Henkilöstöstrategia ja sen toteutuminen

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus 2014

2 Henkilöstöstrategia ja sen toteutuminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2014 henkilöstökertomus Henkilöstöstrategia ja sen toteutuminen 3 Henkilöstövoimavarat 5 Henkilöstömäärä 5 Henkilöstön ikärakenne 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Henkilöstövoimavarojen ennakointi OYS:n erityisvastuualueella 9 Henkilöstön työpanos 11 Poissaolot 13 Eläköityminen 14 Henkilöstön muu vaihtuvuus 16 Työvoimakustannukset 16 Palkitseminen 19 Kehittämistoimet 22 Luottamus ja yhteistyö 22 Innovatiivinen ja hyvinvoiva henkilöstö toiminnan kehittäjänä 23 Työhyvinvointi, työturvallisuus ja terveyden edistäminen 25 Osaava työvoima 33 Henkilöstön aikaansaannoskyky ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset 35 Liiteosa 37 Tämä on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus. Henkilöstökertomuksen sisällössä on otettu huomioon Kuntatyönantajien (KT) ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen antama suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseksi. Tämä raportti tukee strategista henkilöstöjohtamista, päätöksentekoa sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä. Henkilöstöraportti on tarkoitettu sekä työyhteisöjen, johdon että poliittisten päätöksentekijöiden käyttöön. Sairaanhoitopiirin strategian mukaista toiminnan kehittämistä on jatkettu toimintavuoden aikana aktiivisesti. Vuoden aikana uudistettiin hoitoalan ammattitehtävien ja teknisen henkilöstön työnvaativuuteen perustuvat palkkausjärjestelmät. Kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen toimintamalli on vakiintunut osa sairaanhoitopiirin toimintaa. Nopean palkitsemisen malli, Säpäkkä, on antanut mahdollisuuden huomioida nopeasti henkilöstön hyvät työsuoritukset. Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteena on edistää strategisten tavoitteiden toteutumista, lisätä palvelutuotannon taloudellisuutta, toiminnan tuloksen parantamista sekä laadukasta ja vaikuttavaa palvelua. Toimintavuoden toiminnan ja tuloksen perusteella tullaan maksamaan tulospalkkausta kahdelle erilliselle vastuualueelle. Vuonna 2013 uudistetun VarTu Työkyvyn toimintamallin aktiivinen hyödyntäminen on vakiintunut toimintavuoden aikana. Työkyvyn tukiprosessi haastaa kaikki osapuolet aktiiviseen ja pitkäjänteiseen toimintaan. Toimintavuoden aikana täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski hiukan edellisestä vuodesta sekä eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 59,6 vuotta nousi lähes vuodella edellisestä vuodesta (58,7 vuotta vuonna 2013). Työhyvinvointi ja työturvallisuus ovat sairaanhoitopiirin toiminnan suunnittelussa vahvasti mukana. Toimintavuoden aikana on otettu käyttöön useita erillisiä uusia toimintamalleja ja sähköisiä järjestelmiä tukemaan työhyvinvointia ja työturvallisuutta. Sairaanhoitopiirin työtapaturmakustannukset ovat olleet verrokkityönantajien vertailussa kaikkein alhaisimmat vuonna 2013 ja tämä myönteinen työturvallisuuden kehityssuunta jatkui myös toimintavuonna. Kuva: Jukka-Pekka Moilanen, KuvaUljas Toimintavuonna mallinnettiin osaamisen johtamisen toimintaprosessi, jonka kehittämistyön ensimmäisessä vaiheessa laadittiin henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelmapohja (HOKS). Henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelman avulla saadaan sairaanhoitopiirin tulos- ja vastuualueiden osaamistarpeet ja vajeet entistä paremmin tunnistettua. Toimintaprosessi tukee voimaan tullutta lakia taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä, joka edellyttää kirjallista henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa työntekijöiden ammatillisen osaa- Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 3

3 misen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Tulevien vuosien haaste on saada henkilöstön keskimääräinen täydennyskoulutukseen käytettyjen päivien määrä kasvuun. Sairaanhoitopiirin on vetovoimainen työpaikka. Henkilöstön omaehtoinen vaihtuvuus on viime vuosien tapaan ollut varsin vähäistä. Toimintavuonna 149 palvelussuhdetta päättyi henkilön omasta pyynnöstä, mikä on 3 % vakinaisen henkilöstön määrästä. Avoimessa haussa olleita vakinaisia virkoja/toimia oli 197 ja hakijoita näihin tehtäviin oli Sairaanhoitopiirinvuoden 2014 toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyi tavoiteasetanta, jossa oli asetettu tavoitteet ja mittarit kullekin strategiselle linjaukselle. Vetovoimaisen työpaikan ja osaavan henkilöstö näkökulmasta tavoitteet saavutettiin hyvin. Sairaanhoitopiirin valtuuston asettama sitova tavoite ei täyttynyt henkilöstön sairastuvuuden vähenemisen osalta. Sairauspoissaolot kasvoivat 0,1 % prosenttiyksikköä henkilöstön palveluksessaoloajasta. Muilta osin seurattavat ja sitovat tavoitteet toteutuivat. Juha Jääskeläinen henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Henkilöstömäärä Virat ja toimet Hallitus on vahvistanut virkojen ja toimien perustamiskäytännön sairaanhoitopiirissä. Pysyvää virkasuhdetta tai toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta ei voi tehdä, ellei tehtävää varten ole hallituksen perustamaa virkaa tai toimea (vakanssia). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä oli vuoden lopussa yhteensä virkaa ja tointa, joista 79 oli yliopiston sivuvirkoja. Vakanssien määrä kasvoi edellisvuodesta 58,5. aikana toteutettiin operatiivisella tulosalueella vuodeosastotoiminnan supistuksia, minkä johdosta hoitohenkilöstön vapautuneita vakansseja siirrettiin virkapankkiin odottamaan myöhemmin tehtäviä virka- ja toiminimikemuutoksia ja siirtoja tulosalueille. Sairaanhoitopiiriin kuuluu kolme sairaalaa: Oulun yliopistollinen sairaala (OYS), Oulaskankaan sairaala ja Visalan sairaala sekä kehitysvammapalveluja tuottava Tahkokankaan palvelukeskus. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö Johtaminen perustuu avoimuuteen Mittari Yksikkö Tavoite- Vertailu- Seuranta- Tyyppi Toteuma Toteuma arvo arvo jakso Sairastuvuus % % Vähenevät TP 2013 arvo 4 kk:n välein Sitova 4,7 % 4,8 % Ammatillinen työnjako Etenee TP 2013 arvo Vuosittain Seurataan Etenee Edennyt Kannustava palkitseminen Lisääntyy TP 2013 arvo Vuosittain Sitova Lisääntyy Lisääntynyt Eläköitymisikä Vuotta Nousee TP 2013 arvo Vuosittain Seurataan 58,7 59,6 Työaikapankki Käyttö lisääntyy TP 2013 arvo Vuosittain Sitova Lisääntyy Lisääntynyt Sairaanhoitopiirissä lääkäreiden vakanssien määrä kasvoi 17,5, hoitohenkilökunnan 11, tutkimus- ja hoitohenkilökunnan 21, huoltohenkilökunnan 7 ja hallinto- ja taloushenkilöstön 27. Tutkimusta ja hoitoa avustavan henkilökunnan määrä väheni 24. Sivuvirkaisten vakanssien määrän vähennys oli 1 vakanssi. Toimintavuoden Taulukko 1. Virat ja toimet OYS Psykiatrian Oulaskangas - Kehitysvamma- Kaikki tulosalue Visalan huollon yhteensä tulosalue tulosalue Sivuvirat 71,0 8,0 0,0 0,0 79,0 Lääkärit *) 542,0 75,0 31,0 5,0 653,0 Hoitohenkilöt 2 405,0 393,0 290,0 190, ,0 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 148,0 41,0 4,0 33,0 226,0 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 364,0 31,0 52,0 14,0 461,0 Huoltohenkilöt 749,0 0,0 1,0 1,0 751,0 Hallinto- ja taloushenkilöt 331,0 12,0 15,0 10,0 368,0 Kaikki yhteensä 4 610,0 560,0 393,0 253, ,0 *) Lukumäärä sisältää 44 amanuenssin vakanssia OYS:n luvut sisältävät myös OYS:iin linjautettujen yksiköiden vakanssit Oheisessa taulukossa sairaanhoitopiirin virat ja toimet on esitetty sairaaloittain. Oulun yliopistollisessa sairaalassa psykiatrian osuus vakansseista on esitetty erikseen. Henkilöstökertomuksen liiteosassa vakanssien jakaantuminen on tilastoitu tulosalueittain. Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli 614 vakinaista sisäisen sijaisen vakanssia, määrän lisäys edellisvuoteen oli 20 vakanssia. Sisäisten sijaisten vakanssit jakaantuivat seuraavasti: 53 lääkärivakanssia, 547 hoitohenkilökunnan vakanssia ja 14 muun henkilökunnan vakanssia. Sisäisillä sijaisilla pyritään turvaamaan vakinaisen henkilöstön poissaoloja. Toimintavuoden aikana perustettiin mm. erikoislääkärien ja lähihoitajien sisäisten sijaisten vakansseja. Henkilöstöryhmittäin hoitohenkilöstön vakanssien osuus koko sairaanhoitopiirin vakanssimäärästä on 56,4 %, lääkäreiden 11,2 % ja huoltohenkilöstön 12,9 %. 4 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 5

4 Kuvio 1. Sairaanhoitopiirin virat ja toimet henkilöstöryhmittäin Henkilöstön ikärakenne Henkilöstömäärän kehitys Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2014 aikana keskimäärin henkilöä. Luvussa ovat mukana myös eri syistä virka- tai työvapaalla olevat henkilöt sekä heidän sijaisensa. Keskimääräinen henkilöstömäärä nousi edellisestä vuodesta 54 henkilöllä. Palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä vaihteli suuresti eri kuukausina ollen ylimmillään kesäkuussa henkilöä. Henkilöstömäärän vaihteluun vaikuttavat eniten vuosilomat, jotka nostavat kesällä sijaistarvetta. Taulukko 2. Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä oli henkilöä. Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskenteli vuoden lopussa henkilöä, Oulaskankaan ja Visalan sairaalassa yhteensä 498 henkilöä sekä Tahkokankaan palvelukeskuksessa 215 henkilöä. Terveydenhuoltoala on varsin naisvaltainen ala, miesten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden lopussa 19,2 % (1 287 miestä), naisten osuus vastaavasti 80,8 % (5 412 naista). Henkilöstömäärät tulosalueittain ja eri henkilöstöryhmittäin on esitetty liitteenä tämän kertomuksen lopussa. Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos% ed.vuodesta Vakinaiset ,5 Määräaikaiset ,7 Yhteensä ,7 Vuoden lopussa vakinaisessa palvelussuhteessa oli henkilöstöstä 74,6 % (4 999 henkilöä). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan suhteellinen osuus nousi jonkin verran ollen vuoden lopussa 25,4 % (23,7 % ). Määräaikaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa suhteellisesti eniten lääkäreiden ryhmässä. Tämä selittyy mm. määräaikaisessa palvelussuhteessa toimivien erikoistuvien lääkäreiden osuudella. Osa-aikaisena työskenteli vuoden aikana keskimäärin 705 henkilöä. Osa-aikatyötä tekeviä oli suhteellisesti eniten lääkäreiden (14,2 %) sekä tutkimusta ja hoitoa avustavien ryhmässä (13,8 %). Lisäksi lakisääteisellä osittaisella hoitovapaalla oli vuoden aikana yhteensä 449 henkilöä. Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli käytössä yhteensä 250 eri tehtävänimikettä. Yleisimmät tehtävänimikkeet olivat sairaanhoitaja (2 247 henkilöä), sairaalahuoltaja (396 henkilöä), erikoislääkäri (360 henkilöä) ja lähihoitaja (303 henkilöä). Henkilöstön keski-ikä sairaanhoitopiirissä oli 44,1 vuotta, sama kuin edellisvuonna. Naisten ja miesten keski-iässä oli noin puolentoista vuoden ero (miehet 43,0 vuotta, naiset 44,3 vuotta). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,2 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 34,9 vuotta. Taulukko 3. Henkilöstön ikärakenne Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle , , , , ,5 66 ja yli 23 0,3 Yhteensä ,0 % Keski-ikä 44,1 vuotta Henkilöstön rekrytointi Sairaanhoitopiiri on vetovoimainen työpaikka Sairaanhoitopiirissä rekrytointipalvelut huolehtii keskitetysti sairaanhoitopiiriin työskentelemään tulevan hoitohenkilöstön rekrytoinnista; tarkastaa opintosuoritukset ja todistukset sekä arvioi soveltuvuuden eri tehtäviin. Rekrytointipalvelut välittää hoitohenkilöstöä lyhyt- ja pitkäaikaisiin sijaisuuksiin. Kun sairaanhoitopiirimme vetovoimaisuutta arvioidaan nuorten terveydenhuoltoalalle opiskelevien keskuudessa, Kesärekry tapahtuma osoitti, että suuri määrä opiskelijoita haluaa meille töihin. Tammikuussa järjestettävän Kesärekry -tilaisuuden tarkoitus on tuoda sairaanhoitopiiriä näkyvästi esille työnantajana ja saada alalle opiskelevat ja hoitotyön ammattilaiset kiinnostumaan työskentelystä sairaanhoitopiirin eri yksiköissä. Tilaisuudessa tulosalueet esittelivät menestyksekkäästi kesätyöpaikkoja ja toimintaansa. Valtakunnallisille sairaanhoitajapäiville rekrytointipalvelut osallistuivat yhdessä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa. Tarkoituksena on tehdä yhdessä pohjoinen Suomi vetovoimaiseksi työskentelyalueeksi moninaisine Henkilöstöryhmittäin tarkasteltuna korkein keski-ikä oli tutkimusta ja hoitoa avustavien ryhmässä 48,7 vuotta. Lääkäreiden henkilöstöryhmässä keski-ikä oli alhaisin 42,0 vuotta. Myös ammattinimikkeittäin tarkasteltuna keski-ikä vaihtelee huomattavasti. Keski-ikä oli keskimääräistä korkeampi ylilääkäreiden (55,2 vuotta), osastonylilääkäreiden (54,8 vuotta) ja perushoitajien (53,7 vuotta) ryhmissä. Suurimmista nimikeryhmistä keski-iältään nuorin oli kätilöiden ryhmä (40,3 vuotta). Sairaanhoitajien keski-ikä oli 41,6 vuotta. Keski-iät eri ammattinimikkeittäin on taulukoitu kertomuksen liiteosassa. Sairaanhoitopiirin koko henkilöstöstä 35,2 % on yli 50-vuotiaita. Vakinaisesta henkilöstöstä yli 50-vuotiaiden osuus oli 43,8 %. Suurimman ikäluokan muodostavat vuotiaat. työmahdollisuuksineen. Syksyn koulutus- ja työelämämessuilla Ouluhallissa sairaalamme on jo tuttu näky, yksiköt esittelivät siellä konkreettista arjen sairaalatyötä. Messuilla koululaiset näkivät oikeita laitteita ja harjoittelivat mm. haavan ompelua ja intubointia. Yhteistyö oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten kanssa Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi rekrytointipalvelut tekivät yhteistyötä oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten kanssa. Oppilaat kävivät tutustumiskäynneillä sairaalassamme ja nuorille suunnatussa työvoimahallinnon rekrytointitapahtumassa rekrytointipalvelut jakoi tietoa sairaalamiljööstä, työtehtävistä ja kouluttautumisesta. Sairaalamme on tarjonnut työharjoittelupaikkoja useille sadoille alaa opiskeleville. Sairaalamme haluaa työharjoitteluun opiskelijoita myös oman alueen ulkopuolisista oppilaitoksista ja heille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan harjoittelujaksoja. Sairaalamme oli haluttu paikka siviilipalveluksen suorittamiseen. Vuoden 2014 aikana siviilipalveluksen aloittaneita siviilipalvelusmiehiä oli 33 sairaalamme eri yksiköissä. Määrä oli jonkin verran suurempi edellisvuoteen verrattuna (30 palveluksen aloittanutta vuonna 2013). 6 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 7

