Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta



Samankaltaiset tiedostot
Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

LENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA TOINEN OSIO

LENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA korjaus

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari Kouvolassa

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

SUUNNITTELUPERUSTEET TAMPEREEN JA TURUN MODERNI RAITIOTIE

Yhdistää puoli Suomea

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet

Rautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

MUISTIO. Lähtökohdat ja suunnitteluratkaisut

Hongiston asemakaavan meluselvitys, Hämeenlinna Päivitetty väliraportti. Optimia Oy/Eriksson Arkkitehdit

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Helsinki-Turku nopea junayhteys

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu

Vt7 Parantaminen moottoritieksi Haminan kohdalla Tillinmäen alikulkusilta Teräsbetoninen jatkuva kaukalopalkkisilta

Suomi-radan käsikirja Esittelyaineisto, pääradan yhteysväli HKI-TRE

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus

Linjaukset suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi. Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin

vt. kaupunkisuunnittelupäällikkö Maija-Riitta Kontio, puh

Kehäradan liikennöinti 2015

Hannu Pesonen Strafica Oy

Kehärata käynnissä viimeinen rakennusvuosi

Maakuntakaavan laadinta

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Mäntsälän maankäytön visio Rakennemallien kuvaukset

Kokemäki-Rauma, esiselvitys mahdollisuudesta käynnistää henkilöjunaliikenne. Mikko A. Heiskanen, Liikennevirasto

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset

Liite. Liikenteen ajankohtaiskatsaus Mkhall

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari Pekka Petäjäniemi

Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään

KÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

RAUMA, LEIKARIN SEISAKKEEN (MATKUSTAJALAITURI) ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA

Vt4 Oulu-Kemi, Kempele - Kello moottoritien parantaminen Pennasentien alikulkukäytävä Teräsbetoninen laattakehäsilta

HELSINKI PIETARI -RAUTATIEYHTEYS Esiselvitys ja vaikutusten arviointi

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

Liikenneverkon kehittämishankkeiden laajempia taloudellisia vaikutuksia

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

20306 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ALUEEN LIIKENNESUUNNITELMA LISÄSELVITYKSET SÄHKÖPOSTI/ INTERNET

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

KUUMA-johtokunta Liite 20c

HARSUN TYÖPAIKKA-ALUEEN ALIKULKUSELVITYS

Liikenneväylät kuluttavat

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen

Selvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö

Asemat ja reitti. Pisararata Pisararadan alkutilanne (sis 10. laituriraiteen Pasilassa) PISARARATA MAARAKENNUSPÄIVÄ

Esiselvitys lähiliikenteen uusista seisakkeista Kerava Riihimäki- ja Kerava Lahti-väleillä

VT-043 LIIKENNEVIRASTON JA ORIMATTILAN KAUPUNGIN (JÄLJEMPÄNÄ KAUPUNKI), VÄLINEN SOPIMUS LÄHDEMÄEN (JÄLJEMPÄNÄ HENNA) ASEMAN RAKENTAMISESTA

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

VT 9:N RINNAKKAISYHTEYS Juvankatu - Heikkilänkatu

ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja

MUISTIO. Lähtökohdat ja suunnitteluratkaisut

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1

Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Helsinki-Turku nopea junayhteys

Yleiskaavan liikenne. Tiina Hulkko Yleiskaavatoimikunta

Esiselvitys lähiliikenteen uusista seisakkeista Kerava Riihimäki- ja Kerava Lahti-väleillä

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

Yrityssalainen. VR ja Jyväskylä , Maisa Romanainen

Kehärata Kehäradan toteutuksen haasteet. MTR 40-vuotisjuhlaseminaari

Liikenne- ja viestintäministeriö PL VALTIONEUVOSTO

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus Riitta Murto-Laitinen

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö Liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden seuranta ja edistäminen 3/2018

NIO rlrkkitehdlt Ov / A NAKKILAN KUNTA LAITURIN (SEISAKKEEN) TEKNINEN SELVITYS

MAANKÄYTÖN TARKASTELUVAIHTOEHDOT A1, A2, B

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Rataverkon pitkän aikavälin kehittäminen. Kari Ruohonen

Pohjavesi haasteena Kehäradan rakentamisessa Vantaalla

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Raitiotien yleissuunnittelun tarve Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suunnissa

Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja

Päällerakentamiskohteet Suomessa Mikko A. Heiskanen ja Jarmo Nirhamo, Liikennevirasto

Autotonta sisäänkäyntiä asemalta. Nuuksioon päin voisi kehittää.

