Pellon talous nousee keskittämällä Sivu 10 www.kunnat.net/hyvakas HYVÄKÄS -SANOMAT PARHAAT PALVELUT KUNNILTA Svensk resumé Sidan 15 2010 Reija Linnamaa: Tampereen malli on kuin sipuli - aina löytyy uusia kerroksia Sivu 2 Sastamalan SASPE kuuntelee Sivu 6 asiakkaitaan ja työntekijöitään Sivu 2 Pudasjärvellä ei pelätä hallinnon raja-aitoja Sivu 6 Riskien sietokyky vahvistui uudessa Jyväskylässä Sivu 14
2 Hyväkäs-Sanomat 2010 Pääkirjoitus Paras-testamentti Paras-uudistusta arvioitaessa on hyvä palauttaa mieliin, miksi se käynnistettiin. Taustalla oli kova huoli maamme huoltosuhteen nopeasta muutoksesta vuosien 2013 2015 paikkeilla. Tavoitteiksi otettiin luoda vahvempi kuntarakenne, uudistaa palveluita, vahvistaa rahoituspohjaa sekä käydä rajankäynti valtion ja kun tien tehtävistä. Kun nämä olisi toteutettu, Suomen kuntajärjestelmä porskuttelisi taas entiseen malliin tulevaisuutta kohti. Pahaksi onneksi maailmanlaajuinen talouskriisi yllätti niin ennustajat, poliitikot kuin kuntaväenkin. Kun se vyöryi syliin, samalla katosivat uudistukseen valmisteluun varatut vuodet. Kun nyt kysytään, riittääkö Paras turvaamaan kuntien toiminnan tulevaisuudessakin, vastaus on kielteinen. Kunnat eivät kuulemma saa talouttaan kuntoon edes hyvinä vuosina. Kriitikoilta unohtuu, että kunnille sälytettyjen tehtävien kustannusten ja rahoituksen välillä on jo pitkään ollut syvä kuilu. Ei taloutta voi hoitaa ilman yhteyttä velvoitteisiin. Niistähän ne menot syntyvät. Poliittinen järjestelmämme ei pysty tätä eittämätöntä tosiseikkaa tunnustamaan. Jos tilannearvio on väärä, lääkkeetkin voivat olla vääriä. Nyt olemme tilanteessa, missä talouden alijäämä jatkuu koko kunnallisvaalikauden. Kovemmat toimet siirretään seuraavalle hallitukselle, joka tarkoittaa lähes kolmen vuoden viivettä. Kunnat ovat tehneet uudistuksen edellyttämiä toimenpiteitä, mutta saattaa ollakin niin, etteivät ne nyt riitä. Entäpä jos palattaisiin kuntien perustehtäviin. Kunnat ovat suomalaisen demokratian perussolu, joilla on itsehallinto. Tämä jo sinänsä tarkoittaa, että vaikkapa sektoriministeriöiden jatkuvasti alimitoitetun kustannuksin työntämiä uusia velvoitteita ja ohjausta olisi mietittävä myös tästä näkökulmasta. Suomen järjestelmä antaa paikallistasolle määrätyt valtuudet järjestää palvelut siellä päätettävällä tarkoituksenmukaisella tavalla. Kuntien puolestaan on löydettävä kliseiseen itsehallintoon uutta sisältöä. Voisiko sitä etsiä kansalaisyhteiskunnan hyvistä puolista? Puitelaki määrittelee kunnan perustuvan työssäkäynti- tai muuhun luonnolliseen alueeseen. Kuntarakennetta on edelleen varaa vahventaa tuohon suuntaan. Lähtökohdassa on myös se suuri viisaus, että näin myös maksimoidaan omien verotulojen kertymä. Kunnan ja sen päättäjien vastuu konkretisoituisi selvemmäksi, kun mahdollisimman laajasti elettäisiin omien verotulojen varassa. Valitettavasti nyt kuljetaan päinvastaiseen suuntaan, sillä keskimääräisellä 18,9 veroprosentilla saa todellisuudessa kassaan vain 14 prosentin verran. Suomen paikallishallinnon tehtävät ovat erittäin laajat. Tehtävien sisällöissä on tapahtunut muutoksia, jotka edellyttävät vahvoja toimijoita. Näinhän juuri on terveydenhuollon, erityisemmän sosiaalihuollon, peruskoulun jälkeisen koulutuksen, elinkeinopolitiikan, teknisen perusrakenteen ja monen muun suhteen. Siksi kunnan muodostumista olisi peilattava sen perustehtävään. Tämä yksinkertainen sääntö pätee moneen asiaan; vaikkapa organisaatioiden rakenteluun. Nyt ei voi olla ollenkaan varma, että kaikilla ehdotuksilla tähdättäisiin perustehtävän parhaaseen hoitamiseen. Valtapoliittiset ja sektorikohtaiset seikat muuan muassa häiritsevät valmistelua. Kestävä lähtökohta kunnalle olisi, että demokraattinen pohja ja vastuu, palveluiden järjestämisvastuu sekä verotusoikeus olisivat samoissa käsissä. Näin ei tietenkään maamme kaikissa kolkissa voi olla, jolloin tarvitaan yhteistyötä ja muita järjestelyjä. Moniportaisuutta olisi myös vältettävä. Palveluvastuun ohella kunnilla on myös laajat tehtävät perusinfrastruktuurin vaalimisessa, ympäristöstä, asumisesta kaavoituksesta ja elinkeinopolitiikasta. Näiden osalta kannattaa myös miettiä, millaista pohjaa ja organisaatiota tämä vaativa perustehtäväkokonaisuus vaatii. Ei niitä kaikkia voi siirtää toisen asteen organisaatioihin tai muutoin kunnan ulkopuolelle. Kuluvan vuoden syksyllä on paljon keskusteltu Risikon mallista. On hyvä, että tulevaisuutta ohjaa selvä tavoite visio. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellinen kehittäminen on nivottava kiinteästi peruskunnan muodostamiseen. Niiden välille on löydettävä luonteva yhteys. Perusterveydenhuoltoa on vahvistettava se on kivijalka, jonka toimivuudesta paljon riippuu. Samoin erityisvastuualueiden roolia ja työnjakoa voidaan voimistaa. Seuraavassa kunnallisvaalitaitteessa tapahtuu taloudellisten syiden vuoksi liitoksia, jotka mahdollistavat isoimmille kunnille ottaa vastuuta entistä laajemmin. Kaikkialla ei näin voida tehdä, jolloin nuo sote - alueet voisivat tarjota mahdollisuuden. On kuitenkin muistettava, että yhteistoiminta-alueet on juuri muodostettu. Uuden muutoksen käynnistäminen on hankalaa, kun puitelaki vielä jatkuu vuoden 2012 loppuun. Mutta ymmärtääkseni puitelakikauden jälkeiseen aikaan tähdätäänkin. Silti mallissa on paljon pohdittavaa; erityisesti nykyisten sairaanhoitopiirien asema. Mutta auttaisi asiaa, jos tässäkin arvioidaan, millaista rakennetta uudistus vaatii? Tavoitteena on siis oltava demokraattinen itsehallintopohjainen vahva kunta, joka pystyy huolehtimaan palveluista, yhdyskuntarakenteesta ja elinkeinoista ja jolla on siihen resurssit. Toimitusjohtaja Risto Parjanne Suomen Kuntaliitto Tampere toimii toisin Muuttuva toimintaympäristö, väestön ikääntyminen ja eläköityminen sekä muut käynnissä olevat suuret muutokset ovat myllänneet viime aikoina kuntakenttää. Tampereella haasteisiin on vastattu uudistamalla hallintoa ja kaupunkiorganisaatiota radikaalisti. ANNA-MAIJA GRUBER Tampereen-mallista puhuttaessa viitataan usein siellä käyttöön otettuun tilaaja tuottaja-malliin. Vuonna 2007 käynnistyneessä muutoksessa on kuitenkin kyse paljon suuremmasta uudistuksesta, jossa näkökulma on tehnyt täyskäännöksen asiakaslähtöisyyden suuntaan. Asiakas on ykkönen Tampereella on tehty Suomen tähän mennessä laajin kuntakentän uudistus, jossa on pyritty selkeyttämään ja tekemään läpinäkyväksi koko toimintamalli. Uudistuksen perusideana ovat kuntalaisten tarpeet, joihin reagoidaan aktiivisesti, sekä oman palvelutuotannon kehittäminen ja tuottavuuden lisääminen, selvittää strategiapäällikkö Reija Linnamaa. Kuntalaiset otetaan mukaan palvelujen suunnitteluun muun muassa sähköisten foorumien kautta. Toimintamalliin kuuluu myös uusittu johtamisjärjestelmä ja palvelusopimuksiin perustuva tilaaja tuottaja-malli. Johtamisjärjestelmä uusiksi Poliittista päätöksentekoa ja kaupungin johtamisjärjestelmää on vahvistettu valitsemalla kaupungin johtoon pormestari, jolle on yhdistetty kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävät. Hänet valitaan poliittisin perustein neljäksi vuodeksi kaupungin- Tilaajan tehtävänä ei ole puuttua operatiiviseen johtamiseen, selvittää Reija Linnamaa. Hyväkäs-Sanomat 2010 Julkaisija: Suomen Kuntaliitto Toimitussihteeri: Markku Juusola valtuutetuista. Apunaan hänellä on neljä apulaispormestaria, hekin kaikki valtuutettuja ja omien lautakuntiensa puheenjohtajia. Kun asioita valmistelevat yhdessä virkamiehet ja poliittinen johto, on helpompaa ottaa valmiiksi huomioon kuntalaisten toiveet, arvioi Linnamaa. Lautakuntia on kaikkiaan kuusi, ja nekin ovat erilaisia : niissä on lähdetty liikkeelle ns. ydinprosesseista ja asukkaiden elinkaaresta. Esimerkiksi lasten ja nuorten palvelut ovat yksi ydinprosessi, samoin ikäihmisten palvelut sekä terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen prosessi, joka on suunnattu työikäiselle väestölle. Tilaaja tuottaja-mallikin on ajateltu uudella tavalla. Keskeistä on se, että tuottajien kanssa tehdään palvelusopimukset. Tilaajan tehtävänä ei ole esimerkiksi puuttua henkilöstömitoituksiin tai muuhun operatiiviseen johtamiseen, selvittää Linnamaa. Yhdellä tuottajalla voi olla useampia palvelusopimuksia. Avoin kaupunkior- ganisaatio Taitto: Nina Palmu-Pietilä Painopaikka: Scanweb Oy Tampereen yliopisto on äskettäin tehnyt toimintamallista haastatteluihin perustuvan tutkimuksen Manse mallillaan, joka arvioi sen toteutumista. Tutkimustulosten perusteella malli on kutakuinkin onnistunut, koska se on saanut aikaan kaupunkiorganisaation avautumisen. Toimintamalli on kuin sipuli: monikerroksinen ja moniarvoinen, muuttuvaan toimintaympäristöön soveltuva, määrittelee Linnamaa. Moninaisuus tarkoittaa myös sitä, että kehitystarpeitakin riittää. Malli voi tuntua asukkaasta sirpaleiselta, jopa kaoottiselta. Se asettaa haasteita myös johtamiselle, toiminnan selkeyttämiselle ja innovaatioiden kehittämiselle. Tulevaisuuden kuntapilotti Näin arvioi Tampereen toimintamallia Kuntaliiton kehitysjohtaja Kaija Majoinen, joka pitää uudistettua käytäntöä hyvänä, koska se on laaja kokonaisuudistus ja toteuttaa kunnista lähtevää kunnallishallin-
