Laatukäsikirja 2013 Päivitetty 30.7.2013

Laatukäsikirja 2013 Päivitetty 30.7.2013

Sisältö VERSIOHISTORIA Versio Päivitetty Muutokset Hyväksynyt 0.1 Alkuperäinen (2006) 0.2 12/2010 Alkuperäinen (2010) 0.3 11/2012 Luku 2 Toiminnanohjaus: Vastuunjako-kappale poistettu. Luku 3 Koulutus: Vastuunjako-kappaleet poistettu. Luku 4 Tutkimus: Vastuunjako-kappale poistettu. 0.4 12/2012 Lisätty uusi luku 2 Johtaminen ja tukipalvelut, johon on siirretty Organisaatio ja johtamisjärjestelmä-, Toiminnanohjaus- ja Tukipalvelut osiot. Lisätty uusi luku 3 Voimavarat, johon on yhdistetty Yliopistopalvelut-luvusta henkilöstöasiat sekä lisätty Infrastruktuuri kappale. Luku 7 Laatujärjestelmän kehittäminen yhdistetty lukuun 1 Laatujärjestelmä. 0.5 1/2013 Kpl 2.2 Tukipalvelut: YLPA-yksiköiden kuvaukset poistettu. Luku 5 Tutkimus: sisältö päivitetty kokonaan. Lukujen 5-8 nimet muutettu strategian mukaiseksi. Lisätty luku 1 Johdanto. 0.6 2/2013 Jokaisen kappaleen sisältöä päivitetty, tiivistetty ja yhdenmukaistettu. Kpl 4.1 Henkilöstö: lisätty Tenure track kappale. 0.7 4/2013 Tekstiin lisätty suorat linkit Tutkaan ja POPiin. Kpl 2 Laatujärjestelmä: Kuva 1 vaihdettu. Tehty pieniä päivityksiä jokaiseen kappaleeseen palautteen pohjalta sekä korjattu kirjoitusvirheitä. Kpl 6.2.4 Tiedekunta: Tutkinto-ohjelmien arvioinnin ja kehittämisen vuosikello päivitettty. 1.0 7/2013 Kpl 3.1 Organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä: päivitetty organisaatiokaavio. Kpl 3.2 Toiminnanohjaus: teksti päivitetty vastaamaan kolmivuotista suunnittelujaksoa ja uutta TTS:n rakennetta. Kpl 7 Jatkotutkintokoulutus: laatudokumentti-taulukot yhdistetty. Tehty pieniä päivityksiä tekstiin. Rehtori 30.7.2013 TOIMITUSTIEDOT Julkaisija: Tampereen teknillinen yliopisto I Ulkoasu ja taitto: Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio I Paino: Hämeen kirjapaino I Valokuvat: TTY:n arkisto 1 Johdanto... 5 2 Laatujärjestelmä... 6 2.1 Laatujärjestelmän vastuunjako...7 2.2 Laatujärjestelmän dokumentointi...8 2.3 Laatujärjestelmän kehittäminen...8 3 Johtaminen ja tukipalvelut... 9 3.1 Organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä...9 3.2 Toiminnanohjaus...11 3.2.1 Yksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelmat...12 3.2.2 Tulospistejärjestelmä...13 3.2.3 Tulospalkkausjärjestelmä...13 3.2.4 Henkilöstön tavoitekeskustelut...13 3.3 Tukipalvelut...14 4 Voimavarat... 15 4.1 Henkilöstö...15 4.1.1 Rekrytointi...15 4.1.2 Tenure track -urapolku...15 4.1.3 Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi...16 4.1.4 Verkostomainen toimintatapa...17 4.1.5 Henkilöstötoiminnan arviointi ja kehittäminen...18 4.2 Infrastruktuuri...19 4.2.1 Tilat, laitteet ja tietojärjestelmät...19 4.2.2 Turvallisuus...20 5 TTY tutkii... 21 5.1 Suunnittelu ja toteutus...21 5.1.1 Tutkimusprosessi...21 5.1.2 Tutkimuksen tukipalvelut...22 5.2 Arviointi ja kehittäminen...23 5.2.1 Tutkimuksen vaikuttavuuden arviointi ja kehittäminen...23 6 TTY oppii: perustutkintokoulutus... 24 6.1 Suunnittelu ja toteutus...26 6.1.1 Opiskelijarekrytointi ja -valinta...26 6.1.2 Opetussuunnitelmatyö...27 6.1.3 Opetuksen toteuttaminen...29 6.1.4 Opintojen ohjaus...30 6.2 Arviointi ja kehittäminen...31 6.2.1 Opiskelija...32 6.2.2 Opettaja...32 6.2.3 Laitos...33 6.2.4 Tiedekunta (tutkinto-ohjelmat)...33 6.2.5 Yliopisto...34 7 TTY oppii: jatkotutkintokoulutus... 35 7.1 Suunnittelu ja toteutus...35 7.1.1 Opiskelijavalinta...35 7.1.2 Ohjaus...36 7.1.3 Jatkotutkinnon suorittaminen...36 7.2 Arviointi ja kehittäminen...37 8 TTY vaikuttaa... 39 8.1 Suunnittelu ja toteutus...40 8.1.1 Tutkimus...41 8.1.2 Koulutus...41 8.1.3 Muu vaikuttaminen...41 8.2 Arviointi ja kehittäminen...43 2 3

1. Johdanto Yliopistolain (558/2009) mukaan yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) strategiassa yliopiston perustehtävät on esitetty seuraavasti: TTY tutkii Tekniikka on avainasemassa globaalien haasteiden ratkaisemisessa. TTY:n tieteellisessä toiminnassa yhdistyvät luonnontieteellinen, teknillinen ja liiketoimintaan liittyvä tutkimus. Yliopiston vahvuuksia ovat perus- ja soveltavan tutkimuksen vuorovaikutus, laajat kansainväliset verkostot sekä poikkitekniset ja monitieteiset tutkimushankkeet. TTY oppii TTY:ssä opiskelijan oman tekniikan alan asiantuntijuus rakentuu matemaattis-luonnontieteelliselle perustalle. Kaikki opiskelijat oppivat ymmärtämään teknologian merkityksen kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa ja saavat valmiudet yrittäjyyteen. Opetushenkilökunnalta edellytetään opetettavan aiheen syvällistä asiantuntijuutta ja pedagogisia taitoja. Yliopisto tarjoaa useita väyliä elinikäiseen oppimiseen ja pitää huolta tarjottavan koulutuksen työelämärelevanssista. TTY on edelläkävijä uusien oppimisympäristöjen kehittämisessä ja hyödyntämisessä. TTY vaikuttaa TTY tuottaa tutkimukseen perustuvaa tietoa ja osaamista yhteiskunnan hyödyksi. Yliopisto on haluttu yhteistyökumppani elinkeinoelämän tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Se on myös vahva innovaatioiden sekä tutkimus- ja osaamislähtöisten uusien yritysten tuottaja. Yliopiston asiantuntijat toimivat aktiivisesti alojensa kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa ja osallistuvat julkiseen keskusteluun. TTY:stä valmistuneet ovat arvostettua työvoimaa ja kriittisesti ajattelevia kansalaisia, joilla on halu ja kyky vaikuttaa yhteiskunnassa sekä toimia menestyksekkäästi kansainvälisessä toimintaympäristössä. Tampereen teknillisen yliopiston laatujärjestelmän tehtävänä on tukea yliopiston strategiaa sekä siihen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Sen tarkoituksena on varmistaa yliopiston toimintojen ja tulosten korkea laatu. Laadunvarmistus on merkittävä elementti TTY:n toimintakulttuurissa ja toteutuu jokaisen yliopistolaisen päivittäisessä toiminnassa. Tähän laatukäsikirjaan on koottu yliopiston rakenteet ja keskeiset säännöllisesti toistuvat toimintatavat, joilla varmistetaan laadukas toiminta ja sen kehittäminen. Jokaisen TTY-yhteisön jäsenen tulee tuntea ne laadunvarmistuksen ja -kehittämisen menettelytavat, jotka koskevat hänen omaa työtään. Jokaisen yliopistolaisen tulisikin tutustua tähän käsikirjaan siinä laajuudessa, kun se omien työtehtävien kannalta on tarpeellista. 4 5

2. Laatujärjestelmä 2.1 Laatujärjestelmän vastuunjako Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) laatupolitiikan tavoitteena on olla Suomen korkeatasoisin ja kansainvälisin tekniikan opiskelu- ja tiedeyhteisö, jonka toiminta edistää ihmiskunnan hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Laadulla tarkoitetaan strategian mukaisia tuloksia ja yliopistotason ohjeistuksen mukaista toimintaa. Laadunvarmistuksella tarkoitetaan puolestaan menettelytapoja, prosesseja ja järjestelmiä, joilla laatua seurataan, ylläpidetään ja kehitetään. TTY:n Laatujärjestelmän tavoitteena ovat: yhdenmukaiset toimintatavat toiminnan ennustettavuus yliopiston tavoitteiden mukaisen toiminnan ja tulosten tukeminen ja varmistaminen. Yliopiston tavoitteet esitetään strategiassa ja sitä tukevissa toimenpiteissä. Lisäksi yliopiston toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa käytävät neuvottelut sekä TTY:n ja OKM:n väliset sopimukset. Kuva 1. TTY:n laatujärjestelmä. laatujärjestelmä (kuva 1) on yliopistoyhteisön ja sen jäsenten toiminnan ja kehittymisen tärkeä väline. Se perustuu jatkuvan kehittämisen periaatteeseen, jonka mukaan kaikkiin toimintoihin liittyy suunnittelu-, toteutus-, arviointi- ja kehittämisvaiheet (PDCA-ympyrä). Sen avulla yliopistoyhteisö ja sen jäsenet toteuttavat työtään määrätietoisesti yliopiston perusarvojen; rohkeus, vastuullisuus ja yhteisöllisyys, mukaisesti. Laatutyö on tärkeä osa yliopistoyhteisön toimintakulttuuria. Korkean laatutason saavuttamiseksi ja sen ylläpitämiseksi yliopisto takaa yhteisön laatutyölle riittävät resurssit ja tarkoituksenmukaiset välineet sekä kannustaa henkilöstöään niiden käyttöön. TTY:n laatujärjestelmä on osa yliopiston johtamisjärjestelmää, jossa keskeisenä elementtinä on toiminta- ja talousohjaus. Sen avulla: määritetään yliopiston strategian mukaiset tavoitteet (strategia ja toimenpiteet, neuvottelut OKM:n kanssa) määritetään yliopiston vuosittaiset operatiiviset tavoitteet varmistetaan, että yliopiston kaikki yksiköt ja koko henkilökunta toimivat yliopiston tavoitteiden mukaisesti Laatujärjestelmän avulla varmistetaan, että tavoitteiden mukainen toiminta noudattaa määriteltyjä laadunvarmistuksen menettelytapoja. Toiminnassa noudatetaan aina myös hyvän hallintotavan periaatteita, jotka ovatkin laatujärjestelmän lähtökohta. Koulutuksen, tutkimuksen ja niihin pohjautuvan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden laadunvarmistuksen menettelytavat muodostavat TTY:n laatujärjestelmän olennaisen sisällön. Myös näillä alueilla menettelytavat noudattavat jatkuvan kehittämisen prosessia ja niitä kuvataan tarkemmin luvuissa 5-8. Laadunvarmistus ja -kehittäminen kuuluvat TTY:n toimintakulttuuriin ja ne toteutuvat jokaisen yliopistolaisen toiminnassa. Yhteisesti määritettyjen toimintatapojen sekä yliopistotason sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen on oleellinen osa laatujärjestelmän toimivuutta. Taulukko 1. Laatujärjestelmän vastuunjako yliopiston tasolla. TTY-säätiön hallitus Rehtori Ensimmäinen vararehtori Toinen vararehtori Hallintojohtaja Johtaja, yhteisöt ja kumppanuudet Laatupäällikkö Konsistori Tieteellinen neuvosto Opetusneuvosto Johtoryhmä Laatujärjestelmän keskeisinä vastuutahoina ovat myös dekaanit ja laitosjohtajat, jotka johtavat omien yksikköjensä toimintaa sekä raportoivat johdolle toiminnan tuloksista. Dekaanit vastaavat tiedekuntansa ja laitosjohtajat laitoksensa toiminnan ja tukipalvelujen laadusta. Yhtenä tärkeänä elementtinä laadunvarmistuksessa on yliopiston sisäinen verkostomainen yhteistyömalli, jota kuvataan tarkemmin luvussa 4.1.4. Määritellyillä yhteistyörakenteilla varmistetaan kaikkien henkilöstöryhmien, opiskelijoiden sekä sidosryhmien mahdollisuudet osallistua yliopiston toiminnan kehittämiseen. Laadun hallitsemiseksi ja kehittämiseksi on tär- Taulukossa 1 on esitelty laatujärjestelmän vastuunjako yliopiston tasolla. Tarkemmat vastuunjaot ovat tässä käsikirjassa kunkin toiminnon kohdalla. Päättää yliopiston strategiasta ja toimenpidesuunnitelmista. Vastaa yliopiston laatujärjestelmästä. Toimii konsistorin puheenjohtajana ja hallituksen esittelijänä. Vastaa yliopiston yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta. Vastaa yliopiston tutkimuksesta sekä jatkokoulutuksen, kansainvälistämisen ja laatujärjestelmän kehittämisestä. Toimii tieteellisen neuvoston puheenjohtajana sekä konsistorin varapuheenjohtajana. Vastaa yliopiston opetuksen kehittämisestä ja laadusta sekä täydennys- ja aikuiskoulutustoiminnasta. Toimii opetusneuvoston puheenjohtajana. Vastaa yliopistopalvelujen tukipalvelujen laadusta ja laadunvarmistuksen menettelytapojen noudattamisesta. Vastaa TTY:n keskeisistä ulkoisista yhteisöistä ja kumppanuuksista. Vastaa operatiivisesti yliopiston laatujärjestelmästä ja laatukäsikirjan ylläpitämisestä sekä sisäisistä auditoinneista. Seuraa ja kehittää yliopiston opetuksen ja tutkimuksen laatua. Valmistelee konsistorille tutkimukseen ja jatko-opintoihin liittyvät asiat. Valmistelee konsistorille opetukseen liittyvät asiat. Toimii yliopistolain mukaisena tutkintolautakuntana. Toimii rehtorin tukena yliopiston toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. keää, että eri toimijoiden näkökulmat otetaan riittävästi huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Samalla eri toimijat myös sitoutetaan tehtyihin päätöksiin ja niiden toteutukseen. Ulkoiset sidosryhmät osallistuvat yliopiston laadunvarmistukseen monin eri tavoin. TTY-säätiön hallitus on yliopiston ylin päättävä toimielin, joka koostuu yliopiston keskeisiä sidosryhmiä edustavista jäsenistä. TTY-säätiön hallitus vastaa muun muassa yliopiston strategiasta. Ulkoiset sidosryhmät osallistuvat yliopiston laadunvarmistukseen myös esimerkiksi yksiköiden neuvottelukuntien toiminnan kautta. 6 7

