40. Ratahallintokeskus

Transkriptio

1 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa kuin osana kansainvälistä kuljetusjärjestelmää sekä tarjota kilpailukykyinen liikenneväylä rautatieliikenteen käyttöön. Rataverkon parantamisessa ja ylläpidossa otetaan huomioon taloudellisuus- ja liikennepoliittiset tavoitteet. Suomessa radat ovat pääosin ns. sekaliikenneratoja eli henkilö- ja tavaraliikenne kulkevat samoilla raiteilla. Rautatieliikenne on kehittynyt viime vuosina hyvin. Tavaraliikenteessä rautatieliikenteen osuus on 25 % koko maan kuljetussuoritteesta. Vuonna 2000 tavaraa kulki rautateitse 40,5 miljoonaa tonnia. Kuljetetun tonnimäärän arvioidaan vuonna 2001 kasvavan noin 2 % vuoden 2000 tasosta. Vuonna 2002 tonnimäärän arvioidaan nousevan noin 2 %. Henkilöliikenteessä tehtiin vuonna 2000 lähes 55 miljoonaa matkaa. Kaukomatkojen määrä oli 12 miljoonaa ja lähimatkojen määrä 43 miljoonaa. Matkojen määrässä odotetaan noin 2 %:n kasvua vuonna 2001 ja lähes 4 %:n kasvua vuonna Rataverkon kunnon palauttaminen on edistynyt myönteisesti viime vuosina. Radanpitoon on ollut käytettävissä kuuden vuoden aikana bruttomääräisesti noin 0,4 miljardia euroa vuodessa. Viime vuosien panostaminen rataverkkoon näkyy kunnon kohentumisena. Rataverkon yli-ikäisyys ja liikenteen määrät edellyttävät vielä lähivuosina kunnostustyön jatkamista samalla panostuksella. Perusradanpidon painopiste on edelleen ja 1960-luvuilla perusparannettujen ja loppuun käytettyjen rataosien päällysrakenteen uusimisessa. Junaturvallisuutta parannetaan myös poistamalla tasoristeyksiä tärkeimmillä pääradoilla ja vaarallisten aineiden kuljetusreiteillä sekä turvallisuusohjelman mukaisia muita vaarallisia tasoristeyksiä. Määrärahoja käytetään tarkoitukseen vuosittain noin 20,2 milj. euroa. Uusien kehittämishankkeiden budjetointiperiaatetta uudistetaan siten, että kullekin hankkeelle myönnetään erillinen sopimusvaltuus momentin päätösosassa. Ko. momentin määräraha on arviomääräraha, ja se mitoitetaan sen mukaisesti, kuinka paljon hankkeesta aiheutuu menoja kunakin vuonna. Uusina hankkeina aloitetaan vuonna 2002 Oulu Iisalmi/Vartius rataosan sähköistäminen, Tikkurila Kerava kaupunkiradan rakentaminen ja Kerava Lahti -oikoradan rakentaminen. Momentti jätetään keskeneräisten hankkeiden toteuttamiseen. Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa Ratahallintokeskukselle alustavasti seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002: Rataverkon laajuus ja palvelutaso Laajuudessa ei tapahdu muutoksia. Vuoden 2002 lopussa päärataverkko jakautuu palvelutasoluokkiin seuraavasti: Henkilöliikenne Ratakilometrit Tavaraliikenne Ratakilometrit Suurin sallittu nopeus km/h Palvelutasoluokka Palvelutasoluokka Suurin sallittu akselipaino ja nopeus km/h H1 yli T1 25 t ja H T2 22,5 t ja H T3 22,5 t ja H4 enintään T4 20 t ja H5 ei säännöllistä henkilöliikennettä Yhteensä Tavaraliikenteessä pyritään ottamaan käyttöön vuoden 2003 aikana 25 tonnin akselipaino rataosilla Kirkniemi Hanko, Lauritsala Kotka/Hamina ja Harjavalta Mäntyluoto. Rataverkon supistamista valmistellaan siten, että vuoden 2004 aikana lakkautetaan rataosa Kemijärvi(Isokylä) Kelloselkä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Liikenteen sujuvuus Radanpidosta aiheutuneiden yli 5 