Raideliikenteen kilpailu edistyy ja hankeyhtiöt käyntiin

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA

Uudenmaan maakuntakaavaehdotus. Liikenteellinen arviointi

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

40. Ratahallintokeskus

Tavarajunien mäkeenjääntien vähentäminen

Muutoksia ratasuunnitteluun

Luumäki-Imatra ratahanke LuIma

Transkriptio:

1 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 7.6.2011 TIMO HUHTINEN

2 Työn tavoitteet Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön ja Mäntsälän kunnan pohjoisrajan välisellä osuudella uusien lähiliikenneasemien sijoittaminen ei ole ratateknisesti mahdollista tai vaatii suuria muutostöitä ja mitkä kohteet olisivat asemien sijoittamiseen teknisesti parhaiten soveliaita. Lisäksi Ristikydössä selvitettiin, onko Oikoradan tavararaidevaraus mahdollista linjata siten, että asemalaiturit Lahden ja Helsingin suuntaan Oikoradalla Ristikydön asemalla voidaan sijoittaa lähelle toisiaan.

3 Ratasuunnittelun lähtökohdat Raskaan raideliikenteen radoilla asemien välisen etäisyyden tulisi olla vähintään kaksi kilometriä. Taajamajuna-asemien laituripituutena on käytetty 230 m. Matkustajalaiturin vähimmäisleveys on 2,5 metriä (reunalaituri) ja 3,3 metriä (välilaituri). Leveyteen vaikuttavat myös junan sallittu nopeus, kulkuväylien sijainti ja tyyppi, matkustajien samanaikainen lukumäärä laiturilla, huoltoliikenne sekä laiturille tulevat kiinteät rakenteet. Laituri on sijoitettava ensisijaisesti suoralle rataosalle. Jos laituri sijoitetaan kaarteen alueelle, säteen minimiarvo laiturialueella on 600 m. Pituuskaltevuuden maksimiarvo laiturialueella on 5 promillea, suositusarvo alle 2,5 promillea. Oikoradan nopealla osuudella (yli 200 km/h) asemille on rakennettava erilliset laituriraiteet

4 Nykyinen raidegeometria, nykyiset ja esitetyt uudet asemat Uusia asemia ei ole radan vaaka- ja pystygeometrian takia mahdollista sijoittaa Ristikydön ja Haarajoen aseman väliin Haarajoen nykyisen aseman ja Mäntsälän kunnan pohjoisrajan välille on mahdollista sijoittaa neljä uutta asemaa tietyin edellytyksin.

5 Ristikydön laiturien sijainnit, VE 1 Päärata Sijaintia rajaavat suunniteltujen lisäraiteiden vaihteet ja turvalaitteet Oikorata Helsingin suuntaan sijaintia rajoittaa sillan pituuskaltevuus Lahden suuntaan sijaintia rajoittaa suunniteltu uusi tavararaide ja sen liityntävaihde Vaatii opastinsiirtoja ja 200km/h nopeusrajoitukset laitureiden kohdille

6 Ristikydön laiturien sijainnit, VE 2 Päärata Itäinen laituri voidaan sijoittaa eteläisimmillään km 32+400 Oikorata Helsingin suuntaan sijaintia rajoittaa sillan pituuskaltevuus. Lahden suuntaan sijaintia voidaan siirtää pohjoisemmaksi linjaamalla suunniteltu tavararaide uudestaan. Tällöin eri suuntien laiturit ovat lähes vastakkain. Vaihtoyhteyden pituus ratojen väillä on n. 400 m.

7 Uusi Arolan asema km 42+420-43+125

8 Uusi Arolan asema km 42+420-43+125 Noin 3 km Haarajoen asemalta pohjoiseen Ensimmäinen suora osuus Ristikydön suunnasta Haarajoen lisäksi Rata penkereellä, vaatii suuria pengerrystöitä Vaatii muutoksia nykyiseen kevyen liikenteen alikulkuun Asema voi sijaita noin 160 metriä pohjoisempana

9 Uusi Hirvihaaran asema, VE 1

10 Uusi Hirvihaaran asema VE 1, km 53+000-53+710 Noin 10,5 km Arolan asemapaikalta pohjoiseen Rata penkereellä, vaatii suuria pengerrystöitä Vaatii Hirvihaaranjoen ylittävän sillan leventämistä Etelässä sijaintia rajoittaa liian suuri pituuskaltevuus ja pohjoisessa vaakageometria

11 Uusi Hirvihaaran asema, VE 2

12 Uusi Hirvihaaran asema VE 2 Aseman sijoittaminen Hirvihaaranjoen pohjoispuolelle vaatii radan vaakageometrian muuttamista noin 1,7 km matkalla, leikkaus- ja pengerrystöitä sekä Spännärin maantiesillan muutostöitä.

13 Uusi Kehä V:n asema

14 Kehä V:n asema, km 56+100-56+830 Noin 3 km Hirvihaaran asemapaikalta pohjoiseen Rata leikkauksessa, vaatii suuria maarakennustöitä Vaatii muutostöitä sillalle sekä kulkuyhteyksien rakentamista sillalle ja sillalta. Asemaa voi siirtää pohjoiseen maksimissaan noin 560 metriä.

