Lopen kunta TILINPÄÄTÖS 2014. Käsittely: Kunnanhallitus 30.3.2015 ( 76), 27.4.2015 ( 114) Valtuusto 8.6.2015 ( 35)

Lopen kunta TILINPÄÄTÖS 2014 Käsittely: Kunnanhallitus 30.3.2015 ( 76), 27.4.2015 ( 114) Valtuusto 8.6.2015 ( 35)

SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 1 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDEN KEHITYS... 4 1.1. Kehityskatsaus ja olennaiset tapahtumat... 4 1.1.1. Väestö ja työllisyys... 4 1.1.2. Kunnan toiminnan ja talouden kehitys... 6 1.2. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 9 1.3. Kokonaistalouden tarkastelu..... 14 1.3.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 14 1.3.2. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 16 1.3.3. Tase ja sen tunnusluvut... 18 1.3.4. Ulkoiset kokonaistulot ja -menot... 20 1.4. Konsernitarkastelu... 21 1.4.1. Konsernirakenne ja toiminnan ohjaus... 21 1.4.2. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä.... 22 1.4.3. Konsernilaskelmat.....23 1.5. Keskeiset liitetiedot... 27 1.6. Tuloksen käsittely.... 27 2. STRATEGIA 2013 2017... 28 3. TOTEUTUMISVERTAILUT... 29 3.1. Käyttötalouden toteutuminen... 29 Keskusvaalilautakunta... 29 Tarkastuslautakunta... 30 Kunnanhallitus... 31 Ympäristö- ja rakennuslautakunta... 43 Perusturvalautakunta... 49 Kasvatus- ja koulutuslautakunta... 62 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta... 79 Tekninen lautakunta... 93 3.2. Tuloslaskelman toteutuminen... 103 3.3. Investointien toteutuminen... 105 3.4. Rahoitusosan toteutuminen... 108 3.5. Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailusta... 109 3.6. Liikelaitosten tavoitteiden toteutuminen... 112

LIITTEET 1. Maa- ja vesialueet... 115 2. Vahvistetut maksut ja taksat... 122 3. Lopen kunnan sääntökokoelma... 123 4. Luottamushenkilöt toimielimittäin... 125 5. EU-projektit... 132 6. Tunnuslukujen laskentakaavat... 133 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma... 134 Rahoituslaskelma... 135 Tase 31.12.2014... 136 Konsernitilinpäätös Tuloslaskelma... 138 Rahoituslaskelma...139 Tase 31.12.2014... 140 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 142 Tuloslaskelman liitetiedot... 143 Taseen liitetiedot... 151 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 163 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 167 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot... 168 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Lopen vesilaitos (taseyksikkö)... 175 Lopen yritystalo (taseyksikkö)... 179 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTAJAN TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 183

1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Uuden strategian pohjalta tavoitteena vähän parempi arki Vuoden 2014 talousarvio rakennettiin valtuuston edellisenä kesänä hyväksymän kuntastrategian pohjalta. Talousarvion kivijalan muodostivat kolme strategista päämäärää ja kuusi kriittistä menestystekijää. Kunnan tavoitteena vuonna 2014 kaikessa toiminnassa ja tekemisessä oli olemassa olevien resurssien puitteissa tukea kuntalaisten hyvinvointia, tarjota mahdollisuus vähän parempaan arkeen ja mahdollistaa monipuolinen yritystoiminta. Talousarviotavoitteet saavutettiin vuoden aikana käytössä olleisiin resursseihin nähden hyvin. Strategisten päämäärien saavuttamista on vaikea aukottomasti kesken valtuustokauden mitata, mutta vuoden lopussa toteutettujen kuntalais- ja yrittäjäkyselyiden tulosten perusteella Lopella on ollut hyvä asua, elää ja yrittää palaute oli pääosin myönteistä ja kunnan tarjoamiin palveluihin ja arjen tukeen oltiin lähtökohtaisesti tyytyväisiä. Varsinainen kuntalaisten hyvinvointia kartoittava hyvinvointikertomus laaditaan vuoden 2015 aikana kertomuksen laadinnan myötä saadaan numeerista faktaa kuntalaisten hyvinvoinnista ja sen kehityssuunnasta. Strategisten ja talousarviotavoitteiden saavuttamisen kannalta merkittävin resurssihaaste vuoden 2014 aikana oli henkilöstöresurssien niukkuus. Kunnan henkilöstöorganisaatio on monelta osin erittäin ohut useat täysin ennakoimattomat ja ennakoitua enemmän työaikaa edellyttäneet virka- ja työtehtävät sitoivat asiantuntijoiden työaikaa siinä määrin, ettei kaikkia selvitys- ja kehittämistavoitteita pystytty saavuttamaan. Kunnan tehtävien ja käytössä olevien henkilöstöresurssien epäsuhta suhteessa kuntaan kohdistuviin vaateisiin tulee olemaan merkittävä toiminnallinen haaste tulevaisuudessakin. Rakenneuudistusten valmistelua Vuotta 2014 värittivät jo edellisenä vuonna käynnistyneet rakenneuudistusselvitykset. Lopen kunta on mukana Riihimäen kaupungin ja Hausjärven kunnan kanssa yhteisessä kuntarakenneselvityksessä. Vuoden 2014 aikana selvityksen ensimmäinen vaihe valmistui ja syksyllä valtuustot päättivät ensimmäisen vaiheen selvitysraporttien pohjalta jatkaa selvityksen syventämistä. Kuntarakenneselvityksen rinnalla on selvitetty ja suunniteltu seudullista ja maakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota ja rakenneuudistusta, valtion linjausten mukaan. Selvitystyöt ovat sitoneet resursseja, mutta tuoneet myös esille rakenneuudistusten mahdollisuuksia ja haasteita. Selvitystyöt jatkuvat vuonna 2015. Mahdollisesta kolmen kunnan liitoksesta päätetään syksyllä 2015. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus etenee todennäköisesti eduskuntavaalien jälkeen keväällä 2015 työnsä päättävä eduskunta ei rakennelakiesitystä perustuslakinäkökulmiin vedoten hyväksynyt. Investointeja tulevaisuuteen Tammikuussa 2014 valmistui Lopen kirkonkylälle koulukeskuksen yhteyteen uusi päiväkoti Muksumäki. Muksumäki vastaanotti kirkonkylän eskarit ja ryhmällisen viskareita heti vuodenvaihteen jälkeen. Esi- ja perusopetuksen kiinteä toiminnallinen integraatio mahdollistui uuden yksikön myötä nyt kirkonkylällä eskarilaiset ja koululaiset toimivat samassa pihapiirissä, saman koulukeskuksen alueella. Tavoitteena on, että kyseinen integraatio syvenee ja laajenee vähitellen ja kirkonkylän käytänteitä voitaisiin jatkossa hyödyntää Launosissa ja Läyliäisissä.