Hyväkäs-Sanomat 2010 3 Tampereen toimintamalli on kuin sipuli: monikerroksinen ja moniarvoinen, muuttuvaan toimintaympäristöön soveltuva, määrittelee strategiapäällikkö Reija Linnamaa. Paras-selonteko Kaupunkiseutuja koskevia linjauksia Tampereen ja Turun seuduilla otetaan kokeiluluontoisesti käyttöön vuoden 2012 loppuun asti kestävä valtion ja seudun kuntien välinen (seudullinen) maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely, joka tukee kohdassa 36 mainittuja prosesseja. Muiden kuin suurten kaupunkiseutujen osalta seurataan ja tuetaan kaupunkiseutusuunnitelmien toteuttamisen etenemistä, tarvittaessa selvityshenkilömenettelyn avulla, ja arvioidaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve viimeistään puitelain voimassaoloajan päättymisen yhteydessä. Tampereen malli Tampereen kaupunki uusi radikaalisti toimintamallinsa vuonna 2007. Kaupunkia johtaa poliittisesti valittu pormestari ja neljä apulaispormestaria, jotka johtavat lautakuntia. Käytössä on myös palvelusopimuksiin perustuva tilaaja tuottaja -malli ja asiakaslähtöinen prosessimalli. Toimintamallista on äskettäin julkaistu tutkimusraportti Manse mallillaan Tampereen mallin arviointi ja palveluinnovaatiot, jonka ovat laatineet Tampereen yliopiston professori Jari Stenvall ja lehtori Jenni Airaksinen. Julkaisijoina ovat Tampereen kaupunki & Suomen Kuntaliitto (Acta nro 211, Helsinki 2009). Olennaista mallissa on tilaajan ja tuottajan roolien erottaminen. Tilaaja on vastuussa asiakkaalle palvelun laadusta ja saatavuudesta, tuottaja vastaa tuotannosta ja sen tehokkuudesta. Kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Aronen, Kuntaliitto non uudistamista. Mallia ei voi suoraan kopioida joka kuntaan, koska se edellyttää suurempaa organisaatiota, mutta isommille ja keskisuurille kunnille siitä on opiksi otettavaa, hän arvioi. Hyvinä puolina hän pitää erityisesti mallin asiakaslähtöisyyttä sekä johtamisjärjestelmän, palvelujen sopimusohjauksen ja innovaatioalustan kehittämistä. Viimeksi mainittu toteutuu kaupungin ja yliopiston monipuolisen yhteistyön avulla. KUVAT: Merja Ojala Paras teesit Paras-hanke käynnistettiin vastauksena toimintaympäristön rajuun muutokseen. Kunnat rakentavat omaa tulevaisuuttaan uudistamalla rakenteitaan ja toimintatapojaan. Voimme kysyä, kuinka vaikeassa tilanteessa olisimme nyt, jos Parashanketta ei olisi käynnistetty vuonna 2005? Nyt käynnissä oleva talouskriisi vahvistaa entisestään tarvetta uudistaa kuntaja palvelurakenteita sekä toimintatapoja. Päävastuu uudistuksen toteuttamisesta on kunnilla. Ne ovat selviytyneet hyvin muutosjohtajan roolissaan, vaikka muutostyö on kuormittanut luottamushenkilöitä, ammattijohtoa ja esimiehiä sekä käytännön muu- tostyötä toteuttavaa henkilöstöä. Vastuu käytännön muutosjohtamisesta lankeaa erityisesti lähiesimiehille. Vuorovaikutteinen, esimerkillinen ja läsnä oleva johtaminen ovat ilmeisen merkittäviä piirteitä onnistuneissa muutosprosesseissa. Kunnat tarvitsevat valtion tukea muutosjohtamisessa. Johdonmukainen kuntapolitiikka luo vakautta ja perustaa. Jos ministeriöiltä tulee keskenään ristiriitaista informaatio-ohjausta kuntiin, se hämmentää ja vaikeuttaa muutosten johtamista ja toteuttamista. Pelin sääntöjä ei saa muuttaa kesken uudistuksen. Valtion tulee antaa entistä enemmän tilaa kunnalliselle itsehallinnolle. Ongelmana on usein, että toimintaansa kehittävät kunnat joutuvat valtion sektorikohtaisen valvonnan ja kontrollin kohteiksi. Jotta kunnat selviävät tulevaisuudesta, on tarkasteltava nykyistä rohkeammin kuntien velvoitteita, etsittävä lisärahoituslähteitä sekä pyrittävä hillitsemään palvelutuotannon kustannusten kasvua parantamalla tuottavuutta. On myös kysyttävä, mistä itse olen vastuussa? Mistä vastaa kunta, mistä valtio? Kuntalais- ja asiakaslähtöisyyttä on korostettava, jotta elävä itsehallinto, elinvoima ja palvelujen saatavuus voidaan turva- ta myös tulevaisuudessa. Ratkaisuja suunniteltaessa ja toteutettaessa tulee asioita tarkastella siitä näkökulmasta, kuinka hyvin kuntalaisten luontainen asiointi, työssäkäynti ja liikkuminen on huomioitu. Kunnalla on ainutlaatuinen rooli paikallisyhteisönä, joka kokoaa yhteen monia kuntalaisille tärkeitä yhteisöjä ja vertaisryhmiä. Elinvoimainen kunta elää ja kehittyy vuorovaikutuksessa ja kumppanuudessa kuntalaisten ja heidän muodostamien vertaisryhmien kanssa. Muutosten toteuttaminen avaa pidemmällä tähtäimellä monia mahdollisuuksia kunnan elinvoiman ja toimintakyvyn vahvistamiseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Keskeisimmät palvelujen uudistamiseksi tarvittavat uudet innovaatiot syntyvät asiakasrajapinnassa. Tässä käytännön asiakastyötä tekevän henkilöstön rooli on keskeinen. Miten osaisimme valjastaa henkilöstön laajan osaamisen uudistuvan kunnan voimavaraksi? Miten turvaamme esimerkiksi palvelujen tuottamiseen soveltuvilla monitoimijamalleilla niin palvelujen saatavuuden kuin paikallistalouden myönteisen kehityksen? Palvelut ja elinvoima voidaan turvata vain kunnallista itsehallintoa vahvistamalla. Tästä syystä Kuntaliitto on käynnistänyt Uusi Kunta 2017 hankkeen, jolla myös rakennetaan yhdessä kuntien kanssa visiota Paras-hankkeen jälkeiseen aikaan. Uusi Kunta 2017 -kehittämistyö korostaa kuntien roolia elinvoimaa synnyttävinä ja ylläpitävinä itsehallintoyhteisöinä. Kun kunnilla on elävä itsehallinto ja tehtävien edellyttämät resurssit, vapaus ja vastuu tiivistyvät elinvoimaa generoivaksi toimintatavaksi, joka myös edistää kuntalaisten hyvinvointia. Suomi ei pärjää ilman elinvoimaisia kuntia globaalissa maailmassa, joka monimutkaistuu yhä enemmän. Kaija Majoinen Kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto
4 Hyväkäs-Sanomat 2010 Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson arvioi, että seuraavan vuosikymmenen aikana seudulle syntyy 15 000 uutta työpaikkaa. Hyvällä suunnittelulla taataan asunto kaikille. 130 000 asukkaan Jyväskylä vahvistui Kuntaliitoksella elinvoimaa ja kilpailukykyä Maamme suurimman kuntauudistuksen jälkeen uusi Jyväskylä ottaa rohkeita askelia. KRISTIINA TAMMITIE Jyväskylä on viime vuosina kuulunut kuntakentän menestyjien joukkoon. Kaupunki lähikuntineen on kasvanut ja kasvaa edelleen parin tuhannen asukkaan vuosivauhdilla. Nopea kasvu on synnyttänyt positiivisen ongelman ja kuntaorganisaatioille runsaasti päänvaivaa palvelujen, liikenteen ja muun yhdyskuntarakenteen lisääntyvinä tarpeina. 2000-luvun alkupuolella kasvun hallitsemiseksi Jyväskylän seudulla käynnistettiin Suomen laajin vapaaehtoinen kuntien yhteistyöprosessi. Verkostokaupunkihankkeella saatiin paljon hyvää aikaan, mutta tunnistettiin muutaman vuoden jälkeen myös umpikujat. Kuntayhteistyön suurin ongelma on kyvyttömyys tehdä välttämättömiä päätöksiä, aluekehittämisjohtaja Jouni Juutilainen kiteyttää. Suunnittelu ja päätöksenteko yhteen Vuoden 2007 keväällä nousi jälleen kerran esiin ajatus Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan yhdistämisestä. Korpilahti oli aiemmin ilmoittautunut halusta liittyä Jyväskylään. Kaikki muu voi tapahtua verkottuneesti, mutta tuloverorahoitus noudattelee aina kuntarajoja ja asettaa näin esteitä kehittämiselle. Yhteisten rajojen sisällä, yhden päätöksenteon piirissä 130 000 asukkaan kaupungille oli nähtävissä ihan uudenlaiset kehittämismahdollisuudet, kaupunginjohtaja Markku Andersson kertaa. Päällekkäistä hallintoa purkamalla kokonaisvaltainen suunnittelu saadaan saman pöydän ääreen. Myös riskien sietokyky vahvistuu, kun asukas- ja yrityspohja on leveämpi, jatkaa kaupunginvaltuuston puheenjoh- Fakta taja Pauli Partanen. Vuosikymmeniä kestäneen liitoskeskustelun jälkeen kuntien yhdistymisprosessi ajettiin läpi kuudessa kuukaudessa. Uusi Jyväskylä syntyi 1.1.2009. Iso hanke vaati verta, hikeä ja kyyneleitä, mutta usko yhteiseen hyvään kannusti operaation läpiviemiseen. Tahtotila oli ajan myötä muuttunut ja PA- RAS-hanke tuli meidän kannaltamme juuri oikeaan aikaan, antaen luvan keskustella yhdistymisestä avoimesti, Partanen kiittelee. Kompakti kokonaisuus Suomen isojen kaupunkien joukkoon sekä fyysisesti että henkisesti noussut Jyväskylä on kaupunkirakenteeltaan varsin kompakti: kymmenen kilometrin säteellä ydinkeskustasta asuu yli 90 prosenttia Uusi Jyväskylä strategiset kulmakivet Kilpailukykyisyys Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen Pysyvien työpaikkojen synnyttäminen Peruspalvelujen turvaaminen Jyväskylän yhdeksi valttikortiksi on nostettu systemaattinen strategiajohtaminen. Sen ansiosta asioita on opittu tarkastelemaan laaja-alaisesti kokonaisuutena, eikä päätöksenteko kompastu yksityiskohtiin. jyväskyläläistä. Kuntaliiton ja eri ministeriöiden viime keväisessä arvioinnissa Jyväskylän seutu nostettiin kaupunkisuunnittelun ykkösalueeksi Suomessa. Jyväskylään syntyy seuraavien kymmenen vuoden aikana 15 000 uutta työpaikkaa teknologiateollisuuteen, palveluihin ja julkiselle sektorille. Saman verran saamme myös uusia asukkaita. Hyvällä suunnittelulla varmistamme, että kaikille löytyy tilaa, Markku Andersson toteaa. Maankäytön ja palvelujen yhteensovittamista ohjataan vuosittain päivitettävällä KymppiR-ohjelmalla, jolla varmistetaan tonttien riittävyys, alueellinen tasapainoisuus ja monipuolisuus sekä arvioidaan erilaisten palvelujen kehittämistarpeet. Ennakkoluulottomasti eteenpäin Jyväskylän seutua (Jyväskylä, Muurame, Laukaa, Hankasalmi, Uurainen, Petäjävesi ja Toivakka) koskeva maankäytön rakennemalli on parhaillaan työn alla. Idearikas, taloudellinen, kestävä ja toteuttamiskelpoinen Rakennemalli 20X0 sisältää seudun yhdyskuntarakentamisen yleiset periaatteet, toimien kaavoitustyön pohjana. Markku Anderssonin mukaan kaupunkisuunnittelun avainasia on ennakkoluulottomuus. Meillä ei ole rajoittimia valmiiksi päällä. Järjestämme paljon arkkitehtikilpailuja ja haemme rohkeasti uusia ideoita ja innovaatioita, hän muistuttaa. Tuloksiakin on tullut. Jyväskylä pärjää suurten kaupunkien imagotutkimuksissa erinomaisesti ja kuittaa palkintosijoja mitä erilaisimmissa kilpailuissa ja vertailuissa. Muutaman vuoden sisällä rakennettu Lutakko valittiin vastikään Suomen kolmanneksi viihtyisämmäksi asuinalueeksi. Maailmanlaajuista tunnustusta Jyväskylä sai viimeksi lokakuussa voittamalla kansainvälisen kaupunkien valaistuskilpailun Soulissa, Etelä-Koreassa. KUVAT: Matti Salmi