5 Sujuva rekrytointiprosessi ja toimiva sijaishallintajärjestelmä Sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön sähköinen työpaikkojen hakumenettely Kuntarekry -järjestelmän kautta. Hakuprosessi on kokonaisuudessaan jämäköitynyt ja sähköisen käsittelyn myötä hakuprosessin läpimenoaika on lyhentynyt. Sähköisen hakumenettelyn avulla hakijayhteenvedot ovat helposti saatavissa järjestelmästä ja sihteereiden työaikaa on vapautunut ennen käsin tehtävien hakijayhteenvetojen poistumisen myötä. Rekrytointipalvelut vastaa työpaikkailmoitusten Taulukko 4. Avoinna olleet virat ja toimet vuonna 2014 sähköisestä julkaisemisesta Kuntarekry järjestelmässä. Myös sijaishallintajärjestelmä vaihtui Kuntarekry -järjestelmään. Sen myötä avoimet tehtävät ovat paremmin työntekijöiden nähtävillä ja haettavissa, mikä nopeuttaa yksiköiden sijaistarpeisiin vastaamista. Vuonna 2014 rekisteröitiin yhteensä sijaistarvetta, joista myöhemmin peruttiin sijaistarvetta, koska yksikkö ehti tilauksen jälkeen omilla järjestelyillään täyttää sijaisuuden. Rekrytointipalveluiden avulla pystyttiin täyttämään sijaistarpeista 95 % (7 350), vain 403 tilausta jäi täyttämättä. Henkilöstöryhmä Avoimet virat/toimet Saadut hakemukset 2014 yhteensä 2014 Lääkärit Erikoislääkäri Erikoistuva lääkäri Muut lääkärit 8 15 Hoitohenkilöt Sairaanhoitaja Muut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt 5 22 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 5 82 Huoltohenkilöt Hallinto- ja taloushenkilöt 1 91 Yhteensä Varahenkilöstö, apu äkillisiin henkilöstötarpeisiin Varahenkilöstötoimintaa päätettiin laajentaa leikkaussali- ja anestesiahenkilöstöön kuuden sairaanhoitajan työpanoksella. Sairaanhoitopiirin toiminnassa on jo aiemmin ollut yhteispäivystyksessä, tarkkailuosastolla sekä teho-osastoilla (teho 1 ja 2 sekä lasten teho-osasto 64) työskentelevä, rekrytointipalveluiden hallinnoima, varahenkilöstö (8 sairaanhoitajaa ja 2 lähihoitajaa) sekä synnytysosaston, osasto 13:n ja vastasyntyneiden teho-osaston varahenkilöstö (3 kätilöä). Kokemukset varahenkilöstön käytöstä ovat olleet erittäin myönteisiä. Osaavan varahenkilön saaminen äkillisiin lyhytaikaisiin poissaoloihin on vähentänyt osastoilla henkilöstön työvuorojen vaihtoja sekä pitkien vuorojen tekemistä ja näin edistänyt henkilöstön jaksamista. Sisäinen keikkailu Pätevien sairaanhoitajien saanti lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on välillä vaikeaa. Vuonna 2011 järjestöjen kanssa solmittua sisäisen keikkatyön sopimusta on jatkettu edelleen. Sopimus mahdollistaa oman hoitohenkilöstön keikkailun sairaalan muilla, kuin omalla osastolla, ja turvaa osaavien työntekijöiden saannin ja potilasturvallisuuden. Lisäksi sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa henkilöstön osaamisen laajentamista muiden kuin oman kotiyksiön tehtäviin. Henkilöstövoimavarojen ennakointi OYS:n erityisvastuualueella OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit (Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) tekevät tiivistä yhteistyötä turvatakseen alueen osaajien riittävyyden. Joka neljäs vuosi tehdään kartoitus sekä lääkäri- että hoitohenkilöstötarpeista, koulutuspaikkamääristä sekä ammattiin valmistuvista arvioiden tilannetta koko alueen näkökulmasta. Lääkärityövoima OYS:n erityisvastuualueella Koulutusmäärien perusteella lääkärityövoimatarjonta vuonna 2025 on 3 430, lisäystä vuoteen 2012 verrattuna 34 %. Aiemman kokemuksen mukaan noin 62 % Oulusta valmistuneista lääkäreistä jää alueelle, muualta alueelle hakeutuu selvästi vähemmän. Jos muuttoliike pysyy entisenä, lääkäritarjonta tulee olemaan noin lääkäriä (+18 %) vuonna Erikoislääkäreiden sijoittumisessa eri sairaanhoitopiirien alueille on merkittäviä eroja. Jotta lääkärimäärä riittää tulevaisuuden tarpeisiin, pitää Oulun yliopistosta valmistuneet lääkärit sitouttaa töihin Pohjois-Suomeen. Erityinen huomio tulee kiinnittää siihen, että valmistuneet lääkärit erikoistuvat niille erikoisaloille, joilla on jo nyt työvoimavajetta tai joilla eläkkeelle siirtyminen on suurta tai niille aloille, joilla palvelutarpeen odotetaan kasvavan. Erikoisaloja, joilla nykyinen koulutusmäärä ei riitä korvaamaan eläköitymistä ovat mm. yleislääketiede, psykiatria, sydän- ja rintaelinkirurgia, sisätaudit, fysiatria ja kliininen kemia. Hoitohenkilöstö Hoitohenkilöstön tarve, hoitohenkilöstön eri ammattiryhmissä, vuoteen 2025 mennessä on huomattavasti suurempi kuin vanhuuseläkkeelle jäävien määrä. Tämä johtuu siitä, että henkilökunnan tulevaa tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon myös muiden eläkemuotojen ja työelämän joustojen kautta tulevat henkilöstötarpeet sekä erilaiset sijaistarpeet (mm. vuosiloma- ja sairauspoissaoloihin liittyvät sekä muut sijaistarpeet). Tämän hetken koulutuksen sisäänoton, tutkintojen läpäisyn ja vuosittain valmistuvien määrän perusteella voidaan todeta, että Oulun seudun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutus ei tule kattamaan koko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto) sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajatarvetta. Muissa OYS-ervan ammattikorkeakouluissa on hoitotyön koulutusta tällä hetkellä varsin kohtuullisesti huomioiden alueiden tarve vuoteen 2025 mennessä. Lähihoitajia koulutetaan useassa oppilaitoksessa ja tämän hetken aloituspaikkamäärät riittänevät tulevaan tarpeeseen. Työelämän ja koulutuksen yhteinen haaste tulee olemaan se, miten sosiaali- ja terveysalalle saadaan opiskelijoita, miten alan tutkintojen läpäisy kehittyy ja miten paljon ammatti- 8 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 9

6 laisia todellisuudessa valmistuu tulevina vuosina. Lisäksi nähtäväksi jää, miten röntgenhoitajien, laboratoriohoitajien ja ensihoitajien alueellinen saatavuus toteutuu koko eritysvastuualueella. OYS:n erityisvastuualueella on tehty kiinteää yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa hoitohenkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. Poikkeuskoulutuksena on sovittu aloitettavaksi 30 bioanalyytikon ja 30 röntgenhoitajan koulutus, joka toteutetaan monimuoto-opetuksena. Koulutuksesta vastaa Metropolia ammattikorkeakoulu. Yhteistyökumppaneina koulutuksen toteuttamisessa ovat Lapin ammattikorkeakoulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Centria -ammattikorkeakoulu. Yhteistyö rekrytoinnissa ja osaamisen hallinnassa on tärkeää koko erityisvastuualueelle. Osaavaa hoitohenkilöstöä tarvitaan koko sosiaali- ja terveyssektorilla ja niukkoja henkilöstöresursseja joudutaan tulevina vuosina allokoimaan. Tärkeää on myös ennakoida henkilökunnan saatavuushaasteita mm. uudistamalla työnjakoa eri ammattiryhmien välillä. Tulevaisuudessa yhteistyö koulutustahojen kanssa korostuu nykyisestään. Valtakunnan tasolla keskeistä on vaikuttaa ja huolehtia oman alueen koulutuspaikkojen riittävyydestä. Sairaanhoitopiirin hoitohenkilöstön mitoitushanke Keväällä 2013 sairaanhoitopiirissä käynnistynyt hoitohenkilöstön mitoitushanke jatkui marraskuuhun 2014 saakka. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitohenkilöstön määrästä suhteessa hoitopäivä- ja käyntitietoihin sairaanhoitopiirissä olemassa olevien tunnuslukujen avulla. Saatua tietoa verrattiin olemassa oleviin henkilöstöresursseihin ja -rakenteeseen. Laskentamallina käytettiin WHO:n WISN-mallia. Lisäksi hankkeen aikana kerättiin runsaasti tietoa yksiköiden henkilöstöresurssien käyttöön kiinteästi liittyvistä asioista. Mitoitushankkeen tulokset antoivat konkreettista tietoa hoitohenkilöstön resurssien tilanteesta, jota hyödynnetään hoitotyön päätöksenteossa. Mitoitusepäkohtien korjaamiseksi on käynnistetty toimenpiteitä syksystä 2014 alkaen. Henkilöstön työpanos Henkilötyövuodet Sairaanhoitopiirissä työpanostietoja seurataan ammattiryhmittäin kolmesta eri näkökulmasta. Talousnäkökulma: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina = Palvelujaksopäivät, joista työnantaja maksaa palkkaa, tehty työ + palkallinen poissaolo tai vastaavasti kokonaistyöpanos palkaton poissaolo. Palkalliset palvelujaksopäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Taulukko 5. Henkilöstön työpanos vuosina Käyttämätön resurssi: Palkattomat poissaolot työpanoksina = Voimassa olevan palvelussuhteen palkaton henkilöstöresurssi, mikä ei ole työnantajan käytettävissä. Palkattomat virka-/työvapaapäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Toimintanäkökulma: Tehty työpanos = Tehty työpanos mittaa aktiivista tehtävien hoitamiseen käytettyä työaikaa. Palvelujaksopäivistä on vähennetty kaikki poissaolopäivät (palkalliset ja palkattomat). Työssäolopäivät on jaettu vuoden kalenteripäivien lukumäärällä ja näin saatu laskennallinen vuosityöpanos. Seuraavassa taulukossa on esitetty sairaanhoitopiirin työpanoksessa tapahtunut vuosimuutos Muutos TP 2013 TP lkm % TALOUSNÄKÖKULMA: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina PPSHP 5 885, ,7 63,0 1,1 % Lääkärit 741,2 770,8 29,6 4,0 % Hoitohenkilökunta 4 027, ,5-2,5-0,1 % Muu henkilöstö 1 117, ,4 35,9 3,2 % KÄYTTÄMÄTÖN RESURSSI: Palkattomat poissaolot työpanoksina PPSHP 501,0 471,8-29,2-5,8 % Lääkärit 69,3 64,9-4,4-6,3 % Hoitohenkilökunta 382,2 356,1-26,1-6,8 % Muu henkilöstö 49,5 50,8 1,3 2,6 % TOIMINTANÄKÖKULMA: Tehty työpanos PPSHP 4 699, ,3 54,5 1,2 % Lääkärit 597,6 625,9 28,3 4,7 % Hoitohenkilökunta 3 185, ,1-1,4 0,0 % Muu henkilöstö 916,7 944,3 27,6 3,0 % Palkallinen työpanos kasvoi edellisvuodesta 63 henkilötyöpanosta (1,1 %). Lääkäreiden työpanokseen kasvuun on pääosin vaikuttanut aiempia vuosia suurempi erikoistuvien lääkäreiden ja lääketieteen opiskelijoiden (amanuenssit) määrä. Heidän yhteenlaskettu työpanos kasvoi edellisvuodesta yli 20 henkilötyöpanosta. Muun henkilöstön määrää on lisännyt tutkimus- ja kehittämisyksiköihin palkattujen asiantuntijoiden määrän lisäys ja eri projektitehtäviin palkattu henkilökunta. Lisäksi sairaalahuollon ja ravintopalvelujen henkilökuntamäärää on lisätty, koska sairaanhoitopiiri on alkanut tuottaa sopimuksen mukaisesti palveluja Oulun kaupunginsairaalan kuntoutussairaalalle. Hoitohenkilöstön palkallinen työpanos on säilynyt lähes ennallaan. Palkattomien virka-/työvapaiden määrä oli vuoden aikana 471,8 vuosityöpanosta, vähennystä edellisvuoteen lähes 6 %. Kertomuksen liiteosassa on esitetty tarkemmin talousnäkökulmasta työpanoksen muutos tulosalueittain ja henkilöstöryhmittäin. Määrällisesti eniten palkallisen työpanoksen kasvua oli psykiatrian tulosalueella (10,6 %), mihin vaikuttaa Oulun kaupungin aikuispsykiatrian laitoshoidon siirtyminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille loppusyksystä Kehitysvammahuollossa 10 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 11