2 Vuoden 2014 aikana käynnistettiin Launosten koulun saneeraus- ja uudisrakennushanke. Hankkeen käynnistyminen viivästyi kilpailutuksellisista syistä muutamalla kuukaudella, mutta käynnistymisen jälkeen hanke on edennyt ripeästi ja ilman suurempia haasteita. Silmänkannon työpaikka-alueen kaavoitus ja risteysalueen suunnittelu etenivät vuoden 2014 aikana suunnitellusti. Valtuusto hyväksyi kaavan joulukuussa ja lainvoiman kaava saavutti vuoden 2015 alussa. Kyseinen kaava ja alueen rakentaminen ns. rakentamisvalmiiksi on merkittävä investointi tulevaisuuteen. Alue mahdollistaa kunnan työpaikkaomavaraisuuden merkittävän kasvun ja on tärkeässä roolissa kunnan elinvoimaisuuden kehittämisessä. Lopella peruskorjattiin kaavateitä, uusittiin tie- ja katuvalaistusta ja uuden Vanhakosken asuntoalueen tiestö päällystettiin. Lopen kunta osallistui merkittävällä summalla Riihimäen jätevedenpuhdistamon laajennukseen ja saneeraukseen tämäkin oli konkreettinen investointi tulevaisuuteen! Taantuma näkyi toiminnassa ja tilastoissa Lopen kunnan asukasluku tippui vuoden 2014 aikana 49 henkilöllä (0,6 %). Syntyvyys oli vuoden aikana kuolleisuutta suurempaa, mutta nettomuutto muodostui negatiiviseksi. Yksityinen uudisrakentaminen pysyi hiljaisena vuonna 2014. Tonttikauppa ei käynyt ja uudisrakennushankkeita käynnistyi hyvin maltillisesti. Korjaus- ja lisärakentaminen työllisti kuitenkin kunnan rakennusvalvontaa pitkään jatkunut taantuma vaikuttanee niin, ettei uusia kalliita investointeja aloiteta, vaan lähinnä keskitytään olemassa olevan rakennuskannan korjaamiseen ja laajentamiseen. Kunnan työttömyystilanne heikkeni vuoden 2014 aikana keskimäärin 8,3 % työvoimasta oli työttömänä, kun vastaava luku vuonna 2013 oli 6,9 %. Tilanne heikkeni vuoden loppua kohden. Kunnan toimeentulotukimenot ja työmarkkinatuen kuntaosuus kasvoivat. Lopen kunta ei kuitenkaan vuoden aikana lomauttanut tai irtisanonut ketään eikä jättänyt yhtään virkaa tai toimea täyttämättä taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Kunnan taloudellinen tila Lopen kunnan taloudellinen kehitys säilyi taantumasta ja yleisestä resurssien niukkuudesta huolimatta vakaana. Lopen kunnassa talous kehittyi napakan talouskurin, maltillisen päätöksenteon ja ennakoitua paremman verotulokehityksen johdosta. Ylijäämäisen tilinpäätöksen johdosta taloudellista puskuria saatiin jälleen kasvatettua. Positiivisesta tuloksesta huolimatta Lopen kunnan taserakenne on edelleen velkaantunut. Kunnan rahoitusvarallisuus on negatiivinen ja velkaantuneisuutta osoittavat tunnusluvut luokitellaan edelleen tyydyttäväksi tai heikoksi. Kunnan talouden tila on herkkä taseeseen kertyneestä ylijäämästä huolimatta. Kunnan taserakenteen johdosta kunnan maksuvalmius on heikko. Kunnalla on jatkuvasti lyhytaikaista lainaa maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Talouden kriisiytyminen voi tapahtua hyvin nopeasti kunnan taloutta on hoidettu määrätietoisesti ja tiukkaan bubjettikuriin nojaten eikä merkittäviä säästö- ja tehostamisratkaisuja ole enää löydettävissä ilman merkittäviä palvelu- ja rakennekarsintoja. Valtionosuudet vähenevät valtionosuusuudistuksen myötä ja verotulojen kehitys tullee olemaan taantuman johdosta niukkaa. Edellä mainittuun viitaten ylijäämäinen tilinpäätös on erinomainen asia kunnan toimintakykyä ja taloustasapainoa ajatellen. Kunnan velkamäärä laski toteutetuista investoinneista huolimatta. Vuoden 2014 lopussa kunnalla oli velkaa 14,9 milj. euroa eli 1.797 euroa/asukas. Konsernivelkaa Lopen kunnalla oli vuoden 2014 lopussa 3.360 euroa.

3 Kunnan toimintamenojen kasvu oli maltillista, menot kasvoivat 2,5 % edelliseen vuoteen nähden. Kasvuun vaikutti olennaisesti terveydenhuollon kuntayhtymien peruskuntaa voimakkaampi kustannuskehitys, kunnan oman päätöksenteon ja vaikuttamisen piirissä olleiden kustannusten osalta kasvu oli maltisempaa. Kunnan toimintatuotot toteutuivat myönteisesti, kasvua edelliseen vuoteen oli 8 %. Verotulojen kasvu oli edelliseen vuoteen nähden 4,9 % ja valtionosuuksien 1,2 %. Lopen kunnan tilinpäätöksen vuosikate on 4.008.908,31 euroa ja tilikauden tulos 2.345.511,95 euroa ylijäämäinen. Tulos on 2.304.961,95 euroa talousarviota parempi. Vuoden 2014 aikana kunnan investoinnit jäivät neljättä vuotta peräkkäin talousarviossa ennakoitua alhaisemmalle tasolle (toteutumisaste 76,5 %). Osa investointimenoista siirtyi investointihankkeiden käynnistymisen viivästyttyä vuodelle 2015. Investointimenot olivat yhteensä 2.832.248.89 euroa ja investointitulot 69.955,73 euroa investointien nettomenojen ollessa näin 2.762.293,16 euroa. Yhteenveto Vuosi 2014 oli työntäyteinen. Kunnan henkilöstö teki parhaansa palvellakseen kuntalaisia ja tukeakseen kuntalaisten arkista hyvinvointia. Loppilaisille järjestettiin ja tuotettiin kunnalliset peruspalvelut kohtuullisin kustannuksin ja ilman merkittäviä ongelmia. Kaikkia asetettuja tavoitteita ei valitettavasti saavutettu, vaikka kunnassa joka päivä tehtiin määrätietoisesti työtä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kunnan päättäjät ja virkamiehet ovat näkemykseni mukaan tehneet työtä hyvässä yhteisymmärryksessä, ympäröivän yhteiskunnan realiteetit huomioiden ja ymmärtäen. Kunnassa on sitouduttu taloustasapainon vahvistamiseen ja kunnan toimintakyvyn säilyttämiseen. Kunnassa on aiempien vuosien tapaan tehty arvokasta työtä: Hoidettu ja kasvatettu lapsia, rakennettu ja ylläpidetty infrastruktuuria, välitetty ikäihmisistä, autettu apua tarvitsevia, opetettu lapsia ja nuoria, tuettu tukea kaipaavia. Vuoden 2014 tilinpäätös osoittaa, että Lopen kunnassa on tehty hyvää työtä ja oikeita päätöksiä. Olen ylpeä kunnan henkilöstöstä. Olen kiitollinen johtoryhmän sitoutumisesta työhönsä ja heidän minulle antamastaan tuesta. Olen iloinen hyvästä ja toimivasta luottamushenkilöyhteistyöstä. Taantumasta ja haasteista huolimatta, näin on hyvin. Karoliina Viitanen kunnanjohtaja

4 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDEN KEHITYS 1.1. KEHITYSKATSAUS JA OLENNAISET TAPAHTUMAT 1.1.1. VÄESTÖ JA TYÖLLISYYS Asukasluvun kehitys 1990 2014 Vuosi Asukasluku 31.12. Muutos Muutos / 5 v Muutos 5 v - ka./v 1990 7 405 1995 7 506 101 20,2 2000 7 578 72 14,4 2005 7 964 386 77,2 2010 8 273 29 309 61,8 2011 8 377 104 371 74,2 2012 8 336-41 214 42,8 2013 8 341 5 195 39,0 2014e 8 292-49 48 9,6 Kunnan asukasluvun kehitys oli kertomusvuonna huono. Vuosi 2014 oli 2000-luvulla toinen negatiivisen muutoksen vuosi. Asukasluvun väheneminen johtui muuttoliikkeestä, joka oli negatiivinen 54 asukkaan verran. Syntyneiden enemmyys oli positiivinen, 5 asukasta. Kunnan asukasluku on 2000-luvulla kasvanut Kanta-Hämeen kunnista suhteellisesti tarkastellen toiseksi voimakkaimmin, kaikkiaan 9,4 %. Viimeisimmät ikärakennetta ja osa-alueittaista väestökehitystä koskevat tilastot ovat tässä vaiheessa vuodelta 2013, joita tarkastellaan lyhyesti seuraavassa. Kunnassa on 2000-luvulla 0 4-vuotiaiden suhteellinen osuus vähentynyt 0,1 prosenttiyksikköä. Suurin muutos on tapahtunut vanhemmissa ikäluokissa, sillä 65 79-vuotiaiden osuus on kasvanut 3,3 prosenttiyksikköä ja 50 64-vuotiaiden osuus 0,8 prosenttiyksikköä. Pelkästään kertomusvuotta tarkastellen 65-79- vuotiaat kasvattivat osuuttaan huomattavan paljon, noin 1 prosenttiyksiköllä. Lisäksi osuuttaan kasvattivat 5 14-vuotiaiden ikäryhmä ja hieman myös 35 49-vuotiaiden ikäryhmä. Suurin ikäryhmä on 50 64-vuotiaat henkilöt, heitä on 21,7 % väestöstä.