Hyväkäs-Sanomat 2010 5 Paras-selonteko Kuntarakennetta koskevia linjauksia Yhdyskuntarakenteen toimivuus on erityisen tärkeää kaupunkiseuduilla. Tavoitteena on, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Kaupunkiseutuja koskevia linjauksia Keski-Suomeen kehittämisvyöhyke ja muuhun Suomeen Idea Finland -verkosto Parannetaan suurien kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen ohjauksen sekä maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen edellytyksiä lainsäädäntöä kehittämällä. Suurille kaupunkiseuduille annetaan nykyistä puitelakia sitovampi velvoite maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseen ja palvelujen kuntarajat ylittävän käytön järjestämiseen. Yhteinen seudullinen liikennejärjestelmäsuunnittelu kytketään yhteiseen seudulliseen maankäytön suunnitteluun ja toteuttamisen ajoitukseen. Koko lisää kiinnostavuutta. Kokonaisvaltainen suunnittelu voi tuoda arvaamattomia etuja. Elinkeinopohja monipuolistuu ja lisää riskien sietokykyä. Alue- ja elinkeinokehitysyksikön johtaja Keijo Sahrman Kuntaliitto Jyväskylä haastaa pääkaupunkiseudun ulkopuoliset isot kaupungit kumppanuusverkostoon kilpailukyvyn puolesta, kertoo aluekehittämisjohtaja Jouni Juutilainen. Olemme nousseet suunnannäyttäjän rooliin Keski-Suomessa vallitsi 1990-luvulla vahva vastakkainasettelu Jyväskylän ja muun maakunnan välillä. Nyt henki on täysin toinen. Maakunnan seutukunnat soutavat samaa venettä, Jyväskylän lyödessä tahtia. Olemme luoneet Keski-Suomeen aivan ainutlaatuisen Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehittämisvyöhykkeen. 200 000 asukkaan ydinalue on Keski-Suomen varsinaista kasvualuetta, jonne osaaminen ja yritysten kasvu keskittyy, mutta myös muut alueet hyötyvät ydinalueen kasvusta, Jouni Juutilainen korostaa. Kehittämisvyöhykkeen pohjalta on tehty myös aloite Turun, Tampereen, Lahden, Jyväskylän, Kuo- pion ja Oulun muodostamasta Idea Finland -verkostosta. Olemme haastaneet muut pääkaupunkiseudun ulkopuoliset isot kaupungit mukaan kumppanuusverkostoon Suomen kilpailukyvyn puolesta. Vielä pari vuotta sitten meillä ei olisi ollut kanttia tällaiseen, mutta nyt meitä kuunnellaan. Olemme nousseet suunnannäyttäjän rooliin, aluekehittämisjohtaja kehaisee. Kuntien yhdistämisen avaimet Jouni Juutilaisen, Markku Anderssonin ja Pauli Partasen lista onnistuneen kuntaliitoksen edellytyksistä: Luottamus, myönteinen ilmapiiri Jos luottamusta ei ole, hanke jää varmasti kesken. Henkilöstön motivaatio ja sitoutuminen on ensiarvoisen tärkeää. Johtaminen Vaativa ja raskas prosessi edellyttää hyvää johtajuutta niin viranhaltijoiden kuin luottamushenkilöiden parissa. Demokratia Käskyttäminen ei johda tuloksiin. Kaikkien osapuolten on osallistuttava valmisteluun. Avoimuus, läpinäkyvyys Pitää varata riittävästi aikaa keskustelulle. Lyhyt esityslista, aikaa paljon. Tietoa hyvistä ja huonoista asioista pitää jakaa mieluummin liikaa kuin liian vähän. Nopea eteneminen Innostus lopahtaa, jos prosessi pitkittyy. Ymmärrys Jo neuvotteluvaiheessa kannattaa erottaa aidosti sitovat sekä tavoitteelliset asiat toisistaan. Yhteistyö, verkostoituminen Kehittäminen on joukkuelaji. Yhteistyö sidosryhmien, mm. seurakuntien kanssa on tärkeää onnistumisen kannalta.
6 Hyväkäs-Sanomat 2010 Pellon talous tervehtyy keskittämällä Vielä muutama vuosi Pello kuului vaikean taloustilanteensa perusteella ns. kriisikuntiin. Ankaralla työllä ja muuttuneen valtionapujärjestelmän turvin kunta on vetänyt itsensä suosta ja tekee ylijäämäisen tilinpäätöksen. ANNA-MAIJA GRUBER Hankalimmillaan tilanne oli Pellossa vuonna 2007, jolloin alijäämää oli usean huonon vuoden ja laskeneiden verotulojen vuoksi kertynyt jo 4,2 miljoonaa euroa. Kovan keskittämisja tehostamiskuurin tuloksena luvut on saatu kääntymään plusmerkkisiksi. Keskittämisessä sen salaisuus Teimme vuonna 2007 talouden tasapainottamisohjelman, jota päivitettiin vuonna 2008. Ohjelma käytiin läpi myös valtiovarainministeriön kanssa, joka totesi toimenpiteet oikeansuuntaisiksi. Näin olemme saaneet kunnan talouden kuiville, kertoo kunnanjohtaja Tapani Melaluoto. Vaikka Pello ei ole varsinainen haja-asutuskunta, se on kuitenkin harvaan asuttua aluetta, mikä nostaa kuntatalouden kustannuksia. Säästöjä on syntynyt nimenomaan keskittämällä ja tehostamalla toimintoja, kertoo Melaluoto. Perusopetus on kerätty uudistettuun koulukeskukseen, jossa toimivat sekä ala- että yläkoulu, ja suurin osa pienistä kyläkouluista on lakkautettu. Ravintohuolto toimii yhdestä keskuskeittiöstä käsin. Kiinteistöjen kulut on saatu alas uuden kiinteistöstrategian avulla, joka määrittelee niille sopivat käyttötarkoitukset. Kiinteistökantaa on supistettu voimakkaasti, ja osa on myyty pois. Supistukset ovat vaikuttaneet myös henkilöstön määrään. Henkilöstöstrategia määrittelee, miten henkilöstöpolitiikkaa hoidetaan ja miten luonnollista poistumaa voidaan parhaiten hyödyntää, Melaluoto luettelee. Jokaiselle osansa Toimenpiteet ovat kohdistuneet myös sosiaalija terveystoimeen, jossa terveyskeskusyksiköiden toimintaa on tehostettu rakentamalla uusia yksiköitä muun muassa kuntoutettavia ja erityishuoltoa varten. Tällä lailla saamme potilaat nopeammin pois kalliista erikoissairaanhoidosta, ja kulut pysyvät paremmin kurissa, vaikka eivät olekaan laskeneet, Melaluoto toteaa. Pellon talousahdinkoon vaikutti muutama vuosi sitten vellonut MR- SA-bakteeri, joka lisäsi reilusti perussairaanhoidon kuluja. Nyt päänvai- vaa aiheuttaa lääkäripula, kun virkoja on vaikea saada täytettyä. Vain vähän muutosvastarintaa Aika vähän kuntalaiset ovat protestoineet supistuksia vastaan, kunnanjohtaja vakuuttaa. Kyläkoulujen lakkauttaminen on monessa kunnassa todellinen kuuma peruna. Pellossa valtuuston päätös oli kuitenkin yksimielinen. Ja oppilaat ovat olleet uuteen malliin tyytyväisiä, koska näin luokkakoko suureni ja kaikille tuli lisää kavereita. Lakkautetuissa kyläkouluissa saattoi pienimmillään olla vain parikymmentä oppilasta. Nyt luokissa on maksimissaan 25 opetettavaa, joten ryhmät eivät ole ylimitoitettuja. Vanhoja tyhjilleen jääneitä kouluja on luovutettu kyläyhdistyksille, joten niillekin on löytynyt uutta käyttöä. Talous pian vaaterissa Pellon talouden alijäämästä on vielä kattamatta noin 1,7 miljoonaa euroa. Melaluoto uskoo kuitenkin, että vuoden 2010 aikana se supistuu alle miljoonan. Tasapainoon pitäisi päästä vuoteen 2012 mennessä. Vuodelle 2009 asetettu vajaan 300 000 euron ylijäämä ylittyy. Pellossa on myös pidennetty kunnan kiinteistöjen poistoaikoja, joka sekin on parantanut taseen lukemia. Se on kuitenkin vain marginaalikeino. Enemmän hyötyä on ollut siitä, että meille epäedullinen ja muutenkin epäoikeudenmukainen entinen valtionosuusjärjestelmä on kehittynyt, hän arvioi. Uudistus merkitsee Pellolle noin 400 euroa lisää henkeä kohden, kun lasketaan mukaan useamman vuoden kertymät. Haja-asutusalueen tukea ei kuitenkaan heru, sillä asukkaita on enemmän kuin kaksi henkeä neliökilometriä kohden. Paljon on täällä tehty töitä talouden eteen, mutta olo on jo helpottunut. Sekin ilahduttaa, että päättäjät ovat kanssamme samoilla linjoilla. Nyt täällä soudetaan samaan suuntaan, hän toteaa tyytyväisenä. Pello on saanut aikaan säästöjä keskittämällä mm. opetusta. Kuva: Veikko Hamara Paras-selonteko Näyttäviä tuloksia syntyy vain toimintaa tehostamalla, sanoo kunnanjohtaja Tapani Melaluoto, innokas kalamies. Kuva: Mika Rinne Uudistuksen vaikutuksia erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa oleviin kuntiin Vuosien 2004 2007 tilinpäätöstietojen perusteella raja-arvot täyttäneitä kuntia on ollut kaikkiaan 33. Niiden asukasmäärä on noin 3 prosenttia koko maan asukasmäärästä. Näistä 33 kunnasta yhteensä 20:ssa on tehty lain edellyttämä arviointimenettely. Muissa arviointia ei ole tehty siksi, että kunnat ovat päättäneet kuntaliitoksen toteuttamisesta. Vuoteen 2009 mennessä toteutetut arvioinnit ja arviointityöryhmien ehdotukset ovat yhtä kuntaa lukuun ottamatta pitäneet sisällään talouden tervehdyttämisohjelman. Erityisen heikon taloudellisen aseman kuntien lukumäärä voi nopeasti lähivuosina nousta, mikäli talouskehitys edelleen voimakkaasti heikkenee. Erityisesti kertyneen alijäämän kasvu voi lisätä arviointimenettelyyn tulevien kuntien määrää. Puitelain 9 :ää koskevia linjauksia Puitelain 9 :n mukaisesta menettelystä saatujen kokemusten perusteella valmistellaan arviointimenettelyn vakinaistaminen osana muuta lainsäädännön valmistelua puitelain voimassaoloajan päätyttyä. Arviointiprosesseissa kuullaan, riippumatta siitä, kuuluvatko ne menettelyn piiriin myös naapurikuntia, erityisesti mikäli katsotaan, että kuntien yhdistyminen voi olla yhteistoimintaratkaisun sijasta muidenkin kuntien näkökulmasta hyväksyttävä ratkaisu palvelujen turvaamiseksi yhtä kuntaa laajemmalla alueella. Pellossa taloutta kohennetaan keskittämällä toiminnot kuntakeskukseen.
