Arviointikulttuurin kehittämisen paikalliset painopisteet

Transkriptio

1 Arviointikulttuurin kehittämisen paikalliset painopisteet Salossa arvioinnissa painotetaan oppilasta rohkaisevaa, vahvuuksia korostavaa ja yrittämään kannustavaa ilmapiiriä sekä arvioinnin monipuolisuutta. Opintojen aikaisen monipuolisen ohjaavan palautteen lisäksi korostetaan itse- ja vertaisarvioinnin tärkeyttä. Oleellista on myös oppilaita ja huoltajia osallistava vuorovaikutteinen arviointi, jota toteutetaan mm. arviointikeskusteluissa. Opintojen aikaisen arvioinnin toteuttaminen Formatiivinen arviointi ja palautteen antaminen Pääosa arvioinnista on luonteeltaan formatiivista, opintojen aikaista arviointia. Sen tarkoituksena on edistää oppilaan oppimista ja tuoda esille hänen vahvuuksiaan. Monipuolisen arvioinnin ja ohjaavan palautteen avulla opettaja ohjaa oppilaan opiskelua ja kannustaa häntä oppimaan uutta. Arviointitavassa on oleellista oppilaan oma reflektointi, itsensä ja oman toimintansa kehittäminen. Se auttaa oppilasta hahmottamaan omaa oppimisprosessiaan; ymmärtämään, mitä hän on jo oppinut, mitä hänen pitäisi vielä oppia ja miten hän voi parantaa oppimistaan ja suoriutumistaan. Tämä kehittää oppilaan oppimisen taitoja sekä auttaa yksilön minäkuvan kehittymistä ja persoonallista kasvua. Samalla se edistää oppilaan itse- ja vertaisarvioinnin taitoja. Toisaalta arviointi auttaa opettajaa suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Arviointi on erityisen tärkeää tunnistettaessa tukea tarvitseva oppilas ja suunniteltaessa hänen tuen muotojaan. Arvioinnin tulee olla säännöllistä, avointa ja sen periaatteet on tehtävä näkyviksi oppilaille ja heidän huoltajilleen. Arvioinnissa noudatetaan eettisiä periaatteita, totuuden- ja oikeudenmukaisuutta sekä vastuullisuutta. Opettaja toteuttaa monipuolista arviointia ja antaa ohjaavaa palautetta vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa osana päivittäistä koulutyötä. Arviointitilanne on samalla oppimistilanne, jossa korostuu oppilaan mahdollisuus kehittyä. Opettaja havainnoi työskentelyä ja oppimista koko oppimisprosessin ajan tuotosten arvioinnin rinnalla. Arviointiin sisältyy sekä oppilaiden edistymisen että osaamisen tason kuvaamista. Oppimista edistävä palaute on luonteeltaan laadullista ja se kertoo oppilaalle, mitä häneltä vielä edellytetään, jotta asetetut tavoitteet saavutettaisiin. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä. Osaamista mitataan monipuolisesti suullisin, kirjallisin ja toiminnallisin keinoin esim. opettajan havainnointi, suullinen tai kirjallinen koe, pari- tai ryhmäkoe, kirjallinen tai suullinen esitelmä, portfolio, oppimispäiväkirja tai taitonäyte. Eriasteiset oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon kaikkia oppilaita arvioidessa ja koejärjestelyitä tehdessä siten, että oppilas saa positiivisen kokemuksen arvioinnista ja saa osoitettua oman osaamisensa. Tämä on mahdollista, kun koetilanteessa käytetään mm. erilaisia apuvälineitä, koulunkäyntiohjaajaa, yksilöllisiä tehtäviä tai lisäaikaa. Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin periaatteet Oppilaan itsearviointi on olennainen osa oppimisprosessia, oman toiminnan jäsentynyttä arviointia. Itsearviointi lisää oppilaan tietoisuutta mm. arvioinnin kriteereistä. Oppimisen arvioinnin, ja näin myös itsearviointien, täytyy kohdistua ensisijaisesti toimintaan, ei henkilöön. Itsearvioinnin tulee vahvistaa koulunkäyntimotivaatiota ja oppimisen edistymistä. Itse- ja vertaisarviointia tehdään koko oppimisprosessin ajan, ei ainoastaan lopputulosta arvioitaessa. Oppilaat tarvitsevat aikaa ja kokemusta oman toimintansa arvioimiseksi. Kun oppilas harjoittelee arvioimaan itseään koko perusopetuksen ajan aina ensimmäisestä luokasta lähtien, hän oppii tunnistamaan omat vahvuutensa ja oppii asettamaan itselleen sopivia tavoitteita. Varsinkin alaluokkien oppilaiden

