8. Oppilaan arviointi

Transkriptio

1 114 Oppilaan arviointi 8. Oppilaan arviointi S avonlinnan normaalikoulun vuosiluokkien 1 6 opintojen aikana tapahtuva arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin sekä opetussuunnitelman perusteissa oleviin kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. 8.1 Arviointi opintojen aikana Arvioinnin tehtävä A rvioinnin tehtävänä on kokonaisvaltaisen kasvamisen ja oppimisen edistäminen. Keskeistä on kasvavan lapsen minäkäsityksen - itsearvostuksen, itsetuntemuksen ja itseluottamuksen - myönteinen tukeminen. Arvioinnin tulee ohjata, kannustaa ja motivoida oppilasta opiskelussa. Arviointipalaute kuvaa oppilaan edistymistä oppimisprosessissa sekä omien kykyjen ja taitojen tunnistamista. Arviointi ohjaa oppilaan opiskelua, tavoitteiden asettamista, työn suunnittelua, toimintaa ja itsenäisiä valintoja. Lisäksi arviointi tukee oppilaan persoonallisuuden kasvua. Arviointi kuvaa, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle yhdessä (koulun, kodin ja itsensä) asetetut tavoitteet. Oppilasarviointi on osa oppilaan, koulun ja kodin yhteistyötä. Arviointi antaa tietoja oppilaalle ja huoltajalle oppilaan käyttäytymisestä, työskentelystä, sosiaalisesta kasvusta ja edistymisestä. Monipuoliset arviointimenetelmät, itsearviointi, portfolioarviointi ja arviointikeskustelut lisäävät huoltajien mahdollisuutta ja tietoisuutta olla mukana oppilaan koulutyön suunnittelussa, ohjaamisessa ja arvioinnissa. Arvioinnin periaatteet Arvioinnin tulee olla jatkuvaa, tavoitteellista sekä monimuotoista. Sen tulee tapahtua monipuolisia arviointimenetelmiä käyttäen. Oppilaan kehitys vaikuttaa arviointimenetelmän valintaan. Menetelminä voidaan käyttää esim. havainnointia, oppilaan itsearviointia yksin ja ryhmässä, portfolioarviointia, keskustelua oppilaan kanssa, oppilaan tuotosten arviointia sekä erilaisten kokeiden tuloksia. Tavoitteena on, että oppilas saa yksilöllistä ja totuudenmukaista palautetta edistymisestään, työskentelystään, sosiaalisesta kasvustaan, käyttäytymisestään sekä opiskelutaidoistaan ja -tuloksistaan eri oppiaineissa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Arviointi Savonlinnan normaalikoulussa Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen vähintään kolme kertaa lukuvuoden aikana; välitiedotteella, arviointikeskustelussa sekä lukuvuositodistuksella. Lukuvuoden ensimmäinen arviointi annetaan joululoman alkuun mennessä. Tällöin arvioidaan oppilaan käyttäytymistä, työskentelyä ja opintojen etenemistä sekä muita mahdollisia koulun tarpeelliseksi katsomia asioita. Välitiedotteeseen oppilas arvioi itse käyttäytymistään ja työskentelytaitojaan. Arvioitavat oppiaineet ovat toisella luokalla äidinkieli ja matematiikka. Kolmannella luokalla arvioidaan työskentely aineittain sekä opintojen edistyminen äidinkielessä ja matematiikassa. Vuosiluokilla 4 6 aineissa arvioidaan sekä työskentely että opintojen edistyminen. Lukuvuoden toinen arviointi on arviointikeskustelu, joka järjestetään tammi-maaliskuussa. Arviointikeskustelussa ovat läsnä oppilas, hänen huoltajansa sekä oppilaan oma luokanopettaja. Mukana voi olla myös muita oppilasta opettavia opettajia. Arviointikeskustelun pohjana käytetään välitiedotetta sekä oppilaan omia tuotoksia. Lukuvuoden kolmas arviointi on lukuvuositodistus. Se sisältää arvioinnin käyttäytymisestä ja työskentelytaidoista. Opintojen edistyminen oppiaineittain arvioidaan vuosiluokilla 1 4 sanallisesti ja vuosiluokilla 5 6 numeroin. Välitiedotteen tapaan lukuvuositodistus sisältää oppilaan itsearviointiosuuden käyttäytymisestä ja työskentelystä. Tämä arviointi on kaikilla luokilla sanallinen luokilla arvioitavia oppiaineita ovat äidinkieli ja matematiikka, 3 6 -luokilla arvioidaan kaikki oppiaineet. Opettajat säilyttävät arviointiin liittyvän aineistonsa lukuvuoden loppuun (31.7.) saakka. Lukuvuosiarviointitiedot säilytetään koulun arkistossa.