3. Johtaminen ja tukipalvelut 2.2 Laatujärjestelmän dokumentointi 3.1 Organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä Laatukäsikirjassa esitellään yliopiston kaikkia yksiköitä velvoittavat laadunvarmistuksen keskeisimmät elementit. Laatukäsikirja toimii runkona, johon muut yksityiskohtaisemmat laatudokumentit linkittyvät. Laatukäsikirjassa ei toisteta laadunvarmistuksen ja kehittämisen menettelytapoja, jotka on kuvattu muissa laatudokumenteissa. Sen sijaan kunkin luvun lopussa kerrotaan, missä muissa laatudokumenteissa asiasta kerrotaan enemmän. Laatukäsikirjassa ei kuvata myöskään kansallista lainsäädäntöä. Yliopiston laatukäsikirjan lisäksi eri yksiköillä voi tarpeen mukaan olla omia laadunvarmistuksenja kehittämisen menettelytapoja sekä niitä kuvaavia laatu- tai toimintakäsikirjoja. Laatukäsikirjan hyväksyy yliopiston rehtori ja sen ylläpidosta vastaa laatupäällikkö. Laatupäällikkö vastaa myös laatukäsikirjan tiedottamisesta tiedekunnille ja muille yksiköille. Yliopiston muita laatudokumentteja ovat muun muassa yliopiston strategia, erilaiset säännöt, rehtorin ohjeet sekä laitoskäsikirja. Yliopiston säännöistä keskeisimpiä ovat säätiön säännöt sekä johto-, talous- ja tutkintosäännöt. ssa ohjeistetaan yliopiston operatiivisina yksikköinä toimivien laitosten menettelyjä sekä esitetään hyviä käytäntöjä. Yliopiston tärkeimmistä prosesseista on laadittu prosessikuvaukset ja ne on julkaistu intranet Tutkassa: Hallinto > Asianhallinta > TTY:n prosessit. Toimintatapoja yhdenmukaistavina järjestelminä myös TTY:llä yhteisesti käytettävät tietojärjestelmät (esimerkiksi asianhallintajärjestelmä Tweb, opetuksen suunnittelun työkalu ROCK, toiminnanohjausjärjestelmä Total) vertautuvat laatudokumentteihin. TTY:n julkisilla internet-sivuilla on tietoa yliopistosta sen sidosryhmille. Kaikki TTY:n keskeiset laatudokumentit ja muu informaatio on koottu henkilökunnan intranet Tutkaan, johon myös opiskelijoilla on pääsy. Opiskelijoiden laatudokumentit, esimerkiksi ohjeet ja lomakkeet, on koottu opiskelijoiden intranet POPiin (Personoitu OpiskelijaPortaali). TTY-säätiö toimii Tampereen teknillisenä yliopistona. TTY:n organisaatiorakenne (kuva 2) ja johtamisjärjestelmä toimivat TTY:n laatujärjestelmän perustana. Niiden avulla varmistetaan laatujärjestelmän jalkautuminen kaikille organisaation tasoille. TTY:n tehtävä ja organisaatio sekä yliopistolain mukaiset toimielimet määritellään johtosäännössä. Muista toimijoista ja toimielinten tehtävistä ja vastuista määrätään erillisillä rehtorin ohjeilla. 2.3 Laatujärjestelmän kehittäminen Yliopiston laatujärjestelmää ja sen osien toimivuutta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Koko laatujärjestelmän ulkoinen arviointi toteutetaan osallistumalla Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) tekemiin laatujärjestelmän auditointeihin. Ensimmäinen auditointi toteutettiin vuonna 2007 ja seuraava on vuorossa syksyllä 2013. Tutkimuksen laadunvarmistuksen arvioimiseksi TTY:llä toteutetaan kansainvälinen RAE-arviointi (Research Assessment Exercise) noin kuuden vuoden välein. Yliopiston yksiköt voivat hakea toiminnalleen kansallisia tai kansainvälisiä akkreditointia tai muita arviointeja toimintatapojensa ja laadunvarmistuksen kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Toiminnanohjausjärjestelmää arvioidaan vuosittain jokaisen toiminta- ja taloussuunnitelmakierroksen jälkeen ja tehdään prosessiin tarvittavat muutokset seuraavaa kierrosta varten. Johtamisjärjestelmää kehitetään muun muassa toteuttamalla säännöllisesti itsearviointeja TTY:n johtosäännön mukaisissa toimielimissä, mukaan lukien johtoryhmä. TTY osallistuu myös vuosittain kansainväliseen korkeakoulujen IT-toimintojen benchmarkingiin, jossa vertaillaan korkeakoulujen IT-palveluja keskenään. Kaikki TTY:n perus- ja jatkotutkinto-ohjelmat tekivät itsearvioinnit keväällä 2013 ja niitä tullaan toteuttamaan myös jatkossa joka toinen vuosi KKA:n auditointikäsikirjan 2011 2017 ohjeistusta mukaillen. Laatupäällikkö vastaa itsearviointien toteutumisesta. Laatujärjestelmän kehittämistyötä ovat myös eri toimintoihin liittyvät sisäiset tarkastukset (mm. toiminnanohjausprosessi vuonna 2013) ja muutokset yksikkö- ja hallintorakenteissa sekä tutkintorakenteessa. Lisäksi ohjeistuksia ja sääntöjä päivitetään ja kehitetään aktiivisesti. Kuva 2. TTY:n organisaatiorakenne. TTY-säätiön hallitus on yliopiston ylin päättävä toimielin. Konsistori on yliopiston akateemisten asioiden ylin päättävä toimielin. Konsistorin alaisuudessa toimivat opetusneuvosto ja tieteellinen neuvosto, jotka valmistelevat konsistorille opetukseen ja tutkimukseen liittyviä asioita. Rehtori johtaa yliopiston toimintaa. Rehtorin apuna toimivat rehtoraatti (rehtori, vararehtorit ja hallintojohtaja) sekä johtoryhmä (rehtoraatti ja dekaanit). Yliopisto jakautuu tiedekuntiin, joiden monijäsenisinä toimieliminä toimivat tiedekuntaneuvostot. Dekaanit johtavat tiedekuntien toimintaa. Dekaanien apuna toimivat tiedekuntien johtoryhmät sekä tiedekuntapäälliköt. Tutkinto-ohjelmien hallinnointia varten tiedekunnissa on perustutkinto-ohjelmien ja tohtoriohjelmien johtajat sekä diplomi-insinööri ja arkkitehtuurin (DIA) tutkinto-ohjelmien vastuuprofessorit. Heidän apunaan toimivat perustutkinto-ohjelmien suunnitteluryhmät, tohtoriohjelmien suunnitteluryhmät sekä tarvittaessa DIA-tutkintoohjelmien suunnitteluryhmät. 8 9

Opetus- ja tutkimustoiminnan toteutuksesta vastaavat tiedekuntiin kuuluvat laitokset. Laitosten toimintaa johtavat laitosjohtajat. Heidän apuna toimivat laitosten johtoryhmät sekä kehittämispäälliköt. Lisäksi jokaisella laitoksella on laitoksen opetuksen kehittämisryhmä. Ylioppilaskunta ja siten koko opiskelijayhteisö on mukana yliopiston toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä. Ylioppilaskunnan hallitus ja rehtoraatti tapaavat muun muassa koulutukseen, opiskelijoiden hyvinvointiin ja opiskeluympäristöjen kehittämiseen liittyvien ajankohtaisten asioiden tiimoilta. Vastaavankaltaisia tapaamisia järjestetään myös dekaanien ja TTY-säätiön hallituksen, opiskelijapalveluiden, kansainvälisten palveluiden, suunnittelupalveluiden sekä tietohallinnon kanssa. Organisaatiorakenteeseen ja johtamisjärjestelmästään liittyvät muut laatudokumentit: Säännöt ja ohjeet Tutka POP www.tut.fi TTY:ssä päätökset tehdään esittelystä. Päätöksiä tekeviä toimielimiä ovat hallitus, konsistori, konsistorin asettama oikaisulautakunta (opetusneuvosto) sekä tiedekuntaneuvostot. Myös rehtori, hallintojohtaja, yliopistopalvelut-yksikön päätösvaltaa käyttävä muu työntekijä, dekaani, tutkinto-ohjelman johtaja, DIA-tutkinto-ohjelman vastuuprofessori sekä laitoksen johtaja tekevät päätöksensä esittelystä. Esittelijöiden nimeämisessä sekä esittelyssä noudatetaan TTY:n johtosääntöä ja erillistä kokous- ja esittelymenettelyohjetta. TTY-säätiössä sopimuksia voivat allekirjoittaa säätiörekisteriin merkityt nimenkirjoitusoikeuden saaneet henkilöt. Hallitus myöntää nimenkirjoitusoikeudet. Johtosääntö, taloussääntö Rehtorin ohjeet: 1. Tieteellisen neuvoston tehtävät 2. Opetusneuvoston tehtävät 3. Tiedekunnan tehtävät 4. Dekaanin tehtävät 5. Tutkinto-ohjelmien johtajien nimittäminen 6. Perustutkinto-ohjelman johtajan tehtävät 7. Perustutkinto-ohjelmien suunnitteluryhmän tehtävät 8. Tohtoriohjelman johtajan tehtävät 9. Tohtoriohjelman suunnitteluryhmän tehtävät 10. DIA-tutkinto-ohjelman vastuuprofessorin tehtävät 11. DIA-tutkinto-ohjelman suunnitteluryhmän tehtävät 12. Laitoksen johtajan tehtävät 13. Laitoksen opetuksen kehittämisryhmän tehtävät 14. Tutkinto-ohjelman johtajan tehtävät 15. Sopimusten ja päätösten allekirjoittaminen TTY:llä Esittely- ja kokousmenettelyohje Tiedonhallintasuunnitelma (THS) Luku 1 Laitoksen toiminta ja johtaminen, luku 12 TTY:n organisaatio ja toimielimet Hallinto > Organisaatio Kampus > Ylioppilaskunta Tietoa yliopistosta > Johto ja palvelut 3.2 Toiminnanohjaus Toiminnanohjaus on yhdessä laatujärjestelmän kanssa johtamisen keskeinen väline. Toiminnanohjauksen kautta strategian mukaiset tavoitteet siirretään yksiköiden omiin toimintasuunnitelmiin. Laatujärjestelmän avulla varmistetaan, että tavoitteiden mukainen toiminta tapahtuu yhtenäisiä menettelytapoja ja ohjeita noudattaen. Yliopiston strategiasta vastaa TTY-säätiön hallitus. Strategia laaditaan neljäksi vuodeksi kerrallaan ja se sisältää yliopiston arvot, mission ja vision sekä tehtävät, menestystekijät ja profiilin. Hallitus päättää myös yliopiston talouskehyksestä. Strategian perusteella laaditaan eri osa-alueiden keskeiset toimenpiteet ja indikaattorit. Toimenpiteillä konkretisoidaan keinot, joilla strategiassa asetettuihin tavoitteisiin pyritään, ja indikaattorit auttavat tavoitetilojen mittaamisessa. Toimenpiteet laaditaan samalle aikajänteelle kuin yliopiston strategia. Niiden avulla integroidaan yhteen eri tukitoimintojen sekä tiedekuntien ja laitosten konkreettisia toimia strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. TTY-säätiön hallitus ja ylin johto tarkistavat yliopiston strategian sekä siihen liittyvät toimenpiteet ja indikaattorit vuosittain Kuva 3. Toiminnanohjausprosessin suunnittelukauden aloituksen vuosikello osana strategian seurantaraporttia ja tarvittaessa niitä päivitetään TTY-säätiön hallituksen määrittelemällä tavalla. Päivitetyn strategian toimenpiteineen hyväksyy TTY-säätiön hallitus. Strategian, toimenpidesuunnitelmien ja talouskehyksen pohjalta rehtori ja yliopistopalvelut laativat ohjeistuksen toimintaja taloussuunnitelmien laatimisesta sekä tavoite- ja tulosneuvottelujen käymisestä. Tämän jälkeen yliopiston yksiköt laativat yliopiston strategiaan, toimenpidesuunnitelmiin ja talouskehykseen perustuvat toiminta- ja taloussuunnitelmat (TTS:t). Suunnittelukauden pituus on kolme vuotta. Toiminnanohjauksen vastuu on rehtorilla. Suunnittelupalvelutja talouspalvelut-yksiköt koordinoivat yhdessä toiminnanohjausprosessin käytännön toteuttamista yliopistossa. Suunnittelukauden aloitus toteutetaan kuvan 3 vuosikellon mukaisesti. Yliopiston ulkoisesta ohjauksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö, jonka kanssa yliopisto neuvottelee ja sopii toimintansa tavoitteista sopimuskaudeksi. 10 11

