Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2014 tilinpäätös

Tilinpäätös 2014

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2014 tilinpäätös 1. Toimintakertomus 3 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 3 - Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus 3 - Sairaanhoitopiirin hallinto 5 - Sairaanhoitopiirin toiminta 9 - Sairaanhoitopiirin henkilöstö 15 - Riskienhallinta sairaanhoitopiirissä 19 - Ympäristötekijät 29 Selonteko sairaanhoitopiirin sisäisen valvonnan järjestämisestä 30 - Sisäinen valvonta sairaanhoitopiirissä 30 - Sisäisen tarkastuksen järjestäminen 31 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 33 Kuntayhtymäkonsernin toiminta ja talous 41 - Kuntayhtymän konsernirakenne 41 - Konsernitoiminnan ohjaus ja olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 42 - Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 44 Tilikauden tuloksen käsittely 49 2. Talousarvion toteutuminen 50 - Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 50 - Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 63 - Investointiosan toteutumisvertailu 64 - Rahoitusosan toteutumisvertailu 67 - Sitovien tavoitteiden toteutuminen 68 3. Tilinpäätöslaskelmat 70 - Sairaanhoitopiirin tuloslaskelma 70 - Sairaanhoitopiirin rahoituslaskelma 71 - Sairaanhoitopiirin tase 72 - Konsernituloslaskelma 74 - Konsernin rahoituslaskelma 75 - Konsernitase 76 4. Tilinpäätöksen liitetiedot 78 - Sairaanhoitopiirin liitetiedot 78 - Konsernin liitetiedot 88 5. Allekirjoitukset ja merkinnät 94 - Tilinpäätöksen allekirjoitus 94 - Tilinpäätösmerkintä 95 6. Luettelot ja selvitykset 96 - Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 96 - Luettelo käytetyistä tositelajeista 97 7. Liiteosa 99 - Toimielimet 100 - Henkilöstökertomus 107 - Tilastot 141

TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Suomen julkisessa keskustelussa vuoden 2014 aikana korostuivat kansantalouden ongelmat, kestävyysvajeen ratkaisemisen keinot ja osin niihin liittyen sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskettavan rakennelain (järjestämislaki) valmistelu. Hanke kaatui perustuslaillisiin ongelmiin, ja sen eteenpäin vieminen siirtyy huhtikuussa 2015 pidettävien eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalle hallitukselle. Rakenneuudistus on joka tapauksessa välttämätön palvelujen saannin turvaamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi. Maamme bruttokansantuote aleni vuonna 2014 kolmatta vuotta peräkkäin, ennakkotietojen mukaan 0,1 %. Keskimääräinen työttömyysaste oli 8,7 %. Vuoden 2014 inflaatio (vuosimuutos) oli Suomessa 1,0 %. Vuoden 2015 osalta ei odoteta merkittävää muutosta. Bruttokansantuotteella mitatun talouskasvun ennustetaan jäävän korkeintaan 1 %:iin ja työttömien määrän odotetaan lisääntyvän. Vuoden 2014 tilinpäätösten ennakkotietojen (Tilastokeskus) mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 1,7 miljardia euroa positiivinen (sisältäen kertaluonteisia tuloja 1,4 mrd. euroa). Tulos parani edellisestä vuodesta noin 1,3 mrd. euroa. Kuntien toimintamenojen kasvu vuonna 2014 oli erittäin maltillista, noin 0,4 %. Kuntien yhteenlasketut verotulot kasvoivat 2,5 %, valtionosuudet laskivat 1,3 %. Vuosikate pysyi edellisvuoden tasolla. Keskimääräinen lainakanta vuoden 2014 lopussa oli 2 733 euroa/asukas. Lähivuosien aikana ei ole näköpiirissä kuntatalouden kehityksen kääntymistä paremmaksi. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kysyntä ja kustannukset tulevat kasvamaan kymmeniä prosentteja pelkästään väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena. Vuonna 2015 kuntatalouden tila tulee säilymään heikkona mm. valtionosuuksien leikkausten seurauksena. Verotulojen kasvuksi arvioidaan noin 2 %, vuosikate heikkenee selvästi ja lainakanta kasvaa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuoden 2014 talousarvio perustui valtuuston hyväksymään strategiaan ja omistajastrategiaan sisältäen arvion tarvittavien palvelujen määrästä, kustannuksista, työnjaosta sekä suunnitelman toteutumista edellyttävistä toimenpiteistä. Taustalla oli myös aikaisempien vuosien keskimääräi- Hannu Leskinen, sairaanhoitopiirin johtaja nen hoidon tarve ja toteutunut palvelujen määrä ottaen lisäksi huomioon mm. lain määräykset hoitoon pääsystä ja väestömäärän muutoksen vaikutukset. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä hoidossa olleiden potilaiden määrä kasvoi edelleen vuoden 2014 aikana. Hoidon kysyntä lisääntyi 1,3 %. Avohoitokäyntien määrä kasvoi ennakoitua enemmän, samalla kun hoitojaksojen ja hoitopäivien määrä jäi selvästi suunniteltua alhaisemmaksi. Sairaanhoitopiirin yksiköt pysyivät vuoden 2014 aikana kohtuullisen hyvin hoitoon pääsyä ja saatavuutta koskevissa määräajoissa, tilanne oli 31.12.2014 kuitenkin huonompi kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin. Lähetteiden käsittelyajat ovat lähes täysin määräysten mukaisissa aikarajoissa. Sairaanhoitopiirin vuoden 2014 toiminta toteutui kokonaisuutena talousarvion mukaisena. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 3

2014 TOIMINTAKERTOMUS Valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat vähintään tyydyttävästi. Tilinpäätös vuodelta 2014 on yli 8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Alijäämä johtuu sitä, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri joutuu kirjaamaan vuoden 2014 tilinpäätöksessään potilasvakuutuksen korvausvastuun kasvusta johtuvaa ylimääräistä kulua 10,3 miljoonaa euroa. Jäsenkuntalaskutus kasvoi vuoden 2014 aikana 3,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ulkokuntien osalta kasvu oli 1,6 %. Toimintatuotot kasvoivat 2,7 % ja toimintakulut 3,3 %. Jäsenkuntalaskutuksen ja toimintakulujen kasvu vastaavat kohtuullisen hyvin sairaanhoitopiirille asetettuja tavoitteita ja omistajastrategian linjauksia. Toimintakulut alittivat käyttösuunnitelman yli 2 %:lla. Henkilöstömenot kasvoivat vain 0,7 % ja myös jäivät alle käyttösuunnitelmassa arvioidun tason. Sairaanhoitopiirin ja sen yksiköiden toiminnan turvaaminen myös tulevaisuudessa edellyttää mm. käytettävien tilojen uudistamista ja kunnossapitoa, prosessien tehostamista ja henkilöstön osaamisesta ja työolosuhteista huolehtimista. Tämän varmistamiseksi sairaanhoitopiiri on valmistellut huolella tulevaisuuden sairaala 2030 nimellä kulkevan ohjelmakokonaisuuden. Ohjelmakokonaisuuden kustannukset ovat arviolta noin 500 miljoonaa euroa, jakautuen 15-20 vuoden ajalle (vuoden 2014 hintatasossa). Tilojen uudistamisessa, toiminnan kehittämisessä ja kustannusten hallinnassa johtavana ajatuksena on parhaan hyödyn saavuttaminen ja toiminnan vaikuttavuuden parantaminen uusien innovatiivisten ratkaisujen kautta. Järjestelmän kehittämistä sekä sen tuottavuutta ja vaikuttavuutta tuetaan tehostamalla uuden teknologian ja tietojärjestelmien hyväksikäyttöä. Yhtenä keskeisenä periaatteena on potilaslähtöisten toimintamallien kehittäminen. Se edellyttää palveluja käyttävien tarpeiden huomioon ottamista kaikissa tilanteissa ja heidän mukaan ottamista kehittämistyöhön. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi joulukuussa 2014 tulevaisuuden sairaala 2030 yleissuunnitelman sekä Lasten ja naisten sairaalan hankesuunnitelman. Lasten- ja naistensairaalan kohdalla suunnittelua on jatkettu ns. pohjoisen sijaintivaihtoehdon pohjalta. Tavoitteena on tehdä rakentamispäätös joulukuun 2015 valtuustossa. Osana Tulevaisuuden sairaalan toteuttamista OYS:n yhteyteen rakennetaan testausympäristö, jonka avulla varmistetaan optimaalisten laitteiden, tilaratkaisujen ja toimintamallien valinta. Julkinen sektori kokonaisuutena ja erityisesti kuntarakenteet ja palvelut ovat olleet voimakkaan ja nopeutuvan muutoksen kohteena. Uudelle eduskunnalle ja hallitukselle valmisteltavaksi siirtyneen sote-rakenteen osalta tärkeintä on toteuttaa kustannustehokas malli, joka mahdollistaa pitkäjänteisen työn palvelujen turvaamiseksi eri alueiden asukkaiden tarpeet ja yhdenvertaisuus huomioon ottaen. Tämä edellyttää palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuun antamista samalle organisaatiolle ja alueellisten erityispiirteiden (mm. sairastavuus, väestön sijoittuminen, kantokyky) huomioon ottamista. Yliopistollisen sairaalan osalta tulee ottaa huomioon sen rooli palvella tasavertaisesti kaikkia vaikutusalueensa asukkaita ja mahdollistaa korkeatasoinen tutkimus-, kehittämis- ja opetustoiminta. Tavoitteemme on, että Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella on maan toimivin ja tehokkain erikoissairaanhoidon palveluverkosto, jossa palvelutuotanto perustuu aitoon yhteistyöhön, työnjakoon ja kumppanuuteen. Uusi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennelain voimaantulo siirtyy vuosikymmenen lopulle. Lailla on välttämätöntä luoda uusi tuotannon ja hallinnon rakenne sekä rahoituksen periaatteet. Sen jälkeen alkaa toimintatapojen uudistaminen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on työssä tiiviisti mukana ja antaa oman asiantuntemuksensa uuden järjestelmän rakentamiseksi. Käytännön työ on jo alkanut mm. koko OYS:n erityisvastuualueen ICT:n kehittämisellä. Koko laajuudessaan työ voi kuitenkin käynnistyä vasta kun eduskunta on lain hyväksynyt. Hannu Leskinen, sairaanhoitopiirin johtaja 4 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