7 palkalliset palvelussuhteet työpanoksina vähentyivät aiempien vuosien tapaan, muutos oli yhteensä lähes 20 %. Kuviossa 2 on esitetty toimintanäkökulmasta tehdyn työpanoksen kehitys sairaanhoitopiirissä vuosina Sairaanhoitopiirin työpanos on kasvanut viimeisen seitsemän vuoden aikana lähes 7 %. Suurin määrällinen työpanoksen kasvu tapah- tui vuonna 2010, jolloin Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiiri yhdistyi sairaanhoitopiiriin. Työpanos lisääntyi edelleen vuonna 2011 uuden avohoitotalon käyttöönoton myötä, kunnes vuoden 2013 aikana tehty työpanos laski edellisvuosista henkilöstösiirtojen (NordLab) vuoksi, minkä vaikutus tehtyyn työpanokseen oli noin 240 henkilötyövuotta. Kuvio 2. Tehty työpanos ammattiryhmittäin vuosina (vuosi 2008 = 100) Poissaolot Poissaolojen kokonaismäärä väheni sairaanhoitopiirissä 1,1 % vuosina Vähentymisen taustalla on pääosin koulutuspoissaolojen ja muiden lakisääteisten poissaolojen määrän väheneminen. Lakisääteiset poissaolot (mm. äitiyslomat, vanhempainvapaat ja hoitovapaat) vähentyivät 6,3 %, koulutuspoissaolot lähes 17 %. Lainmukaisten opintovapaiden määrässä sen sijaan oli kasvua edellisvuoteen (9,2 %). Vuorotteluvapaalla toimintavuonna oli 141 henkilöä, määrässä on jonkin verran lisäystä edellisvuoteen (122 henkilöä vuonna 2013). Vuorotteluvapaata käytettiin yhteensä päivää, mikä on henkilöä kohti keskimäärin 136 päivää. Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna 2014 on kuvattu kuviossa 4. Työhön käytetyn ajan osuus oli keskimäärin 74 % koko palveluksessaoloajasta, määrä on pysynyt lähes samana edellisvuoteen verrattuna. Terveysperusteiset poissaolot Vuonna 2014 sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi sairauspoissaolopäivää eli 16,7 kalenteripäivää henkilöä kohden (jakajana käytetty vuoden keskimääräistä henkilöstömäärää). Suurimman yksittäisen sairauspoissaoloryhmän muodostivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Seuraavaksi eniten poissaoloja aiheuttivat mielenterveyteen liittyvät sairaudet ja hengityselinsairaudet. OYS:n sairauspoissaolot diagnooseittain vuosina on esitetty myöhemmin Työhyvinvointi, työturvallisuus ja terveyden edistäminen -osiossa. Taulukko 7. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö vuosina Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö ,1 16,3 16,7 16,5 16,7 Työn tuottavuutta voidaan kuvata vertaamalla suoritteiden määrän ja ihmistyön (esim. henkilötyövuodet) suhdetta. Sairaanhoidossa ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä kokonaissuoritetta kuvaavaa mittaria, joten työn tuottavuuden kehitystä on mitattu vertaamalla sairaanhoitopiirin neljän suoritteen (avohoitokäynnit, hoitojaksot, hoitopäivät, hoidetut potilaat) kehittymistä henkilötyövuotta kohti. Seuraavassa kuviossa ovat mukana vain sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto, ei kehitysvammahuoltoa. Lisäksi tiedot on muutettu vertailukelpoisiksi vuosien osalta. Hoitopäivät vähenivät edelleen henkilötyövuotta kohti, sen sijaan avohoitokäynnit lisääntyivät. Hoitoa kokonaisvaltaisimmin kuvaavaan suoritteeseen - hoidetut potilaat - verrattaessa työn tuottavuus on pysynyt lähes edellisen vuoden tasolla. Taulukko 6. Poissaolopäivät vuosina Laji Muutos % Vuosilomat *) ,5 Sairauspoissaolot ,9 Muut lakisääteiset ,3 Kuntoutuspoissaolot ,5 Koulutuspoissaolot ,9 Opintovapaapoissaolot ,2 Muut poissaolot ,5 Yhteensä ,1 *) Vuosilomapoissaoloihin sisältyy vuosilomat, vaihtovapaat, säästövapaat Kuvio 4. Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna 2014 Kuvio 3. Suoritteet henkilötyövuotta kohti Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 13

8 Sairauspoissaolopäivien osuus palveluksessaoloajasta nousi hieman ollen 4,8 % (4,7 % vuonna 2013). Tähän on voinut osaltaan olla vaikuttamassa KVTES:n sopimusmuutos, joka on ollut voimassa alkaen. Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa sairauden, synnytyksen tai tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi jo ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lukien. Kesäaikaan olikin sairaanhoitopiirissämme havaittavissa lisääntynyt sairauspoissaoloilmoitusten määrä edellisvuoteen verrattuna. Suhteellisesti vähiten sairauspoissaoloja on lääkäreillä. Huoltohenkilöstön kohdalla sairastavuus on suurinta (6,8 %). Sairastavuuden suurin suhteellinen muutos edellisvuoteen on tapahtunut tutkimus- ja hoitohenkilöiden ryhmässä. Kertomuksen liiteosassa on esitetty tulosalueittain henkilöstön sairastavuusprosentit vuosina Sairaanhoitopiirissä 523 henkilöä tuotti vähintään 50 % kaikista sairauspoissaoloista. Mutta vastaavasti lähes henkilöllä ei ollut lainkaan vuoden 2014 aikana terveysperusteisia poissaoloja, määrä on 17,2 % vuoden keskimääräisestä henkilöstömäärästä (1 400 henkilöä/21,1 % vuonna 2013). Taulukko 8. Sairauspoissaolojen osuus palveluksessaoloajasta henkilöstöryhmittäin Henkilöstöryhmä Palvelu- Sairaus- Osuus Palvelu- Sairaus- Osuus jaksopäivät poissaolopäivät % jaksopäivät poissaolopäivät % Lääkärit , ,0 Hoitohenkilöt , ,1 Tutkimus- ja hoitohenkilöt , ,3 Tutkimusta ja hoitoa avustavat , ,8 Huoltohenkilöt , ,8 Hallinto- ja taloushenkilöt , ,0 Muut henkilöt , ,7 Yhteensä , ,8 Taulukko 10. Vuosina eläkkeelle jääneet eläkelajeittain Eläkelaji Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke Osatyökyvyttömyyseläke/ määräaikainen osakuntoutustuki Määräaikainen kuntoutustuki *) PPSHP *) Määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt Eläkepoistuma sairaanhoitopiirissä oli 2,9 % vuonna 2014, mikä oli jonkin verran alempi kuin koko kunta-alalla keskimäärin (3,3 %). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59,6 vuotta (58,7 vuotta vuonna 2013). Kuntatyöntekijät Suomessa jäivät vuonna 2014 eläkkeelle keskimäärin 60,7 vuoden iässä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella 59,9 vuoden iässä. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen varsinaista vanhuuseläkeikää ei ole ollut, vaan vanhuuseläkkeelle on voinut siirtyä joustavasti vuoden Kuvio 5. PPSHP:ssä vanhuuseläkkeelle jäävät Eläkepoistumaennuste, Keva iässä. Työntekijät siirtyivät Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,4 vuoden iässä. Kuviossa 5 on esitetty Kevalta saatu arvio Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrästä vuoteen 2030 mennessä. Arviossa ei ole mukana mahdollisia varhais-, työkyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeitä. Ennuste on laskettu virka- ja työsuhteisista sekä vakinaisista että määräaikaisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuEL-vakuutettuina Iän mukaiselle eläkkeelle on seuranta-ajan kuluessa jäämässä lähes henkilöä. Henkilöllä on oikeus olla sairauslomalla oman ilmoituksen perusteella enintään kolme päivää kerrallaan, jos sairauden syynä on infektio, päänsärky tai muu selkeä syy. Omailmoitukseen perustuvia poissaoloja oli päivää eli 12,3 % kaikista sairauspoissaolopäivistä, suhteellinen osuus on pysynyt edellisvuoden tasolla. Taulukossa 9 on kuvattu terveysperusteisten poissaolojen lukumäärä sairauspoissaolojakson pituuden mukaan sekä niiden suhteellinen osuus kaikista sairauslomatodistuksista. Eläköityminen Eläkkeelle siirtyneet Sairaanhoitopiirissä siirtyi eläkkeelle kertomusvuoden aikana 213 henkilöä, hieman enemmän kuin edellisvuonna. Kaikista eläketapahtumista vanhuuseläkkeelle siirtymisen osuus oli yli puolet (55,9 %). Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden aikana 77 henkilöä, uusia osa-aikaeläkeläisiä oli 9 henkilöä. Taulukko 9. Terveysperusteiset poissaolot 2014 OYS ja Kehitysvammahuolto Sairauspoissaolojakson pituus, lkm %-osuus 1-3 pv , pv , pv , pv 553 3,0 yli 90 pv 204 1,1 Yhteensä ,0 Osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja määräaikaisella osakuntoutustuella vuoden aikana oli 239 henkilöä, uusia heistä oli 57 henkilöä, mikä on enemmän kuin vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä (28). Suuntaus on hyvä, koska työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista maksua, kun työntekijät jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Sen sijaan osatyökyvyttömyyseläkkeestä tai osakuntoutustuesta varhe-maksua ei aiheudu. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus koko henkilöstön määrästä oli 0,42 % ja keski-ikä 58,1 vuotta. Eläkemaksut Eläkekustannusten seurannan avulla voidaan ennakoida kustannuksia ja vaikuttaa niihin. Työnantajan KuEL-maksut koostuvat palkkaperusteisesta maksusta sekä eläkemenoperusteisesta maksusta, jota maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet sairaanhoitopiirin palveluksessa ennen vuotta Lisäksi työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista varhe-maksua, työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle, eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. 14 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 15

9 Taulukossa 11 on nähtävissä sairaanhoitopiirin maksamien eläkemaksujen määrä varhe-maksun ja eläkemenoperusteisen maksun osalta. Vuoden 2014 euromäärät on tilastoitu tammikuussa 2015 Kevan antamien tilinpäätösarvioiden perusteella. Kevan arvio perustuu lähes lopullisiin tietoihin. Taulukko 11. Eläkemaksut vuonna 2014 Kuntatyönantajat ovat yhdessä vastuussa kunnallisten eläkkeiden rahoituksesta. Mm. eläkemenoperusteisena kerättävä osuus jaetaan vuosittain kaikkien kuntatyönantajien kesken, kerättävä määrä väheni vuosina hieman yli 90 milj. euroa, millä oli vaikutusta myös sairaanhoitopiirin eläkemenoperusteisen maksun kokonaismäärään, 14,3 milj. euroa (2013), 13,4 milj. euroa (2014). PPSHP Maksut euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhe-maksu ,9 Eläkemenoperusteinen maksu ,1 Henkilöstön muu vaihtuvuus Vuoden 2014 aikana muusta kuin määräaikaisen palvelussuhteen päättymisestä johtuvasta syystä päättyneitä palvelussuhteita oli yhteensä 334, joista 147 perusteena oli eläketapahtuma. Lisäksi kehitysvammahuollossa 21 työntekijän palvelussuhde päättyi vuoden aikana liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti, kun Tahkokankaan laitoshoidon toimintaa siirtyi Oulun kaupungille. Omaehtoinen vaihtuvuus on viime vuosien tapaan ollut varsin vähäistä. Vuonna 2014 yhteensä 149 palvelussuhdetta päättyi henkilön omasta pyynnöstä (136 vuonna 2013), mikä on 3,0 % vakinaisen henkilöstön määrästä. Työvoimakustannukset Toimintavuonna maltillinen henkilöstömenojen kasvu Sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2014 henkilöstömenot olivat yhteensä 332,4 milj. euroa. Henkilöstömenot kasvoivat 2,5 milj. euroa, muutos 0,7 % edellisestä vuodesta. Henkilöstömenojen kasvu pysyi maltillisena suurimman henkilöstöryhmän, hoito- ja tutkimushenkilöstön, palkkasumman sekä palkallisen työpanoksen pysyessä lähes entisellä tasolla. Hoitohenkilöstön palkkasumman suhteellinen osuus PPSHP:n henkilöstömenoista on n. 46 %. Henkilöstömenoja kasvatti loppuvuodesta maksettava kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukainen yleiskorotus. KVTES:n ja Teknisen henkilöstön sopimuksen alaisia tehtäväkohtaisia palkkoja tai niihin rinnastettavia palkkoja korotettiin lukien 20 euron yleiskorotuksella. Yleiskorotuksen kustannusvaikutus sairaanhoitopiriin henkilöstömenoihin oli hieman yli 1,0 milj. euroa. Lisäksi jaossa oli paikallisesti sovitun sopimuksen mukaista järjestelyerää edellisvuodelta hoitoalan ammattitehtäviin ja tekniikan alalle, jonka kustannusvaikutus vuoden 2014 henkilöstömenoihin oli noin 0,2 milj. euroa. Myös toimintamuutokset, paikalliset sopimukset sekä Oulun kaupungin aikuispsykiatrian laitoshoidon siirtäminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille edellisvuoden lopussa kasvattivat vastaavasti henkilöstömenoja vuonna Sairaanhoitopiiri otti käyttöön työaikapankkijärjestelmän vuoden 2012 aikana. Työaikapankin käyttö osana monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä on lisääntynyt myös vuoden 2014 aikana. Sairaanhoitopiirin tilinpäätökseen kirjattiin työaikapankkivelan muutosta sivukuluineen noin euroa. Osana kannustavaa palkkausjärjestelmää vuoden 2014 tilinpäätökseen kirjattiin lisäksi tulospalkkion maksamista varten yhteensä euron varaus yksittäisten vastuualueiden henkilöstömenoihin. Palkkakehitys tulosalueittain ja henkilöstöryhmittäin Vuosina eri tulosalueiden välillä oli hyvin vaihtelevia eroja palkkojen kehityksessä. Yhtymähallinnon kohdalla palkoissa ja muissa henkilöstömenoissa näkyy vielä edellisvuoden kohdalla NordLabille maksettavan lomapalkkavelan kirjaukset. Koko sairaanhoitopiirin lomapalkkavelan vähennys näkyy yhtymähallinnon palkkojen kohdalla, kun taas lomapalkkavelan maksu NordLabille on kirjattu edellisvuonna yhtymähallinnon muihin henkilöstömenoihin, mikä vaikeuttaa vertailua toimintavuosien välillä. Yhtymähallinnon henkilöstömenojen kokonaiskasvua (9,7 %) selittää mm. amanuenssien ja rekrytointipalvelujen varahenkilöstön sekä tietohallinnon projektityötekijöiden määrän lisäys. Amanuenssien ja rekrytointipalvelujen varahenkilöstön työpanos kohdentuu sairaanhoidollisiin yksiköihin. Suurin henkilöstömenojen vähennys edellisvuoteen on nähtävissä kehitysvammahuollon kohdalla (-18 %), mihin vaikuttavat valtakunnallisten tavoitteiden mukainen kehitysvammaisten laitosasumisen vähentäminen ja samalla sen suorat vaikutukset henkilöstöön. Taulukossa 12 on nähtävissä palkka- ja henkilöstömenojen kehitys tulosalueittain vuosina Euromääräisesti suurin palkkasumma sivukuluineen oli operatiivisella tulosalueella 101,8 milj. euroa ja toiseksi suurin sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueella 62,4 milj. euroa. Nämä kaksi tulosaluetta muodostavat lähes puolet sairaanhoitopiirin henkilöstömenoista. Kuviossa 6 (seur.sivu) on esitetty henkilöstöryhmittäin palkkojen muutos ilman sivukuluja ja palkallisen työpanoksen muutos. Tarkasteltaessa henkilöstöryhmittäin palkka- ja työpanosjakaumaa lääkäreiden osuus palkkasummasta oli 26,3 % ja toteutuneista henkilötyövuosista (palkallinen työpanos) 13,0 %. Hoitohenkilökunnan vastaavat osuudet olivat 58,7 % ja 67,7 % sekä muun henkilökunnan 15,0 % ja 19,4 %. Palkkojen kehitys palkkalajeittain Palkkamenot koostuvat tehdyn työajan varsinaisesta palkasta, epämukavan työajan korvauksista ja poissaoloajan palkoista. Vuonna 2014 tehdyn työajan varsinaisten palkkojen osuus oli 63,9 % palkkamenoista (kuvio 7). Tehdystä työstä maksetun varsinaisen palkan osuus on lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna (63,9 %). Lisä- ja ylityökorvausten osuus palkkasummasta on laskenut hieman. Poissaoloaikojen palkkojen osuus (21,2 %) on pysynyt edellisvuoden tasolla. Taulukko 12. Sairaanhoitopiirin henkilöstömenot tulosalueittain vuosina PPSHP Tilinpäätös Tiinpäätös Muutos % Yhtymähallinto ,7 -palkat ,9 -muut henkilöstömenot ,3 Medisiininen tulosalue ,2 -palkat ,1 -muut henkilöstömenot ,9 Operatiivinen tulosalue ,0 -palkat ,0 -muut henkilöstömenot ,7 Lasten ja naisten tulosalue ,3 -palkat ,2 -muut henkilöstömenot ,8 Psykiatrian tulosalue ,9 -palkat ,8 -muut henkilöstömenot ,4 Kehitysvammahuollon tulosalue ,0 -palkat ,3 -muut henkilöstömenot ,9 Oulaskankaan-Visalan tulosalue ,2 -palkat ,0 -muut henkilöstömenot ,8 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue ,1 -palkat ,3 -muut henkilöstömenot ,7 PPSHP:N PALKAT YHTEENSÄ ,7 -palkat ,7 -muut henkilöstömenot ,6 16 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 17