3.2.1 Yksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelmat Tiedekunnat, laitokset ja yliopistopalveluiden yksiköt laativat toiminta- ja taloussuunnitelmat (taulukko 2) kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Suunnitelmia päivitetään tarvittaessa vuosittain. Taulukko 2. Toiminta- ja taloussuunnitelmien sisältö. Yksikön strateginen kehys Yksikön profiili ja visio Keskeiset muutostekijät toimintaympäristössä Keskeiset riskit ja niiden hallintamekanismit Tutkimus, opetus, yhteiskunnallinen vaikuttavuus, henkilöstö ja johtaminen Yliopiston strategisten tavoitteiden saavuttamiseen suunnitellut toimenpiteet yksikössä Yliopiston strategisten indikaattoreiden tavoitteet yksikön osalta seuraavalle kolmelle vuodelle Yksikön toimintaa kuvaavat muut tunnusluvut Yksikön henkilöstösuunnitelma, jossa suunnitellaan kolmen vuoden henkilöresursointi Henkilöstöhallinnon kehittämiskohteet, osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi Talous Koko yksikön toiminnan kattava budjetti Johdon palaute Tavoite- ja tulosneuvotteluprosessin yhteydessä sovitut toimenpiteet Tiedekuntien koulutustoiminnan osalta toiminta- ja taloussuunnitelmien laatimiseen osallistuvat myös tiedekuntien tutkintoohjelmien johtajat ja suunnitteluryhmät. Yksiköiden toiminnanohjauksessa käytetään yliopiston omaa sähköistä toiminnanohjausjärjestelmä Totalia. toimenpiteet (esimerkiksi rekrytoinnit ja keskeiset kehittämistoimenpiteet) kirjataan TTS:aan johdon palautteena. Näin varmistetaan, että yhteisesti sovitut tavoitteet ja toimenpiteet ovat selkeästi kaikkien osapuolten tiedossa. 3.2.2 Tulospistejärjestelmä Tulosrahaa käytetään TTS:ien sekä tavoite- ja tulosneuvottelujen ohella ohjaamaan tiedekuntien ja laitosten toimintaa yliopiston strategian ja toimenpidesuunnitelmien mukaisesti. Tulospistejärjestelmä on laskennallinen malli, jonka avulla jaetaan vuotuinen tulosraha tiedekunnille ja laitoksille. Tulospistejärjestelmän kohteet, kertoimet ja jaettava rahoitusosuus päätetään vuosittain. Laitosten tuloskohteita perustutkintokoulutuksen osalta 3.2.3 Tulospalkkausjärjestelmä Koko TTY:n henkilöstölle on olemassa tulospalkkausjärjestelmä. Tulospalkkauksella tehostetaan TTY:n strategian ja toimenpidesuunnitelmien toteuttamista sekä kehitetään yliopiston 3.2.4 Henkilöstön tavoitekeskustelut Yliopiston strategian sekä toimenpidesuunnitelmien jalkauttaminen koko henkilöstölle toteutetaan muun muassa tavoitekeskustelujen avulla. Tavoitekeskustelut esimiehen ja alaisen välillä käydään vähintään kerran vuodessa. Tavoitekeskustelujen tarkoituksena on keskustella työntekijän onnistumisesta työssään kuluneella kaudella, työn tavoitteista seuraavalle keskus- Toiminnanohjaukseen liittyvät muut laatudokumentit: ovat olleet esimerkiksi suoritetut opintopisteet ja opinnäytetyöt. Tiedekuntien tuloskohteet perustutkintokoulutuksen osalta ovat puolestaan liittyneet esimerkiksi opintojen etenemiseen, työllistymiseen ja kansainvälisyyteen. Lisäksi tulospisteitä on jaettu muun muassa väitöskirjoista, julkaisuista, patenteista, konferenssien järjestämisestä, tutkimusyhteistyöstä sekä asiantuntijatehtävistä. toimintaa henkilöstöryhmätasolla. Kriteerit eri henkilöstöryhmille määritellään vuoden alussa ja tulospalkkiota maksetaan saavutettujen tavoitteiden perusteella. telukaudelle, työntekijän kehittymistarpeista ja tulevaisuuden suunnitelmista sekä työntekijän työhyvinvoinnista. Keskustelun tukena voidaan käyttää tavoitekeskustelurunkoa, joka on laadittu erikseen opetus- ja tutkimushenkilöstölle sekä muulle henkilöstölle. Rehtoraatti käy suunnittelukauden alussa tavoite- ja tulosneuvottelut yksiköiden johdon kanssa toiminta- ja taloussuunnitelmien perusteella. Neuvottelujen jälkeen rehtori tekee päätöksen yliopiston sisäisestä resurssienjaosta hallituksen päättämien budjettisuuntaviivojen sekä neuvotteluiden pohjalta. Sovitut Yksiköt raportoivat toiminta- ja taloussuunnitelmien toteutumisesta rehtorille toiminnanohjausprosessin raportointivaiheessa. Tiedekuntien koulutustoiminnan osalta raportointiin osallistuvat myös tiedekuntien tutkinto-ohjelmien johtajat ja suunnitteluryhmät. Säännöt ja ohjeet Tutka Johtosääntö Taloussääntö Talousohje Luku 1.2 Laitos yliopiston toiminnanohjausjärjestelmässä Kehittäminen > Yliopiston strategia Talous > Toiminta- ja taloussuunnittelu Total, Tietovarasto Tietojärjestelmät 12 13

4. Voimavarat 3.3 Tukipalvelut Erilaisten tukipalvelujen avulla varmistetaan, että yliopiston akateeminen henkilöstö voi keskittyä työssään ydintehtäviinsä eli tutkimukseen ja opetukseen. Yliopistopalvelut-yksikön (YLPA) tehtävänä on tuottaa rehtorin, tiedekuntien ja laitosten tarvitsemat tukipalvelut sekä vastata yliopiston toimintaedellytyksistä ja yleisten asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Yksikkö vastaa myös yliopiston toimielinten, toimikuntien ja pysyväisluonteisten työryhmien ja verkostojen toiminnasta. Yliopistopalvelut-yksikköä johtaa hallintojohtaja. YLPA on jaettu kymmeneen pienempään toiminnalliseen yksikköön: Henkilöstöpalvelut Kansainväliset palvelut Kirjasto Opiskelijapalvelut Suunnittelupalvelut Talouspalvelut Tietohallinto Tilapalvelut Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Viestintä YLPA-yksiköt toteuttavat vuosittain tukipalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyn, jonka avulla tukipalvelujen toimintaa kehitetään. Lisäksi jokaisella yksiköllä on neuvottelukunta, jonka jäseninä on yliopiston henkilöstöä ja osalla myös sidosryhmien edustajia. YLPA-yksiköt kuvataan tarkemmin Tutkassa: Hallinto > Yliopistopalvelut. Tiedekunta hoitaa tiedekuntien ja laitosten tarvitsemat tukipalvelut, joita ei tuoteta keskitetysti yliopistopalveluissa. Tiedekuntien tukipalveluiden rakenne on esitetty kuvassa 4. Samoja tukitehtäviä eri yksiköissä hoitavat henkilöt muodostavat yliopiston sisällä verkostoja, joiden toimintaa YLPA-yksiköt koordinoivat. Verkostojen avulla kehitetään yhteisiä toimintatapoja ja varmistetaan, että kaikilla on ajantasaiset tiedot ja ohjeistukset käytettävissä. 4.1 Henkilöstö ja opiskelijat Yliopiston strategian mukaisesti TTY on asiantuntijayhteisö, jonka tärkein voimavara ovat osaavat, motivoituneet ja hyvinvoivat työntekijät ja opiskelijat. Opiskelijat ovat usein myös osa henkilöstöä toimiessaan muun muassa tutkimusapulaisina ja tutkijoina laitoksilla. Henkilöstöpolitiikassa noudatetaan tasaarvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita ja sitä kehitetään lähivuosina erityisesti osaamisen, johtamisen ja työhyvinvoinnin näkökulmista. Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisessä noudatetaan erillistä henkilöstöstrategiaa ja siihen liittyvää henkilöstön kehittämisen suunnitelmaa. Yliopiston ja laitoksen johdon vastuulla on luoda edellytykset työssä kehittymiselle. Yliopistolla järjestetään säännöllistä henkilöstön kehittämistoimintaa, jonka sisältöön laitoksen johtaja ja muut esimiehet voivat vaikuttaa. Laitoksen johdon tehtävänä on kannustaa esimiehiä keskustelemaan alaistensa kanssa osaamisen tavoitteellisesta kehittämisestä. Yliopiston johdon vastuulla on huolehtia siitä, että esimiehillä on selkeät vastuut ja valtuudet, niin että he pystyvät seuraamaan ja edistämään alaistensa kehittymistä ja työhyvinvointia. Yliopistopalvelujen henkilöstöpalvelut-yksikkö vastaa henkilöstöprosessien suunnittelusta ja toteutuksesta sekä koordinoi prosessien hajauttamista yksikköihin ja työntekijöille itselleen. TTY:n ylioppilaskunta (TTYY) vastaa opiskelijoiden edunvalvonnasta, tarjoaa opiskelijoille erilaisia palveluita sekä edistää opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia yliopistossa. Ylioppilaskunnan alaisuudessa toimii kymmeniä erilaisia alayhdistyksiä: kiltoja, ammattiainekerhoja, kansainvälisiä kerhoja sekä harrastekerhoja. Ylioppilaskunta toimii tiiviissä yhteistyössä yliopiston johdon ja yksiköiden kanssa toiminnan kehittämisessä. TTY noudattaa yliopistojen palkkausjärjestelmää (YPJ), jossa palkka koostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Tehtävän vaativuus ja työntekijän henkilökohtainen suoriutuminen arvioidaan koko yliopiston tasolla kahden vuoden välein työntekijän ja lähiesimiehen kesken pidetyssä arviointikeskustelussa. Tehtävien vaativuudet käsitellään YPJarviointiryhmissä. Yliopiston ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta varten toimii yhteistoimintaneuvosto, jossa käsitellään esimerkiksi yliopiston hallituksen käsittelyyn menevät asiat sekä henkilöstöön liittyvät keskeiset asiat. Tiedekunnissa dekaanit ja laitoksilla laitosten johtajat järjestävät kokouksia yhteistoimintasopimuksessa määriteltyjen asioiden ja muiden toiminnan kannalta merkittävien asioiden käsittelemiseksi ja niistä tiedottamiseksi sekä henkilökunnan kuulemiseksi. Luottamusmiesverkosto edustaa henkilöstöä esimerkiksi yhteistoimintaelimissä ja erilaisissa toimikunnissa. Luottamusmiehet toimivat yliopistopalveluiden kanssa yhteistyössä valvomassa henkilöstön etuja. Henkilöstöllä ja opiskelijoilla on edustus TTY:n johtosäännön mukaisissa toimielimissä sekä erilaisissa työryhmissä ja neuvottelukunnissa, millä varmistetaan vaikuttamismahdollisuudet yliopiston toimintaan eri osa-alueilla. Kuva 4. Tiedekunnan ja laitosten tukipalvelut. Tukipalveluihin liittyvät muut laatudokumentit: Tutka Hallinto > Yliopistopalvelut Tiedekunnat www.tut.fi Tietoa yliopistosta > Johto ja palvelut > Yliopistopalvelut Tietoa yliopistosta > Tiedekunnat 4.1.1 Rekrytointi Rekrytoinnilla varmistetaan, että jokaiseen tehtävään löydetään oikeanlainen osaaja. Rekrytointitarve pyritään ennakoimaan jokaisessa yksikössä vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan sisältyvän henkilöstösuunnitelman avulla. Erillistä rekrytointilupaa ei tarvita, mikäli rehtorin hyväksymässä suunnitelmassa on annettu lupa rekrytointiin. Henkilöstösuunnitelman ulkopuolisten rekrytointien aloittamisesta päättää opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta rehtori sekä muun henkilöstön osalta hallintojohtaja. Rekrytointiprosessia ohjaa johtosääntöön perustuva rehtorin ohje, jolla varmistetaan kaikkien yliopiston yksiköiden yhtenäiset rekrytointikäytännöt. TTY:llä on käytössä sähköinen rekrytointijärjestelmä, jolla hoidetaan rekrytointiluvat ja hakumenettelyt. Työpaikkailmoitukset julkaistaan yhteistyössä henkilöstöpalvelujen kanssa. Työpaikkailmoitukset julkaistaan kulloinkin sopivaksi harkittujen julkaisukanavien kautta. Akateemiset tehtävät ilmoitetaan kansainväliseen hakuun, ellei tästä ole perusteltua syytä poiketa. 14 15