TOIMINTAKERTOMUS 2014 Hallinto Organisaatio 2014 VALTUUSTO TARKASTUSLTK. TILINTARKASTAJAT HALLITUS Sisäinen tarkastus YHTYMÄHALLINTO Sairaanhoitopiirin johtaja Talousjohtaja Henkilöstöjohtaja Kehitysjohtaja Hallintoylilääkäri Tietohallintojohtaja Hallintoylihoitaja Johtajaylilääkäri TULOSALUEET ja Vastuualueet SAIRAAN- HOIDOLLISET PALVELUT Oulun yliopistollinen sairaala (OYS) LAPSET JA NAISET MEDI- SIININEN OPERA- TIIVINEN PSYKIATRIA OULAS- KANGAS JA VISALA KEHITYS- VAMMA- HUOLTO Diagnostiikka Potilashoidon palvelut Sairaala- ja välinehuolto Tekniikan palvelut Tutkimus ja kehittäminen Lapset ja nuoret Synnytykset, naistentaudit ja genetiikka Tutkimus ja kehittäminen Ensihoito ja päivystys Kardiologia Syöpätaudit ja hematologia Neurologia, ihotaudit ja geriatria Sisätaudit ja keuhkosair. Tutkimus ja kehittäminen Anestesia ja tehohoito Pään ja kaulan sairaudet Pehmytkudoskirurgia Tukielin- ja neurokirurgia Kuntoutus Tutkimus ja kehittäminen Aikuispsykiatria Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatria Lastenpsykiatria Toiminnan tuki Konservatiivinen Operatiivinen Psykiatria Tukipalvelut Neuvola- ja tutkimuspalvelut Laitoshoito Avohoito Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 5

2014 TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymähallinto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää kuntayhtymän valtuusto. Se päättää kuntayhtymän niistä asioista, jotka kuntalaissa on säädetty valtuuston tehtäväksi. Kuntayhtymän jäsenkuntien valtuustot valitsevat kuntayhtymän valtuustoon kunnan asukasluvun perusteella 1-5 jäsentä. Lisäksi Oulun yliopistolla on valtuustossa 2 jäsentä. Jäsenten äänimäärä määräytyy kunnan asukasluvun perusteella paitsi Oulun yliopiston edustajien, joiden yhteinen äänimäärä on 10 prosenttia jäsenkuntien yhteenlasketusta äänimäärästä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuului 29 jäsenkuntaa. Valtuustokaudelle 2013-2016 valittu valtuusto kokoontui vuonna 2014 kolme kertaa. Valtuuston toimikaudekseen valitsema hallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa kuntayhtymää sekä seuraa kuntayhtymän toimintaa ja taloutta sekä päättää tarvittavista toimenpiteistä. Hallitus kokoontui 13 kertaa vuonna 2014. Hallituksen alaisuudessa toimii kuntayhtymän yhtymähallinto, jota johtaa sairaanhoitopiirin johtaja. Sairaanhoitopiirin johtaja ja hänen välittömässä alaisuudessa toimiva hallinto vastaavat hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Lisäksi yhtymähallinto vastaa yhteistyöstä jäsenkuntien ja erityisvastuualueen kanssa, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tarkoituksenmukaisen työnjaon ja yhteistyön kehittämisestä, yhteydenpidosta valtion viran omaisiin sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan valtakunnallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Yhtymähallinnon tehtävänä on myös luoda edellytykset tulosalueiden toiminnalle ja tukea niitä tehtäviensä suorittamisessa, varmistaa tulos alueiden välisen yhteistyön toimivuus sekä vastata erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tarkoituksenmukaisen työnjaon ja yhteistyön kehittämisestä. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on ollut tiiviisti mukana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennelain (järjestämislaki) valmistelussa. Hanke kaatui perustuslaillisiin ongelmiin ja sen eteenpäin vieminen siirtyy huhtikuussa 2015 pidettävien eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalle hallitukselle. Käytännön työ on jo alkanut mm. koko OYS:n erityisvastuualueen ICT:n kehittämisellä. Koko laajuudessaan työ käynnistyy, kun eduskunta on hyväksynyt lain. Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (OYS-erva) sairaanhoitopiirit (Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelu kuntayhtymä sekä Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä) ovat jatkaneet yhteistyötä erva-järjestämissopimuksen 2013-2016 pohjalta mm. nimeämällä järjestämissopimuksen arviointiryhmän sekä ensihoitokeskuksen yhteistyöryhmän ja ohjausryhmän. OYS-erva hallitukset, valtuustojen puheenjohtajat ja johtavat viranhaltijat kokoontuivat 2 kertaa vuonna 2014. Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit allekirjoittivat helmikuun lopulla yhteisen palveluiden järjestämissopimuksen. Sopimusta allekirjoittamassa sairaanhoitopiirien johtajat ja taustalla vuoroaan odottamassa sairaanhoitopiirien hallitusten puheenjohtajat. 6 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

TOIMINTAKERTOMUS 2014 OYS-erva sairaanhoitopiirit yhdessä Oulun yliopiston ja Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (NordLab) kanssa ovat hyväksyneet Pohjois-Suomen biopankin perustamisen. Biopankkitoiminnalla mahdollistetaan tulevaisuudessa yksilöllistetyn hoidon kehittäminen ja hoidon parempi kohdistuminen potilaisiin sekä kustannussäästöt. Sairaalabiopankkitoiminnalla tarkoitetaan näytteenantajien laajaan suostumukseen perustuvaa biologisten näytteiden ja niihin liittyvien tietojen keräämistä, tietoturvallista säilyttämistä sekä näytteiden ja tietojen anonymisoitua luovuttamista tutkimukseen. Tulevaisuuden sairaala 2030 uudistamisohjelmassa kuvattujen osahankkeiden, tavoitteiden ja suunnitteluperiaatteiden yhdensuuntaisuuden varmistamiseksi on laadittu ohjelmakokonaisuuteen liittyvä yleissuunnitelma Master plan, joka toimii sairaalan rakentamisen ja uudistamisen pitkän tähtäimen strategiana. Uudistamisohjelman ensimmäisenä osahankkeena on lasten ja naisten sairaala. Marraskuussa 2014 valmistuneessa hankesuunnitelmassa on kuvattu lasten- ja naistentautien erikoisaloille kohdistuvat tulevaisuuden muutostarpeet sekä niistä aiheutuvat toiminnalliset uudistukset nykytilaan nähden, uudistuksista saavutettavat hyödyt sekä tulevaisuuden toimintamallien vaatimukset tilaratkaisuille. Master planin yhteydessä tutkittiin uudistamisohjelman ensimmäisen osahankkeen, lasten ja naisten sairaalan sijoituspaikka. Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 uudistamista tukee hoitohenkilöstön mitoitushanke, jonka tuloksensa pystytään määrittelemään yksiköille optimaalinen henkilöstömäärä ja allokoimaan henkilöstöresurssit uudelleen. Ensihoito järjestettiin sairaanhoitopiirin alueella monituottajamallilla, osan alueesta hoitivat yksityiset palveluntuottajat ja osan pelastuslaitokset. Pelastuslaitosten kanssa tehdyistä yhteistoimintasopimuksista markkinaoikeus katsoi ratkaisussaan, että tehdyt sopimukset täyttävät Euroopan unionin oikeuskäytäntöön perustuvat ns. horisontaalisen yhteistyötä koskevat kriteerit ja jätti valitukset tutkimatta toimivaltaansa kuulumattomina. Sairaanhoitopiirin ensihoidon kustannustenjakomalliksi vuodesta 2014 alkaen on sovittu sosiaali- ja terveydenhuollon kulloinkin voimassa olevat valtionosuuskriteerien perusteet (ns. tarvepainotettu kapitaatio). Valtionosuuslaskennan pohjana ovat kuntakohtaiset tiedot sairastavuudesta ja väestön ikärakenteesta. Kehitysvammahuollon toimintakonseptia ollaan kehittämässä. Jäsenkunnat ja sairaanhoitopiiri ovat linjanneet, että sairaanhoitopiiri keskittyy kehitysvammahuollon vaativimpiin palveluihin (tutkimus-, kriisi- ja kuntoutuspalvelut). Viimeinen sairaanhoitopiirin asumisyksikkö siirtyi 31.12.2014 pois sairaanhoitopiiriltä. Samaan aikaan kehitysvammahuollon laitosasumista on purettu valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti viime vuosina nopealla tahdilla. Tulojen vähetessä sairaanhoitopiirissä käytiin syksyllä 2014 yhteistoimintaneuvottelut, joissa saatiin aikaan yli 45 henkilötyövuoden säästöt ilman irtisanomisia. Valtuuston tärkeimmät päätökset Kokouksessa 17.6.2014 Valtuusto hyväksyi vuosien 2015-2018 ensihoidon palvelutason. Lisäksi valtuusto päätti, että ensihoidon kustannusten jakoa koskeva malli määräytyy sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuskriteerien perusteella ja kustannusten jakomalli tulee voimaan vuoden 2014 alusta lukien ollen voimassa toistaiseksi. Valtuusto hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tilinpäätöksen vuodelta 2013. Tilikauden tuloksesta, -5 021 429,68 euroa, päätettiin tulouttaa OYS:n peruskorjausja laitehankintoihin tehtyjä investointivarauksia 3 551 892,70 euroa ja tehdä vastaavan suuruinen poistoerolisäys sekä tulouttaa tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 8 501,64 euroa ja kirjata tilikauden alijäämä -5 012 928,04 euroa taseen edellisten tilikausien yli-/alijäämästä kuluvan vuoden kirjanpidossa. Valtuusto merkitsi tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän arviointikertomuksen vuodelta 2013 ja pyysi hallitukselta selvitykset tarkastuslautakunnan esittämiin kehittämissuosituksiin. Valtuusto merkitsi tiedoksi tilintarkastuskertomuksen 2013. Valtuusto hyväksyi vuoden 2013 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille (tilivelvollinen) tilikaudelta 1.1. - 31.12.2013. Valtuusto hyväksyi käyttösuunnitelmaan sisältyvät talousarvion muutokset. Valtuusto päätti hakea sosiaali- ja terveysministeriöltä 20 miljoonan euron investointiavustusta lasten ja naisten sairaalaan. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 7

