VAASAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014

VAASAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS

SISÄLLYSLUETTELO Kaupunginjohtajan katsaus 1 I TOIMINTAKERTOMUS 1. VAASAN KAUPUNGIN HALLINTO 3 1.1 Kaupungin organisaatio 3 1.2 Kaupungin hallinto 4 1.3 Kaupungin henkilöstö 6 2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 8 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys 8 2.2 Kuntatalouden kehitys 8 2.3 Olennaiset muutokset Vaasan toiminnassa ja taloudessa 15 2.4 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä 18 2.4.1 Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisriskit 18 2.4.2 Rahoitusriskit 19 2.4.3 Ympäristöriskit 19 2.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 20 3. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN 21 3.1 Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä arvio merkittävimmistä riskeistä 21 3.2 Sisäisen tarkastuksen järjestäminen 23 3.3 Kokonaisarvio riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan nykytilasta sekä kehittämistoimenpiteet taloussuunnittelukaudella 24 4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 25 4.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 25 4.2 Tuloslaskelman tuotot 26 4.2.1 Toimintatuotot 26 4.2.2 Verotulot 26 4.2.3 Valtionosuudet 27 4.2.4 Rahoitustuotot 28 4.3. Tuloslaskelman kulut 28 4.3.1 Toimintakulut 28 4.3.2 Rahoituskulut 28 4.4 Toimintakate ja vuosikate 28 5. TOIMINNAN RAHOITUS 30 5.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 30 6. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 32 6.1 Tase ja sen tunnusluvut 32 6.2 Taseen rakenne 34 7. KOKONAISTULOT JA MENOT 35 8. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 36 9. KUNTAKONSERNIN TILINPÄÄTÖS 42 9.1 Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 42 9.2 Konsernin rahoituslaskelma 43 9.3 Konsernitase ja taseen tunnusluvut 44 9.4 Kaupungin taseen ja konsernitaseen suurimmat poikkeamat 45

10. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 46 II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 47 1.1 Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet 47 1.2 Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 47 1.3 Keskeisten tytäryhtiöiden tavoitteet ja niiden toteutuminen 48 Valtuuston nähden sitovien tavoitteiden toteutuma 31.12. 49 2. TALOUDEN TOTEUTUMINEN 55 2.1 Käyttötalouden toteutuminen 55 Hallintokuntien toimintakertomukset 58 2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) 143 2.3 Investointien toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) 146 2.4 Rahoitusosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) 147 2.5 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumistaulukot 148 2.5.1 Käyttötalousosa 148 2.5.2 Investointiosa 151 2.6 Nettoyksiköiden taloudellinen toteuma 154 2.7 Yhteenveto määrärahojen ylityksistä 161 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma 164 Rahoituslaskelma 165 Tase 166 Konsernituloslaskelma 168 Konsernin rahoituslaskelma 169 Konsernitase 170 Tuloslaskelma - yhdistely 172 Rahoituslaskelma - yhdistely 173 Tase-yhdistely 174 IV LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 179 Tuloslaskelman liitetiedot 180 Taseen liitetiedot 182 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 186 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 188 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 189 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 196 V LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitosten vaikutus tulokseen 198 Liikelaitosten vaikutus rahoitukseen 199 Liikelaitosten vaikutus taseeseen 200 Pohjanmaan pelastuslaitos Vaasan Aluetyöterveys Vaasan Satama Vaasan Talotoimi Vaasan Vesi

1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuotta leimasivat sekä valtakunnallisten että paikallisten talousongelmien jatkuminen ja syveneminen. Vuosi oli samalla myös rakenteellisten selvitysten vuosi. Rakenteellisten uudistusten tarve ja siihen liittyvä tahtotila ilmeni kuntakentällä muun muassa valtio-osuusjärjestelmän ja kuntalain uudistamishankkeiden, kuntarakenneselvitysten ja sote -selvitysten kautta. Siitä huolimatta, että kyseisiin uudistuksiin on panostettu paljon ajallisia ja rahallisia resursseja, ei ole näköpiirissä riittävän nopeaa käännettä toiminnallisten uudistusten osalta, jolla voisi vastata yhä nopeammin kasvavaan talouden kestävyysvajeeseen. Julkisen talouden rahoituspohja on heikentynyt ennustettua nopeammin ja vahvemmin. Koko maan tilanne heijastuu yhä enenevissä määrin myös Vaasaan, vaikkakin Vaasa ja Vaasan seutu ovat vientivetoisen energiaklusterinsa menestyksen ansiosta selvinneet taantumasta paremmin kuin useimmat muut seudut. Kaikissa viime aikoina julkaistuissa seutujen kilpailukykyä monipuolisesti arvioivissa tutkimuksissa Vaasa on edelleen ollut maamme parhaiden joukossa. Vuosi oli kaupungille myös vahvan kasvun vuosi. Väestönkasvu ylitti prosentin väkiluvun kasvaessa 680 asukkaalla. Kaupunki toteutti 46,7 miljoonan edestä investointeja. Merkittävimmät investoinnit kohdistuivat varhaiskasvatuksen ja peruskoulutuksen saralle. Infraa uusille asuinalueille rakennettiin Sundomiin ja Gerbyyhyn. Kaupunkikonserniin tuli uusia toimijoita, kun satamatoiminnot, laboratoriotoiminto ja Teatterikorttelin pysäköintitoiminta yhtiöitettiin. Kaupungin verotulot kasvoivat vuonna vain 0,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnallisverot kasvoivat 2,3 %, mutta yhteisöverotilitykset laskivat 16,7 %. Palvelutuotannon toimintamenojen kasvu oli 1,2 %. Päätettyjen säästötoimenpiteiden johdosta kaupungin henkilöstökulut laskivat 0,7 % vuoden 2013 tilinpäätöksestä. Lainakanta oli vuoden lopussa 212,8 miljoonaa euroa, jossa kasvua vuoden aikana oli 17 %. Kaupungin saamat valtionosuudet laskivat 2,2 miljoonaa euroa. Vuosikate oli 3,1 milj. euroa, joten tulosrahoitus ei riittänyt investointien rahoittamiseen. Tilanteeseen on reagoitu käynnistämällä vuoden aikana kaupungin oma mittava talouden tasapainottamisohjelma, johon sisältyy sekä henkilöstösäästöjä, rakenteellisia uudistuksia että investointiasteen tarkastelua. Ohjelma tulee kestämään usean vuoden ajan, jotta menot ja tulot saadaan tasapainoon. Kaupunki vähensi tilikauden aikana henkilöstöresurssiaan 118 henkilötyövuodella ja henkilöstömenojaan lähes 5 miljoonalla eurolla budjetoidusta tasosta. Samalla kyettiin myös saamaan aikaiseksi merkittäviä säästöjä ostopalveluiden puolella, ellei erikoissairaanhoidon ostopalveluja oteta huomioon. Vaasan kaupungin esityksen perusteella, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen päätti maaliskuussa määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kuntien sekä Kaskisten, Kristiinankaupungin, Närpiön ja Vaasan kaupunkien välillä. Valtiovarainministeriön asetti kuntajakoselvittäjiksi Jan-Erik Enestam ja Ossi Repo, jotka antoivat selvityksen perusteella raportin 30.12., jossa esitetään kaikkien 10 kunnan yhdistymistä. Kuntien kannanotot selvityshenkilöiden esitykseen on odotettavissa kesäkuussa 2015.

2 Kaupunki ja seutu pääsivät 2013 mukaan sekä työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämään kasvusopimusmenettelyyn että INKA hankkeeseen. Kasvusopimus on seudun toimijoiden ja valtion viranomaisten keskinäinen sopimus tärkeimmistä kehittämishankkeista, joiden tarkoituksena on edistää seudun kasvua ja elinvoimaa sekä elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Kasvusopimuksia tehtiin 12 suurimmalle kaupunkiseudulle. INKA hanke (innovatiiviset kaupungit) puolestaan on kehittämishanke, jossa Vaasalla on valtakunnallinen vetovastuu kestävät energiaratkaisut teemasta. INKA-hankkeena käynnistyi vuoden puolella älykkään sähköverkon hanke Sundomissa ja samaan aikaan valmisteltiin EnergyLabin ja Wasa Stationin hankeita, joiden osalta rahoituspäätökset tulivat 2015 alkuvuoden puolella. Kaupungin sisäisestä kehittämisestä on mainittava kaupungin hallinnollisten tukipalveluiden mittava uudelleenorganisointi, jonka valmistelu eteni päätöksentekoon loppuvuoden puolella. Yhteistyö Uumajan kanssa tiivistyi entisestään vuoden aikana yhteisen satamayhtiön puitteissa. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että vuosi sisälsi valmistautumista tulevaan. Tilinpäätöksen heikko tulos ei lupaa helpotusta lähivuosille ja tämän takia on edettävä suurten muutosten osalta linjakkaasti. Säästöt ja supistukset eivät ole helppoja ratkaisuja. Niitä saatiin kuitenkin osittain jo aikaiseksi mennen vuoden aikana, kiitos hyvän ja ammattitaitoisen henkilöstön. Kaupunginjohtaja Tomas Häyry

3 1. VAASAN KAUPUNGIN HALLINTO 1.1. Kaupungin organisaatio Kaupungin liikelaitokset vuonna : Vaasan Aluetyöterveys, Pohjanmaan pelastuslaitos, Vaasan satama, Vaasan Talotoimi ja Vaasan Vesi.

4 1.2. Kaupungin hallinto Vaasan kaupungin ylin päättävä elin on kaupungin toiminnasta ja taloudesta vastaava kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua ja puolueet olivat edustettuina seuraavasti: Ruotsalainen kansanpuolue 15, Kansallinen Kokoomus 15, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 14, Perussuomalaiset 8, Vasemmistoliitto 4, Suomen Keskusta 4, Vihreä liitto 3, Kristillisdemokraatit 3 ja ryhmä Helin 1. Ahlnäs Anna-Lena (RKP) Ahonpää Markku (SDP) Ala-Kokko Laura (Vihr.) Andrejeff Pirjo (SDP) Axell May-Gret (KD) Berg Kim (SDP) Bertills Anna (RKP) Boucht-Lindeman Helena (RKP) Blomfeldt Ragnvald (RKP) Capova Ivanka (Vihr.) Erickson Sture (RKP) Frantz Hans (RKP) Granfors Ulla (RKP) Heinonen Marko (Kok.) Helin Risto (Ryhmä Helin) Hellman Per (SDP) Hokkanen Heimo (KD) Häkkinen Juha (Kok.) Isomöttönen Vesa (Vas.) Jussila Ville (PS) Karhu Pauli (SDP) Karppi Lauri (PS) Kela Vesa (PS) Keskinen Pasi (Kesk.) Kivimäki Jorma (SDP) Kiviranta Marjatta (SDP) Kloo Barbro (RKP) Koski Susanna (Kok.) Kujanpää Raija (Kok.) Kullas Johan (RKP) Kumpula-Natri Miapetra (SDP) Laaksoharju Kalervo (KD) Lahti Daniel (Kok.) Lehto Anneli (Vas.) Lehto Taina Inkeri (Vas.) Miettinen Arja (SDP) Moisio Harri (Vas.) Mäkynen Jukka (PS) Mäkynen Matias (SDP) Mäntymaa Markku (Kok.) Niemi-Iilahti Anita (SDP) Nybacka Mikko (Kesk.) Ollila Mauri (PS) Pastuhov Kari (Kok.) Pääjärvi-Myllyaho Riitta (Kok.) Rapo Seppo (Kok.) Rauhala Raimo (SDP) Rintamäki Anne (Kesk.) Rintamäki Merja (Kesk.) Risberg Pentti (Kok.) Rundgren Salla (Kok.) Ruostetoja Tapio (SDP) Salovaara-Kero Anne (RKP) Silander Juha (Kok.) Simons Eeva (Vihr.) Skåtar Kaj (RKP) Sorvari Kim (PS) Stenman Kristina (RKP) Strand Joakim (RKP) Teppo Erkki (SDP) Tolppanen Maria (PS) Tulimaa Leena (Kok.) Vahtera Matti (PS) Viinamäki Anne-Marie (Kok.) Välimäki Laura (Kok.) Wägar Lars-Erik (RKP) Öhman Thomas (RKP) Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi vuonna Joakim Strand, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Arja Miettinen ja toisena varapuheenjohtajana Markku Mäntymaa. Vuoden aikana järjestettiin 9 kokousta. Vuoden 2013 tilinpäätös ja arviointikertomus hyväksyttiin 16.6. ja vuoden 2015 talousarvio 10.11.. Kaupunginhallituksen tehtävä on huolehtia Vaasan kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu 15 jäsentä. Ahlnäs Anna-Lena (RKP) Frantz Hans (RKP)

5 Katajamäki Jorma (VAS) Kiviranta Marjatta (SDP) Kujanpää Raija (Kok.) Mäkynen Jukka (PS) Mäkynen Matias (SDP) Niemi-Iilahti Anita (SDP) Ollila Mauri (PS) Pastuhov Kari (Kok.) Rapo Seppo (Kok.) Rintamäki Merja (Kesk.) Salovaara-Kero Anne (RKP) Viinamäki Anne-Marie (Kok.) Wägar Lars-Erik (RKP) Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Seppo Rapo, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Anita Niemi-Iilahti ja toisena varapuheenjohtajana Hans Frantz. Kaupunginhallituksen esittelijöinä toimivat kaupunginjohtaja Tomas Häyry, sivistystoimenjohtaja Christina Knookala, perusturvajohtaja Jukka Kentala ja teknisen toimen johtaja Markku Järvelä. Kaupunginhallitus kokoontui vuoden aikana 28 kertaa. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii kaksi jaostoa: Suunnittelujaosto ja yleisjaosto. Suunnittelujaosto kokoontui vuoden aikana 15 kertaa ja yleisjaosto 10 kertaa. Jaostoihin kuuluivat vuonna seuraavat jäsenet: Suunnittelujaosto Boucht-Lindeman Helena (RKP) Capova Ivanka (Vihr.) Kujanpää Raija (Kok.), pj Laaksoharju Kalervo (KD) Laine Kari (SDP) Niemi-Iilahti Anita (SDP), vpj Ollila Mauri (PS) Rautonen Markku (Kok.) Rintamäki Merja (Kesk.) Skåtar Kaj (RKP) Wägar Lars-Erik (RKP) Yleisjaosto Katajamäki Jorma (Vas.) Kiviranta Marjatta (SDP), vpj. Kivimäki Jorma (SDP) Kloo Barbro (RKP) Kullas Johan (RKP) Mäkynen Jukka (PS) Rundgren Salla (Kok.) Viinamäki Anne-Marie (Kok.) Wägar Lars-Erik (RKP), pj. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi. Vuonna Vaasan kaupungilla toimi 13 lautakuntaa ja 9 johtokuntaa. Lautakunnat Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Vähänkyrön aluelautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta Toisen asteen koulutuslautakunta Vapaa-aikalautakunta Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Museolautakunta Teatteri- ja orkesterilautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Vaasan seudun jätelautakunta Johtokunnat Oppisopimustoimen johtokunta Työväenopiston johtokunta Vasa arbetarinstitutetin johtokunta Pohjanmaan pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunta Työpaja Arpeetin johtokunta Vaasan aluetyöterveys liikelaitoksen johtokunta Vaasan Satama liikelaitoksen johtokunta Vaasan Talotoimi liikelaitoksen johtokunta Vaasan Vesi liikelaitoksen johtokunta Toimikunnat on kaupunginhallitus valinnut hoitamaan ja valmistelemaan määrättyä tehtäväaluetta. Edellä mainittujen kunnan toimielinten jäsenten lisäksi tilivelvollisia ovat tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat ja esittelijöinä toimivat viranhaltijat.

6 1.3 Kaupungin henkilöstö Kaupungin voimassa olevien palvelussuhteiden lukumäärä oli vuoden viimeisenä päivänä 6 184 (6 212 vuonna 2013), näistä 4 686 (4 727) vakituisia ja 1 498 (1 485) määräaikaisia. Vakituisten määrässä ovat mukana kaikki vakituisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt, vaikka ao. henkilöt olisivat virkavapaalla / työlomalla. Määräaikaisiin kuuluvat kaikki määräajaksi tehdyt palvelussuhteet, mukaan lukien kaikki tuntiopettajat. Lukuihin sisältyvät myös työllisyysvaroin palkatut henkilöt, näiden määrä vuoden lopussa oli 79 (136). Lukuihin eivät sisälly Pohjanmaan pelastuslaitoksen sivutoimiset ns. puolivakinaiset palomiehet, joita oli 510 (486). Palvelussuhteiden määrä 31.12. ei suoraan kuvaa henkilöstöresurssia, joka koko vuoden on keskimääräisesti ollut käytettävissä palvelujen tuottamiseen. Lukuihin sisältyvät sekä vuoden lopussa eri lomilla ja virkavapailla olleet henkilöt että näitä tehtäviä hoitaneet sijaiset. Henkilötyövuosien määrä ilman opettajia oli 4 770 (4 905). Luku sisältää työllistetyt. Henkilöstömäärät tehtävittäin 2013- esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Palvelussuhteiden kokonaismäärä 31.12. oli 28 pienempi kuin vuoden 2013 lopussa. Vakinaisten määrä on laskenut 41:lla ja määräaikaisten kasvanut 13:lla. Vakinaisen henkilöstön vähennykseen vaikuttaa kaupungin säästövelvoitteiden mukaiset henkilöstökulujen vähennystoimenpiteet. Henkilöstön määrä hallinnonaloittain Vakituiset Määräaikaiset Henkilöstön määrä on kuvattu oheisissa taulukoissa hallinnonaloittain. Sosiaali- ja terveystoimi koostuu sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisista tulosalueista sekä Vaasan Aluetyöterveyden henkilöstöstä. Sivistystoimeen kuuluvat opetus-, kirjasto-, kulttuuri-, vapaa-aika-, museo-, orkesteri- ja teatteritoimi. Tekniseen toimeen kuuluu

7 kuntatekniikka, kiinteistötoimi, rakennusvalvonta, Vaasan tekniset palvelut, Vaasan Ruokapalvelut, Vaasan Satama, Vaasan Siivouspalvelut, Vaasan Talotoimi, Vaasan Vesi, Vaasan seudun jätelautakunta, yhteispalvelut ja ympäristötoimi. Ryhmään muut kuuluvat keskushallinto, tarkastustoimi ja Pohjanmaan pelastuslaitos. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna oli 200 miljoonaa euroa, mistä käyttötalousosan palkat 199 milj. euroa ja investointiosan palkat 1,0 milj. euroa. Vakituisesta henkilöstöstä naisia oli 77,6 % (78,7 % v. 2013) ja miehiä 22,4 % (21,3 %). Määräaikaisesta henkilöstöstä naisia oli 77,7 % (77,8 %) ja miehiä 22,3 % (22,2 %). Koko henkilöstön keski-ikä vuonna oli 45,2 vuotta (44,1 v. 2013). Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 47,7 vuotta (46,1 vuotta) ja määräaikaisen henkilöstön keski-ikä 39,1 vuotta (37,1 vuotta). Erillisenä laaditaan henkilöstöraportti, jossa kuvataan mm. henkilöstövoimavarojen määrää, laatua ja saavutettuja tuloksia.

8 2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Talouden vaikeudet ovat jatkuneet vuonna. Talouden kehitys on jäänyt selvästi useimmista euroalueen maista ja BKT:n määrä on edelleen runsaat viisi prosenttia pienempi kuin juuri ennen kansainvälisen finanssikriisin alkamista vuonna 2008. Suomen talouspolitiikka on vaikeiden kysymysten edessä. Valintoja joudutaan tekemään tilanteessa, jossa kansainvälisen talouskehityksen epävarmuus on lisääntynyt, Suomen kustannustaso on kalliimpi kuin kilpailijoiden, ulkoinen tasapaino on huonontunut ja pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat heikot. Työikäisen väestön määrä supistuu nopeasti ja vanhusten osuus kasvaa. Tämä tarkoittaa, että väestön ikääntyminen lisää hoiva- ja terveyspalvelujen tarvetta. Rakennepoliittinen ohjelma on edennyt hitaasti. Eläkeuudistus pienentää kestävyysvajetta, mutta samanaikaisesti heikompi lähtötilanne ja hitaampi talouskehitys kasvattavat kestävyysvajetta niin, että julkisen talouden budjetissa on edelleen noin neljän prosentin vajaus. Julkisen talouden kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon julkisen talouden rahoitusjäämää olisi välittömästi kohennettava, jotta julkiset tulot riittäisivät kattamaan tulevat menot ilman, että velka-aste ylittäisi 60 %. Palkkaratkaisu vuonna 2013 oli kustannustason nousun hidastamisen kannalta tärkeä. Tarvitaan kasvuedellytyksiä parantavien rakenneuudistusten toteuttamista esim. sosiaali ja terveyspalveluiden uudistus, jolla voidaan hallita kustannusten kasvua ja parantaa tuottavuutta. Uudistusten vaikutukset kuitenkin tulevat suurelta osin vasta vuosien kuluttua. Menosäästöiltä ei voida välttyä, koska julkisen talouden tulopohja näyttää heikentyneen pitkäaikaisesti ja kokonaisveroaste on Suomessa poikkeuksellisen korkea. Palkansaajien yhteenlasketun käytettävissä olevan reaalitulon eli ostovoiman arvioidaan supistuneen 0,6 % vuonna, toista vuotta peräkkäin. Ostovoiman supistumiseen ovat vaikuttaneet työllisyystilanteen heikkeneminen, ansiokehityksen hidastuminen sekä veronkorotukset. Valtion nopeasta velkaantumisvauhdista huolimatta Suomi on säilyttänyt hyvän asemansa valtionlainamarkkinoilla. Luottoluokittaja Standard & Poor s laski lokakuussa Suomen valtion luottoluokituksen yhdellä pykälällä. Luottoluokituksen laskulla ei toistaiseksi ole ollut suoraa vaikutusta valtion luotonsaantiin ja korkoon. (Lähde: Suomen pankki) 2.2 Kuntatalouden kehitys Kuntasektori on suurten muutosten ja odotusten keskiössä. Samanaikaisesti on ollut valmistelussa valtionosuusuudistus, kuntalain uudistaminen, sote-uudistus, rakennepoliittinen ohjelma sekä kuntarakenteen muutos. Myös vuosi 2015 tulee olemaan erittäin haasteellinen. Kuntien rahoitusasema tulee heikkenemään noin 220 miljoonaa euroa ja valtionosuusleikkaukset tuovat vaikeuksia kunnille, kun rahat puuttuvat mutta palvelut on järjestettävä. Noin kolmannes kunnista yhteensä 98 kuntaa ovat reagoineet heikkeneviin verotuloihin ja valtionosuusleikkauksiin korottamalla veroprosenttejaan vuodelle 2015.

9 Keskimääräinen painotettu kunnallisveroprosentti on nyt 19,84. Ero matalimman ja korkeimman välillä on venähtänyt jo 6,0 %- yksikön suuruiseksi. Tämänhetkisten arvioiden mukaan talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, minkä seurauksena kuntien verotulot kehittyvät jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Kuitenkin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Tästä johtuen kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kuntien keskinäiset erot talouskehityksessä uhkaavat kasvaa entisestään. Kuntien tulojen ja menojen tasapainottaminen on ensiarvoisen tärkeää koko julkisen talouden hallinnalle. Kuntataloutta ei voida kuitenkaan tasapainottaa pelkästään veroja nostamalla, tuottavuutta lisäämällä tai julkisen sektorin toimintatapoja ja rakenteita uudistamalla. Tulisi kiinnittää huomiota kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen sekä kuntien tulopohjan laajentamiseen. Kuntatalouden perustan lujittaminen menojen hallinnan ja nykyistä laajemman veropohjan kautta tukee myös talouden muun kasvuperustan vahvistamista. Rakennepoliittisen ohjelman tavoitteena on vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita sekä tehostaa toimintaa yhteensä kahdella miljardilla eurolla. Tästä puolet on kuntien ja toinen puoli on valtion vastuulla. Tämän hetkisten arvioiden mukaan valtion toimenpiteet kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämiseksi eivät vastaa rakennepoliittisen ohjelman tavoitteita, vaan ne jäävät noin kolmannekseen tavoitellusta yhdestä miljardista eurosta. Sen sijaan kunnat ylittävät niille asetetun yhden miljardin euron sopeutustavoitteen. Kuntien tilanne on nyt monessa mielessä hyvin epävarma ja monet samanaikaiset uudistukset vaikuttavat myös kuntien toimintaan ja talouteen. Kun talouskasvu pysyy nollan tuntumassa, kuntien toimintamenojen kasvu ei voi pysyä aikaisempien vuosien tasolla. Haasteet kuntataloudessa ovat suuret ja näkyvät myös Vaasan kaupungissa. Talouden ja toiminnan sopeutustoimia on jatkettava edelleen Vaasassa. (Lähde: Suomen Kuntaliitto) Vaasan taloudellinen kehitys ja väestö Tuorein tilastotieto työpaikkojen määrästä on vuodelta 2012, jolloin Vaasassa oli 38 054 työpaikkaa. 2000-luvulla työpaikkojen määrä on kasvanut 5 536:lla, eli keskimäärin 426:lla vuodessa. Kasvu on siis ollut voimakas. Vuonna 2012 työpaikkojen määrän kasvu jäi pieneksi. Vaasan kaupungin työpaikkojen määrä kasvoi 27:lla ja Vaasan seudun 7:lla. Viime vuosien aikana Vaasan kehitys on kuitenkin ollut erittäin suotuisa verrattuna maan muihin kaupunkeihin ja seutuihin. Seututasolla työpaikkojen määrän kasvu oli 7. suurin vuosina 2005 2012. Vaasan seutu on väkiluvultaan maan 11. suurin kaupunkiseutu ja Vaasan kaupunki maan 15. suurin kaupunki. Vaasan kaupungin työpaikkatilastossa Vaasan ja Vähänkyrön tiedot on laskettu yhteen kaikkina vuosina.

10 Toimialoittain tarkasteltuna työpaikkojen määrän kasvu on ollut suurin työpaikkamäärältään suurimmilla toimialoilla 2000-luvulla. Vaasa on ainoa paikkakunta koko maassa, jossa teollisuustyöpaikkojen määrä on kasvanut merkittävästi (+922). Useimmilla muilla paikkakunnilla teollisuustyöpaikkojen määrä on vähentynyt. Teollisuustyöpaikkojen väheneminen Vaasassa vuosina 2007 2012 johtuu vuoden 2009 laskusuhdanteesta, jolloin teollisuustyöpaikkojen määrä väheni 712:lla. Sen jälkeen teollisuustyöpaikkojen määrä on kasvanut 119:lla. Tilastokeskuksen toimialamuutoksen vuoksi useammasta pienemmästä toimialasta löytyy vertailutietoa vasta vuodesta 2007 lähtien.

11 Toimialoista teollisuus on suurin (23,3 % kaupungin työpaikoista), terveys- ja sosiaalipalvelut toiseksi suurin (18,4 %), tukku- ja vähittäiskauppa kolmanneksi suurin (9,4 %) ja koulutus (8,5 %) neljänneksi suurin. Näiden neljän toimialan osuus Vaasan työpaikoista on lähes 60 prosenttia.

12 Vaasan työttömyysaste oli keskimäärin 10,0 % vuonna. Työttömyysaste nousi 1,1 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen katsottuna. Työttömyysaste on kolmanneksi alhaisin 20 suurimman kaupungin vertailussa. Pohjanmaan työttömyysaste on Manner- Suomen alhaisin. 120 km säteellä Vaasasta asuu 526 000 asukasta. Alueeseen kuuluu Vaasan seudun lisäksi Seinäjoen, Pietarsaaren, Kokkolan ja Uumajan kaupunkiseudut. Kaikki ovat kasvuseutuja, joiden yhteenlaskettu väestönkasvu oli lähes 24 000 asukasta vuosina 2005 2013. Yhteenlaskettu työpaikkojen määrän kasvu oli lähes 16 000 vuosina 2005 2012. Seuduilla on yhteensä yli 55 000 korkeakouluopiskelijaa, joista 32 500 on Uumajassa. Yhdessä seudut muodostavat hyvin merkittävän ja menestyvän alueen.

13 Suomessa on 36 kaupunkiseutua. Vaasan seutu on 11. suurin 112 824 asukkaallaan. Seudun väestönkasvu oli 7. suurin vuosina 2005 2013. Saman kokoluokan kaupunkiseutujen joukossa Vaasan seudun väestönkasvu oli toiseksi suurin. Seinäjoen seudun kasvu oli kolmanneksi suurin. Seinäjoki on väkiluvultaan 12. suurin seutu. Kaupunkiseutuvertailut ovat mielekkäitä sen takia, että kaupungit ovat muuttuneet vertailukelvottomiksi monella alueella tapahtuneiden kuntaliitosten vuoksi. Vientiteollisuus on erittäin vahva Vaasan seudulla ja Pohjanmaalla. Pohjanmaan osuus Suomen viennin arvosta oli neljänneksi korkein vuonna 2012. Pohjanmaa on väestöltään 12. suurin maakunta. Viennin arvo / asukas on ylivoimaisesti suurin Pohjanmaalla. Vaasan seudun energiakeskittymän osuus maakunnan viennin arvosta on hyvin merkittävä. Vaasan seudun vahva elinkeinoelämä näkyy myös korkeana

14 bruttokansantuotteena. Seudulla oli neljänneksi korkein BKT kaupunkiseutujen joukossa vuonna 2012. Vaasassa asui 67 001 asukasta vuoden lopussa ennakkoväkilukutietojen mukaan. Kaupungin väestö on kasvanut voimakkaasti viime vuodet. Kuuden viime vuoden aikana väestö on kasvanut keskimäärin yli 600 asukkaalla vuodessa. Samalla ajanjaksolla Vaasan seudun väestö on kasvanut lähes 870 asukkaalla vuodessa. Vaasan lisäksi väestö kasvaa voimakkaasti Mustasaaressa ja Laihialla. Vaasan kaupungin kielijakauma on seuraava (2013): suomenkielisiä 46 475 (70,1 %), ruotsinkielisiä 15 053 (22,7 %) ja muunkielisiä 4 793 (7,2 %). Vuosina 2000 2013 suomenkielisten määrä kasvoi 925:lla, ruotsinkielisten 475:lla ja muunkielisten 3 457:lla.