10 Kuvio 6. Palkkojen ja palkallisen työpanoksen muutos henkilöstöryhmittäin (%) Taulukko 14. Ansainta-ajan mukaiset palkkakulut sekä tehdyn työn hinta Palkkalaji Palkat 2013 Palkat 2014 Muutos % Varsinaiset palkat ,4 Työaika- ja päivystyskorvaukset ,9 Vuosiloma-ajan palkat, lomarahat, lomakorvaukset ,6 Sairausloma-ajan palkat ,5 Lakisääteiset poissaoloajan palkat ,2 Muut poissaoloajan palkat ,0 Lisä- ja ylityökorvaukset ,7 Palkat yhteensä ,6 Tehdyn työn hinta 28,48 /h 28,93 /h 1,6 Taulukko 13. Sairaanhoitopiirin henkilöstömenot tileittäin vuosina Tilinimi Tilinpäätös Tilinpäätös Muutos % TP TP13/TP14 Suht.osuus % Palkat ,7 79,1 Luottamushenkilöstö ,2 0,1 Lääkärit ,9 20,7 Hoito- ja tutkimushenkilöstö ,9 46,2 Muu henkilöstö ,4 11,8 Palkkiot ,3 0,1 Jaksotetut palkat ,3-0,1 Lomapalkkavelan muutos ,5 0,4 Henkilösivukulut ,6 20,9 Sos. ja eläkevak.menot ,0 22,4 Henk.korvaukset ja muut henk.men. korjauserät ,0-1,5 Henkilöstömenot yhteensä ,7 100,0 Kuvio 7. Palkkojen jakautuminen vuonna 2014 Taulukossa 14 on ansainta-ajan mukaiset palkkakulut luokiteltuna palkkalajeittain. Tehtyihin tunteihin lasketaan säännöllisenä työaikana sekä lisätyö-, ylityö- ja päivystysaikana toteutuneet tunnit. Virka- ja työvapaat eivät kirjaudu tehdyiksi tunneiksi. Kun kaikki maksetut palkat (sisältäen poissaoloajan palkat) jaetaan samana ajanjaksona tehdyillä tunneilla, saadaan tehdyn työn keskihinnaksi 28,93 euroa/tunti ilman henkilösivukuluja. Kasvua vuoteen 2013 verrattuna oli 1,6 %. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilökunnan palkkamuutokset vuosina on esitetty tämän kertomuksen liiteosassa. Sairaanhoitopiirin sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut olivat yhteensä 74,4 milj. euroa. Ne olivat henkilöstön palkoista 28,3 %. Sairaanhoitopiirille maksetut henkilöstön sairausvakuutus-, tapaturma ym. henkilöstökorvaukset olivat 5,2 milj. euroa. Saadut korvaukset vähentävät maksettuja henkilösivukuluja. Palkitseminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuosien strategian mukaan sairaanhoitopiiri haluaa olla innovatiivinen, uudistuva ja tuloksellinen terveydenhuollon huipputoimija sekä erikoissairaanhoidon arvostetuin ja vetovoimaisin työpaikka. Palkitseminen on yksi keskeisistä keinoista tavoitteen saavuttamisessa. Henkilöstön palkitsemista toteutetaan strategian mukaisesti. Sairaanhoitopiirissä on käytössä eri toimintatasoille soveltuva malli palkita henkilökuntaa sairaanhoitopiirin tuottavuuden paranemisesta ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen toimintamalli on otettu käyttöön vuonna Pal- kitsemisen kokonaisuus sisältää palkkausjärjestelmään, henkilöstöetuihin sekä henkilökohtaiseen kehitykseen, positiiviseen työympäristöön ja aineettomaan palkitsemiseen liittyvät osiot. Palkkaus Palkkausjärjestelmä perustuu tehtäväkohtaiseen palkkaan, henkilökohtaiseen lisään, työkokemuslisään ja tulospalkkioon. Palkkauksessa noudatetaan voimassa olevia kunnallisia työ- ja virkaehtosopimuksia sekä paikallisia sopimuksia. Vuonna 2014 uudistettiin hoitoalan ammattitehtävien ja teknisen henkilökunnan palkkausjärjestelmät, jotka perustuvat tehtävän vaativuuden arviointiin. Palkkausepäkohtien korjaamiseen käytettiin vuonna 2013 sovittua järjestelyerää, jolla osa epäkohdista saatiin korjattua. Lääkärisopimuksen mukaisesta sairaalahammaslääkäreille kohdennettavasta järjestelyerästä käytiin paikallisneuvottelut joulukuussa Aiemmin tehtyä sopimusta Eräiden hoitotoimenpiteiden tekeminen lisätyönä jatkettiin ja samalla sovittiin tuottavan leikkaustoiminnan mallin pilotoinnista. Henkilökohtaisiin lisiin on KVTES:n mukaan kohdennettava 1,3 % tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Hinnoitteluliitekohtainen tarkastelu suoritettiin Paikallisneuvottelut vajeen korjaamisesta käynnistettiin ja henkilökohtaisen lisän vajeet korjattiin takautuvasti alkaen. Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteena on edistää strategisten tavoitteiden toteutumista, lisätä palvelutuotannon taloudellisuutta, toiminnan tuloksen parantamista sekä laadukasta ja vaikuttavaa palvelua. Vuoden 2014 toiminnan ja tuloksen perusteella tulospalkkiovarauksia tehtiin sairaala- 18 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 19

11 HENKILÖSTÖKERTOMUS HENKILÖSTÖKERTOMUS ja välinehuollon vastuualueelle euroa ja kuvantamisen toimialueelle euroa. aikataulut ja reitit soveltuvat paremmin sairaanhoitopiirin henkilöstön työvuoroihin. Nopean palkitsemisen malli, Säpäkkä, on antanut mahdollisuuden huomioida nopeasti merkittävät tapahtumat ja hyvät työsuoritukset. Menettelymallin tarkoituksena on ollut palkita sairaanhoitopiirin ja yksikön tuottavuutta lisäävästä, tavoitteiden mukaisesta, työstä. Säpäkkä -palkkiota varten varattiin sairaanhoitopiirin talousarvioon euroa vastuualueille jaettuna. Määrärahasta käytettiin 91 %, mikä oli hieman enemmän kuin vuonna Työterveyshuolto Sairaanhoitopiirin työterveyshuolto kattaa en nal ta ehkäisevän, työkykyä ylläpitävän ja lakisääteisen työterveyshuollon sekä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Henkilöstöetuudet Palvelussuhteeseen perustuvat edut ovat osa palkitsemisen kokonaisuutta. Nämä edut ovat myös kilpailutekijä työmarkkinoilla. PPSHP haluaa edistää henkilöstönsä hyvinvointia sekä työssä että työajan ulkopuolella. Kesäjuhlat Sairaanhoitopiirin toiset kesäjuhlat järjestettiin Nallikarissa. Juhlista oli nauttimassa yli sairaanhoitopiirin työntekijää. Joustava ja sujuva työmatkaliikenne Työnantaja pyrkii kehittämään joukkoliikennettä yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa niin, että Työpaikkaruokailu Työantaja pitää tärkeänä monipuolista ja ravitsevaa työpaikkaruokailua, joka edistää henkilöstön jaksamista ja työvireyttä. Kaikille sairaanhoitopiirin palveluksessa oleville turvataan hyvä, ravitseva ja kohtuuhintainen työpaikkaruokailu, myös etäpisteissä työskenteleville. Toimintavuoden aikana sairaanhoitopiirin henkilöstön ruokailuoikeutta henkilöstöeduin on laajennettu Oulun kaupungin organisaation eräisiin henkilöstöravintoloihin. Työsuhdeasunnot Sairaanhoitopiirin omistamat yhtiöt tarjoavat ensisijaisesti sairaanhoitopiirin uusille työntekijöille tasokkaita ja edullisia asuntoja. Palveluvuosista palkitseminen Henkilöstöä palkitaan sairaanhoitopiirin palveluvuosien perusteella palkallisilla vapailla seuraavasti: - 20 vuotta palvelua, 2 palkallista vapaapäivää - 30 vuotta palvelua, 4 palkallista vapaata - 40 vuotta palvelua, viikko palkallista vapaata vuotiaaksi töissä, extra bonus, ei vapaata Merkkipäivälahjat Sairaanhoitopiiri on palkinnut henkilökuntaansa 50- ja 60-vuotissyntymäpäivinä kristalliesineillä. Henkilökunnalta on tullut ehdotus, jossa toivotaan merkkipäivälahjoiksi myös muita vaihtoehtoja. Ehdotuksen perusteella on aloitettu alustava valmistelutyö vuoden 2014 lopulla. Eläkkeelle siirtyminen Työnantaja muistaa eläkkeelle siirtyvää viranhaltijaa/työntekijää hänen suostuessaan lahjalla, joka on yhteisesti sovittu. Vastuuyksiköt järjestävät eläkkeelle siirtyvälle kahvitilaisuuden, mikäli eläköityvä niin haluaa. Lomamökit Sairaanhoitopiirin omistuksessa on henkilöstön virkistyskäyttöön vuokrattavia lomamökkejä. Liikunta-, kulttuuri- ja virkistystoiminta Sairaanhoitopiirissä tuetaan virkistys- ja liikuntatoimintaa. PPSHP:n Vapari on rekisteröity yhdistys, jonka jaostot järjestävät henkilökunnalle monipuolista vapaa-ajan toimintaa. Vuoden hoitotyöntekijä Vuodesta 2009 lähtien on PPSHP:ssä valittu vuoden hoitotyöntekijä. Valintakriteerinä on henkilön eettinen osaaminen (eettinen herkkyys, -ongelmanratkaisutaito, -motivaatio ja toimeenpanotaito) työtovereiden arvioimana. Vuoden hoitotyöntekijä -kyselyn tavoitteena on lisätä keskustelua hoidon eettisyydestä sekä vahvistaa eettisesti kestävien toimintatapojen noudattamista ja kehittämistä. Kertomusvuoden lopussa tehtyyn kyselyyn vastasi 91 henkilöä ja ehdokkaiksi nimettyjä eri hoitotyöntekijöitä oli 55. Kyselyvastausten ja -arviointien pohjalta päätti kyselyä koordinoiva työryhmä valita vuoden 2014 hoitotyöntekijäksi kätilö/diabeteshoitaja Tuula Ala-Ilkan synnytys- ja naistentautien vastuualueen äitiyspoliklinikalta. Työtoverit kuvasivat Tuulaa aktiiviseksi moniammatilliseen yhteistyöhön osallistujaksi. Hän hyväksyy työtovereidensa erilaisuuden, osaa tarkastella asioita niin potilaan kuin työkavereidensa näkökulmasta sekä esittää usein työyhteisön toimintaa kehittäviä asioita ja ideoita. Varat Vaparin toimintaan saadaan OYS:n virkistysrahastosta, josta kuntayhtymän hallitus myönsi vuodelle 2014 avustusta euroa. Vapari täytti toimintavuonna 40 vuotta ja tarjosi juhlan kunniaksi henkilöstön virkistymiseen lippua SuperPark Ouluun. Vaparin 22, liikunnallista, erilaisiin kädentaitoihin, harrastuksiin ja kulttuuriin suuntautuvaa, jaostoa tarjoavat henkilöstölle runsaasti vapaaajan virkistys- ja toimintamahdollisuuksia. Lisäksi Vaparin hallitus myöntää avustusta esim. lähialueen juoksutapahtumien osallistumismaksuihin ja vastaa kirkkoveneen vuokraustoiminnasta. Jaostojen vetäjinä toimivat vapaaehtoiset, kunkin lajin harrastajat, kannustaen henkilökuntaa harrastus- ja kilpailutoimintaan. Vaparilaiset osallistuvat sairaaloiden vuosittain eri lajeissa järjestettäviin kisoihin. Festarihenkisessä juhlassa The Original Lost Blues Band vastasi yleisön virittelemisestä juhlatunnelmaan. Pääesiintyjänä oli energisestä lavaesiintymisestään tunnettu Jean S. 20 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Työnantaja tukee Vapari ry:n toimintaa taloudellisen avun lisäksi antamalla käyttöön tilat kuntosalille ja monelle muulle harrastusmahdollisuudelle. Osa jaostoista toimii vuokratiloissa. Kuntosalikäyntejä oli vuoden aikana hieman yli , noin 90 käyttäjää päivässä. Yhdessä työhyvinvointipalvelujen kanssa järjestetään vuosittain liikuntaviikot työyhteisöjen välisenä kilpailuna. Vuoden hoitotyöntekijä kätilö Tuula Ala-Ilkka palkittiin ja kukitettiin yhtymähallinnon, tulos- ja vastuualueen johdon sekä kyselytyöryhmän edustajien toimesta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 21