4.1.2 Tenure track -urapolku TTY:ssä on käytössä tenure track -malli, joka tarjoaa rekrytoitavalle tutkijalle selkeän urapolun edetä kyseisen tieteenalan professorin tehtävään. Tämä mahdollistaa tutkijalle kokonaisvaltaisen sitoutumisen tutkimustyöhön ja kyseisen tieteenalan edistämiseen. Tenure track mallin tavoitteena on houkutella ja sitouttaa TTY:n palvelukseen kyvykästä, luovaa ja innostavaa tutkimushenkilöstöä ja siten vahvistaa TTY:n asemaa korkeatasoisena ja kansainvälisenä tutkimusyliopistona. 4.1.4 Verkostomainen toimintatapa TTY:n laadunvarmistusta tukee myös yliopiston verkostomainen toimintatapa. Verkostotapaamisissa välitetään hyviä käytäntöjä, kerrotaan uusista ohjeistuksista, keskustellaan tulevista muutoksista sekä kehitetään toimintatapoja yhdessä. Taulukossa 3 on esitelty joitakin TTY:n keskeisimpiä verkostoja. Lisäksi TTY:llä sekä sen laitoksilla ja tiedekunnissa toimii lukuisia muita verkostoja. TTY:n tenure track -menettelyn keskeiset periaatteet ovat: 1. Rekrytointi perustuu avoimeen kansainväliseen kilpailuun, jossa keskeisenä kriteerinä on rekrytoitavan potentiaali edetä tenure track -polun vaativimpiin tehtäviin. 2. Tehtävän ala määritellään siten, että se mahdollistaa riittävän suuren hakijajoukon. 3. Yliopisto sitoutuu siihen, että tenure track -polulla olevalla tutkijalla on mahdollisuus edetä seuraavalle tenure track -tasolle edellyttäen, että hän menestyy järjestelmän mukaisissa arvioinneissa. 4. Päätettäessä tutkijan etenemisestä seuraavalle tasolle korostetaan avoimuutta, tasapuolisuutta sekä mahdollisimman korkeatasoisen asiantuntemuksen käyttämistä. 5. Päätös mahdollisesta seuraavalle tasolle etenemisestä tehdään etukäteen sovituissa aikarajoissa niin, että tenure track -polulla oleva tutkija voi itse arvioida ja suunnitella uraansa. Jokaista tenure track rekrytointia varten perustetaan työryhmä, joka valmistelee ja koordinoi tehtävän täyttöä tiedekunnassa. Työryhmä varmistaa, että prosessi noudattaa TTY:n ohjeita ja että tehtävään ehdotetaan valintakriteereiden perus- Yliopisto järjestää paljon erilaisia henkilöstökoulutuksia, joilla varmistetaan henkilöstön osaamisen kehittyminen. Säännöllisesti järjestetään muun muassa lähiesimieskoulutusta ja tietotekniikkakoulutusta. Henkilöstökoulutukset julkaistaan Tutkan tapahtumakalenterissa. TTY:n henkilöstö osallistuu aktiivisesti myös ulkopuolisten tahojen järjestämiin henkilöstökoulutuksiin. Henkilöstökoulutusten lisäksi muun muassa oppisopimuskoulutus, henkilökierto ja henkilökuntavaihto ovat välineitä henkilökunnan osaamisen kehittämiseen. Työhyvinvoinnin edistämisen välineitä ovat muun muassa työhyvinvointiluennot, henkilöstöliikuntamahdollisuudet kampusalueella, tunti liikuntaa työajalla viikossa -periaate sekä varhaisen tuen malli. Työterveyspalvelut ostetaan ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. teella parasta hakijaa. Yliopiston tenure track -toimikunta tekee rehtorille valintaehdotuksen tenure track -tehtävän täyttämisestä. Toimikunta myös vahvistaa työntekijän ja laitosjohtajan sopimat tavoitteet kullekin urapolun vaiheelle. 4.1.3 Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi TTY:n kansainvälistymissuunnitelman mukaisesti TTY kannustaa henkilökuntaansa lähtemään kansainväliseen vaihtoon. Erasmus-opettaja- ja henkilökuntavaihto perustuu korkeakoulujen välisiin Erasmus-vaihtosopimuksiin. Vaihto voi kohdistua korkeakoulun lisäksi myös yritykseen. Erasmus-vaihtoon lähteville voidaan myöntää apuraha, joka kattaa osan vaihdon kustannuksista. Opettaja- ja henkilökuntavaihtohakemukset käsitellään kansainväliset palvelut -yksikössä. TTY:ltä tutkijavaihtoon voi lähteä joko TTY:n palkkaamana työntekijänä, apurahan turvin tai osa-aikaisella palkalla ja apurahalla. Tutkijavaihtoon lähtevä TTY:n jatko-opiskelija voi hakea myös TTY:n omaa tutkijavaihtoapurahaa. Apurahat myönnetään kansainvälisistä palveluista. Taulukko 3. TTY:n keskeisiä verkostoja. Verkosto Johdon seminaarit Tutkinto-ohjelmien johtajat ja tutkinto-ohjelmien suunnitteluryhmien valmistelijat Tohtoriohjelmien suunnitteluryhmät Laitosjohtajat Tiedekuntapäälliköt Kehittämispäälliköt Yliopistopalvelut-yksiköiden päälliköt Kuvaus Kaksi kertaa vuodessa rehtorin kutsumana kaksipäiväinen seminaari TTY:n ulkopuolella. Kutsuttuina johtoryhmä, varadekaanit, laitosten johtajat, varajohtajat sekä YLPA-päälliköt. Keskustellaan ja viestitään yliopiston ajankohtaisista asioista. Kahden kuukauden välein opetuksesta vastaavan vararehtorin (pj) ja koulutuspäällikön kutsumana. Käsitellään opetuksen ajankohtaisia asioita. Kahden kuukauden välein tutkimuksesta vastaavan vararehtorin (pj) ja tutkimuksen kehittämispäällikön kutsumana. Käsitellään jatkokoulutuksen ajankohtaisia asioita. Kaksi kertaa lukukaudessa rehtorin (pj) ja laatupäällikön kutsumana. Käsitellään johtamiseen liittyviä ajankohtaisia asioita. Kerran kuukaudessa hallintojohtajan kutsumana. Käsitellään tiedekuntia koskevia ajankohtaisia asioita. Kerran kuukaudessa talousjohtajan kutsumana. Käsitellään toiminnanohjauksen ja talouden ajankohtaisia asioita. Kerran kuukaudessa hallintojohtajan kutsumana. Käsitellään yliopistoa ja yliopistopalveluja koskevia ajankohtaisia asioita. 16 17

4.2 Infrastruktuuri 4.1.5 Henkilöstötoiminnan arviointi ja kehittäminen TTY:n henkilöstötutkimus on tärkeä ja strateginen organisaation kehittämisen väline, jota myös ylin johto ja laitokset käyttävät aktiivisesti hyväkseen. Tietoa seurataan systemaattisesti kahden vuoden välein. Kukin yksikkö valitsee kehittämiskohteet palautteiden pohjalta. Henkilökunta on myös laajamittaisesti mukana arvioimassa ja toteuttamassa kehittämisohjelmia. Kehittämisohjelmat kirjataan ja niiden toteutusta seurataan. Tutkimuksen jälkeen kaikkien laitosten kanssa neuvotellaan kehitystoimenpiteistä. Henkilöstökoulutustilaisuuksista pyydetään suoraa palautetta. Ostopalveluina tuotetuista palveluista kuten ravintolatoiminnasta ja työterveyspalveluista kerätään myös palautetta. Palautteet käsitellään palveluntuottajien kanssa ja niitä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Henkilöstöön liittyvät muut laatudokumentit: Säännöt ja ohjeet Toimenpidesuunnitelmat Tutka www.tut.fi Tietojärjestelmät Henkilökunnan hyvinvointia seurataan lisäksi poissaolotilastoilla ja niitä käytetään kuntoutustoimenpiteiden pohjana. Yliopistolla on otettu käyttöön myös varhaisen tuen malli. Henkilöstön tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita seurataan ja kehitetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnassa. Toimikunta laatii ja päivittää kehittämistoimenpiteet TTY:n tasaarvo-, yhdenvertaisuus- ja esteettömyyssuunnitelmiin. Henkilöstöasioista raportoidaan johdolle säännöllisesti. Henkilöstötilinpäätös julkaistaan Tutkassa ja sitä käsitellään myös luottamushenkilöiden kanssa. Johtosääntö ja sitä tarkentavat rehtorin ohjeet Matkustussääntö ja ohjeet Opas TTY:ltä ulkomaille tutkijanvaihtoon lähteville Henkilöstöstrategia Henkilöstön kehittämisen suunnitelma Kansainvälistymissuunnitelma Kielisuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma Luku 7 Henkilöstö Henkilöstö Hallinto > Yliopistopalvelut > Henkilöstöpalvelut Hallinto > Yliopistopalvelut > Kansainväliset palvelut Tietoa yliopistosta > Töihin TTY:lle Personec F V, Personec hr, ESS, Artist, M2, Tweb, EPJ 4.2.1 Tilat, laitteet ja tietojärjestelmät TTY toimii Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n omistamissa tiloissa. Yliopiston tiloista, tilankäytöstä ja niiden huollosta vastaa yliopistopalveluiden tilapalvelut-yksikkö. Tilapalvelut huolehtii, että kampusalueella on käytettävissä toimivasti mitoitetut, kustannuksiltaan kohtuulliset, tehokkaasti hyödynnetyt, turvalliset ja puhtaana pidetyt tilat. Yhteistyö kiinteistönomistajan ja eri palveluntuottajien kanssa on tiivistä. Tilapalvelut koordinoi myös kaikkia kampusalueen muutostöitä sekä suurempia kalustehankintoja. Kampusalueen tiloja kehitetään jatkuvasti tarvetta vastaaviksi. Tutkassa ja laitoskäsikirjassa on ohjeistettu tarkemmin muun muassa tilojen vuokraamiseen ja muutostöihin, kalustehankintoihin, opasteisiin sekä tilapalvelumestareihin liittyviä asioita. Tutkimusvälineistön hankkiminen on laitosten vastuulla. Isommat hankinnat merkitään käyttöomaisuusrekisteriin. Laboratorioinsinöörit ovat vastuussa tutkimusvälineistön turvallisuudesta ja käytön opastuksesta. TTY:llä on laitosten tutkimusinfrastruktuurin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi investointimalli, jossa laitoksen talouteen kohdistuvat kulut voidaan jaksottaa poistoina tuleville vuosille. Tämä mahdollistaa laitoksille myös suurempien infrastruktuurihankintojen tekemisen. Yliopistopalvelujen tietohallinto-yksikkö vastaa keskitetyistä perustietotekniikkapalveluista yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille. Tietohallinnon kautta hankitaan muun muassa tietokoneet, niihin liittyvät oheislaitteet sekä puhelimet. Tietohallinto vastaa myös näiden laitteiden ylläpidosta sekä käyttäjätuesta. Lisäksi yksikkö ylläpitää TTY:n tietoliikenneverkkoa, yleisiä IT-luokkia ja laitosten Windows-luokkia. Yliopistopalvelut hankkii ja ylläpitää kaikille yksiköille yhteisiä palveluita tarjoavat tietojärjestelmät. Yliopiston keskitettyä järjestelmäkehitystä koordinoi yliopistopalveluiden IT-järjestelmien ohjausryhmä. Tietohallinto koordinoi järjestelmäkokonaisuutta ja järjestelmäarkkitehtuuria sekä toimii teknisenä konsulttina yliopistopalveluiden yksiköille. Järjestelmien jatkokehitystä varten on tehty ylläpitosopimukset kahden suurimman toimittajan kanssa. Näiden kanssa toimii yhteistyöryhmä, joka ohjaa eri järjestelmien jatkokehitystä. Järjestelmillä on lisäksi kehitysryhmät, jotka tekevät käytännön kehitystyötä. Järjestelmäprojekteissa laaditaan aina projektisuunnitelma, budjetti, riskianalyysi ja viestintäsuunnitelma laadunvarmistuksen takaamiseksi. Käyttöönottovaiheessa laaditaan lisäksi käyttöönottosuunnitelma ja koulutussuunnitelma. Järjestelmien kehittämistyössä hyödynnetään erilaisia säännöllisiä tai tiettyä kehitettävää kokonaisuutta varten perustettuja työryhmiä. Säännöllisiä ovat esimerkiksi POPin ja ROCKin jatkokehitystyöryhmä ja laitosten ROCK-yhteyshenkilöiden tapaamiset. Tiloihin, laitteisiin ja tietojärjestelmiin liittyvät muut laatudokumentit: Säännöt ja ohjeet TTY:n tietoturvapolitiikka Tietojärjestelmien käyttösäännöt ja niiden soveltamisohje Sähköpostin käsittelysäännöt, niiden soveltamisohje ja sähköpostin suodatusohje Tietojärjestelmien ylläpitosäännöt Admin-tunnuksen käyttöohjeet Tietotekniikkarikkomusten seuraamuskäytäntö Tietojärjestelmien tietosuoja- ja tietojärjestelmäselosteet Toimenpidesuunnitelmat Tutka POP Tietojärjestelmät Toimitilasuunnitelma Tietohallintosuunnitelma Ympäristösuunnitelma Luku 9 Tietotekniikka ja tietoturva IT Tilat Kampus > Tietotekniset palvelut Kampus > Tilat ja turvallisuus Efecte IT-toiminnanohjausjärjestelmä, UAMBD-identiteetinhallintajärjestelmä 18 19