Hyväkäs-Sanomat 2010 7 Parashankkeen puitelain 9 pykälä on herättänyt monta kuntaa talouden tasapainotustalkoisiin. Myös luottamusmiehet on saatu uskomaan. Näin vaikeassa asian onnistuminen edellyttää vahvaa yksimielistä näkemystä. Tällainen on ymmärtääkseni Pellon kunnassa syntynyt. Joissain kunnissa on pyritty pois 9 pykälän kriteerien kahleista lyhytvaikutteisilla tasetemppuilulla. Pellossa on tehty oikeita ja kestäviä ratkaisuja, jotka ovat olleet nimenomaan rakenteellisia ihan fyysisestikin. Kuntatalousyksikön johtaja Martti Kallio Kuntaliitto Fakta Pellon kunta sijaitsee Tornionjokilaaksossa keskellä Pohjoiskalottia monipuolinen yritystoiminnan ja kulttuurin keskus tärkeää virkistys- ja lohenkalastusaluetta asukkaita noin 4 000 henkeä kunnan pinta-ala 1 863 km 2 kunnan talous on muutamassa vuodessa kääntynyt 4,7 miljoonan euron alijäämästä positiiviseksi. Kustannuslaskentaopas kunnille ja kuntayhtymille Kunnat ja kuntayhtymät tarvitsevat vertailukelpoista, luotettavaa ja läpinäkyvää tietoa toimintansa kustannuksista. Kustannuslaskentaopas kunnille ja kuntayhtymille on käsikirja, jossa annetaan ohjeistusta vertailukelpoiseen hinnoitteluun, kustannusvaikuttavuuden arviointiin sekä kannattavuus- ja investointilaskelmien tekemiseen. Tilausnumero 509138. Hinta 48 euroa. Tilaukset: www.kunnat.net/kirjakauppa
8 Hyväkäs-Sanomat 2010 Sastamalan perusturvakuntayhtymässä on aikaa ajatella Yhteistyö ja asiakkaan tarpeet hyvien käytäntöjen keskiössä Sastamalan perusturvakuntayhtymässä luodaan terveydenhuoltoon uusia malleja. Henkilökunnan ideapalaverit otetaan tosissaan ja asiakkaita kuunnellaan. Kuntouttava työote aiheuttaa jo ahtautta vanhainkodin kuntosalilla ja johdon ulkopuolisesta mentoroinnista on saatu hyviä kokemuksia. MATTI WACKLIN Hyvä esimerkki on keinonivelleikkauksesta toipuvat potilaat. Ennen he siirtyivät leikkaukseen tehneestä Coxasta Vammalan aluesairaalaan. Nyt he menevät leikkauksen jälkeen suoraan kotiinsa, jossa on käytännön apuna kuntayhtymän ja aluesairaalana ryhmätapaamisessa koulutettu omainen, ystävä tai kaveri. Hän on sitoutunut auttamaan. - Uusi käytäntö säästää rahaa, mutta on mielekäs myös toipilaan kannalta, sanoo Sastamalan perusturvakuntayhtymän johtaja Maarit Sihvonen. Hän tiivistää hyvien käytäntöjen lähtökohdat kahteen käsitteeseen. Ne ovat yhteistyö ja kuntalaisten tarpeisiin vastaa- minen. - Yhteistyöllä vältetään päällekkäisyyttä ja tuodaan palveluihin joustavuutta. Asiakaslähtöisyys on kaiken toiminnan ydin. Ideapalaverit tuovat tuloksia Maarit Sihvonen sanoo, että terveydenhuollon muuttuva toimintaympäristö asettaa monenlaisia uusia haasteita, joihin ei voi vastata vanhoilla tempuilla. Esimerkiksi uusi terveydenhoitolaki, väestön vanheneminen ja työvoiman väheneminen luovat uutta tilannetta. - Kehitystyö on välttämätöntä, ja sen ajattelemiseen pitää löytää aikaa. Periaate on, että kaikkien ideat otetaan vakavasti. Palavereihin valmistaudutaan huolella niin, että jokaisella on jotakin annettavaa. On tärkeää, että arvioimme omaa työtämme myönteisen kriittisesti. Sihvosen mukaan kuukausittain järjestetyistä ideointipalavereista on hyvät kokemukset. Tuloksia parantavia ideoita syntyy yllättävän paljon. Myös työntekijöiden ääni kantaa johtoryhmään eikä kyse saa olla vain muodollisesta kuuntelemisesta. Työntekijät ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita. - Hyvät ideat pitää viedä nopeasti käytäntöön, muuten ideointi on turhaa. Usein kyse on pienistä käytännön toimista, mutta välillä muutos koskee myös suuria linjoja. Kun esimerkiksi terveydenhuollossa valitetaan kiirettä ja aikapulaa, miten on mahdollista, että Sastamalassa löytyy aikaa ajatteluun? Sihvonen sanoo, että johtoryhmän vuoden ideapalaverit pistetään allakoihin hyvissä ajoin eikä niitä ohita mikään muu meno. Sihvonen sanoo, että toisen työn kunnioitus ja arvostaminen ovat kuntayhtymän keskeisiä arvoja. Siksi käskytys korvautuu dialogilla. Mentorit julkisen ulkopuolelta Jokaisella Sastamalan perusturvakuntayhtymän johtoryhmän jäsenellä on omat mentorinsa, joka työskentelee yksityisellä puolella. - Yhteistyö on ollut hedelmällistä. Se avaa meille uusia, ulkopuolisia näkökulmia omaan johtajuuteemme ja monipuolistaa osaamista. Ensi keväänä mentorointi laajenee lähiesimiehiin. Lähihoitaja Kati Pääkkönen mittaa verensokerin Kalle Vuorisalolta. Niukkojen resurssien aikanakaan koulutuksesta ei tingitä. Siihen osallistuvat niin kuntayhtymän johtoryhmä kuin muukin henkilökunta. Sihvonen sanoo, että tavoitteena on yksinkertaistaa hoitoketjuja. Siihen tarvitaan mm. perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen entistä parempaa yhteistyötä. Esimerkiksi sama fysioterapeutti voisi seurata ikäihmistä hänen hoitonsa eri vaiheissa, vaikka sektorirajat ylittyisivätkin. - Monipuolinen verkostoituminen on välttämätöntä. Tapaamme esimerkiksi työntekijäjärjestöjen edustajia säännöllisesti. KUVAT: Juho Paavola Fakta Kuukausittain pidettävien ideapalavereiden hyvät ideat pitää viedä nopeasti käytäntöön. Muuten ideointi on turhaa, sanoo kuntayhtymän johtaja Maarit Sihvonen. Sastamalan perusturvakuntayhtymän eli SASPE:n jäsenkuntia ovat Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala. Alueella on noin 32 000 asukasta. Kuntayhtymä toimii lähipalveluperiaatteella ja toimipisteitä on jokaisen jäsenkunnan alueella. Niissä työskentelee yhteensä noin 650 ammattilaista. Asiakaslähtöisyys on kaikessa työssä keskeisintä. Esimerkiksi vuodeosastoilla ja vanhainkodeissa on käytössä kuntouttava työote. Se tarkoittaa käytännössä mm. sitä, että potilaille tai asiakkaille ei kanneta ruokaa sänkyyn, vaan jokainen ruokailee päiväsalissa, jos vain suinkin kykenee. Erityisesti vanhemmille potilaille tämä on hyvin merkityksellistä, sillä sänkyyn jääminen pitkäksi aikaa, voi olla kohtalokasta. Helposti käy niin, että sinne jää loppuiäkseen, sanoo perusturvakuntayhtymän johtaja Maarit Sihvonen. Punkalaitumen vanhainkodissa on kuntosali, joka on nykyisin ahkerassa käytössä. Aikaisemmin vain pari vanhusta kykeni itse kävelemään päiväsaliin ruokailemaan. Muut ruokailivat omissa huoneissaan. Nyt tilanne on päinvastainen. Lähes kaikki kävelevät ruokailuun ja tila alkaa käydä jo ahtaaksi. Se on kuntouttavan työotteen ansiota. Muisti ja mieli -hankkeessa perusturvakuntayhtymä on mukana seurakuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa kehittämässä muistihäiriöisten ja masentuneiden vanhusten hoitoa.
Hyväkäs-Sanomat 2010 9 FCG Finnish Consulting Group Oy tarjoaa ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelun sekä koulutuksen ja osaamisen kehittämisen palveluita kotimaassa ja kansainvälisesti. Toimimme Suomessa 15 paikkakunnalla. i Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen on välttämätöntä, jotta lähivuosien haasteisiin voidaan vastata. Asiakaslähtöisyys ja asiakkaan tarpeita vastaavien prosessien ja eri ammattilaisten yhteistyötä vahvistavat toimintakäytännöt ovat keskeinen osa uudistamista. Tässä Sastamala näyttää onnistuneen. Sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Jussi Merikallio, Kuntaliitto Paras-selonteko Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevia linjauksia Palvelurakenteiden uudistaminen ja sisällöllinen kehittäminen korostuvat jatkossa, jotta vahvistuvien kunta- ja yhteistoimintarakenteiden hyödyt palvelujen laadun, saatavuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmista toteutuvat. Kunnat tarvitsevat monipuolista tukea, parhaiden käytäntöjen levittämistä ja ohjausta saavuttaakseen mahdollistavan puitelain tavoitteet. Sama sosiaali- ja terveydenhuollon malli ei sellaisenaan sovellu koko maahan. Tulevissa ratkaisuissa on tunnistettava alueelliset erityispiirteet ja -tarpeet. Valmisteltavassa lainsäädännössä keskeisenä lähtökohtana on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon ehyt kokonaisuus sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton toteuttaminen. Laajan väestöpohjan kuntayhtymien rahoitusjärjestelmää uudistetaan niin, että kustannukset ovat kuntien kannalta paremmin ennakoitavissa ja hallittavissa. Luodaan toimintamalleja, joilla yksityinen ja julkinen terveydenhuolto voi hyödyntää samoja tiloja ja laitteita. Kaarina järjesti uudet, laaja-alaiset hyvinvointipalvelut Kaarinassa aloitti vuoden 2009 alussa uudenlainen hyvinvoinnin edistämispalvelujen vastuualue. Tavoitteena on satsata mm. ennalta ehkäisevään toimintaan, varhaiseen puuttumiseen ja etsivään nuorisotyöhön. - Kaupungin organisaatiossa pyritään täten hillitsemään koko ajan nousevia lastensuojelu-, vanhusja terveyspalvelujen kustannuksia. Samalla useat valtion strategiaohjelmat tukevat Kaarinassa tehtyjä hyviä päätöksiä, kertoo liikuntatoimenjohtaja Tapio Svärd. - Lähtökohtana oli kuntaliitos Piikkiön kanssa. Kun samaan aikaan purettiin Kaarina-Piikkiön terveyskeskuksen kuntayhtymä, antoi tämä mahdollisuuden uuteen organisoitumiseen. Vastuualueella työskentelee kaikkiaan 46 vakituista henkilöä. Yksikköinä hyvinvoinnin edistämispalveluissa ovat kansalaistoiminnan lautakunnan yleishallinto, kansalaisopisto, terveyden edistämispalvelut, liikuntapalvelut, nuorisopalvelut sekä kansalaistoiminta ja kulttuuripalvelut. Terveyden edistämispalvelut jakautuu palvelukokonaisuuksiin: terveyden edistäminen ja ehkäisevä päihdetyö, ikäihmisten neuvola, perhetalot Murula ja Nuppula, vanhusten avoin päivätoiminta palvelukeskuksissa, lapsi- ja nuorisoneuvosto, vammaisneuvosto ja vanhusneuvosto. Kuinka yksiköt edistävät kuntalaisten hyvinvointia? - Verkostoitumalla, tekemällä hyvää yhteistyötä eri toimialojen ja yksiköiden kanssa, voimavaroja yhdistämällä sekä ongelmia yhdessä selvittämällä. Erilaiset järjestöt tuottavat myös suuren määrän palveluja. Millaista on poikkihallinnollinen yhteistyö terveysliikunnassa ja nuorisopalveluissa? - Nuorisopalveluissa avoimen nuorisotilatoiminnan rinnalle on entistä voimakkaammin nostettu monialainen aluetoiminta. Etsivään nuorisotyöhän on saatu toinen ohjaaja OPM:n tuella. Kaarinan Pajamestareiden Pajakoulu auttaa selvittämään 9. luokan loppuun kunnialla, ja uraohjaajat pyrkivät tukemaan nuorta löytämään jatko-opintopaikkoja. - Varhaiskasvatuksen liikuntaprojektissa tehdään yhteistyössä Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa. Omaishoidon tukikeskus Visiittiin on saatu esteetön kuntosali. Moniammatillinen työryhmä miettii ja ideoi ikäihmisten toimintakyvyn parantamiseen liittyviä asioita. Kuinka perhetalot toimivat? - Perhetalotoiminnassa yhdistyvät nuorisotilojen kaltainen avointen ovien toiminta, kuten perhekahvilat ja erilaiset ryhmät. Samalla Perhetalossa tehdään etsivää perhetyötä. Perhetalotoiminnassa ovat mukana myös perhepalvelut sekä MLL:n osastot. Mikä on terveyskioski? - Terveyskioski on ollut yhtenä vaihtoehtona esillä etsittäessä uusia palveluvaihtoehtoja. Kaarinassa on tarkoitus vapauttaa terveyskeskuksesta kahden ammattilaisen työpanos pyörillä liikkuvaa terveyskioskia varten. Kioski toimisi ihmisiä vilisevissä paikoissa kuten kauppakeskuksissa, kirjastoissa jne. Toiminnan pitäisi käynnistyä tänä vuonna.
