Sivu 1 Lauritsalan keskustan kehittäminen 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1 Johdanto 1.2 Suunnitteluprosessi 1.3 Suunnittelualue 1.4 Suunnittelun tavoitteet 1.5 Maanomistus 1.6 Maakuntakaava ja yleiskaava 1.7 Ajantasa-asemakaava 1.8 Väestö ja mielipidetiedustelut 1.9 Suunnittelun rajoitukset 1.10 Pysäköintiselvitys 1.11 Piirteitä Lauritsalan kaupunkikuvasta 2. Suunnitelma 2.1 Lauritsalan keskustavisio 2.2 Liikenne 2.3 Palvelut 2.4 Maankäyttö 2.5 Korttelisuunnitelmat 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1 Johdanto Lauritsala on Sammonlahden ohella toinen Lappeenrannan aluekeskuksista. Lauritsala oli itsenäinen kauppala vuoteen 1967, jolloin se liitettiin yhdessä Lappeen kunnan kanssa Lappeenrannan kaupunkiin. Lauritsala on säilynyt omaleimaisena ja identiteetiltään vahvana kaupunginosana liitoksen jälkeenkin. Kuitenkin sen kaupallinen painoarvo on vähentynyt sen menetettyä kuntakeskuksen roolin. Tämä kehitys on jatkunut kaupan yleisen keskittymisen ja yksikkökoon kasvun takia. Lauritsalalaiset hakevat kyllä lähipalvelut omasta keskustastaan, mutta muut palvelut Lappeenrannasta ja sen uusista kaupan keskittymistä. Myös väestörakenteessa on tapahtunut kehitystä väestön ikääntymisen suuntaan. Toisaalta kasvua ja kehitystä on tapahtunut uusien alueiden (Kanavansuu, Mustola, Kanavan eteläranta jne) rakentumisen myötä. Alueella on kuitenkin vielä runsaasti maankäytön kasvupotentiaalia sekä yksittäisinä tontteina ja kortteleina, että kokonaan uusien alueidenkin käyttöön oton kautta. Alueen ylivoimainen identiteettitekijä, Saimaan kanava, on koko lailla hyödyntämättä maisemallisena tekijänä tai esim. kokonaan uuden asuntoalueen vetovoimatekijänä (nk. Kanavakaupunki). Myös Mustolaan Lauritsalan välittömään läheisyyteen ollaan kaavoittamassa ja toteuttamassa kaupan suuryksikköä, jonka vaikutukset Lauritsalan ja koko Lappeenrannan kaupalliseen rakenteeseen tulevat olemaan huomattavia. Lappeenrannan itäisen alueen osayleiskaavan laatiminen on alkamassa, tämän suunnitelman tarkoitus on palvella kaavan laatimista Lauritsalan keskustan maankäytön ja liikenteen osalta. 1.2 Suunnitteluprosessi Viimeisin Lauritsalan alueen ja keskustan kehittämisprosessi käynnistettiin tammikuussa 2011 Lauritsalan alue- ja liikekeskuksen kehittämissuunnitelmalla, jonka loppuraportti valmistui 28.10.2011. Suunnitelmaa työstettiin varsin vuorovaikutteisesti yhdessä asukkaiden, liike-elämän ja asukasryhmien kanssa ja se päätyi listauksiin useista konkreettisista ja välittömistä parannusehdotuksista asuin- ja julkisessa ympäristössä. Laajempimittakaavainen projekti Lauritsalan maankäytön, liikenteen ja palvelurakenteen kehittämiseksi käynnistettiin syksyllä 2011. Se sai nimekseen Lauritsalan keskustan kehittäminen, ja sen tavoitevuodeksi asetettiin v. 2020. Projektin tekijöiksi valittiin kaupungin puitesopimuksien nojalla Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Sito Oy, Pakse Oy ja Tuomas Santasalo ky. Hanketta johtamaan valittiin sama ohjausryhmä, joka johti myös alue- ja liikekeskuksen suunnittelua: Lappeenrannan kaupunki: Pasi Leimi (pj), Markku Heinonen, Jussi Salo, Erkki Jouhki, Hannu Tolonen, Timo Hämäläinen, Pasi Toropainen, Seppo Ylitalo, Risto Kantola, Pia Mantere (siht) Asukastoimijat Anne-Maija Laukas, Jouko Kuivalainen, Hanna Holopainen, Pekka Rossi, Raija Suuronen Yrittäjät Olli Nousiainen, Esa Kuokkanen Saimaan Ruori Esko Hovi, Hannu Kontunen Seurakunta Teijo Kankkunen Lauritsalan Luukkaantori 24.10.2011 Ohjausryhmä kokoontui säännöllisesti (n. 1 kerta / kk) ja ohjasi ja teki projektin sisältöä koskevat päätökset. Ohjausryhmä piti kaksi workshop-tilaisuutta, joissa ryhmä työsti suunnitteluratkaisuja konsulttien johdolla. Workshop-tulokset toimivat aina niitä seuranneen jatkosuunnittelun pohjana.