15 2.3 Olennaiset muutokset Vaasan toiminnassa ja taloudessa Vuosi oli väestökehityksen kannalta jälleen hyvän kasvun vuosi. Väkiluku asettui 31.12. yhteensä 67.001 asukkaaseen, jossa kasvua oli 680, eli runsaan prosentin verran, edelliseen vuoteen nähden. Sosiaali- ja terveystoimi Vuoden aikana Sote- lainsäädännön uudistusta valmisteltiin valtakunnallisten linjausten mukaisesti ja toisaalta alueellisesti nykyisen sairaanhoitopiirin kuntien oman valmistelun kautta. Alueellisesti päästiin virkamiestyöryhmässä eteenpäin luomalla vuoden lopussa yhteiset linjaukset periaatteista, joilla kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito voidaan integroida toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Talouden toteutuman osalta oman toiminnan tulokseen voidaan olla tyytyväisiä; myös henkilöstömenoissa pystyttiin toteuttamaan vaaditut henkilötyövuosi -vähennykset. Sen sijaan kuntayhtymien (erityisesti erikoissairaanhoidon) kulukehitykseen ei pystytty riittävästi vaikuttamaan toimialan käytettävissä olevin keinoin. Toimintavuonna toimialan laatutyö laajeni merkittävästi kun hallinto sai SHQS laatusertifikaatin ja laatutyö eteni muutoinkin toimialalla suunnitellusti. Sähköisten palvelujen käyttöönottoa laajennettiin yhdessä tietojärjestelmien kehittämisen kanssa. Työllistämistoiminnan ja velvoitteiden laajentaminen näkyi sosiaalityö ja perhepalvelut - tulosalueen arjessa. Sosiaalityössä kehitettiin uusia työmalleja hyvin tuloksin ja psykososiaalisissa palveluissa mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut sekä koko päihde- ja mielenterveyspalvelujen organisaatiomuutos olivat erityisen kehittämisen kohteena. Lastensuojelun velvoitteisiin pystyttiin vastaamaan haastavasta työntekijätilanteesta huolimatta, vammaispalveluissa kuljetuspalvelujen uudelleen järjestelyt aloitettiin osana kaupungin laajempaa asiaan liittyvää kehittämishanketta. Hanke sosiaalialan koulutuksen järjestämiseksi eteni myös suotuisasti. Vanhustenhuollon palvelurakenneuudistus eteni valtuuston päätösten mukaisesti sekä vanhustenhuollon palvelutalojen rakentamisen että muiden sovittujen muutosprosessien osalta. Samoin lähdettiin toteuttamaan Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymää suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemiseksi vv. -2016. Vuoden aikana tehtiin merkittävä päätös kantakaupungin terveysasemien vastaanottotoiminnan, opetusterveyskeskustoiminnan ja diabetes-osaamiskeskuksen toteuttamisesta Vaasan uudelle terveysasemalle. Toiminnallisesti oli merkittävää myös yhteispäivystyksen toiminnan aloittaminen lokakuussa. Lääkäripula ja sen kohdentuminen erityisesti sijaisiin hankaloitti toiminnan järjestelyjä ja pidensi odotusaikoja omalääkärille ja hammaslääkärien vastaanotoille. Erikoissairaanhoidon osalta huolena oli kustannuskehitys; erityisiä toimenpiteitä suunnattiin varsinkin hoitoviivepotilaiden järjestelyihin. Laihian yhteistoiminta-alueen osalta toiminta jatkui pääosin jo vakiintuneilla toimintatavoilla. Sivistystoimen toimiala Sivistystoimen vuoden toimintaa kuvaavat palveluverkkoselvitykset, kehittämishankkeet, strategiatyö, säästötoimenpiteet ja organisaatio- ja tukipalveluuudistukseen valmistautuminen. Sivistystoimen oman strategian luominen oli yksi vuoden painopistealueista. Sivistystoimen strategia perustuu Vaasan kaupungin strategiaan Pohjolan energiapääkaupunki virtaa hyvää elämään. Toimialan strategian nimeksi annettiin Pohjolan energisin koulutus- ja kulttuuripääkaupunki. Toimialan yhteisen strategian lisäksi laadittiin erilliset kasvatus- ja koulutustoimen, vapaa-ajan ja kulttuuritoimen

16 alastrategiat. Tämän lisäksi toimialan suuremmat tulosalueet tekivät vielä omat strategiansa. Jokaisen strategian yhteydessä määriteltiin kunkin toimialueen keskeisimmät toimenpiteet. Vuoden aikana jatkettiin sivistystoimen organisaation tiivistämiseen tähtäävää kehittämistyötä ja eri tulosalueiden välinen yhteistyö syveni entisestään. Varhaiskasvatuksessa otettiin käyttöön uusi organisaatiomalli elokuusta. Sen mukaan varhaiskasvatus on jaettu neljään maantieteelliseen alueeseen: Keskusta, Pohjoinen, Itäinen ja Vähäkyrö. Perusopetuksessa on valmisteltu omaa organisaatiouudistusta. Pohjanmaan museon, Tikanojan taidekodin ja Kuntsin modernin taiteen museon tulosalueet on yhdistetty yhteiseksi tulosalueeksi. Teatterin ja orkesterin yhdistymistä yhdeksi tulosalueeksi selvitettiin, mutta lautakunnan esityksen mukaan yhdistymiselle ei tässä vaiheessa nähty edellytyksiä. Vaasan ammattiopisto on tehnyt rakenteellisia muutoksia siirtymällä 4-jaksojärjestelmään. Tämä on mahdollistanut yksilöllisten opintopolkujen paremman huomioimisen sekä käytännössä mahdollistanut opintoajan lyhentymisen ja läpäisyn tehostamisen. Sivistystoimen organisaatiomuutos eteni siten, että malli lähetettiin lautakuntiin ja johtokuntiin lausuntokierrokselle. Vaasan kaupungin tukipalvelu uudistus on edennyt suunnitelman mukaisesti, ja asiaa on valmisteltu monissa eri työryhmissä. Strategian mukainen toinen tärkeä toimenpidekokonaisuus oli palveluverkkoselvityksien tekeminen. Niitä on laadittu varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja museotoimessa. Niiden avulla pyritään tehostamaan toimintaa ja optimoimaan palveluverkkoa sekä taloudellisesta että toiminnallisesta näkökulmasta. Palveluverkkoselvityksistä saatu tieto oli arvokasta myös maankäytön toteuttamisohjelmaa laadittaessa. Vuonna päiväkotiverkkoon tehtiin mm seuraavat muutokset; Purolan päiväkoti valmistui ja Teerenpesän päiväkoti lakkautettiin. Ennen ostopalvelupäiväkotina toiminut päiväkoti Pax siirtyi kaupungille 1.8. ja sai uuden nimen Taikametsän päiväkoti. Ostopalvelupäiväkotien hoitopaikat kilpailutettiin ja uudet sopimukset astuivat voimaan alkaen 1.8.. VAO/VAKKin Sampokampukselle suunniteltu U-P-K siiven peruskorjauksen suunnittelu eteni. Sivistystoimen yhteinen tieto- ja viestintätekniikan kehittämishanke eforum eteni suunnitelmien mukaan ja syksyllä avattiin pedagoginen TVT keskus, joka tässä vaiheessa toimii n. 50 e-tutorin lähitukiverkostona oppilaitoksissa ja verkossa. Hanke on onnistunut laatimaan sivistystoimelle yhteisen strategian tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämisestä Vaasan kaupungin oppilaitoksissa. Opettajien valmennus ja riittävä tuki, opetusteknologian/infrastruktuurin päivittämisen ja siihen liittyvien hankintojen koordinointi on saatu hyvään vauhtiin. Tärkeänä asiana on ollut valmistautuminen tuleviin sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Gerbyn koulun kirjaston kehittäminen nykyaikaiseksi oppimisympäristöksi on aloitettu Opetushallituksen myöntämällä hankerahoituksella. Energiakoulutuspolkua varhaiskasvatuksesta korkeakouluasteelle on suunniteltu yhdessä korkeakoulujen ja yritysten edustajien kanssa. Työtä jatketaan vuonna 2015. Toisella asteella valtion säästövelvoitteet tuovat suuria haasteita, mikä tarkoittaa toiminnan sopeuttamista. Opiskelijoiden määrä pyritään kuitenkin pitämään samalla tasolla kuin aikaisemmin. Toimenpiteitä opintojen keskeyttämisen vähentämiseksi tulee löytää ja opetus tulee suunnata entistä tarkemmin Vaasanseudulle tärkeisiin alueisiin. Yhteistyötä tehtiin laajasti kolmannen asteen, elinkeinoelämän ja myös taidelaitosten kanssa. Uutena yhteistyötoimintona aloitti TaiKonakatemia, joka mahdollistaa, että taiteen perusopetuksen kurssit voidaan lukea hyväksi toisella asteella. Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen toiminta suuntautui vuonna Vaasan alueen kannalta keskeisten elinkeinojen sähkö-, metalli- sosiaali- ja terveysalan sekä kaupan alan tarvitseman työvoiman aikuiskoulutukseen sekä maahanmuuttajakoulutukseen.

17 Aikuiskoulutuksen avulla on tuettu työuran eri vaiheissa olevien osaamisen kehittämistä siten, että osaaminen vastaa muuttuvien työmarkkinoiden sekä yksilöiden urakehityksen tarpeita. Vapaan sivistystyön sekä kulttuuri ja vapaa-aikapalveluiden suosio on pysynyt korkeana. Kulttuuritapahtumista Kuorofestivaali, LittFest ja Taiteiden yö olivat sivistystoimen eri yksiköiden järjestämiä tapahtumia, jotka kaikki löysivät suuren yleisönsä. Kaikki kulttuurilaitokset ovat panostaneet yleisötyöhön ja kävijämäärät ovatkin selvästi kasvaneet. Kaupunginteatteri teki vuonna kaikkien aikojen katsojaennätyksen: yhteensä 59 716 katsojaa. Myös orkesterin ja museoiden kävijämäärät ovat hyvällä tasolla. Vaasan uimahallin kävijämäärät olivat yhtälailla ennätysluvuissa, ja se sai jopa valtakunnallista tunnustusta, kun se nimettiin Vuoden uimahalliksi. Tekninen toimiala Vaasan asukasmäärä kasvoi noin 700:lla ja ylitti vuoden lopussa 67 000 asukkaan rajan. Keskimääräistä voimakkaampi kasvu näkyi nostokurkien lisääntymisenä. Kerrostalorakentamisen aalto valtasi Vaasan samalla, kun omakotirakentamisen määrä hiipui. Asuntorakentamisen painopiste on vähitellen siirtynyt kerrostaloihin, mikä vähentää omakotialueiden infrastruktuurin rakentamistarvetta. Kaupungin kasvuodotusten mukaisesti jatkettiin määrätietoista raakamaan hankintaa, mitä edesauttoi verovapaan myynnin jatkuminen vuoden loppuun saakka. Työttömyyden lisääntymisestä huolimatta ilmassa on toivoa herättäviä väreitä, sillä kaupunki solmi aiesopimuksen Risön alueen kehittämisestä Ikean, Ikanon ja KPO:n kanssa. Aiemmin kesällä solmittiin aiesopimus Linja-autoaseman aukion kehittämisestä Lemminkäisen kanssa. Näiden hyperhankkeiden toteutuminen kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä voi tuoda jopa tuhat uutta työpaikkaa. Kaupungin kokonaisyleiskaavasta saatiin korkeimman hallinto-oikeuden lopullinen tuomio. Osin päätös oli kaupungille suosiollinen, vaikka joitakin alueita myös kumottiin. Kokonaisyleiskaavan vahvistumisen jälkeen oli tekeillä keskustan osayleiskaava, Vähänkyrön kirkonseudun osayleiskaava ja Merkkikallion tuulivoimapuiston osayleiskaava. Asemakaavoina saatiin edistymään merkittäviä uusia rakentamiskohteita. Tekeillä olivat rantarakentamista koskevat Vaskiluodon tornikaava, Palosaaren salmen kaava mukaan lukien Mansikkasaari sekä kauan odotettu Siilokaava. Lisäksi keskusta-alueen kaavoista olivat työn alla Linja-autoaseman aukion kokonaisuus ja uutena laajana alueena arkkitehtikilpailun jatkotyönä kaavoitettava raviradan alue. Yleistä tarvetta varten laaditut Klemettilän laitosalueen, Onkilahden puiston ja Nummen koulun kaavat olivat valmistumassa. Lisäksi laadittiin muutamia asuntoalueiden kaavoja sekä yritystoimintaa mahdollistavia hankekaavoja. Kuntatekniikan kokonaisinvestoinnit olivat 9,7 milj.euroa. Uutta infraa rakennettiin Yttersundomin alueella ja Teeriniemellä sekä viimeisteltiin Purolassa. Merkittävä katuverkollinen yhteys valmistui, kun Välitie avattiin liikenteelle marraskuussa. Vaskiluodon silta ja siihen liittyvä Sinisen tien pengerosuus palkittiin Vuoden kuntatekniikan saavutuksena Suomessa. Myös uusia viheralueita, leikkipuistoja ja liikenneturvallisuutta parantavia järjestelyitä toteutettiin tavan mukaisesti samoin kuin katuvalosaneerausta. Joukkoliikenteen uusilla linjajärjestelyillä parannettiin kaupunkilaisten ja opiskelijoiden palveluja Teeriniemen Purolan alueella, Vaskiluodossa ja erityisesti uuden Kampuslinjan myötä Palosaarella. Joukkoliikenteen biokaasupohjainen kalustohankinta viivästyi kaasun jalostusaseman hankintaa koskevan markkinaoikeuskäsittelyn vuoksi.

18 Valtion tiehankkeista Sepänkylän ohikulkutie vihittiin käyttöön liikenneministeri Risikon vierailun yhteydessä. Yhdystien tiesuunnittelu saatiin valmiiksi ja Vaasan satamatien ympäristövaikutusten arviointi eteni yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Talotoimi käytti uusinvestointeihin 3,0 milj.euroa ja peruskorjauskohteisiin 6,4 milj.euroa investointimenojen kokonaismäärän ollessa 9,4 milj.euroa. Uudisrakennuskohteista valmistui Purolan päiväkoti. Uusina merkittävinä kohteina käynnistyivät Vähänkyrön terveysaseman ja Tervajoen koulun rakennustyöt. Peruskorjauksia tehtiin noin 110 kohteessa, joista suurin yksittäinen oli keskuskoulun osasaneeraus 0,75 milj.euroa. Vaasan Veden investoinnit olivat 3,0 milj.euroa, josta pääosa kohdistui verkostoiden saneeraus- ja uudisrakentamiseen. Vesihuoltovarmuuden parantamista selvitettiin yhteistyötahojen kanssa. Toimialan nettoyksiköissä oli vireillä voimakas keskittämisselvitysten aalto. Vaasan Ruokapalvelut keskitti valmistuskeittiötoimintaa samalla kun joitakin rippeitä päiväkotien keittiöhenkilöstöstä siirtyi ruokapalveluihin. Tulosalue valmisti vuoden aikana noin 3,2 miljoonaa ateriaa. Vaasan Siivouspalveluiden ja sosiaali- ja terveystoimen siivouksen keskittämistä selvitettiin ja samalla harkittiin selvityksen jatkamista myös keskussairaalan siivoustoimintojen osalta. Myös laadunvalvonnan kehittäminen oli Siivouspalveluiden kehittämistyön keskiössä. Vaasan Teknisissä palveluissa jatkettiin keskusvaraston ja Vaasan sairaanhoitopiirin varasto- ja logistiikkatoimintojen keskittämisselvitystä. Keskuskorjaamo valittiin kaupungin vuoden työpaikaksi kahden muun yksikön mukana. Lupa- ja valvontaviranomaisina toimivat Rakennusvalvonta ja Ympäristötoimi jatkoivat määrätietoista ja suunnitelmallista toimintaa. Rakentamisen lupamäärät vähenivät hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Lupamenettelyjen lisäksi sekä Rakennusvalvonnassa että Ympäristötoimessa annettiin laadukkaaseen toimintaan ohjaavaa palvelua sekä puututtiin asiallisesti perusteltuihin epäkohtiin. Terveysvalvonta kohdistui laadittuun suunnitelmaan perustuen yli 2000 kohteeseen. Vaasan satama liikelaitos yhtiöitettiin yhdessä Uumajan sataman kanssa Kvarken Ports Ltd:ksi. Lisäksi Vaasan ympäristölaboratorio yhtiöitettiin BotniaLab Oy:ksi. Seudun kuntien yhteinen jätelautakunta aloitti säännöllisen toimintansa. Vaasan kaupunki on lautakunnan isäntäkunta. 2.4 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kunnan toimintaan vaikuttavat mm. toiminnalliset riskit, rahoitusriskit ja vahinkoriskit. 2.4.1 Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisriskit Vahinkoriskeihin ja toiminnan keskeytymisriskeihin on varauduttu vakuuttamalla ja rahastoimalla. Vakuuttamalla varaudutaan mm. kiinteistöjen palovahinkoihin, liikennevahinkoihin ja vastuuvahinkoihin. Vahinkorahaston avulla on varauduttu seuraavien omalla vastuulla olevien vahinkojen rahoittamiseen: Kiinteää ja irtainta omaisuutta kohdanneet vahingot Toiminnan keskeytysvahingot Vastuuvahingot, joista kaupunki on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa Takaussitoumuksen perusteella mahdollisesti syntyvä korvausvastuu

19 Vahinkorahaston määrä 31.12. on 7,5 miljoonaa euroa. Valtuusto on 12.3.2007 vahvistanut rahaston varojen vähimmäismäärää, rahaston kartuttamista ja varojen käyttöä koskevat säännöt. Kaupungin vakuutukset olivat toimintavuoden aikana lakisääteisten vakuutusten osalta Fennia vakuutusyhtiössä ja vapaaehtoisten vakuutusten osalta LähiTapiola vakuutusyhtiössä. Vuoden 2011 tammikuusta lukien kaupungilla on myös kuntalaisten eduksi vapaaehtoinen tapaturmavakuutus kaupungin järjestämässä toiminnassa, ns. kuntalaisvakuutus. Taloustoimi kilpailutti koko kaupungin vakuutusturvan kesällä ja syksyllä 2013 siten, että uudet vakuutukset astuivat voimaan vuoden alusta. Vakuutusturvan sisältö pysyy vakuutusyhtiöiden vaihdoksista huolimatta pääosin ennallaan. 2.4.2 Rahoitusriskit Rahoitusriskeistä on viime vuodet kiinnitetty erityistä huomiota korkoriskiin. Kaupungin lainasalkku on osin sidottu vaihtuviin korkoihin, mikä on pitkällä aikavälillä havaittu edullisimmaksi. Tällöin korkomenojen ennakointi on kuitenkin vaikeampaa ja korkoriski suurempi. Toimenpiteitä on tehty suojatun osuuden lisäämiseksi tekemällä koronvaihtosopimuksia. Vuoden lopulla koronvaihtosopimuksia oli yhteensä seitsemän. Vuoden lopussa lainasalkusta suojattu osuus oli noin 57 %. Kaupungin korkonäkemys on, että korkotaso pysyy matalana edelleen vuosien 2015 ja 2016 aikana. Vaikka korkotaso pysyy matalana, korkoriski on yhä merkittävämpi riski kaupungille. Korkoriskin hallintaa vaatii yhä enemmän suunnitelmallisuutta ja resurssia. Vuonna tehtiin lainasalkkuanalyysi, joka selvästi osoitti, että kaupungin lainakannan suojausastetta on nostettava. 2.4.3 Ympäristöriskit Ympäristötekijöitä, joilla on mahdollisesti vaikutusta toimintaan ja/tai talouteen, on Suvilahden kaatopaikan sulkemisesta aiheutuvat toimenpiteet. Suvilahden kaatopaikan sulkemislupa saatiin ympäristöviranomaisilta vuoden aikana. Tilinpäätös sisältää 2,2 miljoonan euron varauksen Suvilahden kaatopaikan maisemointiin, varauksen riittävyys arvioidaan vuoden 2015 aikana. Suvilahden kaatopaikan sulkemiseen liittyy olennaisesti myös Suvilahden teollisuusalueen pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus. Teollisuusalueen pilaantuneista maa-alueista tehtiin laaja selvitys vuonna mutta vasta riskiarvioinnin jälkeen kunnostuksesta on mahdollista laatia kustannusarvio. Riskiarviointi suoritetaan vuoden 2015 aikana. Vuoden 2008 lopulla saatiin Vaasan hallinto-oikeudelta päätös jätevesien johtamisluvasta tehtyyn valitukseen. Päätöksen tiukat lupaehdot eivät muuttuneet, ympärivuotinen typenpoisto 70 % tulee olla käytössä 1.7.2012. Vaasan Vesi on investointisuunnitelmassaan varautunut jätevedenpuhdistuksen ympäristöluvan vaatimiin investointeihin, investoinnit ajoittuivat suunnitelmassa vuosille 2011-2012 ja toteutuivat käsittelyssä olevan tilivuoden aikana. Vaasan veden johtokunta jätti uuden ympäristölupahakemuksen 30.6.2013, lupapäätöstä odotetaan.

20 2.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Talouden tasapainottaminen Vuoden 2015 talousarviota käsiteltäessä marraskuussa päätettiin myös talouden tasapainottamisohjelmasta. Tasapainottamisohjelman laadinta oli välttämätöntä kaupungin käyttötalouden heikentymisen johdosta ja kaupungin velkaantumisen hillitsemiseksi. Vuoden talousarvion talouden tasapainotustoimenpiteenä valtuusto päätti 5 miljoonan euron lisäsäästöstä henkilöstökuluihin vuoden aikana. Tavoite toteutui, mutta säästöt on löydettävä vuosittain koko valtuustokauden aikana. Vuosina 2015-2017 henkilösäästöjen aikaansaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia ja palvelutuotannon leikkauksia. Tilinpäätöksen perusteella voidaan todeta, että valtuuston asettama säästötavoite vuodelle saavutettiin oman toiminnan osalta. Poikkeus on sosiaali- ja terveyslautakunta, joka ei yltänyt säästötavoitteisiin. Erityisesti erikoissairaanhoidon kustannuskehitys on merkittävä riski koko kaupungin muulle toiminnalle. Kaupungin talous ei ole tasapainossa taloussuunnitelmakaudella tilinpäätöksen perusteella. Kaupungin on kuntalain velvoittaman laadittava erillinen tasapainottamissuunnitelma vuoden 2015 aikana ja päätettävä toimenpiteistä viimeistään vuoden 2016 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Investoinnit Vuonna kaupungin investointiosan bruttomenot ovat yhteensä lähes 42 milj. euroa, josta kaupungin (ilman liikelaitoksia) bruttoinvestoinnit ovat 23,5 milj. euroa. Investointikohteiden arvioinnin perusteena on kaupunginvaltuuston 17.6.2013 hyväksymä strategia. Talouden tasapaino on merkittävin investointiosan tavoite ja bruttoinvestoinnit suunnitelmakaudella on alennettava suunnitelmapoistojen tasolle eli n. 30 miljoonaan euroon. Talouden tasapainon saavuttamiseksi investointikohteita on uudelleenarvioitava, karsittava ja lykättävä jopa pitkälle tulevaisuuteen. Velkaantumiskehitys Velkaantumiskehitystä hillitään käyttötalouden tasapainottamistoimenpiteillä ja investointien tarkastelun kautta. Velkaantumiskehitystä hillitään myös omaisuuden myynnillä erillisen myyntiohjelman kautta.

21 3. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN 3.1. Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä arvio merkittävimmistä riskeistä Vaasan kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kaupungin omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta (hallintosääntö 35 ). Kaupunkikonsernin ohjauksesta ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuudesta ja tuloksellisuuden valvonnasta vastaavat konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, toimialajohtajat, talousjohtaja ja konsernipalvelujohtaja (hallintosääntö 41 ). Kaupunginjohtajan syksyllä asettaman riskienhallintatyöryhmän (RHT) tehtävänä on koko kaupunkia kattavan riskienhallinnan kokonaisvaltainen erityisvalmistelu (valmius- ja jatkuvuussuunnittelun sekä organisaatioturvallisuuden kehittäminen ja arviointi). Ulkoisen toimintaympäristön vaikutuksia koko kaupungin tasolla, toimialoilla tai palvelusprosesseissa arvioidaan tapauskohtaisesti. Strategisen ohjausprosessin ja päätöksenteon yhteydessä vaikutuksia arvioidaan, mutta arviointiprosessissa ja ohjauksen jalkauttamisessa on edelleen työsarkaa. Riskien tunnistamisen ja arvioinnin apuvälineistä ei ole saatu parasta mahdollista hyötyä irti. Sähköinen riskien arviointijärjestelmä Riskipiste on ollut käytössä jo vuosia, mutta sen käyttö ja kokonaisvaltainen hyödyntäminen ei ole optimaalista. Merkittävimpien riskien hallitsemiseksi lautakunnissa, johtokunnissa ja konserniyhteisöissä seurataan säännöllisesti ennalta sovittuja mittareita, tavoitteiden toteutumista sekä niihin liittyviä riskejä. Merkittävimmät riskit arvioidaan ja synkronoidaan niitä koskeva vastuutus, seuranta ja toimenpiteiden aikataulutus. Riskeihin ja erilaisiin häiriötilanteisiin varaudutaan laatimalla tarvittavat suunnitelmat etukäteen. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki toimialat ja työyksiköt ovat varautuneet erilaisten talouden ja toiminnan häiriötilanteiden ennakointiin, niiden hallintaan sekä toiminnan palauttamiseen normaalitasolle. Riskienhallinnan järjestäminen Kaupunginhallituksen selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta vuodelta perustuu lautakuntien ja toimielinten sekä konserniyhtiöiden antamiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selontekoihin. Talousarvion tavoitteiden toteutumisesta on raportoitu tämän toimintakertomuksen tai toimielinkäsittelyssä hyväksytyn vuoden riskienhallinnan raportoinnin kautta. Vuoden talousarviossa yhteensä 29 toimielin- ja tulosaluetason yksikköä on kirjannut yhden tai useamman sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevan tavoitteen. Tämän lisäksi kaupungin neljä liikelaitosta on kirjannut talousarvioon yhden tai useamman sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevan tavoitteen. Tavoitteiden kokonaismäärää (yhteensä 34 toimintayksikköä) on pidettävä kattavana. Toimielin- ja tulosaluetasolla suoritettujen itsearviointien nojalla sisäinen valvonta ja riskienhallinta toteutui viime vuonna pääosin suunnitellusti ja kokonaisuudessaan skaalalla tyydyttävä hyvä. Annettujen selontekojen sisällön taso on kehittynyt aikaisemmista vuosista. Kaupunginhallituksen kokonaisarvion mukaan kehittämistä tarvitaan edelleen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintamallin yhtenäistämisessä, systemaattisuudessa, relevanttien tavoitteisiin kytkettyjen mittarien asettamisessa sekä valvonnan ulottamisessa/vastuutuksessa valvontaketjun kaikille tasoille.

22 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osittain epäyhtenäiset toimintamallit, kontrolliketjun puutteet toimielinten ja niiden toimintayksiköiden välillä ja puutteelliset mittarijärjestelmät muodostavat keskeisen haasteen kaupunkitason riskien synkronoinnissa. Osa valvonnan/riskienhallinnan seurantamittareista ei riittävästi/lainkaan kuvaa sitä, onko asetettuihin tavoitteisiin päästy tai sitten mittaus tehdään pelkästään jälkijättöisesti kalenterivuoden umpeuduttua selontekoa laadittaessa. Suurten toimialojen/toimielinten selonteot nojaavat konkreettiseen riskimatriisiin/-kartoitukseen (mm. Sotela, Vapela, Tela, Rakennus- ja ympäristölautakunta, liikelaitokset), mutta usean toimielimen/tulosyksikön selonteosta kirjallista raporttia täsmentävä tavoite-/toimenpide-/mittarimatriisi vielä puuttuu. Toimielinten selonteoista ilmenevät seuraavat pääriskit vuonna voidaan luokitella seuraavasti: 1. TALOUS: talousarvion tasapainoriskit ja atk-seurantajärjestelmien toimintariskit 2. PROSESSIT: organisaatiomuutosten hallinta - ja työnjaon muutosriskit 3. HENKILÖKUNTA: avainhenkilöiden/ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointivaikeudet, ammattitaitoisen henkilöstön pula, eläköityminen, osaamiseen liittyvät riskit 4. TURVALLISUUS: palvelutoiminnan ja toimitilojen ympäristö- ja turvallisuusriskit, ml. ilkivaltariskit (kts ao. RISKIPISTE-analyysi) Kaupungin käytössä olevasta RISKIPISTE-ohjelmasta on saatavissa tiedot lähes 400 toimintayksikön riskienarvioinnista, kuvastaen ensijaisesti yksiköiden fyysisen toimintaympäristön/palvelutuotannon turvallisuusriskejä. Tavoitteiden toteutuminen ja seuranta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Talousarvion tavoitteiden ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta vuodelta on esitetty toimialakohtaisena tarkasteluna jäljempänä toimintakertomuksessa. Kaupungin talouden ja toiminnan tasapainottaminen edellyttää toimivaa seurantaa ja arviointia seuraavan kaavan mukaan: Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Henkilöstömenojen ja henkilöstömäärien kehittymistä sekä palvelujen ostoja ja verotulojen toteutumista sekä myös investointeja kaupunkitasolla ja kaupungin liikelaitoksia seurataan kuukausittain. Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tuodaan huhti- ja elokuun lopun tilanteesta kuukausiraporttia laajempi seurantaraportti. Kesällä otettiin käyttöön seuranta- ja ohjaustyökaluna Exreport-raportointijärjestelmä, joka kattaa myös suorite- ja henkilöstötietoja. Siirtymävaiheessa esiintyi puutteita tiedon luotettavuudessa ja tämä vaikeutti osaltaan reaaliaikaista raportointia. Jatkossa ohjelma mahdollistaa hyvän toiminnan ja talouden seurannan. Tuloksellisuuden arvioinnin vaikuttavuudesta ja luotettavuudesta saadaan vuosittain arvio tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen kautta. Tilintarkastuspalveluita vuonna lisättiin tilapäisesti kaupungin laskentajärjestelmästä johtuvien ongelmien vuoksi. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuudesta vuonna antaa myös kaupungin tilintarkastaja lausuntonsa tilintarkastuskertomuksessaan.