5 Alueittaisena tarkasteluna asukasluku on vuosina 2005 2013 kasvanut kunnassa eniten Launosten osaalueella (kattaen taajama-alueen lisäksi Kormun ja Puustellin), jossa kasvua on ollut 199 asukasta (yhteensä vuoden 2013 lopussa 1.986 asukasta) sekä Läyliäisten osa-alueella (kattaen myös Maakylän ja Järventaustan), jossa asukasluku on kasvanut 149 hengellä (1.909 asukasta). Kyseisellä tarkastelujaksolla ainoastaan Länsi-Lopen osa-alueella (Topeno, Vojakkala ja Pilpala Riimala) asukasluku on hieman vähentynyt. Kuitenkin vuoden 2013 aikana osa-aluetarkastelussa eniten asukaslukuaan kasvatti yllättäen Pilpala Riimalan alue 13 asukkaalla. Toiseksi eniten kasvoi kirkonkylän taajama-alue 11 asukkaalla. Kanta-Hämeen kuntien keskimääräiseen väestörakenteeseen verrattuna Lopella on vuoden 2013 lopun tilanteen mukaan nuorimpia ikäryhmiä, alle 15-vuotiaita, selvästi enemmän (19,6 % 16,4 %) ja työikäistä väestöä, 20 64-vuotiaita, lähes vastaavan osuuden vähemmän (54,0 % 56,5 %). Yli 65-vuotiaita Lopella on hieman Kanta-Hämeen keskiarvoa vähemmän (20,6 % 21,1 %). Kunnan kehityksen kannalta huomioitavaa on, että vanhimpien ikäryhmien määrän kasvu tulee olemaan voimakasta Tilastokeskuksen vuoden 2012 ennusteessa yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa Lopella vuoteen 2040 mennessä 79,9 %. Nuorimmissa ikäluokissa alle kouluikäisten määrässä ei ennusteen mukaan tapahdu muutosta, perusopetusikäisten 7 16 vuotiaiden määrä kasvaisi 12,8 % ja jatko-opiskeluikäisten 17 24 vuotiaiden määrä 22,4 %. Työikäisten 25 64 vuotiaiden määrään ennustetaan kasvua vain 3,5 %. Keskimääräisen työttömyysasteen kehitys 2000 2014 Vuosi Loppi Riihimäen seutu Kanta-Häme Koko maa 2000 10,5 12,2 12,6 14,4 2005 8,4 10,0 10,0 10,6 2008 5,6 7,1 7,4 7,6 2009 7,5 9,0 10,0 9,8 2010 6,8 9,3 10,1 10,0 2011 6,0 8,3 9,0 9,1 2012 6,0 8,3 8,8 9,4 2013 6,9 9,5 10,2 11,3 2014 8,3 10,5 11,0 12,4 Lopen työttömyysaste heikkeni kertomusvuoden aikana yleisen talouskehityksen seurauksena, hieman enemmän kuin maassa keskimäärin. Aivan loppuvuodesta työttömyydessä tapahtui raju muutos huonompaan, kun työttömyysaste heikkeni niin työttömyyden kuin lomautusten kasvun seurauksena kerralla 1,2 % ja nousi 9,5 %:iin eli tasolle, jolla se on edellisen kerran ollut tammikuusssa 2005. Kunnan työllisyystilanne on kuitenkin kaiken aikaa ollut keskimääräistä parempi verrattuna niin Riihimäen seutuun tai Kanta- Hämeeseen kuin koko maan tilanteeseen. Koko kertomusvuoden ajan kunnan työttömyysaste oli Kanta- Hämeen kunnista alhaisin tai toiseksi alhaisin. Vuoden 2014 lopussa Lopella oli työttömänä 367 henkilöä (vuonna 2013 = 328), joista alle 25-vuotiaita 44 (40). Lomautettujen määrä oli 42 (51). Yli vuoden työttömänä oli ollut 94 henkilöä, missä on edellisvuoteen lähes kolmanneksen kasvu (72). Avoimien työpaikkojen määrä vuoden lopussa oli 16 (24).

6 1.1.2. KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Kuntaliitto julkisti Tilastokeskuksen keräämät tilinpäätösten ennakkotiedot otsikoinnilla Kunnat tehostivat tuloksellisesti. Alustavien tietojen perusteella kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 yhteenlaskettu tulos oli lähes edellisvuoden tasolla, mikäli ei huomioida kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen tuomia kertaluonteisia tuottoja. Arvioiden mukaan kuntasektorin yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. Siitä oli EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus arviolta 1,4 miljardia euroa, mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. Heikko talouskehitys ja kasvanut työttömyys hidastivat kuntien verotulojen kasvua ja lisäsivät menoja. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %, vaikka yli puolet kunnista, kaikkiaan 156, nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014. Kaikkiaan verotulot kasvoivat kertomusvuonna noin 2,5 %, kun yhteisöveron tilitykset kasvoivat 11,5 % ja kiinteistöverojen tilitykset 10,9 % viimeksi mainitusta kiinteistöverouudistus selittää ison osan. Tilinpäätöstiedoissa on myönteistä, että kunnat ovat pystyneet sopeuttamaan toimintaansa ja siten osaltaan toteuttaneet julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämistä. KT:n kyselyn mukaan kunnat sopeuttivat henkilöstökuluja 400 M. Lisäksi maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että kuntien toimintakulujen kasvu hidastui alle puolen prosentin, kun se edellisvuonna oli 2,4 %. Kuntien tekemät veroprosentin korotukset lisäsivät verotuloja noin 390 miljoonalla eurolla, mikä tuki osaltaan sitä, että Manner-Suomen kuntien tilikauden tuloksen arvioidaan nousseen 311 euroon asukasta kohden, kun se vuonna 2013 oli 68 euroa/asukas. Tarkastelussa tulee kuitenkin huomioida, että vuoden 2014 tuloksessa on noin 1,4 miljardia euroa liikelaitosten yhtiöittämisistä johtuvia satunnaisia tuloja, ilman niitä tilikauden tulos oli edellisvuoden tasolla. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Päättyvällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä viime vuonna oli 1,2 miljardia euroa. Ennakkotietojen mukaan kuntien saamat valtionosuudet vähenivät edellisvuoteen verrattuna 1,3 %. Ennakkotiedoissa 133 kunnan vuosikate jäi poistoja pienemmäksi (vuonna 2013 = 154) eli näissä kunnissa tilikauden tulos olisi negatiivinen. 14 kunnalla jo vuosikate oli negatiivinen, määrä on puolet vähemmän kuin edellisvuonna (28). Tilinpäätösarvioissa vuosikate asukasta kohti laskettuna on 373 euroa, kun se vuonna 2013 oli 380 euroa. Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen suuret, noin 7,7 miljardia euroa, mutta kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta selittää tästä noin 2,5 miljardia euroa. Poistonalaiset investoinnit vähenivät edellisvuodesta 2 %, mutta ovat yhä korkealla tasolla. Valtionosuusleikkausten ja heikon verotulokehityksen takia kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, minkä johdosta kuntien velkaantuminen jatkui. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi tilinpäätösarvioden mukaan 7,9 %. Sen mukaan kunnilla on nyt lainaa 2.733 euroa asukasta kohti, kun määrä edellisessä tilinpäätöksessä oli 2.542 euroa/asukas. Lainakannan kasvu oli voimakkainta isoissa kunnissa. Lopen kunnan talouskehitys oli kertomusvuonna myönteinen ja tulokseltaan tilinpäätös on edellisvuosia parempi. Tilikauden tulos oli vahvasti positiivinen, nyt jo kuudentena vuonna peräkkäin, ja se oli myös selvästi budjetoitua parempi. Keskeisenä syynä tähän oli käyttötalouden hyvä toteutuminen eli hallintokunnat toteuttivat talousarvionsa hyvin. Tämän vaikutus vuosikatteeseen on lähes 1,2 M budjetoitua parempi. Merkittävää oli, että isoilla perusturvalautakunnan sekä kasvatus- ja koulutuslautakunnan toimialoilla talousarvio toteutui selkeän säästövoittoisesti. Lisäksi rahoitukselliset erät, lähinnä verotulot, toteutuivat runsaan miljoona euroa budjetoitua paremmin ja tilikauden tulos muodostui näin huomattavasti odotettua paremmaksi. Kunnan toimintatuotot kasvoivat kertomusvuonna 8,0 % ja toimintakulut 2,5 %, näiden erotusta mittaava toimintakate 1,8 %. Menoryhmittäistä vertailua hankaloittaa hieman Harjukodin siirtyminen kertomusvuoden alussa terveyskeskukselta kunnan toiminnaksi. Vertailussa euromääräisesti merkittävintä kasvu oli henkilöstökuluissa 5,7 %, ilman Harjukotia kasvu oli 3,2 %. Myös avustusmenot kasvoivat tuntuvasti johtuen toimeentulotukien ja työmarkkinatuen kuntaosuuksien kasvusta, missä heijastuu yleisen taloustilanteen heikko kehitys ja työllisyystilanteen heikkeneminen. Palvelujen ostot vähenivät 2,0 %.

