Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen
OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle Kuva: Kirsi Pässilä, Tuusula
OPS 2016 Mitä arvioidaan? oppimisen edistymistä ja osaamisen tasoa työskentelyä osana oppiainetta laaja-alaista osaamista käyttäytymistä Miten arvioidaan? oppimista edistäen vuorovaikutteisesti jatkuvasti monipuolisesti tavoitteisiin suhteuttaen ikäkausi ja edellytykset huomioiden kannustaen, rohkaisten itsearvioinnin taitoja kehittäen oikeudenmukaisesti
OPS2016 Arviointi lukuvuoden aikana Oppimista edistävä palaute on luonteeltaan laadullista ja kuvailevaa, oppimisen solmukohtia analysoivaa ja ratkovaa vuorovaikutusta. Se ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä. Oppilaita ohjataan palautteen avulla tiedostamaan edistymisensä ja jäsentämään oman oppimisensa eri vaiheita sekä löytämään erilaisia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Palaute auttaa oppilaita vähitellen ohjaamaan omaa oppimistaan, asettamaan itselleen tavoitteita ja käyttämään onnistumista parantavia oppimisstrategioita. Opettajan antaman, oppimisprosessia näkyväksi tekevän ja oppimista edistävän palautteen tulee auttaa oppilaita hahmottamaan ja ymmärtämään mitä heidän on tarkoitus oppia, mitä he ovat jo oppineet, miten he voivat edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan. (Ops:n perusteet, luku 6.4.1)
Tavoitteena on visuaalinen arviointimalli, jossa mallinnetaan, millaisista taidoista, tiedoista, työskentelystä ja laaja-alaisesta osaamisesta oppiaineen osaaminen muodostuu. oppilaita ohjataan pohtimaan oman oppimisen edistymistä suhteessa tavoitteisiin. opettajan ohjaava palaute jää näkyviin laajaa arviointikeskustelua varten. oppilaalla ja opettajalla on yhteinen työväline, jota voidaan täydentää ajallisesti joustavasti, oppimisen kannalta järkevissä tilanteissa.
Lähestymistavan valinta Ala- ja yläkoulun toimintakulttuurien erot vaikuttavat lähestymistavan valintaan. Esittelyssä kaksi lähestymistapaa: 1. alakoulun luokanopettajajärjestelmään sopiva sähköisen arvioinnin malli (Katja Elo) 2. yläkoulun aineenopettajajärjestelmään sopiva sähköisen arvioinnin malli (Kari Teittinen, erilliset diat)
Sähköisen arvioinnin vaiheet Oppilaan itsearviointi Toimintona väittämä + liukukytkin Opettajan ohjauksen ja tuen vaihe Alakoulun mallissa ehdotettu annettavaksi sanallisesti oppilaan kanssa käydyn keskustelun pohjalta Yläkoulun mallissa ehdotettu aineenopettajan tehtäväksi samoista arviointikohteista kuin oppilaat tekevät (väittämä + liukukytkin ) Palautekeskustelu Pohjautuu sähköisesti koottuun arviointiin Alakoulussa luokanopettaja, oppilas ja huoltaja Yläkoulussa luokanvalvoja, oppilas ja huoltaja
1. Oppilaan itsearviointivaihe Tavoitteena on sähköinen, visuaalinen toiminto, johon kunnassa voidaan laatia yhtenäiset, oppiainekohtaiset itsearvioinnit vuosiluokittain. Itsearvioinnin kohteena ovat oppiaineen keskeiset oppimista edistävät taidot, tiedot, työskentelytavat ja laaja-alainen osaaminen. Itsearviointilomakkeita täytetään ajallisesti vapaasti sopivissa oppimisen vaiheissa pitkin lukuvuotta.
2. Opettajan ohjauksen ja tuen vaihe Alakoulussa luokanopettaja tutustuu oppilaan itsearviointeihin. Opettaja ja oppilas keskustelevat ja asettavat yhdessä oppimistaitojen vahvistumisen ja oppiaineen edistymisen kannalta a) yhden oppilaan kannalta keskeisen vahvuuden ja b) yhden oppilaan kannalta keskeisen kehittymisen kohteen. Luokanopettaja kirjaa vahvuudet ja kehittymisen kohteet sähköiseen koontilomakkeeseen. Yläkoulussa aineenopettaja arvioi samat tavoitteet kuin oppilas (kts. Kari Teittisen diat).
Koontilomake alakoulussa OPPIAINE VAHVUUS KEHITTYMISEN KOHDE äidinkieli englanti ruotsi matematiikka kemia musiikki liikunta KIELET MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLISET AINEET TAIDE- JA TAITOAINEET
3. Palautekeskustelu Palautekeskustelua varten koontilomakkeen lopussa on lyhyehkö kenttä käydyn keskustelun kirjaamiseksi. Kenttään kirjataan keskustelussa mukana olleet (oppilas, opettaja ja huoltaja), päivämäärä ja keskeisin keskustelun sisältö. Palautteen tarkoitus on auttaa oppilasta vähitellen ohjaamaan omaa oppimistaan, asettamaan itselleen tavoitteita ja käyttämään onnistumista parantavia oppimisstrategioita. - Alakoulussa keskustelun käy luokanopettaja. - Yläkoulussa keskustelun käy luokanvalvoja.
3. Palautekeskustelu Arvioinnin nivelkohdissa 2. ja 6. luokalla ja päättöarvioinnin yhteydessä keskustelussa otetaan esille opetussuunnitelmassa vaaditut näkökulmat. 2. luokka: Oppilaalle annetaan palautetta edistymisestä kielellisissä valmiuksissa, työskentelytaidoissa, taidoissa huolehtia tehtävistä itsenäisesti ja ryhmässä sekä eri oppiaineissa etenemisestä. Pääpaino on oppimisen edistymisen, oppimismotivaation ja itsetunnon tukemisessa. Oppilaan tarvitsemaa tukea suunnitellaan yhdessä. 6. luokka: Suorituksia verrataan valtakunnallisiin hyvän osaamisen kriteereihin tässä nivelvaiheessa. Taitoprofiilissa kiinnitetään erityisesti huomiota työskentelytaitojen, oppimisen taitojen ja laaja-alaisten taitojen kehittymiseen sekä oppimismotivaation tukemiseen. Päättöarviointiin liittyvässä keskustelussa on keskeistä suhteuttaa palaute peruskoulun päättöarvioinnin kriteereihin oppiaineen pakollisen aineksen päättyessä.
Koontilomake, palautekeskustelu Esimerkki 6. luokan taitoprofiilin palautekeskustelun kirjaamisesta osallistujat päivämäärä Huomioita työskentelytaitojen kehittymisestä vapaa tekstikenttä tai väittämät + liukukytkin Huomioita oppimistaitojen ja laaja-alaisen osaamisen kehittymisestä vapaa tekstikenttä tai väittämät + liukukytkin Miten voimme tukea oppimismotivaatiota? vapaa tekstikenttä Oppilaan suoritukset verrattuna 6. luokan valtakunnallisiin kriteereihin vapaa tekstikenttä tai oppiaineet valmiiksi jaoteltuina
Pohjaesityksenä Star Softin kehitystyölle Tuusulan malli Miten muissa kunnissa on lähdetty luomaan uudessa opetussuunnitelmassa arvioinnille asetettujen tavoitteiden mukaisia käytänteitä? Millaisia uusia tuotekehitystarpeita arvioinnin muutokset tuovat?