Sivu 2 1.3 Suunnittelualue Lauritsalan keskustan kehittämissuunnitelma tehtiin oheisen kartan punaisella rajatulle alueelle. Vaikutustarkastelu ulottui sinisellä rajatulle alueelle. Lauritsalan torin alue ja liikekeskuksen kortteli suunniteltiin suuremmalla tarkkuudella. Keskustan tiivistämisen ja asuinpohjan kasvattamisen mahdollisuuksia tutkittiin lisäksi useilla tarkemmilla asuinkorttelisuunnitelmilla. 1.5 Maanomistus Alueen maanomistustilanne selviää oheisesta kartasta. Kaupunki omistaa (merkitty karttaan vihreällä) kaikki yleiset alueet ja katualueet, samoin joitain kerrostalotontteja ja joitain vanhempia omakotialueita osittain. Myös muutama aivan keskeinen liiketontti on kaupungin omistuksessa. Muut alueet ovat yksityisomistuksessa, seurakuntien omistuksessa tai Lappeenrannan Yritystilan omistuksessa. LPR Yritystila SRK Suunnittelualue ja suunnitelman vaikutusalue 1.4 Suunnittelun tavoitteet Lauritsalan osayleiskaavan laatiminen on alkamassa, tämän suunnitelman tarkoitus on pohjustaa alueen osayleiskaavan muuttamista ja mahdollisia asemakaavamuutoksia. Lauritsalan keskustan kehittämissuunnitelman tavoitteeksi asetettiin löytää uusia ratkaisuja Lauritsalan keskustan yleisten ja julkisten sekä asuinalueiden kehittämiseksi. Näillä toimenpiteillä Lauritsalaa kehitetään toimivaksi aluekeskukseksi, viihtyisäksi ja omaleimaiseksi asuinalueena sekä kaupallisesti menestyväksi kauppapaikaksi. Tavoitteena on niin ikään parantaa Lauritsalan keskustan saavutettavuutta, liikenne- ja asiointiympäristöä, esteettömyyttä ja turvallisuutta sekä yleisten alueiden visuaalista ja toiminnallista laatua. Suunnitelman tavoitevuosi on 2020. SRK Suunnittelualueen maanomistus LPR Yritystila Liikekeskustan korttelin osalta tavoitteena on löytää välittömiä realistisia ratkaisuja ja toimenpiteitä korttelin toiminnalliseksi ja kaupalliseksi kehittämiseksi.
Sivu 3 1.6 Maakuntakaava ja yleiskaava Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti 21. joulukuuta 2011 Etelä-Karjalan maakuntakaavan, jossa osoitetaan maakunnan tärkeimmät alueidenkäyttötarpeet seuraavan 15 25 vuoden aikana. Maakuntakaava korvaa Etelä-Karjalan vuonna 2001 vahvistetun seutukaavan. Kaava mahdollistaa rakentaa Mustolaan valtatie 6 ja Nuijamaan tien välittömään läheisyyteen yhden kaupan suuryksikön. Alue on Lauritsalan keskustasta vain 2...3 km:n päässä. Maakuntakaavakartan Lauritsalaa koskeva osa on ohessa. 1.7 Ajantasa-asemakaava Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava, joka on vahvistunut kortteleittain eri aikaan. Kaavoitus on edennyt tarpeen mukaan usein myös tonttikohtaisilla asemakaavoilla. Ajantasa-asemaakaava selviää oheisesta kaavakoosteesta. Yleiskaava Lappeenrannan voimassa oleva, koko kaupunkimaisen alueen kattava keskustaajaman yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.6.1987. Sitä tarkistettu 10.1.1994 ja 25.10.1999. Lappeenrannan itäisen alueen osayleiskaavan laatiminen on käynnistymässä, kaava laaditaan vv. 2012-2014. Ote maakuntakaavakartasta Lauritsalan osalta Ajantasa-asemakaavakooste suunnittelualeueelta
Sivu 4 1.8 Väestö ja mielipidetiedustelut Väestörakenne Oheinen taulukko selvittää Lauritsalan väestötilannetta ja ikärakennetta sekä perhekuntien kokoa: - suunnittelualueella (punaisella karttaan merkitty alue) asui vuoden 2011 alussa 2147 asukasta ja 518 perhekuntaa. Yksin asuvia oli 33%. - suunnittelun koko vaikutusalueella (sininen rajaus) asukkaita oli 7363 ja perheitä 2016. Yksin asuvia oli 20%. - koko Lauritsalassa samat luvut ovat 13908 asukasta ja 3924 perhettä, yksin asuvien osuus 17,5 %. Ikärakenteeltaan Lauritsalan keskusta (suunnittelualue) poikkeaa jonkin verran muusta Lauritsalasta painottuen vanhempaan ikäryhmään: - keskustassa alle työikäisiä on 19%, opiskelu- ja työikäisiä 56 % ja eläkeikäisiä 25% - koko Lauritsalassa on alle työikäisiä 25%, opiskelu- ja työikäisiä 59% ja eläkeikäisiä 17%. Asukastyytyväisyystutkimus 2010 Lappeenrannan kaupunki teetti v. 2010 Saimaan ammattikorkeakoulun Liiketalouden osastolla oppilastyönä asukasviihtyvyystutkimuksen. Tutkimus teetettiin 157 lappeenrantalaiselle, jotka asuivat eteläisellä, itäisellä ja läntisellä alueella. Vastanneet olivat yleisesti tyytyväisiä turvallisuuteen ja koulupalveluihin. Kaikilla alueilla sekä nuorten ryhmässä näiden ominaisuuksien keskiarvot nousivat yli kahdeksan. Vastanneiden mielestä heidän asuinalueidensa liikunta- ja harrastuspaikoissa, viihtyvyydessä sekä liikenneyhteyksissä on kehittämisen varaa. Oman asuinalueen ja kaupungin tiedottamisessa koettiin myös olevan parannettavaa. Tiedottamisen parantamiseksi vastaajat ehdottivat lisää näkyvyyttä kaupungin Internet-sivuilla ja paikallislehdissä. Vastaajat toivoivat myös tapahtumakalenterin tekemistä ja jakelulehtisten jakamista suoraan koteihin. Vastaajien avoimista vastauksista ilmeni, että jokaiselle alueelle toivottiin lisää liikuntapaikkoja ja muita ulkoilumahdollisuuksia. Jo olemassa olevia liikuntamahdollisuuksia ja -paikkoja toivottiin parannettavan. Myös kerhotoimintaa ja muuta ohjattua toimintaa toivottiin lisää eri-ikäisille. Vastaajien mielestä alueittain tulisi panostaa jo olemassa olevien liikuntapaikkojen, kuten kenttien ja hallien sekä koulujen salien hyötykäyttöön. Lauritsalalaisten vastaukset eivät merkittävästi eronneet muiden alueiden vastauksista. Heidän asukastyytyväisyytensä voidaan olettaa olevan samalla tasolla kuin muiden kaupunginosienkin asukkaiden. Asukasviihtyisyystutkimuksesta on olemassa kattava raportti.
