Johtaja Hannu Sirén

Transkriptio

1 Keskusteluseminaari tutkintojen ja muun osaamisen kansallisesta viitekehyksestä Työryhmän keskeiset esitykset ja yhteenveto työryhmämuistiosta annetuista lausunnoista Johtaja Hannu Sirén

2 Tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen valmistelu KESU : Valmistellaan tutkintojen tuottaman ja muun osaamisen kuvaamiseen perustuva kansallinen viitekehys (NQF) vuoteen 2010 mennessä. Kansallisen viitekehyksen valmistelussa otetaan huomioon eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä (EQF) annettu suositus. Opetusministeriö asetti työryhmän (NQF-työryhmä) valmistelemaan kansallista viitekehystä. Työryhmän toimikausi oli Työryhmän muistio valmistui aikataulun mukaisesti ja luovutettiin ministerille Lausuntokierros järjestettiin 8 10/2009 (erityishuomio: tutkintojen sijoittelu, poikkeamat tutkintojen sijoittelussa ja niiden perustelut, viitekehyksen laajentaminen osaamisen viitekehyksen suuntaan, tasokuvaukset, säädösehdotukset) Keskusteluseminaari Helsingissä. 2

3 Tasot ja tasokuvaukset Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys rakentuu EQF:n pohjalle niin, että viitekehyksessä on kahdeksan tasoa. Viitekehyksessä kuvataan suomalaisten tutkintojen edellyttämä osaaminen (oppimistulokset) eurooppalaisessa yhteistyössä sovituin kriteerein tietoina, taitoina ja pätevyyksinä EQF:n tasokuvausten pohjalta, mutta osaamisen eri ulottuvuuksia eri eroteta tasokuvauksissa toisistaan. Tasokuvauksia on täsmennetty kansallisista lähtökohdista. Osaamisen osa-alueista on tarkasteltu tietoa, työskentelytapaa ja soveltamista (taito), vastuuta, johtamista, yrittäjyyttä, arviointia sekä elinikäisen oppimisen avaintaitoja. Edellytetty osaaminen lisääntyy asteittain tasolta 1 tasolle 8. 3

4 Nämä näkemykset hyväksytty yleisesti, mutta yksinkertaistuuko todellisuus, pitäisikö olla hienosyisempi luokittelu, ammattisuuntautuneisuus vs. tieteellisyys/geneerinen osaaminen kumuloituuko osaaminen kaikilla ulottuvuuksilla vai vain osaamisen kokonaisuus, esim. yrittäjyys kielitaitovaatimukset käsitteiden johdonmukaisuus Tarvitaanko alakohtaisia kuvauksia tai muita tarkennuksia 4

5 Sijoitteluperiaatteet ja ehdotus sijoitteluksi (1) Tutkinnot sijoitetaan kansalliseen viitekehykseen tutkinnon edellyttämän osaamisen perusteella siten, että vaikka tutkinnossa voi olla elementtejä useilta viitekehyksen vaativuustasoilta, tutkinto sijoitetaan sille tasolle, johon se kokonaisuutena parhaiten sopii (best fit -periaate). Tutkinnot sijoitetaan viitekehykseen ensisijaisesti siten, että samaan tutkintotyyppiin kuuluvat tutkinnot ovat samalla kansallisen viitekehyksen tasolla. Yksittäiset ammatilliset tutkinnot voivat poikkeustapauksessa kuitenkin sijoittua tutkintotyypin perustasoa ylemmälle tasolle, jos tutkinnon vaativuustaso selkeästi poikkeaa muista saman tutkintotyypin tutkinnoista. 5

6 Sijoitteluperiaatteet ja ehdotus sijoitteluksi (2) Kansallinen taso = EQFtaso Tutkinto, oppimäärä, erityispätevyys 1 2 Perusopetuksen oppimäärä 3 (Muutama vanhimmista ammatillisista perustutkinnoista ja ammattitutkinnoista) 4 5 Lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot, vankeinhoidon perustutkinto, poliisin perustutkinto, pelastajatutkinto, hätäkeskuspäivystäjätutkinto Erikoisammattitutkinnot, lennonjohdon perustutkinto, rakennustuotannon ammattitutkinto, poliisialipäällystötutkinto, alipäällystötutkinto (pelastusala) 6

7 Sijoitteluperiaatteet ja ehdotus sijoitteluksi (3) Kansallinen taso = EQFtaso Tutkinto, oppimäärä, erityispätevyys Ammattikorkeakoulututkinnot, alemmat korkeakoulututkinnot, alemman korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavat korkeakoulutettujen erityispätevyydet, muutama erikoisammattitutkinto (muistiossa mainittu: johtamisen eat, psykiatrisen hoidon eat, rakennusalan työmaapäällikön eat) Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, ylemmät korkeakoulututkinnot, ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettavat korkeakoulutettujen erityispätevyydet Lisensiaatin tutkinnot (lukuun ottamatta eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoja), tohtorin tutkinnot, erikoislääkäri, erikoishammaslääkäri, erikoiseläinlääkäri, yleisesikuntaupseeri 7

8 Sijoittelua pidetään hyvänä, mutta miten muut maat toimivat ammatillisten tutkintojen joustava sijoittelu useammalla tasolla, arvostus erikoisammattitutkinnot ja korkeakoulututkinnot tutkintojärjestelmästä poistuneet tutkinnot lisensiaatti ja tohtori ammattikorkeakoulujen erikoistumisopinnot säännellyt ammatit Korkeakoulutettujen erityispätevyydet ok "Muut" hallinnonalat ok 8

