Tilinpäätös 2013 Valtuuston hyväksymä 9.6.2014
Vuosi 2013 oli kunnissa monien selvitysten ja lausuntojen vuosi. Epävarmuus tulevista uudistuksista jatkuu, mutta silti Pirkkalassa on jatkettu aktiivisesti työtä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoden 2014 tammikuussa julkaistu riippumattoman yrityksen tekemä tutkimus kuntapalveluista kertoi, että Pirkkalassa on maan toiseksi parhaat kuntapalvelut. Tulos on hieno ja kiitos siitä kuuluu niin asukkaille, luottamushenkilöille kuin työntekijöillekin. Kulunut vuosi oli uuden valtuuston ensimmäinen vuosi ja päätöksenteossa oli monia merkittäviä asioita. Kuntastrategia päivitettiin ja valtuusto hyväksyi joulukuussa Parempien palvelujen koti kuntastrategian vuosille 2014 2018. Pirkkala haluaa jatkossakin olla elinvoimainen, aktiivisesti asukkaiden ja elinympäristön hyvinvointia kehittävä kunta, joka rohkeasti uudistaa kunnallisia toimintatapoja. Meidän on huolehdittava työpaikkojen syntymisestä ja työllisyydenhoidosta, asukaslähtöisyydestä ja palvelutarjonnasta sekä maankäytön ja asumisen kehittymisestä samalla kun kuntien taloudessa riittää haasteita. Valtuusto hyväksyi myös Pirkkalan taajamaosayleiskaavan 2020. Muita tärkeitä kaava-asioita ovat olleet esimerkiksi keskustan kehittämishanke kunnanviraston korttelissa ja Linnakallion alueella elinkeinotonttien kaavoitus. Pitkästä aikaa saatiin hakuun myös kunnan omakotitontteja Ratsutilan alueella. Kaavoituskatsauksessa 2013 osoitettiin Kurikan alueelle uusi asemakaavoituskohde pientaloasuntorakentamiselle. Vuoden 2013 aikana Tampereen kaupunkiseudun elinvoima selvitystä työstettiin monella eri rintamalla. Työ on valmistunut alkuvuodesta 2014. Valtuusto tekee ratkaisuja työn jatkumisesta kevään 2014 aikana. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja siihen liittyvät lainsäädännön muutosesitykset ovat tuoneet myös haasteita vuoden 2013 aikana. Yksi suurimmista haasteista on liittynyt yhteistoiminta-alueen jatkomahdollisuuksiin. Pirkkalan ja Vesilahden kuntien muodostaman sosiaali- ja terveystoimen yhteystoiminta-alueen ensimmäinen toimintavuosi on takana. Hyvin alkanutta yhteistyötä on hyvä jatkaa. Samoin kansalaisopistotoiminta Nokian vastuulla olevassa Pirkan opistossa käynnistyi vuoden 2013 alusta. Tulokset näistä kuntien yhteistoiminnoista ovat positiivisia. Tilinpäätös muodostui huomattavasti talousarviota paremmaksi. Vaikutuksensa on verotulojen tilitysteknisellä muutoksella ja Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymän purkamisesta saadulla satunnaisella kirjanpidollisella tulolla, mutta myös toimintakulut olivat ennakoitua pienemmät. Vuoden 2013 talousarvion onnistuminen ei kuitenkaan anna merkittävää taloudellista liikkumavaraa tuleville vuosille. Vuonna 2013 euromääräisesti suurimmat investoinnit kohdistuivat kunnallistekniikan rakentamiseen, johon käytettiin yli 7 miljoonaa euroa. Talouden tunnusluvut paranivat edellisvuoteen verrattuna kautta linjan ja asukaskohtainen lainakanta pysyi vuoden 2012 tasolla eli noin 2.400 eurossa. Kuntien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan se on nyt kaikkien kuntien keskiarvon alapuolella. Valtion kunnille kohdistamat taloudelliset paineet luovat myös tuleville vuosille suuria taloudellisia haasteita (mm. valtionosuusuudistus, lisääntyvät tehtävät ja vastuut). Haluan kiittää kaikkia yhteistyötahoja ja kuntalaisia sekä henkilöstöä onnistuneesta ja antoisasta vuodesta 2013. Helena Rissanen Pormestari
