanssa aihe noussee agendalle Riikassa järjestettävässä itäisen kumppanuuden huippukokouksessa. Suomen kanta on, että naapuruuspolitiikan perusperiaatteiden tulee pysyä muuttumattomina, mutta eriytymistä, kumppanimaiden omistajuutta ja moreformore periaatetta tulee painottaa. EU:n tulee jatkaa pitkäjänteisesti työtä alueen vakauden (ml. terrorismin torjunta ja muuttovirtojen hallinta) ja vaurauden kehittämiseksi käyttämällä entistä yksilöllisempiä ratkaisuja ja moreformore periaatteeseen perustuvia kannustimia. Sitoutumista yhteisiin arvoihin demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen on vahvistettava. Naapuruuspolitiikan tulisi olla realistista ja strategista. EU:n on määritettävä omat tavoitteensa selkeämmin ja mitoitettava toimintansa jokaisen naapuruuspolitiikan kumppanimaan todellisen tilanteen mukaisesti. Arabikevään ja Ukrainan konfliktin takia Euroopan naapuruuspolitiikan maat odottavat EU:lta aikaisempaa enemmän tukea. EU:n tulee olla valmis reagoimaan alueen kehitykseen joustavasti ja nopeasti eri instrumenttien kautta.

4 2(5) Naapuruuspolitiikan kumppanimaiden odotuksia on hallittava paremmin ja kumppanimaiden omistajuuteen on panostettava. EU:lle strategisesti merkittävissä kysymyksissä naapuruuspolitiikkaan tulisi soveltuvilta osin kytkeä mukaan myös ns. naapurien naapurit (energia, muuttovirtojen hallinta, rajaturvallisuus, terrorismin torjunta). Tarvitaan poliittisempaa ja kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa kysymyksissä, joissa naapuruuspolitiikka liittyy unionin keskeisiin ulko ja turvallisuuspoliittisiin tavoitteisiin, kuten esimerkiksi Lähiidän rauhanprosessissa. Yhteistyötä Etyjin, muiden alueellisten järjestöjen (mm. Arabiliitto, OIC) ja kv. toimijoiden kanssa on tiivistettävä. EU:n useita käytössä olevia välineitä olisi käytettävä koordinoidusti ja jo olemassa olevia rakenteita (mm. Välimeren unioni) hyödyntää tehokkaasti. Itäinen kumppanuus on yhä vahva väline poliittisen assosiaation ja taloudellisen integraation edistämiseksi EU:iin. Enemmän huomiota tulisi kiinnittää itäisen kumppanuuden tavoitteiden kommunikointiin ulospäin. Kumppanuus ei ole suunnattu ketään vastaan, eikä estä kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Euroopan unionin naapuruuspolitiikan kumppanimaiden kansalaisten näkemys EU:sta ja sen toiminnasta on tärkeä. Unionin tulisikin panostaa EU:n näkyvyyden lisäämiseen ja riittävään tiedottamiseen kumppanimaissa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää kansalaisyhteiskunnan tukemiseen sekä, erityisesti eteläisessä naapurustossa, naisten osallistumismahdollisuuksiin. Pääasiallinen sisältö Vuonna 2004 luotu Euroopan naapuruuspolitiikka (ENP) jakautuu etelään ja itään eli Välimeren unioniin ja itäiseen kumppanuuteen. Etelään kuuluvat Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Libya, Marokko, Syyria, Tunisia ja miehitetty Palestiinalaisalue. Itäiset kumppanit ovat Moldova, Ukraina ja ValkoVenäjä sekä Armenia, Azerbaidzhan ja Georgia. ENP tukee poliittisia ja taloudellisia uudistuksia kuudessatoista EU:n naapurivaltiossa tavoitteenaan rauhan, vakauden ja taloudellisen hyvinvoinnin edistäminen koko alueella. Naapuruuspolitiikan kolmas tarkastelu on käynnistetty tilanteessa, jossa EU:n naapurusto sekä idässä että etelässä on muuttunut hyvin epävakaaksi niin Ukrainan kuin Syyrian ja Irakin konfliktien, Israelin ja palestiinalaisten välisten huolestuttavassa kasvussa olevien jännitteiden ja epäluottamuksen sekä radikaalin ääriislamilaisuuden vahvistumisen vuoksi. Alueen poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset sekä turvallisuushaasteet ovat kasvaneet entisestään ja tämä lisää naapuruuspolitiikkaan kohdistuvia odotuksia. Myös uskonnon merkityksen kasvu eteläisessä naapurustossa tulee ottaa huomioon. Uudistusta on pohjustettu jäsenmaaryhmien lähettämissä papereissa ja keskusteluissa, joissa keskeisiksi teemoiksi on nostettu maiden eriyttäminen, moreformore periaatteen laajempi soveltaminen (ei ainoastaan rahoitukseen liittyen), joustavuus instrumenttien käytössä kriisitilanteissa, yhteiset arvot, näkyvyys, strateginen viestintä ja kumppanimaiden omistajuus. Naapuruuspolitiikan liittäminen selkeämmin ulkopolitiikkaan ja erottaminen laajentumispolitiikasta ovat myös olleet esillä. Kaikki EU:n naapurimaat eivät tavoittele EUlähentymistä, joten naapuruuspolitiikan olisi tarjottava nykyistä paljon eriytyneempiä vaihtoehtoja assosiaatiosopimusten lisäksi suhteiden kehittämiseksi EU:n kanssa. Tarkoituksena on myös arvioida miten ENP voisi

