Suomi-radan käsikirja Esittelyaineisto, pääradan yhteysväli HKI-TRE

Transkriptio

1 Suomi-radan käsikirja Esittelyaineisto, pääradan yhteysväli HKI-TRE Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys ym. Pirkanmaan liitto

2 Suomi-radan käsikirjan sisältö Mikä on päärata? Päärata on Suomi-rata Suomen päärata kuuluu Euroopan keskeisiin kuljetuskäytäviin: TEN-T Päärata TEN-T verkolla TEN-T ydinverkkokäytävät CEF-rahoitusinstrumentti Yhteysväli Helsinki Tampere -nykytilanne ja vaikutukset Päärata yhdistää Suomen Tampere on terminaali Suomen vilkkain rataosuus Raidemäärä pääradalla, nykytilanne Aluetaloudelliset vaikutukset Selvitys: Helsinki Tampere -ratakäytävän kehittämisen laajemmat taloudelliset vaikutukset (2018) Nopeat yhteydet Suomen kasvukäytävälle Tilanne yhteysvälillä HKI-Tampere VM:n budjettiehdotus 2019 Mitä tämä edellyttää? Raidemäärä pääradalla, tavoite Tunnin junan edellyttämät toimenpiteet Muuta Suomen Kasvukäytävä hallitusohjelmatavoite Hankkeita ja suunnitelmia yhteysvälillä Helsinki Tampere Pääradan suunnittelun aloittaminen ja mitä jo tehty Lentorata Lentoradan vaihtoehto: 5. ja 6. raide välille Pasila Kerava Tampereen läntinen ratasuunnittelu Kustannusarvioita

3 Mikä on päärata?

4 Päärata on Suomi-rata Pääradaksi kutsuttu ratayhteys kulkee Helsingistä Tampereen kautta Ouluun ja Tornioon saakka. Se on rataverkon pääsuoni, joka yhdistää pohjoisen, keskisen ja läntisen Suomen pääkaupunkiseutuun. Päärata toimii nimensä mukaisesti sekä henkilö- että tavaraliikenteen pääreittinä Suomessa. On oleellinen osa Suomen runkoverkkoa. Sillä on suuri merkitys niin ihmisten arkeen kuin elinkeinoelämän toimivuuteen.

5 Suomen päärata kuuluu Euroopan keskeisiin kuljetuskäytäviin: TEN-T

6 Päärata TEN-T verkolla Päärata kuuluu koko Euroopan laajuiseen, Euroopan Unionin määrittelemään liikenteen ydinverkkoon eli TEN-T verkkoon Tavoitteena on parantaa yhteyksiä eri kuljetusmuotojen, satamien, lentokenttien ja rautatiemaantieterminaalien sekä niitä yhdistävien reittien välillä. Ydinverkon on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä. Päärata ei ole kuitenkaan EU:n ydinverkkokäytäviin kuuluva liikenneyhteys. Lähde: Liikennevirasto

7 TEN-T ydinverkkokäytävät TEN-T ydinverkosta osa kuuluu yhdeksään multimodaaliseen ydinverkkokäytävään. Päärata ja suurin osa Suomesta on ollut ydinverkkokäytävien ja niihin liittyvän rahoitusinstrumentin (CEF) ulkopuolella. Ydinverkkokäytäviä uudistetaan parhaillaan: Euroopan komissio julkaisi esityksensä seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ( ) Verkkojen Eurooppa -välineeksi (Connecting Europe Facility, CEF).

8 TEN-T ydinverkkokäytävät Uudistuksen yhteydessä on huomioitu mm. ydinverkkokäytävien laajentaminen pohjoiseen. Laajennus tulee mahdollistamaan EUtukikelpoisuuden liikenneinvestointeihin (CEF) mm. pääradalla. Pohjanmeri-Baltia -ydinverkkokäytävää ehdotetaan jatkettavan Suomen kautta Ruotsin Luulajan ydinsatamaan. Skandinavia-Välimeri -ydinverkkokäytävää ehdotetaan myös jatkettavan Etelä-Ruotsista Luulajan ydinsatamaan, josta se jatkuisi Norjan Narvikin ydinsatamaan. Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) liikenteen alan investointeihin osoitettaisiin 30,6 mrd euroa. Kuva ehdotetuista ydinkäytävien laajennuksista (katkoviivalla). Lähde: Liikennevirasto