23 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta sekä varojenkäytön hallinta Tilikauden aikana ei ole todettu hankinnoissa, omaisuuden luovutuksessa tai käyttöarvossa merkittäviä menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Hankintojen seurannassa ei ole noussut esiin väärinkäytöksiä eikä varojen käytön hallinnasta ei ole löytynyt puutteita eikä vilpillistä toimintaa koskien kaupungin omaisuutta. Ostopalveluiden ja poikkihallinnollisten prosessien valvonnan osalta todetaan, että: Erikoissairaanhoidon toimintamenot ylittyivät muutettuun talousarvioon nähden 9 M (+9,6 % ) VKS:n laskuttamien siirtoviivepäivien määrä oli viime vuonna 2194 ja laskutus 1,64 M. Vanhusten palveluketju on kuvattu, mutta toiminnassa on edelleen kehitettävää. Kotihoidosta puuttuu toimiva palveluohjausjärjestelmä. Sopimustoiminta Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole, että sopimuksista olisi aiheutunut merkittäviä negatiivisia seurauksia toiminnalle. Sopimusten laadinnassa hyödynnetään hankintatoimea ja kaupunginlakimiestä. Uusi sähköinen asiakirjahallinnon järjestelmä Kaarle (Tweb) otettiin käyttöön tehostamaan asiakirjahallintoa ja päätöksentekoa. Tämä parantaa osaltaan jatkossa kokonaisvaltaista sopimushallintaa. Tiedotus ja viestintä Kaupunginhallitus johtaa tiedotusta ja viestintää kaupunkikonsernin viestintästrategian pohjalta. Kaupungin sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittämiseen on tehty useita panostuksia. Extranet luottamushenkilöille otettiin käyttöön kesäkuussa ja vireillä on uusien www-sivujen käyttöönotto. Kaupungin strategian teemat sidottiin lähemmin tiedotuslehden aihevalintoihin ja sisältöön. Tiedotuslehti ilmestyi viime vuonna 3 kertaa ja uudistui sisällöltään ja ulkonäöltään keväällä. Kaupunki on aktiivisesti mukana sosiaalisessa mediassa. Lehdistötilaisuuksia on järjestetty säännöllisesti toimielinten kokousten yhteydessä sekä silloin kun kaupunkikonsernissa käsitellään tai on vireillä palvelutuotantoa koskevia muutoshankkeita. Kuntalaisille ja eri sidosryhmille järjestettiin 45 tiedotustilaisuutta. 3.2. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Kaupunginjohtajan alaisuudessa toimii sisäinen tarkastus, jonka tehtävä on hallinto- ja talousprosessien tarkastaminen sekä osallistuminen riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja hallinnon kehittämiseen mm. koulutuksen kautta. Sisäiset tarkastajat tukevat kaupungin tavoitteiden toteutumista tarkastamalla ja arvioimalla organisaatioiden ja sisäisen valvonnan toimivuutta sekä toiminnan ja päätöksenteon säädöstenmukaisuutta. Suoritettujen tarkastusten perusteella voidaan kohtuullisella varmuudella todeta, että sisäinen valvonta toimii tyydyttävästi. Sisäisen tarkastuksen valvomista, ohjaamista ja kehittämistä sekä sen ja tilintarkastuksen koordinointia varten on tarkastustoimikunta. Sisäinen tarkastus avustaa kaupungin ulkoista tilintarkastajaa sopimuksen mukaisesti sekä myy palveluitaan myös mm. Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Sisäinen tarkastus oli mukana Vaasan kaupungin ja

24 Vaasan sairaanhoitopiirin varastojen yhdistämistä pohtineessa VALO-työryhmässä, joka antoi loppuraporttinsa joulukuussa. 3.3. Kokonaisarvio riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan nykytilasta sekä kehittämistoimenpiteet taloussuunnittelukaudella Kaupunginhallitus toteaa, että hallintokuntien, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden arvioinnit on käsitelty asianomaisissa päättävissä elimissä, jolloin tieto puutteista ja korjaustarpeista on otettu käsittelyyn. Annettujen selontekojen perusteella todetaan, että sisäinen valvonta pääsääntöisesti yltää hyväksyttävälle tasolle ja on systematisoitunut aiemmasta erityisesti riskien tunnistamisen, arvioinnin ja hallinnan osalta. Tiedonvälityksen ja seurantamenetelmien toimivuudessa on puutteita ja yhtenäistämistarpeita. Integroidun ohjauksen, kehittämisen ja räätälöidyn koulutuksen kautta järjestelmän puutteita kehitetään kuluvalla taloussuunnittelukaudella. Raportointia parantamalla saavutetaan parempi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kokonaisohjaus, jota peräänkuulutetaan erään tulosalueen selonteossa: miten sisäisen valvonnan selontekoja hyödynnetään koko kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisessä? Kaupunginhallituksen sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat toimintalinjat ja konkreettiset kehittämistoimet taloussuunnittelukaudella ovat seuraavat: 1) Johtamistavan jatkuvan parantamisen kautta vahvistetaan seurannan ja riskienhallinnan perustaa ja edistetään tavoitteiden saavuttamista. TOIMENPITEET: Johtamiskoulutusta tuetaan ja koulutusta/konsultaatiota järjestetään vuosittain sekä tilauspohjaisesti. 2) Kaupunkikonsernin tuloksellinen kokonaisjohtaminen edellyttää valvonnan ja riskienhallinnan säännöllistä arviointia/konkretisointia ja päivittämistä. TOIMENPITEET: Tuetaan tavoitteiden toteutumisen oikea-aikaista/ luotettavaa/ systemaattista raportointia yksikkö-/ toimielin-/sidosryhmä-/ ja konsernitasolta kaupunginhallitustasolle. Toimielinkohtaiset yhtenäiset valvonta- ja riskienhallintajärjestelmät ovat käytössä kaikissa toimielimissä kauden lopussa. Riskienhallinnan ja valvonnan kytkentää asetettuihin toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin sekä vaikutusten mittausta/ mittarien konkretisointia suhteessa verrokkikuntiin kehitetään. Raportointi kytketään osaksi toiminnallista ja taloudellista osavuosiseurantaa. 3) Kaupungin talouden tasapainottamiseksi ja tuotantorakenteiden tervehdyttämiseksi valvontaa ja riskienhallintaa suunnataan poikkihallinnollisiin laadunvarmistusprosesseihin. TOIMENPITEET: Kaupunkikonsernin resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä ja tasapainoa edistetään säännöllisellä arvioinnin ja mittarianalyysien kautta. Kaupungin tukipalveluiden uudelleenorganisoinnin yhteydessä varmistetaan sisäisen valvonnan ja sen kontrollien toimivuus uuden toimintamallin mukaisesti.

25 4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 4.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Liikelaitoksen tuloslaskelmassa esitetään kaupungin ulkopuolelta sekä kaupungin muilta yksiköiltä saadut tuotot ja niille maksetut kulut. 2013 1 000 1 000 Toimintatuotot 119 934 126 524 Valmistus omaan käyttöön 2 429 3 300 Toimintakulut -503 274-496 814 Toimintakate -380 911-366 989 Verotulot 274 070 272 854 Valtionosuudet 100 372 102 562 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 729 772 Muut rahoitustuotot 12 044 12 298 Korkokulut -3 144-1 749 Muut rahoituskulut -62-913 Vuosikate 3 097 18 835 Poistot ja arvonalentumiset -30 619-27 119 Satunnaiset tuotot 200 0 Tilikauden tulos -27 322-8 284 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 1 020 1 253 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 420 120 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys(+) 201 18 Tilikauden ylijäämä ( alijäämä) -25 681-6 892 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 23,9 25,6 Vuosikate / Poistot, % 10,1 69,5 Vuosikate, euroa/asukas 46 284 Asukasmäärä 67 001 66 321 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset

26 4.2 Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman tuotot olivat yhteensä 507,1 miljoonaa euroa (515,0 milj. euroa vuonna 2013). Verotulojen osuus tuotoista oli 54,0 % ja valtionosuuksien 19,8 % eli verorahoitus oli 73,8 % tuotoista. Verotulojen osuus kasvoi 1,0 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. 4.2.1 Toimintatuotot Toimintatuotot olivat 120,0 miljoonaa euroa ja ne vähenivät 5,1 % vuodesta 2013, koko maan vastaavan keskimääräisen kasvun ollessa 3,3 %. Suurimmat erät ovat myyntituotot 61,0 miljoonaa euroa ja maksutuotot 26,7 miljoonaa euroa. 4.2.2 Verotulot Verotulot vuonna olivat 274,1 miljoonaa euroa ja kasvua oli 1,2 miljoonaa euroa. Kunnallisveron osuus verotuloista oli 82,3 %, vastaava kansallinen taso keskimäärin oli 86 %. Yhteisöveron osuus oli 11,6 % ja kiinteistöveron 6,1 %.

27 Kunnallisveroa kertyi vuonna yhteensä 225,5 milj. euroa. Vaasan kunnallisverotettavien tulojen kasvu oli vuonna noin 2,2 %. Vuoden kunnallisverokertymä ylitti budjetoidun noin 2,5 miljoonaa euroa ja 1,1 %. Kunnallisveroa korotettiin edellisen kerran 0,5 prosentilla 19,5 prosenttiin vuoden 2010 alusta. Yhteisöveroa tilitettiin 31,8 miljoonaa euroa, mikä on 6,3 miljoonaa euroa edellistä vuotta vähemmän. Yhteisöverokertymä on heikentynyt koko valtakunnan tasolla. Pienentymiseen vaikutti yhteisöverokannan lasku 24,5 prosentista 20,0 prosenttiin vuonna. Toisaalta kuntien jako-osuutta yhteisöverosta on korotettu viidellä prosenttiyksiköllä hallituskauden ajaksi vuoteen 2015 saakka. Ilman korotettua jakoosuutta Vaasan yhteisöverotuotto olisi ollut heikompi. Verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin oli Vaasan yhteisöverokertymä verovuonna 2013 merkittävästi parempi. Vaasan osuus maksettavasta yhteisöverosta oli koko maan kuudenneksi suurin eli 597 euroa/asukas. Kiinteistöveron tilitykset olivat 16,8 miljoonaa euroa. Veroprosentit olivat: yleinen 1,05 %, vakituinen asunto 0,4 %, voimalaitos 2,5 % ja rakentamaton rakennuspaikka 3,0 %. Kiinteistöveron tuotto nousi 2,6 milj. euroa edelliseen vuoteen nähden ja ylitti budjetoidun 0,8 miljoonaa euroa. 4.2.3 Valtionosuudet Valtionosuuksia saatiin 100,4 miljoonaa euroa, mikä oli 0,6 milj. euroa vähemmän kuin talousarviossa. Vuoteen 2013 verraten valtionosuuksia saatiin 2,2 milj. euroa vähemmän. Valtionosuudet ovat 19,8 % kaupungin kokonaistuloista. Valtionosuudet (milj. ) 2013 muutos % Peruspalvelut 98,2 95,9-2,3 % Verotuloperusteinen vos-tasaus -17,8-18,0 1,3 % Järjestelmämuutoksen tasaus 0,3 0,3 0,0 % Opetus- ja kulttuuritoimen muut valt.os. 21,9 22,2 1,6 % Yhteensä 102,6 100,4-2,1 %

28 4.2.4 Rahoitustuotot Rahoitustuottoja kertyi 12,8 miljoonaa euroa ja ne vähenivät 0,3 miljoonaa euroa. Rahoitustuotoista merkittävin on Vaasan Sähkö Oy:n maksama osinko 11 miljoonaa euroa. 4.3 Tuloslaskelman kulut Tuloslaskelman kulut olivat yhteensä 506,5 miljoonaa euroa toimintakulujen muodostaessa 99,4 % ja rahoituskulujen 0,6 % kuluista. 4.3.1 Toimintakulut Toimintakulut olivat 503,3 miljoonaa euroa; kasvua edelliseen vuoteen oli 1,3 %. Toimintakulujen kasvutahti Vaasassa on huomattavasti laskenut. Toimintakuluista merkittävin on henkilöstökulut 255,2 miljoonaa euroa, laskua edelliseen vuoteen 0,7 %. Palvelujen ostot olivat 178,7 miljoonaa euroa. Yli puolet tästä kuluerästä eli 91,3 miljoonaa euroa on erikoissairaanhoidon kustannuksia, jotka nousivat 2,6 %. Toimintakulut osuus 2013 muutos milj. % milj. % Henkilöstökulut 255,2 50,7 % 257,1-0,7 Palvelujen ostot 178,7 35,5 % 171,2 4,4 Aineet ja tarvikkeet 29,4 5,8 % 29,9-1,7 Avustukset 31,3 6,2 % 29,9 4,7 Vuokrat 6,5 1,3 % 6,9-5,8 Muut toimintakulut 2,1 0,4 % 1,8 16,7 Yhteensä 503,3 100 % 496,8 1,3 4.3.2 Rahoituskulut Rahoituskuluja oli tilikaudella 3,2 miljoonaa euroa, josta 3,1 miljoonaa euroa on pitkäaikaisten lainojen korkoja. 4.4 Toimintakate ja vuosikate Toimintakate oli -380,9 miljoonaa euroa ja se kasvoi edellisestä vuodesta 13,9 miljoonaa euroa ja 3,8 %. Verotulot ja valtionosuudet eli verorahoitus oli 374,4 miljoonaa euroa. Verorahoitus ei riittänyt kattamaan edes toimintakatteen määrää, jolloin verorahoituksesta ei jäänyt käytettäväksi yhtään investointeihin. Toimintakatteen osuus verorahoituksesta oli 101,7 %. Vuosikate oli 3,1 miljoonaa euroa muutetun budjetoidun vuosikatteen ollessa 4,9 miljoonaa euroa. Ero budjettiin johtuu toimintakatteen ja verotulojen toteutumisesta yli budjetoidun sekä valtionosuuksien ja rahoitustuottojen jäämisestä alle budjetin.

29 Vuosikatteen poikkeamaa selittävät erät milj. Toimintakate yli budjetin -4,8 Verotulot yli budjetin 4,1 Valtionosuudet alle budjetin -0,6 Rahoitustulot ja -menot nettotulo alle budjetin -0,5 Yhteensä vuosikate budjetoitua huonompi -1,8 Talouden tasapainon vähimmäisvaatimus, jonka mukaan vuosikatteen tulee olla poistojen suuruinen, ei toteutunut. Poistot olivat 30,6 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi poistoista 10,1 %. Talouden pitkän aikavälin rahoitustasapaino edellyttää, että suunnitelmapoistot ja poistonalaisten investointien omahankintameno ovat samaa tasoa. Tilikauden tulos oli -27,3 miljoonaa euroa. Poistoeron tuloutuksen ja rahastonsiirtojen jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui -25,7 miljoonaa euroa.

30 5. TOIMINNAN RAHOITUS 5.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelmaan kootaan kaupungin kaikki rahanlähteet ja rahankäyttö tilikauden aikana. Rahoituslaskelma kuvaa tilikauden liiketapahtumien vaikutusta kaupungin rahavaroihin 2013 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 097 18 835 Satunnaiset erät, netto 200 0 Tulorahoituksen korjauserät -1 681-7 358 Investointien rahavirta Investointimenot -46 708-54 107 Rahoitusosuudet investointeihin 721 2 400 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 105 9 244 Toiminnan ja investointien rahavirta -42 266-30 986 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -18-94 Antolainasaamisten vähennykset 212 228 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 55 000 49 100 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -24 354-22 517 Lyhytaikaisten lainojen muutos 5 985-5 705 Muut maksuvalmiuden muutokset 608-4 654 Rahoituksen rahavirta 37 434 16 358 Rahavarojen muutos -4 832-14 628 Rahavarat 31.12 8 726 13 558 Rahavarat 1.1 13 558 28 186-4 832-14 628 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, -156 069-123 807 Investointien tulorahoitus, % 6,7 36,4 Lainanhoitokate 0,2 0,8 Kassan riittävyys, pv 6 9 Asukasmäärä 67 001 66 321 Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Rahavarat 31.12 / Kassasta maksut tilikaudella

31 Tilikauden toiminnan ja investointien rahavirta oli 42,3 milj. euroa negatiivinen. Tulorahoituksella katettiin 6,6 % investointimenoista. Tilikaudella lisättiin korollisen vieraan pääoman määrää 30,6 miljoonaa euroa ja rahavarat vähentyivät 4,8 milj. euroa. Vuosi päättyi korkomarkkinoilla matalalle korkotasolle: Vuoden ensimmäinen noteeraus 1 kk euriborille oli 0,216 % ja vuosi päättyi tasolle 0,018 %. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin vuoden aikana 55,0 miljoonaa euroa ja lyhennettiin 24,3 miljoonaa euroa. Lainakanta tilivuoden lopussa oli 212,9 miljoonaa euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Vaasan tunnusluku oli -156,1 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitus, % kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Vaasan tunnusluku 31.12. oli 6,7 %. Vuonna 2013 koko maan keskiarvo oli 57,2 %. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun arvo jää alle yhden. Vaasan lainanhoitokate on heikko 0,2 (0,8 v. 2013). Kassan riittävyys (pv) kuvaa kunnan maksuvalmiutta. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Vaasan kaupungin kassan riittävyys vuoden lopussa oli 6 pv. Vuonna 2013 vertailukuntien kassan riittävyys oli 20 pv, koko maassa 38 pv.

32 6. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 6.1 Tase ja sen tunnusluvut Tase kuvaa tilinpäätöspäivän mukaista taloudellista asema sisältäen omaisuuden ja pääomaerät tilikauden lopussa. VASTAAVAA 2013 VASTATTAVAA 2013 1 000 1 000 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 191 910 191 910 Muut pitkävaikutteiset menot 14 675 11 056 Arvonkorotusrahasto 123 152 122 258 Ennakkom. ja kesk.er. hankinn 447 1 501 Muut omat rahastot 10 751 10 952 15 122 12 556 Edellisten tilikausien yli- / alijääm 21 966 28 858 Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli- / alijäämä -25 681-6 892 Maa- ja vesialueet 42 619 38 199 322 098 347 086 Maa- ja vesial. arvonkorotukset 122 538 121 644 POISTOERO JA VAPAA- Rakennukset 186 420 188 110 EHTOISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet 87 645 89 970 Kertynyt poistoero 5 023 6 043 Koneet ja kalusto 17 170 16 914 Vapaaehtoiset varaukset 2 460 2 880 Ennakkomaksut ja keskener.ha 3 118 3 537 7 483 8 923 459 511 458 374 PAKOLLISET VARAUKSET Sijoitukset Eläkevaraukset 1 300 1 519 Osakkeet ja osuudet 83 112 71 345 Muut pakolliset varaukset 2 971 3 120 Osakkeiden ja os. arvonkorotuk 614 614 4 271 4 639 Muut lainasaamiset 17 797 18 005 TOIMEKSIANTOJEN Muut saamiset 2 072 2 055 PÄÄOMAT Ennakkomaksut ja keskener.ha 0 0 Valtion toimeksiannot 136 130 103 595 92 020 Lahjoitusrahastojen pääomat 21 238 20 161 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen pääom 290 327 Valtion toimeksiannot 6 18 21 665 20 618 Lahjoitusrahastojen erityiskatte 20 912 20 044 VIERAS PÄÄOMA Muut toimeksiantojen varat 232 273 Pitkäaikainen 21 150 20 335 Lainat rahoitus- ja vak.laitoks 170 263 138 163 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä 1 750 2 313 Vaihto-omaisuus Liittymismaksut ja muut vela 3 581 3 801 Aineet ja tarvikkeet 624 659 175 594 144 277 Keskeneräiset tuotteet 1 773 1 439 Valmiit tuotteet 10 11 Lyhytaikainen 2 407 2 109 Lainat rahoitus- ja vak.laitoks 38 900 33 679 Saamiset Lainat julkisyhteisöiltä 563 675 Pitkäaikaiset saamiset Lainat muilta luotonantajilta 1 381 1 396 Myyntisaamiset 0 2 Saadut ennakot 2 433 2 187 Lainasaamiset 0 0 Ostovelat 20 355 23 421 Muut saamiset 20 142 Muut velat 9 382 8 901 Siirtosaamiset 1 977 2 930 Siirtovelat 38 532 39 342 Lyhytaikaiset saamiset 111 546 109 600 Myyntisaamiset 14 260 14 298 Lainasaamiset 4 820 6 804 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 642 657 635 143 Muut saamiset 8 835 10 081 Siirtosaamiset 2 235 1 935 32 147 36 191 Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrum 2 186 2 137 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 0 2 186 2 137 Rahat ja pankkisaamiset 6 540 11 421 VASTAAVAA YHTEENSÄ 642 657 635 143

33 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus, % 51,5 56,2 Suhteellinen velkaantuneisuus 57,6 50,1 Kertynyt ylijäämä, 1 000-37 220 Kertynyt ylijäämä, /asukas -55 331 Lainakanta 31.12., 1 000 212 857 176 225 Lainakanta 31.12., /asukas 3 177 2 657 Lainasaamiset, 1 000 17 797 18 005 Asukasmäärä 67 001 66 321 Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / ( Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta 31.12 = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset 31.12 = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Omavaraisuusaste mittaa vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Vaasan omavaraisuusaste 31.12. oli 51,5 %. Vuonna 2013 kaikkien kuntien keskimääräinen omavaraisuusaste oli 60,5 % ja Vaasan vertailuryhmän, 40 001 100 000 asukkaan kuntien, omavaraisuusaste oli 53,1 %. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluku on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Vaasan kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus nousi vuodesta 2013 ollen 57,6 %. Koko maan keskiarvo vuonna 2013 oli 50,7 % ja 40 001 100 000 asukkaan kuntien suhteellinen velkaantuneisuus 54,8 %. Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Vaasan lainakanta kasvoi 36,6 miljoonalla eurolla. Lainaa/asukas oli vuoden lopulla 3 177 euroa. Vuonna 2013 kuntien lainamäärä oli koko maassa 2 540 euroa/asukas ja Vaasan vertailukuntien 2 712 euroa/asukas.

34 6.2 Taseen rakenne Taseen vastaavista vaihto- ja rahoitusomaisuus pieneni 8,6 milj. euroa ja aineettomat ja aineelliset hyödykkeet kasvoivat 3,7 milj. euroa avaavaan taseeseen nähden. Vastattavissa vieras pääoma kasvoi 33,3 milj. ja oma pääoma väheni 25,0 milj. eurolla. Vastaavissa suurin erä on aineelliset hyödykkeet 459,5 miljoonaa euroa. Sijoitukset sisältäen osakkeet, antolainat ja muut sijoitukset muodostavat toiseksi merkittävimmän erän, 103,6 miljoonaa euroa. Toimeksiantojen varat ovat noin 21,1 miljoonaa euroa. Vaihtuvat vastaavat eli vaihto-omaisuus, lyhytaikaiset saamiset sekä rahat ja pankkisaamiset ovat 43,3 miljoonaa euroa. Vastattavaa -puolella oman pääoman vähennys (322,1 milj. ) johtuu tarkasteltavan tilikauden alijäämästä. Oman pääoman muut omat rahastot koostuvat vahinkorahastosta ja oppisopimustoimen rahastosta, joiden yhteenlaskettu arvo on 11 miljoonaa euroa. Vapaaehtoiset varaukset ovat poistoero 5 miljoonaa euroa sekä 2,5 miljoonan euron investointivaraus kuntaliitokseen liittyviin investointeihin. 4,3 miljoonan euron pakolliset varaukset muodostuvat seuraavista eristä: Eläkevastuuvaraus 1,3 milj. euroa Suvilahden kaatopaikan maisemointivaraus 2,0 milj. euroa Alueiden puhdistamisvelvollisuudet 1,0 milj. euroa Takausvastuut olivat yhteensä 127,3 miljoonaa euroa. Suurimmat takausvastuiden kasvut ovat Pikipruukilla, Vaasan Yrittäjänkatu 17 ja Palosaaren Kampuksella. Omavelkaisia takauksia on 123,7 miljoonaa euroa, joista tytäryhtiöille annettuja 74,4 miljoonaa euroa ja muille kuin tytäryhtiöille annetut takauksia 49,3 miljoonaa euroa. Täytetakauksia on 3,7 milj.. Vaasan kaupungin osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuusta oli 302,6 miljoonaa euroa vuonna, kun vastaava luku vuonna 2013 oli 286,2 miljoonaa euroa.

35 7. KOKONAISTULOT JA MENOT Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. TULOT milj % MENOT milj % Toiminta Toiminta Toimintatuotot 119,9 21,0 Toimintakulut 503,3 87,5 Verotulot 274,1 48,1 - Valmistus omaan käyttöön -2,4-0,4 Valtionosuudet 100,4 17,6 Korkokulut 3,1 0,5 Korkotuotot 0,7 0,1 Muut rahoituskulut 0,1 0,0 Muut rahoitustuotot 12,0 2,1 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät 0,2 0,0 - Pakollisten varausten muutos 0,4 0,1 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -1,5-0,3 luovutustappiot -0,2 0,0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,7 0,1 Investointimenot 46,7 8,1 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Rahoitustoiminta luovutustulo 2,1 0,4 Antolainasaamisten lisäys 0,0 0,0 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys 24,4 4,2 Antolainasaamisten vähennykset 0,2 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 55,0 9,7 Oman pääoman vähennys 0,0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 6,0 1,1 Kokonaismenot yhteensä 575,4 100,0 Oman pääoman lisäykset 0,0 0,0 Kokonaistulot yhteensä 569,8 100,0

36 8. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernitilinpäätös on laadittu konserniyhteisöjen tilinpäätösten perusteella, eli taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty konserniin kuuluvat tytäryhteisöt sekä kuntayhtymät. Suurimmat tytäryhteisöt ovat Vaasan Sähkö konserni, Koy Pikipruukki, Vaasan ammattikorkeakoulu Oy ja Palosaaren yrityskeskus Oy. Konsernin osuudet osakkuusyhtiöiden omasta ja vieraasta pääomasta on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa. Konsernin toiminnan ohjaus ja tytäryhtiöille asetettujen taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kaupunginvaltuusto määrittelee tytäryhtiöille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talousarviossa. Talousarviossa on myös määritelty eräitä omistajaohjauksen periaatteita. Kaupunginhallitus vastaa konserniohjauksen ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Kaupunginhallitus vastaa myös konserniyhteisöille asetettavien tavoitteiden valmistelusta. Kaupungin konserniohjetta uudistettiin kaupunginhallituksen nimeämän toimikunnan toimesta. Kaupunginhallitus jatkoi konserniohjauksen kehittämistoimikunnan toimikautta vuoden 2015 loppuun saakka. Konserniohjeen kehittämistyössä ja konsernivalvonnan järjestämisessä huomioitiin kuntalain muutoksen tuoma yhtiöittämisvelvoite. Vaasan kaupungin ympäristölaboratorio yhtiöitettiin BotniaLab Oy:ksi. Liikelaitos Vaasan sataman ja Umeå Hamn Ab:n toiminta siirrettiin Vaasan kaupungin ja Uumajan kaupungin 50/50 perustamalle Kvarken Ports ltd yhtiölle. Kaupunginhallitus on sopinut Vaasan Sähkön kanssa vuosien 2013-2015 tuottovaatimuksesta, jonka mukaan maksettavan osingon määrä on 50 % Vaasan Sähkö Oy:n tuloksesta, kuitenkin keskimäärin 11 miljoonaa euroa vuodessa. Sovitut periaatteet ja asetetut vaatimukset ja tavoitteet ovat toteutuneet tilikauden aikana. Vaasan Sähkön maksama osinko vuonna (edellisen vuoden tuloksen perusteella) oli 11 miljoonaa euroa. Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa sovitut periaatteet ja asetetut vaatimukset ja tavoitteet ovat toteutuneet tilikauden aikana. Toimintavuosi oli yhtiön viides osakeyhtiönä. Toiminta osakeyhtiönä on vakiintunut, mutta valtion ammattikorkeakoulutukseen osoitetut rakennemuutos- ja säästötoimenpiteet merkitsevät suuria haasteita ammattikorkeakoululle. Toiminnan ja talouden sopeuttaminen sekä toiminnan arviointi ja toiminnan kehittäminen ovat tärkeitä painopistealueita tulevina vuosina. Koy Pikipruukin kanssa sovitut periaatteet ja asetetut vaatimukset ja tavoitteet ovat toteutuneet tilikauden aikana. Vuokra-asuntojen kysyntä on ollut vilkasta toimintavuoden aikana ja tilikauden päättyessä yhtiön omistamista asunnoista oli 96,3 % (96,0 %) vuokrattuina. Palosaaren Yrityskeskus Oy:lle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet tilikauden aikana. Tilikauden toiminta on ollut vakaa. Yhtiöllä ei ole yksittäisiä

37 kovin suuria vuokralaisia, joten yhtiön asiakasriski ei ole kovinkaan suuri. Yhtiön taloudellinen asema on melko vahva. Vaasan Asumisoikeus Oy:lle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet tilikauden aikana. Tilikauden toiminta on ollut vakaa ja yhtiön taloudellinen asema on parantunut. Ab Stormossen Oy:stä tuli osa kaupunkikonsernia vuoden 2013 alusta seurauksena Vaasan ja Vähänkyrön kuntaliitoksesta. Vuoropuhelu omistajakuntien kanssa on ollut aktiivista ja erityisesti Vaasan kaupungin kanssa on aktiivisesti valmisteltu biokaasuhanketta, jonka tavoitteena on biokaasun jalostamista liikennekäyttöön. Vähänkyrön Vuokratalot Oy:lle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet tilikauden aikana. Tilikauden toiminta on ollut vakaa ja yhtiön taloudellinen asema ei ole muuttunut olennaisesti. Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat Vaasan ammattikorkeakoulu Oy Vaasan kaupungin ammattikorkeakoulun toiminta siirrettiin Oy Vaasan ammattikorkeakoulu Vasa yrkeshögskola Ab:lle 1.1.2010 ja vuosi oli yhtiön viides toimintavuosi. Valtioneuvosto on myöntänyt toimiluvan ammattikorkeakoululle. Yhtiön pääomistaja on Vaasan kaupunki. Yhtiön muut omistajat ovat Vaasan yliopisto, Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan kauppakamari. Toiminnallisesti Oy Vaasan ammattikorkeakoulu Vasa yrkeshögskola Ab:n suurimmat haasteet vuonna ja myös muutaman seuraavan vuoden aikana liittyvät Suomessa meneillään olevaan korkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistettiin vuoden alusta. Uuden toimiluvan mukaan Vaasan ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli on suomi. Ruotsinkieliset liiketalouden ja matkailun aloituspaikat siirrettiin ruotsinkielisille ammattikorkeakouluille. Ammattikorkeakoulujen uuden rahoitusmallin mukaan rahoitus määräytyy saavutettujen tulosten perusteella. Koy Palosaaren Kampus Vaasan kaupunki ja kuntayhtymä SÖFUK ovat solmineet aiesopimuksen Palosaaren ja Kuninkaankartanon kampusten toteuttamisesta. Aiesopimus on hyväksytty kaupunginhallituksessa 22.11.2010. Tavoitteena on keskittää Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian toiminta Vaasassa Palosaarelle. Kaupunginvaltuusto on 21.2.2011 päättänyt perustaa kiinteistöosakeyhtiön hallinnoimaan ammattikorkeakoulujen käyttöön tulevia tiloja. Yhtiö on aloittanut liiketoimintansa vuonna 2012 ostamalla Wolffintie 33 ja Wolffintie 30-34 rakennukset. Vuonna 2013 yhtiö on ostanut Wolffintie 27-31 tilat SÖFUK:lta. Koy Palosaaren kampuksen peruskorjausohjelmasta valmistui I vaihe Wollfintie 30 toimintavuoden aikana. Wolffintie 30 II vaihe valmistuu vuoden 2015 aikana ja Wolffintie 27-31 Medibothnian saneerausrakentaminen käynnistyy keväällä 2015. Mittava peruskorjaushanke valmistuu vuoden 2017 alussa.

38 Vaasan Sähkö Oy Vuosi oli edellisen vuoden tavoin poikkeuksellisen lämmin, joten energian kulutus ei oleellisesti kasvanut. Sähkön markkinahinta laski edelleen, kuten myös sähköenergian asiakashinnat. Konsernin liikevaihto laski sähkökaupan vetämänä huolimatta muiden liiketoimintojen kasvusta. Investoinnit osakkuusyhtiö EPV-Energian kautta toteutettaviin tuotantokohteisiin jatkuivat vuonna. Vuorossa olivat Vaasan Torkkolan tuulivoimapuisto ja Raahen terästehtaan yhteyteen rakentuvan Ravolan voimalaitos. Torkkola valmistuu alkuvuodesta 2015 ja Ravola vuoden 2016 aikana. Valmistautuminen LNG:n käyttöön tulevaisuudessa aloitettiin osallistumalla Tornion terminaalihankkeeseen. Vaasan Sähkön uusi toimitalo valmistui joulukuussa ja on asteittain otettu Vaasan Sähkön ja Vaasan Sähköverkon sekä EPV Energian henkilökunnan käyttöön. Monivuotinen investointiohjelma Palosaaren sillan kupeessa sijaitsevalle vanhalle voimalaitosalueelle on saatettu loppuun. Koy Pikipruukki Yhtiön vuokra-asuntojen kysyntä säilyi lähes samanlaisena kuin edellisvuonna. Asuntojen käyttöaste on säilynyt hyvällä tasolla toimintavuoden aikana. Yhtiön taloudellinen tilanne on myös kohtuullinen. Tilikauden aikana yhtiö on solminut Vaasan kaupungin kanssa aiesopimuksen kuuden palvelutalon rakennuttamisesta, jonka johdosta rakennuttamistoiminnan painopiste on vanhusten palvelutalojen rakennuttamisessa. Tilikauden aikana kasvoi yhtiön omistama asuntomäärä Sorsantie 12:n ja Tehtaankatu 3:n hankkeiden valmistuttu seuraavasti: 60 vanhusten palveluasuntoa, 19 invalidien palveluasuntoa, 63 vuokra-asuntoa. Kiinteistö Oy Vaasan Teatteriparkki Yhtiön perustamiskokous pidettiin 25.6.2013, jonka jälkeen pysäköintilaitoksen rakentaminen ns. teatterikorttelissa aloitettiin. Pysäköintilaitos valmistui rakennusaikataulun ja kustannusarvion mukaisesti joulukuussa aikana. Pysäköintilaitos on vuokrattu kaupungin Kuntatekniikalle. Ab Stormossen Oy Yhtiö on 1.1.2013 lähtien osa Vaasan kaupungin konsernia Vaasa-Vähäkyrö kuntaliitoksen seurauksena. Vuosi 2013 oli yhtiön 27 toimintavuosi. Stormossenin toimintaperiaatteena on ylläpitää kustannustehokasta ja korkean palvelutason jätehuoltoa, joka huomioi kestävän kehityksen. Stormossen omistaa vajaan kolmanneksen jäte-energialaitoksesta Westenergy Oy:sta jonka tuottama höyry käytetään sähkön ja kaukolämmön tuotantoon. Stormossen on yhdessä Vaasan kaupungin kanssa päättänyt aloittaa biokaasuhankkeen, jonka tavoitteena on biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Vähänkyrön Vuokratalot Oy Yhtiö on 1.1.2013 lähtien osa Vaasan kaupungin konsernia Vaasa-Vähäkyrö kuntaliitoksen seurauksena. Asuntojen käyttöaste vuonna oli 93,4 %. Tyhjiä asuntoja oli vuoden lopussa 8 kpl, vuoden aikana sisään muuttoja on ollut 51 kpl, pois muuttoja 48 kpl.