5. TTY tutkii 4.2.2 Turvallisuus TTY:n turvallisuusasioita koordinoi ja kehittää TTY:n turvallisuuden suunnitteluryhmä. Koordinoidulla turvallisuustoiminnalla varmistetaan turvallinen työskentely-ympäristö koko henkilöstölle sekä huolehditaan erilaisten turvallisuusohjeiden ajantasaisuudesta. Turvallisuuden varmistaminen käytännössä on aina yksikön johtajan vastuulla. Vastuita voidaan kuvata myös eri henkilöstöryhmien tasolla seuraavasti: Ylin johto turvaa ja varmistaa toimintaedellytykset, valvoo yleisellä tasolla työturvallisuutta, antaa yleiset toimeenpanomääräykset ja valitsee esimieskunnan. Toimintayksiköiden johto ja esimiehet vastaavat käytännön turvallisuustoiminnan toteuttamisesta omissa yksiköissään. He perehdyttävät uudet työntekijät ja uudet työmenetelmät, opastavat työhön, laativat ja julkaisevat työtehtäväkohtaiset turvallisuusohjeet, valvovat ohjeiden noudattamista, hankkivat työssä käytettävät laitteet sekä valvovat työntekoa ja työoloja. Työntekijä toimii aktiivisesti turvallisuutta edistäen, ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja riskeistä sekä poistaa ilmeistä vaaraa aiheuttavat viat ja puutteet, noudattaa annettuja ohjeita ja määräyksiä sekä käyttää työn vaatimia henkilökohtaisia suojaimia. Hyvä turvallisuuden johtaminen perustuu asianomaisten lakien, asetusten ja määräysten tuntemiseen sekä niiden asettamien Turvallisuuteen liittyvät muut laatudokumentit: Säännöt ja ohjeet Toimenpidesuunnitelmat Tutka POP Tietojärjestelmät velvoitteiden noudattamiseen. Turvallisuuden varmistaminen perustuu vaarojen ja uhkien tunnistamiseen sekä riskienarviointiin ja niiden perusteella tehtyihin riskienhallinnan toimenpiteisiin. Riskienarviointi ja -hallinta ovat osa työpaikan turvallisuustoimintaa ja ne kattavat turvallisuuden eri osa-alueet; kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus, tietoturvallisuus, ympäristöturvallisuus, henkilöturvallisuus, työterveys ja työturvallisuus, projekti- ja tutkimustoiminnan turvallisuus sekä rikosturvallisuus. Riskienarviointi ja -hallinta toteutetaan sekä koko yliopiston laajuisesti että tiedekuntien, laitosten, vastuualueiden, laboratorioiden ja tarvittaessa myös yksittäisten projektien tasolla. Edellä mainittujen asioiden dokumentoinnin avulla pystytään myös osoittamaan asianomaisten lainsäädännön noudattaminen. Turvallisuutta suunniteltaessa ja kehitettäessä toimitaan yhteistyössä kampuksella toimivien muiden työyhteisöjen kanssa. Tärkeä osa turvallisuustoimintaa on myös opiskeluympäristön turvallisuuden ja terveyden seuranta yhteistyössä YTHS:n kanssa. Viestintä-yksikön vastuulla on ylläpitää kriisiviestinnän ohjeita, jotka ovat Tutkassa: Tilat > Turvallisuus > Kriisiviestinnän ohjeet. Pelastussuunnitelma Räjähdyssuojausasiakirja Valmiussuunnitelma Jätehuollon toimintasuunnitelma ja lajitteluohje Turvallisuus- ja ympäristöraportti Kriisiviestinnän ohjeet Rekisteriselosteet Työsuojelun toimintaohjelma Luku 8 Tilat ja turvallisuus Tilat > Turvallisuus Hallinto > Lait ja säännöt > Rekisteriselosteet Kampus > Tilat ja turvallisuus TJ2 tilanhallintaohjelma, Salinvarausohjelma, Esmikko, Mirasys V series, Abloy Keycard, iloq, ProAlert Strategian mukaan TTY:n tieteellisessä toiminnassa yhdistyvät luonnontieteellinen, teknillinen ja liiketoimintaan liittyvä tutkimus. Yliopiston vahvuuksia ovat perus- ja soveltavan tutkimuksen vuorovaikutus, laajat kansainväliset verkostot sekä poikkitekniset ja monitieteiset tutkimushankkeet. Yliopiston hallitus päättää yliopiston tutkimuksen strategisista linjauksista sekä tutkimuksen resursoinnista. Yliopiston ylimpänä akateemisena elimenä toimiva konsistori päättää muun muassa tutkimukseen liittyvistä yleisistä säännöistä. Tieteellinen neuvosto edistää tutkimuksen strategisen johtamisen edellyttämää jatkuvaa vuoropuhelua koko yliopisto-organisaatiossa ja tuo esiin tutkimukseen liittyviä hyviä käytäntöjä yli laitosrajojen. Tutkimustoiminta tapahtuu laitoksilla tutkimusryhmissä. Tutkimusryhmää vetää tutkimusryhmän johtaja, joka on professori tai väitellyt tutkija. Lisäksi ryhmään kuuluu Post Doc tutkijoita, jatko-opiskelijoita ja diplomityöntekijöitä. Tutkimustoiminnan 5.1 Suunnittelu ja toteutus Laitoksilla on tutkimusstrategiat, joilla varmistetaan tutkimustoiminnan kytkeytyminen TTY:n strategiaan. Niissä on määritelty laitosten tutkimusalat, infrat, uudet avaukset ja rekrytoinnit strategiakaudella. Tutkimusstrategioissa esiteltyjen tavoitteiden toteutumista seurataan osana normaalia vuosiseurantaa ja niistä annetaan palautetta. Tutkimusryhmien vetäjien vastuulla 5.1.1 Tutkimusprosessi Tutkimushanke-esitykset hyväksytään Total-toiminnanohjausjärjestelmässä, jossa suunnitellaan myös laitoksen taloutta ja resurssien allokointia. Mikäli rahoittaja edellyttää haussa sisäistä arviointiprosessia, järjestää tutkimus- ja innovaatiopalvelut hakuun liittyen erillisen prosessin. Tutkimus- ja innovaatiopalvelut järjestävät koulutusta eri tutkimusrahoitusmuodoista ja niiden hakemisesta ja hallinnoinnista. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen prosesseja ohjataan ja säännellään TTY:n taloussäännössä, talousohjeessa sekä Tutkassa (Tutkimus > Projektinhallinta) olevilla ohjeilla, joissa neuvotaan eri rahoittajien vaatimusten toteuttamisesta TTY:llä. Käytännön organisoinnista on ohjeistusta myös laitoskäsikirjassa. tukena toimivat yliopistopalvelujen eri yksiköt. Suunnittelupalvelut tukee yliopiston tutkimuksen strategista johtamista osana vuosisuunnitteluprosessia. Tutkimus- ja innovaatiopalvelut vastaa yliopiston tutkimusrahoitukseen, teknologian-siirtoon, immateriaalioikeuksiin ja yrittäjyyteen liittyvistä tukipalveluista sekä koko yliopiston tutkimukseen liittyvistä oikeudellisista tukipalveluista. Tutkimuspalvelut tukevat sekä tutkimusrahoituksen hakuvaihetta (EU-hankerakennuspalvelut) että hallinnointivaihetta. Kansainväliset palvelut tukevat kansainvälistä tutkijavaihtoa. Kirjasto ylläpitää ja kehittää yliopiston tutkimustietojärjestelmää, organisoi tietojenkeruun ja tuottaa tarvittavat tilastot. TTY:llä tehtävä tutkimus on pääsääntöisesti ulkopuolisella rahoituksella tehtävää. Rahoitus on tutkimusrahoittajien kilpailtua rahoitusta tai tilaustutkimusta. Suurimmat rahoittajat ovat Tekes, yritykset, Suomen Akatemia ja Euroopan Unioni. on huolehtia, että tutkimus on laitoksen tutkimusstrategian mukaista. Hankkeen valmisteluvaiheessa projekti-ideasta keskustellaan laitosjohtajan kanssa. Sen sisällöllinen suunnittelu perustuu laitosten tutkimusstrategioissa tunnistettuihin vahvuuksiin. Yhteisrahoitteiset tutkimushankkeet toteutetaan rahoittajan ehtojen mukaisesti. Yhteisrahoitteisen tutkimushankkeen toteuttamisvaiheen laadunvarmistuksen keskeinen toimija on ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtävät ja vastuut määräytyvät rahoittajan ehtojen ja projektin yhteistyösopimuksen mukaan. Projektin asiakirjat kerätään projektikansioon, joka sisältää kopiona hakemuksen, tutkimussuunnitelman, sopimukset, rahoituspäätöksen, kustannusraportit liitteineen, raportit, tilintarkastusasiakirjat sekä muut hankkeen toteuttamisen kannalta relevantit asiakirjat. Arkistoitavat alkuperäiset asiakirjat toimitetaan laitoksen lähiarkistoon, jossa ne säilytetään TTY:n ja rahoittajan arkistointisäännösten edellyttämällä tavalla. Mikäli rahoittaja vaatii jälkiseurantaraportointia, tehdään se rahoittajan antaman aikataulun mukaisesti. 20 21

5.1.2 Tutkimuksen tukipalvelut 5.2 Arviointi ja kehittäminen Tutkimustoiminnan tukipalvelut voidaan karkeasti jakaa kolmeen eri tasoon. Kuvassa 5 on esitelty tuen muodot ja vastuutahot eri tasoilla. Yliopiston strategia ohjaa tutkimusta ja johto seuraa sen toteutumista vuosittain sekä raportoi siitä TTY-säätiön hallitukselle. Laitosten laatimien tutkimusstrategioiden tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittaisen toiminnansuunnitteluprosessin yhteydessä. Kilpailtua tutkimusrahoitusta haettaessa rahoittaja arvioi tutkimushankkeen tieteellisen tason ja sen toteuttamiskelpoisuuden. Hankkeen toteutuessa TTY:llä tehtävään tutkimukseen sovelletaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) laatimia tutkimuseettisiä ohjeita. Tarvittaessa tutkimuksista tehdään eettinen ennakkoarviointi. Kliinisistä lääketutkimuksista antaa lausunnot joko Pirkanmaan sairaanhoitopiirin eettinen toimikunta tai erityistapauksissa Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta Etene. Ei-lääketieteellisistä tutkimuksista eettisen ennakkoarvioinnin tekee Tampereen alueen ihmistieteiden eettinen toimikunta. Tutkimustulosten arvioinnin keskeisin metodi on vertaisarviointi, joka kohdistuu pääsääntöisesti tieteellisiin julkaisuihin. Lisäksi tuloksia arvioi esimerkiksi Tekes ja FP7 (EU:n tutkimuksen ja kehityksen 7. puiteohjelma) hankkeissa ohjausryhmä. Jälkimmäisissä on myös väliarviointi. Yleensä rahoittajaorganisaatiot kuten Suomen Akatemia, Euroopan komissio ja Tekes varaavat itselleen oikeuden tehdä hankkeiden teknisiä tarkastuksia. Tekesin Strategiset avaukset -hanketyypissä tulosten innovatiivisuutta arvioidaan ja edelleen kehitetään kollegoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi patentoitaville tutkimustuloksille tehdään uutuustutkimus. Keksintöilmoitukset arvioi tutkimus- ja innovaatiopalvelut -yksikkö. Ulkopuolisella rahoituksella tehtyjen tutkimushankkeiden tavoitteiden toteutumista arvioidaan myös loppuraporteissa. Tutkimusetiikkaan liittyvä ohjeistus on Tutkassa: Tutkimus > Projektinhallinta > Tutkimusetiikka. 5.2.1 Tutkimuksen vaikuttavuuden arviointi ja kehittäminen Kuva 5. Tutkimustoiminnan tukipalvelut. Yliopiston julkaisutoiminnan vaikuttavuutta ja laatua arvioidaan erilaisten bibliometristen analyysien avulla. Julkaisujen laadun ja määrän kehitystä seurataan vuosittain osana tulosohjausjärjestelmää sekä kahden tai kolmen vuoden välein erillisen bibliometrisen analyysin avulla. Julkaisutiedot kerätään ja luokitetaan julkaisu- ja asiantuntijatehtävärekisteriin, josta tuotetaan raportteja muun muassa yliopiston johdolle ja OKM:lle. Rekisterin ylläpidosta vastaa kirjasto. Tutkimusalan tai koko yliopiston paneeliarviointi järjestetään tarvittaessa. Arvioijana toimii joko Suomen Akatemia tai yliopiston nimittämä kansainvälisten asiantuntijoiden paneeli. Yliopiston johto päättää tutkimuksen arviointien tulosten pohjalta kehittämistoimenpiteet. Toimenpiteitä toteutetaan laitoksilla ja niiden koordinoinnista vastaa tutkimuksen kehittämispäällikkö. Tutkimusta tukevaa koulutusta järjestää tutkimus- ja innovaatiopalvelut, kirjasto, kansainväliset palvelut ja henkilöstöpalvelut. Koulutuksista ilmoitetaan Tutkassa: Ajankohtaista > Tapahtumakalenteri. Tutkimukseen liittyvät muut laatudokumentit: Säännöt ja ohjeet Tutka www.tut.fi Taloussääntö, Talousohje, Tiedonhallintasuunnitelma Luku 2 Tutkimus Tutkimus Kirjasto > Koulutuskalenteri Tutkimus 22 23