Pirkkalan kunta Tilinpäätös 2013 Toimintakertomus... 1 Säädösperusta... 1 Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa... 2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 2 Talouden kehitys... 9 Olennaiset muutokset Pirkkalan kunnan toiminnassa ja taloudessa... 10 Arvio tulevasta kehityksestä... 14 Henkilöstö... 14 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä... 14 Ympäristötekijät... 15 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 16 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 18 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 18 Toiminnan rahoitus... 20 Rahoitusasema ja sen muutokset... 22 Kokonaistulot ja menot... 25 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 26 Pirkkalan kunnan konsernirakenne... 26 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 26 Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 26 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 27 Konsernilaskelmat ja niiden tunnusluvut... 28 Tilikauden tuloksen käsittely... 32 Talousarvion toteutuminen...33 Käyttötalous... 34 Keskusvaalilautakunta... 34 Tarkastuslautakunta... 35 Kunnanhallitus... 37 Ympäristölautakunta... 47 Perusturvalautakunta... 51 Sivistyslautakunta... 67 Tekninen lautakunta... 81 Tuloslaskelma... 93 Verotulot... 94 Valtionosuudet... 94 Investoinnit... 95 Rahoituslaskelma... 105 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailusta... 106
Pirkkalan kunta Tilinpäätös 2013 Tilinpäätöslaskelmat... 107 Tuloslaskelma... 107 Tase... 108 Rahoituslaskelma... 110 Konsernituloslaskelma... 111 Konsernitase... 112 Konsernin rahoituslaskelma... 114 Tilinpäätöksen liitetiedot... 115 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 115 Kunnan tilinpäätöstä koskevat liitetiedot... 115 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 116 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 117 Tasetta koskevat liitetiedot... 120 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 120 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 123 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 126 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 128 Eriytetyt tilinpäätökset... 129 Vesihuoltolaitosta koskevat laskelmat... 129 Luettelot ja selvitykset... 132 Luettelo kirjanpitokirjoista ja selvitys kirjanpidon säilytyksestä... 132 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä... 133
Toimintakertomus Kuntalaki, kirjanpitolaki ja asetus ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeet ja lausunnot säätelevät kunnan tilinpäätöksen laatimista ja sisältöä. Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahoituksesta. Tuloslaskelmaa, tasetta, rahoituslaskelmaa ja liitetietoja koskevista pakottavista säännöksistä voidaan kirjanpitolain ja asetuksen mukaan poiketa vain kirjanpitolautakunnan kuntajaoston päätöksellä. Väärään tilinpäätökseen liittyy rangaistus- ja vahingonkorvaus vastuu. Yleisiä tilinpäätösperiaatteita ovat oletus toiminnan jatkuvuudesta, johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen, sisältöpainotteisuus varovaisuuden periaate, tasejatkuvuuden periaate, suoriteperusteisuus ja erillisarvostusta koskeva periaate. Mainituista periaatteista saa poiketa, kun poikkeaminen perustuu lakiin tai lain nojalla annettuun muuhun säännökseen tai määräykseen. Poikkeamisesta on tehtävä selkoa liitetietona. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös sekä luovutettava tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. 1
Toimintakertomus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Pirkkalan ja Vesilahden kuntien sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa 1.1.2013. Palvelujen järjestämisestä ja yhteistoiminnan hallinnosta vastaa Pirkkalan kunta. Yhteistoiminta on osa Pirkkalan kunnan toimintaa ja taloutta. Yhteisenä toimielimenä toimii perusturvalautakunta, joka toimii Pirkkalan kunnan organisaatiossa, valtuuston ja hallituksen alaisena. Perusturvalautakunnassa on kahdeksan jäsentä Pirkkalasta ja kolme jäsentä Vesilahdelta. Pirkkalan ja Lempäälän kuntien ja Nokian kaupungin kansalaisopistotoiminta yhdistettiin 1.1.2013 Nokian kaupungin vastuulla toimivaksi Pirkan