Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet

Transkriptio

1

2 Kustannusmallien tavoitteet ja ominaisuudet Heikki Mannila 2

3 Kustannusmalli, mallin toteutus ja muut asiat Kustannusmalli: millä tavoin ulkopuolinen rahoittaja mitoittaa yliopistolle tai tutkimuslaitokselle annettavan rahoituksen? Jos hankkeessa on suoria palkkakuluja 100,000 euroa eikä muita kuluja, ja rahoittaja haluaa hankkeen rahoittaa, niin kuinka paljon rahaa rahoittaja myöntää? Mitä rahoituksen vastaanottava taho (yliopisto tai tutkimuslaitos) tekee rahalla? Maksaa suorat palkat ja sivukulut, mutta mitä muulle osalle tapahtuu? Työajan seurannan toteuttamisesta jne. 3

4 Rahoittaja rahoitus kertoimet Yliopisto/ tutkimuslaitos Tiedekunta/ osasto/laitos Tutkimusryhmä 4

5 Erilaisia kustannuksia Palkat ja muut suorat kulut Henkilösivukulut: lomista ja muista palkallisista poissaoloista, sairaus- ja vanhempainlomista, lomarahasta, sosiaalikuluista, työterveyspalveluista yms. koituvat kustannukset Yleiskustannukset: tilat, it-palvelut, puhelimet, kirjastot, posti, henkilöstöhallinto, taloushallinto, vahtimestarit, johto Ulkopuolisen rahoituksen hankkeet aiheuttavat henkilösivukuluja ja oman osansa yleiskustannuksista, käytettiin mitä kustannusmallia tahansa! 5

6 Kustannusmalleja Lisäkustannusmalli: rahoittaja antaa suoraan hankkeesta johtuvat lisäkustannukset (ja hieman yleiskustannuksia) Kokonaiskustannusmalli: lasketaan kaikki suorat ja epäsuorat kustannukset, ja rahoittaja maksaa kaikista tietyn osan 6

7 Minkälainen on hyvä kustannusmalli? Yksinkertainen ja ymmärrettävä Oikeaan suuntaan ohjaava Kustannustietoisuus, tehokkuus Kaikissa järjestelmän osissa ohjaa oikeaan suuntaan Mitä tämä tarkoittaa? Eri tasoja: Tutkimushankkeen vetäjä Yliopiston tms. laitos Yksittäinen yliopisto/tutkimuslaitos Tutkimusrahoittaja Koko yliopisto- ja tiedejärjestelmä 7

8 Yhteenveto: lisäkustannusmallin ominaisuuksia Yksinkertainen ja selkeä Ei näytä kaikkia kustannuksia voi johtaa kokonaisuuden kannalta huonoihin päätöksiin Osa yleiskuluista katetaan yliopiston tai tutkimuslaitoksen omista rahoista yleiskulujen vähentäminen kannattaa aina Tarjoaa tutkimusrahoittajalle suuren vipuvaikutuksen 8

9 Yhteenveto: kokonaiskustannusmallin ominaisuuksia Yksinkertainen periaate: kaikki kustannukset näytetään päätöksenteon kannalta enemmän tietoa käytössä Toteutukset usein tutkijoiden kannalta läpinäkymättömiä ja monimutkaisia mallin käyttö huonosti motivoitua Yleiskulut toteutuman mukaan Kannattaako yksittäisen yliopiston pienentää yleiskulujaan? Rahoittajalla pienempi vipuvaikutus 9

10 Kaksi esimerkkiä Hanke jossa palkkakuluja 100,000 euroa Ei matkustus- eikä muita kuluja Kuinka paljon rahoittaja antaa yliopistolle tai tutkimuslaitokselle? Myöhemmin toinen esimerkki: Hanke johon rahoittaja voi sijoittaa 199,000 euroa Kuinka paljon palkkakuluja tällä saadaan maksetuksi? 10

11 Kokonaiskustannusmalli Palkkakulut 100 Sivukulut (HSK) 51 % 51 Yleiskulut (YK) 88 % 133 Muut kulut 0 Yhteensä 284 Tukiprosentti 70% eli rahoittajan osuus 199 Lisäkustannusmalli Palkkakulut 100 Sivukulut 28 % 28 Muut kulut 0 Yleiskulut (14,3%) 18 Yhteensä 146 Tukiprosentti 100% eli rahoittajan osuus 146 Organisaation oma osuus on 30 % eli on todellinen kulu Organisaation oma osuus ei näy laskelmassa, mutta yliopisto tai tutkimuslaitos kattaa jostakin puuttuvat =138 11

12 Mistä kokonaiskustannusmalli tuli? Uutta yliopistolakia edeltänyt keskustelu yliopistojen autonomian lisäämisestä Valtionvarainministeriön työryhmä Tieto toiminnan kustannuksista Lisäkustannusmalli ei mahdollista olemassa olevien resurssien käytöstä aiheutuvien kustannusten rahoittamista (vakinainen henkilöstö, tilat, laitteet) Yleinen tilivelvollisuus Käytössä mm. pääosassa Suomen Akatemian rahoitusta vuodesta 2009 alkaen 12

13 Mitä kokonaiskustannusmalli on? Perusajatus: katsotaan kaikki hankkeen aiheuttamat suorat ja välilliset kulut Edellinen esimerkki Rahoittaja maksaa tietyn osan kokonaiskustannuksista 13

14 Mitä kokonaiskustannusmalli ei ole? Ei lisää yliopiston tai tutkimuslaitoksen kustannuksia Tekee ne kylläkin näkyviksi Ei kerro sitä, miten yliopisto käsittelee hankkeesta tulevan henkilösivukulu- ja yleiskustannusosuuden (esim. palautuuko siitä osa jollakin menettelyllä laitokselle) Ei kerro miten työaikaa pitää seurata 14