39 Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kiinteistö Oy Pikipruukki Yhtiö laajentaa asumispalvelujen tarjontaa rakennuttamalla omistukseensa vanhusten palveluasuntoja uusien palvelutalojen rakennuttamisen myötä. Tilikauden aikana yhtiö on solminut Vaasan kaupungin kanssa aiesopimuksen kuuden palvelutalon rakennuttamisesta, jonka johdosta rakennuttamistoiminnan painopiste on vanhusten palvelutalojen rakennuttamisessa. Yhtiön toiminnan painopiste tulee lähivuosina olemaan palvelutalojen uudisrakennuttamisessa ja vuokratalojen saneerauskohteiden rakennuttamisessa sekä nykyisen asunto- ja kiinteistökannan parantamisessa vastaamaan asiakkaiden lisääntyviä vaatimuksia. Vaasan Sähkö Oy Energiamarkkinoiden päällekkäiset poliittiset ohjausmekanismit ovat muodostuneet ener giayhtiöille merkittäväksi liiketoimintariskiksi. Tuettu sähkön tuotanto on pudottanut markkinahintaa siten, että aidosti markkinaehtoiset tuotantoinvestoinnit Euroopassa ovat pysähtyneet. Vaasan Sähkö tulee merkittävästi hidastamaan investointejaan saatuaan keskeneräiset päästöttömän sähköntuotannon investointinsa valmiiksi. Vaasan Sähkön suhteellinen kilpailuasema on vahva, vaikkakin näkymät energiamarkkinoilla ovat viime aikoina heikentyneet. EU:n vuotta 2030 koskevat energialinjaukset antavat tukea Vaasan Sähkön EPV Energia Oy:n kautta tekemille investoinneille päästöttömään sähkön tuotantoon. Vaasan sairaanhoitopiiri Hallituksen lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä oli tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2015 alussa. Esitys ei läpäissyt perustuslakivaliokunnan käsittelyä ja laki jäi käsittelemättä eduskunnassa. Toteutuessaan lakiesitys olisi tuonut mukanaan hyvin ratkaisevia muutoksia sairaanhoitopiirin vastuualueeseen ja toimintaan. Sairaanhoitopiiri on toimintavuoden aikana yhdessä kuntien kanssa päivittänyt terveydenhuollon järjestämissuunnitelman. Strategiatyöhanke VKS 2025, jossa on tarkoitus laatia erikoissairaanhoidon konsepti- ja toimintasuunnitelma sekä investointisuunnitelma käynnistettiin. Keskussairaalan uusi Y-rakennus valmistui alkuvuodesta ja kuntien yhteispäivystys aloitti toimintansa uusissa tiloissa vuoden lokakuussa. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupunkikonsernin ohjauksesta ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuudesta ja tuloksellisuuden valvonnasta vastaavat konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, toimialajohtajat, talousjohtaja ja konsernipalvelujohtaja (hallintosääntö 41 ). Kaupungin konserniohjeella luodaan puitteet ensisijaisesti Vaasan kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Ohjetta sovelletaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen ja kuntayhtymien omistajaohjauksessa. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kaupungin yhteisöistä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Kaupunginhallituksen asettama toimikunta valmisteli uutta konserniohjetta toimintavuoden aikana. Valtuusto kuitenkin palautti konserniohjeen

40 uuteen valmisteluun uuden kuntalain säädökset huomioiden. Merkittävimpien riskien hallitsemiseksi lautakunnissa, johtokunnissa ja konserniyhteisöissä seurataan säännöllisesti ennalta sovittuja mittareita, tavoitteiden toteutumista sekä niihin liittyviä riskejä. Merkittävimmät riskit arvioidaan ja synkronoidaan niitä koskeva vastuunjako, seuranta ja toimenpiteiden aikataulutus. Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu olennaisia puutteita tai virheitä. Johtamis- ja hallintojärjestelmä on pääosin asianmukainen. Kaupunginvaltuusto määrittelee omistajapolitiikan linjaukset ja valtuusto hyväksyi toimintavuoden aikana uudet omistajapoliittiset linjaukset. Valtuusto hyväksyy kuntalain mukaan vuosittaisissa talousarvioissa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä valvoo osaltaan niiden toteutumista. Vuoden 2015 talousarviossa tavoiteasetantaa on uudistettu ja laajennettu kattamaan kaikkia konserniyhteisöjä. Kaupunginhallitus johtaa ja ohjaa Vaasan kuntakonsernia sekä valvoo, että konsernin osat toimivat valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginjohtaja ja kaupungin johtoryhmän jäsenet seuraavat konserniyhteisöjen toimintaa ja tavoitteiden toteutumista päätetyn työnjaon mukaisesti. Tehtävä suoritetaan ensisijaisesti konserniyhteisöjen hallitustyöskentelyn kautta. Taloustoimi arvioi konsernirakenteen kehittämistarpeita ja valmistelee konsernirakenteen muutoksia. Kaupunginhallitus on antanut yhtiö- tai vuosikokousedustajille tarvittavat ohjeet mm. yhteisöjen hallitusten jäsenten ja tilintarkastajien valinnasta. Keskeisten yhteisöjen hallituksissa on kaupungin johtoryhmästä valittu täysivaltainen jäsen. Ohjeiden anto tytäryhteisöille on ollut riittävää ja tiedonkulku on järjestetty asianmukaisella tavalla. Keskeisten tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellista asemaa on tilinpäätöksen lisäksi seurattu kerran vuodessa erillisenä selontekona kaupunginhallitukselle. Keskeisten tytäryhteisöjen kanssa käydään tulosneuvottelut vuosittain. Neuvotteluissa käydään läpi mm. edellisen vuoden toiminta ja talous, yhtiön taloudellinen ja toiminnallinen tilanne sekä tulostavoitteet. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi on ollut pääosin toimivaa. Tytäryhteisöjen tilinpäätöksistä on mm. laadittu erillinen yhteenveto kaupunginhallitukselle. Konsernitavoitteiden asettelu ja seuranta on pääosiltaan tarkoituksenmukaista ja riittävää. Konserniohjetta on noudatettu asianmukaisesti. Kaupunginhallituksen sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat toimintalinjat ja konkreettiset kehittämistoimet taloussuunnittelukaudella ovat seuraavat: 1) Kaupunkikonsernin tuloksellinen kokonaisjohtaminen edellyttää valvonnan ja riskienhallinnan säännöllistä arviointia/konkretisointia ja päivittämistä. 2) Riskienhallintasuunnitelmien laadinta ulotetaan koko kaupunkikonserniin. Kaupungin vakuutukset on kilpailutettu ja osittain ulotettu myös konserniyhteisöihin. Samoin rahoitusriskejä on osittain analysoitu konsernitasolla. Riskienhallintaa kehitetään systemaattisempaan suuntaan niin, että toimenpiteet kattavat myös kaupunkikonsernin. 3) Kaupungin talouden tasapainottamiseksi ja tuotantorakenteiden tervehdyttämiseksi valvontaa ja riskienhallintaa suunnataan poikkihallinnollisiin laadunvarmistusprosesseihin. Kaupunkikonsernin resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä ja tasapainoa edistetään säännöllisellä arvioinnilla ja mittarianalyysien kautta.

41 V A A S A N K A U P U N K I E M O ASUNTO- JA KIINTEISTÖYHTIÖT TOIMITILAYHTIÖT MUUT YHTIÖT Omistus- Omistus- Omistus- Tyttäret osuus Tyttäret osuus Tyttäret osuus Koy Pikipruukki, 100 % Oy Klemetinkaari 61,9 % Vaasan Sähkö Oy, 99,9 % joka omistaa: Palosaaren Yrityskeskus Oy 100 % joka omistaa: - As.oy Pitkänlahdenkatu 31-35 100 % Oy Vaasan Pysäköinti 100 % - Ravera Oy 100 % - As.Oy Vaasan Asemakatu 43 100 % Koy Vaasan Myllynranta 100 % - Vaasa Sähköverkko Oy 100 % Koy Cargo Apron 80,8 % - VS Tuulivoima Oy 100 % Koy Sekahaku 53 % Kova Login Oy 60 % - EPV Energia Oy 42,6 % Oy Vaasan Asumisoikeus 100 % Koy Palosaaren Kampus 100 % - Oy Enerit Ab 34,6 % As.oy Teeriniemenkatu 8 100 % Koy Teatteriparkki 100 % - Smedsby Värmeservice Ab 20 % As.oy Vaasan Kråklundinkatu 100 % Stormossen Oy 54,3 % Koy Vaasan Mäntyhovi 70 % Vaasanseudun Kehitys Oy 58,1 % Vähänkyrön Vuokratalot Ki Oy 100 % Vaasan Ekolämpö Oy 65,0 % Osakkuusyhtiöt Vaasan Ammattikorkeakoulu Oy 74,0 % Osakkuusyhtiöt Vaasanseudun Matkailu Oy 54,1 % Fast.ab Formansgatan 14 38 % As.oy Koppelonkatu 2 31,1 % Oy Vaasa Parks Ab 40,8 % Osakkuusyhtiöt As.oy Perämiehenkatu 26 22,2 % joka omistaa: Pohjanmaan Expo 30,2 % Bost.ab Vasa Stationsgatan 44 24,2 % - Koy Vaasan Yrittäjänkatu 17 100 % Tutkimuskeskus Conradi Oy 50,0 % - Koy Vaasan Producta II 100 % Oy Merinova Ab 39,6 % - Koy Circle House 100 % Kyrönmaan Jätevesi Oy 50,0 % Koy Palosaaren laboratoriot 43 % NLC Ferry Oy Ab 50,0 % Koy Ritz 25,1 % Koy Vaasan Ylioppilastalo (PYK) 50,0 % KUNTAYHTYMÄT Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 15,58 % Vaasanseudun Areenat Kuntayhtymä 70,77 % Kårkulla samkommun 5,92 % Pohjanmaan Liitto - Österbottens förbund 40,85 % Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 54,07 % Sv. Österbottens förbund för utbildning och kultur, 21,81 % johon kuuluvat: Yrkesakademin i Österbotten KulturÖsterbotten Wasa Teater

42 9. KUNTAKONSERNIN TILINPÄÄTÖS 9.1 Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2013 1 000 1 000 Toimintatuotot 374 233 382 917 Toimintakulut -722 744-724 567 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 1 094 943 Toimintakate -347 417-340 708 Verotulot 272 562 271 657 Valtionosuudet 124 536 127 881 Rahoitustuoto ja -kulut Korkotuotot 422 453 Muut rahoitustuotot 2 908 1 865 Korkokulut -8 684-7 834 Muut rahoituskulut -240-1 516 Vuosikate 44 088 51 798 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -54 709-47 643 Tilikauden yli- ja alipariarvot 0-5 Satunnaiset erät 200-1 156 Tilikauden tulos -10 422 2 994 Tilinpäätössiirrot 132-610 Vähemmistöosuudet -144-262 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -4 443-4 328 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -14 877-2 206 Toimintatuotot % toimintakuluista 52 53 Vuosikate % poistoista 81 109 Vuosikate /asukas 658 781 Kunnan asukasmäärä 67 001 66 321 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * toimintatuotot / toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * vuosikate / (suunnitelman mukaiset poistot + arvonalentumiset)

43 9.2 Konsernin rahoituslaskelma 2013 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 44 088 51 794 Satunnaiset erät 200-1 156 Tulorahoituksen korjauserät -69-4 369 Pakollisten varausten lisäys / vähennys -386-454 Myyntivoitot -1 589-3 522 Myyntitappiot 170 6 Investointien rahavirta Investointimenot -109 167-145 516 Rahoitusosuudet investointimenoihin 3 071 5 391 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo 3 230 4 267 Toiminnan ja investointien rahavirta -60 454-93 559 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -7-26 Antolainasaamisten vähennys 60 76 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 99 349 110 989 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -58 221-42 669 Lyhytaikaisten lainojen muutos 5 517 8 847 Oman pääoman muutos 22 883 Muut maksuvalmiuden muutokset -3 837 8 038 Rahoituksen rahavirta 42 883 86 137 Rahavarojen muutos -17 571-7 422 Rahavarat 31.12 25 676 43 105 Rahavarat 1.1 43 247 50 527 Investointien tulorahoitus % 41,6 37,0 Pääomamenojen tulorahoitus % 26,8 28,3 Lainahoitokate 0,8 1,2 Kassan riittävyys (pv) 10,2 17,1 Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus = 100 * vuosikate / (investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * rahavarat 31.12./ kassasta maksut tilikaudella

44 9.3 Konsernitase ja taseen tunnusluvut VASTAAVAA 2013 VASTATTAVAA 2013 1 000 1 000 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 191 910 191 910 Aineettomat oikeudet 2 676 1 855 Arvonkorotusrahasto 126 253 125 388 Muut pitkävaikutteiset menot 15 066 11 823 Muuto omat rahastot 13 312 13 459 Liittymismaksut 28 27 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 62 093 62 842 Ennakkomaksut 447 1 501 Tilikauden yli- / alijäämä -14 877-2 206 Yhteensä 18 217 15 206 Yhteensä 378 691 391 394 Aineelliset hyödykkeet VÄHEMMISTÖOSUUS 3 374 3 290 Maa- ja vesialueet 57 151 52 516 Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset 124 625 123 733 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Rakennukset 448 603 385 566 Kertynyt poistoero 75 090 70 256 Rakennusten arvonkorotukset 1 439 1 453 Vapaaehtoiset varaukset 20 391 19 643 Kiinteät rakenteet ja laitteet 195 087 194 839 Yhteensä 95 481 89 899 Koneet ja kalusto 30 118 29 457 Muut aineelliset hyödykkeet 4 405 4 347 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 8 546 46 378 PAKOLLISET VARAUKSET Liittymismaksut 5 5 Eläkevaraukset 1 316 1 535 Yhteensä 869 979 838 294 Muut pakolliset varaukset 8 867 9 033 Yhteensä 10 183 10 568 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyhteisö 122 558 104 865 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 23 177 22 127 Muut osakkeet ja osuudet 55 191 54 597 Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset 1 348 1 361 VIERAS PÄÄOMA Muut lainasaamiset 3 626 3 682 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 427 073 385 124 Muut saamiset 229 222 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 70 481 69 670 Ennakkomaksut 0 0 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 70 947 66 261 Yhteensä 182 952 164 727 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 123 039 128 175 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 22 460 21 743 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 202 446 1 166 507 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 7 835 7 395 Konsernitaseen tunnusluvut Saamiset Omavaraisuusaste % 39,8 % Pitkäaikaiset 2 828 4 104 Suhteellinen velkaantuneisuus% 89 % Lyhytaikaiset 72 499 71 810 Kertynyt yli-/alijäämä 47 216 Kertynyt yli-/alijäämä /asukas 705 Rahoitusarvopaperit 17 17 Konsernin lainakanta 31.12., 1000 euro 498 019 Konsernin lainakanta 31.12., euro /asukas 7 433 Rahat ja pankkisaamiset 25 658 43 210 Konsernin lainasaamiset 31.12. 1000 euro 3 626 Kunnan asukasmäärä 67 001 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 202 446 1 166 507 Konsernin henkilöstömäärä 6 484 Omavaraisuusaste = 100 * (omapääoma + vähemmistöosuus + konsernireservi + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Konsernin lainakanta = vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Konsernin lainasaamiset = sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset

45 9.4 Kaupungin taseen ja konsernitaseen suurimmat poikkeamat Aineelliset hyödykkeet, ero 31,9 milj. euroa, josta Pikipruukin osuus on 2,1 milj. euroa, Vaasan Sähkö 11,5 milj. euroa, Palosaaren Kampus 7,5 milj. euroa, Teatteriparkki 4,7 milj. euroa ja Vaasan Sairaanhoitopiiri 4 milj. euroa Sijoitukset, ero 18,2 milj. euroa, josta kaupungin osuus on 2,1 Vaasan Sähkön osuus 16,1 milj. euroa. Rahat ja pankkisaamiset, ero -17,5 milj. euroa, josta suurimpina erinä kaupungin osuus - 4,8 milj. euroa, Pikipruukki -4,3 milj. euroa, Palosaaren Kampus -4,5 milj. euroa ja Vaasan Sairaanhoitopiiri -2,7 milj. euroa. Pitkäaikaiset saamiset, ero 1,3 milj. euroa, josta kaupungin osuus -1,1 milj. euroa. Lyhytaikaiset saamiset, ero 0,7 milj. euroa, josta kaupungin osuus + 2 milj. euroa, Vaasan Sähkö - 0,9 milj. euroa, Teatteriparkki - 1 milj. euroa ja Vaasanseudun Areenat +0,7 milj. euroa Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset, ero 16,9 milj. euroa, josta kaupungin osuus -1,4 milj. euroa, Pikipruukki 1 milj. euroa ja Vaasan Sähkö 16,9 milj. euroa. Vieras pääoma, ero 42,3 milj. euroa, josta kaupunki 33,7 milj. euroa, Pikipruukki -3,2 milj. euroa, Vaasan Sähkö 13 milj. euroa, Palosaaren Kampus 5,8 milj. euroa, Sairaanhoitopiiri -4,7 milj. euroa

46 10. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikauden tulokseksi muodostui -27 321 668,99 euroa. Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: Tuloutetaan aikaisempina tilivuosina tehtyjä poistoerovarauksia 1.440.100,36 euroa. Tuloutetaan oppisopimustoimen rahastosta oppisopimustoiminnan tilikauden tuloksen perusteella 200.566,40 euroa. Tuloutetaan investointivarauksia Vähässäkyrössä tehtyjä investointeja vastaava osuus 420.000 euroa ja tehdään vastaava poistoerovaraus. Poistoerovarausten lisäysten ja vähennysten nettovaikutus tilikauden tulokseen on +1 020 100,36 euroa. Vaasan kaupungin tilikauden alijäämäksi muodostuu erien jälkeen -25.681.002,23 euroa, joka siirretään taseeseen oman pääoman tilikauden ali-/ylijäämä tilille.

47 II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Talousarvion toteutuminen kohdassa selvitetään valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen. 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1.1 Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Talousarviossa on asetettu Vaasan kaupungin visiosta ja strategiasta sekä kriittisistä menestystekijöistä johdetut valtuustoon nähden sitovat tavoitteet kaudelle 2016, mittarit ja keskeiset toimenpiteet. Valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumatilanne 31.12. on esitetty sivuilla 49-54. 1.2 Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Liikelaitosten valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja niiden toteutuminen liikelaitoksittain: Vaasan Satama Alkuperäinen talousarvio Muutettu talousarvio Tilinpäätös Korvaus peruspääomasta 400 000 400 000 400 000 Liikeylijäämä ilman poistoja 1 099 970 1 099 970 1 149 869 Investoinnit netto 500 000 500 000 254 871 Vaasan Vesi Alkuperäinen talousarvio Muutettu talousarvio Tilinpäätös Korvaus peruspääomasta 1 390 000 1 390 000 1 390 000 Liikeylijäämä ilman poistoja 6 157 630 6 157 630 6 766 073 Investoinnit netto 3 500 000 3 500 000 3 014 742 Vaasan Aluetyöterveys Alkuperäinen talousarvio Muutettu talousarvio Tilinpäätös Korvaus peruspääomasta 22 100 22 100 22 100 Liikeylijäämä ilman poistoja 379 600 379 600 70 243 Investoinnit netto 40 000 40 000 31 451 Vaasan Talotoimi Alkuperäinen talousarvio Muutettu talousarvio Tilinpäätös Korvaus peruspääomasta 4 747 140 4 747 140 4 666 576 Liikeylijäämä ilman poistoja 13 264 980 13 264 980 14 725 239 Investoinnit netto 13 190 000 14 019 000 9 506 580 Pohjanmaan pelastuslaitos Alkuperäinen talousarvio Muutettu talousarvio Tilinpäätös Pelastustoimi Kuntaosuudet 11 145 386 11 145 386 10 545 386 Korvaus peruspääomasta 0 0 0 Liikeylijäämä ilman poistoja 630 000 630 000 731 149 Investoinnit netto vähint. 630 000 630 000 754 905

48 Ensihoitopalvelut Korvaus peruspääomasta 0 0 0 Liikeylijäämä ilman poistoja 340 000 340 000 508 233 Investoinnit netto 340 000 340 000 403 078 Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta päätti 18.3.2015 palauttaa kunnille yhteensä 600 000 euroa pelastustoimen vuoden ylijäämästä. Liikelaitosten tilinpäätökset, jotka sisältävät myös talousarvion toteutumisvertailut, on esitetty kohdassa V Liikelaitosten tilinpäätökset. 1.3 Keskeisten tytäryhtiöiden tavoitteet ja niiden toteutuminen Keskeisten tytäryhtiöiden valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen on esitetty kohdassa Kuntakonsernin toiminta ja talous, sivuilla 36-45.

VAASA POHJOLAN ENERGIAPÄÄKAUPUNKI MITEN HOIDETAAN LUPAUS TAVOITE Maailman onnellisimmat ja terveimmät kuntalaiset Luotettavat palvelut Palveluprosessien johtaminen Palvelualtis, ammattitaitoinen henkilökunta Vapaa-ajan mahdollisuudet Rikas ja monipuolinen kaupunkikulttuuri: Vaasassa tapahtuu Kansalaisraatitoiminta Innovaatioosaaminen Monimuotoiset, asiakaslähtöiset elinkaaripalvelut Toimiva palveluverkosto Tontti tunnissa, kilpailukykyinen tonttitarjonta Saavutettavuus ja toimiva logistiikka Houkuttelevat ja toimivat toimintaympäristöt Tehokas ja oikea-aikainen päätöksentekoprosessi yhden luukun periaate Yritysten tarpeiden ymmärtäminen Pitkäjänteinen, strateginen elinkeinopolitiikka Kaupungin, korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö Logistiikkakeskukset Tonttivaranto Yhteisöjen arvostus Järjestöjen tarpeiden tunnistaminen Suunnatun viestinnän tehostaminen Aito kumppanuus Vuorovaikutteinen asiantuntijuus Uudet, innovatiiviset yhteistoimintamallit Tieto järjestöjen osaamisista / resursseista Rahoitus KUNTALAISET YRITYKSET YHTEISÖT

TAVOITTEET MITTARIT MITTARIN TOTEUTUMINEN VETOVOIMAISUUS Alueen vetovoimaisuuden kehittäminen Väestönkasvu/v/edellinen vuosi, Uusien yritysten lukumäärä Yritysten tuottamat uudet työpaikat Yhteisöverokertymä /asukas, (tavoite top 6 joukossa) Yhteisöverokertymä / verokertymä (tavoite 15% koko verokertymästä) Väestönkasvu (>1%/vuosi) Valtakunnallisten tapahtumien määrä Kulttuuri- ja vapaa-ajan tilaisuuksien osallistujamäärän nousu >1%/vuosi +680 v. (ennakkotieto) ja keskimäärin +604 as./vuosi 2008 2013 (virallinen tieto). +66 kpl Q1/2013 Q2/. Työpaikkojen määrän muutos v.2012 (suluissa 2005-2012): Yksityinen sektori -33 (+2 864), yrittäjät +5 (+139), kunta ja kuntayhtymät +61 (+1 188), valtio +6 (-349), Valtioenemmistöinen Oy -13 (+85). 2013 työpaikkatiedot julkaistaan 10/2015. 597 / asukas (6. sija.) v.2013. Vuoden tiedot julkaistaan marraskuussa. 2013: 14,3 %. 1,03 % v. (ennakkotieto) ja 0,94 % vv.2008 2013. 30 kappaletta (26 kpl vuonna 2013). Laskua 7% (kirjaston suljettuna oleminen suurin yksittäinen selittäjä). Edullinen ja kilpailukykyinen yhdyskuntarakenne Asunto-ohjelman mukainen tonttivaranto Kaavavarannon määrä Kaavojen toteutumisaste Palveluverkkoselvitys laadittu Tonttivaranto ja kaavavarannon määrä: Vahvistetuissa asemakaavoissa on sekä asunto- että yritystonttien osalta tarpeen ja kysynnän runsaasti ylittävä määrä kerrosalaa. Mittari poistetaan epätarkoituksenmukaisena. MATO-ohjelma on laadittu. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksiä on päivitetty MATO-ohjelman laadinnan aikana. Konserniohjauksen ja johtamisen kehittäminen Yhtenäiset tieto- ja raportointijärjestelmät Yhtenäiset ohjeistukset Taloustoimi, henkilöstöpalvelut ja terveyspalvelut ovat yhdistäneet raportoinnin yhteiseen raportointijärjestelmään. Raportointijärjestelmä toimii kaupungin intranetissä. Taloustoimi otti käyttöön verkkokaupan syksyllä. KH käsitteli ja hyväksyi konserniohjeen 8.12.. KV käsitteli ohjeen 15.12 mutta palautti sen valmisteluun. Tukipalveluselvitystä laaditaan. Korkea työllisyysaste (>75% 18-64-v. on työllisiä) Työllisten määrä/koko väestö Vaasan työllisyysaste on 72 % (2013) ja 4. korkein 20 suurimman kaupungin joukossa. Kaupungin työllisyysaste oli 68 % v.2000. Toimiva joukkoliikenne Käyttöaste Asiakastyytyväisyys Matkustajien määrä 1 037 657 matkustajaa vuonna, matkustajamäärässä lievää laskua vuodesta 2012.

TAVOITTEET MITTARIT MITTARIN TOTEUTUMINEN HYVINVOINTI Väestön hyvinvointi Koettu onnellisuus Sairastavuusindeksi Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Nuorisotyöttömät, % 18-24 -vuotiaasta työvoimasta Työttömät, (<7 % 18-64-v. työvoimasta) Mielenterveyden ongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64- v, % vastaavanikäisestä väestöstä Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Vaasalaiset kokevat hyvinvointinsa varsin hyväksi. Puolet kuntalaista kokee itsensä onnelliseksi suurimman osan aikaa, hieman suurempi osuus kokee elämänlaadun hyväksi tai erittäin hyväksi. Sairastavuusindeksissä ei muutosta. Vaasan työttömyysaste on 3. alhaisin 20 suurimman kaupungin joukossa, nuorisotyöttömyys alhaisin, työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus kolmanneksi alhaisin. Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuus lapsiperheistä 10%, kotona yksin asuvien 75 vuotiaiden 89,5%. Asiakkaan osallisuuden ja autonomian edistäminen Peruspalveluiden hyvä saatavuus Henkilöstöresursseja vaativien palvelutapahtuminen määrä Hoito- ja palvelusuunnitelmat Asiakas-/potilastyytyväisyys Määräajat toteutuvat Käyttöaste Henkilömitoitus palveluittain Asiakas-/ potilastyytyväisyys Ei löydy tietoa tässä vaiheessa. Mittaria kehitetään. Mittari poistetaan epätarkoituksenmukaisena. Laki vaatii nykyään, että suunnitelmat laaditaan. Terveysasemien asiakastyytyväisyys 82,6%, hammashoitoloiden 76,4%. Määräajat ovat säädösten mukaiset. Ei löydy tietoa tässä vaiheessa. Mittaria kehitetään. Henkilöstötiedot löytyvät sosiaali- ja terveystoimen vuosittaisesta henkilöstökertomuksesta. TALOUDEN TASAPAINO Järkevä ja tehokas omaisuuden hallinta Velan määrä/asukas Kaavatalouslaskelmat Tilamäärän kehitys Toimitilakustannukset/ vapaat markkinat 3.177 /as. v. Uusien asuinalueiden aluevertailu tehdään MATOohjelmassa ja kustannuslaskenta tarkentuu kunkin alueen asemakaavan laadinnan yhteydessä. Tilamäärä 391 406 m2 v., toimitilakustannukset, vapaat markkinat Tulojen kasvattaminen Tulot/v/ edellinen vuosi, omaisuuden myynti, maksut Omaisuuden myynnin toimenpiteet ovat suunnitteilla. Henkilöstörakenteen optimointi Sisäinen valvonta Henkilöstömäärä/ tuotetut palvelut/ muut kunnat Itseoikaisujen määrä 0 Valitusten määrä alle 1 % päätösten lukumäärästä Luotettava vertailu muihin kuntiin vaatii mittarien yhtenäistämistä. Vaasan kokonaishenkilöstömäärä kasvanut 0,8% vuosina 2009-. Vuonna ja 2013 ei tehty itseoikaisuja. Valitusten määrä

52 Kaupunkistrategiassa asetettujen mittareiden saavuttaminen on perustunut talousarviovuotena eräisiin päätoimenpiteisiin (46 kappaletta), joiden tämän hetkinen tilanne on listattuna alla: Vetovoimaisuus Alueen markkinointi energia-alan keskittymänä, energiaklusterin näkyminen katukuvassa. (Uusi seutuportaali avattu, Energy Lab ja wasa Station hankkeet energia-alan showcaseina. Painopistealueen huomioiminen näkyvästi kaupungin tiedotuslehdessä.) Alueen energia-alan diplomi-insinöörikoulutuksen vahvistaminen. Energia-alan osaamisen näkyvä hyödyntäminen osana kaupungin kehittämistä. (Energiaklusterin merkitys erityisesti Smart Cities ja NCN verkostoissa, teknisen toimialan uusiin energiaratkaisuihin pohjautuvat hankkeet.) Panostetaan ruotsin, englannin, venäjän, kiinan, espanjan ja muiden kielten opetukseen kaikilla tasoilla. HR- verkoston luominen kaupungin ja alueen muiden organisaatioiden välille. (Aloitettu koulutusyhteistyöllä.) Yritysten alueelle etabloitumisen mahdollistavan iskuryhmän perustaminen. (Iskuryhmä ei toteutunut, toiminta on tapauskohtaista ja Vasekin kanssa yhteistyössä tapahtuvaa.) Hyvinvointi osaksi Vaasan liikemerkkiä Vaasassa elät 5 vuotta pidempään kuin muualla. (Teema Onnellisuus osana Vasekin Vaasan seutua koskevaa markkinointia.) INKA- ohjelman toteuttaminen, kasvusopimus. (Molemmat toteutettu.) Monipuolisen kaupunkikulttuurin edistäminen: positiivisen pöhinän aikaansaanti. (Uusia pysyviä tapahtumia kuten Polar Soundin Winter Vaasa Festival ja LoudN Promotionsin Vaasa Open Air. Useita suuria ja vuosittain kiertäviä tapahtumia on myös saatu Vaasaan. Tapahtumajärjestäjien infotilaisuudet ja tapahtuma-avustukset.) Kaupunkikeskustan viihtyisyyden ja tapahtumatarjonnan kehittäminen. (Kehittämistoimenpiteet on aloitettu kaupungin, Vaasan seudun Matkailun ja Vaasan Liikekeskustan kanssa.) Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen. (Uusi seutuportaali avattu, elinkeinoelämän ja yliopistojen vuorovaikutus lisääntynyt. Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikka, opetusterveyskeskushanke, tutkijakoulun käynnistyminen ja sosiaalityön koulutuksen rahoitus, henkilöstön ruotsin- ja englanninkielinen koulutus.) Lentoliikenteen kehittäminen. Päätös liike- ja teollisista tonteista kolmessa kuukaudessa.