7 Kunnan verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 4,9 % eli selvästi paremmin kuin kunnissa keskimäärin. Myös valtionosuuksien 1,2 %:n kasvu on keskimääräistä parempi. Näitä tarkastellaan tarkemmin jäljempänä. Kunnan oman toiminnan kautta saavutettu tilikauden tulos oli hyvä ja talousarvion tulostavoite ylitettiin selvästi. Toimintatuottojen, verotulojen ja valtionosuuksien kokonaiskasvu ylitti toimintakulujen kasvun rahassa mitaten 797.375 euroa, mikä näkyy tilikauden tuloksen paranemisena. Tilinpäätöksen mukaan tilikauden tulos oli 2.345.511,95 euroa positiivinen, minkä ansiosta taseen ylijäämä kasvoi 12.545.498,43 euroon. Ylijäämäpuskuri on välttämätön, koska kunnan talouden todellinen liikkumavara on pieni ja paineet kuntataloutta kohtaan kasvavat jatkuvasti. Tasapainotilanne on häiriöherkkä ja siihen kohdistuvat lisäksi mm. terveydenhuollon kuntayhtymien talouden tasapainottamistarpeen tuomat lisäpaineet. Tosiasia on, että haasteet myös väestörakenteessa tapahtuvien muutosten johdosta tulevat väistämättä kasvamaan. Käyttötalouden hyvän toteutumisen ja kunnan talousresursseihin sopeutetun investointiohjelman ansiosta kunta pystyi yleisestä kehityksestä poiketen vähentämään velkamääräänsä viidentenä vuonna peräkkäin. Kunnanhallituksella oli valtuudet ottaa uutta pitkäaikaista lainaa 4 M, mutta lainanotto kyettiin rajaamaan 2,5 M :oon. Kunnan lainakanta väheni 751.986 euroa ja on tilinpäätöksessä 1.797 euroa/asukas, mikä on selvästi alle kuntien keskiarvon. Yleinen korkotaso pysyi koko kertomusvuoden erittäin matalana. Verotulot 2014 Muutos% 2013 Muutos% 2012 Muutos% 2013-14 2012-13 2011-12 Kunnallisvero 24 099 733 3,19 23 355 523 3,93 22 471 874 4,35 Kiinteistövero 2 002 479 25,08 1 600 964 4,04 1 538 763 3,33 Yhteisövero 1 206 677 12,48 1 072 795 10,60 969 954-28,88 Yhteensä 27 308 890 4,92 26 029 282 4,20 24 980 591 2,43 / asukas 3 293,40 5,54 3 120,64 4,14 2 996,71 2,93 Tulovero% 20,00 20,00 20,00 Valtakunnallisesti kunnallisveroa tilitettiin 1,3 % enemmän kuin vuonna 2013, joten Lopella kunnallisverotulojen kehitys kasvua 3,2 % oli keskimääräistä parempi. Kertomusvuoteen kohdistuneiden ennakoiden tilitykset lisääntyivät peräti 4,2 %, vaikka kunnan työllisyystilanne heikkeni selvästi. Nähtäväksi jää verotuksen valmistumisen myötä, ovatko ennakoiden tilitykset olleet kunnalle liian myönteisiä. Yhteisöverotulon tilitykset kasvoivat 12,5 %, mikä hieman ylittää valtakunnallisen kasvun 11,5 %. Vaikka kertomusvuoden toteutuma on euromääräisesti parempi kuin vertailuvuosina, on se kuitenkin pienempi kuin vuosien 2010 2011 kertymät, osaltaan johtuen myös kuntasektorin jako-osuuden tilapäisen korottamisen puolittamisesta viiteen prosenttiin vuoden 2012 alusta lukien. Kiinteistöveron tuotto kasvoi neljänneksen, mikä pääosin johtuu yleisen kiinteistöveroprosentin korottamisesta. Valtakunnallisesti kiinteistöveron tilitykset kasvoivat 10,9 %. Kaikkiaan verotulojen kasvu oli valtakunnallisesti 2,5 %, kun se Lopella oli 4,9 %. Verotulojen toteutuma oli talousarviota parempi, kun verotuloja oli budjetoitu 26.339.000 euroa eli verotuloarvio ylittyi 3,7 %. Kunnan saamat verotulot ovat alle koko maan tason. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2014 Manner-Suomen kuntien keskiarvo asukasta kohti oli 3.869 euroa ja vastaavan kokoluokan kuntien keskiarvo 3.414 euroa, kun Lopella tunnusluku oli 3.293 euroa.

8 Valtionosuudet 2014 Muutos % 2013 Muutos % 2012 Muutos % 2013-14 2012-13 2011-12 Valtionosuudet 15 987 495 1,19 15 798 827 0,89 15 659 981 5,60 / asukas 1 928,06 1,79 1 894,12 0,83 1 878,60 6,12 Valtionosuudet kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,2 %, kun kaikkiaan valtakunnallisesti valtionosuudet vähenivät 1,3 %. Valtionosuuksien kasvu johtuu lähinnä tehtävämuutosten tai muun lainsäädäntöön perustuvan muutoksen kompensaatiosta kunnalle sekä kunnan keskimääräistä heikomman verotulokertymän takia saaman verotulotasauksen kasvusta niiden yhteisvaikutus kunnan kertomusvuoden valtionosuuksiin oli 203.594 euroa. Lisäksi keskimääräistä parempaan kehitykseen vaikutti se, että kunnan ikärakenteessa tapahtuneet lisäykset painottuivat enemmän vanhempiin ikäluokkiin, jossa valtionosuuden laskentaperusteet olivat korkeammat. Valtionosuuksiin sisältyy kunnalle vuosien 2010 2014 lainsäädäntöön perustuvista verovähennyksistä johtuvien verotulomenetysten kompensaationa 1.535.582 euroa. Loppi saa valtionosuuksia saman kokoluokan (6.001 10.000 asukasta) kuntien keskimäärää selvästi vähemmän, mutta koko maan keskitasoa enemmän paljolti siksi, että kunta saa keskimääräistä pienempien verotulojen johdosta valtionosuuksien yhteydessä maksettavaa verotulotasausta. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2014 valtionosuuksien määrä asukasta kohti oli koko maassa keskimäärin 1.496 euroa ja saman kokoluokan kunnissa 2.447 euroa. Lopella määrä asukasta kohti oli 1.928 euroa, jossa on mukana verotulotasausta 401 euroa. Valtionosuuksien määrä ylitti budjetoidun 45.795 euroa, toteutumaprosentti 100,3. Yhteenvedonomaisesti voidaan todeta, että Loppi suoriutuu kunnallisista tehtävistään selvästi pienemmän verorahoituksen turvin ja pienemmin toimintakuluin kuin maan kunnat keskimäärin eli kunta toimii tehokkaasti. Loppi sai kertomusvuonna verotuksen kautta kerättävää rahoitusta eli verotuloja ja valtionosuuksia yhteensä asukasta kohti laskettuna 5.221 euroa, kun tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan tunnusluku Manner-Suomen kunnissa keskimäärin oli 5.365 euroa ja saman kokoluokan kunnissa 5.861 euroa. Lopen saama verorahoitus oli myös pienempi kuin Kanta-Hämeen kuntien keskiarvo 5.244 euroa. Toimintakulujen enemmyyttä toimintatuottoihin osoittava toimintakate oli Lopella kertomusvuonna asukasta kohti laskettuna -4.698 euroa, kun ennakkotiedoissa tunnusluku Manner-Suomen kunnissa keskimäärin oli -5.045 euroa, saman kokoluokan kunnissa -5.564 euroa ja Kanta-Hämeen kunnissa -4.945 euroa. Vuoden 2015 osalta on jo nyt nähtävissä, että vaikka budjetoitu verotuloarvio toteutuu tehty tuloveroprosentin korotus huomioiden varsin maltillisella verotulon kasvulla, sisältyy arvion saavuttamiseen epävarmuutta. Tämä sen johdosta, että maamme talouden toipuminen maailmanlaajuisesta taantumasta näyttää yhä pitkittyvän ja on muita euromaita hitaampaa. Heikko talouskehitys heijastuu vääjäämättä myös kuntien verotulokehitykseen. Koska verotuloissa on kyse kunnan keskeisestä rahoituslähteestä, on talouden kehittymisen oltava jatkuvan seurannan kohteena niin kokonaisuutena kuin hallinnonaloittainkin. Tavoitteena tulee olla, että myös vuodelta 2015 voidaan saavuttaa tasapainoinen tilinpäätös, alijäämäisestä talousarviosta huolimatta. Kunnan organisaatiolla tulee olla valmiudet reagoida myös uusin toimenpitein, jos tavoitteen saavuttaminen sitä edellyttää, ja sen johdosta koko organisaation tulee tiedostaa kulloinenkin taloustilanne myös oman seurantansa kautta. Yhteenvedonomaisesti voidaan myös todeta, että tilinpäätösarvioiden perusteella kunnat ylittävät niille rakennepoliittisessa ohjelmassa asetetun miljardin euron sopeutustavoitteen. Sen sijaan valtion toimet kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämiseksi eivät vastaa valtion ko. ohjelmassa itse asettamiaan tavoitteita, vaan ne ovat nykytiedoin jäämässä alle kolmannekseen tavoitellusta yhdestä miljardista eurosta. Ja vuoden 2015 osalta valtio on tavoitteen vastaisesti lisännyt kuntien velvoitteita yli puolella miljardilla eurolla. Lupauksen täyttämisellä on ratkaiseva merkitys kuntatalouden ja myös Lopen kunnan talouden kestävyyden turvaamisessa.