9 CEF-rahoitusinstrumentti Verkkojen Eurooppa (CEF=Connecting Europe Facility) on rahoitusinstrumentti, jonka mukaisesti Euroopan laajuisiin verkkoihin myönnetään unionin rahoitustukea liikenteen, energian ja digitaalisten infrastruktuurihankkeiden tukemiseksi. Tukiprosentti vaihtelee % riippuen hankkeen tyypistä. Verkkojen Eurooppa -väline tukee älykästä, kestävää, kattavaa, turvallista ja varmaa liikkuvuutta. Verkkojen Eurooppa -välineellä tuetaan ensimmäistä kertaa sekä siviili- että sotilastarpeisiin sopeutettua kaksikäyttöistä liikenneinfrastruktuuria. Vielä ei ole varmuutta, voiko sotilaallisen liikkuvuuden tukikohde sijaita vain TEN-T rataverkolla. Näissä kohteissa kansallisen tuen osuus on 80 prosenttia ja EU-tuen osuus 20 prosenttia.

10 Yhteysväli Helsinki-Tampere -nykytilanne ja vaikutukset

11 Päärata yhdistää Suomen Tampere on terminaali Junaliikenne pääkaupunkiseudun ja Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Satakunnan välillä kulkee Tampereen kautta pääradalla. Tampereen kautta Helsinkiin kulkee suuri osa koko Suomen rataliikenteestä. Vaasa Pori Oulu Seinäjoki Nopeammat yhteydet kaikille Tampere-Helsinki välin nopeuttaminen ja häiriöiden poistaminen parantavat matkojen ja kuljetusten luotettavuutta ja nopeutta Tampereen lisäksi Oulusta, Seinäjoelta, Vaasasta, Jyväskylästä ja Porista. Jyväskylä Tampere Hämeenlinna Helsinki

12 Suomen vilkkain rataosuus Henkilöliikenteessä Helsinki Tampere on Suomen vilkkaimmin liikennöity kaukoliikenteen rataosa 4,5 6,6 miljoonaa matkustajaa vuodessa Kasvun on arvioitu välillä olevan jopa 40 %. Tavaraliikenteessä Tampere-Toijala yksi ruuhkaisimmista rataosista tavaraliikenteellä Kuljetusmäärät 2,4 3,7 milj. tonnia vuodessa Kasvun on arvioitu välillä olevan noin 16 %.

13 Raidemäärä pääradalla, nykytilanne Rata on suurelta osin kaksiraiteinen.

14 Aluetaloudelliset vaikutukset Suomen kasvukäytävän (HKI-TRE), väestöltään vahvasti kasvavan yhtenäisen työssäkäyntialueen liikkumistarpeisiin on mahdollista vastata ainoastaan junan matka-aikoja lyhentämällä. Radan nykytila aiheuttaa taloudelle noin yli 30 M tuottavuustappion vuosittain. Tilanne uhkaa jatkua yli 10 vuotta. Lähde: Tampere-Helsinki ratakäytävän kehittämisen laajemmat taloudelliset vaikutukset 06/2018 Tuloksia eri junanopeuksien tuomille kasautumishyödyille, on tutkittu: Nykytilanne -32 milj. / vuosi rakennustöitä edeltävään tilanteeseen verrattuna 200 km/h nopeudella hyöty +53 milj. / vuosi (erityisesti Tre, Etelä-Pirkanmaa ja Helsingin seutu) 250 km/h hyöty +58 milj. / vuosi (erityisesti Tre, Etelä-Pirkanmaa, Hämeenlinna ja Helsingin seutu) 300 km/h hyöty +45 milj. / vuosi (Tre ja Hel seuduille), hyöty pienenee, koska väliasemat jäävät pois Lisäksi taloudellisia vaikutuksia työssäkäynnin kasvun kautta, suuruusluokka n. 1 milj. /v