6. TTY oppii: perustutkintokoulutus TIEDEKUNNAT TTY:ssä voidaan suorittaa perustutkintoina tekniikan kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto sekä diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinto (DIA-tutkinto), jotka ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Perustutkinnot suoritetaan tutkinto-ohjelmissa, joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat tiedekunnat ja laitokset konsistorin vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Yliopistopalveluiden eri yksiköiden tuottamien tukipalveluiden avulla varmistetaan, että opetuksen jatkuvan kehittämisen malli toteutuu kaikissa tiedekunnissa ja laitoksilla yhtenäisillä menettelytavoilla ja aikatauluilla ja kaikille opiskelijoille on tarjolla tasapuoliset palvelut. Suunnittelupalvelut-yksikkö vastaa yliopiston strategian mukaisten asiakokonaisuuksien kehittämisestä, seurannasta ja raportoinnista yliopiston johdolle koulutus- ja opintoprosessien osalta. Opiskelijapalvelut-yksikkö vastaa kaikille opiskelijoille tarjottavista palveluista ja tiedotuk- sesta. Opiskelijapalvelut koordinoi myös hakijamarkkinointia, opiskelijavalintaa sekä opiskeluun, opetukseen ja opiskelijoihin liittyviä opintohallinnollisia asioita ja ylläpitää niihin liittyviä tietojärjestelmiä. Kansainväliset palvelut -yksikkö vastaa TTY:lle saapuvien kansainvälisten vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden palveluista sekä hoitaa TTY:ltä vaihtoon lähtevien opiskelijoiden vaihtoprosessin. Kirjasto tarjoaa opiskelijoille tukea muun muassa tiedonhankintaan ja tietoaineistojen käyttöön liittyen. Kirjasto vastaa opinnoissa tarvittavien tietoaineistojen hankinnasta ja tiedonhankintataitojen koulutuksesta. Johtosäännössä määritellään TTY:n organisaatio sekä yliopistolain mukaiset toimielimet ja niiden tehtävät myös koulutuksen osalta. Muista toimijoista ja toimielinten tehtävistä määrätään erikseen rehtorin ohjeilla. Taulukossa 4 on kuvattu perustutkintokoulutuksen laadunvarmistuksen vastuunjako jaoteltuna yliopisto-, tiedekunta- ja laitostasolle. Taulukko 4. Perustutkintokoulutuksen laadunvarmistuksen vastuunjako. yliopisto LAITOKSET 24 25

6.1 Suunnittelu ja toteutus 6.1.1 Opiskelijarekrytointi ja -valinta 6.1.2 Opetussuunnitelmatyö Opiskelijarekrytoinnin tavoitteena on saada TTY:lle lahjakkaita ja motivoituneita opiskelijoita. Opiskelijapalvelut ja kansainväliset palvelut yhdessä viestintä-yksikön kanssa varmistavat, että TTY:llä on käytössä asianmukaiset ja ajan tasalla olevat rekrytointimateriaalit ja -väylät, kuten esimerkiksi opiskelijamessut, lukiovierailut, esitteet ja www-sivut. Opiskelijapalvelut vastaa suomenkielisten hakukohteiden ja kansainväliset palvelut englanninkielisten hakukohteiden markkinoinnista. TTY on mukana teknisten tieteiden yhteisvalinnassa, joissa opiskelijat valitaan suorittamaan sekä tekniikan kandidaatinettä DIA-tutkintoa. TTY:lle voi hakea myös yliopiston erillisvalinnoissa, joista keskeisin on haku suomen- tai englanninkieliseen maisteriohjelmaan. Hakuohjeet opiskelijoille ovat TTY:n keskitetyssä hakuinfossa www.tut.fi/hakuinfo tai www.tut.fi/ admissions/. Toiminnanohjausprosessin avulla varmistetaan, että tiedekuntien uusien opiskelijoiden sisäänottomäärät ovat linjassa yliopiston tavoitteisiin nähden. Perustutkinto-ohjelmien suunnitteluryhmät ja tiedekuntaneuvostot valmistelevat opiskelijoiden valintaperusteet ja -määrät hakukohteittain konsistorin päätöksentekoa varten. Konsistori varmistaa, että valintaperusteet ovat yhdenmukaiset koko yliopiston tasolla. Opiskelijavalinnan käytännön toteutus, valintakokeiden organisointi sekä tiedotus opiskelupaikasta uusille opiskelijoille kuuluvat suomenkielisten hakukohteiden osalta opiskelijapalveluiden tehtäviin. Englanninkielisten hakukohteiden osalta valinta on kansainvälisten palveluiden vastuulla. Valintojen keskitetyllä organisoinnilla turvataan kaikille hakijoille yhdenmukaiset palvelut hakukohteesta riippumatta sekä varmistetaan hakemusten validiteetti ja yhdenvertainen käsittely. Erillisvalintojen osalta tiedekunnat antavat puoltonsa hyväksyttävistä opiskelijoista opiskelija- tai kv-palveluihin, jossa tehdään esitys rehtorin tekemiä opiskelijavalintapäätöksia varten. Vuosittain tehtävä opetussuunnitelmatyö jakautuu eri toimijoille ja se toteutetaan yhteisen ohjeistuksen ja aikataulujen mukaisesti. Yhtenäisellä opetussuunnitelmaprosessilla varmistetaan, että tutkinto-ohjelmat ja niihin sisältyvät opintokokonaisuudet sekä opintojaksot osaamistavoitteineen on suunniteltu yhteistyössä kaikkien opetusta antavien yksiköiden ja toimijoiden kanssa. Perustutkinto-ohjelmien suunnitteluryhmät suunnittelevat tutkinto-ohjelmat tiedekunnissa ja opiskelijapalvelut koordinoivat opetussuunnitelmaprosessia yliopiston tasolla varmistaen, että keskeiset toimijat (kuva 6) ovat tietoisia yhteisistä menettelytavoista ja aikatauluista. Opiskelijavalintaan liittyvät muut laatudokumentit: Säännöt www.tut.fi Tietojärjestelmät Johtosääntö Tutkintosääntö Tule opiskelemaan Admissions Oprek, Tety, YSHJ Kuva 6. Opetussuunnitelmaprosessin keskeiset toimijat. 26 27

Konsistori päättää yleisistä periaatteista, joita tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmien suunnittelussa noudatetaan. Opetusneuvosto valmistelee opetukseen liittyvät asiat konsistorille. Konsistorin ja opetusneuvoston valmistelijoina toimivat yliopistopalvelut-yksikön työntekijät. YLPA-yksiköt varmistavat myös päätösten jalkautumisen tiedekunnille ja laitoksille. Perustutkinto-ohjelmien suunnitteluryhmät vastaavat tekniikan kandidaatin- ja DIA-tutkinto-ohjelmien suunnittelusta ja toteutuksesta sekä laadun seuraamisesta ja kehittämisestä yhteistyössä laitosten kanssa. Näin varmistetaan kandidaatin- ja DIAtutkintojen suunnittelu ja kehittäminen kokonaisuuksina. DIAtutkinto-ohjelmilla voi olla myös omat suunnitteluryhmänsä, jotka toimivat perustutkinto-ohjelmien suunnitteluryhmien apuna. Keskeisten laitosten edustajat ovat jäseninä suunnitteluryhmissä, mikä varmistaa tiedon kulun laitoksille ja keskeisten toimijoiden osallistumisen tutkinto-ohjelman suunnitteluun. Suunnitteluryhmien puheenjohtajina toimivat perustutkintoohjelmien johtajat. Perustutkinto-ohjelmien suunnitteluryhmät tekevät perustutkinto-ohjelmia koskevat esitykset tiedekuntaneuvostoille. Professorit ja opettajat suunnittelevat opettamansa opintokokonaisuudet ja opintojaksot tutkinto-ohjelmien tarpeet huomioiden. Laitoksen opetuksen kehittämisryhmän tehtävänä on varmistaa laitoksen opetuksen ja siihen liittyvien järjestelyjen ja aikataulutusten toimivuus kokonaisuutena. Laitosten opetuksen kehittämisryhmät ja tutkinto-ohjelmien suunnitteluryhmät toimivat yhteistyössä tutkinto-ohjelman opetuksen suunnittelussa. Opetussuunnitelmatyöhön liittyvät muut laatudokumentit: Tiedekuntaneuvostot hyväksyvät tutkinto-ohjelmien sisällöt ja opintokokonaisuuksien sekä opintojaksojen osaamistavoitteet, nimet, sisällöt ja laajuudet. Niiden tehtävänä on myös seurata ja kehittää tiedekunnan tutkinto-ohjelmien ja opinnäytteiden laatua perustutkinto-ohjelmien suunnitteluryhmien raporttien ja ehdotusten pohjalta. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani. Opiskelijat ovat jäseninä konsistorissa, opetusneuvostossa, tiedekuntaneuvostoissa, perustutkinto-ohjelmien suunnitteluryhmissä, DIA-tutkinto-ohjelmien suunnitteluryhmissä sekä laitosten opetuksen kehittämisryhmissä. Näin varmistetaan opiskelijoiden osallistuminen opetussuunnitelmaprosessin kaikkiin vaiheisiin. TTY:llä käytössä oleva ROCK-järjestelmä on keskeinen työväline opetussuunnitelmaprosessin laadunvarmistuksessa. Tutkintoohjelmien, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen vastuuhenkilöt kuvaavat kaikki tarvittavat tiedot ROCKiin, jonka avulla opiskelijapalvelut kokoaa tiedot sähköiseen ja painettuun opinto-oppaaseen. ROCKin kautta tiedot siirtyvät automaattisesti myös opiskelijan käyttöliittymä POPiin sekä opiskelijoiden HOPS-järjestelmään (Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma). Näin varmistetaan tietojen ajantasaisuus kaikissa järjestelmissä. Tiedekuntaneuvostojen hyväksyttyä seuraavan lukuvuoden opetukseen liittyvät tiedot, tutkinto-ohjelmien opintosuunnittelijat tekevät ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille lukujärjestykset. Lukujärjestyksien avulla varmistetaan opintojen sujuva eteneminen heti opintojen alussa. Lisäksi opiskelija pystyy tekemään oman lukujärjestyksen valitsemistaan opintojaksoista HOPS-työkalun avulla. 6.1.3 Opetuksen toteuttaminen Opetus toteutetaan TTY:ssä toteutuskertoina, joista vastaavat laitokset. Opetuksen tueksi on käytettävissä useita eri tietojärjestelmiä ja oppimisalustoja. Opettajille tarjotaan myös erilaisia koulutuksia opetuksen järjestämisen tueksi. Kaikki opetuksen järjestelyt kirjataan ROCKiin, josta ne siirtyvät opiskelijoille POPiin. Näin opiskelijoilla on aina päivitetyt ja kattavat tiedot saatavilla opetukseen liittyen. Opetuksen toteuttamiseen liittyvät muut laatudokumentit: Säännöt ja ohjeet Tutka POP Tietojärjestelmät Johtosääntö Tutkintosääntö Tenttiohjesääntö ja siihen liittyvät toimintaohjeet Opintovilppiepäilyn käsittelyohje Luku 3 Opetus Opetus > Opiskelu- ja opetustietojärjestelmät Opetus > Tukea opettajille Opetus > Ohjeita ja linjauksia Opiskelu Omat opinnot ROCK, POP, Oprek. Moodle, A&O, Tilavaraus Opiskelijoihin liittyvästä päätöksenteosta sekä opiskelijoiden kurinpidosta ja opintosuoritusvilpistä säädetään TTY:n tutkintosäännössä sekä konsistorin hyväksymässä opintovilppiepäilyn käsittelyohjeessa. Tenttikäytäntöjen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi TTY:llä on käytössä tenttiohjesääntö ja siihen liittyvät toimintaohjeet. Säännöt Tutka POP Tietojärjestelmät Johtosääntö Tutkintosääntö Luku 3.3 Opetuksen suunnittelu Opetus > OPS-prosessi Opiskelu Omat opinnot ROCK, POP, HOPS 28 29