9 1.2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kunnan sisäistä valvontaa ohjaa kunnanhallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan ohje. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että strategiassa, talousarviossa ja kunnallisessa päätöksenteossa asetetut tavoitteet saavutetaan, kunnan toiminta on lakien, sääntöjen, ohjeiden ja tehtyjen päätösten mukaista, resurssit ovat tehokkaassa ja tuloksellisessa käytössä, omaisuus on turvattu ja niin virkamies- kuin luottamushenkilöjohdonkin saama informaatio on oikeaa, tarkoituksenmukaista ja oikeaaikaista. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kuntalain mukaan kunnanhallitus. Kukin kunnan toimielin ja sen alainen johtava viranhaltija vastaa omalta osaltaan toiminnan sisäisestä valvonnasta, valvonnan organisoimisesta ja riittävyydestä. Vuosittaista selontekoa varten hallintokunnat antavat osana toimintakertomustaan selvityksen oman toimialansa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteutuksesta sekä valvonnan havainnoista ja tuloksista. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnanhallitus valvoo lautakuntien päätöksentekoa edustajiensa kautta. Kunnanhallitus on nimennyt kuhunkin lautakuntaan yhden jäsenistään valvomaan lautakunnan toimintaa, osallistumalla lautakuntien kokouksiin ja muuhun työskentelyyn. Kunnanhallituksen jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti lautakuntien työskentelyyn. Kunnanhallituksen jäsen on ollut lautakuntien kokouksissa mukana seuraavasti: ympäristöja rakennuslautakunta 10/10, perusturvalautakunta 8/11, kasvatus- ja koulutuslautakunta 8/10, kulttuurija vapaa-aikalautakunta 3/4, tekninen lautakunta 6/7. Edustajat ovat raportoineet tarpeellisilta osin lautakuntien toiminnasta ja päätöksistä kunnanhallitukselle, jossa asioista ja päätöksenteosta on tarvittavilta osin keskusteltu. Lautakuntien esityslistat on toimitettu ennakkoon kunnanhallituksen puheenjohtajalle, valitulle kunnanhallituksen edustajalle ja kunnanjohtajalle. Lautakuntien esityslistat käydään keskeisiltä osin läpi kokousta edeltävässä kunnan johtoryhmän kokouksessa. Lautakuntien ja muiden toimielinten pöytäkirjat toimitetaan aina kokouksen jälkeen kunnanhallitukselle tiedoksi ja niistä käydään tarvittaessa keskustelua johtoryhmässä. Pöytäkirjojen pohjalta kunnanjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja päättävät mahdollisesta otto-oikeudestaan. Vuonna 2014 kunnanjohtaja tai kunnanhallituksen puheenjohtaja tai kunnanhallitus eivät käyttäneet otto-oikeuttaan kertaakaan. Kunnan sääntöjä on päivitetty vuoden 2014 lainsäädäntö ja asetukset huomioiden tarvittavilta osin. Viranhaltijat dokumentoivat viranhaltijapäätöksensä atk-järjestelmään (viranhaltijoiden päätössovellus, VIPS). Järjestelmästä tulostetut päätösraportit toimitetaan säännöllisesti ao. toimielimelle tiedoksi, lisäksi johtoryhmän jäsenten päätösluettelot toimitetaan kuukausittain kunnanjohtajalle. Käytäntö on osa päätöksenteon laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden valvontaa. Päätösluetteloiden pohjalta päätetään mahdollisesta otto-oikeuden käytöstä koskien viranhaltijoiden tekemiä päätöksiä. Vuoden 2014 aikana ei käytetty kertaakaan otto-oikeutta. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta ja tuloksellisuuden arviointi Kunnanhallitus antaa hallintokunnille vuosittain talousarvion täytäntöönpano-ohjeet, heti talousarvion hyväksymisen jälkeen. Talousarvion määrärahat ja tuloerät on kohdistettu ko. toiminnasta vastaavalle toimielimelle. Jokaiselle määrärahalle on määrätty siitä vastaava toimielin, vastuualue ja tilivelvollinen viranhaltija. Toimielimet päättävät vuosittain mm. laskujen hyväksyjistä ja talousarvion muusta täytäntöönpanosta ja vastuista siltä osin kuin se johtosäännöllä kuuluu toimielimen tehtäviin. Laskujen hyväksymismenettely on osa sisäistä valvontaa. Laskun asiatarkastuksen suorittaa aina eri henkilö kuin laskun hyväksyjä.

10 Kunnan taloudesta vastaavat tilivelvolliset toimielimet ja viranhaltijat raportoivat talousarvion ja taloudellisen kehityksen sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta säännöllisesti. Kunnanhallitus on seurannut koko kunnan talouden kehitystä säännöllisesti tuloslaskelmatasolla. Kunnan verotulojen kehityksestä ja työllisyystilanteesta on raportoitu kunnanhallitukselle kuukausittain. Valtuustolle on raportoitu kunnan talouden toteumasta ja tavoitteiden toteutumisesta neljän kuukauden välein osavuosikatsauksilla. Näistä viimeinen on tilinpäätös. Valtionosuuspäätökset on käsitelty ao. lautakunnissa ja valtionosuuskokonaisuus kunnanhallituksessa. Käsittelyyn liittyvässä valmistelumenettelyssä tarkistetaan valtionosuusperusteiden oikeellisuus. Kunta hyväksyi vuoden 2014 valtionosuuspäätökset sellaisenaan. Asiakasmaksujen tason ajanmukaisuus on käyty vuosittain läpi talousarvion täytäntöönpanoon liittyen. Jokainen hallintokunta vastaa vuoden aikana omien taksojensa ja maksujensa tason oikeellisuudesta. Tason tavoitteenmukaisuutta seurataan kuukausittain tulojen toteumaseurannalla ja vertailulla alueen muiden kuntien maksu-/taksatasoon. Talouden kehitystä seurataan viikoittain johtoryhmän kokouksissa, tarkimmin kuukausittaisten talousraporttien valmistuttua. Johtoryhmätyöskentely on yksi sisäisen valvonnan keino. Johtoryhmän kokouksissa käydään läpi ajankohtaiset asiat. Toiminnallisiin epäkohtiin, ongelmiin ja haasteisiin tartutaan välittömästi niiden tultua ilmi. Johtoryhmän säännöllisellä kokoontumisella varmistetaan kunnan johdon ja hallintokuntien sekä hallinnonalojen välinen tiedonkulku ja yhteistyö. Luettelo johtoryhmässä käsitellyistä asioista on otsikkotasolla saatettu kunnanhallitukselle tiedoksi ja viikoittain myös henkilökuntajakeluna intranetin kautta. Joka toinen kuukausi kokoontuu ns. laajennettu johtoryhmä, joka keskittyy talousseurantaan ja stategian toteutumisen seurantaan. Sisäistä valvontaa suorittavien viranhaltijoiden on edellytetty kirjaavan toteuttamansa sisäisen valvonnan toimenpiteet ja tekemänsä havainnot kyseistä dokumentaatiota varten luotuun lomakkeeseen. Palvelualueiden päälliköt suorittavat sisäistä valvontaa omalla hallinnonalallaan vastaavassa laajuudessa kuin suoritetaan kunnan keskushallinnon toimesta koko kuntaa koskien. Valvontaa, ohjeistusta ja sen noudattamisen valvontaa ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia toteutetaan hallinnonalakohtaisten johtoryhmien, erilaisten toimiala-/toimisto-, työpaikka- ja henkilöstöpalaverien sekä kehityskeskustelujen kautta. Talouden seurantaa varten hallintokunnille on jaettu kuukausittain raportit talousarvion toteutumisesta. Lisäksi hallintokunnilla on tarvittavat käyttöoikeudet, joiden avulla ne voivat jatkuvasti omaehtoisesti seurata haluamallaan tavalla ja tasolla kirjanpidon toteutumista. Laskutusten oikeellisuuden tarkistamiseksi viralliset laskutuslistat on hyväksytetty tilivelvollisella, ellei käytettävissä ole muutoin varmistavaa asiakirjaa. Henkilöstöhallinnon osalta esimiehet ovat tarkistaneet palkkatapahtumien tarkistuslistaukset satunnaiselta otantakuukaudelta. Sairauspoissaoloja on seurattu kolmannesvuosittain esimiehille toimitettujen seurantalistojen kautta. Maa-aines- ja ympäristölupaehtojen noudattamisen valvontaa toteutetaan valvontasuunnitelmien avulla. Vakuuksia on seurattu luotujen seurantajärjestelmien mukaisesti sekä urakoiden toteutukseen liittyen. Päättäessään EU- ym. useamman tahon rahoittamiin projekteihin osallistumisesta kunnanhallitus on samalla nimennyt kullekin projektille vastuuhenkilön, jonka tehtävänä on seurata ja raportoida projektin etenemisestä ja sen mahdollisista vaikutuksista kunnan kannalta. Osassa toimintaa (mm. maatalouden ohjauksessa) on sovellusten kautta tai erillisten ulkopuolisten tarkastusten muodossa myös ulkopuolista valvontaa ja näin läpinäkyvyyttä varojen käytön suhteen.