Sivu 5 1.9 Suunnittelun rajoitukset Osa suunnittelualueesta on maakuntakaavassa merkitty Kaukaan teollisuuslaitosten takia nk. Seveso II -direktiivin mukaiseen konsultointivyöhykkeeseen (Sev-aluerajaus). Rajaus on ohjeellinen ja se tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Vyöhykettä koskee seuraava suunnittelumääräys: Vaarallisia kemikaaleja käyttävää tai varastoivaa laitosta ympäröivän konsultointivyöhykkeen yksityiskohtaiseen suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen kuten asuinalueiden, vilkkaiden liikenneväylien, yleisölle tarkoitettujen kokoontumistilojen ja sairaaloiden, päiväkotien tai koulujen sijoittamista vyöhykkeen sisälle on kaavaa laadittaessa pyydettävä Etelä- Karjalan Pelastuslaitoksen viranomaisen ja tarvittaessa TUKES:n lausunto. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon lainsäädännön tai muiden viranomaisten toimesta tehtävät konsultointialueiden mahdolliset muutokset. Käydyissä alustavissa neuvotteluissa on todettu, että uudisrakentaminen on yleensä mahdollista vyöhykkeelle, mutta asemakaavamuutokset on käsiteltävä Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa tältä osin tapauskohtaisesti. Normaaleja rakentamista rajaavia tekijöitä ovat myös teollisuus- ja liikennemelu, jotka täytyy eliminoida joko rakenteellisesti tai asemakaavamääräyksin.
Sivu 6 1.10 Pysäköintiselvitys 2011 Pysäköintitutkimuksen tavoitteena oli selvittää Lappeenrannan Lauritsalan kaupunginosan keskustan nykyinen asiakaspysäköintipaikkojen tarjonta ja niiden huipputuntikäyttö. Tutkimus kattaa yleiset pysäköintialueet, kadut sekä asiakas- ja henkilökuntapysäköinnin käytössä olevat pysäköintialueet. Tutkimusalue ja menetelmä Tutkimusalue kattaa Lauritsalan kaupunginosan kehittämisohjelman suunnittelu-alueen rajoittuen etelästä Lauritsalantiehen ja Muukontiehen, idästä Hallituskadusta Asemakatuun, Kuntokadusta Osulankatuun, pohjoisesta Luukkaankatuun sekä lännestä Lankisenkujaan ja Lauritsalan kirkkoon mukailevaan alueeseen. Tutkittavat pysäköintialueet ja pysäköintikohteet on esitetty karttakuvassa 1. Pysäköintialueet on rajattu toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi 1..14. Lauritsalan tutkimusalueen pysäköintipaikat (siniset invalidipysäköintejä, vihreät yleisiä pysäköintipaikkoja ja henkilökuntapysäköintipaikkoja) Aluejako toiminnallisiin kokonaisuuksiin
Sivu 7 Ajankohdat ja suoritustapa Nykyisten autopaikkojen käyttö on selvitetty pysäköintitutkimuksen avulla. Pysäköityjen autojen määrä tutkimuskohteessa on laskettu huipputuntiaikoina perjantaina 11.11.2011 klo 17.30 ja lauantaina 12.11.2011 klo 11.30. Tutkimusajankohdan sää oli aurinkoinen ja lämpötila oli noin +5 astetta. Tutkimusalueella olemassa olevat autopaikat on kartoitettu Google Maps palvelun avulla ja tehdyillä maastokäynnillä 7.11.2011 ja 8.11.2011. Tutkimuskohteesta laskettiin ja tarkistettiin todellisten parkkipaikkojen määrä sekä tarkempi sijainti. Pysäköintikohteiden pysäköintimaksut, mahdolliset aika- ja muut rajoitteet on kirjattu ylös ja pysäköityjen autojen määrät on laskettu tutkimuskohteesta. Laskennat suoritti Katariina Hämäläinen Saimaan ammattikorkeakoulusta. Taulukossa 1 on esitetty pysäköintikohteiden inventointitiedot. Laskentoja täydennettiin koko alueella perjantaina 20.1.2012 klo 15-16, jotta varmistettaisiin kaikkien viikon ruuhkahuippujen mukana olo tuloksissa. Täydennyslaskentaa tehtiin myös koulukeskusta ja terveyskeskusta ympäröivillä p-alueilla ja kadunvarsilla (alue 15, alla) maanantaina 23.1.2012 klo 11. Näin haluttiin saada koulukeskuksen ympäristön ruuhkahuippu mukaan selvitykseen. Tutkimustulokset Tutkimuksen tuloksena on saatu selville maksimi pysäköintikysyntä huipputunteina olemassa olevien pysäköintipaikkojen lukumäärään verrattuna kohteittain. Pysäköintitutkimuksen keskeisiä tuloksia ovat: - Koko tutkimusalueella yleistä pysäköintiä palvelevia paikkoja on paljon (noin 867) Vilkkaimpina ajankohtina autopaikoista on käytössä keskimäärin perjantaina 29,5 % ja lauantaina 17,2%. - Vähäistä autopaikkojen käyttöä tutkimusajankohtana