15 Kokonais- ja lisäkustannusmallien ominaisuuksia Yksittäisen tutkijan taso: Kkm läpinäkymätön, osa rahasta saattaa näyttää katoavan jonnekin Laitosjohtajan/dekaanin/rehtorin näkökulma: Kkm:ssä yleiskustannusten kattaminen muista lähteistä eksplisiittisempää kuin lisäkustannusmallissa Koko tiedejärjestelmän taso: Rahavirrat eivät muutu Rahoittajan näkökulma: Kkm pienentää rahoittajan päätösten vipuvaikutusta 15

16 Yksittäisen tutkijan näkökulma Kkm: rahoitusta haettaessa täytyy etukäteen varmistaa, että omarahoitusosuus on olemassa Lisäkustannusmalli: laitoksen sitoutuminen muiden kulujen rahoittamiseen on implisiittisempi, koska muita kuluja ei näytetä selkeästi Kkm:n toteutuksissa tutkijalle saattaa näyttää siltä, että myönnettyyn rahoitukseen sisältyvä henkilösivukuluje ja yleiskulujen rahoitus katoavat jonnekin 16

17 Laitosjohtajan / dekaanin / rehtorin / talousjohtajan näkökulma Kkm: rahoitusta haettaessa hakijan täytyy etukäteen varmistaa, että omarahoitusosuus on olemassa Rahoittaja rahoittaa tietyn osuuden henkilösivu- ja yleiskuluista (eikä niitä täydy kokonaisuudessaan löytää laitoksen ja yliopiston muusta rahoituksesta) Lisäkustannusmalli: laitoksen sitoutuminen muiden kulujen rahoittamiseen on implisiittisempi, koska muita kuluja ei näytetä selkeästi 17

18 Koko tiedejärjestelmän taso Miten käytetty kustannusmalli vaikuttaa tutkimusrahoittajan ja yliopistojen ja tutkimuslaitosten väliseen rahavirtaan? SA yliopistot: 240 milj. SA tutkimuslaitokset: 30 milj. SA kansainvälinen infra: 30 milj. Samat luvut, käytettiin lisäkustannusmallia tai kokonaiskustannusmallia 18

19 Rahoittajan näkökulma Esimerkki 2: Miten käytetty kustannusmalli vaikuttaa tutkimusrahoittajan vipuvaikutukseen yliopistojen ja tutkimuslaitosten toimintaan? Oletetaan että käytettävissä on 200,000 euroa Kuinka paljon suoria palkkoja rahoittaja pystyy tällä rahoittamaan? Kuinka paljon tämä rahoitus sitoo yliopiston tai tutkimuslaitoksen muuta rahoitusta? 19

20 Kokonaiskustannusmalli Palkkakulut 100 Sivukulut (HSK) 51 % 51 Yleiskulut (YK) 88 % 133 Muut kulut 0 Lisäkustannusmalli Palkkakulut 136 Sivukulut 28 % 38 Yleiskulut (14,3%) 25 Muut kulut 0 Yhteensä 284 Tukiprosentti 70% / 199 Rahoittajan osuus Organisaation oma osuus 30 % = 85 katetaan jostakin Yhteensä 199 Tukiprosentti 100% 199 Rahoittajan osuus Todelliset kulut: 386 (kkm:n mukaan: 136*1,51*1,88) Organisaation oma osuus 187 katetaan jostakin 20

21 Rahoittajan näkökulma Oletetaan että käytettävissä on 200,000 euroa Kuinka paljon suoria palkkoja rahoittaja pystyy tällä rahoittamaan? Kkm: 100,000, lkm: 136,000 Kuinka paljon tämä rahoitus sitoo yliopiston tai tutkimuslaitoksen muuta rahoitusta? Kkm: 85,000, lkm: 187,000 Kkm pienentää tutkimusrahoittajan vipuvaikutusta 21

22 Rahoittaja rahoitus kertoimet Yliopisto/ tutkimuslaitos Tiedekunta/ osasto/laitos Tutkimusryhmä 22

23 Yhteenveto: lisäkustannusmallin ominaisuuksia Yksinkertainen ja selkeä Ei näytä kaikkia kustannuksia voi johtaa kokonaisuuden kannalta huonoihin päätöksiin Osa yleiskuluista katetaan yliopiston tai tutkimuslaitoksen omista rahoista yleiskulujen vähentäminen kannattaa aina Tarjoaa tutkimusrahoittajalle suuren vipuvaikutuksen 23

24 Yhteenveto: kokonaiskustannusmallin ominaisuuksia Yksinkertainen periaate: kaikki kustannukset näytetään päätöksenteon kannalta enemmän tietoa käytössä Toteutukset usein tutkijoiden kannalta läpinäkymättömiä ja monimutkaisia mallin käyttö huonosti motivoitua Yleiskulut toteutuman mukaan Kannattaako yksittäisen yliopiston pienentää yleiskulujaan? Rahoittajalla pienempi vipuvaikutus 24

25 Jatko OKM ja Akatemia arvioivat yhdessä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa kokonaiskustannusmallin ja sen toteutusten ominaisuudet eri osapuolten kannalta Eri näkökulmat: Tutkija, laitos, yliopisto/tutk.laitos, koko järjestelmä Läpinäkyvyys, selkeys, ohjausvaikutukset Menetelmät: rahoitusanalyysi, sidosryhmäkeskustelut, kv. benchmarking Aikataulu: valmistelu 10-12/2013, toteutus 1-4/