Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 3 1 Ole hyvä ja vasta kysymyksiin tähän paperiin ja pyri kirjoittamaan selkeällä käsialalla. Palauta vastaukset niitattuina. En ota vastaan myöhässä palautettuja tehtäviä riippumatta myöhästymissyystä eikä sähköpostitse palautettuja tehtäviä. Postitse tehtävät voidaan palauttaa osoitteella: Piia Aatola, Taloustieteen laitos, PL 28 (Koetilantie 5), 00014 Helsingin yliopisto. Tehtävät koskevat M&T (2006) luvut 13 15, 17. Opiskelijan nimi Opiskelijan numero Tein laskutehtävät yksin kyllä ei (rastita sopiva kohde) Tein laskutehtävät yhteistyössä seuraavien opiskelijoiden kanssa Tehtävä 1 M&T 2006, luvut 13 & 14 (Tehtävän lähde M&T 2008 luku 14 tehtävä 6) Yhteensä 0,5 pistettä Tehtävän oppimistavoite: Tavoitteena on oppia ymmärtämään, miten yrityksen voitto muodostuu, rajatuottavuuden ja rajakustannusten käsite sekä laskemaan ko. käsitteet annettujen tietojen pohjalta. Taulukossa on esitetty yrityksen kokonaiskustannukset ja kokonaistulot annetuilla määrillä: Määrä 0 1 2 3 4 5 6 7 Kokonaiskustannus 8 9 10 11 13 19 27 37 Kokonaistulo 0 8 16 24 32 40 48 56 Keskimääräiset 8 9 5 3.67 3.25 3.8 4.5 5.3 kustannukset Keskimääräiset tulot 0 9 8 8 8 8 8 8 Voitto -8-1 6 13 19 21 21 19 Rajatulo 8 8 8 8 8 8 8 Rajakustannus 1 1 1 2 6 8 10 a) Täydennä taulukon tyhjät, harmaat kohdat. 1. Laske siis yrityksen keskimääräiset kustannukset, keskimääräiset tulot ja voitto jokaisella tuotetulla määrällä. Kuinka paljon yrityksen tulisi tuottaa, jotta se maksimoisi voittoaan: 5 tai 6 yksikköä 2. Laske rajatulo ja rajakustannus jokaiselle tuotetulle lisäyksikölle. b) Missä pisteessä rajatulo ja rajakustannus ovat yhtä suuret? 5 ja 6 tuotetun yksikön välillä.
c) Kommentoi a) ja b) kohdan tuloksia: 2 Siten molemmilla tarkasteluilla saadaan sama tulos. Yritys maksimoi voittoaan pisteessä, jossa rajatulo on yhtä suuri rajatuoton kanssa. OPETUS: Taulukosta nähdään, että yritys on kilpailullinen yritys, koska sen rajatuotos on kaikilla tuotannontasoilla sama. Muistetaan, että kilpailullisella yrityksellä rajatuotto ei muutu tuotetun määrän muuttuessa, vaan p=mr (=MC). Markkinat, joilla yritys on, ei kuitenkaan ole pitkän aikavälin tasapainossa, koska yritys tekee positiivista voittoa. Positiivinen voitto houkuttelee kilpailijoita markkinoille.