6.1.4 Opintojen ohjaus TTY:llä opintojen ohjauksen ensisijaiset tavoitteet ovat opiskelijoiden integroituminen yliopistoyhteisöön, opintojen sujuva eteneminen ja ammatti-identiteetin vahvistuminen. Opintojen ohjauksella on myös keskeinen rooli opiskelijoiden opintojen sujuvassa etenemisessä. TTY:n ohjaussuunnitelmassa ja sitä tukevassa toimenpidesuunnitelmassa on kuvattu TTY:n ohjauksen nykytilanne sekä kehittämistoimenpiteet. TTY:n opintojen ohjauksen palveluita koordinoi opiskelijapalvelut. Opintojen ohjausta ja neuvontaa tarjoaa TTY:ssä useat eri tahot tiedekunnissa, laitoksilla sekä yliopistopalveluissa. Jokainen tutkintoohjelma on laatinut opiskelijoita varten ohjeistuksen, mihin tahoihin tulee ottaa eri asioissa yhteyttä. Tavoitteena on, että opiskelijan ohjaustarpeet ja tarjolla olevat palvelut kohtaavat opintopolun eri vaiheissa. Opiskelijoiden integroiminen yhteisöön heti opintojen alussa varmistetaan muun muassa orientaatioviikon ja tutortoiminnan avulla. Kaikissa kandidaatin tutkinto-ohjelmissa on tiedekuntakohtaiset kymmenen opintopisteen johdanto-opinnot ensimmäisen vuoden syksyllä, joilla opiskelija perehdytetään tutkinto-ohjelmansa tutkintorakenteeseen, opinalaan ja sen erilaisiin uramahdollisuuksiin sekä tuetaan opiskelijoiden yliopisto-opintojen aloittamista ja opiskelu- ja oppimistaitojen kehittymistä. Johdanto-opintoihin on sisällytetty myös yrittäjyys- ja innovointiosuudet, joiden ansiosta kaikki opiskelijat tutustuvat aiheeseen heti opintojen alussa. Opintojen keskivaiheessa ohjauksella varmistetaan opintojen mahdollisimman sujuva eteneminen tarjoamalla muun muassa HOPS-ohjausta, vuosikurssi- ja kandityöinfoja sekä järjestämällä opinto-suunnistustapahtuma vuosittain. Opintojen loppuvaiheessa opiskelijaa tuetaan muun muassa diplomityön tekemisessä, urasuunnittelussa ja työelämään valmistautumisessa esimerkiksi rekrytointitapahtumien, työnhakupalveluiden, tiedonhankintakoulutusten ja diplomityöohjauksen kautta. Wiittä Waille toiminta tukee opinnoissaan viivästyneitä tai tauon jälkeen uudelleen opiskelunsa aloittavia opiskelijoita. TTY:n esteettömyystoiminta pyrkii takaamaan kaikille yliopiston opiskelijoille yhdenvertaiset opiskelumahdollisuudet. 6.2 Arviointi ja kehittäminen Opetukseen liittyvää palautetta kerätään säännöllisesti ja sen käsittelyprosessit ja aikataulut on määritelty erilliseen vuosikelloon, millä varmistetaan opetuksen jatkuva kehittäminen kaikilla tasoilla. TTY:n perustutkintokoulutuksen arviointi- ja kehittämisjärjestelmä on esitetty taulukossa 5. Perustutkintokoulutuksen arvioinnin ja kehittämisen keskeisiä toimijoita ovat opiskelijat, opettajat, laitokset, tiedekunnat ja yliopisto. Kuvassa esitetyn palautetiedon lisäksi toimijat voivat kerätä myös muuta palautetta. Taulukko 5. Perustutkintokoulutuksen arviointi- ja kehittämisjärjestelmä. Opintojen ohjaukseen liittyvät muut laatudokumentit: Säännöt ja ohjeet Toimenpidesuunnitelmat Tutka POP Tietojärjestelmät Tutkintosääntö Ohjaussuunnitelma ja siihen liittyvät toimenpidesuunnitelmat Opetus > Opiskelijoiden ohjaus Opiskelu > Opintojen suunnittelu POP, HOPS 30

6.2.3 Laitos 6.2.1 Opiskelija Opiskelijan tavoitteena on oppia osaamistavoitteiden mukaisesti. Opintojakson arvioinnin lisäksi opiskelija voi saada opettajalta myös muuta palautetta oppimisestaan. Opiskelijat arvioivat omaa oppimistaan suhteessa opintojaksolle asetettuihin osaamistavoitteisiin samoin kuin opintojaksolle käyttämäänsä työmäärää Kaiku-palautejärjestelmän avulla. Opiskelija saa tukea oppimiseensa ensisijaisesti opettajilta. Lisäksi opiskelijoilla ovat käytettävissään yliopiston opintoohjaajan, opintopsykologin sekä YTHS:n palvelut. Opiskelijoiden intranet POPiin on koottu opiskelutaitoihin liittyviä lähteitä. Laitokset vastaavat TTY:n opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen opetuksesta. Tavoitteena on opettaa oikeita asioita laadukkaasti. Laitoksen opetuksen kehittämisestä vastaa laitosjohtaja, jonka tukena työssä on laitoksen opetuksen kehittämisryhmä. Palautteiden yhteenvetoja apuna käyttäen opetuksen kehittämisryhmässä suunnitellaan tarvittaessa laitostason kehittämistoimenpiteitä opetuksen laadun parantamiseksi. Opintojaksopalautteen lisäksi laitos saa palautetta opetuksensa laadun arvioimiseksi myös esimerkiksi opinnäytetöiden, harjoitustöiden ja tutkimusprojektien kautta. Koska opinnäytteillä (diplomityöllä) on yleensä ohjaaja myös TTY:n ulkopuolisesta yrityksestä tai organisaatiosta, johon diplomityö tehdään, saadaan opinnäytteiden avulla tärkeää työelämäpalautetta opiskelijoiden osaamisesta ja toiminnasta. TTY:n tarkastaja, yritysosapuolen ohjaaja ja diplomityön tekijä pitävät yhteispalavereita, joissa arvioidaan ja edistetään työn tekemistä. Laitoksen opetustoimintaa arvioidaan myös TTS:ssa seurattavien indikaattorien avulla. 6.2.2 Opettaja 6.2.4 Tiedekunta (tutkinto-ohjelmat) Opintojakson ja sen opetuksen kehittämisestä ja arvioinnista vastaa ensisijaisesti opettaja. Opintojaksoihin liittyvä arviointi antaa opettajalle palautetta siitä, miten tehtävässä on onnistuttu. Opettaja saa palautetta opintojakson onnistumisesta muun muassa Kaiku-palautejärjestelmän avulla. Opettaja seuraa lisäksi opiskelijoiden työskentelyä opintojakson aikana ja voi sen perusteella arvioida esimerkiksi miten hyvin valitut opetusmenetelmät palvelevat osaamistavoitteiden saavuttamista. Opettaja analysoi opintojaksosta saadun palautteen ja suunnittelee tarvittavat kehittämistoimenpiteet. Näitä käsitellään myös osana esimiehen ja opettajan tavoitekeskustelua sekä laitosten opetuksen kehittämisryhmässä. Laitoksen opetuksen kehittämisryhmä tarjoaa opettajille yhteisöllisen lähifoorumin oman opetuksen kehittämiseen. Opettajan pedagogisten taitojen kehittämiseksi TTY:llä tarjotaan sekä laajoja pedagogisia koulutuskokonaisuuksia että lyhyempiä koulutuksia ja työpajoja. Vuodesta 2012 lähtien uusien, opetuspainotteisissa tehtävissä toimivien henkilöiden edellytetään suorittavan vähintään kymmenen opintopisteen verran yliopistopedagogisia opintoja. TTY:n OPE-foorumin tavoitteena on muun muassa vahvistaa pedagogiikan ja uusien opetusmenetelmien asemaa yliopiston opetuksessa sekä poistaa opintojen etenemistä hidastavia tekijöitä. OPE-foorumi valmistelee opetuksen kehittämiseen liittyviä asioita ja aloitteita opetusneuvostolle. OPE-foorumin jäseniä ovat yliopiston opetuksen kehittämisestä kiinnostuneet tahot, esimerkiksi opettajat ja opiskelijat. Yliopistossa järjestetään kaksi kertaa vuodessa opetuksen laatupäivä, jossa käsitellään opetuksen ajankohtaisia aiheita sekä esitellään opetuksen kehittämisen hankkeita ja hyviä ideoita TTY:ltä ja muualta. Tutkinto-ohjelmat määrittävät opiskelijoiden tutkinnon sisällön ja rakenteen. Tutkinto-ohjelmista vastaavat tiedekunnat. Tutkinto-ohjelmien kehittämisestä vastaavat tiedekuntaneuvosto sekä tutkinto-ohjelman suunnitteluryhmä. Tutkinto-ohjelmista kerätään monenlaista palautetietoa. Tutkinto-ohjelmien vetovoimaa tarkastellaan ensisijaisesti opiskelijavalinnan tuloksilla. Opiskelijavalinnassa valittujen opiskelijoiden lähtötaso testataan matematiikan perustaitotestillä, jonka suorittavat kaikki uudet opiskelijat. Uusien opiskelijoiden vastaanoton onnistumista arvioidaan tutor- ja fuksikyselyjen avulla. Opintojen etenemistä seurataan lukuvuosittain toteutettavalla tekniikan alan yhteisellä opintojen etenemisen seurannalla sekä TTY:n opintotuen toteuttamalla opintojen etenemisen seurannalla. Lisäksi opintojen etenemistä seurataan erilaisten indikaattorien avulla, joiden toteumat saadaan yliopiston tietovarastosta. Tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden tekemiä pää- ja sivuainevalintoja seurataan puolestaan sähköisestä HOPS:ista laadittavan raportin avulla. Tutkinto-ohjelmien ja niiden opiskelijoiden kansainvälisyyttä seurataan kansainvälisyyden indikaattorien avulla. Samalla tavalla seurataan opiskelijoiden työllistymistä ja yrittäjiksi ryhtyvien osuutta. Tutkinto-ohjelmista seurattavat indikaattorit pohjautuvat OKM:n yliopistolle asettamiin tunnusluku- ja määrällisiin tavoitteisiin, yliopistojen rahanjakomalliin, TTY:n strategiaan sekä toimenpidesuunnitelmiin. Valmistuneiden näkemyksiä ja kokemuksia koulutuksen onnistumisesta seurataan useiden eri palautekyselyiden avulla. Tekniikan kandidaatiksi ja DI/A:ksi valmistuttuaan opiskelijat vastaavat palautekyselyyn, jossa pyydetään palautetta muun muassa työllistymisestä, opinnäytteen tekemisestä, tutkinnon sisällöstä sekä koulutuksen aikana syntyneistä valmiuksista. DI/A:ksi valmistuttuaan opiskelijat vastaavat myös TEK:in valmistumiskyselyyn, jolla kerätään palautetta muun muassa opintojen ohjauksesta, harjoittelusta ja diplomityön tekemisestä sekä kartoitetaan valmistuneiden työtilannetta. Viiden vuoden kuluttua DI/A:ksi valmistumisesta TTY:n alumnit vastaavat uraseurantakyselyyn, jonka avulla kerätään tietoa muun muassa valmistuneiden työllisyydestä, urakehityksestä sekä erilaisten valmiustaitojen merkityksestä työelämässä. 32 33