opistoksi. Yhteistoimintasopimuksessa on edellä mainittujen kuntien lisäksi mukana Vesilahden kunta. Pirkkalan kunnalla on kaksi edustajaa yhteisenä toimielimenä toimivassa Nokian kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunnassa päätettäessä kansalaisopiston asioista. Pirkkalan kunnan toimielimissä tapahtui 1.1.2013 alkaen muutoksia. Sivistyslautakunta korvasi aiemmat kasvatus- ja opetus-, kirjasto- ja kulttuuri- ja liikunta- ja nuorisolautakunnan. Maaseutulautakunta lakkautettiin ja maaseutuasiat ovat kunnanhallituksen alaista toimintaa. Ympäristöterveydenhuollon vastuualue siirtyi perusturvaosastolle hallinto-osastolta ympäristölautakunnan alaisuudesta. Perusturvalautakunnan alaisuuteen perustettiin ympäristöterveydenhuollon asioista päättävä ympäristöterveydenhuollon jaosto. 2
3 Toimintakertomus
Toimintakertomus Valtuusto toimikausi 2013 2016 Puolue Paikat KOK 15 SDP 11 VIHR 6 PS 4 KESK 3 VAS 3 KD 1 43 Varsinaiset jäsenet 2013 Skogberg Pertti pj Vainio Aki I vpj Merikoski Riku I vpj Ristimäki-Anttila Jaana II vpj Aalto Harri Aalto Maija Ahola Ritva Hakkarainen Mika Heikkilä Mervi Hoikkala Teppo Hovilehto-Aunela Liisa Hyttinen Juha Jartti Pirkko Jarva Marko Jukarainen Pirjo Karppanen Jouko Kivelä Pirjo Kuoppa Mikko Kärki Armi Lammi Vesa Lehtinen Raimo Lehtinen Rauno KOK VIHR (21.10.2013 asti) VIHR (21.10.2013 alk.) PS VAS KOK SDP KOK SDP VIHR SDP KOK KOK KOK VIHR (sit.) SDP KOK VAS PS KOK SDP VAS Litmanen Merja Naskali Raili Orpana Seppo Pajunen Sirpa Palmroth Anne Palola Sami Rautionmaa Niilo Riihimäki Heikki Rinneaho Arja Rissanen Helena Routamaa Hannu Ruusunoksa Marko Saksala Antero Salomaa Ilona Savilahti Elina Seppänen Mika Talasmäki Kari Tammi Jukka Veltti Veera Vuorenpää Harri Ylipää Markku SDP (sit.) KESK PS SDP KOK SDP KOK KESK VIHR SDP KOK SDP KOK KOK KESK KOK VIHR KOK SDP PS KD 4
Toimintakertomus Varajäsenet puolueittain 2013 KOK Yli-Mäenpää Antti Saarenpää Heidi Saarikko Soili Vetola Hannu Terämä Miia Villberg Mauri Huotari Lasse Hietalahti Lauri Rautakorpi Ari Peltoniemi Heli Turtiainen Henriikka Loukiala Mauri Mälkönen Esko Hakala Markku Hirvonen Akseli SDP Jääskeläinen Elina Tolvanen Taru Mattila Kai-Pekka Lahti Tero Harju Ismo Mattila Juha-Pekka Pietilä Elina Pentti Rauno Saari Emmi Tuominen Mikko Taskinen Santeri VIHR Ellä Ville Fonsén Katriina Näsi Kati Jelys Jutta Kare-Mäkiaho Sanna Nieminen Jani PS Kaivanto Tuija Ahonen Tiina Tuominen Markku Kujala Jussi-Pekka KESK Pirhonen Matti Kentala-Lehtonen Johanna (9.12.2013 saakka) Gauffin-Kostilainen Denise VAS Kallioluoma Jouni Hyvärinen Marketta Jokelainen Arja KD Kangasniemi Tapio Kuismanen Riitta 5
Toimintakertomus Valtuuston tärkeimmät päätökset 2013 Valtuusto 2013 2016 Valtuusto kokoontui yksitoista kertaa ja käsitteli 129 asiaa. Valtuuston tärkeimmät päätökset vuonna 2013 olivat seuraavat: Valtuuston vuonna 2013 hyväksymät asemakaavat - Pappilan ranta-asemakaava (nro 210) - Huovin asemakaavan muutos ja Naistenmatkan asemakaavan muutos ja laajennus (nro 226) - Taajamayleiskaava - Turrin asemakaavan muutos (nro 223) - Niemenmaan, Turrin ja Kyöstin asemakaavan muutos (nro 207) 21.1.2013 - valitsi pormestariksi toimikaudelle 2013 2016 Helena Rissasen 18.2.2013 - hyväksyi laaja-alaisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2013 2016 - valitsi talousjohtajan virkaan Petri Lätin 4.3.2013 - päätti valtiovarainministeriölle kuntarakennelakiluonnoksesta annettavasta lausunnosta - valitsi teknisen johtajan virkaan Jouni Korhosen 22.4.2013 - merkitsi tiedoksi Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen estämiseksi - merkitsi tiedoksi Henkilöstökertomuksen vuodelta 2012 - päätti hyväksyä Pirkanmaan koulutuskonserni- kuntayhtymän purkamissopimuksen 6