2 itsearvioinnissa pitää varmistaa, että oppilas on ymmärtänyt itsearvioinnin tavoitteen ja tarkoituksen. Vain siten oppilas pystyy realistisesti arvioimaan itseään. Vertaisarviointia tehtäessä korostuu toisen kunnioittaminen sekä rakentavan ja kannustavan palautteen antaminen. Myös vertaisarviointia pitää systemaattisesti harjoitella. Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta. Oppilaat tarvitsevat ohjausta palautetilanteissa, kohdistuu se sitten oman tai toisen oppilaan toiminnan arviointiin. Sekä itsearvioinnissa että vertaisarvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Salon kaupungin opetushenkilöstön käytössä on arviointipankki, johon kootaan mm. itsearviointeja, vertaisarviointeja sekä muita hyviä arviointikäytänteitä. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi Valtakunnalliset arviointikriteerit 6. vuosiluokan loppuun sekä päättöarvioinnin kriteerit ja päättöarvosanan muodostamisen periaatteet siirretään opetussuunnitelman perusteista paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan. Salossa käytetään lukuvuositodistuksissa sanallista arviointia vuosiluokilla 1-4 ja numeerista vuosiluokilla 5-9. Oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksessa valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaista ohjaavaa palautetta 2. ja 6. luokan nivelvaiheessa. Lukuvuositodistuksessa käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti vuosiluokilla 1-4 ja numeroin luokilla 5-9. Erityisen tuen oppilaan kohdalla HOJKS:iin on kirjattava arviointiperiaatteet. Yleistä oppimäärää opiskeleva oppilas arvioidaan aina yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti ja yksilöllistettyä oppimäärää yksittäisissä aineissa opiskeleva oppilas puolestaan hänelle HOJKS:ssa määriteltyjen yksilöllisten, mahdollisimman konkreettisten tavoitteiden mukaisesti joko numeerisesti tai sanallisesti. Yksilöllistetyn oppimäärän arvioinnin perään liitetään aina tähti. Myös viidellä eri toiminta-alueella opiskelevat oppilaat arvioidaan heille HOJKS:ssa asetettujen tavoitteiden mukaan lähinnä kasvamis- ja oppimisprosessin näkökulmasta. Opinnoissa etenemisen, luokalta siirtymisen ja luokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt Salon kaupungissa noudatetaan valtakunnallisia ohjeistuksia opinnoissa etenemisessä, luokalta siirtymisessä ja luokalle jättämisessä. Koulun työsuunnitelmaan kirjataan kesäkuulle näyttöpäivä, jolloin oppilaalla on mahdollisuus ennen luokalle jättämistä osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Arviointi ja palautteen antaminen nivelkohdissa Toisen ja kolmannen vuosiluokan välinen nivelarviointi Toisella vuosiluokalla palautetta annetaan arviointikeskustelussa yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Tämä keskustelu antaa pohjaa erityisesti oppilaan työskentelytaitojen kehittämiselle kevään aikana silmälläpitäen tulevaa nivelkohtaa kolmannelle vuosiluokalle siirryttäessä. Huomiota kiinnitetään erityisesti kielellisiin valmiuksiin sekä taitoon työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä vastuullisesti. Palautteen tulee olla monipuolista ja kannustavaa. Erityisen tuen päätös tarkistetaan aina toisen vuosiluokan keväällä. Oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksessa nivelkohtaan liittyvää ohjaavaa palautetta valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti.