15 Uusi Levannon asema

16 Levannon asema, km 76+200-76+900 Noin 20 km Mäntsälän asemalta pohjoiseen Rata penkereellä, vaatii suuria pengerrystöitä Vaatii muutostöitä sillalle sekä kulkuyhteyksien rakentamista sillalle ja sillalta Etelässä sijaintia rajoittaa moottoritien silta ja pohjoisessa pystygeometria

17 Yhteenveto ja johtopäätökset Kaikkien esitettyjen uusien asemapaikkojen jatkosuunnittelu edellyttää maankäytön, liikennöinnin, kulkuyhteyksien ja radan suunnittelun samanaikaista tekemistä. Tämän kautta asemat (laiturit) löytävät optimaalisen paikkansa ja asemien toteutusmahdollisuudet ja toteutusjärjestys tarkentuu.

18 Aikaisemmin ja rinnalla tehtyjä selvityksiä Lentoaseman kaukoliikennerata, ratayhteysselvitys, 6/2010 Lentorata KUUMA, ratalinjausvaihtoehtoja, 1/2011 Kaukoliikenneratayhteys Helsingin suunnasta itään maakuntakaavoitusta varten, maakuntakaavaluonnos 5/2011

19 Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle Investointikustannus n. 1,0 Mrd vuoden 2009 hintatasossa. Asema Lentoasemalla tai Viinikkalassa (Finavian päätös puuttuu) Kaukoliikenne siirtyy kokonaisuudessaan Lentoradalle Keravan eteläpuolelle pääradalle merkittävästi lisäkapasiteettia taajama- ja tavaraliikenteelle Matka-aika Hki-Lentoasema 15 min, Kehäradan kautta 29 min. Mahdollisuus linjata yhteydet Pietariin ja Turkuun lentoaseman tunnellista

20 Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 Lisää junan käyttöä kotimaan sisäisessä liityntäliikenteessä Helsinki-Vantaan lentoasemalle Pääradalla taajamaliikenteen voimakas kehittäminen mahdollistaa maankäytön kehittämisen ja kokonaan uudet asemayhdyskunnat ja uusia ratakäytäviä (Keravalta Hyvinkäälle, Mäntsälään ja Nikkilään) Lentoradalle sopisi kaukoliikenteen lisäksi 2 taajamajunaa/h, oikoradalla voisi olla 2 taajamajunaa/h, jos matkustajia riittää. Lentoasemalle uudenlainen valtakunnallinen matkakeskus (kansainvälinen ja kotimainen lentoliikenne, kaukojunaliikenne, osa linja-autojen kaukoliikenteestä) Lentoradan toteuttaminen edellyttää Pisara-rataa ja lisäraiteita Keravan pohjoispuolelle Toimi vertailuvaihtoehtona (VE 0) Lentorata-KUUMA -selvityksessä

21 Taustaa: Lentorata-KUUMAn vaihtoehdot Kaikki linjaukset Hyrylän kautta Kaikissa asema myös Ristikydössä VE 2 Vaihtoehto 1 - Asemat Viinikkalassa, Hyrylässä ja Ristikydössä VE 1 Vaihtoehto 2 - Vaihtoehto 4 - VE 0 Lentoasema Asemat lentoasemalla, Hyrylässä ja Ristikydössä Asemat lentoasemalla, Ruotsinkylässä Hyrylässä ja Ristikydössä VE 4 Vaihtoehto 0 (vertailuvaihtoehdot) - Lentorataselvityksen lentoaseman ja Viinikkalan kautta kulkevat linjaukset ilman muita asemia VE 0 Viinikkala

22 Lentoradan yleinen suunnittelutilanne Lentoradan vaihtoehdot on osoitettu maakuntakaavan luonnoksessa, joka on parhaillaan nähtävillä ja lausunnoilla Radan toteuttamisesta ei ole olemassa päätöksiä Lentorata on mainittu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 luonnoksen täydentymisvaiheen 2021-2035 välillä toteutettavana hankkeena Radasta on tehty vasta yhteystarveselvitys

23 Itäradan vaihtoehdot maakuntakaavan luonnoksessa

24 Vaihtoehtojen valinta maakuntakaavoituksessa Kaavaluonnoksessa useita ratakäytävävaihtoehtoja Kaavaluonnos nähtävillä kansalaisten kommentteja varten 17.6.2011 asti. Viranomaisten lausuntoja pyydetty 31.8.2011 mennessä Maakuntakaavaehdotuksessa 2012 tavoitteena osoittaa yksi ohjeellinen linjaus uudelle pääradalle Helsingin suunnasta itään Maakuntakaava ei korvaa ratalain ja YVA-lain mukaisia suunnitelmia, selvityksiä ja vaikutusten arviointeja Hankkeesta vastaavan on tehtävä radan yleissuunnitelma ja YVA ne, kun radan rakentaminen on ajankohtaista Radan tarkkaa sijaintia ei ratkaista maakuntakaavalla

25