10 Hyväkäs-Sanomat 2010 Postinjakaja vie ruuan Pudasjärven sivukylien vanhuksille ja eläkeläisille - Kun Kusti polkee, niin posti kulkee, hoettiin takavuosina. Enää ei postia sivukylille polkupyörällä viedä, vaan postinjakajalla on auto alla. Pudasjärvellä autossa kulkee nykyään ruoka-annoksia sivukylän vanhuksille ja eläkeläisille. PEKKA MOLIIS Itellan ja Pudasjärven kaupungin yhteistyö käynnistyi syksyllä 2008. Aloitteen tekijänä oli Itella, jolla oli kokemusta vastaavasta toiminnasta Taivalkoskelta ja Kuhmosta. - Aikaisemmin meillä ei ollut mahdollisuutta tarjota sivukylien asiakkaille ateriapalvelua. Toiminta vapautti kotihoidon resursseja muuhun työhön, kertoo kotipalveluohjaaja Arja Lamminkangas. Tarvetta uudelle palvelulle on ollut. Alkuvaiheessa lähdettiin liikkeelle vajaan kymmenen asiakkaan voimin, mutta kun palvelu vakinaistettiin vuoden kokeilun jälkeen syksyllä 2009, niin mukana palvelussa oli jo 26 asiakasta. Osan luokse viedään useampia aterioita päivässä. Kauimmat asiakkaista asuvat 50 60 kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Kolme kertaa viikossa Ateriat valmistetaan, jäähdytetään ja pakataan terveyskeskuksen keittiöllä. Postinjakaja hakee ateriat keittiöltä ja kuljettaa ne asiakkaiden kotiin postin jakamisen yhteydessä. Kuljetuspäiviä ovat maanantai, keskiviikko ja perjantai. Samalle päivälle voi tilata useamman aterian. - Postinjakaja vie ruuan sisälle ja vaikka jääkaappiin saakka, mikäli asiakas niin haluaa, Lamminkangas kuvailee. Asiakas maksaa 6,5 euroa aterialta. Se ei riitä täysin kattamaan kuluja, vaan kunta kompensoi palvelua omalla panoksellaan. Ateriapalveluihin panostetut yhteiset eurot tulevat takaisin, kun ihmiset voivat asua kotonaan entistä kauemmin. - Pitkien etäisyyksien kunnassa tämä on erittäin hyvä toimintamalli. Tällä keinoin ihmiset voivat asua kotona entistä pidempään, Arja Lamminkangas toteaa. Uusiakin yhteistyömalleja Itellan kanssa on Pudasjärvellä jo mietitty. - Yhtenä mahdollisuutena on pohdittu, voisiko lääkkeiden kuljetusta asiakkaille toteuttaa samalla tavalla. Vielä sitä ei kuitenkaan ole lähdetty kokeilemaan, Lamminkangas kertoo. Raja-aitoja kaadettava Pudasjärvellä on lähdetty ennakkoluulottomasti hakemaan uusia malleja palvelujen tuottamisessa. Muutama vuosi sitten tienpito kilpailutettiin kimpassa Tiehallinnon ja Taivalkosken kunnan kanssa. Tänä keväänä käynnistyi kauppakassi-kokeilu, jossa kaupunki maksaa pienen korvauksen syrjäkylien kauppiaille ostosten toimittamisesta ikääntyneille asiakkaille. - Keväällä lakkasi liikkumasta kolme myymäläautoa. Silloin oli mietittävä, miten pystytään turvaamaan ihmisten asuminen syrjäkylillä, ettei heidän kauppojen karkaamisen takia tarvitsi muuttaa, kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila kertoo. Daavittila rohkaisee toimijoita raja-aitojen kaatoon. Pitkien etäisyyksien alueilla kannattaa tehdä uusia rohkeita avauksia. Eri ammattiryhmien ja ministeriöiden väliset raja-aidat on saatava murrettua. - Järjestimme kolmelle syrjäkylän vanhukselle viikonloppuhoidon. Työvuoron aikana työntekijä käy jokaisen vanhuksen luona kaksi kertaa. Kahden työvuoronsa aikana hän ajaa autolla 400 kilometriä, joten kuinka kauan hän ehtii Fakta Pudasjärven ateriapalvelu asiakkaina sivukylillä asuvat eläkeläiset ateriat valmistaa terveyskeskuksen keittiö ruuat kuljettaa kolme kertaa viikossa Itellan postinjakaja samana päivänä voi tilata useamman aterian ateria sisältää kylmän pääruuan, salaatin, jälkiruuat, voileivän ja levitteen kerran viikossa ruuan lämpötilan tarkastusmittaus aterian tilaus kotipalveluohjaajan kautta hinta asiakkaalle 6,5 euroa/ateria kunkin vanhuksen luona olla? Eikö olisi järkevämpää, että joku kylällä asuva ihminen kävisi auttamassa ja katsomassa, että asiat ovat kunnossa, Daavittila kyselee. Yhtenä esimerkkinä kaupunginjohtaja esittää maatalouslomittajien työpanoksen suuntaamista osin kotipalvelujen sektorille. - Maatalouslomittaja käy aamulla tekemässä 3-4 tuntia töitä, ajaa kotiin välillä ja tulee illalla taas navettaan. Eikö olisi järkevää, että hän tekisi tuon väliajan lähellä lomituspaikkaa pieniä auttamis- ja hoivatöitä? - Näistä asioista on ruvettava puhumaan entistä enemmän ja meidän on yhdessä kaadettava rajaaitoja. Uusista malleista hyötyvät kaikki, mutta pikavoittoja ei saa kukaan, Pudasjärven kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila korostaa. KUVAT: Arto Tulima Pudasjärven kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila rohkaisee kaatamaan ammattien ja ministeriöiden rajaaitoja. Pudasjärvellä on lähdetty ennakkoluulottomasti kehittämään asiakaslähtöisiä, uusia palvelumuotoja, joihin on kumppaniksi haettu kunnan ulkopuolisia toimijoita. Vanhat, totutut tavat toimia on heitetty romukoppaan ja katsottu palveluita uudesta näkökulmasta. Erityisasiantuntija Antti Kuopila Kuntaliitto
Hyväkäs-Sanomat 2010 11 Risto Lauhikari pakkaa aterialaatikot autoon kuljetusta varten, kotipalveluohjaaja Arja Lamminkangas avustaa. Paras-selonteko Erillishankkeiden linjauksia Tarvittaessa jatketaan Suomen Kuntaliiton ja eri ministeriöiden kanssa Pitkien etäisyyksien kuntien-hanketta. Kuntatyö uudistuu Emäntä Tyyne Koivu pakkaa aterioita kuljetuslaatikoihin Kunta-alalle kustannustehokas ja kattava rekrytointiratkaisu Kunta-alan työnantajat saavat oman markkinointi- ja rekrytointikanavan syksyllä 2010, kun Kunta- Rekry.fi avautuu. Verkkosivustolla tuodaan esille kuntatyötä ja sen monipuolista tarjontaa. Verkkopalvelun lisäksi KuntaRekry tarjoaa tie- tojärjestelmän, joka tukee kaikkea henkilöstöhankintaa täyttöluvan hakemisesta rekrytointipäätökseen. Palvelun hankkija on KL-Kuntahankinnat Oy, joten kunnat voivat ottaa sen vaivattomasti käyttöönsä ilman kilpailutusta. KuntaRekry.fi antaa: kanavan valtakunnalliseen, kustannuksiltaan jaettuun markkinointiin ja työnantajakuvan kehittämiseen laajan näkyvyyden avoimille työpaikoille tietojärjestelmän, joka säästää aikaa, henkilöresursseja ja kustannuksia. Kuntapalvelut tarvitsevat tekijöitä myös tulevaisuudessa. Hanki ratkaisun avaimet muutoksen, osaamisen, tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin johtamiseen. Tutustu uudistuvaan kuntatyöhön osoitteissa www.uudistuvakuntatyo. www.kunnat.net/kuntatyo
12 Hyväkäs-Sanomat 2010 ISOverstas kehittää verkko-opetusta kymmenien oppilaitosten rajojen yli ISOverstas-yhteisö on vakuuttunut, että verkostomainen toimintamalli on olennainen osa opetuksen ja oppimisen tulevaisuutta. ISOverstas on valtakunnallinen opetuksen kehittäjä yhteisö, joka tuottaa, jakaa ja ylläpitää verkko-opetuksen palveluja yli 60:een toisen asteen oppilaitokseen. MARKKU JUUSOLA ISOverstaan kolmen huoneen toimisto sijaitse Kuopion keskustassa Vuorikadulla, kaupungin koulutuspalvelukeskuksen neljännessä kerroksessa. Siellä työskentelee neljän hengen työryhmä, joka suunnittelee etäopiskelun palveluja oppilaitoksille. Sadat verkkokurssit ja tuhannet oppimateriaalit puolestaan sijaitsevat muutamalla palvelintietokoneella. Toimiston väki huolehtii verkoston koordinoinnista, koulutuksesta, tietoteknisestä tuesta ja muusta organisoinnista. Muutoin käytännön toimintaan osallistuu muutaman sadan opettajan verkosto, joka tuottaa kursseja ja oppimateriaaleja verkoston eli muiden opettajien ja opiskelijoiden käyttöön. Suurin osa opetustarjonnasta on verkkokursseja. Sen rinnalle on rakentumassa virtuaaliluokkaa hyödyntävä opetustarjonta, jossa myös luokkaopetusta jaetaan reaaliaikaisena tai oppituntitallenteina. Monikerroksista yhteistyötä ja tulevaisuuden toimintamalleja Paras-selonteko - Hyöty ISOverstaassa mukana olemisesta tulee yhdessä tekemisen kautta, tiivistää yhteisön koordinaattori Leena Suonio. Oppilaitokset ja opettajat jakavat omaa osaamistaan, ja voivat toisaalta tarjota opiskelijoilleen aiempaa monipuolisempaa opetusta. Opettajat rohkaistuvat hiljalleen kehittämään ja opiskelemaan uusia opetusmenetelmiä. Myös kokemuksia jaetaan, ja niiden avulla oppilaitokset saavat uutta uskoa omaan selviytymiseensä. - Ammatillinen koulutus vetää nyt hyvin opiskelijoita, jotka haluavat opiskella yhä enemmän yleissivistäviä aineita, muistuttaa Suonio. Toisaalta ammatillisen koulutuksen kursseja on tarjolla lukiolaisille. ISOverstas tukee siis osaltaan toisen asteen yhteistyötä. Verkosto on jo melko iso. Sen hallittu kasvu on Suonion mukaan mahdollista, mutta suurempi laajentuminen edellyttäisi jo työntekijöiden lisäämistä. ISOverstas on laaja valtakunnallinen yhteisö, mutta se tukee osaltaan pienempiä, alueellisia Opetus-, kulttuuri- ja nuorisopalveluita koskevia linjauksia Koordinaattori Leena Suonio arvelee, että ISOverstas-yhteisön avulla opiskelijat, opettajat ja kuntien hallinto oppivat uusia verkostomaisia toimintamalleja. aliverkostoja. Esimerkiksi läntisellä Uudellamaalla on alueverkosto, jolla on omaa opetustarjontaa ja yhteistyötä, ja joka toisaalta on mukana ISOverstaassa. Opetustarjonnan monipuolistamisen lisäksi opettajat ja rehtorit pitävät pelkkää kehittäjäyhteisön jäsenyyttä tärkeänä. He haluavat olla mukana kehityksessä ja kokemusten jakamisessa. Sana verkosto vilahtaa usein Suonion puheessa. Hän pitää selvänä, että verkostomaiset toimintatavat lisääntyvät yhteiskunnassa ja työelämässä. ISOverstaan avulla opiskelijat, opettajat ja kuntien hallinto oppivat uusia Kunnat ja muut esi- ja perusopetuksen järjestäjät lisäävät yhteistyötään palvelujen järjestämisessä. Selvitetään verkko-opetuksen hyödyntämismahdollisuuksia mm. harvaan asutuilla alueilla. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen laadun ja valinnaisuuden turvaamiseksi kehitetään monimuoto- ja verkko-opetusta. Selvitetään mahdollisuudet hyödyntää nykyistä paremmin vapaan sivistystyön oppilaitosten tarjoamia palveluja toisen asteen koulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista jatketaan. Painopistettä suunnataan rakenteiden kehittämisen ohella palvelukyvyn vahvistamiseen sekä asiakas- ja työelämälähtöisyyden lisäämiseen. verkostomaisia toimintamalleja. Yksi avainsanoista on verkostojohtaminen. Jotta verkostomaisesta toiminnasta on hyötyä, pitää siihen oppia. Koulun johto voi auttaa sitä tukemalla ja kannustamalla osaamisen jakamista ja jakamisen kulttuuria oppilaitoksessaan. - Se on myös osaamisen johtamista ja luottamuksen rakentamista, sanoo Suonio. Hankkeiden jatkumosta vakiintuneeksi toiminnaksi ISOverstaan tarina alkaa 1990-luvun lopulta, kun kolme itäsuomalaista aikuislukiota käynnisti etälukiotoiminnan monen muun etäopetusverkoston tavoin yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Hanke laajeni hiljalleen, ja vuosituhannen vaihteessa mukana oli kahdeksan aikuislukiota. Seuraava vaihe oli ISOverkosto, johon liittyi myös päivälukioita ja ammatillisia oppilaitoksia. Vuoteen 2007 mennessä verkosto kattoi lähes kaikki Itä-Suomen toisen asteen oppilaitokset. Hankkeiden sarja muuttui vakiintuneeksi opetuksen kehittäjäverkostoksi vuoden 2008 alussa, ja nimeksi tuli ISOverstas. Samalla verkosto avautui koko maan kattavaksi. Joka kuudes oppilaitos on nyt muualta kuin Itä-Suomesta. Perustamisvuonna 2008 muutamat suuret kaupungit luopuivat verkostosta, koska ne kokivat olevansa omavaraisia, eivätkä siis tarvinneet verkostoa opetustarjontansa tueksi. Myöhemmin isojakin oppilaitoksia on tullut mukaan, koska ne kokevat pääsevänsä mukaan opetuksen kehittämiseen ja yhdessä tekemisen meininkiin - kuten Leena Suonio asian ilmaisee. www.isoverstas.fi ISOverstaan Pohjois-Savon aluekokous Lapinlahden lukiolla lokakuussa 2009, etualalla rehtori Antti Jokikokko. Kuva: Leena Suonio Tärkeitä lukio- ja ammatillisen koulutuksen kehittämiskohteita ovat erityisesti verkko-, etä- ja monimuoto- opetus sekä laaja valtakunnallinen verkkoopetusportaali. Lisäksi tulee panostaa kehittyvän teknologian entistä tasokkaampiin pedagogisiin hyödyntämismahdollisuuksiin kuten myös toisen asteen opetuksen toteuttamiseen ja tarjontaan erilaisissa toimintaympäristöissä. Erityisasiantuntija Lieselotte Eskelinen Kuntaliitto
Hyväkäs-Sanomat 2010 13 Tyrnävän monimuotolukio etsii uusia mahdollisuuksia ja rajoja Fakta - Monimuotolukiosta kiinnostuneita kuntia Pohjois-Suomessa kyllä on, mutta laajennus edellyttäisi lisää opettajia, laitteita ja tiloja, sanoo Tyrnävän monimuotolukion koordinaattori Mika Aalto. ISOverstaan lukuja ja faktoja jäseninä 65 lukiota tai ammatillista oppilaitosta, joista 39 sijaitsee Savossa, 8 Pohjois-Karjalassa, 8 Kainuussa, 7 Uudellamaalla ja 3 Pirkanmaalla. noin 300 lukion ja ammatillisen koulutuksen muokattavaa kurssipohjaa yhteisessä tarjonnassa yli 250 verkkokurssia verkkokurssin tekijälle maksetaan 800 euroa ohjatun verkkokurssin hinta on 115 euroa opiskelijaa kohti, ja maksu menee kurssin tarjoavalle koululle, joka maksaa palkan ohjaavalle opettajalle suosituimpia oppiaineita: englanti, espanja, terveystieto ja äidinkieli virtuaaliluokkakurssin hinta on 140 euroa opiskelijaa kohti noin 3 200 oppimateriaalia eli oppimisaihiota verkoston oppilaitosten opettajien käyttöön toimintaa hallinnoi Kuopion kaupunki yhteistyökumppaneita ovat mm. Joensuun yliopisto, Opetusalan koulutuskeskus Opeko, Kuopion yliopisto, Mediamaisteri (Moodle-oppimisympäristö), Opetushallitus, Itä-Suomen aikuislukioverkko ja kustannusosakeyhtiö Otava. ISOverstaan jäsenyys tarjoaa Kehittäjäyhteisön ja täydennyskoulutusta: palveluportaali www.isoverstas.fi Verkko-opetustarjonnan: jakelujärjestelmä eli mahdollisuus tarjota kursseja sekä Opetustarjonnan kokoaminen ja kehittäminen Virtuaaliluokkapalvelut: samanaikaisopetus, opetustallenteet ja kokouspalvelut Moodle-oppimisympäristön Verkkosisältöjä opetukseen Jäsenmaksut Opiskelijoita yhteensä Jäsenmaksu euroa/vuosi 50 1 500 51 100 2 500 101 300 3 500 301 500 4 500 501 700 5 500 701 1000 7 000 1001 2000 8 500 2001 4000 10 000 4001 15 000 Tyrnävän monimuotolukiossa on ollut aikomuksena laajentaa peruskoulun kursseihin syksyllä 2009. Muistakin suunnitelmista ja mahdollisuuksista kertoo monimuotolukion koordinaattori Mika Aalto. Aloititteko ja miten se on toteutettu? Millaisia peruskoulun kursseja on tarjottu ja mille luokka-asteille? - Tyrnävän Kuulammen koulun 9. luokan opiskelijoille tarjottiin keväällä 2009 valinnaisena Filosofi - aa, psykologiaa ja elämänkatsomustietoa -kurssi, joka nimensä mukaisesti antaa maistiaisia oppiaineista, joita yläluokilla ei vielä yleensä opiskella. Kurssin valitsi 17 peruskoululaista. - Kokemukset ovat olleet myönteisiä. Kurssi on toteutettu kontaktiopetuksena videoneuvottelulaitteistojen avulla: opettaja Siru Törnroos on ollut Oulun Lyseon lukiolla ja opiskelijat omalla koulullaan Tyrnävällä. - Opettaja on käynyt pariin otteeseen tapaamassa tyrnäväläisiä oppilaita, sillä lähikontaktin saaminen on tärkeä tutustumisen, opiskelumotivaation ja sitouttamisen kannalta. Opetusministeriö on pyytänyt Oulun kaupungilta selvitystä lukio-opetuksen antamisesta toisessa kunnassa. Mikä on tilanne nyt? Onko asia sovittu ja kunnossa? - Opetusministeriön selvitys on vielä keskeneräinen, ja myös Opetushallitus on antamassa asiasta lausuntonsa. Tämänkaltainen toiminta on sen verran nuorta ja vähäistä, että selvien pelisääntöjen luominen ja niistä sopiminen on kaikkien etu - myös etäopetuksen kehittämisen kannalta. Monimuotolukio toimii myös Ylikiimingissä. Onko näköpiirissä toiminnan laajennusta muihin kuntiin? - Tällä hetkellä ei ole mitään varmaa suunnitelma toiminnan laajentamisesta, monenmoista kiinnostusta kyllä on ollut. Yksi mahdollisuus on, että monimuotolukion kurssitarjontaa avataan muille Oulun seudun lukioille. Näin on mahdollista kasvattaa valinnaiskurssien opetusryhmien kokoa ja samalla pienentää opiskelijakohtaisia kustannuksia. Vaikuttaako Oulun seudun mahdollinen kuntaliitos toimintaanne? - Kuntaliitos - mahdollinen sellainen - antaa paremmat mahdollisuudet myös tämänkaltaiseen kurssien tarjoamiseen muillekin lukioille. Kuinka laajaksi tämä toimintamalli voi kasvaa? - Rajat ovat samat kuin perinteisessä lukiossa. Jos useammat sadat nuoret haluaisivat suorittaa koko lukion, joutuisivat koulun hallinto ja tukipalvelut kovalle koetukselle. Yksittäisten opetusryhmien kokokaan ei voi nousta suuremmaksi kuin tavanomaisessa opetuksessa, joten pelkkien opetuskustannusten osalta toteutustapa ei ole edullisempi. - Monimuotolukion toiminnan laajentaminen mahdollista, mutta koska opetusryhmien koolla on rajansa, tarkoittaisi laajentaminen opettajien määrän lisäystä ja myös laite- ja tilainvestointeja. Mukaan tulemisesta kiinnostuneita kuntia Pohjois- Suomessa kyllä on, sillä jo olemassa olevat tavanomaiset lukiot ovat vaarassa ikäluokkien pienentymisen myötä. Paljonko opetus maksaa Tyrnävälle lukuvuodessa? Mistä kulut muodostuvat? - Pelkkä opetus ei Tyrnävälle maksa kovinkaan paljon vuodessa. Vuonna 2008 Oulun kaupunki laskutti Tyrnävän kuntaa noin 18 000 eurolla. Oulu saa lukiolaisista normaalin valtionosuuden. - Tyrnävän kunnalle kuluja tulee lisäksi opiskelijoiden ruokailusta, koulukyydeistä, tiloista ja laitteista noin 70 000 euroa. Kulut vaihtelevat vuosittain sen mukaan, onko tiloihin tehty kalusto- tai laiteinvestointeja. Kaikki lukion kulut Tyrnävän kunnalle ovat siis alle satatuhatta vuodessa. Opiskelijoita on Tyrnävällä tällä haavaa hiukan yli 40, Ylikiimingissä 30.