15 Selvitys: Helsinki-Tampere ratakäytävän kehittämisen laajemmat taloudelliset vaikutukset (2018) Radan nopeus (km/h) Kasautumishyöty (milj. / vuosi) Nykytilanne (kaikki asemat) 250 (kaikki asemat) Huomioita (kaikissa vuoden 2030 työpaikkamäärät) Rakennustöitä edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna. Tilanne uhkaa jatkua ainakin seuraavat 10 vuotta, koska rakennustyöt tulevat jatkumaan Riihimäki-Helsinki-välillä. +53 Tampere, Etelä-Pirkanmaa ja Helsingin seutu erityisiä hyötyjiä +58 Saavutetaan suurin hyöty väliasemilla pysähtyen. Tampere, Etelä-Pirkanmaa, Hämeenlinna ja Helsingin seutu erityisiä hyötyjiä. 300 (vain päätepysäkit, väliasemat nykyisellä radalla) +45 Tampere ja Helsingin seutu erityisiä hyötyjiä. Kokonaishyöty pienenee, koska väliasemat jäävät pois. Lähde: Tampere-Helsinki ratakäytävän kehittämisen laajemmat taloudelliset vaikutukset 06/2018

16 Nopeat yhteydet Suomen kasvukäytävälle

17 Tilanne yhteysvälillä HKI-Tampere Henkilöliikennemäärät ovat kasvaneet maan suurimmiksi Radan kapasiteetti ei riitä, palvelu ei vastaa kysyntään. Junanopeuksien erilaisuus syö myös kapasiteettia, mutta radalla on tarve liikennöidä niin kauko-, tavara-, kuin lähijunia. Tavaraliikenteen ohitustarve ja viivytykset kasvavat kaukojunaliikenteen lisääntyessä, millä on haitallisia vaikutuksia elinkeinoelämän kuljetuksille. Rataosuus on suuren käytön vuoksi häiriöherkkä Häiriöt johtavat junien jatkuvaan myöhästymiseen, mikä kertautuu koko Suomen rataverkolle. Nopeus radalla on laskenut merkittävästi Vaikka on tavoitteena on ollut nopeuttaminen, viimeisen kymmenen vuoden aikana kaukoliikenne on hidastunut merkittävästi. Tilanne uhkaa jatkua 10 vuotta tai pidempään jatkuvien korjaustöiden takia. Pääradan nykytila aiheuttaa aluetaloudelle yli 30 milj. tuottavuustappion vuosittain. Radan peruskunto on huono Yhteysväli vaatii kattavaa peruskorjausta. Mitään suunnittelua radan kehittämiseksi välillä Tampere- Riihimäki ei ole aloitettu

18 VM:n budjettiehdotus 2019: Pääradan peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä tulee lähtökohtana pitää, että Helsingin päärautatieaseman ja Tampereen rautatieaseman välinen matka voidaan liikennöidä alle tunnissa perinteisellä kalustolla. *) *) Perinteinen kalusto tarkoittaa Pendolino- ja uusinta IC-kalustoa.

19 Mitä tämä edellyttää? Yleis- ja ratasuunnittelulle rahoitusta ja suunnittelun nopeaa aloittamista. Pääradan lisäraiteiden (Hki-Tre) suunnittelu tulee aloittaa tällä hallituskaudella. Tämä tarkoittaa ensimmäiseksi yleissuunnitelman käynnistämistä pikaisessa aikataulussa. Ratalain mukaan ennen rakentamista pitää laatia yleissuunnitelma ja ratasuunnitelmat. Yleissuunnitelma tulisi laatia reaaliajassa eli 2-3:ssa vuodessa. Seuraava vaihe eli ratasuunnitelmien laatiminen tulee käynnistää yleissuunnitelman loppupuolella ns. päällekkäin eikä vasta hyväksymiskäsittelyjen jälkeen. Yleissuunnitelma voidaan laatia osissa, yhteysväleittäin, mutta myös siinä tulee huomioida kohtuullinen aikataulu.