selittää Lappeenrannan keskustan runsaampien palveluiden läheisyys ( välimatkaa noin 6km.) - Tutkimusalueen merkittävimmät pysäköintialueet ovat 1,2,3,4, 5 ja 9. Alueilla sijaitsevat tärkeimmät liikkeet ja palvelut. Näillä alueilla keskimääräinen käyttöaste pe oli noin 40% ja la oli noin 33%. - Tutkimusalueesta pysäköintikysyntä on suurinta tutkimusalueella 5 (käyttöaste keskimäärin 49%), sekä lauantaina että perjantaina. Kysynnän suuruutta voidaan selittää alueella olevalla ST-1- huoltoasemalla. Laskentaa suoritettaessa huomattiin, että autojen vaihtuvuus on suuri ja osa autoista pysäköi laittomille parkkipaikoille. - Alueilla 10,11 ja 14 tutkimusajankohtana (pe ilta, la) ei ollut käytännössä lainkaan käyttöä. Selityksenä on että alueella 10 olevat kadunvarsipaikat ovat enimmäkseen asukkaiden ja koulukyytien käytössä, alueella 11 sijaitsevat vain koulun henkilökunnalle tarkoitetut pysäköintipaikat ja alueella 14 sijaitsee Etelä- Karjalan Pesula, jossa ei ole toimintaa kuin arkisin virka-aikoina. - Tarkistuslaskennassa maanantaina klo 11 alueella 15 (alueet 7 ja 8 sekä osia alueesta 13) eli koulukeskuksen ja terveyskeskuksen vaikutusalueella käyttöaste oli aika korkea eli 66%.
Sivu 8 1.11 Piirteitä Lauritsalan kaupunkikuvasta Kaupunkikuvan analysointi ei ole eksaktia tiedettä, eikä sen laatua voida objektiivisesti selvittää. Kaupunkikuva on kunkin yksilön oma visuaalinen havainto tai kokemus kaupunkiympäristöstä. Koska se on yksilön havainto, se on jokaisella erilainen ja vaihtelee myös havaintokerroittain. Se on riippuvainen monista kokijan taustaan tai hetkeen liittyvistä tekijöistä. Asiaan vaikuttaa kokijan kiinnostus ympäristöstään ja esim. hänen tietoisuutensa ympäristön muotoutumisen historiasta, ehkä hänen koulutuksensakin. Samoin siihen vaikuttaa se, onko ympäristö hänelle tuttu vai uusi, liittyykö siihen muistoja tai kokemuksia, ja ovatko ne positiivisia vai negatiivisia. Kokemushetken olosuhteet vaihtelevat - esimerkiksi eri vuodenajat, vuorokaudenajat tai säätilat tuottavat erilaisia kokemuksia. Kokemus on myös hyvin erilainen sen mukaan tapahtuuko kokeminen hitaassa tai nopeassa vauhdissa. Vaikka kaupunkikuvan viitekehys on näin vaikeasti määriteltävissä, se ei tarkoita sitä etteikö hyvästä tai huonosta kaupunkikuvasta vallitsisi laajaakin yksimielisyyttä. Täytyy kuitenkin muistaa että koskaan kaikki ihmiset eivät näe asioita samalla tavalla, ja että jokainen on oman kaupunkikuvakokemuksensa kanssa yhtä oikeassa. Kaupunkikuvan tulkitsemisessa tai kommentoinnissa valokuvin on myös omat ongelmansa. Valokuva on rajattu ja pysäytetty kaksiulotteinen hetki tilanteesta, missä ollaan liikkeessä kolmiulotteisessa ympäristössä. Kuvan rajauksella ja kameran polttovälin valinnalla voidaan kaupunkikuvan osia sulkea pois, korostaa tai vääristää. Valokuvalla voidaan haluttaessa saada vaikutelma tilanteesta, joka ei vastaa ollenkaan paikalla olevien kokemusta. Valokuva manipuloi - haluttiinpa tai ei - ympäristöä ja todellisuutta muutenkin. Lähestyminen torille ja liikekeskukseen on sokkeloinen. Tori hahmottuu heikosti. Kaikesta edellä mainitusta huolimatta ja rajoitukset muistaen kaupunkikuvaa tulee kuitenkin voida arvioida. Kuvia on hyvä käyttää, koska visuaalinen viesti on pelkkää sanallista kommentointia todistusvoimaisempaa. Seuraavassa on analysoitu Lauritsalan keskustan kaupunkikuvallisia piirteitä kahden valokuvauspäivän kokemuksista ja kuvista. Näkemykset ja kuvattavat kohteet valikoituivat ympäristössä polkupyörävauhdilla liikkuen. Kuvauspäivä oli 24.10.2011. Vaikka kaupunki on kokijalle tuttua ympäristöä, on pyritty välittömään ja spontaaniin havainnointiin. Subjektiivisuutta ei ole siten yritettykään välttää. Lauritsalan kirkon profiili hallitsee kaupunkimaisemaa eri suunnilta. Aivan keskustassakin on epämääräistä ja huonosti hoidettua miljöötä. 1990-luvulla avattu uusi sisääntulo Lauritsalantietä pitkin Lappeenrannan suunnasta on näkymältään pienteollisuusmainen ja keskeneräinen. Lauritsalan keskustankin kaupunkikuva on väljää ja vihreää, paikoin suorastaan metsäistä.