5 3(5) parhaiten palvella sekä 16 kumppanimaan että EU:n intressejä. Maakohtaiset tavoitteet tulisi arvioida uudelleen sekä keinot, joilla tavoitteisiin päästään. EU:hun kohdistuu entistä enemmän odotuksia esimerkiksi asiantuntijaavun lähettämiseksi kumppanimaihin. Esiin on myös nostettu kysymys siitä, miten strategisesti merkittävissä kysymyksissä (kuten energia, muuttovirtojen hallinta, rajaturvallisuus, terrorismin torjunta), joilla on laajempi alueellinen ulottuvuus, voitaisiin kytkeä mukaan myös ns. naapurien naapurit. Naapuruuspolitiikan tarkastelu käynnistyi komission ja EU:n ulkosuhdehallinnon yhteisellä konsultaatiopaperilla. Tarkastelun ehdotetaan keskittyvän kumppanimaiden eriyttämiseen, joustavuuden lisäämiseen, yhteistyön räätälöimiseen maakohtaisesti, kumppanimaiden ja EUjäsenmaiden omistajuuteen sekä naapuruuspolitiikan näkyvyyteen. Paperiin on sisällytetty runsaasti keskenään erimitallisia kysymyksiä, joihin jäsenmaiden, kumppanimaiden, parlamenttien, sidosryhmien ja kansalaisyhteiskuntien toivotaan vastaavan konsultaatioprosessin aikana. Konsultaatioprosessi päättyy kesäkuussa, minkä jälkeen komissio ja EUH laativat ENPtarkastelua koskevan tiedonannon. Tiedonanto toimitetaan neuvostolle syksyllä 2015 ja sen perusteella uudistetaan naapuruuspolitiikkaa. EU:n ulkosuhdehallinto on laatinut mediasuunnitelman ENP:tä ja sen tarkastelua koskevan tiedon levittämiseksi. Konsultaatioprosessissa erityistä huomiota aiotaan kiinnittää kansalaisyhteiskunnan, liikeelämän, tutkimuslaitosten ja ajatushautomoiden sekä kv. järjestöjen kuulemiseen. Etelän kumppanimaita on kutsuttu Barcelonassa järjestettävään ulkoministereiden epäviralliseen kokoukseen aiheesta. Idän kumppanimaiden kanssa aihe noussee agendalle Riikassa järjestettävässä Itäisen kumppanuuden huippukokouksessa. Aihe tulee olemaan säännöllisesti EUulkoministereiden agendalla ja tarkasteluprosessin arvioidaan kestävän syksyyn EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunta käsittelee Euroopan naapuruuspolitiikan uudelleentarkastelua ja parlamentti laatii asiaa koskevan mietinnön. Mietinnöstä äänestetään todennäköisesti kesäkuun täysistunnossa. Komission ja ulkosuhdehallinnon konsultaatiopaperi on toimitettu ministeriöiden kommentoitavaksi. Saadut kommentit on huomioitu tätä kirjettä laadittaessa ja ne hyödynnetään jatkotyössä. Konsultaatiopaperi on myös julkaistu verkossa ja sen perusteella tapahtuva julkinen kuuleminen tapahtuu komission järjestämänä. Ekirje on käsitelty ulkosuhdejaoston kirjallisessa menettelyssä maaliskuussa Eduskuntaa on tiedotettu vuosittain Euroopan naapuruuspolitiikan edistymisraporttien perusteella. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

6 Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat JOIN(2015) 6 Final 4(5) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Inka Leppänen, ITÄ20 / UM, p Mia Hurtta, ITÄ20 / UM, p Päivi Peltokoski, ITÄ20 / UM, p Anne M Rabet, ALI10 / UM, p Kirsikka LehtoAsikainen, ALI10 / UM, p Liitteet Viite

7 5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi ENP UM EUE, MMM, OKM, SM, TEM, TULLI, VM, VNK, YM