2014 TOIMINTAKERTOMUS Kokouksessa 28.10.2014 Valtuusto merkitsi tiedoksi valtuustoaloitteisiin sekä kansalaisaloitteeseen EI! synnytysten lopettamiselle Oulaskankaalla annetun lausunnon sekä päätti, että synnytystoiminta toteutetaan päivystysasetuksen (652/2013) tarkoittamalla tavalla Oulaskankaan sairaalassa 1.2.2015 alkaen (perustamalla lastenlääkäreiden päivystysrinki). Valtuusto päätti myöntää 10 vuoden omavelkaisen takauksen Kiinteistö Oy Muhoksen Päivärinteen 1,0 milj. euron lainarahoitukseen. Takaukselle ei vaadita vastavakuutta, koska yhtiön omistus on kokonaan sairaanhoitopiirillä. Kokouksessa 15.12.2014 Valtuusto hyväksyi vuoden 2014 talousar - vioon toimintatulojen ja menojen määrärahojen lisäykset. Valtuusto hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2015-2017 ja talousarvion vuodelle 2015. Valtuusto hyväksyi tulevaisuuden sairaalan yleissuunnitelman (Master plan). Master planissa on kuvattu tulevaisuuden sairaalan toimintamalli, toimintojen sijainti sairaalassa ja kuinka nykytiloja voidaan hyödyntää tulevaisuudessa sekä kolme eri perusvaihtoehtoa tulevaisuuden toimintojen sijoittelulle OYS:n alueella. Valtuusto päätti myös, että lasten ja naisten sairaalan suunnittelun pohjana toimii pohjoinen vaihtoehto sekä antoi hallituksen tehtäväksi valmistella kesäkuun 2015 valtuuston kokoukseen lasten ja naisten sairaalan lopullinen sijoittuminen osana Master plan suunnittelua. Valtuusto hyväksyi lasten- ja naisten sairaalan hankesuunnitelman ja antoi hallituksen tehtäväksi käynnistää teknisen suunnittelun sekä valmistella rakentamispäätös valtuuston käsiteltäväksi joulukuussa 2015. 8 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sairaanhoitopiirin toiminta Vuosi 2014 sujui sairaanhoidollisen toiminnan kannalta pääosin ennakoidusti. Loppuvuoden Ebola-epidemia läntisessä Afrikassa aiheutti varautumistoimia myös Suomessa. Epidemian aikana järjestettiin ylimääräinen infektiolääkäripäivystys, tehtiin välinehankintoja ja koulutettiin henkilökuntaa, mikä aiheutti budjetoimattomia lisäkustannuksia. Kesäkauden aikana hoitoonpääsy vaikeutui jonkin verran, minkä vuoksi Valvira antoi kehotuksen saattaa jonot lakisääteiseen kuntoon huhtikuuhun 2015 mennessä. Vuoden vaihteessa tilanne oli osin korjaantunut. Keskimääräinen toteutunut odotusaika v. 2014 hoitoon oli 35 vrk ja ensikäynnille 34 vrk. Lähetteiden keskimääräinen käsittelyaika oli 1 vrk. Yli 6 kk hoitoa odottaneita potilaita oli vuoden lopussa 109, ja yli 3 kk ensikäyntiä odottaneita 289. Lähetemäärä ja hoidettujen potilaiden määrä kasvoivat edellisvuosien vauhtia, eli nopeammin kuin väestönkasvu. Tämä selittynee väestön ikääntymisellä. Avohoito lisääntyi ja vuodeosastohoito väheni suunnitellusti. Hoitojaksojen ja hoitopäivien määrät kasvoivat hieman, samoin keskimääräinen hoitoaika, johtuen Oulun kaupungin psykiatrian vuodeosastohoidon siirtymisestä sairaanhoitopiirin toiminnaksi syksyllä 2013. Muutokset olivat strategian mukaisia. Hoidonporrastusta ja työnjakoa kehitettiin niin perusterveydenhuollon kuin erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa. Medisiinisellä tulosalueella päiväsairaalatoiminta laajentui merkittävästi ja palliatiivinen yksikkö aloitti toiminnan suunnitellussa laajuudessa. Vuodeosastoilla lisättiin voimavarojen joustavaa käyttöä, ja somaattisilla aloilla voitiin sairaansijoja edelleen vähentää. Oulaskankaan ja Raahen sairaaloiden välinen työnjako kirurgisten potilaiden hoidossa jatkuu ja koetaan onnistuneeksi. Potilaslähtöisyys on keskeisenä painoalueena sairaanhoitopiirin strategiassa. Laatu- ja potilasturvallisuusseurannan keskeinen valtakunnallinen mittari on hoidon saatavuus, jossa tapahtui nyt notkahdus. Haitta- ja vaaratapahtumien seurantaa tehostettiin, ja potilasturvallisuuden verkkokoulutus oli koko henkilöstön tavoitteena. Potilasvahinkovakuutuksesta korvattujen hoitovahinkojen määrä sairaanhoitopiirin sairaaloissa kasvoi hieman suhteessa hoidossa olleiden potilaiden määrään. Hoitoon liittyvien infektioiden määrä pieneni; tähän onkin toimintavuotena kiinnitetty erityistä huomiota. Ensihoidon palvelutasopäätös vuodelle 2015-18 hyväksyttiin valtuustossa samantasoisena kuin aiemmin. Asetettuun tavoittamisprosenttiin ei täysin päästy, joten yksiköiden valmiutta lisättiin ja sijoittelua muokattiin. OYS-erityisvastuualueen järjestämissopimuksen käsittelyä jatkettiin. Erityisen hankalaksi on osoittautunut päivystyksen hoito asetuksen mukaisesti vaikean erikoisalakohtaisen lääkärivajeen vuoksi. Varsinkin Oulaskankaan synnytysjärjestelyt herättivät keskustelua sairaanhoitopiireissä. Erikoissairaanhoidon kysyntä sekä erikoissairaanhoidossa olleet potilaat (eri henkilöt) 2002 2014 Kysyntä: lähetteet ja ilman lähetettä saapuneet, sähk. konsultaatiovastaukset (1000 kpl) Kysyntätiedot ovat vertailukelpoisia vuodesta 2010 lähtien. Hoidossa olleet potilaat yhteensä (1000 eri henkilöä) Hoidossa olleiden potilaiden lukumäärät ovat vertailukelpoisia vuodesta 2010 lähtien. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 9