11 Riskienhallinnan järjestäminen Kunta on suojannut omaisuus- ja henkilöriskit vakuutuksin yleisesti käytössä olevia perusteita noudattaen. Vakuutusasioissa kunta käyttää edunvalvonnassa omaa meklaria. Vakuuttamiseen liittyvä riskienhallinnan ajantasaisuus on käyty läpi vuosittain meklarin kanssa pidetyssä neuvottelussa. Kunnan vakuutukset kilpailutettiin vuoden 2014 aikana. Tietoturvallisuuteen liittyvissä asioissa noudatetaan RHL-Data Oy:n laatimia ohjeistuksia, jotka ovat yhteiset seudun kunnille. Tietojärjestelmien turvallisuutta hoidetaan muutoinkin yhteisin seudullisin ratkaisuin. Tietohallinnon käyttöoikeudet käydään läpi vuosittain sekä muutoin tarvittaessa, mm. henkilöstövaihdosten yhteydessä. Tietoturvaan liittyviä riskejä on paljon. Tietoturvaongelmiin puututaan niitä havaittaessa. Tietohallinto ja siihen liittyvä tietoturva on tunnistettu sisäisessä valvonnassa yhdeksi kunnan jatkuvaksi kehittämiskohteeksi. Kunnan toiminnan kannalta merkittävä ja vuosien mittaan korostunut riski on ammattitaitoisen ja pätevän henkilöstön suhteellisen nopea vaihtuminen. Uusien pätevien henkilöiden rekrytointi nopealla aikajänteellä on haastavaa. Kunta pyrkii ylläpitämään hyvää työnantajamainettaan ja pitämään niin fyysiset kuin psyykkisetkin työolosuhteet kunnossa, jotta kunnalla olisi tulevaisuudessakin tarvittava määrä osaamisresurssia käytössään. Kunnalla on ollut tietyissä henkilöstöryhmissä rekrytointivaikeuksia ja niiden määrä tulee oletetusti tulevina vuosina kasvamaan. Kunnan talouden riskit liittyvät pääosin siihen, että kunta ei välttämättä pysty lähinnä ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta ylläpitämään taloutensa tasapainoa suunnitellulla tavalla. Kunnan talouden liikkumavara on pieni ja taseen tasapaino herkkä. Yllättävät muutokset toiminnassa tai toimintaympäristössä saattavat vaikuttaa merkittävästi kunnan taloustasapainoon. Kunnan merkittävin tulonlähde on verotulot, joiden kertymä riippuu voimakkaasti yleisestä talouskehityksestä ja työllisyystilanteesta. Myös valtionosuuksien vaikutus on kunnan talouden näkökulmasta suuri eikä kunnalla ole realistisia keinoja vaikuttaa niiden määrään. Talouden kehitystä ja riskien olemassaoloa ja toteutumista seurataan jatkuvasti. Kunnan yleiseen kilpailukykyyn ja elinvoimaan kohdistuvat riskit liittyvät yleiseen talouskehitykseen, elinkeinoelämän yleiseen tilanteeseen ja kustannustason muutoksiin. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Ratkaisuvalta omaisuuden hankinnassa ja luovutuksessa on säännelty kunnan palvelualueiden johtosäännössä. Omaisuuden hankinnassa noudatetaan kunnanhallituksen hyväksymiä, julkisista hankinnoista annettuun lainsäädäntöön perustuvia hankintaohjeita sekä niitä täydentäviä kunnanhallituksen vuosittain talousarvion täytäntöönpano-ohjeessa antamia ohjeita. Ohjeiden noudattamisesta ovat vastuussa kunnan toimivaltaiset toimielimet ja viranhaltijat. Kunta on mukana KuntaPro Oy:n toiminnassa. Yhtiön kautta voidaan osallistua yhteiskilpailutuksiin ja -hankintoihin. Isommissa hankinnoissa pyritään aina mahdollisuuksien mukaan seutukuntakohtaiseen tai KuntaPron kautta tätäkin laajempaan keskitettyyn kilpailutukseen ja kuntien kesken yhdenmukaisiin päätöksiin. Kunnan hankintatoimen vastuuhenkilönä on talousjohtaja, joka tarvittaessa myös osallistuu hankinnan valmisteluun ja päätöksentekoon asianomaisen hallinnonalan vastuuhenkilön apuna. Kunta hoiti oman hankintatoimensa vuoden 2014 aikana ilman, että suoritetuista hankinnoista olisi aiheutunut kuluneen vuoden aikana taloudellisia menetyksiä tai oikeudellisia haasteita. Koulu- ja asiointikuljetusten kilpailutuksen osalta tulkintaristiriidat palvelun tuottajan kanssa realisoituivat vuoden 2015 alussa. Tulkintaristiriitojen johdosta kunta ja palvelutuottaja purkivat kuljetussopimuksen helmikuussa 2015.

12 Sopimustoiminta Kunnalla ei ole kertomusvuoden aikana ollut sopimustoiminnan kautta sellaisia negatiivisia seuraamuksia, joita ei jo sopimusta tehtäessä olisi voitu ennakoida. Kunta on laatinut sopimuksia, joiden toteutumisen seuranta on ollut hankalaa ja vaatinut ylimääräistä työpanosta. Erityisesti kuljetussopimuksen laadinta, sopimuksen toteutuksen seuranta ja sopimuksen tulkintaan liittyvät erimielisuudet sitoivat kertomusvuonna työaikaa. Sopimusten täytäntöönpanoa hallinnonaloittain on tuettu erilaisin toimintaohjein, joiden noudattamista on seurattu satunnaisotannoin. Näin varmistetaan, että käytännöt ovat kaikissa yksiköissä samanlaiset. Sopimusten noudattamista on valvottu laskujen hyväksymisen yhteydessä ja satunnaisotannalla. Urakoiden toteutuksessa valvotaan sitä, että laskut perustuvat tehtyyn työhön ja toimenpiteeseen sekä sovittuun maksuerätaulukkoon. Sopimusten noudattamisen valvonta kuuluu asianomaisen hallinnonalan vastuuhenkilölle, jolle kuuluu myös sopimusperusteiden ajantasaisuuden seuranta. Sopimuksista on hallinnonalakohtaisia luetteloita ja muita seurantaa helpottavia listauksia. Kunnalla ei ole yhtenäistä järjestelmää, jonka avulla sopimusseuranta voitaisiin systemaattisesti hoitaa, vaan toimialat ovat järjestäneet seurannan kukin omalla tavallaan. Syksyllä 2014 toteutettiin hallintokunnittain kahden edellisen vuoden osalta ns. sopimustarkastus eli käytiin läpi päätökset, joiden johdosta on tullut tehdä kirjallinen sopimus. Tarkastuksessa ilmeni muutamia epäkohtia ja puutteita, jotka kuitenkin saatiin korjattua asianmukaisesti jälkikäteen. Tarkastuksen tuloksena todettiin, että päätösten täytäntöönpanon loppuunsaattamiseen tulee jatkossa kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Sisäisen valvonnan toimenpiteitä ja huomioita vuodelta 2014 Aiemmat työaika- ja kustannushaasteet huomioiden laadittiin ensimmäistä kertaa vaalien ajaksi vaalitoimitsijoita koskien työvuoroluettelo ja varallaolojärjestelyt työaikojen hallinnan ja toiminnan sujuvuuden varmistamiseksi ja ylimääräisten työaikakorvausten hillitsemiseksi. Myös koulutukseen satsattiin aiempaa enemmän. Vaalit saatiin toteutettua ilman ongelmia. Timecon-työajanseurantajärjestelmän piirissä olevan henkilöstön työajan toteumaa on seurattu säännöllisesti järjestelmästä saatavien toteumalistausten avulla. Seurannassa ilmenneet epäselvyydet on selvitetty. Henkilöstöhallinnossa on puututtu aktiivisella valvonnalla havaittuihin epäkohtiin ja virheisiin, jotka liittyvät mm. rekrytointiin, työvuorosuunnitteluun, työajan käyttöön, vuosilomien myöntämiseen tai matkalaskujen laadintaan. Esimiehiä on ohjattu säännöllisesti oikeansisältöisten työsopimusten sekä henkilöstöasioihin liittyvien viranhaltijapäätösten laatimiseksi. Kevan tarkastaja tarkasti helmikuussa 2014 Lopen kunnan maksamien eläkemaksujen oikeellisuuden vuosilta 2007 2012. Tarkastaja totesi, että hallintokuntien ostaessa palveluja ulkopuolelta on varmistettava, että palvelun tuottajalla on YEL-vakuutus. Muilta osin tarkastaja totesi tarkastuksen kohteena olleiden asioiden olevan kunnossa. Ruokapalvelussa on seurattu koko kuntaorganisaatiota koskevan ruokalistan noudattamista hankintasopimusten toteuttamisen kautta. Myös erilaisten toimialan sisäisten toimintaohjeiden noudattamista ja toteutumista on seurattu työvuoroluetteloista, laskuista ja talousarvion toteutumisesta. Havaittuihin epäkohtiin on puututtu ja toimintaa ohjattu sovitun mukaiseksi. Rakennusvalvonnassa on toteutettu aktiivisesti lupamaksujen suoritusten seurantaa. Rakennusvalvonnan hallinnoiman auton käyttöä ja kustannuksia on seurattu jatkuvasti. Ympäristönsuojelun toimialalla maa-aineslupien voimassaoloa ja niihin liittyviä vakuuksia on seurattu säännöllisesti. Varsinaista lupavalvontaa on toteutettu valvontasuunnitelman avulla, yhtenä merkittävimpänä toimintona mm. maa-ainesalueiden tarkastusmittausten suorittaminen.