2 Oppilaan arviointi 115 Edellisen lisäksi opettaja voi välittää arviointiin liittyvää tietoa huoltajille puhelimitse, kirjallisin viestein tai järjestämällä henkilökohtaisia tapaamisia. Oppilas vie kokeet, testit ja arviointiin liittyvät tiedotteet kotiin nähtäväksi ja palauttaa ne opettajalle huoltajan allekirjoittamina. Huoltajat voivat ottaa yhteyttä opettajaan, kun he kaipaavat tietoja lapsensa koulunkäynnistä. Kun opettaja saa uuden luokan tai uusia oppilaita, voidaan järjestää tapaaminen opettajan, huoltajan ja mahdollisesti myös oppilaan kesken. ajankohta 1. luokka 2. luokka 3. luokka 4. luokka 5 6 luokka marras- Välitiedote, joulukuu Sanallinen välitiedote, - käyttäytymisen ja työskentelytaitojen kehittymistä - sanallisesti käyttäytymisen ja työskentelytaitojen kehittymistä - kuvaillaan koulutyön käynnistymistä syksyn aikana - edistyminen äidinkielessä ja matematiikassa - edistyminen oppiaineissa - numeroin edistyminen oppiaineissa tammimaaliskuu Oppilaan, hänen huoltajiensa sekä opettajien kanssa käytävä arviointikeskustelu. toukokuu Sanallinen lukuvuositodistus, - äidinkielen ja matematiikan edistyminen koko lukuvuoden aikana. Lukuvuositodistus voi sisältää myös muuta kuvailua oppilaan opintojen edistymisestä. Sanallinen lukuvuositodistus, - opintojen edistyminen aineissa. Lukuvuositodistus, - numeroin edistyminen oppiaineissa. Käyttäytymisen ja työskentelytaitojen edistyminen koko lukuvuoden aikana arvioidaan sanallisesti kaikilla luokilla. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan. Hyvän osaamisen kuvaus kohdistuu oppiaineiden tietoihin ja taitoihin. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta määrittelee kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut opetussuunnitelmalliset tavoitteet. Hyvän osaamisen kuvaukset on määritelty valtakunnallisesti Opetussuunnitelman perusteissa ( ). Toisella luokalla arvioidaan äidinkieli ja kirjallisuus sekä matematiikka, neljännellä luokalla ympäristö- ja luonnontieto, musiikki, kuvataide, liikunta ja käsityö, viidennellä luokalla äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, uskonto sekä kuudennella luokalla A-kieli: englanti, biologia ja maantieto, fysiikka ja kemia, historia ja vapaaehtoinen A-kieli ranska/saksa.

3 116 Oppilaan arviointi Opetettavien aineiden arviointikriteerit 1 6 luokilla Oppilaalle annettava oppiaineiden arviointi muodostuu seuraavista osa-alueista: 1. Perusoppisisällöt - tiedollisten ja taidollisten tavoitteiden saavuttaminen 2. Osallistuminen - tuntitilanteissa osallistuminen, aktiivisuus, oma-aloitteisuus sekä yhteistyössä toimiminen 3. Työskentely - oman opiskelun suunnittelu, toteutus ja arviointitaidot Arvosana 10 erinomainen - hallitsee lähes kaikki oppiaineen opetussuunnitelmassa mainitut tavoitteet - hallitsee lähes kaiken opiskellun ja kykenee soveltamaan oppimaansa - työskentelee itsenäisesti ja oma-aloitteisesti - osoittaa erityistä kiinnostusta oppiaineen sisältöjä kohtaan - on myönteinen, aktiivinen ja yhteistyökykyinen Arvosana 9 kiitettävä - hallitsee kiitettävästi useimmat oppiaineen opetussuunnitelmassa mainitut tavoitteet - hallitsee kiitettävän osan opiskellusta ja osaa soveltaa oppimaansa - työskentelee tunnollisesti ja itsenäisesti - osoittaa kiinnostusta oppiaineen sisältöjä kohtaan - on myönteinen, aktiivinen ja yhteistyökykyinen Arvosana 8 hyvä - hallitsee hyvin oppiaineen opetussuunnitelmassa mainitut tavoitteet - hallitsee suurimman osan opiskellusta ja osaa soveltaa oppimaansa - työskentelee melko itsenäisesti ja tunnollisesti - tekee ohjeiden mukaan annetut tehtävät Arvosana 7 tyydyttävä - saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteiden perustason keskimääräisesti - hallitsee opiskellut asiat osittain ja osaa toisinaan soveltaa oppimaansa - noudattaa annettuja ohjeita - pyrkii suoriutumaan annetuista tehtävistä Arvosana 6 kohtalainen - ei saavuta aivan opetussuunnitelman perustasoa - osallistuminen opiskeluun passiivista - tehtäviä usein tekemättä Arvosana 5 välttävä - huomattavia puutteita opetussuunnitelman tavoitteiden perustason saavuttamisessa - hallitsee vain joitakin osia opiskellusta eikä kykene soveltamaan oppimaansa - osallistuminen työskentelyyn välttävää - laiminlyö usein tehtävänsä - kiinnostus oppiaineeseen heikkoa Arvosana 4 hylätty - ei ole saavuttanut opetussuunnitelmassa asetettuja tavoitteita - osallistuminen passiivista ja kielteistä - ei osallistu tuntityöhön eikä tee annettuja tehtäviä - tarvitsee koko ajan opettajan valvontaa ja ohjausta