2014 TOIMINTAKERTOMUS Avohoitokäynnit, hoitojaksot ja hoitopäivät vuosina 2002-2014 (oma toiminta / erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto) Avohoitokäynnit yhteensä (1000 käyntiä) Hoitojaksot yhteensä (1000 jaksoa) Hoitopäivät yhteensä (1000 päivää) Tiedot ovat vertailukelpoisia vuodesta 2009 alkaen. Pth-päivystyksen osalta vuosien 2012-2014 tiedot eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. Strategia ohjaa toimintaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) strategian avulla sairaanhoitopiiri pyrkii vastaamaan lisääntyvään palvelutarpeeseen toimintoja tehostamalla, onnistuneella henkilöstö- ja koulutuspolitiikalla, johtamista ja organisaatiota uudistamalla, yhteistyöllä valtakunnallisesti ja erityisvastuualueen toimijoiden kanssa sekä tarpeellisista investoinneista huolehtimalla. Samalla yh teis työ yliopiston, erityisesti lääketieteellisen tiedekunnan, hoitoalan koulutusyksiköiden ja mui den sidosryhmien kanssa korostuu. Strategia ohjaa tulevien vuosien toiminnan ja talouden suunnittelua, kehittämistä ja johtamista. Päämääränä on väestön tasavertaisen korkeatasoisen palvelujen saannin varmistaminen, sairaanhoitopiirin tuottamien palvelujen toimintaedellytysten ja kehityksen turvaaminen sekä kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Nykyinen strategia on voimassa vuoden 2015 loppuun. Strategiaa päivitetään mm. sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöhankkeiden ja alueellisten toimintaympäristömuutosten edellyttämällä tavalla. Myös tulevaisuuden sairaala 2030 ohjelmakokonaisuus vaikuttaa strategisiin linjauksiin. Voimassa olevassa strategiassa huomioidaan selkeästi omistajakuntien näkemys sairaanhoitopiirin tehtävistä, kehittämisen painopisteistä ja yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako ja kumppanuus ovat keskeisin ja tärkein omistajaohjauksen näkökulma. Omistajaohjauksen linjaukset ja toimenpiteet otetaan vuosittain huomioon kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin talous- ja toimintasuunnitelmissa. Yhteistyön käytännön toteuttamiseksi sairaanhoitopiirissä toimii hallituksen nimittämä omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmä, joka kokoontui vuonna 2014 yhteensä 7 kertaa. Uuden terveydenhuoltolain edellyttämä palvelujen järjestämissuunnitelma ja erityisvastuualuetta koskeva järjestämissopimus on laadittu yhdessä em. työryhmän, kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirien toimesta vuonna 2013 ja niitä tarkennettiin vuonna 2014. OYS:n erityisvastuualueen strategian eri osien toteuttamista jatkettiin tiiviissä yhteistyössä hyväksytyn työnjaon ja aikataulun mukaisesti alueen sairaanhoitopiirien kesken. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman laatimisessa keskeisessä roolissa on vuoden 2012 alussa toimintansa aloittanut uuden terveydenhuoltolain mukainen perusterveydenhuollon yksikkö. 10 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

TOIMINTAKERTOMUS 2014 Tutkimustoiminta Yliopistollisen sairaalan lakisääteisenä tehtävänä on tieteellisen tutkimustoiminnan turvaaminen alueellaan. Sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteistyöorganisaatio MRC Oulu edistää korkeatasoisen kliinisen tutkimuksen tekemistä ja tarjoaa tutkimusympäristön ja koulutusta kaikille alueen toimijoille. Kertomusvuonna sairaanhoitopiirin tutkimusrekisteriin kirjattiin 248 uutta tutkimushanketta, joista 11 oli ulkopuolisella rahoituksella toteutettavia kliinisiä lääketutkimuksia. Tutkijalähtöisiä kliinisiä lääketutkimuksia oli 4 ja rekisteritutkimuksia yhteensä 81. Sairaanhoitopiirin alueellinen eettinen toimikunta palvelee koko erityisvastuualuetta ja antoi kertomusvuonna yhteensä 70 lausuntoa uusista tutkimussuunnitelmista ja 105 lausuntoa tutkimussuunnitelman muutoksista. Toimikunta antoi 18 lausuntoa kansallisista monikeskustutkimuksista ja OYS-erityisvastuualueella ilmoitettiin alkavaksi yhteensä 27 lääketutkimusta ja 73 tutkijalähtöistä tutkimusta. MRC Oulussa on tällä hetkellä 73 tutkimusryhmää eri tieteenaloilta, joista yhdeksän on valittu painopisteryhmiksi kaudelle 2013 2016 ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioiden perusteella. MRC Oulun oma tohtorikoulutusohjelma, MRC Oulu-DP, sai uudessa Oulun yliopiston tohtoriohjelmahaussa 14 tohtorikoulutuspaikkaa (6 kokoaikaista ja 8 osa-aikaista) sekä osa-aikaisen tohtoriohjelmakoordinaattorin määräaikaisen toimen vuosille 2016 2019. Lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistui yhteensä 48 väitöskirjaa, joista 41 oli MRC Oulusta. Tiedekunnassa valmistui tieteellisiä julkaisuja 751. Koko erityisvastuualueen kattavaan julkaisutietojärjestelmään on tallennettu yhteensä 4 072 tieteellistä julkaisua vuosilta 2010 2013. Pohjois-Suomen biopankin perustamista on valmisteltu Tekes-rahoitteisella projektilla vuosina 2012-2013. Loppuvuodesta 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun yliopisto, NordLab ja OYS-erityisvastuualueen muut sairaanhoitopiirit allekirjoittivat Pohjois-Suomen biopankki Borealiksen perustamissopimuksen. Biopankin perustamista ja rekisteröitymistä varten lausuntohakemus biopankin perustamisesta on lähetetty valtakunnallisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan, TUKIJA:n arvioitavaksi loppuvuodesta. Pohjois-Suomen biopankki on verkostoitunut kansallisesti muiden yliopistollisten sairaaloiden yhteyteen perustettavien biopankkien kanssa ja on mukana kansallisen biopankkiverkoston bbmri.fi toiminnassa ja johtoryhmässä. Vuoden 2012 alusta on OYS:n erityisvastuualueella toiminut terveyden tutkimuksen tutkimustoimikunta, jossa on 11 jäsentä erityisvastuualueen terveydenhuollon toimintayksiköistä. Tutkimustoimikunta päättää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen myöntämisestä alueen tutkimushankkeille hakemusten perusteella. Vuonna 2014 valtionrahoitus terveyden tutkimukseen (VTR) OYS-ervalle oli yhteensä 4 100 300 euroa. Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö jakoi vuonna 2014 yhteensä 100 000 euroa terveystieteelliseen väestötason tutkimukseen. Kehittämistoiminta ja laatutyö Terveydenhuoltolain ja siihen liittyvien asetusten edellyttämiä suunnitelmia, toimenpiteitä ja kehittämistyötä tehdään kumppanuusperiaatteella kansainvälisellä, kansallisella, ja erityisvastuualueen tasolla sekä toisaalta kaikissa sairaanhoitopiirin omissa yksiköissä. Sairaanhoitopiirin eri yksiköissä oli vuoden 2014 aikana meneillään kymmeniä toiminnan tehostamiseen tähtääviä kehittämishankeita. Kliinisen toiminnan kehittämisen pääpaino oli edelleen potilaslähtöisyyden, potilasturvallisuuden ja valinnanvapauden kehittämisessä, yhdenvertaisen hoidon ja yhtenäisten hoitoon pääsyn kriteerien varmistamisessa, uusien menetelmien ja olemassa olevan palveluvalikoiman arvioinnissa ja palvelun sujuvuuden varmistamisessa. Keväällä 2013 käynnistynyt hoitohenkilöstön mitoitushanke jatkui marraskuuhun 2014 saakka. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitohenkilöstön määrästä suhteessa hoitopäivä- ja käyntitietoihin sairaanhoitopiirissä olemassa olevien tunnuslukujen avulla. Saatua tietoa verrattiin olemassa oleviin henkilöstöresursseihin ja -rakenteeseen. Laskentamallina käytettiin WHO:n WISN-mallia. Lisäksi hankkeen aikana kerättiin runsaasti tietoa yksiköiden henkilöstöresurssien käyttöön kiinteästi liittyvistä asioista. Mitoitushankkeen tulokset antoivat konkreettista tietoa hoitohenkilöstön resurssien tilanteesta, jota hyödynnetään hoitotyön päätöksenteossa. Mitoitusepäkohtien korjaamiseksi on käynnistetty toimenpiteitä syksystä 2014 alkaen. KASTE-ohjelman rahoittama Terveempi Pohjois-Suomi 2 hanke päättyi syksyllä 2014. Hanke oli Pohjois-Suomen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden, johtamisen sekä ter- Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 11