9 Säädösehdotukset ja viitekehyksen ylläpito, päivitys ja kehitys Viitekehyksestä säädetään lailla, johon kerätään tutkintojen ja oppimäärien kokonaisuus sellaisena, kuin siitä on säädetty eri säädöksissä. Lakiin kootaan myös korkeakoulutettujen erityispätevyydet. Laissa annetaan valtuus kuvata vaativuustasot sekä säätää tutkintojen, oppimäärien ja korkeakoulutettujen erityispätevyyksien sijoittumisesta vaativuustasoille valtioneuvoston asetuksella. Tutkintotodistuksia ja muita todistuksia koskevat säädökset, määräykset ja ohjeet on tarkistettava. Viitekehyksen ylläpito hoidetaan samoin kuin vastaavien säädösten ylläpito muutoinkin. Opetusministeriö esittelee kansalliseen viitekehykseen liittyvät säädökset ja vastaa esittelevänä ministeriönä myös säädösmuutosten valmistelusta ja esittelystä sekä muiden ministeriöiden ja sidosryhmien kuulemisesta säädösten valmisteluvaiheessa. Viitekehyksen päivitys- ja kehittämistarpeiden kartoittaminen yhteistyössä muiden ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa yhdistetään olemassa oleviin sidosryhmäyhteistyön muotoihin ja tutkintorakenne-esitysten valmisteluun. Kartoituksessa hyödynnetään koulutus- ja tutkintotoimikuntia ja niiden 9 osaamista.

10 Vain osa ottaa kantaa asiaan, kannatetaan yleisesti, mutta joustavuus varmistettava tutkintojen ja tutkintorakenteiden uudistaminen tarpeellisuus ja tarkoituksenmukaisuus, laki/asetus 10

11 Laadunvarmistus Kansallinen viitekehys ei edellytä omaa erillistä laadunvarmistusjärjestelmäänsä. EQF-suosituksessa esitetyt laadunvarmistuksen periaatteet tulee ottaa huomioon osana kunkin koulutussektorin laadunvarmistusmenettelyjä ja niiden kehittämistä. Koulutuksen ja oppimistulosten luotettavuuden ja laadun varmistamiseksi on oleellista huomioida se, miten laadunvarmistus kytkeytyy esimerkiksi osaamisen määrittelyyn ja toisaalta sen arviointiin, onko osaaminen saavutettu. Kantaa vain osassa lausunnoista, uskottavuus, mutta mitä se tarkoittaa, oppilaitos/korkeakoulu, arviointineuvosto, vai mikä tutkinnonanto-oikeus 11

12 Tutkintojen sijoittelu kansainvälisestä näkökulmasta Suomen tutkintojen viitekehykseen sisältyvien tutkintojen sijoittelusta eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen tehdään EQF:n neuvoaantavan ryhmän hyväksymien suositusten mukainen englanninkielinen raportti. Raportissa vastataan kuhunkin suosituksen kohtaan. Raportin valmistuttua se esitellään muutamalle erikseen valittavalle ulkomaiselle asiantuntijalle (suositus nro 7), joilta pyydetään Suomen ulkopuolinen näkemys raportin selkeydestä ja mahdollisista parannusehdotuksista. Prosessin päätteeksi englanninkielinen raportti julkaistaan. Opetusministeriö koordinoi prosessia. Ei juurikaan kantaa 12

13 Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Aiemmin hankittu osaaminen pyritään ensisijaisesti sisällyttämään kansallisessa tutkintojärjestelmässä ja viitekehyksessä oleviin tutkintoihin. Osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyviä käytäntöjä on tarpeen kehittää ja hyviä käytäntöjä levittää ja juurruttaa kaikilla koulutussektoreilla. Esitykset ok, mutta osaamisperusteiset "opetussuunnitelmat" näyttötutkinnot "työkalujen" kehittäminen osaamisen arviointiin maahanmuuttajat 13

14 Viitekehyksen laajentaminen Tutkintojen viitekehyksestä tulee edetä osaamisen viitekehyksen suuntaan. Työryhmä esittää harkittavaksi esim. seuraavia kokonaisuuksia: kelpoisuus- ja pätevyysvaatimuksiin liittyvät kokonaisuudet osaamisen kehittämiseen ja ammattitaidon parantamiseen tähtäävät osaamiskokonaisuudet. 14

15 Tärkeää, mutta ketä palvelee, tutkinnon suorittaneita / työssä tai muuten osaamisen hankkineita miten muualla Euroopassa harkittu eteneminen, laaja suorittaminen, ministeriö tms. määrittänyt osaamiskokonaisuudet kelpoisuus tai pätevyys osaamiskokonaisuudet eivät saa muuttua tutkinnoiksi muodostuuko uusi "työkalu" aikuiskoulutukseen tutkintoa suppeammat kokonaisuudet valmistavat ja ohjaavat koulutukset mukautetuin tavoittein suoritetut tutkinnot kaikenlainen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 15

16 Jatkotoimenpiteet Opetusministeriö koordinoi jatkotoimia, joita ovat mm. jatkotyötä koordinoivan ryhmän kutsuminen / asettaminen säädösvalmistelu viitekehyksen kehittäminen osaamisen viitekehyksen suuntaan EU-tason vertaisarviointi EU-tasolla sovittujen kriteerien ja menettelytapojen pohjalta sekä erillisen raportin laadinta käännökset tiedotus. Opetushallitus kansallisena koordinointipisteenä huolehtii omalta osaltaan tiedotuksesta ja mahdollisesta koulutuksesta. Yllättävän vähän kannanottoja näihin 16