minuutin myöhästymisten määrä henkilöliikenteen junista on korkeintaan 5 %. Turvallisuuden parantaminen Junaliikenneonnettomuuksissa ei kuole matkustajia. Tasoristeysvahinkojen määrä on enintään 40. Radasta aiheutuneiden vahinkojen määrä on enintään viisi. Taloudellisuus Kunnossapidon yksikkökustannukset alenevat 2 %. Ratahallintokeskuksen tulojen ja menojen erittely (milj. euroa): tilinpäätös varsinainen esitys talousarvio Perusradanpito (21) 246,2 223,9 230,2 Tulot 72,2 69,3 69,0 Ratamaksu 53,8 55,5 55,5 Kiinteistönpidon tulot 9,3 9,6 9,3 Muut tulot 9,1 4,2 4,2 Menot 318,4 293,2 299,1 Hallinto 6,4 7,1 7,7 Liikenteenohjaus 34,5 34,3 35,8 Kiinteistöjen ylläpito ja perusparannus 10,6 9,9 9,1 Radan kunnossapito ja käyttö 111,9 113,4 121,1 Suunnittelu, tutkimukset 3,0 4,0 3,9 Korvausinvestoinnit 152,0 124,5 121,5 Rataverkon kehittäminen (77) 51,1 49,4 43,0 Eräät ratahankkeet (78) 29,8 7,9 34,0 Radioverkon rakentaminen (79) 0,0-22,2 Rataverkon maa-alueet (87) 0,8 0,7 1,2 LUVUN NETTOMENOT 327,9 281,9 330,6 LUVUN BRUTTOMENOT 400,1 351,2 399,5 21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää radanpidon lisäksi kiinteistönpidosta aiheutuviin menoihin, joukkoliikenteen tarkastusmaksutoiminnan kuluihin, EU:n TEN-hankkeiden tutkimus- ja suunnittelumenojen maksamiseen sekä lähialueyhteistyöhön. Radanpidon hankkeiden toteutuksesta saa Ratahallintokeskus tehdä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja myöhempinä vuosina enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina maksullisen palvelutoiminnan tuottojen lisäksi Ratahallintokeskukselle suoritettava ratamaksu, omaisuuden myyntituotot lukuun ottamatta kiinteän omaisuuden myyntituottoja ja EU:n maksamaa TEN-rahoitusta. Ratahallintokeskus perii liikennöitsijältä ratamaksua, joka määrätään rataverkkolain mukaan rataverkon käytön, rataverkon tason ja markkinatilanteen sekä radanpidon kustannusten perusteella. Ratamaksun perusmaksu lasketaan kuljetettujen tavaraliikenteen tonnimäärien mukaan ja muuttuva maksu henkilö- ja tavaraliikenteen toteutuneiden bruttotonnikilometrien mukaan siten kuin liikenneja viestintäministeriö tarkemmin määrää. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot Ratamaksu Muut tulot Nettomenot Perusradanpidon alustava toimenpiteittäinen suunnitelma on seuraava: Kustannusarvio Käytetty Arvioidut v kustannukset Valmis milj. milj. milj. Korvausinvestoinnit 121,5 Helsinki Tampere, perusparannus ,4 310,1 27,9 Tampere Orivesi Jyväskylä, perusparannus ,2 21,0 7,6 Kouvola Pieksämäki, perusparannus ,5 91,2 18,5 Oulu Tornio, päällysrakenne ,5 21,4 2,2 Seinäjoki Oulu, päällysrakenne ,1 7,6 5,6 Lappeenranta Parikkala, perusparannus ,8 27,1 10,1 Pieksämäki Kuopio, päällysrakenne ,8-3,4 Oulu Rovaniemi, päällysrakenne ,9 2,9 15,5 Muut korvausinvestoinnit 30,7 Muu perusradanpito 177,6 Perusradanpito yhteensä 299,1 Valtuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja vuonna 2003 noin 50 milj. euroa, vuonna 2004 noin 33,6 milj. euroa ja vuonna 2005 noin 16,4 milj. euroa. Maanrakennustöiden kustannustason nousun vuoksi on Kouvola Pieksämäki hankkeen kustannusarviota nostettu 7,2 milj. euroa ja Lappeenranta Parikkala hankkeen kustannusarviota 1,7 milj. euroa. Kokkola Oulu päällysrakenteen uusimishanketta on laajennettu myös rataosalle