20 Mitä tämä edellyttää? Lisäraiteita tulee suunnitella Riihimäki-Tampere välille kaksi eli tavoitteena on neliraiteisuus. Toteutus voidaan tehdä vaiheittain (esim. 1. vaihe: 3 raide+osia 4 raiteesta) *) Yleissuunnitelman laatiminen tulee kytkeä tiedossa olevaan tulevaan peruskorjaukseen Tampereen ja Riihimäen välillä *) huom. Sääksjärvi-TRE välillä on jo 3 raidetta Alle tunti edellyttää vähintään: 250 km/h nopeustaso. 3. raide Riihimäki-Toijala Tampere 4. raide Riihimäki-Tampere välille. Toteutus voidaan tehdä vaiheittain (esim. 1. vaihe: TRE- Lempäälä) **) Tampereen henkilöratapihan uusi välilaituri ym. henkilöratapihan suunnitellut investoinnit. Pasila-Riihimäki 2. vaihe. Kerava-Pasila lisäraiteet /Lentorata, Hki-ratapihan järjestelyt **) liittyy myös muun liikenteen kehittämiseen. Vaatii tarkempaa selvitystä.

21 Raidemäärä pääradalla, tavoite Nopeusstandardi 250 km/h

22 Tunnin junan edellyttämät toimenpiteet

23 Muuta Pääradan pitää liittyä TEN-T Pohjanmeri- Itämeri ydinverkkokäytävän osaksi, joka mahdollistaa EU:n CEF-rahoituksen hakemisen. On myös tarve tutkia yksityisrahoitteisen toteutusmallin mahdollisuutta pääradan lisäraiteiden toteuttamisessa. Samalla tulee selvittää, kuuluuko rahoitusmallin piiriin myös muita rataosuuksia esim. TRE- Seinäjoki.

24 Hankkeita ja suunnitelmia yhteysvälillä Helsinki-Tampere

25 Pääradan suunnittelun aloittaminen ja mitä jo tehty Hki-Riihimäki ykkösvaihe valmistunee v. 2020, pääosin lisäraide välille Ainola-Purola (Järvenpää). Hki/Pasila-Riihimäen kakkosvaihe on valmiiksi suunniteltu ja toteuttamisvalmis, mutta vain Jokelaan asti eli Kerava-Jokela + tavaraliikenneraide Hyvinkäältä Riihimäelle. Liikennevirastolla on alustavissa kaavailuissa kolme vaihtoehtoa pääradan suunnittelun aloittamisen yhteysväleistä: Tampere Riihimäki, Riihimäki Jokela, Lentorata (Pasila Helsinki Vantaa -lentoasema Kerava).

26 Lentorata Rata olisi noin 30 kilometriä pitkä ja kulkisi Pasilasta lentoaseman kautta Keravalle ja pohjoisen pääradalle. Kustannusarvio milj. Lentoradan vaihtoehto: 5. ja 6. raide välille Pasila-Kerava Mahdollistaisi kauko- ja lähiliikenteen erottamisen omille raiteilleen Enemmän junia Vähemmän häiriöherkkä Kustannusarvio 635 milj. Ei kuitenkaan suoraa yhteyttä lentokentälle Liikenneviraston vaihtoehdot lentoradaksi

27 Tampereen läntinen ratayhteys Lisää kapasiteettia pääradalle: 2 raidetta. Tavaraliikenne pääsee ohittamaan Tampereen keskustan ja rautatieaseman. Henkilöliikenteelle yhteys lentoasemalle. Rata erkanee pääradasta Kuljun asemakylän eteläpuolella. Sijoittuu lentoaseman itäpuolelle mahdollisimman lähelle asemaa Kulkee Pirkkalasta Ylöjärvelle vt 3 käytävässä ensi tien itäpuolella, josta se siirtyy Pitkäniemen eritasoliittymän eteläpuolella vt 3 länsipuolelle. Lentoaseman yhdysrata tunnelissa. Paikka uudelle järjestelyratapihalle Lempäälässä. Linjausehdotuksen kustannusarvio 613 milj. + uusi järjestelyratapiha 850 milj.

28 Kustannusarvioita Lähde: Liikennevirasto. Huom. laskelmat ovat eri vuosilta ja eri selvityksistä. Hanke Pituus (km) Kustannus (milj. ) Lisäraiteet Riihimäki-Tampere 3. raide välille Riihimäki-Toijala 74,4 367,7 3. raide välille Toijala-Tampere (Sääksjärvi) 36,6 183,3 4. raide välille Lempäälä/Toijala-Tampere 17,6 104,5 Yhteensä 655,7 Tampereen läntinen ratayhteys + uusi järjestelyratapiha Lentorata noin ja 6. raide Pasila-Kerava 635

29