53 Tehokas kaavoitus ja aktiivinen tonttitarjonta : Asunto-ohjelmassa pysyminen. (Soten tulosalueiden palveluverkkoselvitykset toteutettu, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksiä päivitetty.) Maankäytön toteuttamisohjelman laadinta. (MATO-ohjelma on laadittu.) Yhteistyön tiivistäminen: kaupunkikehitys, kiinteistötoimi, VASEK, Merinova, VaasaParks. (Epävirallisen yhteistyöryhmän säännölliset kokoontumiset.) Elinkaariajattelun huomioiva palveluverkkoselvitys. Konserniohjauksen selkeyttäminen USO2 hankkeen avulla. (Ei ole toteutunut.) Säästövelvoitteet myös kuntayhtymille ja yhtiöille. Kehittämishankkeiden prosessijohtaminen. (Toteutetaan osana tukipalveluiden selvitysprosessia.) Tietojärjestelmien kehittäminen koskien poikkihallinnollisia järjestelmiä. (Sähköisen asioinnin alusta hankittu. Uuden asiakirjahallintojärjestelmän käyttöönotto aloitettu.) Yritysten toiminta- ja rekrytointimahdollisuuksien pitkäjänteinen ja monialainen edistäminen. Yliopisto- ja korkeakouluyhteistyö. (Elinkeinoelämän ja yliopistojen vuorovaikutus lisääntynyt. Yhteismarkkinointitoimenpiteet opiskelijamarkkinoinnissa toteutettu.) Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen opetuksessa. (TVT- hankkeen toteuttaminen) Palveluverkkoselvitys. Uusiutuvan energian hyödyntäminen. Hyvinvointi Sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönotto. (Otettu käyttöön, mittariston kehittäminen jatkuu.) Ennaltaehkäisevän työn vaikuttavuuden lisääminen. (Kesken, edellyttää pitkää seurantaaikaa.) Nuorisotakuun toteuttaminen. (Sote mukana monialaisen viranomaistyöryhmän työskentelyssä, kesätyö- ja harjoittelupaikkojen tarjoaminen.) Yhteistoimintamallit soten ja sivistyksen välillä. Laitoshuollon uudistaminen: painopisteinä tehostettu palveluasuminen, palveluiden kotiin vieminen. (Palvelurakennemuutos avohoidossa ja kotiin annettavissa palveluissa jatkuu. Yksi palvelutalo avattu, yhtä rakennetaan, kahta suunnitellaan. Osastot B ja D suljettu,

54 osasto G siirretty kotihoitoon. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus 90,3%. Kuntoutussairaalan konseptia suunnitellaan. Mielenterveyspalveluiden rakennemuutoksia toteutettu, oppilas- ja opiskelijahuollon johtoryhmä.) Sähköiset palvelut. (Liitytty kansalliseen sähköiseen terveysarkistoon, sähköinen terveystarkastus ja valmennus.) Tietojärjestelmien kehittäminen. (Sotelan päätös asiakasosallisuuden kehittämisestä. Nettiklaara, hammashuollon esitietolomake. Sähköinen ajanvaraus sisältäen tekstiviestimuistutuksen.) Osallistava demokratia. (Maahanmuuttajien World cafe, vammaisneuvoston toimet koskien erityislapsia ja perheitä. KH: päätösten viittomakieliset yhteenvedot verkossa.) Määräajoissa pysyminen. (Toteutunut.) Organisaatiorakenteiden madaltaminen. (Toteutetaan tukipalvelu-uudistuksen yhteydessä, poistamalla erilliset hallintorakenteet ja väliportaat. Luottamushenkilöorganisaation kehittäminen on käynnissä.) Resurssien uudelleenkohdennus. (Tukipalveluselvitys on käynnissä.) Talouden tasapaino Toimitilojen tehokas käyttö. Maaomaisuuden jalostaminen. (Uusien asuinalueiden aluevertailu toteutuu MATOohjelmassa.) Resurssisuunnittelun kehittäminen. Tilojen järkevä ja monipuolinen käyttö. Maksujen ja taksojen korottaminen. Tonttien myynti. Ennakoiva henkilöstösuunnittelu. (Tukipalveluselvitys on käynnissä. Ennakoivan henkilöstösuunnittelun ohjeistus laadittu ja jalkautettu.) Palvelurakenteen kehittäminen. (Tukipalveluselvitys on käynnissä.) Organisaatioiden uudistaminen, hallinnon keventäminen ja poikkihallinnollisten prosessien tehostaminen (Tukipalveluselvitys on käynnissä. Luottamushenkilöorganisaation kehittäminen.)

55 2. TALOUDEN TOTEUTUMINEN Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Toteutumisvertailussa noudatetaan samaa rakennetta. 2.1 Käyttötalouden toteutuminen Valtuusto on talousarviossa vahvistanut määrärahat ja tuloarviot tulosaluetasolla. Tulosaluekohtaiset määrärahat alkuperäisen ja muutetun talousarvion mukaan ja toteutuma tulosalueittain on esitetty hallintokuntien toimintakertomuksissa sivuilla 56-142. Toteutumavertailu on tehty suhteessa muutettuun talousarvioon. Toimintakertomuksissa on myös esitetty perusteluja suurimmille poikkeamille. Määrärahan sitovuustaso on bruttoyksiköillä toimielintaso, nettobudjetointiyksiköille on vahvistettu sitova nettomeno. Yhteenveto käyttötalouden määrärahojen toteutumasta sitovuustasoittain on esitetty sivuilla 148-151. Poikkeama sarakkeessa on toteutumaa verrattu muutettuun talousarvioon +merkkinen poikkeama = tulojen toteutuminen yli ja menojen toteutuminen alle talousarvion - merkkinen poikkeama = menojen toteutuminen yli budjetoidun ja tulojen jääminen alle talousarvion

56 KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tulosalue Sivu Keskusvaalilautakunta 101 Vaalit 58 Tarkastuslautakunta 110 Tarkastustoimi 58 Kaupunginvaltuusto 120 Kaupunginvaltuusto 59 Kaupunginhallitus 130 Kaupunginhallitus 60 131 Hallintopalvelut 62 133 Henkilöstöpalvelut 66 134 Taloustoimi 67 135 Kaupunkikehitys 68 136 Kaavoitus 71 140 Avustukset 72 141 Jäsenmaksut 73 142 Osuudet 73 143 Varausmäärärahat 74 144 Keskitetysti hallinnoitavat kustannukset 74 145 Työllistäminen 75 146 Osuudet eriytetyssä kirjanpidossa oleviin liikelaitoksiin sekä liike- ja maksupalvelutoimintaan kohdistettavat kustannukset 76 Vähänkyrön aluelautakunta 150 Aluelautakunta 77 151 Yhteispalvelupiste Vähäkyrö 77 152 Arpeeti 77 Sosiaali- ja terveyslautakunta 79 200 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto ja talous 79 210 Sosiaalityö ja perhepalvelut 81 220 Koti- ja laitoshoito 86 230 Terveyspalvelut 88 239 Erikoissairaanhoito 90 240 Yhteistoiminta-alue/Laihia 91 Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta 94 300 Kasvatus- ja opetustoimen hallinto 94 302 Varhaiskasvatus 95 303 Perusopetus 99 305 Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset 101 308 Kuulaopisto 101 Toisen asteen koulutuslautakunta 103 310 Toisen asteen yhteinen hallinto 104 312 Vaasan Lyseon lukio 104 313 Vasa Gymnasium & Vasa Svenska Aftonläroverk 105 315 Vaasan ammattiopisto 107 318 Vaasan aikuiskoulutuskeskus 108 Oppisopimustoimen johtokunta 320 Oppisopimuskoulutus 110 Vaasan työväenopiston johtokunta 330 Vaasa-opisto 110 Direktionen för Arbis 340 Vasa arbetarinstitut 112

57 Toimielin Tulosalue Vapaa-aikalautakunta 114 350 Vapaa-aikalautakunnan hallinto ja talous 114 351 Liikuntaosasto 115 352 Liikuntapaikkaosasto 117 355 Nuoriso-osasto 118 Museolautakunta 119 361 Pohjanmaan museo 119 362 Tikanojan taidekoti ja Kuntsin modernin taiteen museo 121 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 123 370 Hallinto- ja talouspalveluyksikkö 124 371 Kulttuurikeskus 124 372 Kirjastotoimi 126 Teatteri- ja orkesterilautakunta 127 380 Vaasan kaupunginorkesteri 127 381 Vaasan kaupunginteatteri 128 Rakennus- ja ympäristölautakunta 129 500 Rakennusvalvonta 129 501 Ympäristönsuojelu 131 502 Ympäristölaboratorio 131 503 Terveysvalvonnan yhteistoiminta-alue 132 504 Eläinlääkintähuollon yhteistoiminta-alue 132 Tekninen lautakunta 133 510 Yhteispalvelut 134 511 Kiinteistötoimi 135 512 Kuntatekniikka 137 515 Vaasan Tekniset palvelut 138 516 Vaasan Siivouspalvelut 139 517 Vaasan Ruokapalvelut 141 Vaasan seudun jätelautakunta 580 Vaasan seudun jätelautakunta 142

58 101 VAALIT Toiminta-ajatus Kunnan keskusvaalilautakunta toimittaa ne tehtävät, mitkä sille vaalilain mukaan erikseen kuuluvat. Valtiollisissa vaaleissa keskusvaalilautakunnan huolehtii kaikista vaalien käytännöllisistä valmistelutöistä sekä ennakkoäänestyksen toimittamisesta ja ennakkoäänestyksen tarkastamisesta. Kunnallisvaaleissa kunta hoitaa myös ehdokasasettelun ja vaalien tuloksen vahvistamisen. Tavoitteiden toteutuminen Keskusvaalilautakunta järjesti vuonna europarlamenttivaalit. Äänestysaktiivisuus vaaleissa Äänioikeutetut Europarlamenttivaalit Ennakkoon äänestäneet Vaalipäivänä äänestäneet Äänestäneet yhteensä Koko maa 4 218 081 732 133 (17,4 %) 996 474 (23,6 %) 1 728 607 (41,0 %) Vaasa 50 729 8 601 (17,0 %) 13 705 (27,0 %) 22 306 (44,0 %) Äänestysprosentti Vaasassa oli korkeampi kuin koko maassa, kun otetaan huomioon Suomessa asuvat suomalaiset ja muut EU -kansalaiset. Talouden toteutuminen Valtio korvasi europarlamenttivaalien ennakkoäänestyksestä aiheutuneita kuluja 101 458 eli 2,00 /äänioikeutettu. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 135-135 135 - Toimintatulot 94-94 101 +7 Toimintakate -41-41 -34 +7 Keskusvaalilautakunnalla ei ole vakituista henkilöstöä vaan se valitsee itselleen vaalia varten sihteerin. Lisäksi ennakkoäänestykseen ja äänestyspäivän äänestykseen palkataan tarvittavaa tilapäistä henkilökuntaa. TARKASTUSLAUTAKUNTA 110 Tarkastustoimi Toiminta-ajatus Kaupunginvaltuuston alainen tarkastuslautakunta huolehtii valtuuston toimikautta vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä ja valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tarkastustoimi arvioi valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista ja kaupungin palvelutoiminnan tarkoituksenmukaista järjestämistä.

59 Tavoitteiden toteutuminen Tarkastustoimi arvioi vuosittain valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteumista tarkastuslautakuntaan nähden sitovien tavoitteiden mukaisesti. Tarkastustoimelle asetetut tavoitteet toimintavuodelle ovat toteutuneet. Vaasan kaupungin tarkastuslautakunta on toimintavuoden aikana voittanut vuoden arviointikertomus kilpailun sarjassa kunnat yli 20 000 asukasta. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Arviointikertomus vuodelta 2013 Toteutunut Arviointisuunnitelma Toteutunut Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Henkilöstöriskien hallinta Toteutunut Toimintamenot ja tulot Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 274-274 268 + 6 Toimintatulot - - - - Toimintakate -274 -- -274-268 + 6 Toimintavuonna tarkastuslautakunta järjesti yhteensä 9 kokousta. Toimintoja on voitu edelleen kehittää niin, että taloudellisia menoja kyettiin rajaamaan yhdistyneessä tarkastustoimessa erittäin hyvin. Toimintakulujen toteuma on 97,8 % talousarviosta. Vaikka toimintavuoden aikana on ulkoisia palveluita ollut huomattavasti vuotta 2013 enemmän, ovat vuoden 2013 tilinpäätöksestä toimintamenot kasvaneet vain 0,4 %. Lakisääteisiä tilintarkastuspalveluita on vuoden aikana laskutettu 92,15 pv (sopimus 1.6.2013 alkaen 80 pv, toimintavuonna 2013 laskutus 72,7 pv). Tilintarkastuspalveluita on toimintavuoden aikana lisätty tilapäisesti kaupungin laskentajärjestelmästä johtuvien ongelmien vuoksi. Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 2-2 KAUPUNGINVALTUUSTO 120 KAUPUNGINVALTUUSTO Toiminta-ajatus Kaupunginvaltuusto toimii kaupungin ylimpänä päätöksentekoelimenä, päättää Vaasan toiminnan suuntalinjoista sekä kuntalaisille järjestettävien palveluiden määrästä ja laadusta. Valtuusto hyväksyy talousarviossa ja -suunnitelmassa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kaupungin toimialoille sekä päättää toiminnan rahoituksesta. Kaupunginhallitus vastaa kaupunginvaltuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Kaupunginvaltuuston valitsemat lautakunnat järjestävät palvelut valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Valtuusto vuosina 2013 2016 on 67 jäseninen. Tavoitteiden toteutuminen Valtuusto hyväksyi kesäkuun kokouksessaan päivitetyn kaupunkistrategian. Marraskuun kokouksessa vahvistettiin talousarvio ja taloussuunnitelma sekä niihin liittyvät sitovat tavoitteet toimialoille ja palveluille.

60 Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku TP 2013 TA TP Valtuuston kokoukset ja seminaarit lkm 15 16 14 Päätökset lkm 174 180 134 Kustannukset / kokous 58 794 23 986 29 844 Kustannukset / asukas 8,95 5,84 6,30 Vaasan kaupunginvaltuustoon nähden sitovien toiminnan tavoitteiden toteutumat on esitetty sivuilla 49-54. Toimintamenot ja -tulot Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 379 66 445 418 +27 Toimintatulot 0 0 0 1 +1 Toimintakate -379-66 -445-417 +28 Poistot 28 KAUPUNGINHALLITUS Keskushallinnon henkilöstömäärä 31.12. Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 187 15 202 Määräaikaiset 18 2 20 Työllistetyt 3 1 4 130 KAUPUNGINHALLITUS Toiminta-ajatus Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua sekä hoitaa kaupungin ulkoisia suhteita. Kaupunginhallitus reagoi aktiivisesti toimintaympäristön muutoksiin. Tavoitteiden toteutuminen Kaupunginhallitus joutui vuoden aikana paneutumaan talouden säästöjen aikaansaamiseen heikentyvästä taloustilanteesta johtuen. Sekä talousraportointi että henkilöstöraportointi saatiin käyttöön tilikauden aikana. Kaikissa toimintamenoissa pyrittiin myös säästöihin ja nämä yhdessä toivatkin tulosta kaupungin omassa toiminnassa. Alijäämä kasvoi huomattavasti tilikauden aikana johtuen erikoissairaanhoidon menokehityksestä. Myös korkea investointitaso ja poistosuunnitelman muutos kasvattivat merkittävästi suunnitelman mukaisia poistoja. Rakenteellisia muutoksia valmisteltiin ja mm. vanhustenhoidon rakennemuutos ja tukipalvelu-uudistus etenivät tilikauden aikana. Tavoitteet toteutuivat pääosin suunnitellusti, vaikka epävarma taloustilanne heijastui vahvasti myös kaupungin toimintaan. INKA-ohjelman toteutus alkoi tilikauden aikana. Kuntajakoselvityksen loppu-

61 raportti luovutettiin selvitysalueen kunnille joulukuussa ja päätökset kuntarakenteesta tehdään vuoden 2015 aikana. PR-toiminnan tilaisuuksien (63) ja osallistujien (6735) määrä jatkoi vähentymistään. Keskeiset taloudelliset tunnusluvut Tunnusluku TP 2013 TA TP Hallituksen kokoukset lkm 57 60 51 Päätökset lkm 976 1000 858 Kustannukset /asukas 17,93 15,27 15,37 Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Kaupungin ja kaupunkikonsernin johtaminen siten, että kaupunginvaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuvat. Päätöksenteossa huomioidaan - toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, - päätösten yhdensuuntaisuus strategian kanssa, - pääprosessien kehittäminen, - talousarvion toteutumista seurataan kuukausittain ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin - tavoitteiden toteutumista seurataan 2 kertaa vuodessa. Kaupungin kehitystavoitteiden toteutumisen seuranta Kaupunkistrategia päivitettiin valtuustossa toukokuussa. Kaupungin pääprosesseja ja organisaatiota on kehitetty mm. luottamushenkilöorganisaatiotoimikunnan ja kaupunginhallituksen linjauksilla. Myös sivistystoimen organisaatioselvitykset valmistuivat vuoden lopulla. Tukipalveluiden laaja kehittäminen aloitettiin ja päätökset linjauksista tehtiin vuoden lopussa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuma raportoidaan toimintakertomuksessa. Talouden toteutumaa on seurattu kuukausittain kesäkuusta lähtien. Talousjärjestelmän käyttöönoton viivästyminen on vaikeuttanut talousseurantaa tilikauden alussa. Johtamista tukevien ohjaus- ja tietojärjestelmien kehittäminen. Tiedonohjauksen järjestelmistä otettu käyttöön exreport-sovellus talouden, henkilöstöhallinnon ja terveydenhoidon osalta. Omistajaohjauksen kehittäminen suhteessa konserniyhtiöihin, liikelaitoksiin ja kuntayhtymiin. Merkittävimpien kilpailutusten koordinointi. Talousarviolaadinnan ja raportoinnin tietojärjestelmien kehittäminen. Omistajapoliittiset linjaukset on hyväksytty valtuustossa. Yhteistyötä kuntayhtymien ja keskeisten tytäryhtiöiden kanssa on tiivistetty toimintavuoden aikana. Keskitettyä hankintaohjausta on kehitetty tilikauden aikana ja kaupunginhallituksen yleisjaosto on käsitellyt uuden hankintaohjeen suuntaviivoja 17.12.. Kaupungin talousarvioprosessin uudistamista on jatkettu ja kaupunginvaltuusto hyväksyi rakenteeltaan uudistetun talousarvion 10.11.. Raportointijärjestelmän kehittäminen on jatkuva prosessi,

62 Konserniohjauksen ja johtamisen kehittäminen Henkilöstörakenteen optimointi Toimintamenot ja -tulot Konserniohjauksen selkeyttäminen USO2 hankkeen avulla. Säästövelvoitteet myös kuntayhtymille ja yhtiöille. Kehittämishankkeiden prosessijohtaminen. Organisaatioiden uudistaminen, hallinnon keventäminen ja poikkihallinnollisten prosessien tehostaminen. Ennakoiva henkilöstösuunnittelu Palvelurakenteen kehittäminen. joka jatketaan hyödyntämällä uutta laskentajärjestelmää. Kuntaliiton ja FCG:n vetämä kaksivuotinen USO2 (Uuden sukupolven organisaatiot) hanke saatiin päätökseen. Uusi konserniohje valmistui, ja sen käsittely alkoi valtuustossa 15.12.. Talouden tasapainottamistyössä asetettiin myös tavoitteet kuntayhtymille. Kehittämishankkeiden johtamisen muutos sisältyy tukipalvelu-uudistukseen. Toimialajohtajamallin kehittäminen ja virastorakenteen purku. Hallinnon tukipalvelu-uudistus (Kh 8.12.). Palkkahallinnon prosessien tehostaminen=auditointi 12/, jatkuu 2015. Ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun laadittu ohjeistus ja jalkautettu esimiespassissa ja johtoryhmissä, jatkuu 2015. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 1 256 419 1 676 1 668 +8 Toimintatulot 18 324 342 245-97 Toimintakate -1 238-95 -1 334-1 422-89 Poistot 42 Kaupunginhallituksen talousarviota on muutettu varausmäärärahojen siirroilla käyttösuunnitelman yhteydessä. Tilinpäätöksen menoihin sisältyvät kaupunginhallituksen varsinaisen toiminnan kustannusten lisäksi myös kuntalain edellyttämistä yhtiöittämisistä (mm. satama) aiheutuneet kustannukset sekä Merenkurkun EU-hankkeen (Midway Alignment of the Bothnian Corridor-hanke) kustannukset ja vuoden aikana saatu rahoitus. 131 HALLINTOPALVELUT Toiminta-ajatus Hallintopalvelut huolehtii kaupunginvaltuuston ja hallituksen sekä kaupunginjohdon ja asiantuntijoiden sihteeripalveluista ja valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä. Hallintopalveluiden tehtävänä on myös huolehtia eräiden kaupungin hallinnolle keskitetysti tuotettavien palvelujen ja kaupunkilaisille tarjottavien yhteispalveluiden järjestämisestä.

63 Tavoitteiden toteutuminen Kaupunginkanslia Kaupunginkanslian tehtävänä on valtuuston, kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan, toimialajohtajien sekä asiantuntijoiden sihteeri-, valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät. Kaupunginkanslian tehtävänä on myös koko kaupungin hallintoa koskevien tukipalveluiden kehittäminen mahdollisimman tehokkaaksi. Tukipalvelu-uudistuksen toteuttaminen onkin ollut selkeä painopistealue v.. Kirjattujen asioiden määrä kasvu johtuu kirjaamistoimintojen keskittämisestä keskuskirjaamoon. Tunnusluvut TP 2012 TP 2013 TA TP Järjestetyt työkokoukset lkm 882 851 860 935 Kokouksiin osallistuneet henkilöt yht. 11 374 11 297 10 800 12 522 Julkaisujen määrä 5 3 3 3 Tiedotustilaisuuksien määrä 35 43 35 45 Keskuskirjaamo; kirjatut asiat 1 063 943 900 1 439 Kirjattujen asioiden lisäys johtuu kirjaustoiminnan keskittämisestä keskuskirjaamoon vuoden aikana. Talous- ja velkaneuvonta Vaasanseudun talous- ja velkaneuvontapalvelut järjestetään Vaasanseudun kuntien yhteistyönä. Keskimääräinen jonotusaika on ollut noin 22 päivää, joka alittaa selvästi valtakunnallisen 60 päivän tavoitteen. Tunnusluvut TA TP Jonotusaika 42 päivää 22 päivää Atk-osasto Atk-osasto on turvannut hallinnon ja palvelusektorien tarvitsemat tietotekniikka- ja tietoverkkopalvelut riittävällä toimintatasolla ja varmuudella. Uusien kehittämishankkeiden suunnittelu, resursointi ja käynnistäminen sekä käytön tuki (help desk) ovat toteutuneet pääosin suunnitellusti. Tiera Oyltä on hankittu palveluita palvelustrategian linjausten mukaisesti, merkittävimpinä verkkosivuihin liittyvät hankinnat ja sähköisen asioinnin alusta. Tunnusluvut TP 2012 TP 2013 TA TP Palvelimien määrä 99 108 120 98 Virtuaalipalvelimien määrä 130 190 160 170 Työasemien määrä 3 980 5 034 5 500 6 053 Graafiset palvelut Tulosalueeseen sisältyy nettobudjetointiyksikkönä toimiva graafiset palvelut, jolle on asetettu valtuustoon nähden sitova taloudellinen tavoite. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Graafisten palveluiden taloudellinen tavoite Tavoitetaso talousarviovuonna Tuloslaskelma tasapainossa. Graafisten palveluiden vuoden tavoitteena on nettotulo 9 590 Tavoitteen toteutuminen Graafisten palveluiden toteutunut nettotulo on 18 113. Nettolaskelmat on esitetty sivuilla 154.

64 Kaupungin kriittisestä menestystekijästä johdettu toiminnan tavoite/periaate Tukipalvelujen kehittäminen tehokkaiksi Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen valmisteluprosessin kehittäminen sekä sujuvuuden turvaaminen Tietotekniikan toimivuuden korkeasta tasosta huolehtiminen. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Puhelinvaihteen, kielenkääntämön, postituksen ja asiakirjahallinnon kehittäminen vastaamaan paremmin ydinprosessien tarpeita. Atk-osaston palvelutason kehittäminen Sähköisen asioinnin kehittäminen Graafisten palveluiden palveluvalikoima pidetään monipuolisena. Graafisen alan palvelujen tuotannon ja hankinnan keskittäminen/koordinointi. Kehitetään sähköistä päätöksentekoprosessia, asiointia ja tiedonvälitystä. Jatketaan puhelin ja dataliikenteen yhdistämistä ns. VoiP -ratkaisun avulla. Siirrytään puhelinliikenteessä yhä enemmän yhden päätelaitteen käyttöön. Ohjataan ja tuetaan uusien tietojärjestelmien käyttöönottoa (mm. taloushallinto, asiakirjahallinto, terveystoimi). Tavoitteen toteutuma Puhelinvaihteen ja kielenkääntämön palvelutaso on ollut hyvää. Postitus siirtyi kuljetustoimiston hoidettavaksi. Asiakirjahallinnossa otettiin käyttöön uusi asiakirjahallinnon järjestelmä ja kirjaamistoiminnot keskitettiin keskuskirjaamoon. Atk-osasto vaihtoi internet-liittymän operaattoria. Toinen aste ja opetuspuoli sekä hallinto saivat omat internetliittymät. Samanaikaisesti vaihdettiin palomuurijärjestelmä. Sähköisten palvelun alustan käyttöönotto tapahtui vuoden 2015 alussa. Sähköiset palvelut liitetään tähän alustaan vuoden 2015 aikana. Tulos on 19 527. Asiakastyytyväisyyttä on kartoitettu graafisissa palveluissa ja saatu palaute on ollut erinomaista. Kaupunginhallituksen valmisteluprosessia uudistettiin ja luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuuksia lisättiin. Luottamushenkilöille tarkoitettu Extranet otettiin käyttöön. Puhelinliikennettä ohjataan edelleen VoiP- järjestelmän kautta. Tietotekniikan toiminnan on ollut sujuvaa eikä häiriötilanteita ei ole ollut. Internet operaattorin vaihdon yhteydessä ilmeni joitakin tilapäisiä häiriöitä. Puheliittymien kokonaismäärä on vähentynyt. Päätelaitteiden kartoitus aloitettu tavoitteena vähentää sekä puhelinliittymien että -koneiden määrää. Help-desk tikettien määrä 6145 seuranta. Asiakaspalautteita ei ole kerätty. Taloushallinnon kokonaisjärjestelmän ohjelmisto vaihdettiin. Asiakirjahallinnon sovelluksen osista otettiin käyttöön diaari ja viranhaltijapäätökset.

65 Tiedotuksen hoitaminen siten, että kuntalaiset ja eri sidosryhmät saavat riittävästi ja ajantasaisesti tosiasioihin perustuvaa tietoa kaupungin toiminnasta ja palveluista. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Talouden toteutuminen Julkaistaan tiedotuslehti 3 kertaa vuodessa, sekä järjestetään n. 35 tiedotustilaisuutta. Kehitetään yhteispalvelua osana tukipalveluiden tuotantoa. Internetsivujen, intranetin ja extranetin uudistaminen Tiera Oy:n kanssa. Erityisryhmät huomioidaan viestinnässä paremmin. Sosiaalisen median käytön tehostaminen ja interaktiivisuuden kehittäminen verkkoviestinnässä. Päätösviestinnän kehittäminen yhdessä virkamiesten ja luottamushenkilöiden kanssa. Hallintokuntien viestintävastaavien tietotaidon parantaminen. Kriisiviestinnän parempi suunnittelu ja harjoittelu. Hallintotalon turvallisuusriskin ja asiakaspalvelutilojen turvallisuuden parantaminen. Tietojärjestelmäriskien vähentäminen hyväksytyn tietotekniikan varautumissuunnitelman avulla. Tiedotuslehti ilmestyi 3 kertaa. Kaupungin strategian teemat sidottiin lähemmin tiedotuslehden aihevalintoihin ja sisältöön. Tiedotuslehti uudistettiin sisällöltään ja ulkonäöltään nro 3/ lähtien. 45 tiedotustilaisuutta järjestettiin. Palveluvalikoima laajentui Welcome Office toiminnan siirtyessä osaksi Kansalaisinfon toimintaa. Kassatoiminnan osalta yhteistyö laajentui opistojen kurssimaksujen vastaanottamiseen myös Kansalaisinfon kassalla www-sivuilla julkaistiin 245 suom., 229 ruots. ja 13 englanninkielistä tiedotetta. Mediaseuranta käytössä. Vaasa otsikossa osumia: 4537 Extranet otettiin käyttöön. Valmisteltiin uusien www-sivujen käyttöönottoa. Kaupunginhallitus päätti juttusarjaan tehtiin 28 juttua. Kaupunginhallituksen päätöksistä tehtiin vuoden vuoden aikana 20 viittomakielistä videota. Järjestettiin 2 suomenkielistä Kriisiviestintäkoulusta ja 1 ruotsinkielinen tilaisuus. Tietopalvelun turvallisuutta parannettiin. Valmisteltiin tukipalveluuudistuksen yhteydessä tehtäviä turvallisuuden parannuksia. Tietojärjestelmä riskejä on pienenetty mm. uuden palomuurin avulla. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 5 452 352 5 805 5 577 +228 Toimintatulot 1 926 0 1 926 1 981 +55 Toimintakate - 3 526-352 -3 879-3 596 +283 Poistot 510 Toimintamenot ja -tulot sisältävät myös nettobudjetoinnissa olevan graafiset palvelut yksikön, jonka nettovaikutus on 18 113.

66 Muun Hallintopalvelun osalta säästöä on syntynyt täyttämättömistä toimista, viivytetyistä täytöistä ja palkattomista lomista sekä säästöistä esim. kaluston hankinnan, koulutuksen ja toimistotarvikkeiden hankinnan yms. menoissa. 133 HENKILÖSTÖPALVELUT Toiminta-ajatus Vaasa kaupunki on oikeudenmukainen työnantaja. Kaupungin henkilöstöpalveluiden toimintaajatuksena on huolehtia siitä, että kaupungilla on osaava, hyvinvoiva ja oikein mitoitettu henkilökunta, joka tuottaa ja järjestää laadukkaita ja luotettavia hr-palveluja riittävästi ja taloudellisesti. Henkilöstöpalveluiden asiantuntijapalvelut mahdollistavat hyvän työn tekemisen ja tukevat laadukkaiden palveluiden tuottamista kuntalaisille. Tavoitteiden toteutuminen Hr-raportointia on kehitetty tukemaan kaupungin johtamisjärjestelmää. Kehitystyö jatkuu. Ennakoivan henkilöstösuunnittelun käyttöönotto varmistaa optimaalisen henkilöstörakenteen siten, että Vaasan kaupungilla työskentelee oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö. Henkilöstösuunnitteluohjeistus on laadittu ja strategia-, talous- ja HR-prosesseja on synkronoitu. Hr-organisaatiota kehitetään osana keskushallinnon tukipalveluiden uudistusta ja työ jatkuu yhdessä muiden keskushallinnon tukipalveluyksiköiden kanssa. Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Ennakoiva henkilöstösuunnittelu Otetaan ennakoiva henkilöstösuunnittelu käyttöön. Ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun on laadittu ohjeistus ja jalkautettu esimiespassissa ja johtoryhmässä. Avainhenkilön siirtyminen toiseen yksikköön on hidastanut tavoitteen toteuttamista. Hr-palvelurakenteen kehittäminen Hr-prosessien kehittäminen. Uusi hr-palvelurakenne käyttöön vuoden 2015 aikana, Hrprosessien kehittäminen jatkuu. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen 1.3. Toimintamenot ja tulot Alkuperäinen talousarvio Keskitetyn rekryn perustaminen. Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Keskitetyn rekry-yksikön suunnittelu aloitettu osana tukipalvelu-uudistusta. Käyttöönotto vuonna 2015. Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 5 265 237 5 503 5 432 +71 Toimintatulot 1 631 0 1 631 1 977 +346 Toimintakate -3 634-237 -3 872-3 454 +418 Poistot Toimintatuloissa ovat työterveyshuoltoon saatavat Kelan korvaukset toteutuneet budjetoitua suurempana.