Toimintakertomus 13.5.2013 - päätti, että kunnanviraston tontilla ryhdytään toimenpiteisiin uudisrakentamisvaihtoehdon toteuttamiseksi. - päätti yläasteen väistötilojen hankinnasta 10.6.2013 - hyväksyi vuoden 2012 tilinpäätöksen - hyväksyi Pirkkalan kunnan ikäohjelman 21.10.2013 - päätti Pirkkalan ympäristönsuojelumääräysten päivittämisestä - myönsi Aki Vainiolle eron valtuuston I varapuheenjohtajan tehtävästä ja valitsi uudeksi I varapuheenjohtajaksi Riku Merikosken 11.11.2013 - määräsi verovuodelle 2014 tuloveroprosentiksi 20,00, yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 0,90, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi 0,45, muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi 0,95 sekä yleishyödyllisten kiinteistöjen kiinteistöveroprosentiksi 0,00 - hyväksyi vuoden 2014 talousarvion sekä taloussuunnitelman vuosille 2014 2016 - teki valtiovarainministeriölle ilmoituksen kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta 9.12.2013 - hyväksyi taajamayleiskaavan - hyväksyi Pirkkalan kuntastrategian vuosille 2014 2018 - päätti lautakuntien johtosäännön muuttamisesta 7
Toimintakertomus Kunnanhallitus toimikausi 2013 2016 Puolue Paikat KOK 4 SDP 3 VIHR 1 KESK 1 PS 1 VAS 1 11 Varsinaiset jäsenet 2013 Varajäsenet 2013 Rissanen Helena pj, pormestari SDP Jartti Pirkko I vpj KOK Lehtinen Rauno II vpj VAS Hoikkala Teppo VIHR Karppanen Jouko SDP Kärki Armi PS Naskali Raili KESK Salomaa Ilona KOK Seppänen Mika KOK Tammi Jukka KOK Veltti Veera SDP Ylipää Markku KD Aalto Maija KOK Kallioluoma Jouni VAS Hulkkonen Leena VIHR Mattila Juha-Pekka SDP Vuorenpää Harri PS Gauffin-Kostilainen Denise KESK Kivelä Pirjo KOK Hyttinen Juha KOK Lammi Vesa KOK Pajunen Sirpa SDP 8
Toimintakertomus Talouden kehitys Suomen talouden tilanne ei ole kohentunut vuoden 2013 aikana ja vuodelle 2014 ennustetaan hyvin maltillista tai nollakasvua. Kotimainen kysyntä ei kykene vauhdittamaan talouskasvua. Myös yksityisten investointien arvioidaan vähenevän. Valtion talouden tasapainottaminen on heijastunut myös kuntiin, jotka ovat joutuneet sopeuttamaan talouttaan merkittävästi. Vuonna 2013 kuntien valtionosuuksia leikattiin yli 800 miljoonaa euroa. Vastaavasti kuntien tehtävät ovat kuitenkin kasvaneet. Vuoden 2013 osalta on käytettävissä joitakin tilastokeskuksen ja kuntaliiton julkaisemia kuntatalouden ennakkotietoja. Vuosi 2013 oli edellisvuotta parempi, mutta on huomioitava, että vuosi 2012 oli 15 vuoteen heikoin, joten tilanteen parantuminen ei tarkoita talouden ongelmien poistumista. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan Manner-Suomen kuntien vuosikatteet paranivat yhteensä 669 miljoonaa euroa. Vuosikate oli negatiivinen 36 kunnassa, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 84. Toimintamenojen kasvu hidastui. Tuloksen paranemiseen vaikuttivat myös verotuksen kertaerät sekä veroprosenttien korotukset. Kuntien lainakanta kasvoi yli 13 %. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 13,8 miljardia euroa. Asukaskohtainen laina oli 2 553 euroa, kun vuoden 2012 lopussa se oli 2 262 euroa. Kuntien investointimenot kasvoivat 3,7 %. Toimintamenojen kasvu oli 3 %, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2012. Palkkamenojen kasvu oli 2,2 % ja palvelujen ostojen kasvu 3,4 %. Toimintatulot kasvoivat 1,4 %. Verotulot lisääntyivät 6,8 % ja valtionosuudet 2,9 %. 9