13 Sosiaalitoimessa sisäistä valvontaa on toteutettu annettujen ohjeiden mukaisesti. Määrärahaseuranta, maksutuloseuranta, kirjausten seuranta ja sopimusten seuranta on tehty. Sosiaalitoimen toimintayksikköjen esimiehet ovat seuranneet tarvikevaraston käyttöä neljä kertaa vuodessa, työaikatoteuma on tarkistettu kuukausittain ja matkalaskuja on tarkistettu satunnaisotannalla. Havaitut virheet ja puutteet on korjattu. 17.7.2014 toteutettiin ns. lokitietojen tarkastaminen. Toimeentulotukihakemusten käsittelyä ja varsinaista päätösten tekoa on seurattu aktiivisesti. Varhaiskasvatuksen piirissä on seurattu Loppi-lisän maksatusta ja yksityisen hoidon kuntalisän maksatusta. Loppi-lisän kohdalla on tullut ilmi muutamia tapauksia, joissa tukea saava perhe onkin päivähoidon piirissä. Virheisiin on tartuttu ja ne on korjattu. Toteutetun seurannan tuloksena on todettu, että siirtyminen ProConsona-ohjelman käyttöön toisi päällekkäisyydet nykyistä paremmin esille. Järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2015. Varhaiskasvatuksen piirissä on seurattu aktiivisesti henkilöstön poissaoloja. Niiden kanssa, joilla ylittyy 10 päivän poissaolo, on käyty varhaisen tuen keskustelu ja sovittu jatkotoimenpiteet. Toimintamalli tuntuu vaikuttaneen myönteisesti henkilöstön työkykyyn. Lokakuusta 2014 lähtien päiväkodeissa on seurattu poissaoloja erityisesti sijaisrekrytoinnin näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää sijaisten palkkaamisen astetta ja tarvetta. Päivähoidon täyttö- ja käyttöasteen seurannassa on pyritty hyödyntämään ProConsona-ohjelmaa, joka ei kyseistä tietoa kuitenkaan aukottomasti pysty tuottamaan. Kansalaisopiston opettajien matkakorvausten maksatusta ja oikeellisuutta on seurattu aktiivisesti. Matkakorvausten hakemisen määräajoissa on parannettavaa, mutta pääosalla opettajista kilometrimäärä on pieni ja siksi on käytännöllistä tehdä matkakorvausanomus normaalia harvemmassa tahdissa. Teknisellä toimialalla on seurattu varastojen kirjanpitoa päivittäin. Kunnan ajoneuvojen käyttöä seurataan kuukausittain. Merkittäviä epäkohtia tai virheellisyyksiä ei ole havaittu. Erilaisten teknisen toimen alaan kuuluvien hankintasopimusten ajantasaisuus on tarkistettu. Erityishuomiota on kiinnitetty asiakaspalautteeseen: mm. kuntaan saatu/toimitettu kunnossapitoyritysten toimintaa koskeva palaute on viety välittömästi kyseisen toimijan tietoon, toiminnan korjausesityksineen. Kunnan leikkipuistoille on tehty vuonna 2014 omavalvontasuunnitelma. Havaitut puutteet korjataan ja korjaustoimenpiteet kirjataan omavalvontasuunnitelmaan. Uimarantojen laadunvalvontaa tehtiin kesäaikaan viikoittain, uimarannoille on myös tehty omavalvontasuunnitelma. Kesäaikana uimarannoilta otettiin säännöllisesti vesinäytteet. Kunnan kiinteistöjen energian käyttöä seurataan kuukausittain ja verrataan määrärahoihin sekä edellisvuoden menoihin. Mikäli jotain hälyttävää tulee esiin, puututaan asiaan välittömästi. Rakennusten silmämääräisiä tarkastuksia tehtiin vuoden aikana lähes päivittäin ja kunnossapitotyötä välittömästi tarpeen vaatiessa, määrärahan puitteissa. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen valvonta on toteutunut sisäisen valvonnan ohjeita ja henkeä noudattaen. Valvontatoimenpiteitä on kirjattu ja huomioita dokumentoitu, mutta valvontaa on suoritettu myös normaalin johtamisen ja työn ohessa ilman että sitä olisi erikseen dokumentoitu. Havaitut virheet on korjattu ja toimintaa ohjeistettu uudelleen tarvittavilta osin.

14 1.3. KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU 1.3.1. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Kunta + vesilaitos + 2014 +/- % 2013 +/- % 2012 yritystalo Toimintatuotot + 5 677 421 8,0 5 255 516-3,2 5 429 690 Valmistus omaan käyttöön + 40 488-0,4 40 655 71,2 23 748 Toimintakulut - 44 676 804 2,5 43 584 166 3,0 42 334 142 Toimintakate -38 958 896 1,8-38 287 996 3,8-36 880 704 Verotulot + 27 308 890 4,9 26 029 282 4,2 24 980 591 Valtionosuudet + 15 987 495 1,2 15 798 827 0,9 15 659 981 Käyttökate 4 337 489 22,5 3 540 113-5,8 3 759 868 Rahoitustuotot ja -kulut -328 580 1,9-322 345 24,9-258 062 Korkotuotot + 12 501-26,9 17 102-47,8 32 775 Muut rahoitustuotot + 20 702 28,3 16 138-45,0 29 351 Korkokulut - 360 093 2,2 352 238 11,0 317 424 Muut rahoituskulut - 1 690-49,5 3 348 21,2 2 763 Vuosikate 4 008 908 24,6 3 217 768-8,1 3 501 806 Poistot käyttöomaisuudesta - 1 663 396 13,2 1 469 684 12,1 1 311 597 Arvonalentumiset - Satunnaiset tuotot + Satunnaiset kulut - Tilikauden tulos 2 345 512 34,2 1 748 085-20,2 2 190 209 Tilikauden yli-/alijäämä 2 345 512 34,2 1 748 085-20,2 2 190 209 Toimintatuotot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 8,0 %, ilman Harjukodin tuomaa tulonlisäystä kasvu oli 4,8 %. Niin euromääräisesti kuin prosentuaalisestikin eniten kasvoivat tuet ja avustukset ja niissä varsinkin valtiolta saadut avustukset, merkittävimmiltä osin perusopetuksen kehittämiseen ja kerhotoimintaan sekä toimeentulotukimenoihin. Toisaalta on todettava, että valtion avustusten lisääntyminen merkitsee myös menojen niitäkin suurempaa lisäystä. Huomattavaa kasvua oli myös vuokratuotoissa jossa uusina kohteina Taarinrinteen tukiasunnot ja As Oy Lopen Koivumäen asunnot sekä muissa toimintatuotoissa, pääosin käyttöomaisuuden myyntivoittokirjausten kasvun ansiosta. Toisaalta maksutuottojen kehitys oli huono ja niissä myös jäätiin budjetoidusta 206.798 euroa, toteutuma 91,2 %. Mikäli Harjukodin hoitopäivämaksuja ei huomioida, väheni maksutuottojen kertymä edelliseen vuoteen verrattuna 7 %. Taustana ovat paljolti asiakastilanteessa tapahtuneet muutokset sosiaalitoimen osalta sekä se, että varhaiskasvatuksen perimät hoitopäivämaksut vähenivät 5,4 %.