14 Hyväkäs-Sanomat 2010 Tuottavuuden vaade muokkaa kouluverkkoa Joensuussa Millaiseksi muotoutuu Joensuun kouluverkko seuraavan kuuden vuoden aikana? Kaupungin talous ja vuoteen 2015 saakka vähenevä oppilasmäärä pakottavat etsimään ratkaisuja. Talous- ja strategiayksikkö painottaa vastauksien hakemista kuntalaisen näkökulmasta. ANNA-MARI TYYRILÄ Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran liittyminen Joensuuhun 2005 sekä Pyhäselän ja Enon kuntien liitokset 2009 lähes 30- kertaisti kaupungin pintaalan. Asukasluku kohosi yli 72 500:n. Kaupungin heikentynyt talous ja muuttuva väestörakenne ovat pakottaneet etsimään säästöjä ja tarkastelemaan palvelurakennetta. - Teemme parhaillaan palveluverkkosuunnitelmaa, jossa käydään läpi kaikki kiinteät toimipaikat. Kuntaliitosvaiheessa kokonaisuutta ei tarkasteltu, talous- ja strategiajohtaja Risto Väänänen kertoo. Olemassa olevien palvelujen Väänänen luonnehtii syntyneen lähinnä satunnaisesti. Lisäksi palvelut ovat sektoroituneet, ja jokaisella hallinnonalalla on omat tilansa. - Tilamäärä ovat saatava vähenemään ja palvelut toimimaan eri tavalla. Sektorikohtaisen palvelumallin tilalle on suunniteltu alueellista johtoa, ja osaaminen tulisi eri toimialoilta. Viimeisimmässä kuntaliitossopimuksessa varattiin 415 000 euroa ns. tuottavuusrahaa. Hallintokunnat voivat hakea varoja omiin kehittämishankkeisiinsa. - Usein yksiköillä ei ole rahaa esimerkiksi selvityksien tekemiseen. Me autamme heitä kynnyksen Hankala palapeli yli, ja käytäntö on osoittautunut toimivaksi, Väänänen sanoo. Joulukuun alussa tuottavuusrahasta oli käytetty 240 000 euroa. - Rahaa käytetään jatkossa mm. kouluverkkoselvityksen seuraavaan vaiheeseen, suunnittelujohtaja Jere Penttilä täsmentää. Jo ennen palveluverkon suunnittelun käynnistymistä kaupungissa oli aloitettu tuottavuuden talouskuuri. Vuosina 2009-2011 tuottavuutta parannetaan 4,5 miljoonalla eurolla. Koulutoimen osuus on noin 1,4 miljoonaa euroa. - Peruskouluikäisten osuus vähenee meillä 400-500:lla viiden vuoden aikana. On pakko reagoida, sillä koululaisten repuissa lähtee valtionosuuksia noina vuosina noin neljä miljoonaa, Väänänen toteaa. Kouluverkon karsiminen on edessä. - Vuositasolla palapeli on hankala, koska oppilaita vähenee sieltä täältä. Tulevaisuuteen katsomisen pitää olla suunnitelmallista, on yritettävä pysyä oppilasmäärän vähenemisen mukana, Penttilä lisää. Väänänen kyseenalaistaakin, onko koulupuolella edes kyse tuottavuuden parantamisesta. Jos opettajien vakansseja tai tiloja ei pystytä vähentämään oppilasmäärän alenemisen Joensuun kaupungin suunnittelujohtaja Jere Penttilä (vas.) ja talous- ja strategiajohtaja Risto Väänänen miettivät, voisivatko koulutiloja käyttää lisäksi myös päivähoito, esiopetus ja nuorisotoimi. Tällöin tilat olisivat tehokkaammassa käytössä. suhteessa, kyse on päinvastaisesta ilmiöstä. Palveluverkkosuunnitelmassa käydään läpi myös kouluverkko. Pyhäselän ja Enon kuntaliitossopimukseen kirjattiin, mitkä koulut tulevat säilymään. - Sen tiedämme, että koulujen lakkauttamisista syntyy kiistatta säästöä. Ensimmäisen tuottavuusohjelman 1,4 miljoonasta 1,1 miljoonaa kertyy opettajien palkoista ja loput tilojen kustannuksista, Väänänen kertoo. Toisaalta kaupunki miettii, kuinka saada säilyvien koulujen tilat tehokkaampaan käyttöön. Voisivatko tiloja käyttää päivähoito, esiopetus ja nuorisotoimi, ehkä kansalaisopisto ja kyläläisetkin? Laatu, ei määrä Tuottavuusohjelma 1 ei jäänyt viimeiseksi, sillä tulevan kevättalven aikana toimialojen tulee antaa esityksensä tuottavuusohjelma 2:een. Taloutta on kiristettävä pudonneen tulopohjan vuoksi. - Virkamiesten kesken on olemassa yhteinen näkemys, että viiden miljoonan euron tavoite on mahdollista toteuttaa. Eli näiden kahden ohjelman säästötavoite on yhdeksän miljoonaa, joka vastaa yhtä tuloveroprosenttia, Penttilä summaa. Koulupuolen tuottavuustavoite on 1,5 miljoonaa euroa vuosina 2011-2015. Entä kuinka mitata opetustoimen tuottavuutta? Virkamiehet myöntävät aiheen hankalaksi. - Julkisen puolen mittarit ovat hankalia, ja usein mitataan vääriä asioita. Mietimmekin 20 suurimman kaupungin yhteisessä hankkeessa, millaisia mittareita olisi mahdollista käyttää, Penttilä sanoo. Se Joensuussa on ainakin opittu, ettei tuotta- vuutta voi mitata neliöitä per oppilas asteikolla. Joensuussa tehtiin tällainen vertailu, eikä se johtanut mihinkään. - Vertailussa on otettava huomioon laatu kuntalaisen näkökulmasta. Tärkeää on, kuinka lapsi oppii, ei koulujen määrä, Penttilä korostaa. KUVAT: Pentti Potkonen Paras-selonteko Tuottavuuden paranemista ja menojen kasvun hillintää koskevia linjauksia 20 suurimman kaupungin kanssa käynnistettyä tuottavuusohjelmatyötä toteutetaan ministeriöiden ja kuntien yhteistyönä. Kokemuksia hyödynnetään muille kunnille, kuntayhtymille ja palvelujen tuottajilleannettavassa tuottavuusohjelman laadintaohjeessa. Arvioidaan ennen uudistuksen voimassaolon päättymistä, kun riittävät seurantatiedot ovat käytettävissä, kuntajaon muutosten ja palvelurakenteiden uudistumisen vaikutuksia tuottavuuskehitykseen ja menojen kasvun hillintään.
Hyväkäs-Sanomat 2010 15 Svensk resumé I Sastamala samkommun för grundtrygghet har man tid att tänka MATTI WACKLIN Samkommunen för grundtrygghet i Sastamala tar fram nya modeller för hälso- och sjukvården. Personalens idémöten tas på allvar och kunderna blir hörda. Den rehabiliteringsfokuserade satsningen förorsakar redan trängsel i ålderdomshemmets gym och erfarenheterna av externa mentorer för cheferna är goda. Maarit Sihvonen, direktör för samkommunen, sammanfattar principerna för god praxis i två begrepp, nämligen samarbete och beaktande av invånarnas behov. Ett gott exempel är patienter som återhämtar sig efter att en ledprotesoperation. Tidiga- De goda idéer som förs fram vid idékläckningen ska man snabbt gå in för att införa. Gör man inte det, är idékläckningen onödig, säger direktör Maarit Sihvonen. re överfördes patienterna från det opererande sjukhuset Coxa till Vammala kretssjukhus. Numera åker de direkt hem efter operationen och där hjälper en närstående, vän eller kamrat med det praktiska efter att ha utbildats på en gruppsammankomst som ordnats av samkommunen eller kretssjukhuset. Sihvonen anser att erfarenheterna av de månatliga mötena för idékläckning är goda. Det kommer överraskande många sådana idéer som kan förbättra resultatet. Också de anställda får sina röster hörda i ledningsgruppen, och det är inte endast fråga om formellt informationsmottagande. Varje medlem i samkommunens ledningsgrupp har sin egen mentor som arbetar inom den privata sektorn. Samarbetet har burit frukt. Utöver mångsidiga kunskaper ger det oss fräscha, utomstående perspektiv på vårt sätt att Postutdelaren i Pudasjärvi för mat till åldringar och pensionärer i avsides byar PEKKA MOLIIS I Pudasjärvi forslas numera matportioner till åldringar och pensionärer i avsides byar i postutdelarens bil. Itellas och staden Pudasjärvis samarbete inleddes hösten 2008. Initiativtagare var Itella som hade erfarenheter av liknande verksamhet i Taivalkoski och Kuhmo. Verksamheten frigjorde hemvårdsresurser för annat arbete, berättar hemtjänstledare Arja Lamminkangas. Man inledde verksamheten med knappt tio kunder, men när man hösten 2009 efter ett års försök beslutade att servicen blir bestående omfattade den redan 26 kunder. En del mottagare får flera måltider per dag. Till de kunder som bor längst bort från kommuncentrumet är vägen 50 60 kilometer. Måltiderna tillreds, fryses ned och packas i hälsocentralens kök. Postutdelaren avhämtar måltiderna från köket och kör dem hem till kunderna i samband med postutdelningen. Kunden betalar 6,50 euro per måltid. Det räcker inte riktigt till för att täcka kostnaderna, utan kommunen kompenserar tjänsten med en liten insats. De gemensamma euron som satsats i måltidstjänster återbetalar sig när människor kan bo hemma längre än förut. I Pudasjärvi har man funderat på nya samarbetslösningar med Itella, närmare bestämt transport av läkemedel till Pudasjärvis stadsdirektör Kaarina Daavittila: Bryt ner skiljemurarna mellan olika yrkesgrupper och ministerier! Återhämtning i Pelloekonomin genom koncentration ANNA-MAIJA GRUBER Till följd av sin svåra ekonomiska situation hörde Pello till de så kallade kriskommunerna ännu för några år sedan. Med hjälp av hårt arbete och ändringar i statsbidragssystemet drog sig kommunen upp ur kärret, och det senaste bokslutet visade överskott. År 2007 utarbetade vi ett program för balansering av ekonomin som sedan uppdaterades år 2008. Vi gick igenom programmet också med fi nansministeriet, som konstaterade att åtgärderna går i rätt riktning, säger kommundirektör Tapani Melaluoto. Vi har gjort inbesparingar uttryckligen genom att koncentrera och effektivera verksamheter, konstaterar Melaluoto. Den grundläggande utbildningen har samlats i ett moderniserat skolcentrum som rymmer både låg- och högstadieskolan. Flertalet av de små byskolorna har dragits in. Måltidstjänsterna får vi från ett centralkök. Fastighetskostnaderna har vi fått ned med hjälp av en fastighetsstrategi som stakar ut linjerna för vilka verksamheter fastigheterna lämpar sig för. Fastighetsbeståndet har skurits ned kraftigt, en del av fastigheterna har sålts. Åtgärderna har också gällt social-, hälso- och sjukvården; verksamheten vid hälsocentralerna har effektiverats genom att leda. Nästa vår utvidgas mentorsverksamheten till mellancheferna. Utbildning ger man inte avkall på, inte ens under ekonomiskt kärva tider. I utbildningen deltar både samkommunens ledningsgrupp och den övriga personalen. BILD: Juho Paavola kunderna. Försöket shoppingkasse inleddes i våras. Staden betalar en liten ersättning till köpmännen i de avsides byarna för hemtransporten till äldre kunder. BILD: Arto Tulima bygga nya enheter bland annat för patienter som behöver rehabilitering eller specialomsorger. Av underskottet i Pellos ekonomi saknas ännu täckning för cirka 1,7 miljoner euro. Melaluoto tror emellertid att summan reduceras till under en miljon euro under år 2010. Ekonomin borde vara i balans senast år 2012. Det överskott på knappa 300 000 euro som ställts upp som mål för år 2009 kommer att överskridas. Återhämtning i Pelloekonomin genom koncentration ANNA-MAIJA GRUBER Till följd av sin svåra ekonomiska situation hörde Pello till de så kallade kriskommunerna ännu för några år sedan. Med hjälp av hårt arbete och ändringar i statsbidragssystemet drog sig kommunen upp ur kärret, och det senaste bokslutet visade överskott. År 2007 utarbetade vi ett program för balansering av ekonomin som sedan uppdaterades år 2008. Vi gick igenom programmet också med fi nansministeriet, som konstaterade att åtgärderna går i rätt riktning, säger kommundirektör Tapani Melaluoto. Vi har gjort inbesparingar uttryckligen genom att koncentrera och effektivera verksamheter, konstaterar Melaluoto. Den grundläggande utbildningen har samlats i ett moderniserat skolcentrum som rymmer både låg- och högstadieskolan. Flertalet av de små ISOverstas utvecklar undervisningen på webben över gränserna för tiotals läroanstalter MARKKU JUUSOLA De som engagerat sig i ISOverstas är övertygade om att nätverksamarbetsmodellen är en viktig del av undervisningen och lärandet i framtiden. ISOverstas är en sammanslutning som utvecklar undervisningen på riksplanet och producerar, förmedlar och upprätthåller tjänster inom webbundervisningen för över 60 läroanstalter på andra stadiet. ISOverstas trerumskontor är beläget på Vuorikatu i centrum av Kuopio, i fjärde våningen av stadens centrum för skoltjänster. De anställda tar hand om nätverkskoordineringen, undervisningen, det datatekniska stödet och annan organisationsverksamhet. I det praktiska arbetet deltar därtill ett nätverk av några hundra lärare, som tar fram kurser och material för nätverkets övriga lärare och studerande. Nyttan av att delta i byskolorna har dragits in. Måltidstjänsterna får vi från ett centralkök. Fastighetskostnaderna har vi fått ned med hjälp av en fastighetsstrategi som stakar ut linjerna för vilka verksamheter fastigheterna lämpar sig för. Fastighetsbeståndet har skurits ned kraftigt, en del av fastigheterna har sålts. Åtgärderna har också gällt social-, hälso- och sjukvården; verksamheten vid hälsocentralerna har effektiverats genom att bygga nya enheter bland annat för patienter som behöver rehabilitering eller specialomsorger. Av underskottet i Pellos ekonomi saknas ännu täckning för cirka 1,7 miljoner euro. Melaluoto tror emellertid att summan reduceras till under en miljon euro under år 2010. Ekonomin borde vara i balans senast år 2012. Det överskott på knappa 300 000 euro som ställts upp som mål för år 2009 kommer att överskridas. ISOverstas kommer från samarbetet, sammanfattar Leena Suonio, som är koordinator för ISOverstas. Läroanstalterna och lärarna delar med sig av sitt kunnande och kan därigenom erbjuda sina studerande mångsidigare undervisning än tidigare. Lärarna fattar småningom mod och börjar utarbeta och studera nya metoder för undervisning. ISOverstas är en omfattande sammanslutning på riksnivå, men den stödjer också mindre, regionala undernätverk. I västra Nyland fi nns det exempelvis ett regionalt nätverk som bygger på eget undervisningsutbud och samarbete, men som också är med i ISOverstas. Det är viktigt att skapa ett mångsidigare undervisningsutbud anser lärare och rektorer, men viktigt är därtill blotta medlemskapet i utvecklingssammanslutningen. De vill vara med i utvecklingen och erfarenhetsutbytet. www.isoverstas.fi
16 Hyväkäs-Sanomat 2010 Ideoita ja työkaluja tulevaisuuden kunnan rakentamiseen Manse mallillaan Tampereen mallin arviointi ja palveluinnovaatiot Tilausnumero 509279. Hinta 25 euroa. Kaupunkien näkemys tuottavuutta kohottavista toimista Kaupunkien tuottavuusyhteyshenkilöverkosto Tilausnumero 509281. Hinta 20 euroa. MANSE MALLILLAAN TAMPEREEN MALLIN ARVIOINTI JA PALVELUINNOVAATIOT Jari Stenvall, Jenni Airaksinen Manse mallillaan Tampereen mallin arviointi ja palveluinnovaatiot Kaupunkien näkemys tuottavuutta kohottavista toimista Kaupunkien tuottavuusyhteyshenkilöverkosto Acta nro 211 Helsingin palvelupisteet samalla kartalla netissä Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka Tilausnumero 509283. Hinta 25 euroa. SUURTEN KAUPUNKIEN TULEVAISUUS JA TULEVAISUUDEN KAUPUNKIPOLITIIKKA Santtu von Bruun, Torsti Kirvelä Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka www.kunnat.net/kirjakauppa Acta nro 212 Kuvassa näkyvät sinisinä täplinä kaikki Helsingin 439 avohoidon toimipistettä. Verkossa toimiva palvelukartta sai marraskuussa Helsingin kaupunginjohtajan Vuoden saavutus -palkinnon. Palvelukarttaan on koottu yhteen kaikki kaupungin toimipiste- ja palvelutiedot. Kilpailun raati perusteli valintaansa seuraavasti: - Helsingin palvelukartta tarjoaa uudenlaisen näkökulman kaupunkiin ja auttaa niin kuntalaista kuin kaupungissa vierailevaakin näkemään Helsingin yhtenäisenä alueena. Tätä voi- daan hyödyntää myös palvelujen tarjonnassa, jolloin palvelujen löydettävyys ja saatavuus helpottuvat. - Koska Helsingin palvelukartta hyödyntää myös sosiaalisesta mediasta tuttuja elementtejä asiakasnäkökulman huomioonottamisessa ja palvelun kehittämisessä, tarjoaa se liki rajattomat mahdollisuudet palvelun laajentamiseen, tiedon syventämiseen ja vaikkapa asiakkaiden profi lointiin. Kartalle voi hakea palveluita avainsanoilla, osoitteella, postinumerolla, kaupunginosalla, pienkaupunginosalla ja etäisyyshaulla. Jatkossa kartalle on tarkoitus tuoda myös Helsingin tapahtumia. Helsingin palvelukartta on herättänyt huomiota myös ulkomailla. Palvelukartta pääsi fi nalistien joukkoon European egovernment Awards 2009 - kilpailussa, sarjassa egovernment empowering citizens. http://www.hel.fi /palvelukartta/ Kotkan-Haminan seutu, Espoo ja Salo parhaita kuntamarkkinoijia Kuntamarkkinoinnin SMkilpailun 2008 voitot menivät Kotkan-Haminan seudulle, Espooseen ja Saloon. Koko kilpailun pääpalkinnon, 50 000 euron arvoisen kampanjan, voitti kilpailukykysarjassa kisannut Cursor Oy eli Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö. Menestystä muutoksesta SummaRun - nimisessä voittajatyössä on pureuduttu metsäteollisuuden rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseen Kotkan-Haminan seudulla. Matkailusarjan voiton toi viime kesänä avatun Merikeskus Vellamon lanseerauskampanja. Tuomariston mukaan Vellamo on raikas, huumorilla maustettu ja hyvin toteutettu projekti. Kohteen museollisia piirteitä markkinoidaan mukavasti kokonaisuutena, ei pelkästään museona. Tuomaristo kiitti erityisesti sitä, että Venäjällä piilevä potentiaali ja varsinkin Pietarin alue on huomioitu markkinoinnissa. Rekrytointisarjassa parhaaksi palkittiin Espoon kaupungin rekrytointipalvelut kampanjastaan espoonrekry.fi Kun onneasi etsit. Tuomaristo totesi kampanjn olevan ammattimaista ja vakuuttavaa työnantajakuvan ja rekrytoinnin kehittämistä, joka hakee vertaistaan kuntasektorilla. Halutun mielikuvan rakentaminen vaatii aikaa, joten tuomaristo toivoo Espoolta pitkäjänteistä rakentamista myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Vuoden markkinointituotteeksi valittiin uuden Salon kaupungin Syntynyt Salossa 2009 -body. Uuden Salon kaupungin syntymää haluttiin juhlistaa ihmisläheisellä, symbolisella tavalla. Salolaisvauvoille lahjoitettava Syntynyt Salossa -vauvabody on osa uuden Salon kaupungin lanseerausta. Tuomariston mielestä vauvoille jaettava body on lämminhenkinen idea, jolla sitoutetaan uusi Salo - ajatteluun ja vahvistetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhteistyölle kehuja, pitkäjänteisyys toiveena Tuomariston mukaan tämän vuoden kilpailussa oli erityisen positiivista se, että etenkin voittajatöissä oli toteutettu esimerkillistä markkinointia koko kunta- ja seutumarkkinoinnin näkökulmasta. Tuomaristo kiitteli myös kunta- ja maakuntarajat ylittävää yhteistyötä, mitä oli toteutettu useassa kilpailutyössä. Markkinoinnin tulosten seurannassa olisi monella kuitenkin vielä parantamisen varaa. Lisäksi tuomaristo toivoi kunnilta ja seuduilta pitkäjänteisempää markkinointia. Hankerahoituksella tehtävät markkinointikampanjat ja -toimenpiteet tahtovat usein lopahtaa hankerahoituksen loppuessa. Kilpailuun ilmoitettiin yhteensä 34 työtä. Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailun tavoitteena on kehittää markkinointiosaamista kunta-alalla nostamalla esille kunta- ja seutumarkkinoinnin hyviä käytäntöjä ja tuloksellista markkinointia sekä esimerkillistä kunnan työnantajakuvan kehittämistä. Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailun järjestävät kunta- ja seutumarkkinoinnin kehittämistyötä tekevät järjestöt: Suomen Kuntaliitto, Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry sekä Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistys SUOMA ry. Kilpailu on osa Piiri-hanketta, joka on avoin ja maksuton yhteistyö- ja kehittämisverkosto kuntien, seutujen ja alueiden markkinointiosaamisen vahvistamiseksi. Palkinnot jaettiin Piiri-tapahtumassa Vantaalla toukokuussa. Tulokset löytyvät Piiri-hankkeen kotisivuilta, samoin osallistumisohjeet vuoden 2010 kilpailuun, jonka ilmoittautumisaika päättyy 15.3.2010. www.piiri.info