Sivu 9 Liikekeskuksen kauppakäytävä on kapea ja julkisivuiltaan passiivinen. Kalusteet ovat raskaita ja kömpelöitä. Kortteli Yhtiestyönkadun ja Karjalantien välillä on vajaasti rakennettu ja osa toimijoista on lähtenyt. Keskeinen kortteli kaipaa tehokkaampaa uudisrakentamista. Toinen käytävä torilta johtaa liikekeskuksen sivuitse kirjastolle. Tämäkin käytävä on kapea ja vailla toimintoja. Korttelia ympäröivät kadut ovat ylimitoitettuja huonokuntoisia. Ruorikatu liikekeskuksen pohjoisreunalla on huoltokadun luonteinen ja liikerakennusten takapihaa. Tilaa riittää aivan keskustan liiketonteilla varastointiin ja vaikka veneiden talvisäilytykseen.
Sivu 10 Lauritsalan yritystalo edustaa komeasti lauritsalalaista pienteollisuutta ja yrittäjyyttä. Itse rakennus kaipaa korjausta. Se tarjoaa mahdollisuuksia moniinkin suuntiin. Funktionalismi on usein mainittu Lauritsalan omaksi arkkitehtuurityyliksi. Luukkaantoriln ja sen ympäristön vaaleissa julkisivuissa ja nauhaikkunoissa se esittäytyy puhtaimmillaan. Luukkaantorin onnistunutta uudisrakentamista. Aukio jäsentyy kaupunkitilana, jota puisto ympäröi. Luukkaantorin korkeahko uudisrakennus on jäsennöity onnistuneella julkisivumateriaalien valinnalla vastaamaan ympäristön mittakaavaa. Luukkaantoria uudistettiin 1990-luvulla. Pysäköintiä ja valaistusta uusittiin ja katualueita pinnoitettiin. Kauppakäytävä yrittää yhdistää Luukkaantorin ja kauppatorin. Tähän se on kuitenkin liian kapea, ahdas ja kalusteilla täytetty. Osa liikkeistä on siirtynyt muualle.
Sivu 11 Hallituskadun itäpään pehmeämpää funkista edustava rakennus on arkkitehtonisesti merkittävä - valitettavasti se lienee tullut tiensä päähän. Lauritsalantien ja Karjalantien väliin rakennettu liikekeskus 1980-luvulta on varsin matala ja vaatimaton. Yksittäistä puustoa on jäljellä sattumanvaraisesti. Rakennuksen liiketilojen kunto todistavat ajan menneen parhaiden päivien ohi. Luukkaantorin ja sen jatkeena olevan puiston varrella rakennukseton sijoitettu ryhdikkäästi vierekkäin kiinni toisiinsa. Eri aikakausien rakennustehokkuus vaihtelee. Melko tyypillinen näkymä Lauritsalan ydinkeskustassa, vaaleita nauhaikkunaisia taloja, vapaata metsäistä luontoa, laajoja asfalttipintoja ja vajaasti rakennettuja kortteleita. Hallituskadun ylimitoitettua katutilaa ja asfalttikenttää - kaavoitusajankohtansa tavan mukaan.
Sivu 12 Loppusyksystä Lauritsalan kauppatorin myyntitoiminnot ovat supistuneet minimiinsä. Luukkaantorin - Huoltokadun kiinteistö odottaa saneerausta. Puiston puolelta rakennuksen julkisivu on vielä kunnossa... Liikekeskustan liikkeet - kauppakäytävä - tori - pysäköintiale hahmottuu aikana sekavana kokonaisuutena.... mutta pihan puolelta - asuntojen sisäänkäyntipuolelta - olosuhteet eivät enää ole yhtä hyvät... Kauppakäytävää rajaa yksi suuri päivittäistavarakauppa, joka ei pysty pitämään käytävää aktiivisena näyteikkunaostosten ja putiikkien paikkana.... ja piha rajautuu suoraan liikekeskuksen päivittäistavarakaupan huoltopihalle.
Sivu 14 2.2 Liikenne Liikenteelliset lähtökohdat, nykytilanne ja kehittämistavoitteet Yleiset lähtökohdat Liikenteellisiä olosuhteita ja liikenneverkkoa on tarkasteltu liikenneverkon (ajoneuvoliikenne, bussiliikenne, taajamajunaliikenne ja kevyt liikenne) ideointivaiheessa tulevan osayleiskaavarajauksen (OYK) mukaisella alueella. Suurten periaatteellisten kehittämislinjojen selkiinnyttyä (OYK:n kehittämistavoitteet ja linjaukset) suunnittelussa on keskitytty keskeisimpien alueiden liikennejärjestelyvaihtoehtojen laatimiseen yhdessä maankäytön ja kaupallisten toimintojen kehittämisvaihtoehtojen kanssa. Lappeenrannan kaupunkialueen aluekeskuksena Lauritsalan saavutettavuus on erinomainen sekä Lappeenrannan keskustasta Lauritsalantietä että valtakunnalliselta päätieverkolta valtatieltä 6. Lauritsalaa palvelee juuri parannetulta valtatieltä 6 kaksi eritasoliittymää (Lauritsala, Mälkiä). Yhteydet valtatielle 6 sekä etelään että pohjoiseen ovat erinomaiset. Liittymäliikenne Lauritsalan kärkipysäkiltä Lappeenrannan matkakeskukseen junille ja junilta kaipaa kuitenkin aikataulullista kehittämistä. Tällöin on tutkittu mm. - katuverkkovaihtoehtoja (liikenteeltä katkaistavia tai joiltain osin rajoitettavia katuosuuksia) - katupoikkileikkaus- ja muita katujärjestelyvaihtoehtoja - liittymäjärjestelyvaihtoehtoja - pysäköintijärjestelyjä ja pysäköintiolosuhteiden kehittämistoimenpiteitä - bussiliikenteen käytön edistämiseen ja palvelutason parantamiseen liittyviä toimenpiteitä - kevyen liikenteen yhteysjärjestelyjä ja pysäköintimahdollisuuksia keskusta-alueella Vaihtoehtovertailujen, asiantuntija-arvioiden ja asukastyöpajojen työn tuloksena on valittu OYK:n kehittämistavoitteiden mukainen keskusta-alueen kehittämisen peri-aatevaihtoehto, josta keskustan kehittämissuunnitelma on laadittu. Lauritsalan saavutettavuus, tie- ja katuverkko, ajoneuvoliikenne Lauritsalan alekeskuksen liittyminen Muukontien kautta pääkatuverkkoon. Kansainväliset yhteydet Lappeenrannan ja Helsinki-Vantaan lentokentille ovat hyvät. Myös juna- ja bussiyhteydet Lauritsalasta valtakunnan eri osiin ovat varsin hyvät. Lauritsalan alekeskuksen sijainti sekä liittyminen tie- ja pääkatuverkkoon. Suunnittelualueen rajaukset sinisellä (OYK) ja punaisella (kehittämissuunnitelma) Lauritsalan alueen pääkatuverkon liikennemäärät vuonna 2005 ja meluselvityksen yhteydessä tehty liikenne-ennuste vuodelle 2020 (suluissa).