4 Oppilaan arviointi 117 Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain Vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti suorittanut oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Jos oppilas ei ole suorittanut hyväksytysti jonkin oppiaineen tai aineryhmän opetussuunnitelman mukaista oppimäärää, hänen vuosiluokan suorituksensa tulee siltä osin hylätyksi. Tällöin voidaan oppilaan jättämisestä vuosiluokalle tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä. Oppilaalle varataan mahdollisuus osoittaa erillisessä kokeessa saavuttaneensa kyseisen oppiaineen vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Tilaisuus, joissa oppilas voi osoittaa osaamisensa, järjestetään lukuvuoden työn päätyttyä kesäkuussa. Tämä ajankohta päätetään lukuvuosittain koulun työsuunnitelmassa. Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa aineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia. Tällaisessa tapauksessa opettaja ottaa yhteyttä hyvissä ajoin huoltajaan ja hänelle varataan mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Sellaisen oppilaan, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, lievät oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Oppilaan yksilöllistäminen oppiaineessa merkitään todistukseen * -merkinnällä. Työskentelyn arviointi Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Sen pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon työskentelyn vastuullisuus sekä yhteistyötaidot. Työskentelyn arviointi on aina osa oppiaineen arviointia. Välitiedotteessa sekä lukuvuositodistuksessa arvioidaan yleiset työskentelytaidot. Käyttäytymisen arviointi Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Käyttäytymisen tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet. Itsearviointi Itsearvioinnilla on keskeinen osa oppilaan itsetuntemuksen kehittymisessä ja oppimaan oppimisessa. Koulunkäynnin alusta alkaen oppilasta ohjataan oman käyttäytymisen, työskentelyn, opiskelutaitojen ja oppimisen pohdintaan. Oppilaan tulee saada palautetta itsearvioinnistaan. Itsearvioinnin tavoitteena on auttaa oppilasta - kehittämään omia oppimaan oppimisen taitojaan - asettamaan omia tavoitteita työskentelemään ja toimimaan niiden saavuttamiseksi - tunnistamaan ja kehittämään opiskelutapojaan - tunnistamaan omat vahvuutensa - arvioimaan ja arvostamaan työnsä tuloksia Normaalikoulun välitiedotteet, arviointikeskustelut sekä lukuvuosiarviointi sisältävät oppilaan oman itsearviointiosuuden.

5 118 Tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma 8.2 Todistukset O ppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia sisältäviä tietoja, ne voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Normaalikoulussa on käytössä seuraavat todistukset (liite 5 Todistukset) - lukuvuositodistus - erotodistus Lukuvuositodistus annetaan oppilaalle lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana annetaan lisäksi yksi välitiedote, joka voi olla muodoltaan samankaltainen kuin lukuvuositodistus. Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun. Erotodistuksen liitteeksi tulee koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys normaalikoulun opetuksen painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy Savonlinnan kaupungin koululaitoksen perusopetuksen kouluun. 9. Tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelma Perusopetuksessa oppilaat saavat tieto- ja viestintätekniikan osaamisen perustaidot eli valmiudet tieto- ja viestintätekniikan käyttöön. Nämä taidot luovat perustan tietoyhteiskunnan palveluiden hyödyntämiselle. Yksittäisten ohjelmien käyttötaidon sijaan pyritään yleiseen tietotekniikan käyttötaitoon ja monimuotoiseen sähköisen viestinnän hallintaan. Medialukutaito on myös tärkeä kansalaistaito yhä kehittyvässä tietoyhteiskunnassa. Tietotekniikkaopetus kytkeytyy aina muihin opiskeltaviin asioihin, ja se integroituu eri oppiaineiden tunneille. Tietotekniikan sovellukset tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia lukuisine opetus-, työkalu- ja tiedonhakuohjelmistoineen. Tietokone on toisaalta viestin, joka on tiedon vastaanottamisen väline ja toisaalta väline, jonka avulla itse tuotetaan informaatiota. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen Käytännön työtaidot (tekninen osaaminen) - laitteiden ja ohjelmien hallinta (tietokoneen käyttötaidot, käyttöjärjestelmä, tutustuminen erilaisiin tietoteknisiin laitteisiin ja ohjelmiin) - sujuva kirjoittamisen tekninen taito - työergonomia. Tiedonhallintataidot (sisällöllinen osaaminen) - tiedonhaku verkkoympäristössä - tiedonkäsittely ja tiedon esittäminen, oma tekeminen (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta-, piirros-, esitysgrafiikka-, julkaisu- ja mallinnusohjelmat) - synteesien, johtopäätösten tekeminen (uuden tiedon tuottaminen) - verkko-opiskelu. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot (sosiaalinen osaaminen) - viestintä- ja mediataito; audiovisuaalinen media - verkkoviestintätaidot (sähköpostin käyttö, pikaviestimet, verkkolehden/www-sivujen tuottaminen). Tietoturva ja etiikka - suojautuminen verkkoympäristössä - itsensä turvaaminen - pelisääntöjen noudattaminen.