2014 TOIMINTAKERTOMUS veysvalmennuksen kehittämishanke. PPSHP:llä oli vastuu koko hankkeen toteutuksesta. Hankkeen yhtenä merkittävänä tuloksena syntyi Sähköinen hyvinvointikertomus, joka on tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa Suomen kunnissa. Sähköisen hyvinvointikertomuksen käytännön ylläpito ja kehittäminen siirtyi Kuntaliiton vastuulle 1.11.2014. Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien yhteisessä ErvaKpp-projektissa on rakennettu OYS-erva sairaaloiden yhtenäinen tietovarasto KulasDW. Sillä tarkoitetaan rakenteeltaan yhdenmukaista kuntalaskutus- ja kustannustiedot sisältävää tietojärjestelmää. Projekti on edennyt vaiheittain, ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2012 toteutettiin PPSHP:n KulasDW-ympäristö, joka saatiin tuotantokäyttöön vuoden 2013 alusta. Vuoden 2013 aikana toteutettiin Lapin- ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ympäristöt, jotka otettiin tuotantokäyttöön vuoden 2014 alusta. Vuoden 2014 aikana toteutettiin vielä Kainuun ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin KulasDW. Osana hanketta on valmistunut KULTI-sovellus, joka on kuntalaskutustietojen koontijärjestelmä. Se otettiin tuotantokäyttöön vuoden 2014 alusta Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä. PPSHP:ssä käyttöönotto tapahtuu suunnitelman mukaan vuoden 2015 aikana. Toimintavuoden aikana sairaanhoitopiiri kehitti yhdessä alueen kuntien ja kuntayhtymien kanssa kansallisia ja alueellisia tietojärjestelmäpalveluita. Sähköisen lääkemääräyksen käyttöä laajennettiin ja valmisteltiin kansallisen terveysarkiston käyttöönottoa Kanta-aluehankkeessa, joka päättyi vuoden 2014 lopussa. Lisäksi tietojärjestelmien kehittämistä jatkettiin Kuntaliiton koordinoimana Akusti-yhteistyönä. Sairaanhoitopiirin laadunhallintatyö integroituu strategiaan, sen pääpainoalueisiin ja toiminnan johtamiseen kohti sovittuja tavoitteita. Sisäisen dokumentaation julkaisujärjestelmän uudistamisen jälkeen käynnistynyt toimintakäsikirjan päivitystyö jatkui. Toimintakäsikirjaan sisältyvä Laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma, hyväksyttiin kesäkuussa 2014 sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallituksessa. Suunnitelmaa hyödynnetään toiminta ja taloussuunnittelussa, ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti myös sairaanhoitopiirin johtoryhmässä sekä raportoidaan osana tilinpäätöstä. Ajantasaisen, luotettavan, organisaatioiden välisen vertailun mahdollistavan ja toiminnan kehittämistä tukevan laatu- ja potilasturvallisuusmittariston luominen jatkui. QlickView-raportointijärjestelmään lisättiin kysyntä, suoritteet, henkilöstö ja talous näkökulmien lisäksi laatuosio. Siihen sijoitettavien mittareiden määritys aloitettiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoiman HALO-järjestelmän avulla arvioidaan uusien menetelmien käyttöönottamisen hyötyjä valtakunnallisella tasolla. Primäärin aivolymfooman hoitoon kehitetty BBBD-hoito (blood brain barrier disruption) on esimerkki uudesta menetelmästä, jonka vaikuttavuutta vielä tutkitaan. 12 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

TOIMINTAKERTOMUS 2014 Uuden asiakaspalautejärjestelmän hankinta käynnistettiin vuoden 2014 aikana ja tehtiin vuoden 2015 alussa. Uusi palautejärjestelmä sekä helpottaa asiakkaiden palautteenantoa että nopeuttaa ja sujuvoittaa palautteiden käsittelyä ja ajantasaista raportointia. Uutena työryhmänä sairaanhoitopiiriin nimettiin Potilasturvallisuustyöryhmä, jolla on jatkossa keskeinen rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa ja kokonaisvaltaisessa kehittämisessä yhteistyössä sairaanhoitopiirin eri yksiköiden kanssa. Osa tehtävää on myös vakavien vaaratapahtumien sisäisen tutkintamenettelyn aloittaminen. Kertomusvuoden aikana työnsä aloitti myös Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen ensimmäinen arviointiylilääkäri. Toiminnan laatu ja turvallisuus luodaan yhdessä ja yhteistyöllä. OYS-ervan terveydenhuollon toimijoiden yhteistyö valtakunnallisissa potilasturvallisuusverkostoissa lisääntyi ja edisti osaltaan laadukkaiden ja turvallisten käytänteiden löytymistä ja levittämistä. Tästä esimerkkinä on mm. yhteinen, n. 10 000 henkilöä kattava vaaratapahtumien raportointiverkosto. Opetus ja koulutus Yliopistosairaalan lakisääteisiin perustehtäviin kuuluu opetus- ja koulutustoiminta, jota valtio rahoittaa erityisvaltionosuudella. Rahoitus määräytyy perusopetuksessa ja erikoistumiskoulutuksessa olevien lääketieteen kandidaattien ja lisensiaattien suoritettujen tutkintomäärien pohjalta. Opetustoiminnasta vastaavat lähinnä professorit ja kliiniset opettajat, jotka ovat sairaalan sivuvirassa, mutta yliopistosairaalassa kaikkien työntekijöiden toimenkuvaan kuuluu myös opetustoiminta. OYS:ssa suoritti peruskoulutustaan runsaat 500 lääketieteen kandidaattia. Kliinisen opetuksen määrä on viime vuosina pysynyt tasaisena. Osa koulutusta on amanuenssipalvelu. Amanuenssina voi toimia jokaisella kliinisellä alalla; vuonna 2014 vakansseja oli 44 kpl. Amanuensseina toimi 314 lääketieteen opiskelijaa, ja näistä työpanosta kertyi 29,7 vuotta. OYS on valtakunnallisesti merkittävä erikoislääkärikouluttaja. Sairaanhoitopiirissä oli vuonna 2014 erikoistuvien lääkärien vakansseja 150 ja erikoistuvien hammaslääkärien vakansseja 11. Viroissa toimi vuoden aikana 436 henkilöä. Erikoistuvien lääkärien työpanos on merkittävä, ja lääkärit ovat ensiarvoisen tärkeitä mm. päivystystoiminnan järjestämisessä. Vuonna 2014 erikoistuvien työpanos oli 169,0 vuotta, mikä on 30,3 % lääkärien työpanoksesta (v. 2013 28,7 %). Erikoistuvien lääkärien koulutuksesta vastaavat ylilääkärien ja professorikunnan ohella kaikki erikoislääkärit. Erikoistumistutkinnon suoritti kertomusvuonna 62 lääkäriä ja 7 hammaslääkäriä. Terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulun ja toisen asteen koulutuksessa olevien opiskelijoiden käytännön harjoittelun opintoviikkoja toteutui kertomusvuonna 9 991 kpl. Opiskelijaohjauksen laadun tunnusluku CLES-mittarilla oli 8,6. (vuonna 2013 8,5). Opiskelijoiden järkevään sijoitteluun pyritään vaikuttamaan jatkuvasti. Lähialueen oppilaitosten kanssa tehdään tiiviistä yhteistyötä ja mm. yhteisiä, laajempia opinnäytetyöhankkeita on käynnistetty. Opiskelijaohjausta on kehitetty järjestämällä ohjaajakoulusta. Opiskelijaohjauksen kehittämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä yliopistosairaaloiden opiskelija-asioista vastaavien henkilöiden kanssa. Moniammatillisia oppimisympäristöjä on kehitetty järjestämällä opiskelijoille yhteisiä harjoittelupäiviä. Perusterveydenhuollon yksikkö Perusterveydenhuollon yksikön työ kohdentui terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa esille nostettujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Työtä on tehty tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sovellettiin käytäntöön hyvinvointisopimuksessa esille nostettuja hyviä käytäntöjä, kuten paikallinen alkoholipolitiikka ja painonhallinta. Tähän liittyy myös terveysliikunnan ja ravitsemuksen hyvien mallien käyttöönotto ja koulutus. Lapsen arjen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi levitettiin menestyksekkäästi Lapset puheeksi työmenetelmää. Vuoden 2014 lopussa uudistunut toimintamalli lapsiperheiden palveluissa oli käytössä lähes 4 000 perheen kanssa. Paikalliset yhteistyörakenteet mahdollistavat lasten hyvinvoinnin ja kehityksen tuen alueen kaikkien lapsiperheiden ulottuville. Hyvinvoinnin yhteistyöverkostossa ovat mukana mm. Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, THL sekä järjestöt. Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen päättyessä sähköisen hyvinvointikertomuksen alueellinen koordinaatiotyö siirtyi Perusterveydenhuollon yksikön toiminnaksi. Palveluiden saatavuuden, työn vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantaminen edellyttää vahvaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 13