12 Kehittämistoimet Luottamus ja yhteistyö Yhteistoiminta PPSHP:ssä on laadittu Sairaanhoitopiirin edustuksellinen yhteistoimintaohje. Ohjeen mukaan sairaanhoitopiirin yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyötoimikunta, johon kuuluvat työsuojelupäällikön ja kahden työsuojeluvaltuutetun lisäksi 14 edustajaa, joista 4 edustaa työnantajaa ja 11 henkilöstöä. Yhteistyötoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana yhteensä 11 kertaa. Merkityksellisimpiä kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat mm. - lasten ja naisten sairaalan uudistaminen ja Tulevaisuuden sairaala 2030 MasterPlan suunnitelmat - hoitohenkilöstön mitoitushankkeeseen liittyvät tulokset - kehitysvammahuollon tulosalueen palveluasumisen siirtäminen yksityiselle palveluntuottajalle - toimintaohje henkilöstön kausiinfluenssarokotuksiin liittyen - sairaanhoitopiirin puhelinliikenteen uudistaminen - gastroentrologisen toiminnan siirtäminen Oulun kaupungilta osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa - päivystysasetuksen vaikutukset sairaanhoitopiirissä - kehitysvammahuollon tulosalueen toimintakonseptin muutokseen liittyvä esitys työvoiman vähentämistarvetta koskevien yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta - Työntekijä ja sosiaalinen media -ohje Viestintä Sairaanhoitopiirin tiedotustoiminnan keskeisenä tehtävänä on tukea kuntayhtymän tavoitteiden saavuttamista. Toimiva viestintä auttaa havaitsemaan ja ymmärtämään olennaiset muutokset ja kehityssuunnat sekä osaltaan varmistaa niiden huomioon ottamisen suunnittelussa, päätöksenteossa ja varsinaisessa toiminnassa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sisäisellä tiedotuksella tarkoitetaan oikeiden ja totuudenmukaisten tietojen välittämistä kuntayhtymän organisaatiossa. Tiedotuksen tulee tapahtua kaikkiin suuntiin ja sen tulee sisältää keskeiset asiat, joilla voidaan ajatella olevan merkitystä organisaation ja/tai yksittäisen työntekijän toimintaan, voimassa oleva lainsäädäntö ja sairaanhoitopiirin omat ohjeet ja säännöt huomioon ottaen. Osaamista, johtamista, työkykyä, työolosuhteita ja töiden sisältöä voidaan kehittää vain yhteistyössä henkilöstön kanssa. Muutostilanteessa vuorovaikutus ja avoin viestintä sitouttavat työntekijät uudistusten toteuttamiseen. Sisäinen viestintä luo edellytykset kuntayhtymän tulokselliselle toiminnalle ja henkilöstön työilmapiirin ja työelämän laadun parantamiselle. Sisäisen tiedottamisen keskeisenä välineenä käytetään sairaanhoitopiirin intranet-järjestelmää. Intranetin tavoitteena on ensisijaisesti helpottaa organisaation sisäistä tiedottamista ja raportointia, minkä lisäksi järjestelmä vähentää huomattavasti paperilla tapahtuvaa viestintää. Sähköpostin merkitys sisäisten tiedotteiden jakamisessa on edelleen merkittävä. Henkilökunnalle tarkoitettu viikkotiedote jaetaan toimintayksiköihin myös paperiversiona. Sairaanhoitopiirissä on käytössä rajoitetusti sosiaalisen median palveluita (mm. Facebook). Palveluilla pyritään edistämään mm. henkilökunnan rekrytointia. Sosiaalisen median käyttöä laajennetaan hyväksytyn viestintäsuunnitelman pohjalta, mikäli saatu palaute ja kokemukset ovat myönteisiä. Henkilökuntaa on informoitu ja ohjeistettu sosiaaliseen mediaan liittyvistä asioista. Pohjanpiiri-lehti ilmestyy vuosittain 6 kertaa ja se jaetaan kaikille sairaanhoitopiirin työntekijöille, sairaanhoitopiiristä eläkkeelle jääneille sekä laajalti eri sidosryhmille. Lehden jakeluun kuuluvat myös Nordlab-liikelaitoskuntayhtymään PPSHP:stä siirtynyt henkilöstö. Lehden painosmäärä vuonna 2014 oli keskimäärin noin kappaletta/lehti. Hyväksytyn viestintäsuunnitelman mukaisesti sairaanhoitopiirissä toimii viestinnän ohjausryhmä ja tulosalueiden edustajista koostuva viestinnän yhdyshenkilöverkosto. Näiden tehtävänä on ohjata, koordinoida ja kehittää sairaanhoitopiirin sekä ulkoista että sisäistä viestintää. Sekä ohjausryhmä että yhdyshenkilöt kokoontuivat vuoden 2014 aikana 6 kertaa. Vuoden 2014 aikana sairaanhoitopiirin sekä suomen- että englanninkielinen yleisesite uusittiin ja tehtiin esite Tulevaisuuden sairaala 2030 hankkeesta. Koko organisaation kattava viestintäkoulutus aloitettiin loppuvuodesta Vuoden 2015 aikana koulutusta jatketaan eri teemoilla, tavoitteena on henkilökunnan työelämän ja arjen viestintätaitojen kehittäminen. Uuden Internet-sivuston suunnittelu SharePoint-alustalle aloitettiin ja sitä jatketaan vuonna 2015, tavoitteena on eri viestintäkanavien (intranet, Internet ja Extranet) integrointi nykyistä paremmin yhdeksi kokonaisuudeksi. Innovatiivinen ja hyvinvoiva henkilöstö toiminnan kehittäjänä Aloitetoiminta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Sairaanhoitopiirin aloitejaosto (henkilöstöjohtaja, sairaanhoitopiirin laatupäällikkö/aloiteasiamies ja henkilöstön edustaja) kokoontui vuoden aikana 4 kertaa. Näissä kokouksissa käsiteltiin yhteensä 14 eri aloitetta niihin saatujen lausuntojen pohjalta sekä muita aloitetoimintaan liittyviä asioita. Edellisvuonna tehty muutos aloiteasioiden käsittelyn liittämisestä tulosalueiden laatupäälliköiden tehtäviin osoittautui onnistuneeksi. Aloiteasioiden käsittely laatupäällikkökokouksissa oli luontevaa ja tulosalueensa johtoryhmän jäseninä laatupäälliköt saattoivat välittää johdolle tietoa erilaisista kehittämisideoista. Aloitteiden määrä nousi hieman edellisestä vuodesta, ollen 29 kpl. Näistä 17 aloitetta oli useampaa yksikköä tai koko sairaanhoitopiiriä koskevia. Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue otti käyttöön PPSHP:n strategiaa ja jatkuvan parantamisen filosofiaa tukevan Lean prosessitarkastelumallin. Tähän liittyen toiminnan kehittämisehdotukset esitettiin aloitteiden sijasta Kaizen -parannusehdotuksina (yhteensä kpl). Yhteistoiminta on osa tulosalueiden johtamista. Sairaanhoitopiirin tulosalueiden yhteistoiminta järjestetään tulosalueiden, vastuualueiden ja muiden toimintayksiöiden johtoryhmätyöskentelyssä. Tulosalueen johtaja asettaa johtoryhmän, johon henkilöstöjärjestöillä on oikeus nimetä tulosalueen koosta, henkilöstörakenteesta ja vastuualueiden lukumäärästä riippuen 3 6 edustajaa. Ulkoisen viestinnän osalta tärkeimmät omat tiedotuskanavat ovat sairaanhoitopiirin Internet-sivusto ( ja sen alla toimiva SSL-suojauksella ja käyttäjätunnuksella salattu Extranet-palvelu sekä Pohjanpiiri-lehti. Extranet-palvelulla voidaan välittää suojatussa ympäristössä myös tietosuojalain alaista informaatiota eri henkilöille ja sidosryhmille (mm. kuntaraportointi). Internetissä julkaistaan mm. kuntayhtymän hallituksen ja valtuuston esityslistat ja pöytäkirjat. Julkisia tiedotusvälineitä käytetään tarpeen mukaan. 22 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 23

13 Laatupalkintokilpailu Järjestyksessään 14. sairaanhoitopiirin laatupalkintokilpailuun toi kehittämishankkeensa arvioitavaksi 9 hankeryhmää viideltä eri tulosalueelta. Laatupalkintokilpailuhankkeiden arviointiryhmä, sekä arviointiryhmän esityksen perusteella palkitsemispäätöksen tehnyt yhtymähallinnon johtoryhmä, kiittivät kaikkia kilpailuun osallistuneita hankeryhmiä erityisen aktiivisella ja asiaan paneutuvalla asenteella tehdystä toiminnan kehittämistyöstä. Palkintojen saajat julkistettiin ja palkittiin marraskuussa. PPSHP:n 2014 laatupalkintokilpailun palkinnot jaettiin seuraavasti: 1. palkinto: Elinluovutusprosessin kehittäminen OYS:ssa Operatiivinen tulosalue, Anestesia ja tehohoito, Tehohoito/työryhmä. Kyseessä on sekä lääketieteellisesti, organisatorisesti että yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä, selkeästi perusteltu ja johdonmukaisesti toteutettu hanke. Vuoden seuranta-aikana raportoidut alustavat tulokset ovat vakuuttavia. 2. palkinto: Hengityselinsairaiden liikunnallisen ryhmäkuntoutuksen kehittäminen Operatiivinen tulosalue, Kuntoutus, S-fysiatria/ työryhmä. Selkeästä tarpeesta lähtevä käytännöllisesti suunnattu hanke, jolla on potentiaalisesti merkittäviä vaikutuksia vähäisin kustannuksin. 3. palkinto: Toiminnan suunnittelu on yhteinen prosessi Medisiininen tulosalue/työryhmä. Hallinnollinen hanke, jonka vahvuus on selkeä laadullinen näkökulma ja korkeatasoinen prosessiosaaminen. Kunniamaininta: MET -pilotti Operatiivinen tulosalue, Anestesia ja tehohoito, Tehohoito/työryhmä. Raportti on kokonaisuudessaan selkeä, hyvin kirjoitettu ja hankkeen lähtökohdat ja tarve ovat erinomaisesti perusteltu. Ensimmäistä palkintoa vastaanottamassa neurokirurgian erikoislääkäri Johanna Kuhmonen (vas.), ylilääkäri Tero Ala-Kokko ja sairaanhoitaja Sinikka Sälkiö. Tutkimusstrategia ja tuloksellinen yhteistyö Oulun yliopistollisen sairaalan tulosalueet voivat tehdä asiantuntijasopimuksia liittyen pitkäkestoiseen tutkimusyhteistyöhön Oulun yliopiston sekä alueen muiden tutkimuslaitosten tutkijoiden kanssa. Asiantuntija tekee laaja-alaisesti yhteistyötä Oulun yliopistollisen sairaalan tulosalueen kanssa pitkäkestoisessa tutkimusprojektissa tai tutkimusohjelmassa. Työsopimuksen kesto on vähintään yksi vuosi ja enintään kolme vuotta. Asiantuntijan kokonaispalkka on työpanoksesta riippuen 2-5 % erikoislääkärin kulloinkin voimassa olevasta peruspalkasta. Työhyvinvointi, työturvallisuus ja terveyden edistäminen Työsuojelun uusi yhteistoimintakausi käynnistyi Vuosi 2014 oli valitun työsuojeluorganisaation nelivuotiskauden (v ) ensimmäinen yhteistoimintavuosi. Työsuojeluorganisaation sekä työsuojelujaoston kokoonpanot uudistuivat. Työsuojelujaoston roolia laajennettiin käsittämään aiempaa enemmän työhyvinvointiin liittyvien asioiden käsittelyä ja samalla uudistettiin nimeksi työhyvinvointi-/työsuojelujaosto. Kokouksia pidettiin vuoden aikana neljä, joihin osallistui entistä laajemmin yhteistyöverkoston edustajia niin sairaanhoitopiirin kuin ulkopuolisten sopimuskumppaneiden parista. Kevan asiantuntijan kanssa sovittiin vuotuisesta yhteistyöstä työkyvyn tuen arviointiin ja raportointiin liittyen ja työterveysyhteistyö päätettiin ottaa jokaisen kokouksen asialistalle käsiteltäväksi. Yhteisinä sairaanhoitopiirin työhyvinvoinnin kehittämiskohteina jatkuivat - ergonomisten työvuorojen suunnitteluautonomian edistäminen - tuki- ja liikuntaelinterveyden edistäminen - toiminnan ja muutosprosessien hallinnan edistäminen Työhyvinvointipäällikkö toimi nimettynä työsuojelupäällikkönä osallistuen työnantajan edustajana sairaanhoitopiirin työsuojeluorganisaation toimintaan. Työhyvinvointipäällikkö toimi useissa työhyvinvointiasioita käsittelevissä työryhmissä ja osallistui mm. päihdeohjelmaa koskevan toimintamallin uudistamiseen sekä terveyden edistämistä suunnittelevan työryhmän työskentelyyn. OYS:n ja kehitysvammahuollon alueella työskenteli vuonna 2014 neljä päätoimista ja yksi osa-aikainen työsuojeluvaltuutettu. Oulaskankaalla tehtäviä hoiti oman toimensa ohella kolme ja Visalassa yksi työntekijä. Työsuojeluvaltuutettujen toiminta suunniteltiin vastuualueittain sekä sovittiin sairaanhoitopiirin työhyvinvointia edistävien tekijöiden huomioiminen mm. työergonomian sekä psykososiaalisen kuormituksen ja muutosprosessien hallinnan edistämiseksi. Aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen tarkastaja teki sairaanhoitopiiriin vuoden aikana kahdeksan perusvalvontatarkastusta. Tarkastukset toteutettiin eri puolille sairaanhoitopiirin toimintaa. Oulaskangas-Visala tulosalueen ja vastuualueiden työsuojelun yhteistoimintaa selkiytettiin mm. vastuurooleja, kokous- ja sekä työterveysyhteistyökäytänteitä päivittäen. Oman työnsä ohella toimivat työsuojeluvaltuutetut tekivät aktiivisesti yhteistyötä esimiesten ja henkilöstön kanssa sekä järjestivät erilaisia teemapäiviä, joista saadut palautteet olivat myönteisiä. Ylihoitajan kanssa valtuutetut sopivat tapaamisia, joissa käsiteltiin työsuojeluun liittyviä ajankohtaisia asioita. Oulaskangas-Visala tulosalueen valtuutetut osallistuivat aktiivisesti myös sairaanhoitopiirin yhteisiin työhyvinvointitilaisuuksiin ja kokouksiin. Työsuojelutoimintaan osallistui vuoden aikana eri yksiköistä n. 260 työsuojeluyhdyshenkilöä. Työsuojeluyhdyshenkilötapaamisia järjestettiin kuukausittain, joiden lisäksi esimiehille ja työsuojeluyhdyshenkilöille järjestettiin yksi yhteinen tilaisuus. Uutena toimintana aloitettiin tulos- ja vastuualuekohtaiset esimiesten ja työsuojeluyhdyshenkilöiden tapaamiset. Keväällä työsuojeluyhdyshenkilöt tekivät aktiivisesti turvallisuustarkastuksia omissa yksiköissään. Työsuojeluorganisaation edustajat osallistuivat vuoden aikana usean eri työryhmän työskentelyyn tuoden esille työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden edistämistä. Työsuojelun edustusta oli mm. työaikaergonomiaa, ympäristöasioita, kemikaaliturvallisuutta ja potilassiirtoergonomiaa käsit - televissä työryhmissä, minkä lisäksi työsuojeluvaltuutetut olivat mukana toimitilojen remonttien suunnittelussa. Tekniikan kanssa käynnis - tettiin uutta yhteistä toimintaa tekemällä käyntejä yksiköissä mm. sisäilma-asioihin ja korjausrakentamiseen liittyen. Vuoden aikana jatkettiin tiivistä yhteistyötä turvallisuuspalveluiden ja työterveyshuollon kanssa. Infektioiden torjuntayksikön ja ympäristösihteerin kanssa tehtävä yhteistyö lisääntyi samoin. 24 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 25

