VAASAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS
SISÄLLYSLUETTELO Kaupunginjohtajan katsaus 1 I TOIMINTAKERTOMUS 1. VAASAN KAUPUNGIN HALLINTO 3 1.1 Kaupungin organisaatio 3 1.2 Kaupungin hallinto 4 1.3 Kaupungin henkilöstö 6 2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 8 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys 8 2.2 Kuntatalouden kehitys 8 2.3 Olennaiset muutokset Vaasan toiminnassa ja taloudessa 15 2.4 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä 18 2.4.1 Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisriskit 18 2.4.2 Rahoitusriskit 19 2.4.3 Ympäristöriskit 19 2.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 20 3. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN 21 3.1 Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä arvio merkittävimmistä riskeistä 21 3.2 Sisäisen tarkastuksen järjestäminen 23 3.3 Kokonaisarvio riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan nykytilasta sekä kehittämistoimenpiteet taloussuunnittelukaudella 24 4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 25 4.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 25 4.2 Tuloslaskelman tuotot 26 4.2.1 Toimintatuotot 26 4.2.2 Verotulot 26 4.2.3 Valtionosuudet 27 4.2.4 Rahoitustuotot 28 4.3. Tuloslaskelman kulut 28 4.3.1 Toimintakulut 28 4.3.2 Rahoituskulut 28 4.4 Toimintakate ja vuosikate 28 5. TOIMINNAN RAHOITUS 30 5.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 30 6. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 32 6.1 Tase ja sen tunnusluvut 32 6.2 Taseen rakenne 34 7. KOKONAISTULOT JA MENOT 35 8. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 36 9. KUNTAKONSERNIN TILINPÄÄTÖS 42 9.1 Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 42 9.2 Konsernin rahoituslaskelma 43 9.3 Konsernitase ja taseen tunnusluvut 44 9.4 Kaupungin taseen ja konsernitaseen suurimmat poikkeamat 45
10. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 46 II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 47 1.1 Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet 47 1.2 Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 47 1.3 Keskeisten tytäryhtiöiden tavoitteet ja niiden toteutuminen 48 Valtuuston nähden sitovien tavoitteiden toteutuma 31.12. 49 2. TALOUDEN TOTEUTUMINEN 55 2.1 Käyttötalouden toteutuminen 55 Hallintokuntien toimintakertomukset 58 2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) 143 2.3 Investointien toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) 146 2.4 Rahoitusosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) 147 2.5 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumistaulukot 148 2.5.1 Käyttötalousosa 148 2.5.2 Investointiosa 151 2.6 Nettoyksiköiden taloudellinen toteuma 154 2.7 Yhteenveto määrärahojen ylityksistä 161 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma 164 Rahoituslaskelma 165 Tase 166 Konsernituloslaskelma 168 Konsernin rahoituslaskelma 169 Konsernitase 170 Tuloslaskelma - yhdistely 172 Rahoituslaskelma - yhdistely 173 Tase-yhdistely 174 IV LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 179 Tuloslaskelman liitetiedot 180 Taseen liitetiedot 182 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 186 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 188 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 189 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 196 V LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitosten vaikutus tulokseen 198 Liikelaitosten vaikutus rahoitukseen 199 Liikelaitosten vaikutus taseeseen 200 Pohjanmaan pelastuslaitos Vaasan Aluetyöterveys Vaasan Satama Vaasan Talotoimi Vaasan Vesi
1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuotta leimasivat sekä valtakunnallisten että paikallisten talousongelmien jatkuminen ja syveneminen. Vuosi oli samalla myös rakenteellisten selvitysten vuosi. Rakenteellisten uudistusten tarve ja siihen liittyvä tahtotila ilmeni kuntakentällä muun muassa valtio-osuusjärjestelmän ja kuntalain uudistamishankkeiden, kuntarakenneselvitysten ja sote -selvitysten kautta. Siitä huolimatta, että kyseisiin uudistuksiin on panostettu paljon ajallisia ja rahallisia resursseja, ei ole näköpiirissä riittävän nopeaa käännettä toiminnallisten uudistusten osalta, jolla voisi vastata yhä nopeammin kasvavaan talouden kestävyysvajeeseen. Julkisen talouden rahoituspohja on heikentynyt ennustettua nopeammin ja vahvemmin. Koko maan tilanne heijastuu yhä enenevissä määrin myös Vaasaan, vaikkakin Vaasa ja Vaasan seutu ovat vientivetoisen energiaklusterinsa