2014 TOIMINTAKERTOMUS panostusta kehittämistoimintaan. Lapset puheek si -työmenetelmän jalkauttamisessa on saatu alkuvaiheessa tukea Euroopan aluekehitysrahastosta. Perusterveydenhuollon kehittämiseksi on toimittu kansallisissa verkostoissa. Merkittävä kunnille tarjottu työtapa valmennuksineen on ollut yksikön hallinnoima Kaste-rahoitteinen Hyvä Potku -hanke. Omahoidon tukeen liittyvää osaamista on viety eteenpäin järjestöjen kanssa tehdyllä yhteistyöllä. Palveluprosessien kehittäminen on aloitettu tarkastelemalla toimimattomiksi koettuja hoitoketjuja. Kuntoutuksessa on sovittu yhteiset kuntoutuksen ja terapioiden myöntämiseen liittyvät kriteerit. Työkyvyn tuen toteutumiseen liittyen yksikkö on mukana Työterveyslaitoksen HAHMOTUS-hankkeessa. Hoidonporrastusta tukevaa koulutusta on järjestetty yhdessä erikoisalojen kanssa. Elämäntapaohjaukseen liittyviä seminaareja on ollut useita. Syksyllä 2014 käynnistettiin suunnittelutyö terveyden edistämisen perusosaamisen, puheeksi ottamisen ja motivoivan keskustelun koulutuskokonaisuudesta. Yksikkö on toiminut lakisääteisen lääkärikoulutuksen järjestäjänä (yleislääkäreiden erityiskoulutus/erikoistumiskoulutus) tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Osa koulutuksista on tarjottu moniammatillisina ja etäyhteyksin. Vuosien hiljaiselon jälkeen on ollut lisääntyvää kiinnostusta yleislääkäreiden erikoistumiskoulutuksen erikoissairaanhoidon palveluihin. Alueen terveyskeskuksissa lääkäritilanne parantui selkeästi. Koordinoitu koulutusohjelma parantaa jatkossa yleislääketieteen erikoislääkäreiden osuutta terveyskeskuslääkäreistä. Sairaanhoitopiirin tarjoamat erikoistumisvirat ovat nopeuttaneet erikoistumiskoulutusta, monipuolistaneet myös erikoistujien osaamista ja tehostaneet hoidonporrastusta. Tulevaisuuden sairaala 2030 Lähivuosien ja vuosikymmenien suurin hanke on sairaanhoitopiirin tilojen peruskorjaus ja uudistaminen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita (Tulevaisuuden sairaala 2030 uudistamisohjelma). Kokonaisuuden alustava kustannusarvio seuraavien 15-20 vuoden aikana on noin 500 milj. euroa. Uudistamisohjelma eteni vuoden 2014 kuluessa valtuuston aiemmin tekemien linjausten mukaisesti pääpainon ollessa lasten ja naisten sairaalan toiminnallisessa suunnittelussa ja yleissuunnitelman (Master plan) laadinnassa, mikä toteutettiin laajojen asiantuntijaryhmien toimesta. Lisäksi valmisteltiin testausympäristön rakentamista ja käyttöönottoa erilaisten laitteiden ja toimintamallien testaamiseksi. Hanketta esiteltiin lukuisille vierailijaryhmille osana Oulu Health yhteistyötä. Valtuusto hyväksyi joulukuussa 2014 lasten ja naisten sairaalan hankesuunnitelman ja antoi hallitukselle tehtäväksi käynnistää hankkeen tekninen suunnittelu sekä valmistella rakentamispäätös valtuuston käsiteltäväksi joulukuussa 2015. Alustavan arvion mukaan uusi rakennus valmistuisi vuoden 2017 loppuun mennessä ja olisi valmis käyttöön otettavaksi vuoden 2018 alkupuolella. Valtuusto hyväksyi myös Tulevaisuuden sairaala 2030 -uudistamishankkeen yleissuunnitelman ja päätti ohjata tulevat rakennushankkeet ensisijaisesti OYS:n tontin pohjoiseen osaan, mutta edellytti tehtäväksi jatkoselvityksiä mm. kaavoitukseen, liikenne- ja logistiikkajärjestelyihin, tontin rakennettavuuteen, kustannuksiin ja toteutusaikatauluun liittyvistä seikoista. 14 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sairaanhoitopiirin henkilöstö Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2014 aikana keskimäärin 6 672 henkilöä. Luvussa ovat mukana myös eri syistä virka- tai työvapaalla olevat henkilöt sekä heidän sijaisensa. Keskimääräinen henkilöstömäärä nousi edellisestä vuodesta 54 henkilöllä. Palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä vaihteli suuresti eri kuukausina ollen ylimmillään kesäkuussa 7 010 henkilöä. Henkilöstömäärän vaihteluun vaikuttavat eniten vuosilomat, jotka nostavat kesällä sijaistarvetta. Henkilöstön lukumäärä 31.12.2014 oli 6 699 henkilöä. Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskenteli vuoden lopussa 5 986 henkilöä, Oulaskankaan ja Visalan sairaalassa yhteensä 498 henkilöä sekä Tahkokankaan palvelukeskuksessa 215 henkilöä. Terveydenhuoltoala on varsin naisvaltainen ala, miesten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden lopussa 19,2 % (1 287 miestä), naisten osuus vastaavasti 80,8 % (5 412 naista). Vuoden lopussa vakinaisessa palvelussuhteessa oli henkilöstöstä 74,6 % (4 999 henkilöä). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan suhteellinen osuus nousi jonkin verran ollen vuoden lopussa 25,4 % (23,7 % 31.12.2013). Määräaikaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa suhteellisesti eniten lääkäreiden ryhmässä. Tämä selittyy mm. määräaikaisessa palvelussuhteessa toimivien erikoistuvien lääkäreiden osuudella. Osa-aikaisena työskenteli vuoden aikana keskimäärin 705 henkilöä. Osa-aikatyötä tekeviä oli suhteellisesti eniten lääkäreiden (14,2 %) sekä tutkimusta ja hoitoa avustavien ryhmässä (13,8 %). Lisäksi lakisääteisellä osittaisella hoitovapaalla oli vuoden aikana yhteensä 449 henkilöä. Henkilöstön keski-ikä sairaanhoitopiirissä oli 44,1 vuotta, sama kuin edellisvuonna. Naisten ja miesten keski-iässä oli noin puolentoista vuoden ero (miehet 43,0 vuotta, naiset 44,3 vuotta). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,2 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 34,9 vuotta. Henkilöstöryhmittäin tarkasteltuna korkein keski-ikä oli tutkimusta ja hoitoa avustavien ryhmässä 48,7 vuotta. Lääkäreiden henkilöstöryhmässä keski-ikä oli alhaisin 42,0 vuotta. Sairaanhoitopiirissä siirtyi eläkkeelle kertomusvuoden aikana 213 henkilöä, hieman enemmän kuin edellisvuonna. Kaikista eläketapahtumista vanhuuseläkkeelle siirtymisen osuus oli yli puolet (55,9 %). Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden aikana 77 henkilöä, uusia osa-aikaeläkeläisiä oli 9 henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja määräaikaisella osakuntoutustuella vuoden aikana oli 239 henkilöä, uusia heistä oli 57 henkilöä, mikä on enemmän kuin vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä (28). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59,6 vuotta (58,7 vuotta vuonna 2013). Kuntatyöntekijät Suomessa jäivät vuonna 2014 eläkkeelle keskimäärin 60,7 vuoden iässä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella 59,9 vuoden iässä. Virat ja toimet Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä oli vuoden lopussa yhteensä 5 816 virkaa ja tointa, joista 79 oli yliopiston sivuvirkoja. Vakanssien määrä kasvoi edellisvuodesta 58,5. Sairaanhoitopiirissä lääkäreiden vakanssien määrä kasvoi 17,5, hoitohenkilökunnan 11, tutkimus- ja hoitohenkilökunnan 21, huoltohenkilökunnan 7 ja hallinto- ja taloushenkilöstön 27. Tutkimusta ja hoitoa avustavan henkilökunnan määrä väheni 24. Sivuvirkaisten vakanssien määrän vähennys oli 1 vakanssi. Toimintavuoden aikana toteutettiin operatiivisella tulosalueella vuodeosastotoiminnan supistuksia, minkä johdosta hoitohenkilöstön vapautuneita vakansseja siirrettiin virkapankkiin odottamaan myöhemmin tehtäviä virka- ja toiminimikemuutoksia ja siirtoja tulosalueille. Sairaanhoitopiiriin kuuluu kolme sairaalaa: Oulun yliopistollinen sairaala (OYS), Oulaskankaan sairaala ja Visalan sairaala sekä kehitysvammapalveluja tuottava Tahkokankaan palvelukeskus. Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli 614 vakinaista sisäisen sijaisen vakanssia, määrän lisäys edellisvuoteen oli 20 vakanssia. Sisäisten sijaisten vakanssit jakaantuivat seuraavasti: 53 lääkärivakanssia, 547 hoitohenkilökunnan vakanssia ja 14 muun henkilökunnan vakanssia. Sisäisillä sijaisilla pyritään turvaamaan vakinaisen henkilöstön poissaoloja. Toimintavuoden aikana perustettiin mm. erikoislääkärien ja lähihoitajien sisäisten sijaisten vakansseja. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 15