Sivu 15 Tulevaisuudessa Lauritsalan liikenneyhteydet säilyvät periaatteiltaan nykymuotoisina. Lappeenrannan maankäytön laajentuessa eteläisille kehittämisalueille ja mm. Mustolan suuntaan, Lauritsalan keskeinen asema maankäytössä korostuu ja sitä kautta liikenneyhteydet muualla maankäyttöön paranevat ja monipuolistuvat merkittävästi erityisesti kevyen liikenteen saavutettavuuden osalta. Liikenteen toimivuuteen liittyviä ongelmia ei Lauritsalan alueen katuverkolla juurikaan nykytilanteessa ole. Kuormittuneimmat liittymät Muukontie - Lauritsalantie sekä Karjalantie - Asemakatu toimivat valo-ohjattuina hyvin. Tulevaisuudessa maankäytön kehittyessä voimakkaasti Mustolan alueella, Musto-lan eritasoliittymän ramppiliittymien toimivuus saattaa heiketä merkittävästi. Lauritsalan sisäinen katuverkko toimii liikenteellisesti hyvin tulevaisuudessakin. Mahdollisen kanavakaupungin ja muun maakäytön kehittyessä erityisesti Asema-kadun katu- ja liittymäjärjestelyihin tulee kiinnittää huomioita. Parantamistarve kohdistuu erityisesti Karjalantien ja Asemakadun liittymäjärjestelyihin. Pysäköinti (pysäköintiselvitys) Lauritsalan keskusta-alueella tehtiin erillinen pysäköintiselvitys marraskuussa 2011. Tutkimuksessa selvitettiin yleisten pysäköintialueiden, katujen sekä asiakas-, ja henkilökuntapysäköinnin käytössä olevien pysäköintialueiden käyttäjämäärät ja kuormitusasteet pe. 11.11.2011 klo 17.30 ja la. 12.11.2011 klo 11.30. Selvitysalueella käytössä olevien pysäköintipaikkojen kokonaismäärä oli noin 1 020 ap, joista yleisesti käytettäviä paikkoja oli noin 670 ap. Selvitysalueella pysäköityjen autojen määrä oli perjantaina noin 190 ajon ja lauantaina noin 170 ajo-neuvoa. Pysäköintipaikkojen määrä ja tarjonta on siten riittävä taajamakeskustan nykyiseen palvelutarjontaan ja pysäköintipaikkatarpeeseen nähden. Kysynnän kannalta keskeisimpien pysäköintialueiden käyttöasteet olivat sekä perjantaina että lauantaina varsin alhaisia, keskimäärin 33 %. Erillispysäköintialueiden tapaan myös kadunvarsipysäköinnin käyttöaste oli tutkimusajankohtana varsin alhainen. Pysäköintiongelmia alueella ei siis tehdyn pysäköintiselvityksen mukaan ole. Bussiliikenne Paikallisliikenne, nykytilanne Lauritsalan alueen joukkoliikenteen palvelutarjonta koostuu Lappeenrannan kaupungin paikallisliikenteestä ja lähiliikenteestä sekä seudullisesta ja valtakunnallisesta bussiliikenteestä. Paikallisliikenne on kaupungin taajama-alueella tapahtuvaa liikennettä, jota liikennöidään siirtymäajan liikennöintisopimuksella. Lauritsalan aluetta palveleva paikallisliikenne koostuu nykyisin kahdesta bussilinjasta (kuva): - linja 1 (Yliopisto-keskusta-Kanavasuu-Mustola/Kiiskinmäki) - linja 2 (Kivisalmi-keskusta-Hovipelto) Lappeenrannan paikallisliikenteen linjojen 1 ja 2 reitit Lauritsalan suuralueella 2011-12. Linja 1 liikennöi arkisin klo 5-22 hiljaisimpia aikoja lukuun ottamatta puolen tunnin vuorovälillä. Viikonloppuisin vuoroväli on yksi tai kaksi tuntia. Linja 2 liikennöi arkisin klo 6-22 pääosin puolen tunnin vuorovälillä. Viikonloppuisin vuoroväli on enimmäkseen yksi tunti, päiväsaikaan puoli tuntia. Lauritsalan alueen pientalovaltaisuus sekä laajalle levinnyt maankäyttö ei lähtö-kohtaisesti tue joukkoliikenteen kehittämispyrkimyksiä. Pienipiirteinen katuverkko asettaa lisäksi haasteita joukkoliikennereittien suunnittelulle. Linjojen matkanopeus jää pieneksi ja matkaajat kasvavat. Vuoroväliä on vaikea saada nykyisellä maan-käytöllä joukkoliikenteen palvelutason ja kilpailukyvyn kannalta riittäväksi. Paikallisliikenne, kehittämistavoitteet Lauritsalan alueella Lauritsalan alueen palvelutarjonnan kehittäminen edellyttää merkittäviä toimenpiteitä erityisesti vuorotarjonnan suhteen. Lappeenrannan kaupunki on linjannut joukkoliikenteen kehittämisohjelmassaan, että Lauritsalan keskustaan ulotetaan kilpailutason joukkoliikennetarjonta, muualle pääosin houkutteleva taso. Eräänä ratkaisuvaihtoehtona on nähty ns. kaupunginosaliikenteen käyttöönotto Lauritsalan suuralueella. Suurimman kysynnän alueella (runkolinja Lappeenrannan keskustasta Lauritsalan keskustaan) vuorotarjontaa lisätään merkittävästi. Nykyisten linjojen "hännät" Lauritsalan keskustasta muualle lähialueille hoidetaan kevyemmällä kalustolla kaupunginosaliikenteenä. Vaihto runkolinjalta kaupunginosaliikenteeseen tapahtuu Lauritsalan keskustaan kehitettävällä kärkipysäkillä/pysäkkiparilla joko järjestettynä (odottaa matkustajia) vaihtona, liityntävaihtona tai satunnaisena vaihtona.