Toimintakertomus Olennaiset muutokset Pirkkalan kunnan toiminnassa ja taloudessa Tuloslaskelma Kunnan tilikauden tulos ja ylijäämä on 10.552.818 euroa. Tulos on huomattavasti talousarviossa ennakoitua parempi. Verotulojen tilitysteknisestä muutoksesta johtuen verovuoden 2012 jäännösveron ensimmäinen erä tilitettiin edellisvuoteen verrattuna kuukautta aiemmin eli joulukuussa 2013. Tämän vaikutus verotulojen kertymään on noin 880.000 euroa. Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymän purkautumisesta johtuen osakaskunnat saivat peruspääoman palautusta omistussuhteensa mukaisesti. Pirkkalan kunnan osuus oli 4.668.637. Tämä sijoitettiin Pirko Kiinteistöt Oy:n osakkeisiin. Vastaava summa näkyy investointitulona arvopapereissa (1.383.795) ja tuloslaskelman satunnaisissa tuotoissa (3.284.841). Kyseessä on kertaluontoinen, kirjanpidollinen erä, jolla ei ollut vaikutusta kunnan rahavaroihin. Ilman verotulojen tilitysteknistä muutosta ja satunnaista tuottoa tuloslaskelman tilikauden tulos olisi ollut noin 6,4 miljoonaa euroa. Investointimenot olisivat olleet 11,4 miljoonaa euroa ja rahoituslaskelman investointien tulorahoitusprosentti olisi ollut 106. Yli 4,6 miljoonan euron (kirjanpidollista) investointimenoa ei ollut huomioitu talousarviossa. Lopulliset kuntayhtymän peruspääoman palautusten luvut saatiin verrattain myöhään talousarviovuonna. Pirkkala on toiminut 1.1.2013 alkaen vastuukuntana Pirkkalan ja Vesilahden kuntien sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueella. Yhteistoiminta on Pirkkalan kunnan toimintaa ja taloutta, minkä seurauksena toiminta on laajentunut merkittävästi. Yhteistoimintaalueen myötä toimintatuotot ja kulut ovat kasvaneet edellisvuoteen verrattuna noin 11,5 miljoonaa euroa. Ulkoiset toimintatuotot kasvoivat edellisvuodesta 104,5 %. Toimintatuottojen kasvuun vaikutti olennaisesti Vesilahden kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta maksama yhteistoimintaosuus. Ilman tätäkin toimintatuottojen kasvu oli noin 22 %. Syynä olivat erityisesti vuotta 2012 paremmat maanmyyntitulojen myyntivoitot, joiden määrä oli lähes 2 miljoonaa euroa edellisvuotta suurempi. Ulkoiset toimintakulut kasvoivat vuodesta 2012 yhteensä 18,1 %. Vesilahden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen vaikutti myös toimintakulujen kasvuun. Ilman Vesilahden vaikutusta toimintakulujen kasvu olisi ollut noin 5,6 %. Suurimman erän toimintakuluista muodostavat henkilöstökulut (53 milj. euroa), joka on 49,3 % kaikista toimintakuluista. Vuodesta 2012 henkilöstökulut kasvoivat 8 %. Edellisvuonna kasvu oli 7,4 %. 6,0 (6 %) 40,6 (38 %) 29,1 27,0 % Ulkoiset kulut menolajeittain, milj. 5,7 (5 %) 2,2 (2 %) 53,0 (49 %) Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tavarat, tarvikkeet Avustukset Ulkoiset kulut osastoittain, milj. 14,8 13,8 % 7,7 7,2 % 55,9 52,0 % Muut toimintakulut Hallinto-osasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Verotulojen kokonaiskertymä 80,1 miljoonaa euroa oli talousarviossa ennakoitua suurempi. Kasvua edellisvuodesta oli 10,5 % (7,6 milj. euroa). Kunnallisveron kertymä ylitti talousarvion 3 miljoonalla eurolla ja kasvoi vuodesta 2012 noin 10 %. Joulukuun tilitys oli huomattavan suuri johtuen ennakkoperinnän jakoosuuksien ja tilitysten oikaisusta. Joulukuun tilitykseen vaikutti myös jäännösverojen ja ennakonpalautusten tilitysrytmin nopeutuminen, jonka vaikutus oli edellä mainittu 880.000 euroa. Kiinteistöveron kasvu oli edellisvuoteen nähden noin 3 % (100.000 euroa) ja yhteisöveron kasvu noin 26 % (490.000 euroa). Valtionosuuksien toteuma oli 13 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia saatiin 6,4 % vähemmän kuin edellisvuonna. Kansalaisopistotoiminnan siirtyminen Nokian kaupungin vastuulle 1.1.2013 alkaen vaikutti valtionosuuksien pienenemiseen noin 0,5 miljoonaa euroa. Yhteensä valtionosuudet pienenivät edellä mainitusta ja valtionosuusleikkauksista johtuen lähes 0,9 miljoonaa euroa. 10