menestyksen ansiosta selvinneet taantumasta paremmin kuin useimmat muut seudut. Kaikissa viime aikoina julkaistuissa seutujen kilpailukykyä monipuolisesti arvioivissa tutkimuksissa Vaasa on edelleen ollut maamme parhaiden joukossa. Vuosi oli kaupungille myös vahvan kasvun vuosi. Väestönkasvu ylitti prosentin väkiluvun kasvaessa 680 asukkaalla. Kaupunki toteutti 46,7 miljoonan edestä investointeja. Merkittävimmät investoinnit kohdistuivat varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen saralle. Infraa uusille asuinalueille rakennettiin Sundomiin ja Gerbyyhyn. Kaupunkikonserniin tuli uusia toimijoita, kun satamatoiminnot, laboratoriotoiminto ja Teatterikorttelin pysäköintitoiminta yhtiöitettiin. Kaupungin verotulot kasvoivat vuonna vain 0,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnallisverot kasvoivat 2,3 %, mutta yhteisöverotilitykset laskivat 16,7 %. Palvelutuotannon toimintamenojen kasvu oli 1,2 %. Päätettyjen säästötoimenpiteiden johdosta kaupungin henkilöstökulut laskivat 0,7 % vuoden 2013 tilinpäätöksestä. Lainakanta oli vuoden lopussa 212,8 miljoonaa euroa, jossa kasvua vuoden aikana oli 17 %. Kaupungin saamat valtionosuudet laskivat 2,2 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 3,1 milj. euroa, joten tulosrahoitus ei riittänyt investointien rahoittamiseen. Tilanteeseen on reagoitu käynnistämällä vuoden aikana kaupungin oma mittava talouden tasapainottamisohjelma, johon sisältyy sekä henkilöstösäästöjä, rakenteellisia uudistuksia että investointiasteen tarkastelua. Ohjelma tulee kestämään usean vuoden ajan, jotta menot ja tulot saadaan tasapainoon. Kaupunki vähensi tilikauden aikana henkilöstöresurssiaan 118 henkilötyövuodella ja henkilöstömenojaan lähes 5 miljoonalla eurolla budjetoidusta tasosta. Samalla kyettiin myös saamaan aikaiseksi merkittäviä säästöjä ostopalveluiden puolella, ellei erikoissairaanhoidon ostopalveluja oteta huomioon. Vaasan kaupungin esityksen perusteella, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen päätti maaliskuussa määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kuntien sekä Kaskisten, Kristiinankaupungin, Närpiön ja Vaasan kaupunkien välillä. Valtiovarainministeriön asetti kuntajakoselvittäjiksi Jan-Erik Enestam ja Ossi Repo, jotka antoivat selvityksen perusteella raportin 30.12., jossa esitetään kaikkien 10 kunnan yhdistymistä. Kuntien kannanotot selvityshenkilöiden esitykseen on odotettavissa kesäkuussa 2015.
2 Kaupunki ja seutu pääsivät 2013 mukaan sekä työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämään kasvusopimusmenettelyyn että INKA hankkeeseen. Kasvusopimus on seudun toimijoiden ja valtion viranomaisten keskinäinen sopimus tärkeimmistä kehittämishankkeista, joiden tarkoituksena on edistää seudun kasvua ja elinvoimaa sekä elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Kasvusopimuksia tehtiin 12 suurimmalle kaupunkiseudulle. INKA hanke (innovatiiviset kaupungit) puolestaan on kehittämishanke, jossa Vaasalla on valtakunnallinen vetovastuu kestävät energiaratkaisut teemasta. INKA-hankkeena käynnistyi vuoden puolella älykkään sähköverkon hanke Sundomissa ja samaan aikaan valmisteltiin EnergyLabin ja Wasa Stationin hankeita, joiden osalta rahoituspäätökset tulivat 2015 alkuvuoden puolella. Kaupungin sisäisestä kehittämisestä on mainittava kaupungin hallinnollisten tukipalveluiden mittava uudelleenorganisointi, jonka valmistelu eteni päätöksentekoon loppuvuoden puolella. Yhteistyö Uumajan kanssa tiivistyi entisestään vuoden aikana yhteisen satamayhtiön puitteissa. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että vuosi sisälsi valmistautumista tulevaan. Tilinpäätöksen heikko tulos ei lupaa helpotusta lähivuosille ja tämän takia on edettävä suurten muutosten osalta linjakkaasti. Säästöt ja supistukset eivät ole helppoja ratkaisuja. Niitä saatiin kuitenkin osittain jo aikaiseksi mennen vuoden aikana, kiitos hyvän ja ammattitaitoisen henkilöstön. Kaupunginjohtaja Tomas Häyry
3 1. VAASAN KAUPUNGIN HALLINTO 1.1. Kaupungin organisaatio Kaupungin liikelaitokset vuonna : Vaasan Aluetyöterveys, Pohjanmaan pelastuslaitos, Vaasan satama, Vaasan Talotoimi ja Vaasan Vesi.