15 Toimintakulujen kasvu oli maltillinen 2,5 %. Voimakkaimmin kasvoivat euromääräisesti mitaten henkilöstökulut 5,7 %, ilman Harjukotia 3,2 %. Prosentuaalisesti enemmän kasvoivat avustukset, jossa yleisen taloustilanteen ongelmallisuuden johdosta toimeentulotukimenoissa oli lähes kolmanneksen kasvu ja työmarkkinatuen kuntaosuudet lähes kaksinkertaistuivat, sekä muut toimintakulut lähinnä luottotappiokirjauksista johtuen. Palvelujen ostoihin käytettiin 2 % vähemmän kuin edellisvuonna. Tältä osin voidaan erikseen todeta, että asiakaspalvelujen ostot vähenivät 1,6 %, mikä näkyy perusturvalautakunnan toimialueen hyvänä toteutumisena. Merkittävimpien rahoituslähteiden verotulojen ja valtionosuuksien kehittymistä on tarkasteltu edellä. Vuosikate oli 791.140 euroa edellisvuotista parempi ja tilinpäätös on tältä osin kunnan paras nykymallisen kirjanpitopitojärjestelmän aikana. Kun poistojen määrä kasvoi edellisvuodesta 193.713 euroa, päädyttiin tilikaudelta 597.427 euroa parempaan tulokseen kuin vuonna 2013. Tilikauden tulos on vähintäänkin hyvää tasoa ja parempi kuin kuntasektorilla keskimäärin, ellei huomioida liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuneita kirjanpidollisia satunnaisia eriä. Tuloslaskelman tunnusluvut Kunta + vesilaitos + yritystalo 2014 2013 2012 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 12,7 12,1 12,8 Vuosikate/poistot % 241,0 218,9 267,0 Vuosikate, / asukas 483,5 385,8 420,1 Asukasmäärä 8 292 8 341 8 336 Tuloslaskelman tunnusluvut paranivat edellisvuosiin verrattuna ja ovat hyvällä tasolla, myös valtakunnallisesti vertailtuna. Vuosikate riitti hyvin poistojen kattamiseen ja johti siten ylijäämäiseen tulokseen. Tunnuslukutarkasteluna kuntatalous kokonaisuutena oli tuloslaskelman osalta kertomusvuonna edeltäjäänsä parempi. Vuoden 2013 tilinpäätöksissä toiminnan keskeisten tunnuslukujen keskiarvot olivat Manner-Suomen vastaavan kokoluokan kunnissa vuosikate/poistot 94 % (kaikki kunnat ka. 100 %) ja vuosikate/asukas 266 euroa (ka. 380 euroa), kun ne vuoden 2014 tilinpäätösten ennakkotiedoissa ovat vuosikate/poistot 103 % (ka. 101 %) ja vuosikate/asukas 303 euroa (ka. 373 euroa). Molempina vuosina Lopen tilinpäätösten tunnusluvut ylittävät keskiarvot.

16 1.3.2. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Kunta + vesilaitos + yritystalo 2014 2013 2012 Toiminnan rahavirta Vuosikate (+/-) 4 008 908 3 217 768 3 501 806 Satunnaiset erät, netto (+/-) Tulorahoituksen korjauserät (+/-) -159 645-114 310-158 453 Toiminnan rahavirta 3 849 263 3 103 458 3 343 353 Investointien rahavirta Investointimenot (-) -2 832 249-3 170 052-2 580 641 Rahoitusosuudet investointeihin (+) 142 000 Pys. vastaavien hyödyk. luovutustulot (+) 229 601 167 599 792 484 Investoinnit -2 602 648-3 002 453-1 646 157 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 246 615 101 005 1 697 196 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset (-) Antolainasaamisten vähennykset (+) 57 772 123 055 Antolainauksen muutokset 57 772 123 055 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) 2 500 000 2 000 000 3 500 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys (-) -4 451 987-4 379 763-5 417 791 Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) 1 200 000 1 800 000 Lyhytaikaisten lainojen vähennys (-) Lainakannan muutokset -751 987-579 763-1 917 791 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -134 853 126 250 616 819 Rahoituksen rahavirta -829 068-330 458-1 300 972 Rahavarojen muutos 417 547-229 453 396 224 Rahavarat 31.12. 1 366 563 949 015 1 178 468 Rahavarat 1.1. 949 015 1 178 468 782 244 Rahavarojen muutos 417 547-229 453 396 224 Toiminnan rahavirta osoittaa kertomusvuoden olleen toiminnan rahavirran suhteen edellisvuosia parempi. Tuloslaskelmassa muihin toimintatuottoihin ja -kuluihin sisältyvä käyttöomaisuuden myynnin nettovoitto oikaistaan laskennasta tulorahoituksen korjauserissä laskelma osoittaa myynnin tuloksen olleen hieman parempi kuin edellisvuosina, mutta myynti oli määrältään yhä vähäinen. Investointimenojen määrä on varsin lähellä 2000-luvun keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Toiminnan ja investointien rahavirta mahdollisti sen, että kunnanhallituksen ei tarvinnut käyttää koko lainanottovaltuuttaan, mikä johti lainamäärän pienenemiseen.

17 Antolainasaamisten vähennyksenä on Lopen Vuokratalot Oy:ltä saatu kunnan myöntämän tertiäärilainan takaisinmaksu osana yhtiön taloutensa tervehdyttämiseksi tekemiä lainasalkun uudelleenjärjestelyjä. Yhtiö on tämän jälkeen maksanut koko lainaosuutensa takaisin kunnalle. Kunnan pitkäaikaisten lainojen määrä väheni kertomusvuonna lähes 2 M. Kunnanhallituksella oli valtuudet ottaa uutta pitkäaikaista lainaa 4,0 M, mutta sitä nostettiin 2,5 M. Osa lainatarpeesta katettiin kuntatodistusohjelman puitteissa lyhytaikaisella rahoituksella, joka oli koko kertomusvuoden ajan edelleen hyvin edullista. Kuntatodistusohjelman avulla tapahtuva rahoitus on ollut myös joustava väline maksuvalmiuden hoidossa. Velkamäärää kyettiin vähentämään nyt jo viidentenä vuonna peräkkäin. Lainakanta on tilinpäätöksessä noin 8,1 M pienempi kuin vuoden 2009 tilinpäätöksessä, jolloin velan määrä oli korkeimmillaan. Rahoituslaskelman tunnusluvut 2014 2013 2012 Investointien tulorahoitus, % 141,5 101,5 143,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 55,5 43,3 44,6 Lainanhoitokate 0,91 0,75 0,90 Kassasta maksut / vuosi, 52 282 336 51 448 911 49 129 013 Kassan riittävyys, päivää 9,5 6,7 8,8 Investointien tulorahoitusprosentti osoittaa, että kertomusvuoden investoinnit kyettiin rahoittamaan omalla tulorahoituksella. Tunnusluku on hyvää tasoa vastaavan kokoluokan kunnissa keskimääräinen vertausluku oli vuoden 2013 tilinpäätöksissä 46,9 %, kaikissa kunnissa 57,2 %. Pääomamenojen tulorahoitustarkastelussa mukana ovat investointimenojen lisäksi myös lainalyhennykset ja tällöin tulorahoituksella kyettiin kattamaan menoista hieman yli puolet. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden velkojen korkojen ja lyhennysten maksuun. Kun tunnusluku on alle 1, joudutaan lainojen hoitoon ottamaan lisälainaa tai realisoimaan kunnan omaisuutta. Kunnan tunnuslukua painaa ko. raja-arvon alle ennen kaikkea lyhyehköt laina-ajat, mikä lisää vuotuisten lyhennysten määrää. Tunnusluku oli vuoden 2013 tilinpäätöksissä vastaavan kokoluokan kunnissa keskimäärin 0,8, kaikkien kuntien keskiarvo tuolloin oli 1,3. Kassasta maksut osoittavat, kuinka paljon vuoden aikana on kunnan tilien kautta maksettu toiminnan kuluja, korkokuluja, investointimenoja ja lainan lyhennyksiä. Edellisvuoteen verrattuna kassasta maksujen määrä kasvoi toimintakulujen kasvuun perustuen 1,6 %. Kunnan maksuvalmius oli koko kertomusvuoden ajan heikko, se on ollut kireä koko 2000-luvun. Maksuvalmiuden tasoittamiseen käytetään lyhytaikaista lainaa, johon tarkoitukseen kunnalla on ns. kuntatodistusohjelma Kuntarahoitus Oyj:n kanssa. Näin ulkopuolisen rahoituksen määrä on myös kyetty mitoittamaan kulloisenkin tarpeen mukaiseksi, kuten kassan riittävyyttä kuvaava tunnuslukukin osoittaa.