67 134 TALOUSTOIMI Toiminta-ajatus Taloustoimen toiminta-ajatuksena on tukea kaupunkikonsernin johtamista ja ohjausta, päätöksentekijöitä ja palveluntuottajia huolehtimalla kaupungin talousohjauksesta, taloushallinto- ja hankintapalveluista, rahoituksesta ja sijoittamisesta, konserniohjauksesta sekä ohjaus- ja seurantajärjestelmien toimivuudesta ja kehittämisestä. Toimintaympäristö Taloustoimi on seurannut valtakunnallisen kuntarakennehankkeen edistymistä ja kehittymistä. Taloustoimi on osallistunut Valtiovarainministeriön asettamaan kuntajakoselvitykseen. Taloustoimi on valmistautunut kuntarakennemuutoksiin tiivistämällä yhteistyötä kuntien, kuntayhtymien ja kuntien omistamien yhtiöiden kanssa. Toimintaprosessien ja tietojärjestelmien kehittäminen on useampana vuonna ollut taloustoimen talousarviotavoitteina. Laskentajärjestelmän käyttöönottoa jatkettiin ja käyttöönottoprojekti päättyi maaliskuussa 2015. Laskentajärjestelmä on siten tuotantokäytössä ja koko tilikauden laskenta on suoritettu uudella järjestelmällä. Järjestelmää laajennettiin myös erillisellä raportointityökalulla, jonka kehittäminen jatkuu vuonna 2015. Tavoitteiden toteutuminen Tietojärjestelmien kehittämistyötä on jatkettu toimintavuoden aikana. Laskentajärjestelmän lisäksi hankintapalvelukeskus otti käyttöön erillisen kilpailutusjärjestelmän. Konserniohjauksen kehittämistyötä on jatkettu. Kaupunginhallituksen asettama toimikunta valmisteli uutta konserniohjetta ja kuntalain yhtiöittämisvelvoitteen toimenpiteitä. Konserniohje käsiteltiin valtuustossa joulukuussa ja ohje palautettiin. Valmistelu jatkuu tältä osin uuden kuntalain vahvistamisen jälkeen. Uusia perustettuja yhtiöitä ovat Merenkurkun Satamat Oy ja BotniaLab Oy. Kuntalain muutoksen myötä on käynnistetty myös uusia yhtiöittämisselvityksiä eräillä toimialoilla siirtymäsäännösten mukaisesti. Talouspalvelukeskus on laajentanut taloushallinnon palvelut Vaasanseudun matkailu Oy:lle ja BotniaLab Oy:lle. Hankintapalvelukeskus on keskittynyt kasvattamaan sopimuskattavuutta ja ohjeistamaan hallintokuntia hyvissä hankintakäytännöissä. On myös kehitetty uudenlaista auditointiprosessia palveluhankinnoille. Myös yhteistyötä Vaasan Yrittäjien kanssa on pyritty syventämään. Vuoden aikana toteutettiin kuljetuspalveluihin liittyviä selvityksiä ja sairaanhoitopiirin kanssa on tehty varastotoimintoihin kohdistuvaa yhteistyöselvitystä. Kaupunginhallituksen yleisjaoston 29.8.2013 hyväksymä logistisen optimoinnin projektia jatkettiin toimintavuoden aikana. Määrärahat työlle oli varattu vuonna 2013 mutta aikataulusyistä pääosa työstä suoritettiin vuoden aikana. Kulut vuonna olivat 99 348,14 euroa ja pääosa työstä kohdistui kotihoitoon. Taloustoimi osallistui myös Midway Alignment TEN-T-hankkeeseen. Kaupungin strategiasta johdettu toiminnan tavoite Järkevä ja tehokas omaisuuden hallinta Hallintokunnan keskeiset tavoitteet vuodelle Toimintaprosessien kehittäminen Mittari Palveluiden tuotteistus ja kustannuslaskennan kehittäminen Toteuma Palveluiden tuotteistus ei ole edennyt. Kehittämistoiminnassa on keskitytty laskentajärjestelmän kehittämiseen.

68 Konserniohjauksen ja johtamisen kehittäminen Tietojärjestelmien kehittäminen Konserniohjauksen tiivistäminen ja avoimuuden lisääminen Laskentatoimen tietojärjestelmien käyttöönoton jatkaminen Toiminnan ja talouden raportoinnin kehittäminen Hankintaprosessin laajentaminen, selkiyttäminen ja sähköistäminen Konserniraportoinnin ja yhteistyön lisääminen Laskentajärjestelmän käyttöönotto saatiin päätökseen maaliskuussa 2015. Käyttöönoton jälkeen työ jatku järjestelmän kehitystyöllä mm. raportoinnin parantamiseksi. Hankintojen sopimuskattavuutta on lisätty. Kilpailutusjärjestelmä on otettu käyttöön ja extranetpalvelua on suunniteltu. Raportointia on laajennettu ja valmistelun sisältöä on kehitetty. Yhteistyön jatkuvuutta on parannettu. Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio 1 000 Talousarviomuutokset 1 000 Muutettu talousarvio 1 000 Tilinpäätös 1 000 Poikkeama (vaikutus tulokseen) 1 000 Toimintamenot 4 567 107 4 674 4 644 + 30 Toimintatulot 392 0 392 516 +124 Toimintakate -4 175 107-4 282-4 128 +154 Rahoitustulot 38-38 33-5 Poistot -248 135 KAUPUNKIKEHITYS Toiminta-ajatus Kaupunkikehityksen tehtävänä on ennakoida ja hoitaa aktiivisesti seudullista elinvoimapolitiikkaa, huolehtia aluekehitys- ja seutuyhteistyöstä sekä osallistua alue- ja kaupunkipolitiikkaan liittyviin ohjelmiin. Lisäksi kaupunkikehitys huolehtii kaupunkistrategiaan ja hallinnon kehittämiseen liittyvistä tehtävistä, tuottaa tieto- ja tilastomateriaalia. Uutena tehtävänä on EU-rahoituslähteiden seuranta, arviointi sekä tiedottaminen niistä. Tavoitteiden toteutuminen Kertomusvuonna jatkettiin aiemmin luotujen toimintatapojen seudullista ja valtakunnallista toteuttamista. Vaasa on mukana esimerkiksi seudun ja valtion välisessä kasvusopimuksessa ja Innovatiiviset kaupungit ohjelmassa (INKA). Näiden ohjelmien kautta Vaasan rooli varteenotettavana kansallisena kasvukeskuksena on vahvistunut ja yhteistyötavat kaupungin, elinkenoelämän sekä yliopistojen välillä ovat edelleen kehittyneet. Osana kasvusopimusta aloitettiin myös kansallisen maailmanperintöstrategian kehittäminen, mutta pääasiallisesti toimintavuoden resurssit kohdistuivat TEM:n puolelta kasvusopimusten arvioimiseen ja mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin.

69 INKA -ohjelmassa tavoitteena on synnyttää korkeatasoista osaamista, uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä ja tätä kautta luoda uusia työpaikkoja. Ohjelma haastaa kaupunkiseutuja luomaan osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita. Lähtökohta on tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivis paikallinen yhteistyö ja voimavarojen kokoaminen. Sundom Smart Grid hanke on ensimmäinen INKA-ohjelman hanke, jolle saatiin rahoitus. Wasa Stationin ja Energy Labin rahoitusneuvottelut Tekesin kanssa ovat edelleen kesken ja jatkuvat vuonna 2015. Midway Alignment of the Bothnian Corridor -hankkeen tavoitteena on parantaa Pohjois-Ruotsin ja Länsi-Suomen välisiä liikenneyhteyksiä uusien mallien ja kustannustehokkaiden ratkaisujen kautta sekä hyödyntämällä eri logistiikkamuotoja. Euroopan komissio on myöntänyt 6,129 miljoonaa euroa hankkeen ensimmäiselle vaiheelle. Valmistelut toisen vaiheen hakemusta varten jatkuvat. Valtiovarainministeriö päätti kuntarakennelain nojalla 20.3. määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kuntien sekä Kaskisten, Kristiinankaupungin, Närpiön ja Vaasan kaupunkien välillä. Kuntajakoselvittäjiksi asetettujen Jan-Erik Enestamin ja Ossi Revon tehtävänä oli laatia selvitys, jonka perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Selvittäjät totesivat lain mukaisten liitosedellytysten olevan olemassa ja tekivät ehdotuksen kymmenen kunnan kuntaliitoksesta. Loppuraportti valmistui 30.12., joten sen käsittely kunnissa siirtyi vuoden 2015 puolelle. Vuorovaikutteisen strategiaprosessin edelleen kehittäminen on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Kaupunginvaltuusto hyväksyi päivitetyn strategian vuodelle 2015 marraskuussa. Strategiaprosessin sovittaminen budjettiaikatauluun on toteutunut osittain. Työskentely tämän asian sekä uuden kuntalakiehdotuksen asettamien vaatimusten osalta jatkuu edelleen. Myös tukipalveluprosessia on kehitetty. Kaupunkikehitys on osallistunut työhön muiden keskushallinnon yksiköiden kanssa. Vaasan seudun kunnat ja VASEK ovat alkuvuonna käynnistäneet Vaasan seudun elinvoimastrategian 2015 2020 suunnittelun. Elinvoimastrategian tavoitteena on vahvistaa seudun kilpailukykyä. Vaasan seudun elinvoimastrategiatyöhön osallistuvat Vaasa, Mustasaari, Vöyri, Maalahti, Korsnäs, Laihia ja Isokyrö. Elinvoimastrategian työryhmä koostuu kunnanjohtajista, kehitysjohtajista sekä viranhaltijoista. Kaupunkikehitys edustaa kaupunkia kansainvälisissä verkostoissa kuten Nordic City Network (NCN), Smart Cities ja Union of Baltic Cities (UBC). EU-tasoisen Smart Cities and Communities verkoston tarkoituksena on vastata kaupungistumisen haasteisiin kehittämällä esimerkiksi kaupunkien infrastruktuuria ja palveluita energiatehokkaampaan, innovatiivisempaan ja kilpailukykyisempään suuntaan. Kaupunki ilmoittautui mukaan myös Innovaatiokumppanuusverkostoon (EIP Smart Cities), joka tarjoaa tilaisuuden oppia, löytää partnereita, verkostoitua ja saada näkyvyyttä omille projekteille. Tässä yhteydessä nostettiin esiin myös suunnitteilla oleva Energy Education Strategy ja Energy Run. Tämän lisäksi kaupunki on allekirjoittanut EU-tasoisen kaupunginjohtajien energiaja ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors), jonka myötä kaupunki sitoutuu vähentämään energiankäytöstä aiheutuvia CO2-päästöjä vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Sitoumus koskee energiankäyttöä, johon kaupungin on mahdollista vaikuttaa. Toukokuussa järjestettiin Vaasassa ja Uumajassa yhteinen NCN-konferenssi, jonka teemana oli Vaasa-Umeå Twin Cities 2054. Konferenssissa kehitettiin uusia malleja Vaasan ja Uumajan yhteistyön tiivistämiseksi. Uutena toimintana kaupunkikehitys ryhtyi kartoittamaan suoran EU-rahoituksen kanavia ja hyödyntämismahdollisuuksia kaupungin sisäisten kehittämistarpeiden kannalta. Tilastotuotannon osalta kaupunkikehitys laatii ja ylläpitää ajankohtaisia tilastoja kaupungin ja seudun kehityksestä sekä tiedottaa niistä laajasti. Tilastotuotannon kautta osallistutaan kaupungin

70 maankäytön toteuttamisohjelman laadintaan. Kaupunkikehityksen tuottamat väestöennusteet ovat olennainen osa esimerkiksi kaupungin palveluverkkoselvityksiä. MAL-yhteistyön merkeissä laadittiin vuosina 2013- seudullinen rakennemalli, jossa hyödynnettiin kaupunkikehityksen tuottamaa tilasto- ja kartta-aineistoa. Kaupungin strategiasta Hallintokunnan keskeiset arviointikriteerit johdetut tavoitteet Alueen vetovoimaisuuden kehittäminen Vaasanseudun kasvusopimuksen jatkojalostus ja seuraaminen. Kestävät energiaratkaisut INKA kokonaisuuden kehittäminen ja toteuttaminen. Kuntarakenneuudistuksen aktiivinen edistäminen ja siihen liittyvien selvitysten laatiminen. Seudun elinvoimastrategian laadinta. Kasvusopimuksen arviointi. Hankkeet priorisoitu seudun avaintoimijoiden kanssa Kuntajakoselvitys etenee sovitun aikataulun mukaisesti. Elinvoimastrategia etenee sovitun aikataulun mukaisesti. Edullinen ja kilpailukykyinen yhdyskuntarakenne Yhteistyön tiivistäminen kaupunkikehityksen, kiinteistötoimen, VASEKin, Merinovan, Vaasa Parksin kanssa Yhteistyöfoorumi perustettu ja toiminta käynnistynyt Konserniohjauksen ja johtamisen kehittäminen Vuorovaikutteisen strategiaprosessin edelleen kehittäminen. Aluekehitykseen ja elinkeinotoimintaan liittyvien EUrahoituslähteiden seuranta, arviointi ja hankkeiden valmistelu Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Ennakoiva rekrytointi kaupunkikehityksessä. Strategiaprosessia on kehitetty yhdessä toimialojen kanssa. Mittareiden määrä on vähennetty. Kansainvälisten rahoituskanavien hyödyntäminen. Henkilöstön jatkuvuus turvattu. Tavoitteen toteutuma/mittari Kasvusopimuksessa mainittuja hankkeita on seurattu aktiivisesti. Kaupunkipoliittisesta ohjausmekanismista on tehty valtakunnallinen arviointi. Vaasaan myönnettiin ensimmäinen INKA - rahoituspäätös ja palkinto hyvästä hakemuksesta. Isoimmista ja tärkeimmistä hankkeista on jätetty hakemuksia yhteistyössä korkeakoulujen ja yritysten kanssa, mutta päätöksenteko Tekesissä on vielä kesken. Kuntajakoselvittäjien loppuraportti ja yhdistymissopimusluonnos sekä alatyöryhmien loppuraportit valmistuivat 30.12.. Elinvoimastrategia on laadittu yhteistyössä VASEKin ja seudun kuntien kanssa. Strategiatyön hyväksyminen tapahtuu vuonna 2015. Epävirallinen työryhmä (yritystonttitiimi), missä kaikki avaintoimijat (kaupunkikehitys, kiinteistötoimi, kaavoitus Vaasan Vesi, VA- SEK, Merinova, Vaasa Parks) ovat edustettuina kokoontuu säännöllisesti. Mittareiden lukumäärä vähennetty ja toimialojen työskentelytapaa on yhdenmukaistettu. Ketterä strategia projekti päättynyt. Eu-rahoituslähteiden kartoitus on tehty ja sisäisten kehittämistarpeiden kartoitus on aloitettu. Täyttölupia ei ole saatu.

71 Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio 1 000 Talousarviomuutokset 1 000 Muutettu talousarvio 1 000 Tilinpäätös 1 000 Poikkeama (vaikutus tulokseen) 1 000 Toimintamenot 743 899 1 643 1 291 +352 Toimintatulot 0 315 315 285-30 Toimintakate -743-585 -1 328-1 006 +322 Kaupunkikehityksen tulosalueelle kirjataan varsinaisen toiminnan menot, kaupungin omien tai muiden toimijoiden toteuttamien kehittämishankkeiden vastinrahat sekä alueellisen kehittämisen että elinkeinojen kehittämisen menot. Talousarviomuutokset johtuvat hankkeiden ja alueellisen kehittämisen määrärahojen siirrosta tulosalueelle tilivuoden aikana. Varsinaisista toimintamenoista jäi säästöön 56 000, joka pääasiallisesti johtuu säästyneistä palkkamenoista ja ulkoisista ostopalveluista. Alueellisesta kehittämisestä säästyi 69 000. EAKR-vastinrahoista säästyi 108 000, joka johtuu siitä, että vastinrahoitusta tarvitsevia ulkopuolisia hankkeita ei vielä käynnistynyt. Elinkeinojen kehittämisestä säästyi 108 000. Tämä johtui siitä, että Kestävät energiaratkaisut INKA hankkeen sekä Ketterä Strategia hankkeen omarahoitusosuudet alittuivat, tulojen alittuminen johtuu samasta syystä. 136 KAAVOITUS Toiminta-ajatus Kaavoituksen ydintehtävänä on tuottaa kaupungin strategisia tavoitteita toteuttavia kaupunkisuunnitelmia ja kaavoja sekä niihin liittyviä selvityksiä. Vuorovaikutteisella suunnittelulla ja suuntaa antavalla ohjauksella luomme edellytyksiä ekologisesti kestävien, toimivien, turvallisten ja viihtyisien elinpiirien rakentamiselle kaupungin ja kaupunkiseudun asukkaille, yritykselle ja eri toimijoille. Tavoitteiden toteutuminen Kaavoituksen tehtävänä on luoda edellytyksiä ja ohjata kaupungin kehitystä yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin. Vaasan seudun rakennemallityö sekä maankäytön toteuttamisohjelma saatiin valmiiksi päätöksentekoa varten. Yleiskaavallisesti vuosi oli poikkeuksellinen, Vaasan yleiskaava 2030 sekä Laatukäytävän osayleiskaava saivat lainvoiman. Keskustan osayleiskaava, Vähänkyrön keskustan osayleiskaava sekä Merkkikallion tuulivoiman osayleiskaava etenivät selvitysaineistojen täydentämisellä. Tärkeitä keskustan täydennysrakentamisen kohteita linjattiin arkkitehtikilpailujen kautta. Raviradan yleisessä arkkitehtikilpailussa valittiin jatkokaavoituksen pohjaksi Inside Outside ehdotus ja kilpailuehdotuksen jatkojalostus tarkemmaksi yleissuunnitelmaksi yhdessä voittajan kanssa alkoi. Flickskolanin kutsukilpailun kautta valittu ehdotus eteni kaavallisesti kohti toteutusta. Linjaautoaseman aukion alueen kehittäjäkumppani valittiin ja suunnittelutyö jatkui hankekaavamaisesti yhdessä Lemminkäisen kanssa. Asemakaavoituksessa edettiin kaavoitusohjelman mukaisesti. Palosaaren salmen alueen, Keskussairaalan ja Hietalahden villan, Palosaaren kampusalueen ja Yhdystien alueiden asemakaavoitukset alkoivat. Höstveden, Meijerinkatu 2-4, Vanhan sataman ja Vaskiluodon tornin alueen asemakaavat etenivät luonnosvaiheeseen. Flickskolanin, Kivihaantie 16, Onkilahden puiston, Klemettilän laitosalueen, Suvilahden teollisuusalueen, Valkolinnan, Nummen koulun ja Hiiripellontien asemakaavamuutokset olivat julkisesti nähtävillä ja etenivät loppuprosessiin. Karran, Pukinkulman, Terva-

72 joen koulun, Länsiniityn (Böle II:sen), Hietalahden monitoimiviheriön ja Eilon kolmion asemakaavat saivat vuoden aikana lainvoiman. Hallintokunnan keskeiset tavoitteet Kehitetään tiedottamista ja vuorovaikutusta kaava- hankkeissa. Tiivistetään käytännön yhteistyötä yhteistyö- kumppaneiden kanssa. Toteutetaan kh:n hyväksymää kaavoitusohjelmaa, laadukkaan kaupunkiympäristön vaaliminen Toimintakäsikirjan jatkuva päivittäminen, ohjeistuksessa pysyminen Talouden toteutuminen Arviointikriteeri/mittari Asiakaspalautteet, projekti- ja työryhmien tuloksellinen työtapa, karttapohjaisen vuorovaikutuskanavan käyttöönotto Edetty kaavoitusohjelman mukaisesti, rakennemallityö vahvistunut, toteutettu maankäytön toteuttamisohjelmaa ja energiapoliittista ohjelmaa. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma, keskustan, aluekeskusten, Hietalahden rantavyöhykkeen ja vesijärjestelmän kehittämisiin liittyvät suunnitelmat ovat edenneet Toimintakäsikirjan noudattaminen, toiminnan ja projektien riskienarviointi tehty Tavoitteen toteutuma Edetty suunnitelmien mukaan. Paikka.fi ja sähköinen palaute järjestelmä on käytössä ja vuoden aikana hyödynnetty mm. Vähänkyrön ja Sundomin keskustassa. On edetty suunnitellun mukaisesti ja hankemäärä pysynyt samana. Viiden hankkeen kohdalla on jouduttu priorisoimaan joko uusi hanke edelle tai sopimuksellisista tai maaomistuksellisista syistä ei ole voitu vielä edetä. Maton loppuun saattaminen vei enemmän resursseja mitä mitoitettiin jolloin arkkitehtuuripoliittinen ohjelma siirtyi vuodelle 2015. Toteutunut Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 2 377 12 2 388 1 812 +576 Toimintatulot 46-46 72 +26 Toimintakate -2 331 - -2 342-1 740 +602 Kaavoitukseen kuuluu kaksi tulosyksikköä; 1218 kaavoitus ja 1219 kaavoituksen konsulttipalvelut. Kokonaissäästö on 576 000 e, josta noin 250 000 tulee henkilöstömenojen säästöistä. Säästöä syntyi täyttämättömistä viroista, erityyppisistä palkattomista lomista ja vapaista sekä pitkistä sairaslomista. Konsulttipalvelujen palveluostoista jäi säästöön 252 000 e. Määrällisesti enempää sijaismentorointia tai palvelujen ostoja ei pystytty jäljellä olevilla resursseilla hoitamaan. Käyttötalouden puolelta 72 000 e jäi toteutumatta yksittäisten säästöjen johdosta. Tulojen lisääntyminen johtui lähennä rakennemallityön laskutuksesta muilta kunnilta sekä kaavoitusmaksujen budjetointia suuremmista tuloista. 140 AVUSTUKSET Avustuksia maksettiin vuoden aikana yhteensä 1 174 129 euroa. Avustusmäärärahaa käytettiin toiminta-avustuksiin yhteisöille ja yhdistyksille 536 737 euroa sekä lahjoitusvirkoihin ja osaamisperustan vahvistamiseen 637 393 euroa. Vuoden talousarviossa toteutettiin kaupunginhallituksen 29.4.2013 päättämä muutos avustusten myöntämisessä. Kaupunginhallituksen päättämiin avustuksiin jäivät pääosin sopimusluonteiset avustukset, muiden avustusten myöntäminen siirrettiin niille toimielimille, joille avustukset toimintansa puolesta kuuluvat.

73 Suurimmat toiminta-avustusten saajat ovat Vaasan yliopistosäätiö 87 000 euroa, Högskolestiftelsen i Österbotten 42 000 euroa, IB-opetus 57 318 euroa, Vaasan kesäyliopisto 50 000 euroa, Vaasan Oopperasäätiö 40 000 euroa sekä Mustasaaren musiikkijuhlat 40 000 euroa. Vaasassa vuoden aikana järjestettyjä tapahtumia tuettiin 45 000 eurolla. Lahjoitusvirkoihin käytettiin voimassa olevien päätösten mukaisesti 437 000 euroa. Osaamisperustan vahvistamiseen varatun 200 000 euron määrärahan käytöstä päätti kaupunginhallitus 10.3.. Korkeakoulukonsortion raportti vuoden määrärahan käytöstä on ollut kaupunginhallituksessa 19.1.2015 ja valtuustossa 26.1.2015. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 1 184 35 1 219 1 174 +45 Toimintatulot 38 45 83 45-38 Toimintakate -1 146 10-1 136-1 129 +7 141 JÄSENMAKSUT Jäsenmaksuja maksettiin vuoden aikana 453 849 euroa. Suurimmat jäsenmaksut olivat Suomen Kuntaliitto 197 432 euroa, Kunnallinen työmarkkinalaitos 45 787 euroa ja Pohjanmaan kauppakamari 29 553 euroa. Vuoden talousarviossa varattiin Pohjanmaan matkailun jäsenmaksuun 88 000 euroa. Valtuusto päätti 16.9.2013 Vaasan seudun Matkailu Oy:n perustamisesta ja Pohjanmaan matkailun toiminta päättyi. Päätöksen mukaan Pohjanmaan matkailun jäsenmaksuun varattu määräraha osoitettiin Vaasan seudun Matkailu Oy:lle. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 455-455 454 +1 142 OSUUDET Osuuksiin, yhteensä 4,177 milj. euroa, sisältyvät suurimpina Vaasanseudun Areenat Kuntayhtymä (1,06 milj. euroa), Pohjanmaan liitto (1,23 milj. euroa), Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur (911 973 euroa), Vaasanseudun Kehitys Oy Vasek (928 998 euroa) sekä Oy Vaasa Parks Ab (222 000 euroa). Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 4 433-4 433 4 465-32 Toimintatulot 47-47 47 Toimintakate -4 387 - -4 387-4 418-32 Poistot 416

74 143 VARAUSMÄÄRÄRAHAT Tulosalueen määräraha sisältää pääosin määrärahoja, jotka eri päätöksillä siirretään toiminnan toteuttaville hallintokunnille. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset 1 000 Muutettu talousarvio 1 000 Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) 1 000 Toimintamenot (ilman sairausvak.korvauksia) 5 065-1 653 3 412-75 +3 487 Sairausvakutuskorvaukset 2 880-2 787 93 - -93 Toimintatulot 3 033 276 3 309 2 381-928 Toimintakate 848-858 -10 2 455 +2 465 Toimintamenoista siirrettiin päätösten perusteella hallintokunnille 1,6 milj. euroa, siirtoihin sisältyvät mm. - kiinteistötoimelle kaupungin vastuulla olevilla kiinteistöillä suoritettuihin pilaantuneiden maiden puhdistukseen ja maakauppojen yhteydessä tulleiden rakennusten ja rakennelmien ylläpito-, korjaus- ja purkukustannuksiin yhteensä 427 000 euroa -keskushallinnon kehittämisprojekteihin varatun määrärahan, 626 000 euroa, siirto kaupunginhallitukselle ja keskushallinnon virastoille -kaupunkikehitykselle INKA-ohjelmaan ja projektien, mm. Euroopan Aluekehitysrahaston Länsi- Suomen toimenpideohjelman (EAKR) vastinrahoihin 600 000 euroa -vuoden aikana käyttöönotetun Purolan päiväkodin toimintamenoihin 320 000 euroa. Toteutuneisiin toimintamenoihin sisältyy lomapalkkajaksotuksen muutos. Talousarviossa varauduttiin sen lisäykseen 600 000 eurolla, toteutunut muutos oli n. 280 000 euroa vähennystä. Tulosalueen määrärahaan sisältyy varaus erikoissairaanhoidon menoihin. Erikoissairaanhoidon toteutuma on esitetty sivuilla 90-91. Sairausvakuutuskorvaukset budjetoidaan talousarviossa tälle tulosalueelle. Saadut korvaukset kirjataan vuoden aikana suoraan hallintokunnille, joille siirretään vastaavan suuruinen tuloarvio. Toteutuneisiin toimintatuloihin sisältyy suurimpana eränä kuntaliitokseen liittyvät yhdistymiskorvaus ja korvaus valtionosuuden vähenemisestä, yhteensä 1,97 milj. euroa. Toimintatulojen toteutuma jää alle budjetoidun. Alkuperäisessä talousarviossa tulosalueelle budjetoitiin myynti- ja maksutuloja, joiden toteutuma tilinpäätöksessä sisältyy hallintokuntien toteutuneisiin tuloihin. 144 KESKITETYSTI HALLINNOITAVAT KUSTANNUKSET Alkuperäinen talousarvio 1 000 Talousarviomuutokset 1 000 Muutettu talousarvio 1 000 Tilinpäätös 1 000 Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 8 897-1 027 7 870 6 931 +939 Toimintatulot - - - 132 +132 Toimintakate -8 897 1 027-7 870-6 799 +1 071

75 Suurimpana eränä toteutuneissa menoissa on eläkemenoperusteinen eläkemaksu 7,65 milj. euroa. Talousarviomuutos sisältää mm. varhaiseläkkeisiin budjetoitujen määrärahojen siirron (984 000 euroa) niiden hallintokuntien talousarvioihin, joihin toteutuneet kustannukset on kirjattu. Toteutunut toimintatulo on tuki, joka perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta. 145 TYÖLLISTÄMINEN Toiminta-ajatus Työllistämisen toiminta-ajatuksena on vaasalaisten pitkäaikaistyöttömien palkkatukityöllistäminen sekä koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistäminen sekä siviilipalveluspaikkojen tarjoaminen vaasalaisille siviilipalveluvelvollisille. Työllistämistoimenpiteet kohdistuvat palkkatukityöllistämiseen ja kuntouttavaan työtoimintaan. Tavoitteiden toteutuminen Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ylittyi sekä määrärahojen että työllistämiskuukausien suhteen. Tavoitteena oli 1000 kk/v ja toteuma oli 1506 kk. Tähän vaikutti palkkatuen saannin helppous vuonna, Kokkolan kaupungin lomautusten myötä saadut Kokkolan palkkatukimäärärahat ja hallintokuntien aktiivinen asenne palkkatukityöllistämiseen alkuvuonna, kun Vaasan kaupungilla oli lomautusuhka. Lomautusuhasta johtuen alkuvuonna työllistettiin palkkatuella paljon. Valtuusto myönsi vuoden aikana työllistämiseen lisämäärärahaa 336 000. Ely-keskuksen maksamat palkkatuet maksetaan jälkikäteen, saatavaa on tilinpäätösvaiheessa n. 270 000. 2-4 kk työsopimuksen jatkoja myönnettiin 33 kappaletta, perusteina hakijan taloudellinen tilanne sekä työnkohteen erittäin suuri tarve työntekijän työllistämiseen. Muut projektit ja hankkeet etenivät tavoitteiden mukaan. Jupiter säätiön asettamat tavoitteet ylittyivät. Jupiter säätiölle on myönnetty tukea alkuperäisessä talousarviossa varattu 1,2 milj. euroa, minkä lisäksi valtuusto myönsi 282 000 euron lisämäärärahan säätiön toimintaan. Koululaisten ja opiskelijoiden kesätyömääräraha saatiin pysymään budjetissa. Nuoria työllistyi 555 kk edestä ja kesäduunisetelillä avustettiin 52 nuoren kesätyöllistymistä. Kaupungin kriittisestä menestystekijästä johdettu toiminnan tavoite Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten alle 25-vuotiaiden työllistäminen. Muut projektit ja hankkeet Ostopalvelusopimuksin tukea pitkäaikaistyöttömien, vajaakuntoisten, nuorten ja muiden vaikeasti työllistettävien osallistumista projekteihin ja työvalmennukseen Jupiter-säätiössä. Jupiter järjestää kuntoutumista Tavoitteet / tavoitetaso vuodelle Työllistetään kaupungin yksiköihin ½ vuoden työsuhteeseen pitkäaikaistyötöntä mahdollisimman tasaisesti pitkin vuotta n. 1000 kk ajaksi sisältäen 2 kk jatkot. Edesauttaa muiden projektien ja hankkeiden työllistämistä edistävää toimintaa. Vuosittain tehtävien ostopalvelusopimuksien tavoitteet sekä työvalmennuspäivät hankkeiden kautta. Jupiter säätiön kanssa laaditaan Tavoitteiden toteutuminen Kaupungin virastoihin ja laitoksiin työllistettiin palkkatuella 1506 kk Kaupungin oma jatko 2-4 kk myönnettiin 33 henkilölle. Projektien ja hankkeiden tavoitteet ovat täyttyneet arvioidulla tavalla. Jupiter-säätiössä oli projekteissa ja työvalmennukssa yhteensä 470 henkilöä. Valmennuspäiviä kertyi 18 810.