Toimintakertomus 13,0 (11 %) 80,1 (65 %) Ulkoiset tuotot, milj. 29,1 (24 %) Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Vuosikate oli 13 miljoonaa euroa, joka oli huomattavasti (6,5 milj. euroa) ennakoitua parempi. Siihen vaikuttivat erityisesti lähes 2,9 miljoonaa talousarviota pienemmät toimintakulut ja yli 3 miljoonaa talousarviota suuremmat verotulot. Viime vuosien suuret investoinnit näkyvät poistojen määrän kasvussa, joka oli edellisvuoteen nähden yli 16 %. Investoinnit Investointimenot olivat yhteensä 16,1 miljoonaa euroa. Arvopapereihin sisältyy Pirko Kiintistöt Oy:hyn sijoitettu osakepääoma 4.668.636 euroa. Suurimmat yksittäiset kohteet talonrakennuksessa olivat Nuolialan koulun laajennus (0,7 milj. euroa) ja yläasteen korjaukset (0,75 milj. euroa). Kunnallistekniikan suurimmat investointikohteet olivat Vaitin (1,5 milj. euroa) ja Linnakallion (1,3 milj. euroa) alueet. 2,4 (15,0 %) 1,4 (8,8 %) 7,0 (43,4 %) Investointimenot, milj. 0,4 (2,7 %) 4,9 (30,2 %) Irtain omaisuus Arvopaperit Kunnallistekniikka Talonrakennus Maa-alueet Rahoitus Lainamäärä pysyi edellisen vuoden tasolla. Korollinen vieras pääoma oli vuoden lopussa 44,2 miljoonaa euroa. Asukaskohtainen laina oli 2.406 euroa. Investointien tulorahoitusprosentti oli 80,7 %. 1000 EUR 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 32 829 Lainamäärä 2009-2013 1000 EUR ja /asukas 42 332 35 510 44 126 44 167 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 Lainakanta 1000 EUR /asukas 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 Väestön kehitys Kunnan väestömäärän kasvu hidastui vuonna 2013 vuotuisen kasvuprosentin ollessa 1,3 %. Vuoden 2013 lopun asukasmäärä oli 18 369 henkilöä. Kunnan asukasmäärä kasvoi 241 henkilöllä. Prosentuaalisesti suurinta kasvu oli ikäluokassa 75-84 vuotiaat. Lukumääräisesti eniten kasvoi 65-74 vuotiaiden ikäluokka, 115 asukkaalla. Pirkkalan kunnan väestörakennetta voidaan edelleen pitää tasapainoisena. 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Väestömäärän kehitys 2009-2013 16 515 17 237 17 763 18 128 18 369 4,4 2,2 3,1 2,1 2009 2010 2011 2012 2013 Asukasluku 31.12. Kasvu% Pirkkalan väestörakenne 2013 75-84 yli 85 4 % 1 % 65-74 10 % 30-64 48 % 0-5 9 % 6-15 14 % 16-18 4 % 19-29 10 % 0 1,3 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 11
Toimintakertomus Pirkkalan väestörakenteen muutos ikäryhmittäin 2011 2013 Ikäryhmä as.luku muutos % 2011 2012 2013 muutos hlöä osuus koko as.luku muutos % muutos hlöä osuus koko as.luku muutos % muutos hlöä osuus koko väestöstä väestöstä väestöstä 0-5 1605 4,0 % 61 9 % 1 669 4,0 % 64 9 % 1655-0,8 % -14 9 % 6-15 2 414 0,8 % 19 14 % 2 460 1,9 % 46 14 % 2 497 1,5 % 37 14 % 16-18 710 5,0 % 34 4 % 704-0,8 % -6 4 % 685-2,7 % -19 4 % 19-29 1 907 0,2 % 3 11 % 1 899-0,4 % -8 10 % 1 939 2,1 % 40 11 % 30-64 8 685 2,8 % 236 49 % 8 820 1,6 % 135 49 % 8 830 0,1 % 10 48 % 65-74 1 578 9,2 % 133 9 % 1 669 5,8 % 91 9 % 1 784 6,9 % 115 10 % 75-84 663 4,2 % 27 4 % 702 5,9 % 39 4 % 765 9,0 % 63 4 % yli 85 201 6,9 % 13 1 % 205 2,0 % 4 1 % 214 4,4 % 9 1 % Yhteensä 17 763 3,1 % 526 100,0 % 18 128 2,1 % 365 100,0 % 18 369 1,3 % 241 100,0 % Työllisyys- ja elinkeinoasiat Pirkanmaan työttömien työnhakijoiden määrä nousi 2013 joulukuussa korkeammalle tasolle kuin mihin viime vuosikymmeninä on totuttu. Työttömyys oli samalla tasolla viimeksi vuoden 1998 heinäkuussa. Talouden pitkään jatkunut epävarmuus heijastui työllisyyteen työpaikkojen vähentymisenä. Eniten niitä menetettiin kaupan alalta ja palveluista. Edelliseen vuoteen verrattuna työttömyydessä oli nousua peräti 21,3 %. ELY-keskuksittain tarkasteltuna työttömien työnhakijoiden määrä nousi kaikissa ELY-keskuksissa. Joulukuussa 2013 työttömyysaste (= työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta) oli koko maassa 12,6 %, Pirkanmaalla 14,8 %, Tampereen seutukunnalla 15,2 % ja Pirkkalassa 11,2 %. Pirkanmaan työllisyystilanne olikin selvästi muuta maata heikompi. 15,0 10,0 5,0 Työttömysasteen kehitys %, 2009-2013 Pirkkala Tampereen seutukunta 12,9 12,4 11,0 11,2 9,0 9,3 8,0 8,2 13,6 9,8 0,0 2009 2010 2011 2012 2013 Työttömyysasteen kehitys (%) Pirkkalassa ja Tampereen seutukunnassa 2009 2013. 15 10 9,3 9,2 9,2 9,0 9,0 Työttömysasteen kehitys % Pirkkalassa 2013 % 10,1 10,6 9,9 9,7 9,9 10,1 11,2 5 0 1/2013 2/2013 3/2013 4/2013 5/2013 6/2013 7/2013 8/2013 9/2013 10/2013 11/2013 12/2013 Työttömyysasteen kehitys (%) Pirkkalassa tammi-joulukuussa 2013. 12
