Tutkintojen ja muun osaamisen viitekehys mikä muuttuu korkeakoulutuksen kannalta? Raija Timonen, opetusneuvos Opetushallitus Tutkintojen tunnustaminen ja vertailu -yksikkö www.oph.fi/tutkintojentunnustaminen www.oph.fi/tutkintojenviitekehys AHOT osana HOPS-ohjausta 20.9.2011 Haaga-Helia, 27.9.2011 Itä-Suomen yliopisto
Viitekehyksen valmistelu KESU 2007 2012: Valmistellaan tutkintojen tuottaman ja muun osaamisen kuvaamiseen perustuva kansallinen viitekehys vuoteen 2010 mennessä. Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus (2008/C111/01/EY) eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi 23.4.2008 Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama laaja valmistelutyöryhmä (NQF-työryhmä), toimikausi 1.9.2008-30.6.2009 Työryhmän muistio luovutettiin opetusministerille 20.8.2009. Lausuntokierros työryhmän esityksistä 8-10/2009 Viitekehystä kannatettiin, muutosesityksiä yksityiskohdista Muistion pohjalta hallituksen esitys (HE) laiksi tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä
Viitekehyksen tavoitteet (1) lisätä tutkintojen kansallista ja kansainvälistä läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta parantaa tutkintojärjestelmän toimivuutta ja selkeyttä: kuvaa suomalaiset tutkinnot ja muut osaamiskokonaisuudet yhdenmukaisella, ymmärrettävällä ja vertailukelpoisella tavalla yhtenäistää käytettäviä käsitteitä määritellä tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien väliset suhteet lisätä Suomen tutkintojärjestelmän tunnettuutta helpottaa kansainvälistä liikkuvuutta Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen helpottaa koulutusjärjestelmässä liikkumista ja edistää siirtymistä jatko- ja lisäopintoihin
Viitekehyksen tavoitteet (2) tehostaa aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tukea elinikäistä oppimista kiinnittää nykyistä enemmän huomiota tutkintojen edellyttämään osaamiseen auttaa oppilaitoksia ja korkeakouluja niiden kehittäessä opetussuunnitelmiaan sekä koulutus- tai opetusohjelmiaan osaamistavoitteita ja oppimistuloksia korostavaan suuntaan parantaa suomalaisen koulutuksen laatua tukea laadun arviointia
HE:n keskeinen sisältö (1) Säädetään laki tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksestä. Suomen kansalliseen koulutus- ja tutkintojärjestelmään kuuluvat tutkinnot jaotellaan niiden edellyttämän osaamisen perusteella kahdeksaan vaativuustasoon (rakentuu EQF:n pohjalle). Vaativuustasojen kuvauksista sekä tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittumisesta eri vaativuustasoille säädetään valtioneuvoston asetuksella. Tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksessä kuvataan suomalaisten tutkintojen ja osaamiskokonaisuuksien edellyttämä osaaminen eurooppalaisessa yhteistyössä sovituin kriteerein tietoina, taitoina ja pätevyyksinä (holistinen osaamiskuvaus).
HE:n keskeinen sisältö (2) Viitekehykseen sijoitetaan ensi vaiheessa ainoastaan opetushallinnon ja muiden hallinnonalojen lainsäädännössä määritellyt tutkinnot ja oppimäärät. Viitekehykseen ei ole tarkoitus (tässä vaiheessa) sijoittaa täydennyskoulutusta tai muuta tutkintoon johtamatonta koulutusta menettelyjä ja vaatimuksia, joilla viranomaiset myöntävät oikeuksia harjoittaa ammattia tai suorittaa tiettyjä työtehtäviä tutkintojärjestelmän ulkopuolella olevia tutkintoja laajentavia tai syventäviä osaamiskokonaisuuksia. Tarkoitus on jatkossa laajentaa tutkintojen viitekehystä laajemmaksi osaamisen viitekehykseksi. Lakia sovellettaisiin myöhemmin muihin tutkintoihin rinnastettaviin laajoihin osaamiskokonaisuuksiin.
HE:n keskeinen sisältö (3) Aiemmin hankittu osaaminen pyritään ensisijaisesti sisällyttämään kansallisessa tutkintojärjestelmässä ja kansallisessa viitekehyksessä oleviin tutkintoihin vallitsevan nykykäytännön mukaisesti. Viitekehyksestä säätämisellä ei vaikuteta olemassa olevien tutkintojen sisältöihin samankaltaisteta samalle tasolle sijoittuvia tutkintoja sisällöllisesti muuteta eri tutkintojen tuottamia jatkokoulutuskelpoisuuksia.
HE:n keskeinen sisältö (4) Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa viitekehyksen kehittämisestä viitekehykseen liittyvien säädösmuutosten valmistelusta muiden ministeriöiden ja sidosryhmien kuulemisesta säädösten valmisteluvaiheessa. Viitekehyksen päivitys- ja kehittämistarpeiden kartoittaminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa yhdistetään olemassa oleviin sidosryhmäyhteistyön muotoihin ja tutkintorakenneesitysten valmisteluun. Kartoituksessa hyödynnetään koulutustoimikuntia ja niiden osaamista. Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt Opetushallituksen Suomen kansalliseksi koordinaatiopisteeksi.