2014 TOIMINTAKERTOMUS Henkilöstöryhmittäin hoitohenkilöstön vakanssien osuus koko sairaanhoitopiirin vakanssimäärästä on 56,4 %, lääkäreiden 11,2 % ja huoltohenkilöstön 12,9 %. Seuraavassa taulukossa sairaanhoitopiirin virat ja toimet on esitetty sairaaloittain. Oulun yliopistollisessa sairaalassa psykiatrian osuus vakansseista on esitetty erikseen. Virat ja toimet 31.12.2014 OYS Psykiatrian Oulaskangas - Kehitysvamma- Kaikki tulosalue Visalan huollon yhteensä tulosalue tulosalue Sivuvirat 71,0 8,0 0,0 0,0 79,0 Lääkärit *) 542,0 75,0 31,0 5,0 653,0 Hoitohenkilöt 2 405,0 393,0 290,0 190,0 3 278,0 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 148,0 41,0 4,0 33,0 226,0 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 364,0 31,0 52,0 14,0 461,0 Huoltohenkilöt 749,0 0,0 1,0 1,0 751,0 Hallinto- ja taloushenkilöt 331,0 12,0 15,0 10,0 368,0 Kaikki yhteensä 4 610,0 560,0 393,0 253,0 5 816,0 *) Lukumäärä sisältää 44 amanuenssin vakanssia OYS:n luvut sisältävät myös OYS:iin linjautettujen yksiköiden vakanssit Henkilöstön työpanos Sairaanhoitopiirissä työpanostietoja seurataan ammattiryhmittäin kolmesta eri näkökulmasta. Talousnäkökulma: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina = Palvelujaksopäivät, joista työnantaja maksaa palkkaa, tehty työ + palkallinen poissaolo tai vastaavasti kokonaistyöpanos palkaton poissaolo. Palkalliset palvelujaksopäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Käyttämätön resurssi: Palkattomat poissaolot työpanoksina = Voimassa olevan palvelussuhteen palkaton henkilöstöresurssi, mikä ei ole työnantajan käytettävissä. Palkattomat virka-/työvapaapäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Toimintanäkökulma: Tehty työpanos = Tehty työpanos mittaa aktiivista tehtävien hoitamiseen käytettyä työaikaa. Palvelujaksopäivistä on vähennetty kaikki poissaolopäivät (palkalliset ja palkattomat). Työssäolopäivät on jaettu vuoden kalenteripäivien lukumäärällä ja näin saatu laskennallinen vuosityöpanos. Palkallinen työpanos kasvoi edellisvuodesta 63 henkilötyöpanosta (1,1 %). Lääkäreiden työpanokseen kasvuun on pääosin vaikuttanut aiempia vuosia suurempi erikoistuvien lääkäreiden ja lääketieteen opiskelijoiden (amanuenssit) määrä. Heidän yhteenlaskettu työpanos kasvoi edellisvuodesta yli 20 henkilötyöpanosta. Muun henkilöstön määrää on lisännyt tutkimus- ja kehittämisyksiköihin palkattujen asiantuntijoiden määrän lisäys ja eri projektitehtäviin palkattu henkilökunta. Lisäksi sairaalahuollon ja ravintopalvelujen henkilökuntamäärää on lisätty, koska sairaanhoitopiiri on alkanut tuottaa sopimuksen mukaisesti palveluja Oulun kaupunginsairaalan kuntoutussairaalalle. Hoitohenkilöstön palkallinen työpanos on säilynyt lähes ennallaan. Työn tuottavuutta voidaan kuvata vertaamalla suoritteiden määrän ja ihmistyön (esim. henkilötyövuodet) suhdetta. Sairaanhoidossa ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä kokonaissuoritetta kuvaavaa mittaria, joten työn tuottavuuden kehitystä on mitattu vertaamalla sairaanhoitopiirin neljän suoritteen (avohoitokäynnit, hoitojaksot, hoitopäivät, hoidetut potilaat) kehittymistä henkilötyövuotta kohti. Hoitopäivät vähenivät edelleen henkilötyövuotta kohti, sen sijaan avohoitokäynnit lisääntyivät. Hoitoa kokonaisvaltaisimmin kuvaavaan suoritteeseen - hoidetut potilaat - verrattaessa työn tuottavuus on pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla. 16 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

TOIMINTAKERTOMUS 2014 Henkilöstön työpanos vuosina 2013-2014 Muutos TP 2013 TP 2014 2013-2014 lkm % TALOUSNÄKÖKULMA: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina PPSHP 5 885,7 5 948,7 63,0 1,1 % Lääkärit 741,2 770,8 29,6 4,0 % Hoitohenkilökunta 4 027,0 4 024,5-2,5-0,1 % Muu henkilöstö 1 117,5 1 153,4 35,9 3,2 % KÄYTTÄMÄTÖN RESURSSI: Palkattomat poissaolot työpanoksina PPSHP 501,0 471,8-29,2-5,8 % Lääkärit 69,3 64,9-4,4-6,3 % Hoitohenkilökunta 382,2 356,1-26,1-6,8 % Muu henkilöstö 49,5 50,8 1,3 2,6 % TOIMINTANÄKÖKULMA: Tehty työpanos PPSHP 4 699,8 4 754,3 54,5 1,2 % Lääkärit 597,6 625,9 28,3 4,7 % Hoitohenkilökunta 3 185,5 3 184,1-1,4 0,0 % Muu henkilöstö 916,7 944,3 27,6 3,0 % Poissaolojen kokonaismäärä väheni sairaanhoitopiirissä 1,1 % vuosina 2013 2014. Vähentymisen taustalla on pääosin koulutuspoissaolojen ja muiden lakisääteisten poissaolojen määrän väheneminen. Lakisääteiset poissaolot (mm. äitiyslomat, vanhempainvapaat ja hoitovapaat) vähentyivät 6,3 %, ja koulutuspoissaolot lähes 17 %. Lainmukaisten opintovapaiden määrässä sen sijaan oli kasvua edellisvuoteen (9,2 %). Vuorotteluvapaalla toimintavuonna oli 141 henkilöä, määrässä on jonkin verran lisäystä edellisvuoteen (122 henkilöä vuonna 2013). Vuorotteluvapaata käytettiin yhteensä 19 223 päivää, mikä on henkilöä kohti keskimäärin 136 päivää. Vuonna 2014 sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi 111 342 sairauspoissaolopäivää eli 16,7 kalenteripäivää henkilöä kohden (jakajana käytetty vuoden keskimääräistä henkilöstömäärää). Suurimman yksittäisen sairauspoissaoloryhmän muodostivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Seuraavaksi eniten poissaoloja aiheuttivat mielenterveyteen liittyvät sairaudet ja hengityselinsairaudet. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö vuosina 2010-2014 Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö 2010 2011 2012 2013 2014 17,1 16,3 16,7 16,5 16,7 Työvoimakustannukset Sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2014 henkilöstömenot olivat yhteensä 332,4 milj. euroa. Henkilöstömenot kasvoivat 2,5 milj. euroa, muutos 0,7 % edellisestä vuodesta. Henkilöstömenoja kasvatti loppuvuodesta maksettava kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukainen yleiskorotus. KVTES:n ja Teknisen henkilöstön sopimuksen alaisia tehtäväkohtaisia palkkoja tai niihin rinnastettavia palkkoja korotettiin 1.7.2014 lukien 20 euron yleiskorotuksella. Yleiskorotuksen kustannusvaikutus sairaanhoitopiriin henkilöstömenoihin oli hieman yli 1,0 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 17

2014 TOIMINTAKERTOMUS milj. euroa. Lisäksi jaossa oli paikallisesti sovitun sopimuksen mukaista järjestelyerää edellisvuodelta hoitoalan ammattitehtäviin ja tekniikan alalle, jonka kustannusvaikutus vuoden 2014 henkilöstömenoihin oli noin 0,2 milj. euroa. Myös toimintamuutokset, paikalliset sopimukset sekä Oulun kaupungin aikuispsykiatrian laitoshoidon siirtäminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille vuoden 2013 lopussa kasvattivat vastaavasti henkilöstömenoja vuonna 2014. Palkkamenot koostuvat tehdyn työajan varsinaisesta palkasta, epämukavan työajan korvauksista ja poissaoloajan palkoista. Vuonna 2014 tehdyn työajan varsinaisten palkkojen osuus oli 63,9 % palkkamenoista. Tehdystä työstä maksetun varsinaisen palkan osuus on lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna (63,9 %). Lisä- ja ylityökorvausten osuus palkkasummasta on laskenut hieman. Poissaoloaikojen palkkojen osuus (21,2 %) on pysynyt edellisvuoden tasolla. Tehtyihin tunteihin lasketaan säännöllisenä työaikana sekä lisätyö-, ylityö- ja päivystysaikana toteutuneet tunnit. Virkaja työvapaat eivät kirjaudu tehdyiksi tunneiksi. Kun kaikki maksetut palkat (sisältäen poissaoloajan palkat) jaetaan samana ajanjaksona tehdyillä tunneilla, saadaan tehdyn työn keskihinnaksi 28,93 euroa/tunti ilman henkilösivukuluja. Kasvua vuoteen 2013 verrattuna oli 1,6 %. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on laadittu erillinen henkilöstökertomus, joka on kokonaisuudessaan tämän asiakirjan liiteosassa. 18 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