Toimintakertomus Pirkkalan osalta joulukuun 2013 työttömyysaste tarkoittaa yhteensä 1018 työtöntä työnhakijaa. Työttömyys kasvoi vuoden aikana voimakkaasti pitkäaikaistyöttömien ja alle 25-vuotiaiden työttömien osalta. Joulukuussa 2012 Pirkkalassa oli 233 pitkäaikaistyötöntä ja 78 alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Joulukuussa 2013 pitkäaikaistyöttömiä oli 309 ja alle 25- vuotiaita työttömiä oli jo 110. Kaikkien työttömien yhteenlaskettu määrä oli 2012 joulukuussa 808 eli luku nousi vuoden aikana 272 henkilöllä. Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen (= henkilölle maksettu työttömyyden perusteella kelan työmarkkinatukea vähintään 500 päivää tai enemmän) piirissä oli vuoden 2012 aikana kuukausittain keskimäärin noin 108 pirkkalalaista henkilöä. Vuoden 2013 aikana kuukausittainen henkilöluku oli keskimäärin noin 113 henkilöä. 1200 1000 800 600 400 200 0 Työttömät työnhakijat Pirkkalassa 2009-2013 1018 876 808 739 698 353 277 275 275 304 214 233 309 182 140 96 95 80 78 110 12/2009 12/2010 12/2011 12/2012 12/2013 Yli 50v Pitkäaik. Nuoret Yhteensä Työttömät työnhakijat Pirkkalassa 2009-2013 (joulukuun tilanne), kaikki yhteensä sekä eriteltynä seuraavat ryhmät: yli 50-vuotiaat, pitkäaikaistyöttömät, nuoret. Vuoden 2013 arvioitu työpaikkojen nettolisäys oli noin 150 työpaikkaa. Kunnan arvioitu työpaikkamäärä oli vuoden lopussa noin 6.000 ja työpaikkaomavaraisuus noin 72 %. Kunnan asettama työpaikkatavoite ja työpaikkaomavaraisuuden kasvutavoite saavutettiin. Toimitilatonttien kauppa jatkui heikosta suhdanteesta huolimatta vilkkaana. Kunnassa oli rakenteilla 20 toimitilahanketta. Toimitilojen käyttöaste säilyi korkeana. Rakennushankkeista suurin oli Varman ja Lemminkäisen toteuttama 11.000 kerrosneliömetrin liikerakennushanke, johon sijoittuvat Bygg Max, Asko ja Sotka. Muita suuria rakennushankkeita toteuttivat mm. Hämeen Laaturemontti Oy, Lamminsivu Oy, Elintarviketukku Rikainen Oy, Baron Print Oy, Kärävä Oy ja Marko Kuusisto Adara Pakkaus Oy:n käyttöön. Myytyjen tonttien, varausten ja käynnissä olevien neuvottelujen perusteella suhdannekuvasta huolimatta näyttää siltä, että Pirkkalan työpaikkakehitys tulee olemaan lähivuosina voimakasta. Samalla tontinmyyntitulot näyttävät kohoavan uudelle tasolle. Lentoliikenteen matkustajamäärä laski vuoden aikana n. 18 % päätyen 467 000 matkustajaan. Pitkään esillä ollut matkustajaterminaalin saneeraushanke on toteutumassa vuoden 2014 aikana kakkosterminaalin kunnostamisena ja laajennuksena sekä ykkösterminaalin saneerauksena. 13
Toimintakertomus Arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2013 tuloksen muodostumisessa oli merkittävä osuus verotulojen ennakoitua suuremmalla kasvulla. Kasvuun vaikuttivat mm. tilitysjärjestelmän muutokset, ryhmäosuuden korotukset sekä kuntakohtaisten jakoosuuksien oikaisut. Kuntaliiton ennakkoarvion mukaan verotulojen kasvu tulee taittumaan tai ainakin verotulot kehittyvät maltillisesti vuonna 2014. Huolestuttavaa on myös se, että kansantalouden kehityksen ennusteet ovat heikentyneet vuosien 2014 ja 2015 osalta. Julkisen talouden kestävyysvajeen kuromiseksi maan hallitus on tehnyt päätöksen vuoden 2013 loppupuolella rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta, joka tuo kunnille 2 miljardin euron säästötavoitteen vuoden 2017 tasossa. Ohjelman mukaan kuntien tulee saada yksi miljardi kasaan omin toimin, lähinnä veronkorotuksin ja toiminnan tehostamisen kautta. Toinen miljardi koostuu kuntien tehtäviä ja velvoitteita purkamalla. Tavoitteen konkretisoituminen kuntien talouteen on suuri haaste, sillä kunnilla on tällä hetkellä yhteensä 535 lakisääteistä tehtävää. Edellä mainitun 2 miljardin tavoitteen lisäksi rakennepoliittisessa ohjelmassa on määritelty kunnille 3 miljardin suuruinen pitemmän ajan tehostamistavoite. Pirkkalan kuntastrategian mukaan investointien mitoitus ja rahoitus suhteutetaan kantokykyyn ja talouden tulee olla tasapainoinen. Mikäli kaikki suunnitelmavuosille kirjatut investoinnit tullaan toteuttamaan suunnitelman mukaisesti, talouden pitäminen tasapainoisena tiedossa olevalla tulopohjalla tulee olemaan käytännössä mahdotonta ilman toimintamenojen kasvun merkittävää hillitsemistä nykytasoon verrattuna. Kantokykyyn nähden ylimitoitetut investoinnit vaarantavat myös investointien omarahoitusosuuden pitämisen strategian mukaisessa yli 50 %:ssa. Kunnalla on tulo-odotuksia lähivuosina mm. tonttien myynneistä, mutta ennen sitä myytäville tonteille on rakennettava kunnallistekniikka. Vasta viiveellä menojen jälkeen on odotettavissa tulojen realisoitumista. Vuoden 2015 talousarvion kehyksen valmistelussa tullaan kiinnittämään huomiota toimintamenojen kasvuun, toimintamenojen kasvu ei saisi ylittää tiedossa olevaa verotulojen kasvua. Lisäksi raamin valmistelussa huomioidaan valtionosuusjärjestelmän mahdollinen uudistaminen. Viimeisimpien tietojen mukaan Pirkkalan valtionosuuspohjasta vähenisi nykyiseen järjestelmään verrattuna noin 1,1 milj. euroa, mikäli uudistus tullaan toteuttamaan suunnitellulla tavalla ilman siirtymäaikoja tai porrastuksia. Henkilöstö Pirkkalan kunnan henkilöstömäärä 31.12.2013 oli 1 352 henkilöä, joista vakituisia oli 1 011 ja määräaikaisia 341 (joista työllistettyjä 29). Vuotta aiemmin henkilöstömäärä oli 1 240, joten kasvu oli 6,5 %. Henkilöstön jakautuminen osastoittain on esitetty henkilöstöä koskevissa liitetiedoissa. Henkilöstökulut vuonna 2013 olivat yhteensä 53.027.978 euroa, josta palkat ja palkkiot 41 695 325 euroa ja henkilösivukulut 11.332.653 euroa. Henkilöstökulut nousivat edellisvuodesta 3.928.365 euroa eli 8 %. Henkilöstökertomuksessa raportoidaan yksityiskohtaisemmin henkilöstöön liittyvistä tunnusluvuista. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Arvioitaessa mahdollisia riskejä ja epävarmuustekijöitä ne voidaan luokitella useampaan kategoriaan; esimerkiksi toiminnallisiin riskeihin, rahoitusriskeihin ja vahinkoriskeihin. Jotkin mahdollisista riskitekijöistä voivat kuulua samanaikaisesti useampaan kategoriaan. Edellä mainittujen riskien suhteellista painoarvoa tulee tarkastella erityisen huolellisesti ja niihin on myös varauduttava riittävällä vakavuudella. Toiminnallisia riskejä voivat olla henkilöstön osaamiseen ja saatavuuteen, tietojärjestelmien toimivuuteen, suhdannevaihteluihin ja lainsäädännön muutoksiin liittyvät riskit. Henkilöstön osaaminen ja saatavuus ovat tällä hetkellä pääsääntöisesti kohtuullisen hyvällä tasolla. Tietojärjestelmien toimivuuteen liittyvään riskiin on varauduttu mm. perustietotekniikan ja ohjelmistojen osalta seudullisilla sopimuksilla, joissa on vakioidut toimintaprosessit varajärjestelmineen ja vastuunjakomalleineen. Yhteisillä sopimuksilla on myös mahdollista saada volyymin kautta kustannushyötyjä. Suhdannevaihteluihin ja lainsäädännön muutoksiin liittyviin riskeihin kuuluvat esimerkiksi verotulojen ja valtionosuuksien kertyminen ennakoitua pienempinä sekä lainsäädännölliset velvoitteet, joilla on kustannuksia lisääviä vaikutuksia. Edellä mainitut riskit ovat Pirkkalan kunnan toimintaympäristössä mahdollisia ja niihin voidaan varautua huolellisella ja ennakoivalla taloussuunnittelulla ja -seurannalla, osallistumalla toimintaympäristön muutokseen liittyviin koulutuksiin sekä toimimalla aktiivisesti kunnan kilpailukyvyn ja elinkeinorakenteen elinvoimaisuuden edistämiseksi. Rahoitusriskejä voivat olla korko-, likviditeetti- ja luottoriskit. Pirkkalan kunnan korkoriskin voidaan katsoa 14