Sivu 16 Kaupunginosaliikenne-järjestelmään perustuva alustava visio bussiliikenteen linjastoperiaatteesta on esitetty oheisessa kuvassa. Tulevaisuudessa paikallisliikenteen tarjontaan ja järjestelyperiaatteisiin vaikuttavat melko lyhyellä tähtäimellä Mustolan alueen maankäytön kehittyminen ja pidemmällä aikajänteellä myös mahdollisen Kanavakaupungin toteutuminen. Maankäytön ja kysynnän kasvu parantavat paikallisliikenteen palvelutason parantamismahdollisuuksia alueella. Kehittämissuunnitelmassa on huomioitu mahdollisen kaupunginosaliikenteen toteutuminen. Bussien vaihtojärjestelyjen ja vaihtomahdollisuuksien parantamiseksi Lauritsalan ydinkeskustaan kehitetään bussiliikenteen kärkipysäkkialue. Kärki-pysäkkien muodostamaan palvelukokonaisuuteen keskitetään myös muun bussi-liikenteen linjat ja pysäkit mukaan lukien kauko- ja pikavuoroliikenne. Lappeenrannan lähiliikenteen reitit E (Nuijamaantien suunta, ruskealla) Lauritsalan suuralueella 2011-12. Kaukoliikenne Kaukoliikenne on kaupungin rajat ylittävää itsekannattavaa linjaliikennettä tai ELY:n ostamaa liikennettä. Kaukoliikenne on joko vakiovuoroliikennettä tai pika-vuoroliikennettä. Vakiovuoroliikenne palvelee maaseutu- ja haja-asutusalueiden asukkaita. Samalla vakiovuoroliikenne täydentää kaupunkien välistä pikavuoroliikennettä. Pikavuoroliikenne on kaupunkien välistä nopeaa liikennettä. Express-bussit ovat suomalaisia korkeatasoisia pikavuoroja, joiden palveluverkko kattaa koko maan. Lähes kaikilta Helsinkiin meneviltä Expressbusseilta on sujuva yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja satamiin. Lauritsalasta on nykyisin 11 pikavuoroyhteyttä arkisin Helsingin suuntaan. Kauko-liikenteen vuoroja on arkisin yhteensä vajaat 40 vuoroa Lappeenrannan keskustaan suuntaansa. Bussiliikenteen linjaston periaatevisio kaupunginosaliikenteen mahdollisesti toteutuessa. Lähiliikenne Lähiliikenne on Lappeenrannan kaupungin rajojen sisäpuolella pääosin ns. ostoliikenteenä ajettavaa, kaikille avointa joukkoliikennettä. Liikenne hoidetaan pikku-busseilla tai 1 + 8 takseilla. Bussiliikenteen reitit ja pysäkit keskustaajaman alueella Paikallisliikenne ja seudullinen kaukoliikenne kulkevat keskusta-alueella reittiä (Yhteistyönkatu - Karjalantie - Höytiöntie - Hallituskatu) pyrkien palvelemaan mahdollisimman kattavasti alueen maankäyttöä. Erillisten reittiosuuksien ja pysäkkien käyttäjämäärät (nousijat) eivät ole yleisesti tiedossa. Pikavuoroliikenne kulkee taajama-alueella lyhyempää reittiä (Yhteistyönkatu - Karjalantie - Asemakatu - Hallituskatu), pikavuoroliikenteen pysäkkien sijaitessa nykyisin Karjalantiellä (vrt. kuva). Bussiliikenteen palvelutason ja käytettävyyden kannalta bussiliikenteen eri muotojen pääpysäkkien tulisi sijaita mieluiten samalla pysäkkialueella vaihtomahdollisuuksien turvaamiseksi ja palvelutarjonnan parantamiseksi.