TOIMINTAKERTOMUS 2014 Riskienhallinta sairaanhoitopiirissä Yleistä riskienhallinnasta Riskienhallinta on olennainen osa johtamista ja sisäistä valvontaa. Riskienhallintaprosessi perustuu riskin tunnistamiseen ja kuvaamiseen, riskin toteutumisen vaikutusarviointiin merkittävyyteen, riskin toteutumisen todennäköisyyteen ja mahdollisuuteen hallita riskiä eri menetelmillä. Sairaanhoitopiiri on kehittänyt ja ylläpitänyt riskienhallinnan tasoa osana normaalia toimintaa ja jokapäiväistä johtamista. Toimintaan kuuluvia riskejä ja uhkia on tunnistettu, arvioitu ja niitä hallitaan osana päivittäistä toimintaa. Kokonaisvastuu riskienhallinnan kehittämisestä, ohjauksesta ja koordinaatiosta on sairaanhoitopiirin johtajalla. Riskienhallinnan asiantuntijana ja kehittäjänä toimii turvallisuuspäällikkö. Sairaanhoitopiirin johtaja on nimennyt riskienhallinnan kokonaisvaltaisen kehittämistyöryhmän. Sairaanhoitopiiri toteutti yhteistyössä Marsh Oy:n kanssa kokonaisvaltaisen riskienhallintaprojektin vuoden 2013 aikana. Työ jatkui tulosaluetasolla vuoden 2014 loppuun. Sairaanhoitopiirin kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehittämisprojektin tuloksena on: - arvioitu sairaanhoitopiirin riskienhallinnan kokonaisuus, - määritelty sairaanhoitopiirille riskienhallintapolitiikka, - määritelty sairaanhoitopiirin riskinsietokyky ja luotu riskienhallinnan työkalut, - tunnistettu ja arvioitu merkittävimmät riskit ja koostettu niistä riskirekisteri, - nimetty merkittävimmille riskeille riskienhallinnan vastuuhenkilöt sekä - kirjattu sairaanhoitopiirin riskienhallinnan sidosryhmäraportti. Projektin myötä tietoisuus riskienhallinnan hyödyistä lisääntyy, riskienhallintaosaaminen ja sitoutuminen riskienhallintaan kasvaa. Riskienhallintaa voidaan jatkossa tehdä entistä järjestelmällisemmin läpi organisaation. Seurauksena riskienhallinta paranee ja riskien toteutumisen vaikutukset jäävät pienemmiksi. Riskienhallintaprojekti on laadittu samalla konseptilla kuin TAYS:ssa ja KYS:ssa, ja tämä mahdollistaa eri yliopistosairaaloiden välisen riskienhallinnan vertailun ja parhaiden käytäntöjen käyttöönottamisen esiin nousseiden riskien tunnistamisessa ja hallinnassa. Sairaanhoitopiirin omaisuuden ja henkilöstön vakuuttaminen on hoidettu vakuutusyhtiö Pohjolan toimesta. Vakuutukset kilpailutettiin konsernitasoisesti vuonna 2013 vakuutuskausille 2013-17. Voimassa olevien vakuutusten tarkistus, arviointi ja tarpeelliset muutokset tehdään vuosittain ja kirjataan vakuuttamisohjelmaan. Kiinteistöihin ja tiloihin liittyvä riskienhallinta Rakennuksien osastointien tiivistystöitä ja läpivientien pitävyyksiä on täsmennetty korjausrakentamisen yhteydessä, myös tarkistuksia ja tiivistyksiä tehdään jatkuvasti. Osastokohtaisissa peruskorjauksissa huomioidaan laajasti turvallisuuteen liittyvät seikat ja lisätään rakennusautomaation kautta teknistä valvontaa. Tulipalon varalle on laadittu yksikkökohtaisia toimintaohjeita, joiden pohjalta on koulutettu henkilökun- Valtuusto on vahvistanut kokouksessaan joulukuussa 2013 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 19

2014 TOIMINTAKERTOMUS taa. Myös pelastuslakanoiden käytöstä on annettu koulutetusta vuodeosastoilla, ja erheellisten palohälytysten vähentämiseen on kiinnitetty huomiota. Sairaalan savunpoistoprojekti on keskeytynyt eikä edennyt 2014 vuoden aikana. Alkusammutuskoulutuksen uusi 3-vuotiskierros on käynnistynyt, ja OYS:n henkilöstöstä on koulutettu vuoden 2014 aikana yhteensä 1 216. Kulunvalvonnan ja kameravalvonnan laajentuminen jatkuu, mikä mahdollistaa tarkemman seurannan sekä kulunohjauksen tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Kiinteistön lakisääteiset palotarkastukset ja turvallisuusjärjestelmien viranomaistarkastukset on suoritettu. Vuonna 2014 suoritettu palotarkastus oli edellisen vuoden kaltainen kattava palotarkastus. Tarkastuskertomuksessa on 99 sivua sisältäen pöytäkirjat, keskeiset huomiot ja viranomaisen kohdentamat valokuvat. Pelastusviranomainen käytti palotarkastukseen kymmenen työpäivää. Seuraava palotarkastus on auditoiva palotarkastus, jossa toiminnanharjoittajan on näytettävä oman toiminnan kautta paloturvallisuuteen liittyvien asioiden hallinta, hoitaminen ja kehittäminen. Suunnitelmat ja asioiden dokumentointi käydään läpi tarkastuksessa. Uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyä varten on kiinnitetty edelleen huomiota poistumisteiden esteettömyyteen sekä vastaanottotilojen turvalliseen kalustukseen. Keskusleikkausosaston peruskorjaukseen liittyvien salien (23 kpl) järjestelyjen yhteydessä lisättiin poistumisteiden opasteita ja kulkuyhteyksien esteettömyyttä. Osastoille, joilla uhka- ja väkivaltatilanteita sattuu eniten, on myös asennettu hälytysjärjestelmiä nopean avun saamiseksi. Langattoman hälytysjärjestelmän kautta on voitu turvata laajemmin kohderyhmien hälytysmahdollisuus ja hälytyksen paikantaminen on kehittynyt. Uhka- ja väkivaltatilanteissa toimimista ja niiden ennaltaehkäisyä koulutetaan jatkuvasti. Henkilöstöä kannustetaan tekemään ilmoituksia uhkatilanteista ja ilmoitusten käsittelyä seurataan. Tulevaisuudessa joudutaan edelleen sovittamaan yhteen turvallisuuden ja toisaalta hyvän työskentelyergonomian vaatimuksia niin uudisrakentamisessa kuin osastoremonteissakin. Lääkinnällisten laitteiden kasvava määrä ja koko asettavat haasteita tilojen riittävyydelle yhä enemmän. Henkilöstön kokemien sisäilmaongelmien vuoksi tehdään korjauksia sekä etsitään korvaavia työtiloja. Rahoitusriskien hallinta Sairaanhoitopiirin korollisten velkojen määrä (lainakanta) oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 99,9 miljoonaa euroa. Lainakanta kasvoi vuoden 2014 aikana yhteensä 5,6 milj. eurolla. Lainapääomalla painotettu keskimääräinen laina-aika oli 11,6 vuotta ja keskikorko oli 0,70 %. Lainasalkun keskikorko pysyi edellisen vuoden tasolla. Vuoden lopussa korollisista veloista 56 % oli vaihtuvakorkoisia ja 44 % kiinteään korkoon sidottuja. Sairaanhoitopiirin maksuvalmius on turvattu yhdellä 20 milj. euron shekkitililimiitillä. Lisäksi sairaanhoitopiirillä on käytössä kuntatodistusohjelmat usean Suomessa toimivan rahalaitoksen kanssa. Tilikauden lopussa shekkitililimiitti ei ollut käytössä eikä sairaanhoitopiirillä ollut liikkeelle laskettuna kuntatodistuksia. Sairaanhoitopiirin korollisten velkojen korkosidonnaisuuksia on hajautettu erimittaisiin markkinakorkoihin. Yhden prosenttiyksikön rahamarkkinakorkojen muutos muuttaisi korkokuluja vuositasolla noin 0,64 milj. euroa. Lainasalkkuun liittyvää korkoriskiä on suojattu eri rahalaitosten kanssa solmituilla korkojohdannaisilla ja hajauttamalla lainojen korkosidonnaisuuksia erimittaisiin rahamarkkinakorkoihin. Työ- ja potilasturvallisuuden riskienhallinta Kevan Kaari-laskurin mukaan vuonna 2013 olivat sairaanhoitopiirimme palkkasummiin suhteutetut työtapaturmakustannukset kaikkein alhaisimmat verrattuna mukana olleisiin kuntaorganisaatioihin. Tämä myönteinen työturvallisuuden kehityssuunta jatkui myös vuonna 2014. Vakuutusyhtiöltä saatujen tilastojen mukaan työpaikkatapaturmista aiheutuvat poissaolot vähenivät edellisiin vuosiin verrattuna. Työmatkalla tapahtuneita, vakuutusyhtiölle ilmoitettuja, tapaturmia sattui eniten (22 kpl) tammi-maaliskuun aikana. Kertomusvuonna työmatkatapaturmien mää rä väheni edellisiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2014 ilmoitettiin HaiPro-työturvallisuusosion kautta noin 2 400 tapahtumaa. Vaaratapahtumia ilmoitettiin sattuneen työpaikalla yhteensä 1 468 kpl ja työmatkalla 193 kpl. Suurimpana vaaratyyppinä olivat aikaisempien vuosien tapaan uhka- ja väkivaltatilanteet, joita ilmoitettiin eniten kehitysvammanhuollon toimin nassa, 381 kpl. 20 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri