Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM EUR-10 Järvelä Suvi(UM) JULKINEN EDUSKUNTA SUURI VALIOKUNTA

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM EUR-10 Järvelä Suvi(UM) JULKINEN EDUSKUNTA SUURI VALIOKUNTA Asia Sveitsin kansanäänestys maahanmuuton rajoittamisesta ja sen mahdolliset vaikutukset EU:n ja Sveitsin suhteisiin U/E/UTP-tunnus EUTORI-tunnus Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys Sveitsissä 9. päivänä helmikuuta 2014 järjestetystä maahanmuuton rajoittamista koskeneesta kansanäänestyksestä ja sen mahdollisista vaikutuksista EU:n ja Sveitsin suhteisiin. Yksikön päällikkö Vesa Vasara LIITTEET Viite

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi henkilöiden vapaa liikkuvuus, Sveitsi, maahanmuutto SM, UM EUE, OKM, OM, STM, TEM, TPK, TULLI, VM, VNK

3 Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM EUR-10 Järvelä Suvi(UM) JULKINEN Asia Sveitsin kansanäänestys maahanmuuton rajoittamisesta ja sen mahdolliset vaikutukset EU:n ja Sveitsin suhteisiin Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Sveitsissä järjestettiin kansanäänestys maahanmuuton rajoittamisesta. Sveitsin kansanpuolueen (SVP) maahanmuuttoa rajoittava aloite Sveitsin perustuslain muutokseksi hyväksyttiin kansanäänestyksessä. Hyväksytyssä perustuslain muutoksessa edellytetään, että ulkomaalaisille myönnettävien oleskelulupien määrää rajoitetaan vuotuisilla kiintiöillä ja enimmäisluvuilla. Äänestystulos on ongelmallinen EU:n ja Sveitsin välillä henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen kanssa. Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) on käynyt Sveitsin hallituksen edustajien kanssa epävirallisesti keskustelua tilanteesta ja informoinut yleisten asioiden neuvostoa 11.2 sekä Coreperia ja EU odottaa Sveitsiltä tietoa, miten kansanäänestyksen lopputulos pannaan täytäntöön. Hyväksytty perustuslain muutos antaa hallitukselle kolme vuotta aikaa täytäntöönpanolainsäädännön voimaan saattamiselle. Suomi kunnioittaa Sveitsin kansanäänestyksen lopputulosta. Suomi kuitenkin korostaa EU-Sveitsi vapaan liikkuvuuden sopimuksen noudattamista ja vapaan liikkuvuuden merkitystä yhtenä EU:n perusperiaatteena, jolle sisämarkkinat perustuvat. Vapaa liikkuvuus ja pääsy EU:n sisämarkkinoille kulkevat käsi kädessä, ja ne on linkitetty yhteen myös EU-Sveitsi sopimuksissa. Sveitsiltä odotetaan lisätietoja siitä, miten se aikoo edetä kansanäänestyksen tuloksen täytäntöönpanossa kansainvälisten velvoitteidensa valossa. Kiintiöt olisivat hankalia, sillä ne eivät sovi yhteen vapaan liikkuvuuden periaatteen kanssa. Lisäksi niitä voitaisiin myöhemmin muuttaa. EU:ssa odotetaan myös tietoa siitä, onko Sveitsi äänestystuloksen jälkeen valmis laajentamaan vapaan liikkuvuuden sopimusta koskemaan Euroopan unioniin liittynyttä Kroatiaa, kuten oli tarkoitus. Suomen näkemyksen mukaan EU:n jäsenvaltioita ei tule asettaa keskenään eriarvoiseen asemaan. Suomi tukee myös EU:n ulkosuhdehallinnon ja Euroopan komission ajamaa rakentavaa etenemistä asiassa Sveitsin kanssa. Mahdolliset EU-Sveitsi neuvottelut institutionaalisesta sopimuksesta (ks. E 171/2013 vp) tarjoavat Suomen näkemyksen

4 Pääasiallinen sisältö 2(5) mukaan luontevan väylän keskustella myös henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta Sveitsin kanssa osana EU-Sveitsi suhteiden kokonaisuutta. Sveitsin hylättyä Euroopan talousalueen (= ETA) jäsenyyden vuonna 1992 kansanäänestyksessä EU-Sveitsi suhteet ovat perustuneet laajaan kahdenväliseen sopimusverkostoon. EU ja Sveitsi ovat tehneet yhteensä noin 20 pääsopimusta ja yli sata sektorisopimusta. Pohjana ovat vuoden 1972 vapaakauppasopimus sekä bilateraalissopimuspaketti I (1999; henkilöiden vapaa liikkuvuus, lentoliikenne, rautateiden ja maanteiden tavara- ja henkilöliikenne, maataloustuotteiden kauppa, vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroinen tunnustaminen, julkiset hankinnat sekä tiede- ja teknologiayhteistyö) ja bilateraalissopimuspaketti II (2004; Schengen/Dublin, säästöjen verotus, petosten torjunta, jalostetut maataloustuotteet, ympäristö, tilastot, MEDIA -elokuvan edistämisohjelma). Sveitsissä järjestettiin kansanäänestys maahanmuuton rajoittamisesta oikeistolaisen Sveitsin kansanpuolueen (SVP) käynnistämän kansalaisaloitteen johdosta. Aloite maahanmuuton rajoittamisesta hyväksyttiin 50,3 % äänestäjistä kannatettua aloitetta ja 49,7 % vastustettua aloitetta (eroa n ääntä). Aloitteella muutetaan Sveitsin perustuslakia ja edellytetään, että ulkomaalaisille myönnettävien oleskelulupien määrää rajoitetaan vuotuisilla kiintiöillä ja enimmäisluvuilla. Aloitteessa ei tarkenneta lupien enimmäismääriä vaan todetaan, että kiintiöt määritellään Sveitsin kokonaistaloudellisten intressien perusteella, antaen kuitenkin sveitsiläisille etusija työmarkkinoilla. Yksityiskohdat määritellään täytäntöönpanolailla, jonka voimaansaattamiseksi on asetettu kolmen vuoden aikaraja, kuten myös niiden kansainvälisten sopimusten uudelleen neuvottelemiselle, jotka ovat ristiriidassa uuden perustuslain tekstin kanssa. Henkilöiden vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusperiaatteista. Oleskelulupakiintiöiden asettaminen EU-kansalaisille rikkoisi EU-Sveitsi vapaan liikkuvuuden sopimusta, joka tuli voimaan Sopimuksella myönnetään EU:n ja Sveitsin kansalaisille maahantulo- ja oleskeluoikeus sekä oikeus ryhtyä harjoittamaan palkkatyötä, toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana ja jäädä sopimuspuolten alueelle. Kansanäänestyksen tulos ei kuitenkaan sinällään vielä riko EU-Sveitsi vapaan liikkuvuuden sopimusta ja Sveitsin kv-velvoitteita. Tähän tultaisiin vasta siinä vaiheessa, kun kiintiöt otettaisiin käyttöön EU-maiden kansalaisille. EU-Sveitsi vapaan liikkuvuuden sopimus on kytketty muihin kuuteen em. bilateraalissopimuspaketti I:n sopimukseen. Mikäli Sveitsi haluaisi irtisanoa vapaan liikkuvuuden sopimuksen, kuusi muuta sopimusta päättyisivät automaattisesti vapaan liikkuvuuden sopimuksen asiaa koskevan määräyksen perusteella kuuden kuukauden kuluttua irtisanomisilmoituksen vastaanottamisesta. EU ja Sveitsi ovat lisäksi neuvotelleet pöytäkirjasta, jolla vapaan liikkuvuuden sopimus laajennetaan koskemaan Kroatiaa, joka liittyi unioniin Sveitsi on epävirallisesti indikoinut, ettei kansanäänestystuloksen johdosta voi allekirjoittaa pöytäkirjaa. Sveitsin osallistuminen EU:n Horizon ja Erasmus+ -ohjelmiin on linkitetty ko. Kroatiaa koskevan pöytäkirjan tekemiseen. Keskustelut Sveitsin osallistumisesta näihin ohjelmiin ovat pysähdyksissä, kunnes tiedetään, mikä Sveitsin vastaus Kroatian pöytäkirjan osalta on. Myös EU-Sveitsi sähkösopimusneuvotteluiden osalta odotetaan kokonaistilanteen selkiintymistä.

5 3(5) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Asiaa ei varsinaisesti käsitellä Euroopan parlamentissa. Euroopan parlamentin puhemies on julkaissut äänestystuloksen johdosta tiedotteen Lisäksi Euroopan parlamentin täysistunnossa käytiin asiasta keskustelu Asiaa on koordinoitu ministeriöiden ja viranomaisten välillä ns. EFTAyhteyshenkilöverkoston kautta helmikuussa 2014 sekä EU-asioiden komitean alaisessa ulkosuhdejaostossa maaliskuussa Asiaa ei ole valmisteltu Ahvenanmaan maakunnan hallituksen kanssa, sillä asia ei kuulu Ahvenanmaan maakunnan toimivaltaan. Asia tuodaan eduskuntaan ensimmäistä kertaa. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Perustuslain 9 :n mukaan ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. EU-kansalaisten ja heihin rinnastettavien vapaa liikkuvuus perustuu Euroopan unionin oikeuteen. Heidän oleskelustaan Suomessa säädetään ulkomaalaislain 10 luvussa. Ulkomaalaislain 3 :n mukaan unionin kansalaisella ja häneen rinnastettavalla tarkoitetaan Euroopan unionin jäsenvaltion sekä Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaista. Suomeen saapuvien EU-kansalaisten tai heihin rinnastettavien määrää ei ole mahdollista rajoittaa vuosittaisilla kiintiöillä. Asialla ei ole vaikutusta Suomen lainsäädäntöön. Asia ei kuulu Ahvenanmaan maakunnan toimivaltaan Ahvenanmaan itsehallinnosta annetun lain ( /1144) perusteella. Ehdotuksella ei ole vaikutusta Ahvenanmaan asemaan. Taloudelliset vaikutukset Asialla ei ole budjettivaikutuksia Suomen valtion tai EU:n budjetin kannalta eikä sillä arvioida olevan merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia Suomesta Sveitsiin suuntautuvan muuttoliikkeen vähäisyyden johdosta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät EUH on korostanut rakentavaa lähestymistapaa Sveitsin kanssa vapaan liikkuvuuden periaatetta kuitenkaan unohtamatta. EUH:n näkemyksen mukaan minkäänlainen kiintiöjärjestelmä ei ole hyväksyttävissä vapaan liikkuvuuden periaatteen valossa. Komissio ja useat jäsenvaltiot ovat olleet asiassa samoilla linjoilla. EUH ja komissio ovat peräänkuuluttaneet mandaattia komissiolle neuvotella institutionaalinen sopimus Sveitsin kanssa.

6 4(5) Asiakirjat - Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Sveitsi-maavastuuvirkamies Suvi Järvelä, UM/EUR-10, puh yp. Vesa Vasara, UM/EUR-10, puh ylitarkastaja Juhani Ruutu, SM/MMO, puh Liitteet Viite

7 5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi henkilöiden vapaa liikkuvuus, Sveitsi, maahanmuutto SM, UM EUE, OKM, OM, STM, TEM, TPK, TULLI, VM, VNK