3 Kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan välinen nivelarviointi Kuudennella luokalla palautetta annetaan arviointikeskustelussa yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Arvioinnin painopisteenä ovat työskentelytaidot, oppimisen taidot sekä laaja-alainen osaaminen. Palautteen tulee olla monipuolista ja kannustavaa. Samalla keskustellaan tulevan nivelkohdan eli yläkouluun siirtymiseen tarvittavista valmiuksista, opiskelun muuttumisesta sekä opiskelussa mahdollisesti tarvittavasta tuesta. Erityisen tuen päätös tarkistetaan ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Kuudennen luokan lukuvuositodistuksessa eri oppiaineet arvioidaan hyvän osaamisen numeerisen (8) tai sanallisten kriteerien mukaisesti. Oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksessa nivelkohtaan liittyvää ohjaavaa palautetta valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Valinnaisten aineiden arviointi Valinnaisten opintojen arvioinnissa noudatetaan valtakunnallisia ohjeita sekä paikallisesti päätettyjä yhteisiä periaatteita. Lukuvuoden päätteeksi arvioidaan numeroin ne oppiaineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän. Sanallisesti (hyväksytty/hylätty) arvioidaan alle kahden vuosiviikkotunnin valinnaiset aineet. Sanallisesti arvioitavan valinnaisaineen suoritus voi korottaa päättöarvioinnissa numeroin annettavan oppiaineen arvosanaa, mikäli kyseinen aine katsotaan jonkin yhteisesti opetettavan aineen syventäviksi opinnoiksi. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset vuosiluokilla 4-6 (musiikki, kuvataide, käsityö) ja vuosiluokilla 7-9 (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta ja kotitalous) arvioidaan osana yhteisinä oppiaineina opetettavia taide- ja taitoaineita. Lukuvuositodistuksessa ja päättötodistuksessa näiden aineiden arvosanat ovat osa yhteisinä opetettavia aineita. Käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet ja arviointiperusteet Oppilaan käyttäytymistä arvioidaan jatkuvasti, ja siihen puututaan tarvittaessa. Kaikki oppilasta opettavat osallistuvat käyttäytymisen arviointiin. Arviointikeskustelussa käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti vuosiluokilla 1-9 ja käyttäytymisestä keskustellaan arviointikeskustelussa, johon osallistuu luokanvalvoja/luokanopettaja, oppilas ja huoltaja. Lukuvuositodistuksessa käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti vuosiluokilla 1-4 ja numeroin luokilla 5-9. Käyttäytymisen numero annetaan käyttäytymisen tavoitteiden ja arviointikriteerien perusteella. Käyttäytymisen arvioinnissa huomioidaan oppilaan ikä. Päättöja erotodistukseen ei merkitä käytösnumeroa. Käyttäytymisen tavoitteet Oppilas on yhteistyökykyinen. on myönteinen kaikkia kohtaan, hyväksyy erilaisuutta ja osaa asettua toisen asemaan. arvostaa ja kuuntelee muita. on rehellinen. on kohtelias muita oppilaita ja koulun henkilökuntaa kohtaan. osaa tehdä pari- ja ryhmätyötä kaikkien kanssa olemalla vastuullinen ja aktiivinen ryhmän jäsen. ylläpitää työrauhaa ja suhtautuu vastuullisesti annettuihin tehtäviin. osaa sopia riitoja omatoimisesti, mutta kertoo vakavasta vääryydestä aikuiselle.

4 Käyttäytymisen arviointiperusteet Arvosana 10 pystyy myöntämään oman erehdyksensä ja pyytämään aidosti anteeksi. pystyy hallitsemaan ja säätelemään omaa käyttäytymistään ja odottamaan vuoroaan. huolehtii omista tavaroistaan. kunnioittaa omaa ja toisten omaisuutta. ymmärtää omien tekojen merkityksen, valintojen seuraukset ja suhtautuu vastuullisesti ympäristöön. siivoaa jälkensä eikä roskaa. noudattaa Suomen lakia, koulun järjestyssääntöjä ja muita yhteisesti sovittuja sääntöjä. ei ole poissa koulusta luvatta. osaa käyttäytyä tilanteen vaatimalla tavalla. osaa käyttää kännykkäänsä koulun ohjeiden mukaan. toimii hyvän nettietiketin mukaisesti. Oppilas saavuttaa käyttäytymisen tavoitteet esimerkillisesti. Hän käyttäytyy ystävällisesti muita kohtaan ja auttaa oma-aloitteisesti muita. Oppilas vaikuttaa myönteisesti työskentelyilmapiiriin. Hän huolehtii yhteisistä tehtävistä ja välineistä tunnollisesti ja oma-aloitteisesti. Hän osoittaa aktiivisuutta kouluyhteisön jäsenenä. Hän noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja esimerkillisesti. Osaa arvostaa omaa ja muiden tekemää työtä. Arvosana 9 Oppilas saavuttaa käyttäytymisen tavoitteet lähes aina. Hän toimii vastuullisesti, rehellisesti ja arvostaa koulutyötä. Hän käyttäytyy ystävällisesti muita kohtaan ja auttaa muita. Oppilas ylläpitää työrauhaa ja suhtautuu koulunkäyntiin myönteisesti. Hän huolehtii yhteisistä tehtävistä ja välineistä tunnollisesti sekä noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja. Arvosana 8 Oppilas saavuttaa käyttäytymisen tavoitteet hyvin. Hän toimii rehellisesti, pyrkii ottamaan muut huomioon ja auttaa pyydettäessä muita. Oppilas ylläpitää työrauhaa ja suhtautuu koulunkäyntiin myönteisesti. Hän huolehtii pääsääntöisesti yhteisistä tehtävistä ja välineistä. Oppilas noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja. Oppilas on yhteistyökykyinen. Arvosana 7 Oppilas saavuttaa käyttäytymisen tavoitteet vaihtelevasti. Hän noudattaa yleensä sääntöjä ja hyviä tapoja, mutta käytökseen on jouduttu puuttumaan satunnaisten rikkomusten takia. Hän huolehtii yleensä yhteisistä tehtävistä ja välineistä ja osaa ottaa useimmiten muut huomioon. Oppilas ylläpitää työrauhaa yleensä ja hyviä tapoja vaihtelevasti. Oppilas tarvitsee ajoittain ohjausta hyvän käyttäytymisen saavuttamiseksi. Oppilaalla on huomautuksia Wilmassa käytökseen tai ohjeiden ja sääntöjen noudattamiseen liittyen. Arvosana 6 Oppilas saavuttaa käyttäytymisen tavoitteet harvoin. Oppilas voi toimia vilpillisesti. Oppilas häiritsee työrauhaa ja noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja vaihtelevasti. Hänen opiskeluasenteensa on huono, hän häiritsee usein työrauhaa ja hänen käytöksensä muita kohtaan on usein epäasiallista ja loukkaavaa.