Asetusluonnos: vaativuustasojen kuvaukset ja sijoitteluperiaatteet Vaativuustasojen kuvaukset rakennetaan EQF:n pohjalle, niitä täsmennetään kansallisista lähtökohdista käsin. Tasokuvaukset ovat yleisiä, niitä tulisi täsmentää alakohtaisiksi opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteissa ja opetussuunnitelmissa. Tutkinnot ja oppimäärät sijoitetaan viitekehykseen niiden edellyttämän osaamisen perusteella siten, että vaikka tutkinnossa olisi elementtejä useilta viitekehyksen vaativuustasoilta, se sijoitetaan sille tasolle, johon se kokonaisuutena parhaiten sopii (ns. best fit-periaate). Samalle tasolle sijoittuvissa tutkinnoissa tai osaamiskokonaisuuksissa voivat painottua osaamisen eri ulottuvuudet. Tietyn tutkintotyypin kaikki tutkinnot sijoitetaan ensisijaisesti samalle viitekehyksen tasolle (pl. yksittäiset ammatilliset tutkinnot). Tutkinnon osia ei sijoiteta viitekehykseen erikseen, vaan ne sijoittuvat sille tasolle, jolle tutkinto itsessäänkin sijoittuu.
Kansallinen taso = EQF-taso 1 2 Tutkintojen ja oppimäärien sijoittuminen vaativuustasoille (HE) Tutkinto, oppimäärä, erityispätevyys 3 Perusopetuksen oppimäärä 4 Lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto, ammatilliset perustutkinnot (pt), ammattitutkinnot (at), vankeinhoidon perustutkinto, poliisin perustutkinto, pelastajatutkinto, hätäkeskuspäivystäjätutkinto 5 Erikoisammattitutkinnot (eat), lennonjohdon pt, rakennustuotannon at, poliisialipäällystötutkinto, alipäällystötutkinto (pelastusala) 6 Ammattikorkeakoulututkinnot, alemmat korkeakoulututkinnot, johtamisen eat, yritysjohtamisen eat, psykiatrisen hoidon eat, rakennusalan työmaapäällikön eat, ratsastuksenopettajan eat 7 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, ylemmät korkeakoulututkinnot 8 Yliopistojen tieteelliset ja taiteelliset jatkotutkinnot (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot), yliopistojen ammatilliset jatkotutkinnot (erikoislääkärin tutkinto, erikoishammaslääkärin tutkinto, erikoiseläinlääkärin tutkinto), yleisesikuntaupseerin tutkinto
Tason 6 osaamiskuvaus Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat. Hallitsee edistyneet kognitiiviset ja käytännön taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin ja toteutuksiin, joita vaaditaan erikoistuneella ammatti-, tieteen- tai taiteenalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. Kykenee johtamaan monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita tai kykenee työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. 11
Tason 6 osaamiskuvaus Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Vähintään perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä. Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle äidinkielellään. Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. 12
Tason 6 osaamiskuvaus Osaa toimia erilaisten ihmisten kanssa opiskelu- ja työyhteisössä sekä muissa ryhmissä ja verkostoissa huomioiden yhteisölliset ja eettiset näkökulmat. Noudattaa kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja. 13
Miten tästä eteenpäin? HE oli ed. eduskunnan käsittelyssä 10/2010 4/2011; tarkoitus antaa uudelle eduskunnalle lähiviikkoina, samansisältöisenä Samaan aikaan HE:n käsittelyn ja asetuksen viimeistelyn kanssa valmistellaan kansainväliseen käyttöön tarkoitettua sijoitteluraporttia. Sijoitteluraportissa vahvistetaan kunkin maan kansallisen viitekehyksen (tutkintojärjestelmän) yhteydet eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen. Lisäksi sijoitteluraportissa kuvataan, miten Euroopan tasolla yhteisesti sovitut periaatteet ja kriteerit on otettu sijoittelussa huomioon. Kunkin maan sijoitteluraportit käsitellään EQF neuvoa-antavassa ryhmässä, joka antaa palautetta mm. sijoittelun läpinäkyvyydestä ja raportin ymmärrettävyydestä.
Mikä muuttuu korkeakoulutuksessa? Jos viitekehykselle asetetut tavoitteet toteutuvat: Suomen tutkintojärjestelmän tunnettuus lisääntyy Vertailu ja liikkuvuus helpottuvat Oppimistulosten ja osaamisen korostuminen Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen helpottuu (vrt. viitekehyksen laajentaminen osaamisen viitekehyksen suuntaan) Elinikäisen oppimisen periaatteet konkretisoituvat
Mikä muuttuu korkeakoulutuksessa? Muutosten edellytyksenä viitekehyksen ja sen keskeisten tavoitteiden onnistunut toimeenpano Toimeenpanon haasteet: - osaamiskuvausten laatiminen - millä tasolla laaditaan: tutkintokohtaisen lisäksi koulutusohjelmissa, pääaine-, kurssitasolla? - oppimistulosten määrittely kurssi-, koulutusohjelma- (tms.) ja tutkinnon tasolla - toimeenpano opetuksen järjestämisessä ja oppimisen ohjaamisessa - avain korkeakouluilla; viime kädessä opettajilla? - tarvittaisiinko alakohtaista yhteistyötä? - tulossa: oppimistulosten saavuttamisen arviointi