14 Varhaisen tuen toimintamallin käyttöön liittyvät tapaamiset ja palaverit näkyivät työsuojeluvaltuutettujen työssä lähes päivittäin. Varhaisen tuen mallista käytiin kertomassa yksiköissä ja se oli esillä myös työsuojeluyhdyshenkilöiden ja esimiesten tapaamisissa. Hyvä kohtelu -toimintamallia jalkautettiin työyksiköihin, tämän lisäksi esityksiä käytiin pitämässä työyhteisötaidoista sekä työsuojeluvastuista ja työsuojelun yhteistoiminnasta. Joulukuussa järjestettiin työsuojelun tietoisku aiheena pisto- ja viiltotapaturmat. Loppuvuoden aikana otettiin tiedottamisen parantamiseksi käyttöön intranetin työtila, jonne voidaan jatkossa tallentaa ajankohtaista työsuojelutietoa kaikkien työntekijöiden saataville. Työhyvinvoinnin yhteistoiminnallisen johtamisen johtoryhmävalmennus sekä kolmipäiväinen koulutuskokonaisuus lähiesimiehille ja työsuojeluyhdyshenkilöille saatiin päätökseen vuoden aikana. Toiminnan tavoitteena oli edistää työn tekemistä tukevaa työyhteisöä sekä työympäristön turvallisuutta ja terveyttä sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti sekä huomioida Kunta-alan työsuojelun valvontahankkeen tavoite Turvallinen, terveellinen ja tuottava kuntatyö Koulutukseen osallistuvat hyödynsivät aihesisältöjä oman yksikkönsä työhyvinvointisuunnitelmien laadinnassa yhteistyössä henkilöstön kanssa. Lokakuussa toteutettiin työsuojelun yhteistoimintaa koskeva kysely koko henkilöstölle. Kyselyyn vastasi yhteensä 770 työntekijää, joista esimiehiä 103, työsuojeluyhdyshenkilöitä 70 ja muuta henkilöstöä 597. Suurin osa vastaajista arvioi, että vuonna 2013 käyttöönotettua sähköisen vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmää (HaiPro:n työturvallisuusosio) hyödynnettiin työturvallisuuden edistämisessä. Työhyvinvointi- ja työsuojeluaiheita koskevat sairaanhoitopiirin yhteiset sekä vastuualueittain järjestettävät tilaisuudet koettiin tarpeellisena ja niiden järjestämistä päätettiin edelleen jatkaa. Erityisen tärkeänä koettiin lisäperehdytys työsuojeluriskien arviointiin sekä Varhaisen tuen ja Hyvän kohtelun -toimintamallien käyttöön. Nämä aiheet aiottiin erityisesti huomioida tulos- ja vastuualueittain järjestettävissä työhyvinvointitilaisuuksissa. Vastaajat kokivat tarvitsevansa lisää tietoa mm. muutosten hallintaan, tuki- ja liikuntaelinterveyteen sekä työelämän muutoksiin ja työyhteisötaitoihin liittyen. Näiden aiheiden parissa työskentelyä yhteistyöverkostojen kanssa tullaan jatkamaan. Työhyvinvointi toiminnan suunnittelussa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategisena tavoitteena on terveyttä ja turvallisuutta edistävä työympäristö ja toimintakulttuuri osana Suomen terveyttä edistävien sairaaloiden verkostoa. Työhyvinvointi rakentuu monen tekijän varaan, joiden huomiointi yliopistosairaalan toiminnassa on muotoutunut yhä tärkeämmäksi. Työhyvinvointipalvelut laativat ohjeistukset työhyvinvoinnin suunnittelun sekä suosituksen työhyvinvointipäivien järjestämisen tueksi. Ohjeistusten avulla työyhteisöt pystyvät entistä paremmin kokoamaan työyhteisön voimavarat ja kehittämistarpeet toiminnassaan huomioitavaksi. Työhyvinvoinnin suunnittelun tarkoituksena on edistää työturvallisuutta, työn hallintaa ja henkilöstön terveyttä sekä työyhteisön hyvinvointia laajempana kokonaisuutena. Toimintaohjeet ja suositukset käsiteltiin yhteistoiminnallisesti ja esiteltiin kuluneen vuoden aikana useissa eri työhyvinvointipalvelujen järjestämissä tilaisuuksissa. Vastuu hyvästä työkyvystä ja työhyvinvoinnista kuuluu meille jokaiselle. Toimeliaana töihin, vireänä vapaalle toimintaohje käyttöön Tuki- ja liikuntaelinterveys on nostettu yhdeksi tärkeäksi työhyvinvoinnin näkökulmaksi. Ergonomia tulee huomioida tilojen suunnittelussa ja käytössä, työskentelyssä sekä laitteiden ja välineiden hankinnassa. Kesäkuussa sairaanhoitopiirissä hyväksyttiin tavoitteen saavuttamista tukeva toimintaohje Tuki- ja liikuntaelinterveyden edistäminen; Toimeliaana töihin, vireänä vapaalle. Ohjeen tarkoituksena on edistää tukija liikuntaelinterveyttä ja lisätä keinoja edistää työkykyä työyhteisössä. Hoitotyön siirtoergonomian edistäminen Ergonomiataitojen vahvistamista potilaan siirtämisessä ja avustamisessa jatkettiin koulutuksen avulla. Vuonna 2014 ergonomiakortin suoritti sairaanhoitopiirissä 35 työntekijää eri ammattiryhmistä. Vuosina oli ergonomiakortteja suoritettu yhteensä noin 170 kpl. Saadun palautteen perusteella koulutus on koettu erittäin tarpeellisena ja koulutuksesta saatu höyty monipuolisena. Potilassiirtoergonomiakortin suorittaneet järjestivät aktiivisesti siirtoergonomian opetustuokioita omissa yksiköissään. Hoitotyön siirtoergonomiataitoja edistämällä voidaan tutkimusten mukaan vähentää hoitohenkilökunnan tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrää. Vanhuusväestön määrän ja hoitoisuustarpeen lisääntyessä potilassiirtotaitojen merkitys tulee jatkossa lisääntymään. PAST -työryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa ja vuoden lopussa nimettiin moniammatillinen ohjausryhmä jatkamaan potilassiirtoergonomiatoiminnan kehittämistä sairaanhoitopiirissä. Työyhteisöliikuntasuunnitelmat osana terveyden edistämistä Työyhteisöjen liikunta-aktiivisuutta edistettiin kannustamalla ja yhteistyöllä liikuttajaverkoston, työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Työyhteisöjen liikuntasuunnitelmien laatimisen tavoitteena oli, että yhä useampi PPSHP:n työntekijä liikkuu terveytensä ja työkykynsä kannalta riittävästi. Vuonna 2013 käynnistynyt systemaattinen työyhteisöjen liikuntasuunnitelmien laatiminen jatkui vuonna 2014 vilkkaana ja 23 työyhteisöä toteutti tuetun toiminnan parissa suunnitelmaansa. Liikuntasuunnitelmiin osallistuneita oli yli 600 henkilöä. Alkukartoituksissa tehtyihin terveysliikuntakyselyihin vastasi yli työntekijää. Saatujen vastausten perusteella henkilökunta harrasti kestävyystyyppistä liikuntaa kohtuullisesti, sen sijaan lihaskuntoliikunnan osuus oli jäänyt liikuntasuosituksia vähäisemmäksi. Syyskuussa järjestettiin sairaanhoitopiirissä liikunta-aktiivisuuskilpailu, jossa työyhteisöt keräsivät liikuntasuoritteita kahden viikon ajan. Tavoitteena oli terveysliikuntasuosituksen mukainen liikunta-aktiivisuus. Noin 700 työntekijää osallistui kisaan ja heistä 20 % liikkui suosituksen mukaisesti. Henkilöstölle järjestettiin myös tiimikisa, jossa 5-10 hengen työyhteisötiimit keräsivät askeleita kahden viikon ajan. Yhteensä 22 joukkuetta keräsi askeleita kilometrin verran. Tiimien askelmäärien keskiarvon perusteella paras tiimi keräsi yli askelta eli noin 165 kilometriä/henkilö. Kehonanalyysimittauksissa kävi yli 800 työntekijää vuoden 2014 aikana. Mittauksien yhteydessä työntekijät saivat henkilökohtaisen palautteen sekä tarvittaessa ohjausta elämäntapamuutoksiin. Yhteistyössä Oulun kaupungin ja OAMK:n terveysalan yksikön kanssa järjestettiin OYS:ssa Miten nää voit? hyvinvointitapahtuma, jonka tavoitteena oli henkilöstön liikunnallisen elämäntavan edistäminen ja tukeminen sekä motivoivan tiedon lisääminen hyvinvoinnin eri tekijöistä. Tapahtumassa osallistujat saivat testata terveyskuntonsa ja hyvinvointinsa tilaa. Tapahtumaan osallistui noin 100 työntekijää. Terveysliikunnan suunnittelijan liikuntaneuvonnassa työterveyshuollon lähetteellä kävi vuoden aikana 30 työntekijää. Liikuntaneuvonnassa henkilöt saivat henkilökohtaisen liikuntaohjauksen ja suunnitelman terveyden edistämiseksi. Terveysliikuntaa tarjottiin henkilökunnalle viikoittain, ja alaselkäoireista kärsiville työntekijöille tarjottiin selkäkoulutyyppistä toimintaa. Liikuttajaverkostolle pidettiin tapaamisia, joissa esiteltiin mm. erilaisia mahdollisuuksia työyhteisöjen työhyvinvoinnin edistämiseksi. Sähköiset palvelut työhyvinvoinnin edistämisen tueksi Vuoden aikana laajennettiin työyhteisöjen ja työntekijöiden mahdollisuuksia saada entistä paremmin tietoa omasta terveydestään ja hyvinvointitarpeistaan sähköisten palvelujärjestelmien avulla. Yhteistyötä ergonomisten työvuorojen autonomisen suunnitteluprosessin kehittämisessä jatkettiin edelleen sekä valmistauduttiin seuraavan vuoden työolobarometrikyselyn toteuttamiseen. ToRek-työnohjausrekisterijärjestelmä työnohjaustoiminnan tueksi Syyskuussa saatiin käyttöön ToRek järjestelmä työnohjaustoiminnan tueksi. Sähköisen järjestelmän avulla on tarkoitus edistää työnohjausprosessia käsittelemällä työnohjaajien tietoja, sairaanhoitopiirin työnohjaajien työnohjaussopimuksia sekä työnohjaustapahtumia. Pääkäyttäjät opastivat sairaanhoitopiirin koulutettuja työnohjaajia järjestelmän käyttöön ja samalla järjestelmään päivitettiin heidän työnohjaustoimintaa koskevat tiedot. Vuoden alussa aloitti toimintansa myös työnohjaustoiminnan ohjausryhmä, jonka tehtäviksi oli määritelty laatia työnohjaustoimintaa koskeva strategia vuosille sekä ehdotus palvelujen järjestämisestä ja arvioinnista. PPSHP järjesti lokakuussa yliopistollisten sairaaloiden valtakunnalliset työnohjaustoiminnan neuvottelupäivät, johon osallistui edustajia kaikista viidestä sairaanhoitopiiristä. 26 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27