Seinäjoki Kokkola. Kustannusarvio nousee 48,8 milj. eurolla 67,3 milj. eurosta 116,1 milj. euroon. Valmistumisaika siirtyy kahdella vuodella vuoteen Uutena eriteltynä hankkeena on Oulu Rovaniemi, kustannusarvioltaan 29,9 milj. euroa päällysrakenteen uudistamiseksi liittyen rataosuuden sähköistykseen. Kiireellisenä hankkeena aloitetaan Pieksämäki Kuopio rataosan päällysrakenteen uusiminen. Hankkeen kustannusarvio on 27,8 milj. euroa talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Rataverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää radanpidon kehittämishankkeisiin sekä Ratahallintokeskuksen hallintaan kuuluvien talojen uudisrakentamisen menoihin. Ratahallintokeskus saa tehdä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu valtiolle menoja myöhempinä vuosina enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Kehittämishankkeiden budjetointia on muutettu siten, että kaikki uudet hankkeet budjetoidaan momentille Tälle momentille budjetoidaan keskeneräisten hankkeiden määrärahat. Kustannustason nousun takia on kustannusarvioita nostettu seuraavien hankkeiden osalta: Helsinki Tampere 10,9 milj. euroa, Tuomioja Raahe 0,8 milj. euroa, Oulu Rovaniemi 5,9 milj. euroa sekä kulunvalvonnan ratalaitteet 0,8 milj. euroa. Hankkeen Helsinki Tampere rahoitukseen käytetään myös perusradanpidon rahoitusta 27,9 milj. euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Kehittämisinvestointien alustava suunnitelma on seuraava: Arvioidut v Valmis Kustannusarvio Käytetty kustannukset milj. milj Helsinki Tampere, tason nosto ,4 127, Tuomioja Raahe, sähköistys ,4 8,5 841 Oulu Rovaniemi, sähköistys ,1 7, Kulunvalvonnan ratalaitteet ,8 69, Kulunvalvonnan III-vaihe ,5 5, Tasoristeykset pääradoilla Talonrakennukset 841 Kehittäminen yhteensä 319,2 217, Valtuuden käytön johdosta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 29 milj. euroa vuonna 2003, 29 milj. euroa vuonna 2004 ja 12 milj. euroa vuonna talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Eräät ratahankkeet (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää sellaisten nimettyjen ratahankkeiden menojen maksamiseen, joiden sopimiseen on momentilla myönnetty sopimusvaltuus. Hanke-erittely: Ratahallintokeskus oikeutetaan solmimaan sopimukset Oulu Iisalmi/Vartius rataosan sähköistyksestä enintään 70,6 milj. euron kokonaiskustannusten määrästä sekä Tikkurila Kerava 4. raiteen rakentamisesta siten, että valtion rahoituksen osuus on enintään 40,4 milj. euroa. Ratahallintokeskus oikeutetaan solmimaan sopimuksia myös Kerava Lahti -oikoradasta enintään 336,4 milj. euron kokonaiskustannusten määrästä. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu ja sen määräraha on muutettu arviomäärärahaksi. Momentille on aiemmin budjetoitu Helsinki Leppävaara -kaupunkiradasta aiheutuneet menot. Sopimusvaltuus Määrärahaa Määräraha Rahoitustarve käytetty v myöhemmin Valmis milj. milj. milj. milj. UUDET HANKKEET Oulu Iisalmi/Vartius, sähköistys ,6-4 66,6 Tikkurila Kerava, 4. raide , ,4 Kerava Lahti, oikorata , ,4 Yhteensä 447, ,4 Hankkeista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2003 noin 115 milj. euroa, vuonna 2004 noin 108,4 milj. euroa, vuonna 2005 noin 98 milj. euroa sekä vuonna 2006 noin 92 milj. euroa. Hankkeiden perusteluna esitetään seuraavaa: Oulu Iisalmi/Vartius rataosan sähköistys on viimeinen osuus Pohjois-Suomen sähköistystä. Hankkeen hyötykustannussuhde on 2,0. Rataosan pituus on 369 km. Hankkeen avulla suurin osa Pohjois-Suomen junaliikenteestä saadaan sähköistyksen piiriin. Hyödyt kohdistuvat sekä henkilö- että tavaraliikenteelle. Suurimmat tavaravirrat kulkevat Raahen ja Vartiuksen välillä. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 70,6 milj. euroa. Hankkeen kustannusten arvioidaan olevan vuonna 2002 noin 4 milj. euroa, vuonna 2003 noin 15 milj. euroa, vuonna 2004 noin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 18 milj. euroa, vuonna 2005 noin 18 milj. euroa sekä vuonna 2006 noin 15,6 milj. euroa. Tikkurila Kerava kaupunkiratahanke on jatkoa nykyiselle Helsinki Tikkurila kaupunkiradalle. Hankkeen avulla voidaan lähi- ja kaukojunaliikenne erottaa omille raidepareilleen. Hanke on osa pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja se toteutetaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Varsinaiset rakentamistyöt kestävät kaksi vuotta. Hanke valmistuu vuonna Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 52,5 milj. euroa, josta valtion rahoitusosuus on sopimuksen mukaan 40,4 milj. euroa. Hankkeen kustannusten arvioidaan olevan vuonna 2002 noin 15 milj. euroa, vuonna 2003 noin 15 milj. euroa sekä vuonna 2004 noin 10,4 milj. euroa. Kerava Lahti -oikorata on osa yleiseurooppalaista TEN-liikenneverkkoa ja sen prioriteettihanketta Pohjolan kolmio. Rata poistaa liikenteellisen pullonkaulan pääradalta ja parantaa koko rautatieliikennejärjestelmän toimivuutta. Uutta rataa rakennetaan 63 kilometriä. Oikorata lyhentää matkaa Helsingistä itäiseen Suomeen ja Venäjälle noin 26 km ja matka-aikaa nykytilaan verrattuna noin 40 minuuttia. Lahden suuntaan oikorata avaa uuden kasvukäytävän. Hankkeen hyötykustannussuhde on 2,0. Radalla voidaan liikennöidä nopeudella 200 km/h. Hanke valmistuu vuonna Hankkeen kustannukset ovat 336,4 milj. euroa, josta on tarkoitus rahoittaa vuonna 2002 noin 15 milj. euroa, vuonna 2003 noin 85 milj. euroa, vuonna 2004 noin 80 milj. euroa, vuonna 2005 noin 80 milj. euroa ja vuonna 2006 noin 76,4 milj. euroa. Tarkoituksena on ottaa käyttöön erillisenä ratamaksuna investointimaksu, jolla rahoitetaan investoinneista aiheutuneita menoja hankkeen valmistumisen jälkeen. Investointimaksun perusteita selvitetään erikseen. Maksukertymäksi arvioidaan 15 vuoden kuluessa yhteensä vähintään 60 milj. euroa. Hankkeen rahoitukseen on tarkoituksena hakea myös TEN-rahoitusta talousarvio talousarvio tilinpäätös Radioverkon rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää radanpidon radioverkon rakentamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Hankkeeseen on myönnetty 11,4 milj. euroa vuonna Loppurahoitus 16,8 milj. euroa tarvitaan vuosina 2004 ja Hanke valmistuu vuonna talousarvio tilinpäätös Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää rataverkosta, radanpidosta ja rataverkon käyttämisestä annetun lain mukaista toimintaa varten hankittavien maa-alueiden ja korvausten sekä kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) mukaisten kiinteistötoimitusmaksujen maksamiseen talousarvio talousarvio lisätalousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5