Lähde: Hubbard & O'Brien (2008, 343) Tehtävä 2 (M&T 2006, luku 13) Yhteensä 0,5 pistettä Tehtävän oppimistavoite: Tavoitteena on oppia ymmärtämään, miten keskimääräiset tuotantokustannukset ja rajakustannukset vaikuttavat yrityksen tuotantopäätökseen. 3 Olet valmistunut yliopistosta ja olet nykyään töissä tuotantopäällikkönä yrityksessä XXX. Yrityksen tuotantokustannukset ovat seuraavat: Tuotos Q Keskimääräiset kokonaiskustannukset ATC 500 200 501 201 Nykyinen tuotantotaso on 500. Uusi asiakas haluaa ostaa yhden yksikön tuotetta. Jos päätät tyydyttää asiakkaan kysynnän, sinun tulee kasvattaa tuotantoa yhdellä yksiköllä. Asiakas on valmis ostamaan tuon yksikön 450 eurolla. Pitäisikö sinun hyväksyä asiakkaan tarjous? Perustele vastauksesi. Vastaus: Yrityksen ei kannata hyväksyä tarjousta. Kuten näkyy taulukosta, se vähentäisi voittoa, koska kustannukset kasvaisivat 701 euroa ja tulot vain 450 euroa. Tuotos Q Keskimääräiset Kokonaiskustannukset kokonaiskustannukset ATC TC = Q x ATC Rajakustannukset MC = DTC/DQ 500 200 500*200 = 100 000 501 201 501*201 = 100 701 701 Kustannuksen lisäys (MC), kun siirrytään tuottamaan 500 yksikön sijasta 501 yksikköä on muutos kokonaiskustannuksissa. Eli 100 701 100 000 = 701. Lisätulo (MR), jonka yritys saa viimeiseltä yksiköltä on hinta eli 450 euroa. On selvää, että lisäkustannus on suurempi kuin lisätulo: MC > MR=P, joten yhtä lisäyksikköä ei kannata enää tuottaa. Muista, että rajakustannus muodostetaan kokonaiskustannusten avulla! Kokonaiskustannukset saa taas muodostettua keskimääräisten kustannusten avulla. On totta, että yritys tuottaa edelleen voittoa: TR TC = (501*450) (501*201) = 225 450 100 701 = 124 749, mutta voitto on pienenemässä. Jos yritys pitää tuotantonsa tasolla 500 yksikköä, niin voitto on suurempi : TR TC = (500*450) (500*200) = 225 000 100 000 = 125 000 (> 124 749!). Ja yritysten tavoitteenahan on maksimoida voitot. Yleisemmin voidaan sanoa, että kun ATC on kasvussa, niin MC > MR (lisäkustannukset suuremmat kuin lisätulot) ja voitot ovat pienenemässä (täydellinen kilpailu). Muistathan, että ATC-käyrä on U:n muotoinen ja tehokas tuotannon taso on käyrän pohjalla. Niin kauan, kun
ollaan käyrän laskevalla osuudella MR > MC (lisätulot suuremmat kuin lisäkustannukset) ja voitto kasvaa tuotannon kasvaessa. ATC-käyrän pohjalla tehokkaalla tasolla MR=MC. Tähän pisteeseen saakka kannattaa lisätä tuotantoa. 4 Opetus: Päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon rajakustannukset (esim. tässä tapauksessa 701) eikä keskimääräisiä kustannuksia. Jälkimmäiset voivat johtaa harhaan. Muista tehdä tuotantopäätös tarkastelu aina rajasuureiden avulla.
Tehtävä 3 Täydellinen kilpailu M&T luku 14 (Tehtävän lähde: M&T 2008, luku 14, tehtävä 11) Yhteensä 1 piste, kukin kohta 0,33 pistettä. 5 Tehtävän oppimistavoite: Tavoitteena on oppia ymmärtämään, miten yrityksen ja markkinoiden tarjonta sopeutuu ulkoisiin muutoksiin ja havainnollistamaan muutoksia graafisesti. Oleta, että kullankaivuutoimiala on kilpailullinen. a) Havainnollista kuvaajilla sekä toimialan että yhden, edustavan yrityksen pitkän aikavälin tasapainoa. (katso kuvaaja alla) S=D1 Q1, P1. Koska toimiala on pitkän aikavälin tasapainossa, hinta on yhtä suuri min{atc}:n kanssa, joten yritys tuottaa määrän q1 eikä tee voittoa. b) Oletetaan, että kullan kysyntä kasvaa. Havainnollista a) kohdan kuvaajien avulla, mitä kultamarkkinoilla tapahtuu lyhyellä aikavälillä sekä koko toimialalle että yksittäiselle yritykselle. (kuvaaja alla) D1 D2. Lyhyellä aikavälillä hinta nousee P2, toimialan tuotanto nousee Q2. Koska nyt P>ATC, yritys tekee positiivista voittoa. c) Jos kullan kysyntä pysyy korkeana, mitä hinnalle tapahtuu ajan kuluessa? Onko uusi pitkän aikavälin hinta alhaisempi, korkeampi vai sama kuin b) kohdan lyhyen aikavälin tasapainossa? Kilpailullisilla markkinoilla yritysten voitto houkuttelee uusia yrityksiä markkinoille. Siten tarjontakäyrä siirtyy oikealle ja hinta laskee siten, että uusi hinta on alhaisempi kuin P2, lyhyen aikavälin tasapaino. Mutta koska kyseessä on kullankaivuu, hinta ei todennäköisesti laske takaisin pitkän aikavälin tasapainoon, koska kulta on ehtyvä luonnonvara, jonka louhiminen on kallista. Uusien, markkinoille tulevien yritysten kustannukset ovat todennäköisesti korkeammat kuin vanhoilla yrityksillä, joten tarjontakäyrä on kohoava. Pitkän aikavälin tp-hinta on korkeampi kuin alkuperäinen.
6 Piirrustusteknisiä huomioita (joista ei ole vähennetty pisteitä, mutta tentissä saatetaan vähentää): -Jos koordinaatiston akseleita ei ole nimetty tehtävänannossa, niin muista itse nimetä ne. -Muista aina nimetä kaikki käyrät. -Piirrä nuolet osoittamaan, miten käyrät liikkuvat tai selitä tekstissä, miten liike tapahtuu. -Muista, että ATC-käyrä on U:n muotoinen. -Muista, että MC-käyrä leikkaa ATC-käyrän jälkimmäisen minimikohdasta eli U:n pohjukasta.
Tehtävä 4 (M&T luvut 14, 15, 17) Monivalintakysymykset Tehtävän oppimistavoite: Tavoitteena on oppia ymmärtämään erilaisia markkinamuotoja ja niiden eroja. Rastita kussakin kohdassa oikea vastaus ja perustele vastauksesi tehtävän alle lyhyesti. Yhteensä 1 piste, kukin kohta 0,25 pistettä. 7 4.1 Markkinamuodot Mikä seuraavista markkinoista ovat Suomessa lähimpänä täydellisen kilpailun ehtoja? Mitä markkinamuotoja muut vaihtoehdot edustavat? a. autot b. kirjat c. hanavesi d. maito e. ravintolat Vastaus: Maito on lähimpänä täydellisen kilpailun markkinoita. Tehtävänannossa on ajateltu yksittäisiä maidontuottajia eli siis maitotiloja. Täydellinen kilpailu täyttää seuraavat ehdot: Kilpailu on täydellistä (engl. perfect competition) silloin, kun yritykset ovat hinnanottajia (engl. price takers) markkinoilla on paljon yrityksiä yksittäinen yritys ei pysty vaikuttamaan markkinahintaan yritykset toimivat ikään kuin markkinahinta olisi vakio markkinoille voi tulla ja sieltä pääsee pois vapaasti (engl. free entry and exit) kaikki valmistavat samanlaista, identtistä tuotetta jolloin tuotteella on vain yksi hinta Muut tuotteet edustavat parhaiten seuraavia markkinamuotoja: Kirjat, ravintolat: monopolistinen kilpailu Hanavesi: monopoli (luonnollinen) Autot: oligopoli 4.2 Monopoli Mikä seuraavista ei ole este markkinoille tulolle? Miksi? a. Yksittäinen yritys on hyvin suuri b. Hallitus antaa yksittäiselle yritykselle yksinomaisen oikeuden tuottaa tiettyä hyödykettä. c. Tuotantokustannukset tekevät yhdestä tuottajasta tehokkaamman kuin suuri määrä tuottajia. d. Yksi yritys omistaa avainresurssin kokonaan.
Vastaus: a)yksittäinen yritys on hyvin suuri. Markkinoilla olevan yrityksen koko ei ole este muiden yritysten markkinoille tulolle. Asia erikseen on, saavatko markkinoille tulevat yritykset jalansijaa. Kolme muuta kohtaa: b) Laillinen monopoli (esim. Veikkaus, Alko), c) Luonnollinen monopoli (kuten kaukolämpö, hanavesi), d) Resurssin omistukseen perustuva monopoli (muut eivät pääse käsiksi resurssiin, esim. DeBeers). 8 4.3 Monopolistinen kilpailu Mikä seuraavista väittämistä on väärin? Miksi? a. Yritys monopolistisessa kilpailussa voi ansaita taloudellista voittoa lyhyellä aikavälillä. b. Monopolistisesti kilpaileva yritys on hinnanottaja. c. Monopolistisessa kilpailussa nollavoittoehto pitkällä aikavälillä tarkoittaa, että P = ATC eli hinta on yhtä kuin keskimääräinen kokonaiskustannus. d. Voittoa maksimoidessaan yritys asettaa tuotannon tasolle, jossa MR = MC. Vastaus: Väärin on väittämä kohdassa b. Täydellisen kilpailun markkinoilla oleva yritys on hinnanottaja. Monopolistisesti kilpaileva yritys ei ole täydellisen kilpailun markkinoilla tuotedifferentaation vuoksi ja kohtaa siten laskevan kysyntäkäyrän. Yritys on siis pikemminkin "hinnan etsijä". Kaikki kolme muuta väittämää ovat oikein. 4.4 Täydellinen kilpailu. Mikä seuraavista on oikea väittämä tehtävänantoon? Miksi? Tehtävänanto: Puutarha kasvattaa kesäkukkia ja myy niitä yksikköhinnalla 2. Puutarhan kokonaiskustannukset päivää kohden ovat 300, joista muuttuvien kustannusten osuus on 100. Miten puutarhan kannattaa toimia, jos se myy päivässä 120 kukkaa? a. Puutarha pitää lyhyellä aikavälillä tuotantoseisokin, koska tulot eivät kata kuluja. b. Puutarha jatkaa tuotantoaan, koska se saa taloudellista voittoa. c. Puutarhan kannattaa jatkaa kukkien tuotantoa, koska kiinteät kustannukset ovat lyhyellä aikavälillä upotettuja kustannuksia. d. Puutarha voi pysytellä markkinoilla pitkällä aikavälillä, koska kokonaistulot kattavat kiinteät kustannukset. Vastaus: Muodostetaan ensin päätöksenteon kannalta oleelliset tiedot: -Puutarhan myyntitulot ovat 120*2= 240. -Puutarhan kokonaiskustannukset TC ovat 300, joista muuttuvat kustannukset VC = 100 ja kiinteä kustannukset FC = 200. -Keskimääräiset kokonaiskustannukset ATC = 300/120 = 2,5
-Keskimääräiset muuttuvat kustannukset AVC = 100/120 = 0,83 -Keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC = 200/120 = 1,67 9 Oikea väittämä on kohta c. Tiedetään, että lyhyellä aikavälillä yrityksen kannattaa jatkaa tuotantoaan, jos hinta ylittää keskimääräiset muuttuvat kustannukset (P > AVC). Kiinteät kustannukset ovat uponneita eli niitä ei saada realisoitua rahaksi lyhyellä aikavälillä. Niitä ei siis tarvitse huomioida lyhyellä aikavälillä. Voit tarkistaa, että yrityksen tappio on lyhyellä aikavälillä suurempi, jos se pitää tuotantoseisokin: Tappio, jos tuotetaan, on TR TC = 240 300 = -60 Tappio, jos on tuotantoseisokki, on kiinteiden kustannusten suuruinen: -200. (Kiinteät kustannukset pitää väistämättä maksaa, esim. investointeihin otetun lainan lyhennykset ja korot). -200 on suurempi tappio kuin -60. Tuottaminen lyhyellä aikavälillä siis kannattaa enemmän kuin tuotantoseisokki, koska tällöin saadaan katettua muuttuvat kustannukset ja osa kiinteistä kustannuksistakin (140 ). Kohta a. on siis väärin. Pelkkä tulojen ja kokonaiskustannusten katsominen ei riitä. Kun on kyse lyhyestä aikavälistä, pitää selvittää, mikä on tulojen ja muuttuvien kustannusten suhde. Kohta b. on väärin, koska yritys ei saa voittoa: TR TC = -60. Kohta d. on väärin, koska pitkällä aikavälillä on kiinnitettävä huomiota kaikkiin kustannuksiin siis sekä muuttuviin että kiinteisiin.
Tehtävä 5 Monopolistinen kilpailu (Lähde M&T 2008, luku 17, tehtävä 10) Yhteensä 1 piste, a-kohta 0,4 pistettä, b-kohta 0,4 pistettä ja c-kohta 0,2 pistettä. 1 Tehtävän oppimistavoite: Tavoitteena on oppia ymmärtämään monopolistisen kilpailun luonnetta ja sen eroa täydelliseen kilpailuun nähden. Panadol-särkylääkkeen valmistajat mainostavat tuotettaan varsin paljon ja Panadolin kuluttajat ovatkin hyvin lojaaleja alkuperäiselle lääkkeelle. Rinnakkaislääkkeen (engl. generic) tuottajat eivät puolestaan mainosta tuotettaan lainkaan, ja näiden tuotteiden kuluttajat ostavatkin halvimman saatavilla olevan paracetamol-särkylääkkeen. Oleta, että Panadolin ja rinnakkaislääkkeen rajakustannukset ovat identtiset ja kasvavat tuotannon kasvaessa. Oleta myös, että rajakustannuskäyrien kulmakerroin on vakio (ts. käyrä on suora). a) Piirrä kuvaaja, jossa havainnollistat Panadolin kysyntä-, rajatulo- ja rajakustannuskäyrät. Merkitse tasapainohinta ja tasapainohinnan ja rajakustannuksen välinen erotus, mikäli se ei ole nolla. b) Piirrä kuvaaja, jossa näytät rinnakkaislääkkeen kysyntä-, rajatulo- ja rajakustannuskäyrät. Merkitse tasapainohinta ja tasapainohinnan ja rajakustannuksen välinen erotus, mikäli se ei ole nolla. c) Kummalla yrityksellä, se joka tuottaa Panadolia vai se, joka tuottaa rinnakkaislääkettä, on suurempi kannustin kehittää ja toteuttaa hyvän tuotannon takaava laadunvarmistusjärjestelmä? Perustele. Vastaus: Alla oleva kuvaaja näyttää Panadolin kysyntä-, rajatulo- ja rajakustannuskäyrät. Panadolin hinta on Pb (b = brand), rajakustannus on MCb. On helppo nähdä, että Pb MCb > 0 P, MC, MR Rajakustannus MC Pb MCb Kysyntä Rajatulo MR Qb Q
Alla oleva kuvaaja näyttää rinnakkaislääkkeen kysyntä-, rajatulo- ja rajakustannuskäyrät. Lääkkeen hinta on Pg (g = generic), rajakustannus on MCg. On helppo nähdä, että Pbg MCg= 0 1 P, MC, MR Rajakustannus MC Pg Kysyntä = rajatulo MR Qg Q Huom. täydet pisteet b-kohdasta on saanut myös, jos on ajatellut rinnakkaislääkemarkkinoilla olevan monopolistisen kilpailun, mutta on piirtänyt vastauksessaan loivemman kysyntäkäyrän kuin Panadolille ja näin ollen pienemmän mark-upin. Piirrustusteknisiä huomioita: -Nimeä aina käyrät ja akselit -Kysyntäkäyrä D ja rajatulokäyrä MR eivät monopolistisessa kilpailussa (tai monopolilla) kulje samansuuntaisesti. Niiden lähtöpiste on y-akselilla sama, mutta ne erkaantuvat toisistaan (ks. ylempi kuva). c. Panadolin tuottajalla on suurempi kannustin perustaa laadunvarmistusjärjestelmä. Panadol ei kilpaile hinnalla, vaan luodulla brändillä ja sen imagolla. Ongelmat tuotteen laadussa vahingoittaisivat imagoa ja alentaisivat brändin arvoa.