15 HENKILÖSTÖKERTOMUS HENKILÖSTÖKERTOMUS Sähköiset terveys- ja työhyvinvointipalvelut koko henkilöstön käyttöön Vuoden aikana valmisteltiin sähköisten terveysja työhyvinvointipalvelujen käyttöönotto seuraavan vuoden alusta lähtien. Palvelukokonaisuuden avulla on tarkoitus järjestää henkilöstölle mahdollisuus saada tietoa omasta terveydestä ja työhyvinvoinnista sekä antaa tukea itsehoidon edistämiseen. Sähköiset palvelut suunniteltiin hyödyntämään myös sairaanhoitopiirin terveyttä ja työhyvinvointia edistävien toimintamallien ja palvelujen käyttöä sekä tukemaan lakisääteistä terveysseurantaa. Palveluihin sisällytettiin Työterveyskirjasto, Sähköinen terveystarkastus ja -valmennus, Työhyvinvoinnin itsevalmennus ja eomahoitokirjasto. Syksyn kuluessa henkilöstöä informoitiin tulevasta palvelukokonaisuudesta useassa eri tilaisuudessa. Firstbeat Hyvinvointianalyysi kuormittavuuden ja palautumisen arviointiin Hyvinvointianalyysi mittaa sydämen sykevälivaihtelua kolmen vuorokauden ajan ja antaa yksilöllisen tiedon kehon fyysisestä ja psyykkisestä kuormituksesta sekä palautumisesta. Henkilökohtainen palaute antaa tietoa eri stressiteki- jöistä, palautumisen riittävyydestä ja unen laadusta sekä liikunnan vaikutuksista terveyteen. Hyvinvointianalyysi kohdennettiin esimiesten ja työyhteisöjen tueksi mm. työn kuormittavuuden ja palautumisen arviointiin. Hyvinvointianalyysia testattiin syksyn kuluessa ja sen käyttöä suunniteltiin osaksi työyhteisön työhyvinvointisuunnitelmaa. Analyysi sisällytetään työyhteisön työhyvinvointisuunnitelmaan, mikäli tulee tarve saada tarkempaa tietoa työn kuormittavuudesta, liittyen esimerkiksi vuorotyöhön tai psykososiaalisen kuormituksen hallintaan. Energiatesti työyhteisöjen liikuntasuunnitelmien arviointiin PPSHP:ssä otettiin henkilöstön käyttöön energiatesti, jonka tarkoituksena on konkretisoida osallistujalle hyvän fyysisen kunnon merkitystä ja kannustaa työntekijöitä pitämään aktiivisesti huolta kunnostaan. Palvelun tuottaman energiaindeksin on tarkoitus aikamäärinä osoittaa, kuinka paljon testatulla henkilöllä on energiaa käytössään työhön ja vapaa-ajan toimiin päivän aikana. Testistä saatavaa ryhmäraporttia voi puolestaan hyödyntää työyhteisöliikunnan suunnitelman laadinnassa. Työterveysyhteistyöllä terveyttä ja työkyvyn tukea Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen Valtioneuvoston asetuksen hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista ( /708) mukaisesti työterveysyhteistyön toimintamallien edelleen kehittämistä työkyvyn hallinnan mahdollistamiseksi työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon välillä jatkettiin aktiivisesti. OYS:n ja kehitysvammahuollon työterveyshuoltopalvelujen tuottajana jatkoi Attendo Työterveys Oy. Oulaskankaan sekä Visalan sairaalan henkilöstön työterveyspalvelujen tuottajana alihankintasopimuksella aloitti Jokilaaksojen Työterveys Oy. Työterveyshuollon ohjausryhmässä seurattiin työkyvyn tuen toimenpiteiden osalta tavoitteiden saavuttamista sekä päätettiin osallistumisesta erilaisiin teemaan liittyviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyötä tiivistettiin erityisesti osatyökykyisten työssä jatkamisen mahdollisuuksien edistämisessä ja ohjeistusten kehittämisessä. Työterveyshuolto oli edustettuna myös sairauspoissaolojen hallintatyöryhmässä. Työterveyshuollon ja esimiesten välinen yhteistyö eri alueilla toteutui toimintasuunni telma palavereissa, työpaikkaselvitysprosesseissa sekä työterveysneuvotteluissa. Osa-sairausvapaata suositeltiin työterveyshuollosta aktiivisesti keinona jatkaa työssä sairaudesta huolimatta tai pidemmältä sairauspoissaololta työhön takaisin palattaessa. PPSHP:n osasairausvapaan prosessimalli päivitettiin, mikä selkiytti edelleen eri osapuolten vastuita. Tilapäisistä työjärjestelyistä pystyttiin sopimaan myös puhelinneuvotteluin, kun toimijat molemmin puolin olivat tulleet tutuiksi. Vuoden aikana käytettiin eri tulosalueilla 124 työntekijän kohdalla mahdollisuutta osasairausvapaan hyödyntämiseen (72 henkilöä vuonna 2013). Yhteistyö tiivistyi työkyvyn tukiratkaisuissa Vuonna 2013 uudistetun VarTu - Työkyvyn tuen toimintamallin käyttöönoton valmennus jatkui myös henkilöstösuunnittelijan toimesta. Valmennusta annettiin erilaisissa foorumeissa ja esimiestapaamisissa, minkä lisäksi esimiehet saivat tarvittaessa henkilökohtaista neuvontaa toimintamallin soveltamisessa. Työkyvyn tukitoimet esimiesten toimesta aktivoituivat edelleen tulosalueilla. Yhteistyön tiivistyminen esimiesten, työterveyshuollon ja henkilös- 28 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tösuunnittelijan välillä edesauttoi työntekijäkohtaisten ratkaisujen löytymistä. Työssä jatkamista tuettiin työtehtävien räätälöinnillä, työsoveltuvuuskokeiluilla, hyödyntämällä Kelan osasairauspäivärahaa sekä Kevan osakuntoutustukiratkaisuja ja ammatillista kuntoutusta. Myös tulosalueiden sisällä etsittiin entistä aktiivisemmin soveltuvaa työtehtävää. Yhteistyö erityisesti Kevan kanssa kehittyi ja kuntoutuspäätöksiä saatiin tarvittaessa nopeasti. Kevan myöntämällä ammatillisella kuntoutuksella työntekijät pystyivät kokeilemaan selviytymistä kokonaan uudenlaisissa tehtävissä. Yhteistyötä myös Kelan kanssa ryhdyttiin tiivistämään. Tukiprosessissa toimivien rooleja selkiytettiin edelleen sekä lomakkeita päivitettiin muun muassa työterveyshuollon terveysasiantuntijaroolin näkökulmasta. Henkilöstösuunnittelija antoi esimiehille tukea ja neuvoja työkyvyn tukiprosessin eri vaiheissa esimerkiksi työterveyshuollon tai Kevan kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä kartoitti työllistymisratkaisuja tilanteeseen. Työntekijän työmahdollisuuksien kartoittaminen siirtyi sairaanhoitopiirin tasolle henkilöstösuunnittelijalle tilanteissa, joissa ratkaisua ei löydetty tulosalueelta. Vuonna 2014 henkilöstösuunnittelijalla oli hoidettavana 38 työntekijän työkyvyn tukiprosessi, joista 20 henkilölle löytyi ratkaisu toimintavuoden aikana. Uudelleensijoitusratkaisua tehtäessä huomioitiin työntekijän työkyky, koulutus ja osaaminen sekä mahdollisimman pitkälti myös ammatillinen soveltuvuus. Ennen uudelleensijoittumista varmistettiin sijoituksen soveltuvuus yksikön toiminnan kannalta. Tilanteissa, joissa palaaminen omaan työhön ei työkyvyn vuoksi onnistunut, löytyi uusi työtehtävä pääsääntöisesti samalta tulosalueelta. Uudelleensijoittumisia saatiin ratkaistua myönteisesti myös kouluttautumisen avulla. Kelan myöntämät henkilöstön kuntoutuskurssit Vuonna 2014 haettiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa viisi PPSHP:n henkilöstölle suunnattua Kelan kustantamaa kuntoutuskurssia. ASLAK-kursseja saatiin kolme, jotka kohdennettiin esimiestyötä tekeville, sairaanhoitajille ja toimistotyötä tekeville sihteereille. Tyk-kursseja saatiin kaksi, joista toinen suunnattiin sairaanhoidolliset palvelut tulosalueen henkilöstölle: sairaalahuoltajat, välinehuoltajat, ravitsemustyöntekijät, arkistotyöntekijät, tekstinkäsittelijät, kiinteistö- ja lääkintätekniikan työntekijät, laboratorion ja kuvantamisen työntekijät. Toinen kurssi kohdennettiin välittömässä potilas- ja asia- Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 29

16 kastyössä oleville. Palveluntuottajina kursseilla toimivat Verve ja Rokua Kuntoutus Oy. Jatkossa Kela ei enää toteuta työikäisten kuntoutuskurssitoimintaa entisellä tavalla. Kela on kehittämässä työikäisille uutta AURA kuntoutusmallia, joka korvaa aiemmat ASLAK- ja Tyk-kuntoutukset. Uuden kuntoutusmallin tavoitteena on entistä yksilöllisempi kuntoutus, jossa yhdistetään avo- ja laitosmuotoista kuntoutusta. Kuntoutusmalli otetaan käyttöön vuonna Työturvallisuus kehittyi edelleen myönteiseen suuntaan Kevan Kaarilaskurin mukaan vuonna 2013 olivat sairaanhoitopiirimme palkkasummiin suhteutetut työtapaturmakustannukset kaikkein alhaisimmat verrattuna mukana olleisiin kuntaorganisaatioihin. Tämä myönteinen työturvallisuuden kehityssuunta jatkui myös vuonna Vakuutusyhtiöltä saatujen tilastojen mukaan työpaikkatapaturmiin liittyvät poissaolot vähenivät edellisiin vuosiin verrattuna. Työmatkalla tapahtuneista, vakuutusyhtiölle ilmoi - tetuista, tapaturmista sattui eniten (22 kpl) tammimaaliskuun aikana. Koko vuoden osalta työmatkatapaturmien määrä väheni edellisiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2014 ilmoitettiin HaiPro -työturvallisuusosion kautta noin tapahtumaa. Vaaratapahtumia ilmoitettiin sattuneen työpaikalla yhteensä kpl ja työmatkalla 193 kpl. Suurimpana vaaratyyppinä oli aikaisempien vuosien tapaan uhka- ja väkivaltatilanteet, joita ilmoitettiin eniten kehitysvammanhuollon toiminnassa 381 kpl. Muita työturvallisuusilmoitusten vaaratyyppejä on kuvattu kuviossa 11. Työterveyshuollon tuottaman diagnoosiperusteisen sairauspoissaoloraportoinnin mukaan tukija liikuntaelinoireista johtuvien poissaolojen osuus väheni edeltäviin vuosiin verrattuna. Näiden osuus sairauspoissaolojen kokonaismäärästä laski viiden vuoden seuranta-aikana ensimmäistä kertaa alle 30 prosenttiin (29,2 %). Mielenterveyssyiden vuoksi kirjoitettujen sairauspoissaolojen määrä lisääntyi vuonna 2014 (16 %) edellisvuoteen (14,4 %) verrattuna. Myös lyhyet hengitystieinfektiosta johtuvat sairauspoissaolot lisääntyivät 14,3 % (13,8 %). Kuvio 9. Työmatkatapatumat PPSHP:ssä, Vakuutusyhtiön tilastot Kuvio 10. Uhka- ja väkivaltatilanteet työyksiköittäin vuonna 2014, HaiPro:n tilastot Kuvio 8. Työpaikkatapaturmat PPSHP:ssä, Vakuutusyhtiön tilastot Kuvio 11. Työturvallisuusilmoituksia vaaratyypeittäin, HaiPro:n tilastot Kpl Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 31

17 Kuvio 12. OYS:n diagnoosiperusteiset sairauspoissaolot vuosina Sairaus Sairaus Sairaus Sairaus Sairaus päivät päivät päivät päivät päivät Hengityselinsairaudet ,0 % ,6 % ,1 % ,8 % ,3 % Tartunta- ja loistaudit ,4 % ,2 % ,9 % ,0 % ,5 % Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ,3 % ,9 % ,5 % ,5 % ,2 % Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus ,0 % ,2 % ,4 % ,6 % ,3 % Vammat ja myrkytykset ,7 % ,4 % ,0 % ,5 % ,0 % Verenkiertoelinten sairaudet ,8 % ,8 % ,9 % ,9 % ,5 % Mielenterveyden ja käytt.häiriöt ,5 % ,4 % ,4 % ,4 % ,0 % Muualla luokittelemattomat oireet ,5 % ,6 % ,6 % ,9 % ,7 % Muut sairaudet ,0 % ,1 % ,2 % ,9 % ,6 % Ilman diagnoosia omailm.+a-tod ,8 % ,8 % ,0 % ,4 % ,1 % YHTEENSÄ ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % Osaava työvoima Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen osaamisen johtamisen näkökulmasta Osaamisen johtaminen sairaanhoitopiirissä on suunnitelmallista johtamistyötä ja osa strategista henkilöstöjohtamista. Sen tarkoituksena on turvata tavoitteiden ja päämäärien edellyttämä osaaminen nyt ja tulevaisuudessa. Osaamistarpeiden tunnistaminen luo pohjan henkilöstön osaamisen kehittämiselle. Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä tuli voimaan (laki 1136/2013). Laki edellyttää, että organisaatioissa on laadittava kirjallinen koulutussuunnitelma työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Koulutussuunnitelma koostuu osaamistarpeiden arviosta ja arvioon perustuvasta suunnitelmasta ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Marraskuussa yhteistyötoimikunnan ja hallituksen kokouksissa hyväksyttiin sairaanhoitopiirin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma vuodelle Tämä suunnitelma sisältää henkilöstön osaamisen johtamisen ja kehittämisen uudet prosessit. Sairaanhoitopiirissä ei tähän asti ole ollut käytössä yhtenäistä menetelmää, jonka avulla saataisiin tulos- ja vastuualueiden sekä vastuuyksiköiden osaamistarpeet ja -vajeet selville. Lain pohjalta mallinnettiin osaamisen johtamisen toimintaprosessi, jonka kehittämistyön ensimmäisessä vaiheessa laadittiin henkilöstön osaami sen kehittämissuunnitelmapohja (HOKS). Vuoden lopussa valmisteltiin alkukeväällä 2015 toteutettavaa osaamisen kehittämissuunnitelman pilottia. Henkilöstön täydennyskoulutus Onnistunut ammatillinen täydennyskoulutus parantaa toiminnan ja palvelujen tuloksellisuutta sekä asiakkaiden ja potilaiden tyytyväisyyttä. Koulutuksen avulla tapahtuvan ammatillisen osaamisen tukeminen vaikuttaa merkittävästi myös henkilökunnan työssä jaksamiseen ja työn laatuun. Täydennyskoulutusta linjataan sairaanhoitopiirin strategian lisäksi henkilöstön osaamistarpeiden perusteella. Näitä tarpeita kartoitettiin pääasiassa esimiesten ja henkilöstön välisissä kehityskeskusteluissa. Koulutuspalvelut järjesti vuonna 2014 yhteensä 33 koulutusta, joista alueellisia 19 ja sisäisiä 13. Alueellisista koulutuksista kahdeksan oli säteilysuojelukoulutuksia, joihin vuoden aikana osallistujia oli paikan päällä ja etäyhteydellä yhteensä 702 henkilöä. Yhteensä koulutuspalveluiden järjestämissä koulutuksissa oli vuoden aikana osallistujaa, jossa on hieman lisäystä edellisvuoteen. Lisäksi järjestettiin henkilöstölle alkusammutuskoulutukset, joihin osallistui yhteensä henkilöä. Koulutuspalveluiden järjestämien koulutusten lisäksi myös tulosalueet toteuttivat koulutuksia, joista alueellisia 35. Näihin osallistui yhteensä henkilöä. Taulukko 15. Täydennyskoulutukseen osallistuneet vuonna 2014 Henkilöstöryhmä Henkilöstön Täydennyskoulutukseen Täydennyskoulutuslukumäärä osallistuneet päiviä keskimäärin Lukumäärä %-osuus /osallistuja Lääkärit ja hammaslääkärit % 5,5 Muu korkeakoulutettu sosisaali ja terveydenhuollon henkilöstö % 4,1 Sos. ja terveysalan ammattikorkeakoulu tai opistoasteen tutkinnon suorittaneet % 2,3 Sos. ja terveysalan perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet % 1,5 Muu palveluketjussa toimiva henkilöstö % 1,6 PPSHP yhteensä % 2,7 32 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 33