Sivu 17 Bussiliikenteen reitit (linja 1 violetti, linja 2 keltainen) ja pysäkit nykyisin Lauritsalan alueella 2011-12. Kaupunginosaliikenteen toteutuessa vaihtomahdollisuudet paikallisliikenteen ja kaupunginosaliikenteen välillä ovat oleelliset, samalla vaihtomahdollisuuden merkitys myös mm. kauko- ja pikavuoroliikenteeseen korostuu. Bussireitit tulisi toteuttaa taajama-alueella siten, että bussiliikenteen palvelut voitaisiin keskittää mahdollisimman kattavasti (kaukoliikenne, lähiliikenne, paikallisliikenne, kaupunginosaliikenne) ns. kärkipysäkeille. Kärkipysäkit tulee varustaa korkeatasoisiksi (sääsuoja, aikataulutiedotus jne.) ja niiden läheisyydestä tulee lisäksi varata alueet henkilöautojen, mopojen ja polkupyörien liityntäpysäköinnille. Visio bussiliikenteen reiteistä ja pysäkeistä kaupunginosaliikenteen toteutuessa Lauritsalan alueella. Kärkipysäkkien sijaintipaikaksi esitetään Asemakatua. Kärkipysäkin sijaintivaihtoehtoina tarkasteltiin sekä Hallituskatua (välillä koulukeskus - Asemakatu) että Asemakatua (välillä Huoltokatu - Hallituskatu). Asemakadun sijaintivaihtoehto (kuva) on monella tapaa luontevampi ja toimivuudeltaan parempi sijaintipaikka. Mm. kiertoliittymät molemmin puolin pysäkkiparia edesauttavat reittijärjestelyä ja reittien päättämistä kärkipysäkeille. Ratkaisu soveltuu sekä nykymuotoiseen että kaupunginosaliikennöintiperiaatteen mukaiseen linjastoperiaatteeseen. Hallituskadulle sijoittuva kehittämisvaihtoehto hajottaa bussipalvelujen keskittämis-tavoitteen ainakin pikavuoroliikenteen osalta. Bussiliikenteen järjestelyperiaatteet koko kaupungin alueella ja yksityiskohtaiset reitti- ja pysäkkijärjestelyt Lauritsalan alueella ratkaistaan yhtenä palvelukokonaisuutena muun päätöksenteon yhteydessä myöhemmin. Lauritsalan alueen osalta kehittämistyöryhmä suosittelee kaupunginosaliikenteen tarkempaa selvittämistä ja kärkipysäkkien tarkempaa suunnittelua tulevaisuudessa. Kärkipysäkit tulisi sijoittaa Asemakadulle Huoltokadun ja Hallituskadun väliselle katuosuudelle.
Taajamajunanaseman mahdolinensijainti
Sivu 19 Taajamakeskusta Kevyen liikenteen olosuhteita voidaan kehittää kiinnittämällä huomiota kevyen liikenteen raittien esteettömyyteen ja jatkuvuuteen kevyen liikenteen pääsuunnissa ja kevyen liikenteen pääkohteiden välillä. Kevyen liikenteen pääkohteita ovat ydin-keskustan kauppa- ja palvelukeskittymät, työpaikkakeskittymät, oppilaitokset, päiväkodit, liikuntapaikat jne. Kehittämistoimenpiteissä tulee huomioida myös tulevaisuuden rakentamisalueet kuten mahdollinen Kanavakaupunki Asuinkortteleista tulee lisäksi luoda korkeatasoiset yhteydet lähivirkistysalueille ja virkistyskohteisiin. Näistä tärkein lienee Saimaan kanava. Keskusta-alueelle tulee muodostaa kevyen liikenteen jatkuvat raittiyhteydet kevyen liikenteen pääsuunnissa hyödyntäen keskusta-alueelle toteutettuja viher-vyöhykkeitä. Pääraittiyhteydet johtavat Lauritsalan ydinkeskustaan ja kohtaavat toisensa kevyelle liikenteelle rauhoitetulla keskusaukiolla eli ns. Lauritsala-aukiolla. Vaihtoehtotarkastelut Karjalantien - Asemakadun liittymäjärjestelyvaihtoehdot (0, A(B) ja C) Liikennejärjestelyjen osalta kehittämistoimenpiteinä on siis tutkittu vaihtoehtoja 0 (ei kiertoliittymää, nykytilanne + valo-ohjaus), A(B) (kiertoliittymä) ja C (kiertoliittymä, josta suora yhteys keskustapysäköintialueelle). Kehittämisvaihtoehto 0: Asemakadun kehittämistoimenpiteet liitetään Karjalantien nykyisiin liittymäjärjestelyihin, joissa Karjalantie / Asemakatu-liittymä on valo-ohjattu. Huoltoasemakorttelin pääliittymä sijoittuu keskustapysäköintialueen liittymää vastapäätä. Keskusta-pysäköintialueen liittymää siirretään noin 20 m pohjoiseen nykyisestä. Asemakadun ja muiden katujärjestelyjen tasaukset säilyvät nykyisellään. Karjalantie - Asemakatu liittymäjärjestelyvaihtoehto 0 (nykytilanne). Kevyen liikenteen raittien jatkuvuudessa on nykyisin ongelmakohteita keskusta-alueella. Lauritsala-aukiosta tulee kehittää koko taajama-alueen ja lähialueen asukkaiden kohtaamispaikka ja palvelutarjonnan keskipiste, jonka äärelle syntyy hyvät yhteydet myös muilla liikennemuodoilla. Joukkoliikenteen kärkipysäkit ovat myös lähellä ja turvaavat Lauritsala- aukion saavutettavuuden joukkoliikenteellä. Autoliikenteelle toteutetaan sujuvat yhteydet ja riittävät pysäköintialueet Lauritsala-aukion välittömään tuntumaan sekä lyhyet kävely-yhteydet pysäköintialueilta palvelukeskittymään. Karjalantie - Asemakatu liittymä nykytilanteessa. Asemakadun eteläpää nykytilanteessa ja liittymä Karjalantiehen