7. TTY oppii: jatkotutkintokoulutus Kaikki tutkinto-ohjelmien palautekyselyt toteutetaan sähköisesti. Perustutkinto-ohjelman suunnittelija valmistelee kustakin palautteesta yhteenvedon tutkinto-ohjelman suunnitteluryhmän käsiteltäväksi. Suunnitteluryhmä käsittelee palautteen ja määritellyt indikaattoritiedot ja tunnistaa niiden perusteella kehittämistarpeet. Suunnitteluryhmä valmistelee toteutettavat kehittämistoimenpiteet seuraavalle toimintakaudelle. Ryhmän valmistelijana toimiva suunnittelija vie keskeisimmät palautteet, kehittämistoimenpiteet ja tavoitteet käsiteltäviksi tiedekuntaneuvostoon, jonka tehtävänä on seurata ja kehittää tiedekuntien tutkinto-ohjelmien ja opinnäytteiden laatua. 6.2.5 Yliopisto Tutkinto-ohjelman tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet kirjataan myös soveltuvin osin tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaan. TTS-prosessissa saatu rehtorin palaute käsitellään vielä suunnitteluryhmässä, joka päivittää tarvittaessa kehittämistoimenpiteitä palautteen pohjalta. Osalla tiedekunnista on myös neuvottelukunnat, joissa keskustellaan tutkinto-ohjelmien kehittämisestä. Näin saadaan arvokasta palautetietoa elinkeinoelämästä. TTY:ssä voidaan suorittaa jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin, tekniikan tohtorin sekä filosofian tohtorin tutkinnot. Jatkotutkintokoulutus on organisoitu TTY:n tutkijakouluun ja sen alla toimiviin tiedekuntien tohtoriohjelmiin ja yliopiston yhteiseen avoimeen tohtoriohjelmaan. Aktiivisesti jatkotutkintoa suorittavat opiskelijat ovat tiedekuntien tohtoriohjelmissa ja loput jatko-opiskelijat yliopiston avoimessa tohtoriohjelmassa. Tiedekuntien tohtoriohjelmilla varmistetaan jatkokoulutuksen läpinäkyvyys ja jatko-opiskelijoiden tasavertaisuus muun muassa ohjausresurssien suhteen. Jokaisella tohtoriohjelmalla on johtaja ja suunnitteluryhmä, jotka vastaavat tohtoriohjelman laadunvarmistuksesta. Johtajan ja suunnitteluryhmän tehtävistä määrätään rehtorin ohjeessa. Tiedekunnissa suunnitteluryhmät seuraavat ja kehittävät tohtoriohjelmien laatua ja raportoivat tästä tiedekuntaneuvostolle. Tiedekuntien jatko-opintosuunnittelijat vastaavat opiskelijoiden ohjauksesta käytännön asioissa ja toimivat tohtoriohjelmien suunnitteluryhmien valmistelijoina. TTY:n tutkijakoulun ohjausryhmä koordinoi, seuraa ja kehittää tiedekuntien tohtoriohjelmia yliopiston tasolla. Ohjausryhmän avulla varmistetaan, että yliopiston jokaisessa tiedekunnassa on käytössä yhteiset toimintatavat jatkokoulutukseen liittyen. Tohtoriohjelmien johtajat toimivat tutkijakoulun ohjausryhmän jäseninä ja tutkimuksesta vastaava vararehtori sen puheenjohtajana. Konsistori päättää yleisistä yliopistotason periaatteista, joita jatkotutkintokoulutuksessa noudatetaan. Tieteellinen neuvosto valmistelee jatkokoulutukseen liittyvät asiat konsistorille. Tieteellisen neuvoston tehtävänä on vaalia ja arvioida yliopiston tutkimuksen ja väitöskirjojen tieteellistä laatua ja tehdä konsistorille esityksiä niiden kehittämiseksi. Yliopiston tasolla koulutustehtävän onnistuneisuutta arvioidaan sen mukaan, miten hyvin on saavutettu yliopistotasolla koulutukselle asetut tavoitteet. Tavoitteita on asetettu OKM:n ja yliopiston välisissä sopimuksissa, yliopistojen rahoitusmallissa sekä TTY:n strategiassa ja toimenpidesuunnitelmissa. Yliopiston koulutustoiminnan kehittämisestä vastaavat konsistori, rehtori ja opetuksesta vararehtori koulutuspäällikkö apunaan. Strategian toimeenpanosta kootaan vuosittain raportti, johon on koottu keskeiset toimenpiteet strategian eri osa-alueilla. Toimeenpanoraporttiin tarvittavat tiedot kerätään tiedekuntien ja laitosten TTS:istä. Raportti sisältää sekä toimintakuvauksen että indikaattorien toteumatiedot. Yliopisto saa niinä vuosina, joina ei käydä sopimusneuvotteluja, palautetta OKM:ltä. Myös tämä palaute jalkautetaan yliopiston toimintaan toiminnanohjausprosessin avulla. OKM:n palautetta käsitellään samoissa yhteyksissä kuin yliopiston strategian päivittämistä. TTY:llä on laadittu myös koulutuksen kehittämisohjelma vuosiksi 2009 2015, joka sisältää keskeisimmät opetuksen, opiskelun, ohjauksen ja koulutuksen peruspalvelujen tahtotilat. Näiden saavuttamiseksi on määritelty erilliset tavoitteet ja toimenpiteet. Kehittämisohjelmalla varmistetaan pitkäjänteinen koulutuksen kehittämistoiminta ja se mahdollistaa myös toimenpiteiden kohdentamisen joustavasti halutulla tavalla ohjelman aikana. Kehittämisohjelman tavoitteita ovat: Opiskelun sujuvoittaminen ja opiskelutaitojen tukeminen Opiskelijoiden henkisen kasvun ja tieteellisen ajattelun tukeminen Opettajien ammatillisen kehittymisen edistäminen Koulutuksen johtamisen vahvistaminen. Kehittämisohjelma ulottuu kaikkien TTY:n yksiköiden ja tutkinto-ohjelmien toimintaan. 7.1 Suunnittelu ja toteutus 7.1.1 Opiskelijavalinta Jatko-opiskelijat valitaan tiedekuntien tohtoriohjelmiin. Avoimeen tohtoriohjelmaan ei ole sisäänottoa. Jatko-opiskelijoiden valintaa koskevat säännökset ovat johto- ja tutkintosäännöissä. Lisäksi tiedekunnat voivat asettaa muita kriteerejä valinnalle. Tutkijakoulun ohjausryhmä on laatinut yleiset linjaukset jatkoopiskelijoiden valinnalle. Tiedekuntien tohtoriohjelmat ottavat opiskelijavalinnan yhteydessä huomioon myös valvojan ohjausresurssit. Hyväksyttyjen opiskelijoiden määrää rajoitetaan siten, että opiskelijoiden aktiivinen ohjaus on tutkinto-ohjelmassa mahdollista. 34 35

7.2 Arviointi ja kehittäminen TTY:n jatkotutkintokoulutuksen arviointijärjestelmä on esitetty taulukossa 6. 7.1.2 Ohjaus Jokaisella jatko-opiskelijalla on jatkotutkinnon kokonaisuudesta vastaava valvoja, joka on pääaineen professori tai dosentti. Valvoja seuraa ja tukee jatko-opintojen etenemistä sekä huolehtii siitä, että jatkotutkinto tulee suoritetuksi jatko-opinto- ja tutkimussuunnitelman mukaisesti. Jatko-opiskelijalle voidaan nimetä valvojan lisäksi yksi tai useampi opinnäytetyön ohjaaja. Usein valvoja toimii samalla myös opinnäytetyön ohjaajana Tiedekuntien tohtoriohjelmissa noudatetaan TTY:n ohjeita ohjattavalle ja ohjaajalle. Mikäli opiskelijoiden opinnoissa havaitaan ongelmia, on tohtoriohjelman johtaja yhteydessä opiskelijaan ja mahdollisesti valvojaan tai ohjaajaan. Tarvittaessa opiskelija voidaan tohtoriohjelman johtajan päätöksellä siirtää avoimeen tohtoriohjelmaan. Yleisesti jatko-opintoneuvonnasta vastaavat tiedekuntien jatkoopintosuunnittelijat. Taulukko 6. Jatkotutkintokoulutuksen arviointijärjestelmä. 7.1.3 Jatkotutkinnon suorittaminen Jatko-opiskelijoiden henkilökohtaiset tutkintovaatimukset hyväksytään tiedekuntaneuvostoissa. Jatkotutkintojen suorittamista koskevat säännökset ovat johto- ja tutkintosäännössä, joita täydentää rehtorin ohje TTY:n väitöskirjaprosessista. Jatkotutkintokoulutukseen liittyvät muut laatudokumentit: Säännöt ja ohjeet POP www.tut.fi Johtosääntö, tutkintosääntö Rehtorin ohje TTY:n väitöskirjaprosessista Tohtorikoulutuksen kehittäminen tutkijakoulun ohjausryhmän linjaukset Ohjeet ohjattavalle ja ohjaajalle Luku 4.2.1 TTY:n tutkijakoulu ja tohtoriohjelmat Tohtorikoulutus Tutkimus > Tohtoriohjelmat Tule opiskelemaan > Opiskelu > Tohtorikoulutus 36 37

8. TTY vaikuttaa Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus (YVV) on yksi yliopiston perustehtävistä. TTY:n strategian mukaisesti yhteiskunnallinen vuorovaikutus varmistetaan tuottamalla tutkimukseen perustuvaa tietoa ja osaamista yhteiskunnan hyödyksi sekä luomalla uusia innovaatioita ja yrityksiä. TTY:n eri tutkimusryhmät ovat haluttuja yhteistyökumppaneita elinkeinoelämän tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Yliopiston asiantuntijat vaikuttavat kansallisten ja kansainvälisten verkostojen sekä asiantuntijatehtävien ja lausuntojen kautta yhteiskunnan toimintaan ja kehittämiseen. TTY:stä valmistuneet opiskelijat työllistyvät hyvin. Annettavan koulutuksen työelämävastaavuutta kehitetään aktiivisessa keskustelussa elinkeinoelämän kanssa. Yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta ohjataan samalla toiminnanohjausprosessilla kuin yliopiston muutakin toimintaa. Tiedekunnan tohtoriohjelman opiskelijat raportoivat vuosittain opintojensa etenemisestä ja edellisen vuoden tuloksista tohtoriohjelman suunnitteluryhmälle ryhmän päättämällä tavalla. Kaikille TTY:n tohtoreiksi valmistuneille tehdään myös valmistumiskysely, jossa kerätään valmistuneiden näkemyksiä ja kokemuksia jatko-opintoprosessista ja saavutetuista valmiuksista. Lisäksi TTY osallistuu valtakunnalliseen (Aarresaari) tohtorien uraseurantaan. Tutkimusprojektien ja esimerkiksi neuvottelukuntien toiminnan kautta tohtoriohjelmat saavat työelämäpalautetta tohtoriksi valmistuvien osaamisesta ja uusista osaamistarpeista. Kerätty palaute käsitellään vuosittain tohtoriohjelman suunnitteluryhmässä. Palautteen käsittelystä on vastuussa tohtoriohjelman johtaja. Tohtoriohjelma raportoi palautteesta ja toiminnastaan tiedekuntaneuvostolle. Yliopiston johdon kanssa tohtoriohjelman toiminnasta keskustellaan tiedekunnan tavoite- ja tulosneuvottelun yhteydessä. Tutkijakoulun ohjausryhmä seuraa tiedekuntien tohtoriohjelmien toimintaa. Se käsittelee tohtoriohjelmien suunnitteluryhmien palautteiden yhteenvedot ja toimenpidesuunnitelmat sekä suunnittelee niiden perusteella yliopistotason kehittämistoimenpiteet. Hallitukselle, rehtoraatille ja johtoryhmälle raportoidaan vuosittain tohtorikoulutuksesta osana strategian toimeenpanoraportointia. Raportti sisältää sekä toimintakuvauksen että tohtorikoulutuksen indikaattorien toteumatiedot. Raportista keskustellaan myös konsistorissa, opetusneuvostossa, tieteellisessä neuvostossa sekä johdon foorumissa. 8.1 Suunnittelu ja toteutus 8.1.1 Tutkimus Laitosten tutkimusstrategiat sisältävät julkaisusuunnitelmat, joiden avulla varmistetaan tutkimustulosten hyödyntäminen ja levittäminen myös yliopiston ulkopuolella. Julkaisusuunnitelmassa on määritelty laitoksen toiminnan kannalta keskeiset julkaisukanavat. Yliopistopalveluiden tutkimus- ja innovaatiopalvelut -yksikkö (TIP) ohjeistaa ja kouluttaa henkilöstöä tutkimustulosten julkaisemisnäkökulman huomioimisessa jo tutkimussopimuksia laadittaessa. TIP tarjoaa palveluja tutkimustulosten kaupallisen hyödyntämisen jokaisessa vaiheessa. Kaikista syntyneistä keksinnöistä tehdään yliopistolle keksintöilmoitus, jotka käsitellään tutkimus- ja innovaatiopalvelujen toimesta. Tuloksien tehokkaan hyödyntämisen edellytyksenä on tunnistaa tuloksien oikeuksien omistajat. Ohjeistus yliopiston tutkimustoiminnassa syntyneiden tulosten omistajuuden osalta on yliopiston immateriaaliohjeessa Tutkassa: Tutkimus > Oikeudelliset palvelut > Tietoa immateriaalioikeuksista. Innovaatioasioissa, muun muassa keksinnön arvioinnissa sekä suojaamiseen ja kaupallistamiseen liittyvissä asioissa, henkilökuntaa ja opiskelijoita avustaa TTY:n innovaatioasiamies. Lisäksi kaupallistamisessa hyödynnetään myös TTY:n omistaman, teknologiansiirtoon erikoistuneen Tuotekehitys Oy Tamlinkin palveluja. Kirjasto tukee yliopistossa tehdyn tieteellisen tutkimuksen näkyvyyttä ja avointa saatavuutta tarjoamalla sähköisen julkaisukanavan väitöskirjoille ja muille tieteellisille julkaisuille. Yritystalli tarjoaa opiskelijoille ja tutkijoille tukea ja sparrausta ideoiden kehittelyssä sekä liiketoiminnan suunnittelussa ja aloittamisessa. Talli järjestää myös valmennusta yrittäjiksi haluaville. Yrittäjyyden tueksi TTY:llä tarjotaan myös yrittäjyyteen liittyviä opintoja. Yrittäjyysasioissa henkilökuntaa ja opiskelijoita avustaa TTY:n yritysasiamies. Tutkimustulosten hyödyntämiseen liittyvät muut laatudokumentit: Tutka POP www.tut.fi Tietojärjestelmät Luku 2.3 Tutkimustulosten hyödyntäminen Tutkimus > Oikeudelliset palvelut Tutkimus > Innovaatiopalvelut Tutkimus > Yrittäjyyspalvelut Kampus > Opintojen rahoittaminen > Yrittäjyys Tutkimus > Tutkimuskumppanit TUT DPub 38 39