4 1.2. Kaupungin hallinto Vaasan kaupungin ylin päättävä elin on kaupungin toiminnasta ja taloudesta vastaava kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua ja puolueet olivat edustettuina seuraavasti: Ruotsalainen kansanpuolue 15, Kansallinen Kokoomus 15, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 14, Perussuomalaiset 8, Vasemmistoliitto 4, Suomen Keskusta 4, Vihreä liitto 3, Kristillisdemokraatit 3 ja ryhmä Helin 1. Ahlnäs Anna-Lena (RKP) Ahonpää Markku (SDP) Ala-Kokko Laura (Vihr.) Andrejeff Pirjo (SDP) Axell May-Gret (KD) Berg Kim (SDP) Bertills Anna (RKP) Boucht-Lindeman Helena (RKP) Blomfeldt Ragnvald (RKP) Capova Ivanka (Vihr.) Erickson Sture (RKP) Frantz Hans (RKP) Granfors Ulla (RKP) Heinonen Marko (Kok.) Helin Risto (Ryhmä Helin) Hellman Per (SDP) Hokkanen Heimo (KD) Häkkinen Juha (Kok.) Isomöttönen Vesa (Vas.) Jussila Ville (PS) Karhu Pauli (SDP) Karppi Lauri (PS) Kela Vesa (PS) Keskinen Pasi (Kesk.) Kivimäki Jorma (SDP) Kiviranta Marjatta (SDP) Kloo Barbro (RKP) Koski Susanna (Kok.) Kujanpää Raija (Kok.) Kullas Johan (RKP) Kumpula-Natri Miapetra (SDP) Laaksoharju Kalervo (KD) Lahti Daniel (Kok.) Lehto Anneli (Vas.) Lehto Taina Inkeri (Vas.) Miettinen Arja (SDP) Moisio Harri (Vas.) Mäkynen Jukka (PS) Mäkynen Matias (SDP) Mäntymaa Markku (Kok.) Niemi-Iilahti Anita (SDP) Nybacka Mikko (Kesk.) Ollila Mauri (PS) Pastuhov Kari (Kok.) Pääjärvi-Myllyaho Riitta (Kok.) Rapo Seppo (Kok.) Rauhala Raimo (SDP) Rintamäki Anne (Kesk.) Rintamäki Merja (Kesk.) Risberg Pentti (Kok.) Rundgren Salla (Kok.) Ruostetoja Tapio (SDP) Salovaara-Kero Anne (RKP) Silander Juha (Kok.) Simons Eeva (Vihr.) Skåtar Kaj (RKP) Sorvari Kim (PS) Stenman Kristina (RKP) Strand Joakim (RKP) Teppo Erkki (SDP) Tolppanen Maria (PS) Tulimaa Leena (Kok.) Vahtera Matti (PS) Viinamäki Anne-Marie (Kok.) Välimäki Laura (Kok.) Wägar Lars-Erik (RKP) Öhman Thomas (RKP) Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi vuonna Joakim Strand, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Arja Miettinen ja toisena varapuheenjohtajana Markku Mäntymaa. Vuoden aikana järjestettiin 9 kokousta. Vuoden 2013 tilinpäätös ja arviointikertomus hyväksyttiin 16.6. ja vuoden 2015 talousarvio 10.11.. Kaupunginhallituksen tehtävä on huolehtia Vaasan kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu 15 jäsentä. Ahlnäs Anna-Lena (RKP) Frantz Hans (RKP)
5 Katajamäki Jorma (VAS) Kiviranta Marjatta (SDP) Kujanpää Raija (Kok.) Mäkynen Jukka (PS) Mäkynen Matias (SDP) Niemi-Iilahti Anita (SDP) Ollila Mauri (PS) Pastuhov Kari (Kok.) Rapo Seppo (Kok.) Rintamäki Merja (Kesk.) Salovaara-Kero Anne (RKP) Viinamäki Anne-Marie (Kok.) Wägar Lars-Erik (RKP) Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Seppo Rapo, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Anita Niemi-Iilahti ja toisena varapuheenjohtajana Hans Frantz. Kaupunginhallituksen esittelijöinä toimivat kaupunginjohtaja Tomas Häyry, sivistystoimenjohtaja Christina Knookala, perusturvajohtaja Jukka Kentala ja teknisen toimen johtaja Markku Järvelä. Kaupunginhallitus kokoontui vuoden aikana 28 kertaa. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii kaksi jaostoa: Suunnittelujaosto ja yleisjaosto. Suunnittelujaosto kokoontui vuoden aikana 15 kertaa ja yleisjaosto 10 kertaa. Jaostoihin kuuluivat vuonna seuraavat jäsenet: Suunnittelujaosto Boucht-Lindeman Helena (RKP) Capova Ivanka (Vihr.) Kujanpää Raija (Kok.), pj Laaksoharju Kalervo (KD) Laine Kari (SDP) Niemi-Iilahti Anita (SDP), vpj Ollila Mauri (PS) Rautonen Markku (Kok.) Rintamäki Merja (Kesk.) Skåtar Kaj (RKP) Wägar Lars-Erik (RKP) Yleisjaosto Katajamäki Jorma (Vas.) Kiviranta Marjatta (SDP), vpj. Kivimäki Jorma (SDP) Kloo Barbro (RKP) Kullas Johan (RKP) Mäkynen Jukka (PS) Rundgren Salla (Kok.) Viinamäki Anne-Marie (Kok.) Wägar Lars-Erik (RKP), pj. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi. Vuonna Vaasan kaupungilla toimi 13 lautakuntaa ja 9 johtokuntaa. Lautakunnat Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Vähänkyrön aluelautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta Toisen asteen koulutuslautakunta Vapaa-aikalautakunta Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Museolautakunta Teatteri- ja orkesterilautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Vaasan seudun jätelautakunta Johtokunnat Oppisopimustoimen johtokunta Työväenopiston johtokunta Vasa arbetarinstitutetin johtokunta Pohjanmaan pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunta Työpaja Arpeetin johtokunta Vaasan aluetyöterveys liikelaitoksen johtokunta Vaasan Satama liikelaitoksen johtokunta Vaasan Talotoimi liikelaitoksen johtokunta Vaasan Vesi liikelaitoksen johtokunta Toimikunnat on kaupunginhallitus valinnut hoitamaan ja valmistelemaan määrättyä tehtäväaluetta. Edellä mainittujen kunnan toimielinten jäsenten lisäksi tilivelvollisia ovat tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat ja esittelijöinä toimivat viranhaltijat.
6 1.3 Kaupungin henkilöstö Kaupungin voimassa olevien palvelussuhteiden lukumäärä oli vuoden viimeisenä päivänä 6 184 (6 212 vuonna 2013), näistä 4 686 (4 727) vakituisia ja 1 498 (1 485) määräaikaisia. Vakituisten määrässä ovat mukana kaikki vakituisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt, vaikka ao. henkilöt olisivat virkavapaalla / työlomalla. Määräaikaisiin kuuluvat kaikki määräajaksi tehdyt palvelussuhteet, mukaan lukien kaikki tuntiopettajat. Lukuihin sisältyvät myös työllisyysvaroin palkatut henkilöt, näiden määrä vuoden lopussa oli 79 (136). Lukuihin eivät sisälly Pohjanmaan pelastuslaitoksen sivutoimiset ns. puolivakinaiset palomiehet, joita oli 510 (486). Palvelussuhteiden määrä 31.12. ei suoraan kuvaa henkilöstöresurssia, joka koko vuoden on keskimääräisesti ollut käytettävissä palvelujen tuottamiseen. Lukuihin sisältyvät sekä vuoden lopussa eri lomilla ja virkavapailla olleet henkilöt että näitä tehtäviä hoitaneet sijaiset. Henkilötyövuosien määrä ilman opettajia oli 4 770 (4 905). Luku sisältää työllistetyt. Henkilöstömäärät tehtävittäin 2013- esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Palvelussuhteiden kokonaismäärä 31.12. oli 28 pienempi kuin vuoden 2013 lopussa. Vakinaisten määrä on laskenut 41:lla ja määräaikaisten kasvanut 13:lla. Vakinaisen henkilöstön vähennykseen vaikuttaa kaupungin säästövelvoitteiden mukaiset henkilöstökulujen vähennystoimenpiteet. Henkilöstön määrä hallinnonaloittain Vakituiset Määräaikaiset Henkilöstön määrä on kuvattu oheisissa taulukoissa hallinnonaloittain. Sosiaali- ja terveystoimi koostuu sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisista tulosalueista sekä Vaasan Aluetyöterveyden henkilöstöstä. Sivistystoimeen kuuluvat opetus-, kirjasto-, kulttuuri-, vapaa-aika-, museo-, orkesteri- ja teatteritoimi. Tekniseen toimeen kuuluu
7 kuntatekniikka, kiinteistötoimi, rakennusvalvonta, Vaasan tekniset palvelut, Vaasan Ruokapalvelut, Vaasan Satama, Vaasan Siivouspalvelut, Vaasan Talotoimi, Vaasan Vesi, Vaasan seudun jätelautakunta, yhteispalvelut ja ympäristötoimi. Ryhmään muut kuuluvat keskushallinto, tarkastustoimi ja Pohjanmaan pelastuslaitos. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna oli 200 miljoonaa euroa, mistä käyttötalousosan palkat 199 milj. euroa ja investointiosan palkat 1,0 milj. euroa. Vakituisesta henkilöstöstä naisia oli 77,6 % (78,7 % v. 2013) ja miehiä 22,4 % (21,3 %). Määräaikaisesta henkilöstöstä naisia oli 77,7 % (77,8 %) ja miehiä 22,3 % (22,2 %). Koko henkilöstön keski-ikä vuonna oli 45,2 vuotta (44,1 v. 2013). Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 47,7 vuotta (46,1 vuotta) ja määräaikaisen henkilöstön keski-ikä 39,1 vuotta (37,1 vuotta). Erillisenä laaditaan henkilöstöraportti, jossa kuvataan mm. henkilöstövoimavarojen määrää, laatua ja saavutettuja tuloksia.
8 2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Talouden vaikeudet ovat jatkuneet vuonna. Talouden kehitys on jäänyt selvästi useimmista euroalueen maista ja BKT:n määrä on edelleen runsaat viisi prosenttia pienempi kuin juuri ennen kansainvälisen finanssikriisin alkamista vuonna 2008. Suomen talouspolitiikka on vaikeiden kysymysten edessä. Valintoja joudutaan tekemään tilanteessa, jossa kansainvälisen talouskehityksen epävarmuus on lisääntynyt, Suomen kustannustaso on kalliimpi kuin kilpailijoiden, ulkoinen tasapaino on huonontunut ja pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat heikot. Työikäisen väestön määrä supistuu nopeasti ja vanhusten osuus kasvaa. Tämä tarkoittaa, että väestön ikääntyminen lisää hoiva- ja terveyspalvelujen tarvetta. Rakennepoliittinen ohjelma on edennyt hitaasti. Eläkeuudistus pienentää kestävyysvajetta, mutta samanaikaisesti heikompi lähtötilanne ja hitaampi talouskehitys kasvattavat kestävyysvajetta niin, että julkisen talouden budjetissa on edelleen noin neljän prosentin vajaus. Julkisen talouden kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon julkisen talouden rahoitusjäämää olisi välittömästi kohennettava, jotta julkiset tulot riittäisivät kattamaan tulevat menot ilman, että velka-aste ylittäisi 60 %. Palkkaratkaisu vuonna 2013 oli kustannustason nousun hidastamisen kannalta tärkeä. Tarvitaan kasvuedellytyksiä parantavien rakenneuudistusten toteuttamista esim. sosiaali ja terveyspalveluiden uudistus, jolla voidaan hallita kustannusten kasvua ja parantaa tuottavuutta. Uudistusten vaikutukset kuitenkin tulevat suurelta osin vasta vuosien kuluttua. Menosäästöiltä ei voida välttyä, koska julkisen talouden tulopohja näyttää heikentyneen pitkäaikaisesti ja kokonaisveroaste on Suomessa poikkeuksellisen korkea. Palkansaajien yhteenlasketun käytettävissä olevan reaalitulon eli ostovoiman arvioidaan supistuneen 0,6 % vuonna, toista vuotta peräkkäin. Ostovoiman supistumiseen ovat vaikuttaneet työllisyystilanteen heikkeneminen, ansiokehityksen hidastuminen sekä veronkorotukset. Valtion nopeasta velkaantumisvauhdista huolimatta Suomi on säilyttänyt hyvän asemansa valtionlainamarkkinoilla. Luottoluokittaja Standard & Poor s laski lokakuussa Suomen valtion luottoluokituksen yhdellä pykälällä. Luottoluokituksen laskulla ei toistaiseksi ole ollut suoraa vaikutusta valtion luotonsaantiin ja korkoon. (Lähde: Suomen pankki) 2.2 Kuntatalouden kehitys Kuntasektori on suurten muutosten ja odotusten keskiössä. Samanaikaisesti on ollut valmistelussa valtionosuusuudistus, kuntalain uudistaminen, sote-uudistus, rakennepoliittinen ohjelma sekä kuntarakenteen muutos. Myös vuosi 2015 tulee olemaan erittäin haasteellinen. Kuntien rahoitusasema tulee heikkenemään noin 220 miljoonaa euroa ja valtionosuusleikkaukset tuovat vaikeuksia kunnille, kun rahat puuttuvat mutta palvelut on järjestettävä. Noin kolmannes kunnista yhteensä 98 kuntaa ovat reagoineet heikkeneviin verotuloihin ja valtionosuusleikkauksiin korottamalla veroprosenttejaan vuodelle 2015.
9 Keskimääräinen painotettu kunnallisveroprosentti on nyt 19,84. Ero matalimman ja korkeimman välillä on venähtänyt jo 6,0 %- yksikön suuruiseksi. Tämänhetkisten arvioiden mukaan talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, minkä seurauksena kuntien verotulot kehittyvät jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Kuitenkin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Tästä johtuen kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kuntien keskinäiset erot talouskehityksessä uhkaavat kasvaa entisestään. Kuntien tulojen ja menojen tasapainottaminen on ensiarvoisen tärkeää koko julkisen talouden hallinnalle. Kuntataloutta ei voida kuitenkaan tasapainottaa pelkästään veroja nostamalla, tuottavuutta lisäämällä tai julkisen sektorin toimintatapoja ja rakenteita uudistamalla. Tulisi kiinnittää huomiota kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen sekä kuntien tulopohjan laajentamiseen. Kuntatalouden perustan lujittaminen menojen hallinnan ja nykyistä laajemman veropohjan kautta tukee myös talouden muun kasvuperustan vahvistamista. Rakennepoliittisen ohjelman tavoitteena on vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita sekä tehostaa toimintaa yhteensä kahdella miljardilla eurolla. Tästä puolet on kuntien ja toinen puoli on valtion vastuulla. Tämän hetkisten arvioiden mukaan valtion toimenpiteet kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämiseksi eivät vastaa rakennepoliittisen ohjelman tavoitteita, vaan ne jäävät noin kolmannekseen tavoitellusta yhdestä miljardista eurosta. Sen sijaan kunnat ylittävät niille asetetun yhden miljardin euron sopeutustavoitteen. Kuntien tilanne on nyt monessa mielessä hyvin epävarma ja monet samanaikaiset uudistukset vaikuttavat myös kuntien toimintaan ja talouteen. Kun talouskasvu pysyy nollan tuntumassa, kuntien toimintamenojen kasvu ei voi pysyä aikaisempien vuosien tasolla. Haasteet kuntataloudessa ovat suuret ja näkyvät myös Vaasan kaupungissa. Talouden ja toiminnan sopeutustoimia on jatkettava edelleen Vaasassa. (Lähde: Suomen Kuntaliitto) Vaasan taloudellinen kehitys ja väestö Tuorein tilastotieto työpaikkojen määrästä on vuodelta 2012, jolloin Vaasassa oli 38 054 työpaikkaa. 2000-luvulla työpaikkojen määrä on kasvanut 5 536:lla, eli keskimäärin 426:lla vuodessa. Kasvu on siis ollut voimakas. Vuonna 2012 työpaikkojen määrän kasvu jäi pieneksi. Vaasan kaupungin työpaikkojen määrä kasvoi 27:lla ja Vaasan seudun 7:lla. Viime vuosien aikana Vaasan kehitys on kuitenkin ollut erittäin suotuisa verrattuna maan muihin kaupunkeihin ja seutuihin. Seututasolla työpaikkojen määrän kasvu oli 7. suurin vuosina 2005 2012. Vaasan seutu on väkiluvultaan maan 11. suurin kaupunkiseutu ja Vaasan kaupunki maan 15. suurin kaupunki. Vaasan kaupungin työpaikkatilastossa Vaasan ja Vähänkyrön tiedot on laskettu yhteen kaikkina vuosina.
10 Toimialoittain tarkasteltuna työpaikkojen määrän kasvu on ollut suurin työpaikkamäärältään suurimmilla toimialoilla 2000-luvulla. Vaasa on ainoa paikkakunta koko maassa, jossa teollisuustyöpaikkojen määrä on kasvanut merkittävästi (+922). Useimmilla muilla paikkakunnilla teollisuustyöpaikkojen määrä on vähentynyt. Teollisuustyöpaikkojen väheneminen Vaasassa vuosina 2007 2012 johtuu vuoden 2009 laskusuhdanteesta, jolloin teollisuustyöpaikkojen määrä väheni 712:lla. Sen jälkeen teollisuustyöpaikkojen määrä on kasvanut 119:lla. Tilastokeskuksen toimialamuutoksen vuoksi useammasta pienemmästä toimialasta löytyy vertailutietoa vasta vuodesta 2007 lähtien.
11 Toimialoista teollisuus on suurin (23,3 % kaupungin työpaikoista), terveys- ja sosiaalipalvelut toiseksi suurin (18,4 %), tukku- ja vähittäiskauppa kolmanneksi suurin (9,4 %) ja koulutus (8,5 %) neljänneksi suurin. Näiden neljän toimialan osuus Vaasan työpaikoista on lähes 60 prosenttia.
12 Vaasan työttömyysaste oli keskimäärin 10,0 % vuonna. Työttömyysaste nousi 1,1 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen katsottuna. Työttömyysaste on kolmanneksi alhaisin 20 suurimman kaupungin vertailussa. Pohjanmaan työttömyysaste on Manner- Suomen alhaisin. 120 km säteellä Vaasasta asuu 526 000 asukasta. Alueeseen kuuluu Vaasan seudun lisäksi Seinäjoen, Pietarsaaren, Kokkolan ja Uumajan kaupunkiseudut. Kaikki ovat kasvuseutuja, joiden yhteenlaskettu väestönkasvu oli lähes 24 000 asukasta vuosina 2005 2013. Yhteenlaskettu työpaikkojen määrän kasvu oli lähes 16 000 vuosina 2005 2012. Seuduilla on yhteensä yli 55 000 korkeakouluopiskelijaa, joista 32 500 on Uumajassa. Yhdessä seudut muodostavat hyvin merkittävän ja menestyvän alueen.
13 Suomessa on 36 kaupunkiseutua. Vaasan seutu on 11. suurin 112 824 asukkaallaan. Seudun väestönkasvu oli 7. suurin vuosina 2005 2013. Saman kokoluokan kaupunkiseutujen joukossa Vaasan seudun väestönkasvu oli toiseksi suurin. Seinäjoen seudun kasvu oli kolmanneksi suurin. Seinäjoki on väkiluvultaan 12. suurin seutu. Kaupunkiseutuvertailut ovat mielekkäitä sen takia, että kaupungit ovat muuttuneet vertailukelvottomiksi monella alueella tapahtuneiden kuntaliitosten vuoksi. Vientiteollisuus on erittäin vahva Vaasan seudulla ja Pohjanmaalla. Pohjanmaan osuus Suomen viennin arvosta oli neljänneksi korkein vuonna 2012. Pohjanmaa on väestöltään 12. suurin maakunta. Viennin arvo / asukas on ylivoimaisesti suurin Pohjanmaalla. Vaasan seudun energiakeskittymän osuus maakunnan viennin arvosta on hyvin merkittävä. Vaasan seudun vahva elinkeinoelämä näkyy myös korkeana
14 bruttokansantuotteena. Seudulla oli neljänneksi korkein BKT kaupunkiseutujen joukossa vuonna 2012. Vaasassa asui 67 001 asukasta vuoden lopussa ennakkoväkilukutietojen mukaan. Kaupungin väestö on kasvanut voimakkaasti viime vuodet. Kuuden viime vuoden aikana väestö on kasvanut keskimäärin yli 600 asukkaalla vuodessa. Samalla ajanjaksolla Vaasan seudun väestö on kasvanut lähes 870 asukkaalla vuodessa. Vaasan lisäksi väestö kasvaa voimakkaasti Mustasaaressa ja Laihialla. Vaasan kaupungin kielijakauma on seuraava (2013): suomenkielisiä 46 475 (70,1 %), ruotsinkielisiä 15 053 (22,7 %) ja muunkielisiä 4 793 (7,2 %). Vuosina 2000 2013 suomenkielisten määrä kasvoi 925:lla, ruotsinkielisten 475:lla ja muunkielisten 3 457:lla.
15 2.3 Olennaiset muutokset Vaasan toiminnassa ja taloudessa Vuosi oli väestökehityksen kannalta jälleen hyvän kasvun vuosi. Väkiluku asettui 31.12. yhteensä 67.001 asukkaaseen, jossa kasvua oli 680, eli runsaan prosentin verran, edelliseen vuoteen nähden. Sosiaali- ja terveystoimi Vuoden aikana Sote- lainsäädännön uudistusta valmisteltiin valtakunnallisten linjausten mukaisesti ja toisaalta alueellisesti nykyisen sairaanhoitopiirin kuntien oman valmistelun kautta. Alueellisesti päästiin virkamiestyöryhmässä eteenpäin luomalla vuoden lopussa yhteiset linjaukset periaatteista, joilla kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito voidaan integroida toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Talouden toteutuman osalta oman toiminnan tulokseen voidaan olla tyytyväisiä; myös henkilöstömenoissa pystyttiin toteuttamaan vaaditut henkilötyövuosi -vähennykset. Sen sijaan kuntayhtymien (erityisesti erikoissairaanhoidon) kulukehitykseen ei pystytty riittävästi vaikuttamaan toimialan käytettävissä olevin keinoin. Toimintavuonna toimialan laatutyö laajeni merkittävästi kun hallinto sai SHQS laatusertifikaatin ja laatutyö eteni muutoinkin toimialalla suunnitellusti. Sähköisten palvelujen käyttöönottoa laajennettiin yhdessä tietojärjestelmien kehittämisen kanssa. Työllistämistoiminnan ja velvoitteiden laajentaminen näkyi sosiaalityö ja perhepalvelut - tulosalueen arjessa. Sosiaalityössä kehitettiin uusia työmalleja hyvin tuloksin ja psykososiaalisissa palveluissa mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut sekä koko päihde- ja mielenterveyspalvelujen organisaatiomuutos olivat erityisen kehittämisen kohteena. Lastensuojelun velvoitteisiin pystyttiin vastaamaan haastavasta työntekijätilanteesta huolimatta, vammaispalveluissa kuljetuspalvelujen uudelleen järjestelyt aloitettiin osana kaupungin laajempaa asiaan liittyvää kehittämishanketta. Hanke sosiaalialan koulutuksen järjestämiseksi eteni myös suotuisasti. Vanhustenhuollon palvelurakenneuudistus eteni valtuuston päätösten mukaisesti sekä vanhustenhuollon palvelutalojen rakentamisen että muiden sovittujen muutosprosessien osalta. Samoin lähdettiin toteuttamaan Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymää suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemiseksi vv. -2016. Vuoden aikana tehtiin merkittävä päätös kantakaupungin terveysasemien vastaanottotoiminnan, opetusterveyskeskustoiminnan ja diabetes-osaamiskeskuksen toteuttamisesta Vaasan uudelle terveysasemalle. Toiminnallisesti oli merkittävää myös yhteispäivystyksen toiminnan aloittaminen lokakuussa. Lääkäripula ja sen kohdentuminen erityisesti sijaisiin hankaloitti toiminnan järjestelyjä ja pidensi odotusaikoja omalääkärille ja hammaslääkärien vastaanotoille. Erikoissairaanhoidon osalta huolena oli kustannuskehitys; erityisiä toimenpiteitä suunnattiin varsinkin hoitoviivepotilaiden järjestelyihin. Laihian yhteistoiminta-alueen osalta toiminta jatkui pääosin jo vakiintuneilla toimintatavoilla. Sivistystoimen toimiala Sivistystoimen vuoden toimintaa kuvaavat palveluverkkoselvitykset, kehittämishankkeet, strategiatyö, säästötoimenpiteet ja organisaatio- ja tukipalveluuudistukseen valmistautuminen. Sivistystoimen oman strategian luominen oli yksi vuoden painopistealueista. Sivistystoimen strategia perustuu Vaasan kaupungin strategiaan Pohjolan energiapääkaupunki virtaa hyvää elämään. Toimialan strategian nimeksi annettiin Pohjolan energisin koulutus- ja kulttuuripääkaupunki. Toimialan yhteisen strategian lisäksi laadittiin erilliset kasvatus- ja koulutustoimen, vapaa-ajan ja kulttuuritoimen
16 alastrategiat. Tämän lisäksi toimialan suuremmat tulosalueet tekivät vielä omat strategiansa. Jokaisen strategian yhteydessä määriteltiin kunkin toimialueen keskeisimmät toimenpiteet. Vuoden aikana jatkettiin sivistystoimen organisaation tiivistämiseen tähtäävää kehittämistyötä ja eri tulosalueiden välinen yhteistyö syveni entisestään. Varhaiskasvatuksessa otettiin käyttöön uusi organisaatiomalli elokuusta. Sen mukaan varhaiskasvatus on jaettu neljään maantieteelliseen alueeseen: Keskusta, Pohjoinen, Itäinen ja Vähäkyrö. Perusopetuksessa on valmisteltu omaa organisaatiouudistusta. Pohjanmaan museon, Tikanojan taidekodin ja Kuntsin modernin taiteen museon tulosalueet on yhdistetty yhteiseksi tulosalueeksi. Teatterin ja orkesterin yhdistymistä yhdeksi tulosalueeksi selvitettiin, mutta lautakunnan esityksen mukaan yhdistymiselle ei tässä vaiheessa nähty edellytyksiä. Vaasan ammattiopisto on tehnyt rakenteellisia muutoksia siirtymällä 4-jaksojärjestelmään. Tämä on mahdollistanut yksilöllisten opintopolkujen paremman huomioimisen sekä käytännössä mahdollistanut opintoajan lyhentymisen ja läpäisyn tehostamisen. Sivistystoimen organisaatiomuutos eteni siten, että malli lähetettiin lautakuntiin ja johtokuntiin lausuntokierrokselle. Vaasan kaupungin tukipalvelu uudistus on edennyt suunnitelman mukaisesti, ja asiaa on valmisteltu monissa eri työryhmissä. Strategian mukainen toinen tärkeä toimenpidekokonaisuus oli palveluverkkoselvityksien tekeminen. Niitä on laadittu varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja museotoimessa. Niiden avulla pyritään tehostamaan toimintaa ja optimoimaan palveluverkkoa sekä taloudellisesta että toiminnallisesta näkökulmasta. Palveluverkkoselvityksistä saatu tieto oli arvokasta myös maankäytön toteuttamisohjelmaa laadittaessa. Vuonna päiväkotiverkkoon tehtiin mm seuraavat muutokset; Purolan päiväkoti valmistui ja Teerenpesän päiväkoti lakkautettiin. Ennen ostopalvelupäiväkotina toiminut päiväkoti Pax siirtyi kaupungille 1.8. ja sai uuden nimen Taikametsän päiväkoti. Ostopalvelupäiväkotien hoitopaikat kilpailutettiin ja uudet sopimukset astuivat voimaan alkaen 1.8.. VAO/VAKKin Sampokampukselle suunniteltu U-P-K siiven peruskorjauksen suunnittelu eteni. Sivistystoimen yhteinen tieto- ja viestintätekniikan kehittämishanke eforum eteni suunnitelmien mukaan ja syksyllä avattiin pedagoginen TVT keskus, joka tässä vaiheessa toimii n. 50 e-tutorin lähitukiverkostona oppilaitoksissa ja verkossa. Hanke on onnistunut laatimaan sivistystoimelle yhteisen strategian tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisestä Vaasan kaupungin oppilaitoksissa. Opettajien valmennus ja riittävä tuki, opetusteknologian/infrastruktuurin päivittämisen ja siihen liittyvien hankintojen koordinointi on saatu hyvään vauhtiin. Tärkeänä asiana on ollut valmistautuminen tuleviin sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Gerbyn koulun kirjaston kehittäminen nykyaikaiseksi oppimisympäristöksi on aloitettu Opetushallituksen myöntämällä hankerahoituksella. Energiakoulutuspolkua varhaiskasvatuksesta korkeakouluasteelle on suunniteltu yhdessä korkeakoulujen ja yritysten edustajien kanssa. Työtä jatketaan vuonna 2015. Toisella asteella valtion säästövelvoitteet tuovat suuria haasteita, mikä tarkoittaa toiminnan sopeuttamista. Opiskelijoiden määrä pyritään kuitenkin pitämään samalla tasolla kuin aikaisemmin. Toimenpiteitä opintojen keskeyttämisen vähentämiseksi tulee löytää ja opetus tulee suunnata entistä tarkemmin Vaasanseudulle tärkeisiin alueisiin. Yhteistyötä tehtiin laajasti kolmannen asteen, elinkeinoelämän ja myös taidelaitosten kanssa. Uutena yhteistyötoimintona aloitti TaiKonakatemia, joka mahdollistaa, että taiteen perusopetuksen kurssit voidaan lukea hyväksi toisella asteella. Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen toiminta suuntautui vuonna Vaasan alueen kannalta keskeisten elinkeinojen sähkö-, metalli- sosiaali- ja terveysalan sekä kaupan alan tarvitseman työvoiman aikuiskoulutukseen sekä maahanmuuttajakoulutukseen.
17 Aikuiskoulutuksen avulla on tuettu työuran eri vaiheissa olevien osaamisen kehittämistä siten, että osaaminen vastaa muuttuvien työmarkkinoiden sekä yksilöiden urakehityksen tarpeita. Vapaan sivistystyön sekä kulttuuri ja vapaa-aikapalveluiden suosio on pysynyt korkeana. Kulttuuritapahtumista Kuorofestivaali, LittFest ja Taiteiden yö olivat sivistystoimen eri yksiköiden järjestämiä tapahtumia, jotka kaikki löysivät suuren yleisönsä. Kaikki kulttuurilaitokset ovat panostaneet yleisötyöhön ja kävijämäärät ovatkin selvästi kasvaneet. Kaupunginteatteri teki vuonna kaikkien aikojen katsojaennätyksen: yhteensä 59 716 katsojaa. Myös orkesterin ja museoiden kävijämäärät ovat hyvällä tasolla. Vaasan uimahallin kävijämäärät olivat yhtälailla ennätysluvuissa, ja se sai jopa valtakunnallista tunnustusta, kun se nimettiin Vuoden uimahalliksi. Tekninen toimiala Vaasan asukasmäärä kasvoi noin 700:lla ja ylitti vuoden lopussa 67 000 asukkaan rajan. Keskimääräistä voimakkaampi kasvu näkyi nostokurkien lisääntymisenä. Kerrostalorakentamisen aalto valtasi Vaasan samalla, kun omakotirakentamisen määrä hiipui. Asuntorakentamisen painopiste on vähitellen siirtynyt kerrostaloihin, mikä vähentää omakotialueiden infrastruktuurin rakentamistarvetta. Kaupungin kasvuodotusten mukaisesti jatkettiin määrätietoista raakamaan hankintaa, mitä edesauttoi verovapaan myynnin jatkuminen vuoden loppuun saakka. Työttömyyden lisääntymisestä huolimatta ilmassa on toivoa herättäviä väreitä, sillä kaupunki solmi aiesopimuksen Risön alueen kehittämisestä Ikean, Ikanon ja KPO:n kanssa. Aiemmin kesällä solmittiin aiesopimus Linja-autoaseman aukion kehittämisestä Lemminkäisen kanssa. Näiden hyperhankkeiden toteutuminen kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä voi tuoda jopa tuhat uutta työpaikkaa. Kaupungin kokonaisyleiskaavasta saatiin korkeimman hallinto-oikeuden lopullinen tuomio. Osin päätös oli kaupungille suosiollinen, vaikka joitakin alueita myös kumottiin. Kokonaisyleiskaavan vahvistumisen jälkeen oli tekeillä keskustan osayleiskaava, Vähänkyrön kirkonseudun osayleiskaava ja Merkkikallion tuulivoimapuiston osayleiskaava. Asemakaavoina saatiin edistymään merkittäviä uusia rakentamiskohteita. Tekeillä olivat rantarakentamista koskevat Vaskiluodon tornikaava, Palosaaren salmen kaava mukaan lukien Mansikkasaari sekä kauan odotettu Siilokaava. Lisäksi keskusta-alueen kaavoista olivat työn alla Linja-autoaseman aukion kokonaisuus ja uutena laajana alueena arkkitehtikilpailun jatkotyönä kaavoitettava raviradan alue. Yleistä tarvetta varten laaditut Klemettilän laitosalueen, Onkilahden puiston ja Nummen koulun kaavat olivat valmistumassa. Lisäksi laadittiin muutamia asuntoalueiden kaavoja sekä yritystoimintaa mahdollistavia hankekaavoja. Kuntatekniikan kokonaisinvestoinnit olivat 9,7 milj.euroa. Uutta infraa rakennettiin Yttersundomin alueella ja Teeriniemellä sekä viimeisteltiin Purolassa. Merkittävä katuverkollinen yhteys valmistui, kun Välitie avattiin liikenteelle marraskuussa. Vaskiluodon silta ja siihen liittyvä Sinisen tien pengerosuus palkittiin Vuoden kuntatekniikan saavutuksena Suomessa. Myös uusia viheralueita, leikkipuistoja ja liikenneturvallisuutta parantavia järjestelyitä toteutettiin tavan mukaisesti samoin kuin katuvalosaneerausta. Joukkoliikenteen uusilla linjajärjestelyillä parannettiin kaupunkilaisten ja opiskelijoiden palveluja Teeriniemen Purolan alueella, Vaskiluodossa ja erityisesti uuden Kampuslinjan myötä Palosaarella. Joukkoliikenteen biokaasupohjainen kalustohankinta viivästyi kaasun jalostusaseman hankintaa koskevan markkinaoikeuskäsittelyn vuoksi.