5 Käytökseen on jouduttu puuttumaan rikkomusten vuoksi ja opettaja on ollut yhteydessä kotiin käyttäytymiseen liittyvissä asioissa. Arvosana 5 Oppilas saavuttaa käyttäytymisen tavoitteet satunnaisesti. Hän osoittaa toistuvasti välinpitämättömyyttä, kielteisyyttä, epärehellisyyttä ja yhteistyökyvyttömyyttä. Hän syyllistyy jatkuvasti rangaistaviin rikkomuksiin eikä osoita tuntevansa syyllisyyttä teoistaan. Käytökseen on jouduttu puuttumaan vakavien rikkomusten vuoksi usein kurinpidollisin toimin. Oppilas tarvitsee valvontaa selviytyäkseen koulutyöstä. Arvosana 4 Oppilas ei saavuta käyttäytymisen tavoitteita. Oppilas ei sopeudu kouluyhteisöön. Hänen asenteensa koulua kohtaan on vääristynyt, ja jatkuvien rikkeiden takia hänelle joudutaan toistuvasti miettimään yksilöllisiä ratkaisuja. Oppilas ei arvosta kouluyhteisöä, luokkatovereita eikä tunnusta koulun perustehtävää, jota vastaan hän toimii luvattomin poissaoloin ja ilkivallanteoin. Muu kouluvaihtoehto. Muut tiedottamisen ja arviointipalautteen antamisen muodot ja ajankohdat sekä yhteistyö huoltajien kanssa Arviointiin kuuluu oleellisesti yhteistyö huoltajien kanssa. Heidän kanssaan keskustellaan koulutyön tavoitteista ja koulun arviointikäytänteistä. Opintojen aikana kaikilla vuosiluokilla oppilaan oppimista ohjataan monipuolisen palautteen avulla ja oppilaan itsearviointia hyödyntäen. Yhteinen arviointikeskustelu on osa monipuolista arviointia, joka ohjaa ja kannustaa oppilaan opiskelua sekä kuvaa, miten hyvin oppilas on edistynyt kasvulle ja oppimiselle asetetuissa tavoitteissaan. Samalla se antaa sekä oppilaalle että huoltajalle tietoa arvioinnin perusteista, oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppilaan oppimisen alueista, joilla on kehitettävää. Arviointikeskusteluissa olennaisena osana on oppilaan itsearviointi, jossa oppilas arvioi oman oppimisensa edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä. Salon kaupungissa arviointikeskustelu käydään opettajan, huoltajien ja oppilaan kesken marras-tammikuun välisenä aikana ( ). Toimintatapa korvaa aiemmin käytössä olleen sanallisen ja numeerisen väliarvioinnin. Arviointikeskustelun koollekutsujana toimii alakoulussa luokan opettaja ja yläkoulussa luokanvalvoja. Arviointikeskustelun pohjana toimivat Wilmassa olevat valmiit pohjat vuosiluokittain. Arviointikeskustelun sisältö kirjataan jokaisen oppilaan kohdalle Wilmaan Oppimisen ja kasvun puu välilehdelle. Koulut linjaavat työsuunnitelmaansa, milloin arviointikeskustelut pidetään esim. vuosiluokittain ja milloin arvioinnit tulee olla tehtynä. Pedagogiset asiakirjat (oppimissuunnitelma ja HOJKS) tulee olla tehtynä hyvissä ajoin ennen arviointikeskustelua. Koulun rehtori, luokan opettajat ja luokanvalvojat tiedottavat sekä ohjeistavat huoltajia lukuvuoden alussa yleisistä arviointiperiaatteista sekä -käytänteistä.