18 Kuvio 13. Henkilöstön osallistuminen PPSHP:n sisäisiin ja alueellisiin sekä ulkopuolisten organisaatioiden järjestämiin koulutuksiin vuonna 2014, jakauma aihealueittain (%) sen elvytys -verkkokurssin hyödyntämistä osana elvytyskoulutusta. Laillistettujen terveydenhuollon ammattilaisten lääkehoidon verkkokurssien sisällön päivittäminen aloitettiin ja tavoitteena on saada uusittu materiaali käyttöön kevään 2015 aikana. THL:n Potilasturvallisuutta taidolla ohjelmaan sisältyvä potilasturvallisuuden verkkokoulutus oli sairaanhoitopiirien käytössä vuoden 2014 loppuun saakka (koulutuksen toimittaja Potilasturvaportti/Huberman). Sairaanhoitopiirin laatupäällikkö toimi PPSHP:n alueen verkkokoulutuksen koordinoijana. Sairaanhoitopiirin lisäksi koulutuksen avasivat terveydenhuollon ja osin sosiaalihuollon henkilöstölle kaikki alueen kunnat 5 kuntaa lukuun ottamatta. Vuoden loppuun koulutuksen suorittaneita alueella oli yhteensä henkilöä (PPSHP:n sairaalat henkilöä). Koko henkilöstöstä 76 % osallistui ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuspäiviä oli keskimäärin 2,7 päivää henkilöä kohden kaikki henkilöstöryhmät huomioiden. Taulukosta 15 on nähtävissä täydennyskoulutukseen osallistuneet ammattiryhmittäin. Sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi ammatillisia täydennyskoulutuspäiviä noin , jossa on huomioitu myös koulutusvirkamatkat. Palkallisten koulutusvirka-/työvapaiden palkkakustannukset olivat yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Virkamatkoja koulutukseen myönnettiin päivää. Koulutuspoissaolot vähenivät 16,9 % vuodesta 2013 vuoteen 2014, mikä selittyy sisäisten koulutusten vähenemisellä. Edellisvuodesta poiketen mm. koulutuspalveluiden sisäiset koulutukset suunnattiin kohdennetusti pienelle kohderyhmälle. Täydennyskoulutuspäivien jakautuminen sisäisiin ja alueellisiin sekä ulkopuoliseen koulutukseen on esitetty kuviossa 13 aihealueittain. Johtamis- ja esimieskoulutukseen osallistui vuoden aikana 198 henkilöä, joille kertyi koulutuspäiviä keskimäärin 2,6 päivää osallistujaa kohden. Henkilöstön koulutukseen käytettiin vuoden 2014 kirjanpidon mukaan (ulkoiset menot) 3,2 milj. euroa, mikä on 1,2 % sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen palkkasummasta. Toimintavuonna koulutusmenoihin ei ole enää kirjattu Oulun kaupungille tilitettävää korvausta hammaslääkäreiden peruskoulutuksesta. Menoihin sisältyvät kurssi- ja osallistumismaksujen lisäksi myös matka-, majoitus- ja ravintokustannukset sekä koulutuspalvelujen osto. Verkkokoulutus Verkkokoulutuksia toteutettiin edelleen tiiviissä yhteistyössä Medieco Oy:n kanssa. Mediecon omistavat Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru. Verkkokoulutukset toteutetaan Medieco Oy:n ylläpitämässä Medieco elearn verkko-oppimisympäristössä. Säteilysuojeluverkkokoulutusta pilotoitiin kevään ja syksyn aikana. Pilotista saadun palautteen perusteella esitettiin Mediecolle hankittavaksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tuotettu SÄVesäteilysuojelun verkkokoulutus, joka tarjottaisiin koko OYS-ervan henkilöstölle. Olemassa olevien verkkokoulutusten käyttöä on jatkettu vuonna Erityisesti lääkehoidon osaamisen varmistaminen verkko-opiskeluna on vakiintunut ja hyväksi havaittu toimintatapa. Lääkehoidon tenttejä suorittavat sekä laillistetut että nimikesuojatut terveydenhuollon ammattilaiset. Lääkehoidon perusosaamisen kurssien lisäksi on käytössä mm. epiduraalisen kivunhoidon ja rokottamisen verkkokurssit osana lääkehoidon varmistamista. Hyväksyttyjä lääkehoidon kokonaisuuksia on suoritettu seuraavasti: laillistetut terveydenhuollon ammattilaiset 459, nimikesuojatut terveydenhuollon ammattilaiset 69, epiduraalinen kivunhoito 218 ja rokottaminen 167. Myös Meijän Eve -esimieskoulutus verkossa vakiinnutti asemansa. Lasten ja naisten tulosalueella jatkettiin edelleen aiemmin tuotetun Lap- Koko maan terveydenhuoltohenkilöstölle tarkoitetun, yhtenäisen, potilasturvallisuusverkkokoulutuksen tavoitteena oli mahdollistaa ammattilaisille samansisältöinen perustieto sekä potilasturvallisuuden keskeisistä periaatteista että niistä käytännöistä ja toimista, joilla jokainen edistää potilasturvallisuutta omassa työssä. Sairaanhoitopiirissä nämä perustiedot hankki itselleen noin 60 % henkilöstöstä. Potilasturvallisuusverkkokoulutuksen järjestäminen myös jatkossa on suunnitelmissa. Lokakuussa järjestettiin OYS:ssa alueellinen potilasturvallisuusseminaari yhdessä Suomen potilasturvallisuusyhdistys ry:n kanssa. Aihealueina olivat mm. potilaan rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa, työntekijän kokemukset potilaan haittatapahtuman yhteydessä sekä käytännön työkalut potilasturvallisuuden kehittämisessä. Tätä koulutuspäivää seurasi Valtakunnallinen vaaratapahtumaseminaari teemalla Kokemuksesta oivallukseen ja oivalluksesta opiksi. Koulutuspäivät keräsivät osallistujia eri puolilta Suomea ja keskustelu potilasturvallisuuden tiimoilta oli vilkasta. Etälähetykset Koulutuspalveluiden omaa toimintaa edustaa AV-yksikkö, joka mahdollistaa tärkeän tiedon välittämisen koko OYS:n erityisvastuualueelle. AV-yksikkö huolehtii av-tekniikasta ja on tukena luentoesitysten sekä neuvotteluiden etälähetyksissä. Alueellisia täydennyskoulutuksia etälähetettiin vuoden 2014 aikana 721 tuntia. Lisäystä vuoteen 2013 oli 21 tuntia. Etälähetyspaikkakuntia oli yhteensä 38 akselilla Turku Utsjoki. Vastuualueet pitivät viikoittain ns. meeting-esityksiä, jotka etälähetettiin erityisvastuualueen lisäksi myös valtakunnallisesti. Vuonna 2014 OYS:n esityksiin osallistui 47 paikkakuntaa akselilla Kotka Utsjoki. Esityksiä etälähetettiin viideltätoista eri erikoisalalta yhteensä 477 tuntia. Tämän lisäksi järjestettiin lukuisia videokokouksia sekä hoitoneuvotteluja eri paikkakuntien välillä. Koulutusyhteistyö Vuonna 2014 jatkettiin säännöllistä koulutusyhteistyötä OYS:n erityisvastuualueen koulutuspäälliköiden ja koulutusyhdyshenkilöiden kanssa sekä tehostettiin yhteistyötä Oulun kaupungin, Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston ja Oulun yliopiston kanssa. Koulutuspalveluiden rooli erilaisissa työryhmissä on edelleen yksi keskeinen koulutusyhteistyön muoto. Henkilöstön aikaansaannoskyky ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset Sairaanhoitopiirin työoloja ja toimintaa arvioiva työolobarometrikysely toteutetaan kahden vuoden välein, aina parittomina vuosina. Toimintavuonna ei ole toteutettu henkilöstökyselyä, jonka avulla voitaisiin arvioida henkilöstön aikaansaannoskykyä ja kehittämistoimenpiteiden vaikutusta. 34 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 35

19 Liiteosa Tilastot ja taulukot

20 Vakanssien jakaantuminen Tulosalueet Sivu- Lää- Hoito- Tutkimus- Tutki- Huolto- Hallinto- Yhteensä virat kärit henkilöt ja musta ja henkilöt ja hoito- hoitoa taloushenkilöt avustavat henkilöt Yhtymähallinto 3,0 9,0 21,0 0,0 3,0 5,0 130,0 171,0 Medisiininen tulosalue 17,0 123,0 597,0 19,0 57,0 0,0 9,0 822,0 Operatiivinen tulosalue 33,0 255, ,0 34,0 113,0 2,0 19, ,0 Lasten ja naisten tulosalue 10,0 79,0 493,0 9,0 46,0 0,0 9,0 646,0 Psykiatrian tulosalue 8,0 75,0 393,0 41,0 31,0 0,0 12,0 560,0 Kehitysvammahuollon tulosalue 0,0 5,0 190,0 33,0 14,0 5,0 10,0 257,0 Oulaskankaan-Visalan tulosalue 0,0 31,0 290,0 7,0 53,0 88,0 19,0 488,0 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue 8,0 76,0 202,0 83,0 144,0 651,0 160, ,0 Yhteensä 79,0 653, ,0 226,0 461,0 751,0 368, ,0 OYS:iin linjautetut yksiköt kohdistettu siihen tulosalueeseen, jossa henkilöt työskentelevät Lisäksi sairaanhoitopiirin virkapankissa on toiminnallisista syistä vapautuneita virkoja/toimia. Henkilöstömäärät tulosalueittain Tulosalueet Sivu Lää- Hoito- Tutkimus- Tutkimusta Huolto Hallinto- Muut Yhteensä virat kärit henkilöt ja ja henkilöt ja henkilöt hoito- hoitoa talous henkilöt avustavat henkilöt Yhtymähallinto Medisiininen tulosalue Operatiivinen tulosalue Lasten ja naisten tulosalue Psykiatrian tulosalue Kehitysvammahuollon tulosalue Oulaskankaan-Visalan tulosalue Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Yhteensä OYS:iin linjautetut yksiköt huomioitu eli kohdistettu siihen tulosalueeseen, missä henkilöt työskentelevät Keski-ikä eräissä ammattinimikkeissä Henkilöstöryhmä Keski-ikä Henkilöitä Nimike Lääkärit Ylilääkäri 55,2 48 Osastonylilääkäri 54,8 58 Apulaisylilääkäri 50,6 64 Erikoislääkäri 45,1 360 Erikoistuva lääkäri 33,4 239 Hoitohenkilökunta Perushoitaja 53,7 108 Osastonhoitaja 52,4 124 Apulaisosastonhoitaja 51,1 87 Osastonsihteeri 50,3 251 Välinehuoltaja 50,0 109 Mielisairaanhoitaja 47,8 127 Fysioterapeutti 44,3 110 Röntgenhoitaja 42,8 194 Sairaanhoitaja 41, Lähihoitaja 40,8 303 Kätilö 40,3 211 Muu henkilöstö Toimistosihteeri 50,1 55 Sairaalahuoltaja 48,9 396 Tekstinkäsittelijä 47,4 78 Ravitsemistyöntekijä 44,4 71 Talousnäkökulma Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina vuosina Tulosalue Muutos Henkilöstöryhmä TP 2013 TP % Yhtymähallinto 212,6 233,3 9,7 - lääkärit (sis. amanuenssit) 36,1 43,3 19,9 - hoitohenkilökunta 16,5 18,7 13,3 - muu henkilöstö 160,0 171,3 7,1 Medisiininen tulosalue 878,5 896,0 2,0 - lääkärit 137,8 145,3 5,4 - hoitohenkilökunta 703,9 712,0 1,2 - muu henkilöstö 36,8 38,7 5,2 Operatiivinen tulosalue 1 676, ,6 0,7 - lääkärit 291,1 296,9 2,0 - hoitohenkilökunta 1 354, ,7-0,3 - muu henkilöstö 30,6 40,0 30,7 Lasten ja naisten tulosalue 683,6 688,8 0,8 - lääkärit 91,1 96,9 6,4 - hoitohenkilökunta 579,8 573,9-1,0 - muu henkilöstö 12,7 18,0 41,7 Psykiatrian tulosalue 483,4 534,5 10,6 - lääkärit 71,0 73,9 4,1 - hoitohenkilökunta 396,3 442,3 11,6 - muu henkilöstö 16,1 18,3 13,7 Kehitysvammahuollon tulosalue 243,0 196,6-19,1 - lääkärit 4,7 4,3-8,5 - hoitohenkilökunta 226,5 181,4-19,9 - muu henkilöstö 11,8 10,9-7,6 Oulaskankaan-Visalan tulosalue 359,2 353,8-1,5 - lääkärit 27,8 26,9-3,2 - hoitohenkilökunta 318,2 314,6-1,1 - muu henkilöstö 13,2 12,3-6,8 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue 1 349, ,1 0,7 - lääkärit 81,6 83,3 2,1 - hoitohenkilökunta 431,4 430,9-0,1 - muu henkilöstö 836,3 843,9 0,9 Koko sairaanhoitopiiri Muutos Henkilöstöryhmä TP 2013 TP % - lääkärit 741,2 770,8 4,0 - hoitohenkilökunta 4 027, ,5-0,1 - muu henkilöstö 1 117, ,4 3,2 Kaikki yhteensä 5 885, ,7 1,1 38 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 39