76 tukevan työtoiminnan pidempi kestoisia (2-3v.) paikkoja myös niille pitkäaikaistyöttömille, jotka eivät tule autetuiksi kuntouttavan työtoiminnan normaalein toimenpitein. Paikkoja voidaan hankkia myös muilta toimijoilta. Kesätöiden järjestäminen koululaisille ja opiskelijoille. Siviilipalvelupaikkojen turvaaminen Toimintamenot ja tulot ostopalvelusopimukset, joissa määritellään tavoitteet, kustannukset enintään 1.200.000 Järjestetään kesätyöpaikkoja koululaiselle ja opiskelijalle n. 500 kk ajaksi Siviilipalvelupaikkoja 10 kpl hallintokuntien omien paikkojen lisäksi. Kesätyömäärärahalla järjestettiin koululaisille ja opiskelijoille kesätöitä 550 kk kaupungin virastoihin ja laitoksiin. Kesäduunisetelillä avustettiin 52 nuoren kesätyöllistymistä kuukauden ajaksi. Siviilipalveluvelvollisia on ollut 18 joista neljän palvelus jatkui vuodelta 2013 ja kymmenen palvelusvelvollisuus jatkui vuodelle 2015 Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Toimintamenot 4 175-2 289 1 886 1 910 Toimintatulot 600 664 1 264 60 Toimintakate -3 575 2 953-622 -1 850 Työllistämismäärärahaa siirretään tilinpäätöksessä niille hallintokunnille, jotka ovat vuoden aikana työllistäneet työttömiä henkilöitä. Toimintamenojen talousarviomuutoksiin sisältyvät sekä lisämäärärahat että siirrot hallintokunnille. Toimintatuloissa on toteutuneet työllistämistuet kirjattu hallintokunnille, mikä selittää poikkeaman talousarvion ja toteutuman välillä. Työllistämisen tulosalueella on sitovana nettomeno. Toteutuminen on esitetty sivulla 154. 146 OSUUDET ERIYTETYSSÄ KIRJANPIDOSSA OLEVIIN LIIKELAITOKSIIN SEKÄ LIIKE- JA MAKSUPALVELUTOIMINTAAN KOHDISTETTAVAT KUSTANNUKSET Talouden toteutuminen Vaasan osuus pelastustoimen menoista oli 4,7 milj. euroa. Tulosalue sisältää lisäksi mm. johtokeskuksen menot sekä palovesilaitteiden huollosta ja rakentamisesta Vaasan Vedelle maksettavan korvauksen 40 000 euroa. Tulot koostuvat yleishallinnon ja muiden kustannusten kohdistamisesta liikelaitoksille, tuotannollisille tukipalveluyksiköille sekä normirahoitteisille oppilaitoksille. Tulojen jääminen alle talousarvion johtuu muutoksesta toisen asteen koulutuslautakunnan vuoden säästötoimenpiteiden toteuttamistavassa. Säästö otetaan huomioon toisen asteen nettolaskelmissa (laskelmat sivuilla 157-160), mutta sitä ei ole kohdistettu sisäisenä laskutuksena toisen asteen yksiköille.

77 Alkuperäinen talousarvio 1 000 Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio 1 000 Tilinpäätös 1 000 Poikkeama (vaikutus tulokseen) 1 000 Toimintamenot 5 236-5 236 4 822 +414 Toimintatulot 3 110-155 2 955 2 480-475 Toimintakate -2 126-155 -2 281-2 342-61 Poistot 2 VÄHÄNKYRÖN ALUELAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Aluelautakunta valvoo Vähänkyrön alueen kehittämistä ja edunvalvontaa yhdistymissopimuksen mukaisesti. Aluelautakunta turvaa alueen asukkaiden vaikutusmahdollisuudet, kehittää lähipalveluja ja asuinympäristön toimivuutta. Aluelautakunta seuraa, arvioi ja kehittää alueen palvelujen toimivuutta, saatavuutta ja laatua. Tavoitteiden toteutuminen Aluelautakunta toteuttaa osaltaan kuntaliitossopimusta. Kuntaliitossopimusta on noudatettu. VÄHÄKYRÖN ALUEHALLINTO 150 Aluelautakunta 151 Yhteispalvelupiste 152 Arpeeti Toiminta-ajatus Vahvistetaan Vähänkyrön alueen elinvoimaa ja kasvua sekä sovitetaan yhteen organisaatiokulttuureita ja toimintatapoja, levitetään hyviä käytäntöjä. Sopeutetaan asiakaslähtöinen palvelutuotanto käytettävissä oleviin resursseihin. Tavoitteiden toteutuminen Aluelautakunta toteutti säännöllisesti erilaisia kansalaisfoorumeja ja vuorovaikutteisia tilaisuuksia. Lähivaikuttamisen toimintatavoista ei kuitenkaan ole keskusteltu riittävästi. Yhteispalvelupisteen toimintaa, asiakasneuvontaa ja ohjausta kehitettiin suunnitelmien mukaisesti. Kehittämistyö jatkuu. Työpaja Arpeetin toiminnan jatkuvuus on avoinna. Toiminta on määräaikaista kuntien sopimuksen mukaisesti. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku TA Tot. Järjestettyjen tilaisuuksien lkm 5 5 Palvelu- ja neuvontatapahtumat (henkilökohtainen, puhelin, sähköposti, muu) 6600 6701

78 Työpajatoimintaan osallistuvat ja työpäivät, lkm Keskeiset talouden tunnusluvut 70 henkilöä 4200 työpäivää 57 henkilöä 3414 työpäivää Tunnusluku TA Tot. Talousarvion toteuma 99,9 % 97,9 % Vuokratalojen käyttöaste 94 % 93,4 % Työpajapäivän kustannus alle 50 /pv 53,35 /pv Keskeiset tavoitteet vuodelle Mittari Tavoitteen toteutuma Alueen asiantuntemusta hyödynnetään palveluja kehitettäessä. Annettavien lausuntojen merkitys päätöksenteossa. Voidaan arvioida vasta myöhemmin. Kehitetään monialaista yhteistyötä ja palvelu-prosesseja tavoitteena yhden luukun -periaate. Asiakaspalautteet. Kehitystyö aloitettu ja sitä jatketaan. Asiakaspalautteen kerääminen jäi aikeeksi, Työpaja Arpeetin uuden toimintamallin käyttöönotto. Varmistetaan sisäisen valvonnan ohjeiden noudattaminen, kartoitetaan riskit. Toimintamenot ja tulot Toiminnan vakiinnuttaminen. Laaditaan riskienhallintaa ja valvonnan tilaa ja kehittämis-tarpeita koskeva arviointi (selonteko). siirtyy vuodella. Toiminnan vakiinnuttaminen jäi toteutumatta, neuvottelut kesken. Aloitettu, dokumentointi kesken. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 955 60 1 015 994 +21 Toimintatulot 383 0 383 407 +24 Toimintakate -572-60 -631-587 +45 Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 4-4 Määräaikaiset 7 1 8 Työllistetyt 2-2

79 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä on järjestää vaasalaisille ja yhteistoimintasopimuksen mukaan myös Laihian alueen asukkaille hyvän elämän edellyttämät sosiaalija terveyspalvelut sekä ennaltaehkäistä sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien syntymistä yhdessä asiakkaiden, eri hallintokuntien sekä muiden toimijoiden kanssa. Toimintamenot ja tulot Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 248 676 715 249 391 260 214-10 823 Toimintatulot 39 085 348 39 433 38 813-620 Toimintakate -209 591-367 -209 959-221 401-11 443 Poistot 738 Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 1 554 122 1 676 Määräaikaiset 416 72 488 Työllistetyt 6 16 22 200 HALLINTO JA TALOUS Toiminta-ajatus Hallinnon, talouden sekä strategiatyön ja kehittämisen palvelualueiden tehtävänä on tukea, ohjata ja koordinoida tulosalueita niiden johtamisessa, kehittämisessä ja suunnittelussa. Nämä palvelualueet hoitavat tehtäväjakonsa mukaisesti viraston keskitetyt hallinto- ja muut tukipalvelut. Tavoitteiden toteutuminen Hallinnon ja talouden alueella laatutyötä jatkettiin SHQS-menetelmällä, tavoitteena oli ulkoinen auditointi. Se toteutui toukokuun lopulla, ja sen jälkeen lokakuussa viraston koko hallinto sai yhteisen laatusertifikaatin koti- ja laitoshoidon kanssa kolmeksi vuodeksi. Hallinnossa jatkettiin rakenteiden selkeyttämistä ja toiminnan kehittämistä. HR-tuen henkilöstö muutti fyysisesti samaan kiinteistöön muun viraston hallinnon kanssa. Tavoitteena oli myös kehittää työhyvinvointia ja rekrytointia resurssien puitteissa henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden turvaamiseksi. Tätä vaikeutti normaalitoiminnan oheen tulleet suuret lisätehtävät, poikkeava rekrytointi ja mahdollisten lomautusten suunnittelu. Henkilöstösäästöjen läpivienti tarkoitti mm. koulutusmäärärahojen vähentämistä, rekrytointien lykkäämistä tai niistä luopumista, tehtävien uudelleenjärjestelyjä, sijaisten käytön vähentämistä, palkattomia vapaita ja henkilöstöetujen heikennyksiä. Sähköisten sovellusten käyttöönottoa lisättiin ja tietojärjestelmiä kehitettiin yhdessä keskushallinnon ja toiminnallisten tulosalueiden kanssa. Käyttöön otettiin mm. kuntalaskutus, Nettiklaara ja ITTE-itseilmoittautumisautomaatti pilottihankkeena. Hammashuollossa otettiin käyttöön eesitietolomake, tekstiviestimuistus ja tiettyjen ryhmien ajanvaraus. Suurimpana hankkeena oli valtakunnallinen potilastiedon ykkösvaiheen arkistoprojekti. Potilastiedon arkisto otettiin käyttöön lokakuun

80 lopussa. Arkistotoimen ja asiakirjahallinnon ohjeistus sekä arkistonmuodostussuunnitelma saatiin ajantasaisiksi ja hyväksyttiin lautakunnassa. Sosiaali- ja terveystoimen nettisivuille perustettiin sähköiset palvelut -osio, johon joulukuussa tuotiin uusia palveluja kuntalaisille. Sivustolla lanseerattiin sähköinen terveystarkastus ja terveysvalmennus, jotka on tuotettu yhteistyössä Kustannus Oy Duodecim`n kanssa. Sähköinen terveystarkastus antaa tietoa kuntalaiselle hänen oman terveysprofiilinsa mukaisista riskeistä sairastua elinikää lyhentäviin ja elämänlaatua heikentäviin sairauksiin. Sähköisen terveysvalmennuksen myötä kuntalainen saa halutessaan säännöllisesti neuvoja liikunnan, ravinnon ja painonhallinnan, tupakoinnin sekä useiden muiden hyvinvoinnin teemojen alueilta, ja hän voi seurata omaa edistymistään terveysvalmennuksessa. Nämä sähköiset palvelut ovat saatavilla molemmilla kotimaisilla kielillä sekä englanniksi, ja ne tarjotaan kuntalaisille ilmaiseksi. Maksutoimistossa on maksupäätöksiä (kotihoito ja tukipalvelut, asumispalvelut ja laitoshoito) tehty yhteensä 7094 kpl. Näistä alennuspäätöksiä on 133 kpl. Palveluasumisessa asumispalvelumaksua on alennettu 94 asiakkaalle. Päätöksiä poistettavista laskuista on tehty 64 kpl, pääsyinä kuolinpesän varattomuus tai toimeentulon turvaaminen ja sosiaaliset syyt. Laskutustietoja v:lta : laskuja keskimäärin/kk maksutuotot keskimäärin/kk -kotihoito ja palveluasuminen 2012 kpl 639 098 -laitoshoito 437 kpl 295 815 Toimitila- ja palveluverkkoselvitys saatiin valmiiksi koko viraston osalta (koti- ja laitoshoidossa tehty aiemmin erillinen tilakartoitus). Se on hyväksytty lautakunnassa ja lähetetty Talotoimeen täydennettäväksi ja tulevien tilatarve-esitysten pohjaksi. Turvallisuuden takaaminen toimipisteissä on ollut yksi tärkeimmistä tavoitteista, turvallisuusuhat ovat myös toinen suurimmista hallintokunnan riskeistä. Käytännössä työ- ja asiakas/potilasturvallisuudesta ovat vastanneet vahtimestarit. Viraston Turvatiimi on käsitellyt kaikki turvallisuuteen liittyvät viraston hankinnat keskitetysti. Hälytysjärjestelmiä, henkilöturvalaitteita ja valvontakameroita on hankittu tarpeen mukaan ja resurssien puitteissa eri kohteisiin. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut Sähköisten palvelujen ja tietojärjestelmien kehittäminen Laatuauditointia jatketaan hallinnossa Asiakas/potilastyytyväisyyden seurannan laajentaminen Tavoitetaso vuodelle Sähköisiä palveluja tuodaan verkkoon Kansallisen terveysarkiston käyttöönoton valmisteluprojekti Ulkoisen auditoinnin toteuttaminen hallinnon palveluissa Seurannan laajentaminen verkkoon käynnistetään Tavoitteen toteutuma Seuraavat sähköiset palvelut otettiin käyttöön: 1. Sähköinen terveystarkastus 2. Sähköinen terveysvalmennus 3. Nuorisoasema Klaara 4. Hammashuollon e- Esitietolomake, ajanvaraus ja tekstiviestimuistus Potilastiedon arkisto otettiin käyttöön Ulkoinen auditointi toteutettu ja SHQS-laatusertifikaatti saatu 3 vuodeksi Ei toteutunut

81 Toimiva- ja monipuolinen palvelurakenne Väestön hyvinvoinnin edistäminen Osaava, uudistava ja motivoitunut henkilöstö Ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen Talouden toteutuminen Sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöönotto Tarvittavan koulutuksen järjestäminen Vaasassa on käytössä versio 0.3. Olemme mukana kehittämisryhmässä, joka testaa seuraavaa versiota. Koulutustiedot selviävät henkilöstökertomuksesta (tulee lautakuntaan III/2015) Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 6 587-503 6 084 6 120-36 Toimintatulot 924-352 572 692 +120 Toimintakate -5 663 151-5 513-5 428 +85 Poistot 21 Talousarviomuutokset (sekä tulot että menot) johtuvat pääosin organisaatiomuutoksista; mm. hoitotarvikevaraston yhdistyminen kaupungin keskusvarastoon ja kuljetustoiminnan siirtyminen osaksi kuljetustoimistoa v. alusta alkaen. Muut menomäärärahasiirrot liittyvät mm. sairausvakuutuskorvauksiin, varhaiseläkemaksuihin sekä hankintojen siirtoihin investointiosasta käyttötalouteen. Toimintatulot toteutuivat v. n. 120 000 yli muutetun talousarvion. Poikkeama sisältää mm. eri toimintojen myyntituottojen ylityksiä talousarvioon nähden. Toimintamenojen toteutuma muutettuun talousarvioon nähden oli 100,6 %. 210 SOSIAALITYÖ JA PERHEPALVELUT Toiminta-ajatus Tulosalueen tehtävänä on vahvistaa yksilön ja perheen elämänhallintaa, osallisuutta, omatoimisuutta, sosiaalista hyvinvointia, kotoutumista ja yhteisöllisyyttä asiakkaan tarpeista lähtevillä palveluilla ja toimenpiteillä. Tavoitteiden toteutuminen Vuonna tulosalueen toiminnassa korostuivat tuleviin lainsäädäntömuutoksiin valmistautuminen: pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseen liittyvät tehtävät ja sosiaalihuoltolain säätäminen. Yhteistyössä henkilöstöpalvelukeskuksen kanssa haettiin ratkaisuja työllistämistoiminnan laajentamiseen. V. päästiin lähemmäksi lakisääteisiä määräaikoja, mm. lastensuojelun ja sosiaalityön palvelualueilla oli edelleen pulmia. Osasyinä olivat ongelmat saada päteviä sosiaalityöntekijöitä sekä suuret asiakasmäärät. Eri toimipisteissä ilmeni edelleen sisäilmaongelmista johtuvaa vakavaa oireilua ja sairastelua. Palvelujen tuottamisessa oli vaikeuksia, kun työntekijäresurssit eivät siis olleet täysimääräisesti käytettävissä. Sisäilmaongelmiin etsittiin aktiivisesti ratkaisuja Talotoimen ja Vaasan Aluetyöterveyden kanssa. Henkilöstön rekrytoinneissa ilmeni haasteita erityisesti esimiesten ja psykologien vakanssien täyttämisessä sekä pätevien sijaisten saamisessa. Sosiaalityön palvelualueella kaikilla sosiaalityöntekijöiden vakansseilla oli pätevä työntekijä.

82 Lastensuojelun palvelualueen kaikissa eri toiminnoissa asiakkaiden määrät ovat hienoisessa nousussa. Vuoden aikana on pyritty vastaamaan asiakastyöhön parhaalla mahdollisella tavalla, vaikka työntekijäresurssit ovat liian vähäiset. Keskimääräinen asiakasmäärä oli 60 lasta/sosiaalityöntekijä, kun lastensuojelun laatusuositus on enintään 20-30 lasta. Määräaikoihin ei ylletty edelleenkään. Kustaalan osasto Kortteeri sai uusissa tiloissa kaksi paikkaa lisää, ja lisäksi kaksi tukiasuntoa nuorille. Aluehallintovirasto on tehnyt valvontakäynnit kaikkiin lastenhuollon yksiköihin. Sosiaalityön palvelualueella oli mahdollista kehittää työmenetelmiä hyvän sosiaalityöntekijätilanteen vuoksi. Suunnitelmalliseen työhön panostettiin, ja suunnitelmien määrä kasvoi huomattavasti, samoin kuin kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivien ja asiakkaiden määrä. Palvelualueella kehitettiin myös uutta ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa, joka tuotti hyvää tulosta. Toimeentulotukityössä määräajat saavutettiin melko hyvin, vaikka toimeentulotukea saaneiden määrä kasvoi. Toimeentulotukiyksikössä käynnistettiin organisaatiomuutos, jonka tavoitteena oli mm. hakemusten käsittelyaikojen lyhentäminen. Toimeentulotukilain uudet soveltamisohjeet otettiin käyttöön. Psykososiaalisissa palveluissa panostettiin vahvasti vuoden alussa palvelualueelle siirtyneiden mielenterveyskuntoutujien asumis- ja muiden tukipalveluiden toteuttamiseen. Loppuvuodesta palvelualueella käynnistettiin organisaatiomuutos, jonka tavoitteena on saada lisää tehokkuutta mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tukipalveluihin, ja alentaa erikoissairaanhoidon kustannuksia. Aaltokodin yhteyteen sijoitettu selviämishoito päätettiin keskeyttää toistaiseksi mm. asiakasvolyymin pienuuden ja tilaongelmien vuoksi. Vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun palvelussa selvitettiin vammaisten työnantajatehtävien hoitamiseen liittyviä ongelmia. Harva vammainen selviää kaikista työnantajan velvoitteista itsenäisesti ja tästä aiheutuu paljon selvitystyötä jälkikäteen. Vaasan kaupunki toimii palkkojen sijaismaksajana. Asunnon muutostöiden, kuljetuspalvelujen ja henkilökohtaisten avustajien tarpeet lisääntyivät, mikä näkyi määrärahojen ylittymisenä. Kuljetuspalveluissa yli 65-vuotiaiden osuus on 76 %. Kuljetuspalvelujen uudelleenjärjestämisen selvittely aloitettiin keväällä yhteistyössä kaupungin muiden palvelujen kanssa. Omaishoidontuen kysyntä ylitti määrärahat ja hoitajien tilapäishoidon tarve kasvoi. Maahanmuuttajatyössä ulkomaalaistoimiston kokonaisasiakasmäärä väheni jonkin verran. Ulkomaalaistoimiston hallinnoima ja Pohjanmaan liiton rahoittama Welcome Office -hanke päättyi kesäkuun lopussa. Hankkeessa kehitetty kaikkien maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontakeskustoiminta jatkuu keskushallinnon alaisuudessa kansalaisinfossa. Ulkomaalaistoimisto teki yhteistyötä THL:n Vaasan toimipisteen kanssa nuorille maahanmuuttajille kohdennetussa Solid Youth - hankkeessa, joka päättyi 30.6.. Vastaanottokeskuksen paikkamäärä laskettiin väliaikaisesti sataan paikkaan ajalla 1.4. - 30.9. Vastaanottokeskuksen käyttöaste oli 107 %. Pohjanmaan tulkkikeskuksen osalta päätettiin, ettei sen toimintaa yhtiöitetä, vaan toiminta sopeutetaan uuden kuntalain mukaiseksi. Tulkkauspalvelujen kysyntä kasvoi, koska Pohjanmaan maakuntaan vastaanotettiin kansainvälistä suojelua tarvitsevia henkilöitä suurin määrä tähän mennessä. Tulosalueella jatkettiin suunnittelutyötä kaksikielisen sosiaalityön koulutuksen järjestämiseksi sosiaalityöntekijöiden saatavuuden parantamiseksi. Vaasassa aloitettiin uusi ruotsinkielinen sosiaalityöntekijäkoulutus yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa valtuuston myöntämän määrärahan turvin. Vuoden aikana jatkettiin Vaasan seudun sosiaali- ja terveysalan opetus- ja tutkimusklinikkatoimintaa kokeiluvaiheella. Hankkeessa järjestettiin yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskusten SONet BOTNIAn ja FSKC:n sekä alueen korkeakoulujen kanssa käytännönopettaja-koulutus (osallistujia 23) ja suunniteltiin praksistoimintaa Vaasaan, Mustasaareen ja Maalahteen. Tulosalue oli mukana kansalliseen Kaste-ohjelmaan kuuluvissa Väli-Suomen kehittämishankkeissa (hallinnoijana SONet BOTNIA): aikuissosiaalityön S.O.S. 2:ssa ja lastensuojelun palveluja kehittävässä LasSe-hankkeessa, jossa kehitetään yhteisiä käytäntöjä lastensuojelutarpeen selvityksiin.

83 Keskeisimpänä tavoitteena oli erilaisten asiakkaan osallisuutta ja kuulemista parantavien työmenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto. Suoritetietoja painopistealueittain Suorite, tunnusluku TP 2013 TP Nuorisoasema Klaara (käyntikertoja) Perheneuvola (käyntikertoja) Päihdeasema (hoitovuorokausia) Polikliininen hoito (korvaushoitokäyntejä) Nuorten päihdepysäkki Haavi (käyntejä) Mielenterveyskuntoutujien asuminen (asiakkaita) Aikuissosiaalityö ja sosiaaliohjaus (käyntejä) Aikuissosiaalityö (asiakassuunnitelmia) Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet Toimeentulotukihakemukset Maksettu toimeentulotuki /asukas Kuntouttava työtoiminta (toimintapäiviä) Lastensuojeluasian vireille tulot Lastensuojelutarpeen selvitykset Lastensuojeluasiakkaat avohuollossa (ls-lapset) Pohjanmaan sosiaalipäivystys (toimenpiteet) Vammaispalvelun kuljetuspalvelu (voimassaolevia päätöksiä) Henkilökohtainen apu (asiakkaita) Vammaispalvelun asumispalvelut (asiakkaita) oma toiminta ostopalvelu Vammaispalvelun päivä- ja työtoiminta-asiakkaita oma toiminta ostopalvelu Ulkomaalaistoimistossa: asiakkaita vuoden aikana uusia asiakkaita vuoden aikana - kotitaloudet yhteensä 4 874 4 718 2 056 2 796 582 59 8 195 733 3 083 19 166 126 6 121 1 090 368 682 2 310 1 545 190 88 103 4 261 3 918 1 397 2 954 588 68 9 545 945 3 224 20 118 136 8 183 1071 341 706 2 260 1 681 196 152 58 156 54 575 539 124 141 342 327 Vastaanottokeskuksen majoitusvuorokaudet 59 027 47 891 Tulkkikeskuksen kuukausipalkkaiset tulkit/freelancer-tulkit 6/100 6/100 87 84 Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut Asiakkaiden osallisuuden ja kuulemisen parantaminen Tavoitetaso vuodelle Asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden mukaan ottaminen palvelun suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin Tavoitteen toteutuma Asiakkaiden edustajia ollut mukana suunnittelemassa toimintoja Erikoissairaanhoidosta siirtyvien kuntoutuskodin ja päivä- ja työtoiminnan asiakkaiden ja heidän omaistensa kuulemistilaisuudet Ulkomaalaistoimisto järjesti Kotomajassa kaksi kurssia naisille, kaksi suomenkielen kurssia vasta kuntaan muuttaneille sekä kaksi nuorten ja neljä miesten ryhmää. Ulkomaalaistoimisto järjesti viisi pakolaistaustaisen ryhmän World Cafe keskustelu-tilaisuutta.

84 Sähköisen asioinnin käyttöönotto Palvelujen sisällön ja työmenetelmien kehittäminen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kotouttamisohjelma Toimiva ja monipuolinen palvelurakenne Lainmukaisissa määräajoissa pysyminen Painopisteen siirtäminen laitoshoidosta avohoitoon Nuoret kärkiasiakasryhmäksi Palveluverkosto- ja tilaselvityksen tekeminen tulosalueen palveluista Tavoitteiden, voimavarojen ja toiminnan tasapaino Henkilöstömitoituksen kehittäminen NettiKlaara ja sähköinen toimeentulohakemus käytössä Osallistuminen suunnitelmien mukaisesti Kaste-hankkeisiin: S.O.S. 2 -Pohjanmaa LasSe Toimitaan määrärahojen puitteissa suunnitelmaa noudattaen, suunnitelman päivittäminen Kotoutumisen tukeminen moniammatillisessa yhteistyössä Määräajat ovat lainmukaisissa rajoissa Laitospaikkojen vähentäminen vammaispalveluissa Tehostetaan palvelujen suunnitelmallista järjestämistä Kustaalan toimitilojen suunnittelu, Meritähden tilojen suunnittelu, Päihdeaseman tilojen suunnittelu Mielenterveysasiakkaiden asumispalvelujen palveluverkkoselvityksen tekeminen Henkilöstömitoitus suhteessa suosituksiin on määritelty NettiKlaaran palvelusivuston käyttöönotto loppuvuonna, sähköisen toimeentulotukihakemuksen valmistelu keskeytetty. Pohjanmaan tulkkikeskus osallistui videotulkkauspilottiin, jotta voitaisiin jatkossakin tarjota asiakkaille kustannus-tehokkaita ja ajanmukaisia tulkkauspalveluita. Edetty suunnitelmien mukaisesti. Suunnitelmaa päivitetty ennaltaehkäisevän neuvolatoiminnan osalta Kotoutumisohjelma hyväksytty valtuustossa 6/ Lastensuojelussa vireille tulot 96 %, lastensuojelun tarpeen selvitykset (3 kk) 71 %. Toimeentulotuessa päästiin määräaikoihin keskimäärin 98 prosenttisesti. Muissa palveluissa pääsääntöisesti määräajoissa. Alueellinen asumisen suunnitelma valmistunut, Vaasan osalta kesken. Laitoshoidossa on yhdeksän henkilöä. Sosiaalityön palvelualueella kaikki nuoret uudet asiakkaat tavataan henkilökohtaisesti. Loppuvuodesta aloitettiin neuvottelut nuorisopoliklinikan palvelujen ostamisesta Folkhälsan Botnia Ab:ltä. Tulosalueen palvelu- ja tilaverkkoselvitys valmistunut., Kustaalan osasto Kortteeri siirtynyt Alkulaan Meritähden suunnitelma valmistelussa Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluita koskenut tarveselvitys valmistui. Vaasan keskussairaalalta kaupungin järjestettäväksi siirtyvät kuntoutuskotipalvelut päätettiin hankkia ostopalveluna. Lastensuojelun laatusuositus julkaistu ja käsitelty sotelassa, ei konkreettisia toimenpiteitä

85 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen organisointi toteutetaan Laatujärjestelmän käyttöönotto Osaava, uudistuva ja motivoitunut henkilöstö Henkilöstön osaamiskartoitukset Täydennyskoulutusta annetaan suositusten mukaisesti Työnohjauksen järjestäminen tarpeiden mukaisesti Vaasan seudun sosiaali- ja terveysalan opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan kehittäminen Palvelujen organisointi on tehty ja prosessit on mallinnettu ja käytössä. Tiimit toimivat tehtyjen suunnitelmien mukaisesti SHQS-laatujärjestelmän mukainen itsearviointi tehty kaikilla palvelualueilla Osaamiskartoitukset valmiina 12/ Täydennyskoulutusta on saatu suositusten mukaisesti Työnohjaukset on toteutettu suunnitelmien mukaisesti Kokeiluvaiheen toteutuminen suunnitelman mukaisesti Palveluiden toteuttaminen siirtyi ko.palvelualueen vastuulle. Organisaation rakenteellisiin muutoksiin tähtäävää työtä jatkettiin. Ei vielä käytössä tulosalueella Koulutussuunnitelma vuodelle tehty Koulutuspäivistä pääosa toteutunut suunnitelman mukaisesti Toteutettu työnohjaus suunnitelmien mukaisesti Kokeiluvaihe käynnistynyt 3/ Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 53 306 46 53 260 54 465-1 205 Toimintatulot 13 557 0 13 557 14 004 + 447 Toimintakate - 39 749 46-39 703-40 461-758 Poistot 80 Toimintatulot Toimintatuotot toteutuivat 447 000 yli muutetun talousarvion. Myyntituotot ylittyivät 166 000, kun v. saatiin Ely-keskukselta vuosien 2012 ja 2013 valtionkorvaukset maahanmuuuttajatyöhön. Tuet ja avustukset ylittyivät 140 000 :lla; suurin erä oli perustoimeentulotuen valtionosuus, jota saatiin 90 000 arvioitua enemmän. Muut toimintatuotot toteutuivat 140 000 yli talousarvion. Toimintamenot Toimintakulut ylittyivät 1,2 milj. eurolla muutettuun talousarvioon verrattuna. Henkilöstökulujen 172 000 euron ylitys koostui vakinaisten palkoista ja erilliskorvauksista. Palvelujen ostot toteutuivat 510 000 yli talousarvion; mm. asiakaspalvelujen ostot ylittyivät 275 000 ja vammaispalvelun henkilökuljetukset 300 000. Tuet ja avustukset ylittyivät 855 000. Sosiaalityön palvelualueella työmarkkinatuen kuntaosuus ylittyi 600 000, toimeentulotuet 125 000 ja vammaispalvelun henkilökohtainen apu 220 000. Vuokrakulut (ulkoiset ja sisäiset) toteutuivat alle talousarvion 230 000 ja muut toimintakulut 95 000.

86 220 KOTI- JA LAITOSHOITO Toiminta-ajatus Koti- ja laitoshoidon palveluilla tuetaan tarpeen mukaan ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten vaasalaisten itsenäistä ja turvallista, hyvää elämää sekä heidän toimintakykynsä ylläpitämistä ja parantamista. Tavoitteiden toteutuminen Valtuusto hyväksyi lokakuussa vanhuspalvelulain mukaisen Vaasan kaupungin suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi vuosina 2016. Laki asettaa kunnille kolmen kuukauden määräajan tuottaa ikääntyneen tarvitseman kiireettömän sosiaalipalvelun. Jonotusajat on julkaistu kahdesti vuodessa, ja ne ovat suosituksen mukaiset. Vanhustenhuollon palvelurakenteen muutosta toteutetaan. Kaupunginvaltuusto hyväksyi keväällä aikataulutetun suunnitelman vanhusten palvelutalojen rakentamisesta sekä aiesopimusehdotuksen, jonka kaupunki ja Kiinteistö Oy Pikipruukki olivat laatineet toteutusohjelmasta. Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston valvonta saatiin näin päätökseen. Kaupunginsairaalan uudistamista kuntoutuskeskukseksi suunniteltiin. Palvelutalo Kotiranta Sorsantiellä otettiin käyttöön kesäkuussa, ja samassa yhteydessä kaupunginsairaalan osastot B ja D suljettiin. Osasto G siirrettiin kotihoitoon kotikuntoutusyksiköksi ja pitkäaikaishoito siellä lopetettiin. Vakanssimuutoksin saatiin kotihoitoon toimintaterapeutin ja fysioterapeutin vakansseja. Himalajankadun palvelutalon rakentaminen aloitettiin; se valmistuu syksyllä 2015. Taitokadun palvelutalon ja Fyrrykartanon palvelukeskuksen suunnittelutyöt käynnistyivät. Molempiin uudisrakennuskohteisiin saatiin ARA:n investointiavustus. Palvelutalojen lääkäripalvelut ulkoistettiin 24/7-etälääkäripalveluna. Tämän myötä sekä ambulanssin tilaaminen akuuttitilanteissa että kaupunginsairaalan paikkojen käyttö ovat molemmat vähentyneet 60 %. Yhteispäivystykseen siirtymisen myötä on sairaalan virka-ajan ulkopuolinen konsultaatio toteutettu myös etänä. Järjestelmään on oltu tyytyväisiä. 208 konsultaatiotilanteesta 199 tapauksessa potilaan hoitoa voitiin jatkaa omalla osastolla. Keskussairaalan laskuttamien siirtoviivepäivien määrä oli vuonna 2012 3010, vuonna 2013 2196 ja vuonna 2194 (vuoden laskutus 1,64 M ). Vanhusten palveluketju on kuvattu, mutta toiminnassa on edelleen kehitettävää. Kotihoidosta puuttuu toimiva palveluohjausjärjestelmä. Akuuttitilanteissa selviytyminen ja hoitosuunnitelmien laatiminen (mm. lääkitys) on puutteellista, kun kotihoitoon ei riitä tarvittavaa lääkäriresurssia. Suosituksen mukaan tulisi omaishoidon 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrän olla 6,0-7,0% tästä ikäluokasta. Määräraha (TA noin 1, 52 M ) on loppunut kesken vuosina 2013 ja. Tästä syystä jätettiin molempien vuosien syksyllä uudet päätökset jonoon odottamaan toimeenpanoa ja maksatuksen aloittamista. Vuoden em. peittävyys oli 4,9% ja toteutuma noin 1, 8 M. Laatutyö on jatkunut, ulkoisen auditoinnin jälkeen saatiin Labquality Oy:n SHQS-laaduntunnustus taas jatkumaan kolme vuotta eli syksyyn 2017 asti. Kotihoidon ja palveluasumisen ostopalvelujen auditointien tulokset sekä oman ostopalvelun asiakaspalautteet on raportoitu lautakunnalle. Koti- ja laitoshoito on mukana valtionvarainministeriön kuntakokeilussa, kokeilukohteena on Himalajankadun palvelutalo.

87 Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut Laatujärjestelmän ylläpito ja kehittäminen Valvontaviranomaisten valvontakriteerien ja muiden suositusten täyttäminen Toimiva ja monipuolinen palvelurakenne Palvelurakenteen muutostyö jatkuu Palveluja kehitetään niin, että yhä useampi ikääntynyt voisi asua kotona Kotikuntoutuksen käynnistäminen ja lyhytaikaishoidon lisääminen Omaishoidon lisääminen ja omaishoitajien tukeminen Tavoitteiden, voimavarojen ja toiminnan tasapaino Henkilöstömitoitus on suositusten mukainen, ja työvuoroissa on riittävä miehitys Kuntouttavaa henkilöstöä lisää Osaava, uudistava ja motivoitunut henkilöstö Työtavat ja osaaminen kunnossa Hankitaan/ työstetään aiempaa kevyempi osaamiskartta Oman henkilöstön työmotivaatio kunnossa Esimiespassi- ja muuhun koulutukseen osallistuminen Tavoitetaso vuodelle Laaduntunnustuksen uusiminen keväällä Laatupoikkeamien tunnistaminen ja korjaavat toimenpiteet Keskimääräiset odotusajat palvelukohtaisesti Geriatrisen potilaan palveluketju valmiiksi keväällä yhdessä mm. VKS:n kanssa Kv:n hyväksymän muutossuunnitelman toteuttaminen aikataulun mukaan Kotona asuu 89,5% 75 vuotta täyttäneistä Henkilöstömitoituksen ja -menojen toteutuminen Fysio- ja toimintaterapeuttien lukumäärä Uuden osaamiskartan käyttöönotosta suunnitelmat Lyhyiden sairaslomien määrä yksiköittäin Esimiespassikoulutukseen osallistuneiden määrä Koulutuspäivät ammattiryhmittäin Tavoitteen toteutuma Laaduntunnustus voimassa syksyyn 2017 AVI:n valvontakierros saatu päätökseen Odotusajat ovat suosituksen mukaiset (keskim. alle 3 kk). Geriatrista palveluketjua on implementoitu. Uusi palvelutalo avattu, yhtä rakennetaan, kahta suunnitellaan. Osastot B ja D suljettu, os. G siirretty kotihoitoon. Kuntoutussairaalan konseptia suunnitellaan. Kotona asuu 90,3 % 75 vuotta täyttäneistä. Kotikuntoutus käynnistynyt AVI on tarkastanut ja hyväksynyt 24/7-yksiköiden mitoituksen Vakansseja muutettu ja saatu toiminta- ja fysioterapeutteja Käynnistynyt kaupunkitasolla henkilöstön kehittämissuunnittelu Suunniteltua kotipalvelun pilottihanketta ei kaupungissa hyväksytty. Pääsääntöisesti kaikki osallistuneet esimiespassikoulutukseen

88 Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 67 840 926 68 766 69 690-924 Toimintatulot 13 001 0 13 001 12 812-189 Toimintakate -54 839-926 -55 765-56 878-1 113 Poistot 231 Toimintatulot Tulosalueen tulot jäivät alle muutetun talousarvion 189 000, lähinnä maksutuottojen ja myyntituottojen (valtionkorvaus) vuoksi. Maksutuotot ovat pienentyneet, kun rakennemuutoksen myötä on painopiste siirtynyt laitoshoidosta palveluasumiseen ja kotihoitoon. Valtionkorvausten väheneminen vuosittain johtuu sotainvalidien määrän jatkuvasta pienenemisestä. Toimintamenot Tulosalueen menot toteutuivat n. 0,9 milj. euroa yli muutetun talousarvion. Henkilöstömenot ylittyivät n.1,4 milj. euroa. Suurimmat ylitykset olivat työsuhteisten kuukausipalkoissa sekä erilliskorvauksissa. Palvelujen ostot toteutuivat 530 000 alle budjetoidun, säästöä syntyi mm. henkilöstön koulutuspalveluissa sekä ateria- ja siivouspalveluissa. Avustukset kokonaisuutena jäivät 178 000 alle muutetun talousarvio, säästö syntyi kotihoidon palveluseteleissä. 230 TERVEYSPALVELUT Toiminta-ajatus Terveyspalvelujen tulosalueen tehtävänä on tuottaa hyvää elämää tukevia, kuntalaisten tarvitsemia terveydenhuollon asiantuntijapalveluita. Tavoitteena on sairauksien ennaltaehkäisy, hoito ja vajaakykyisen toimintakyvyn parantaminen yhteistyössä potilaan, eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteiden toteutuminen Omalääkärille päästiin v. keskimäärin 6,8 viikossa (hoitotakuun raja on 12 viikkoa). Työssä olevien omalääkäreiden määrä vaihteli kuukausittain siten, että lääkäripula oli keskimäärin 8,3 lääkäriä. Omalääkärin virkoja oli yhteensä 32,5. Hammaslääkärille odotus oli noin 20 viikkoa (hoitotakuun raja on 24 viikkoa) ja suuhygienistille oli 12 viikon odotus. Hammashuollon työvoimatilanne oli hyvä, mutta palveluiden kysyntä kasvaa edelleen. Hoitohenkilökuntaa riitti vakituiseen työsuhteeseen, mutta sijaisten saanti oli vaikeaa. Perusterveydenhuollon päivystys siirtyi Vaasan sairaanhoitopiirin toiminnaksi 1.10.. Päivystysyksikön vakansseista 9 lakkautettiin ja 10 siirrettiin muualle terveyspalveluihin, pääasiassa terveysasemille. Lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalvelusta muutettiin omaksi toiminnaksi yksi puheterapeutin ja yksi lasten toimintaterapeutin vakanssi.

89 Kantakaupungin kuuden terveysaseman vastaanottotoiminnan, opetusterveyskeskuksen ja diabetesosaamiskeskuksen yhdistämistä yhdelle isolle terveysasemalle valmisteltiin. Kaupungin tilahallintoryhmä hyväksyi tarveselvityksen 25.6.. Kaupunginhallitus hyväksyi suunnitelman 20.10.. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Suorite, tunnusluku TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP Päiväajan käynnit lääkärin vastaanotolla 72 685 66 776 60 709 62 917 Päivystyskäynnit lääkärin vastaanotolla 25 255 24 233 23 086 17712 Käynnit hoitajan vastaanotolla 172 609 134 819 136 651 113 802 Hammashuollon käynnit 61 298 60 091 60 059 66 881 Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut Hyvä palveluiden saatavuus ja peittävyys Terveyden edistäminen Toimiva ja monipuolinen palvelurakenne Nk. neuvola-asetuksen mukainen toiminta Uuden terveydenhuoltolain mukaisen toiminnan suunnittelu Tavoitteiden, voimavarojen ja toiminnan tasapaino Asukkaiden palvelujen saamisen parantaminen Terveyspalvelujen toimitilojen kartoitus palveluverkkosuunnitelmaa varten Osaava, uudistava ja motivoitunut henkilöstö Henkilöstön hyvinvoinnin parantaminen Tavoitetaso vuodelle Kiireetön jono lääkärille ja hammaslääkärille 2-4 viikkoa. (Asemakohtainen minimi 1,4 vk ja maksimi 8,5 vk.) Ylipainoisten koululaisten määrän vähentäminen Nuorten tupakanpolton vähentäminen Terveystarkastusten toteuttaminen asetuksen mukaisesti. Suunnitelma käsitelty lautakunnassa Asukkaiden määrä / omalääkärivakanssi = 1900 Asukkaiden määrä / hoitajan vakanssi (terveysasemat) = 780 Terveyspalvelujen tilakartoitus on tehty. Työilmapiirikyselyn tulos kaupungin keskiarvoa. Tavoitteen toteutuma Lääkärille keskimäärin 5,1 viikkoa. Hammaslääkärille yli 5 kk. 1., 5. ja 8. luokan laajoista tarkastuksista koottujen tietojen perusteella kouluikäisten ylipainoisuus on lisääntynyt 1-2 %. Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn tulosten mukaan perusopetuksessa ja ammatti-opistossa on edelleen tapahtunut positiivista kehitystä. Lääkärin tarkastukset opiskeluterveydenhuollossa lisääntyivät edell. vuoteen verrattuna. Hoitajan tarkastukset toimivat asetuksen mukaisesti. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma hyväksyttiin lautakunnassa 13.11.2012 169. 2032 as / virka 770 as / toimi Tilakartoitus on valmistunut osana viraston yhteistä selvitystä. Terveyspalveluissa kyselyn tuloksen keskiarvo v. oli 3,59 / 5 ; huonoin oli palkkaus 2,83 ja paras oli tasa-arvo 3,93. Koko kaupungin keskiarvosta ei saatu tietoa.

90 Henkilöstön täydennyskoulutuksesta huolehtiminen Talouden toteutuminen Asetuksen mukainen täydennyskoulutus annetaan suositusten mukaisesti. Koulutus toteutui suunnitellusti. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) 1000 1000 Toimintamenot 29 602-362 29 240 29 793-553 Toimintatulot 5 367 0 5 367 4 567-800 Toimintakate -24 235 362-23 873-25 226-1 353 Poistot 351 Toimintatulot Toimintatulot toteutuivat noin 800 000 alle arvioidun; tästä myyntituottojen osuus oli n. 676 000. Suurimmat myyntituottojen alitukset olivat: kiintiöpakolaisten erityiskustannusten korvaukset n. 146 000 ja kotikuntakorvaukset n. 266 000. Kotikuntakorvaukset ja sisäiset myyntituotot (Laihian yhteistoiminta-alueelta budjetoitu n. 96 000 toteutumaa enemmän) eivät toteutuneet budjetoidusti, koska päivystys siirtyi 1.10. alkaen VKS:n yhteispäivystykseen. Samasta syystä maksutuotot jäivät alle budjetoidun n. 145 000 :lla. Toimintamenot Toimintamenot ylittyivät noin 553 000. Palkat ja palkkiot toteutuivat n. 207 000 alle muutetun arvion. Vakinaisten viranhaltijoiden palkoissa säästyi n. 480 000 johtuen täyttämättömistä lääkärin- ja hammaslääkärin vakansseista. Työsuhteisten kuukausipalkat ylittyivät n. 623 000 :lla. Sairaus- ja vuosilomasijaisten palkat alittuivat yhteensä n. 126 000 ja erilliskorvaukset n. 119 000. Palvelujen ostot ylittyivät n. 923 000. Suurin ylitys oli asiakaspalvelujen ostoissa kunnilta ja kuntayhtymiltä, yhteensä n. 1,1 milj. euroa (vaasalaisten käynnit muualla); tästä summasta VKS:n yhteispäivystyksen osuus on n. 1, 013 milj. euroa. Muita ylityksiä olivat lääkinnällisen kuntoutuksen terapiaostot n. 92 000 ja hammaslääkäripäivystyksen ostot n. 74 000. Aineet, tarvikkeet ja tavarat -menot jäivät noin 190 000 alle arvion. Suurimpia menoeriä näissä olivat hoitotarvikkeet (toteutuma n. 750 800 ) ja lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet (n. 353 000 ). 239 ERIKOISSAIRAANHOITO Toiminta-ajatus Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää kuntayhtymän jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito ja ratkaista ensisijaisesti oman alueen väestön erikoissairaanhoitoa vaativat terveysongelmat. Kunnat maksavat asukkaidensa erikoissairaanhoidosta käytön mukaan.

91 Tavoitteiden toteutuminen Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut (Vaasalaisten osuus sairaanhoitopiirin sairaaloissa Suorite, tunnusluku TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP Poliklinikkakäynnit 92 252 93 144 100 555 110 529 113 146 Hoitopäivät 33 059 27 339 25 480 24 238 24 884 Drg-paketit, lkm 9 630 9 391 10 121 10 427 10 652 Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintamenot 85 105 700 85 805 94 111-8 306 Toimintatulot 0 700 700 698 2 Toimintakate 85 105 0-85 105-93 412-8 308 Poistot 55 Varausmäärärahoihin sisältyy 1 milj. euron varaus erikoissairaanhoidon menoihin. Varaus huomioon ottaen on määrärahaylitys 7,3 milj. euroa. Tulot ovat Vanhan Vaasan sairaalan potilaiden entisten kotikuntien korvauksia. Nämä henkilöt ovat lakimuutoksen oikeuttamina vaihtaneet kotikunnakseen Vaasan vuosina 2011 2013, ja VSHP on laskuttanut näistä aluksi Vaasaa. Ensihoidon osuus Vaasan sairaanhoitopiirin maksuosuudesta, 94,1 milj. eurosta, on 2 774 995. 240 YHTEISTOIMINTA-ALUE LAIHIA Toiminta-ajatus Laihian tulosalueella toteutetaan Vaasan kaupungin ja sosiaali- ja terveystoimen toimialan strategisten tavoitteiden sekä kaupungin ja Laihian kunnan yhteistoimintasopimuksen mukaisia sosiaalija terveyspalveluita. Tavoitteiden toteutuminen Toiminnan keskeisimpänä tavoitteena toimintavuodella on ollut järjestää lainsäädännön velvoittamat terveydenhuollon palvelut lähipalveluperiaatteella laadukkaasti, taloudellisesti ja määräaikojen puitteissa. Toiminnassa on korostettu asiakaslähtöisyyttä, hoidon oikea-aikaisuutta sekä oikeaa hoidonporrastusta. Erityistä huomiota on kiinnitetty ikäihmisiin ja erityisesti kotona asumisen tukemiseen, lasten ja nuorten palveluihin sekä hyvinvointiin varhaisen puuttumisen ja matalan kynnyksen periaatteilla. Lautakuntaan ja aluejaostoon nähden sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisessa on onnistuttu pääsääntöisesti hyvin. Virka-aikainen päivystys omalla terveysasemalla ohjaa akuuttipainotteisten käyntien määrää sekä hoitajalle että lääkärille. Kontrollikäyntien ja määräaikaistarkastusten lisäksi tarvitaan akuuttikäyntejä. Merkittävä osa vastaanottotoiminnasta hoidetaan hoitajavastaanottotoimintana.

92 Kotisairaanhoidon ennaltaehkäisevien kotikäyntien toteutus aloitettiin loppuvuonna. Myös työaikakokeilu käynnistettiin loppuvuodesta. Kotiuttamishoitajatoiminta käynnistettiin. Fysioterapiaa ja fysioterapeuttien tekemiä kotikäyntejä on pystytty kehittämään ja lisäämään suunnitelman mukaisesti. 70-vuotialle suunnatut terveyskunnon kartoitukset on nähty toimivana palveluna. Ostopalveluissa mm. puheterapian ja toimintaterapian tarve ja käyttö on edelleen kasvussa. Puheterapiassa ei määrärahan käyttöä pystytty ohjaamaan virkatyönä tehtävään toimintaan, kuten oli suunniteltu. Ylitys pystyttiin kattamaan muun toiminnan säästöinä. Sairaanhoitopiirin kunnalta laskuttamat siirtoviivepotilaspäivät ovat vähentyneet merkittävästi (85pv/ ja 368pv/2013). Tähän on päästy hyvässä yhteistyössä mm. vuodeosaston, lääkärivastaanoton, kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja kunnan vanhuspalveluiden kanssa, kun palveluketjua ja toimintoja on yhdessä saatu yhä toimivimmiksi. Hammashuollossa hoitoon pääsyn määräaikojen toteutuminen on ollut haasteellista, ja työkuormaa on jouduttu purkamaan ostopalvelun avulla. Avoinna olleeseen osa-aikaiseen hammaslääkärin toimeen ei saatu virkalääkäriä. Neuvolapalvelut ovat toimineet hyvin koko toimintavuoden. Verkostoitumista erityisesti sosiaalipalveluihin on lisätty mm. perhetyössä. Aikuisneuvola on linkittynyt entistä tiiviimmin lääkäri- ja sairaanhoitovastaanottotoimintaan vastaten erityisesti diabetes- ja verenpaineasiakkaiden vuositarkastuksista. Psykologin toiminnassa osa työajasta on kohdistunut edelleen Vaasan Vähänkyrön alueelle sovitun mukaisesti. Vaasalta ostettujen psykososiaalisten palvelujen käyttö on vakiintunut kustannustasolle n. 100 000 /v. Lautakuntaan ja aluejaostoon nähden sitovat tavoitteet Oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut Terveyden edistäminen Toimiva ja monipuolinen palvelurakenne Neuvola-asetuksen toteutuminen Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Tavoitteiden, voimavarojen ja toiminnan tasapaino Hoito oikea-aikaista ja oikeassa paikassa Määrärahojen optimaalinen kohdentuminen Osaava, uudistava ja motivoitunut henkilöstö Täydennyskoulutuksista huolehtiminen Tavoitetaso vuodelle Käyntimäärät lääkärillä, hoitajalla ja hammashuollossa Akuuttihoitopainotteisuuden vähentäminen Terveystarkastusten toteutuminen Koululaisten ylipainon väheneminen Vuodeosastopaikkojen käyttö lääketieteelliseen tarpeeseen Puheterapian määrärahojen kohdentamista virkatyöhön ostopalvelun sijasta Koulutuspäivien toteumaseuranta Tavoitteen toteutuma Hoitoon pääsy on toteutunut määräajoissa, ajoittain hammashuollossa hoitotakuu on ylittynyt. Neuvola-asetuksen velvoitteet toteutuneet Erityistä huomioita on kiinnitetty ylipainoon. Toimintaa on edelleen kehitetty, mm.tarkastuksia ja kartoituksia lisäämällä Hoitopäivien ja -jaksojen määrä vähentynyt, yhteistyötä kehitetty yli yksikkö- ja toimialarajojen Edelleen ostopalveluna, ja tarve kasvussa Koulutukset on pystytty toteuttamaan suunnitellusti, tarkempi raportti viraston henkilöstökerto-

93 Talouden toteutuminen muksessa ( ltk:aan III/15) Sisäinen valvonta ja riskien hallinta * * *Sisäinen valvonta ja riskien hallinta: raportoidaan toimialatasolla keskitetysti Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 6 236 0 6 236 6 035 201 Toimintatulot 6 236 0 6 236 6 035-201 Toimintakate/ vaikutus Vaasalle 0 0 0 0 0 Kokonaisuudessaan tulosalueen talousarvion toteutuma alittaa talousarvion n. 201 000. Vaasan kaupungille tulosalueen kustannusvaikutus on 0. Kuntaosuus (tulosyksikköjen nettomenot yhteensä) on 5 362 273,92. Tämän lisäksi käyttötalousarvion ulkopuolelta on toteutunut investointeja yhteensä 21 623,59. Kunnalta on toimintavuoden aikana peritty ennakkona kuntaosuutta kuukausittain yhteensä n. 5,602 milj. euroa. Kunnalle on näin ollen palautettava liikaa ennakkoon laskutettua kuntaosuutta n. 218 000. Yhteistoiminta-alueen sopimuksen mukaan on kuntalaskutuksen tasauslasku laskutettava tai liikaa peritty osuus palautettava viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Toimintatulot Toimintatulot vastaavat suuruudeltaan toimintamenoja, koska muiden tulojen huomioimisen jälkeen kuntaosuuksilla katetaan toteutuneet nettomenot. Toimintatuotot ilman kuntaosuuksia ylittyivät n. 24 000 (toteuma n.104 %). Tulojen ylityksiä toteutui eri tulolajeissa, mutta maksutuotot alittuivat n. 33 000. Toimintamenot Menojen toteutuma oli yhteensä 96,8 % talousarviosta. Säästöjä syntyi budjettiin verrattuna henkilöstömenoissa yhteensä n. 201 000, mm. lomapalkkajaksotus- ja yleiskorotusmäärärahat alittuivat yhteensä n. 87 000. Vakituisten työntekijöiden ja viranhaltijoiden palkkamenot alittivat talousarvion n. 232 000, mutta sijaisten palkkamenot taas ylittivät sen n.143 000. Sairaanhoitopiiriin 1.10. alkaen siirtyneen yhteispäivystyksen käytön VKS laskutti suoraan kunnalta (3 kk:n laskutus n. 76 400 ), mikä vähensi vastaavasti kaupungin päivystyslaskutusta ja menoja yhteistoiminta-alueelta. Palvelujen ostojen määräraha ylittyi n. 37 000, syynä erityisesti terapiapalvelujen ostot.

94 VARHAISKASVATUS- JA PERUSOPETUSLAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta huolehtii johtosäännön mukaan niistä tehtävistä, jotka lasten päivähoidosta sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetuissa laeissa sekä perusopetuslaissa ja näihin liittyvissä muissa laeissa ja asetuksissa on säädetty kunnan tehtäväksi. Lisäksi lautakunta vastaa musiikkioppilaitoksessa tapahtuvasta musiikin- ja tanssinopetuksesta. Jaostot käyttävät kaupunginvaltuuston myöntämien ja lautakunnan päättämien resurssien puitteissa itsenäistä päätösvaltaa kieliryhmäänsä koskevissa opetushallinnollisissa asioissa. Esiopetuksen osalta jaostot käsittelevät omaa kieliryhmäänsä koskevat opetukseen ja sen kehittämiseen liittyvät asiat ja hyväksyvät opetussuunnitelmat ja niihin liittyvät muut suunnitelmat. Lautakunnan tavoitteena on luoda tuloksellisen ja taloudellisen toiminnan edellytykset ja seurata tavoitteiden toteutumista. Lautakunta on säännöllisesti seurannut toiminnan ja talouden kehitystä. Lisäksi se on tunnusluvuin arvioinut toimintaa. Lautakunnan alaisuudessa on kasvatus- ja opetusvirasto. Toimintamenot ja tulot Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 102 844 725 103 568 102 619 +949 Toimintatulot 9 052 601 9 653 10 367 +714 Toimintakate -93 791 124-93 915-92 252 +1 663 Poistot 910 Myyntitulot ja saadut tuet ovat suuremmat kuin budjetoidut. Palveluiden ja materiaali- ja aineiden menot ovat toteutuneet huomattavasti budjetoitua pienempinä. Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vuosi 2013 2013 2013 Vakituiset 1 148 1 144 127 112 1 275 1 256 Määräaikaiset 221 242 190 198 411 440 Työllistetyt 1 1 19 7 20 8 300 VARHAISKASVATUS- JA PERUSOPETUSTOIMEN SEKÄ KUULA-OPISTON HALLINTO Toiminta-ajatus Virastolla on yhteinen hallinto- ja talousyksikkö, joka käsittää yleishallinnon ja henkilöstö- ja talousyksiköt. Yhteisiä palveluja tarjoavat myös suomenkieliseen perusopetusosastoon sijoitettu palveluyksikkö ja ruotsinkieliseen perusopetusosastoon sijoitettu kehittämisyksikkö. Yhteisen hallinnon tehtävänä on avustaa viraston johtajaa ja osastojen johtajia johtamis- ja kehittämistyössä. Tavoitteiden toteutuminen Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Taata kaupungissa riittävät, laadukkaat, monipuoliset ja tasapuoliset varhaiskasvatus- Tulosalueen keskeiset tavoitteet vuodelle Kehittämissuunnitelman 2013-2016 toteuttaminen ja uuden strategian toteutuksen käynnistäminen Tavoitteen toteutuma Kehittämissuunnitelman tavoitteiden ja strategian toteutus käynnistetty suunnitel-

ja perusopetuspalvelut, sekä turvata myönteinen, edistyksellinen kasvun ilmapiiri. Henkilöstön saatavuuden turvaaminen Henkilöstön pätevyyden kehittäminen Työssä jaksamisen turvaaminen Sisäinen valvonta ja riskien hallinta. Kaupunki on oikeudenmukainen, vastuullinen ja kilpailukykyinen työnantaja 95 Laatukriteerien ja arvioinnin käytännön toteutus Henkilöstösuunnittelutyön jatkuva tehostaminen Uudelleensijoitustoiminnan kehittäminen Osaamiskartoitus ja henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat Sairauspoissaolojen syiden selvittäminen Työhyvinvointia tukeva koulutus Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen hallinnon palkat saatetaan vertailukelpoiseksi muiden hallintokuntien kanssa. man mukaisesti Laatukriteerit ovat olemassa ja arviointi toteutetaan joka toinen vuosi. Täyttölupamenettely vaatii jatkuvaa suunnittelua Hepake vastaa toiminnasta On osalle henkilöstöstä tehty Seurataan. Sairauspoissaolojen määrä oli keskimäärin 14,2 pv/henk v (13,49 pv / henk v 2013) Vartu-keskusteluja on tehostettu Ei järjestetä hallintokunnan toimesta Riskikartoitus on tehty Ei ole toteutunut. Hepakkeen vastuulla Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 978 10 987 891 +97 Toimintatulot 0 0 28 +28 Toimintakate -978-10 -987-863 +125 302 VARHAISKASVATUS Toiminta-ajatus Subjektiivinen oikeus kunnan järjestämään päivähoitopaikkaan alkaa vanhempainrahakauden päätyttyä, jatkuen siihen saakka kunnes lapsi oppivelvollisena siirtyy perusopetukseen. Se toteuttaa alle kouluikäisen lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeutta saada lapselleen päivähoitopaikka, mikä mahdollisuuksien mukaan tulisi järjestää myös vanhempien toivomassa muodossa. Päiväkodit ja perhepäivähoito, leikkitoiminta, kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuki ovat perheille vaihtoehtoisia toimintamuotoja. Varhaiskasvatuksessa otettiin käyttöön uusi organisaatiomalli elokuusta. Sen mukaan varhaiskasvatus on jaettu neljään maantieteelliseen alueeseen: Keskusta, Pohjoinen, Itäinen ja Vähäkyrö. (Tilastoluvuissa vuodesta 2013 alkaen luvut sisältävät myös Vähänkyrön tiedot.) Vaasassa esiopetus toteutetaan varhaiskasvatuksen yksiköissä. Kuusivuotiaiden ilmaista esiopetusta on annettu 4 h/pv ja 724 tuntia/v, työpäiviä -2015 yhteensä 181. Tukea tarvitseville lapsille järjestetään heidän tarpeitaan vastaavasti tukea erityisvarhaiskasvatuksen piirissä. Käytössä on kolmiportaisen tuen malli, jossa tuki on jaettu kolmeen osaan: yleinen,

96 tehostettu ja erityinen tuki. Lisäksi tulee huomioida suomi/ruotsi toisena kielenä opetus varhaiskasvatuksessa/esiopetuksessa. Vuonna jatkettiin kotona hoidettavien pienten lasten tuen maksamista (Täsmälisä). Tukea maksetaan 2 ikävuoteen ja maksettava summa on 250 euroa kuukaudessa. Lähtökohtana on perheiden valinta. Leikkipuistot ja avoimet päiväkodit tukevat kotona hoidettavien lasten vanhempia kasvatustyössä. Kunnallisen päivähoidon kysyntä / 0 6-vuotiaat 2011 2012 2013 Kunnallisessa päivähoidossa 0 6-vuotiaita suhteessa ikäryhmään 61 61 61 62 (%) - joista päiväkodeissa (%) 84 85 85 85 - joista perhepäivähoidossa (%) 16 15 15 15 Kunnallisessa päivähoidossa 0 6-vuotiaita suhteessa hoidon tarpeeseen - kokopäivähoidossa (%) 92 93 93 93 - osapäivähoidossa(%)(- pelkästään esiopetuksessa(4t) 3,6 %) 8 7 7 7 0-6-v. lapsia päivähoidossa 31.12. yhteensä 2 916 2 932 3 188 3 281 0-6-v. lapsia päiväkodeissa 31.12. - joista ostopalvelupäiväkodeissa Tukea vaativat lapset (resurssi)* 2461 381 131 2502 387 169 2703 392 101 2798 374 87 0-6-v. lapsia perhepäivähoidossa 31.12. Tukea vaativat lapset (resurssi)* 455 12 430 16 485 6 483 5 Perhepäivähoitajia -joista kotona hoitavia perhepäivähoitajia 143 82 123 70 144 83 121 82 Lapsia esiopetuksessa Tukea vaativat lapset (resurssi)* 630 17 622 28 715 27 720 22 Lapsia erityisvarhaiskasvatuksessa 452 445 402 422 Lapsia leikkitoiminnassa - leikkipuistoissa (lapsia keskim./toimintapäivä) - kerhotoiminnassa - avoimissa päiväkodissa (lapset /toimintapäivä) - (aikuiset/toimintapäivä) Lasten kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tukea saaneita perheitä keskim./kk 30 52 56 40 25 52 50 40 14 133 60 39 11 136 59 39 855 843 958 954 - joista yksityisen hoidon tukea saaneita perheitä 4 5 11 9 - joista osittaista tukea saaneita perheitä - täsmälisää saaneita perheitä keskimäärin kuukausittain 177 191 177 228 200 234 238 225 *Lisäresurssia vaativat, tukea (kolmiportainen tuki) tarvitsevien lasten määrä. Huom! Toimintavuoden aikana lasten määrä vaihtelee, tammi- toukokuussa lapsia on määrällisesti eniten hoidossa. Kesällä lomien vuoksi määrä laskee (kesä-, heinä ja elokuu). Syys- joulukuussa lapsimäärä kasvaa, mutta ei saavuta kevään lukemia. Tilastopäivä 31.12 antaa sen hetkisen tilanteen eikä näytä vuoden aikana tapahtuvia vaihteluja hoidossa olevien lasten määrästä. Alkaen vuodesta 2013 on luvuissa mukana myös Vähänkyrön tiedot.

Tavoitteiden toteutuminen Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 97 Tulosalueen keskeiset tavoitteet vuodelle Tavoitteen toteuma Varhaiskasvatus- ja esiopetuspalvelujen saatavuuden ja riittävyyden takaaminen koko kaupungissa ja alueellisesti suomen- tai ruotsinkieli huomioiden. Kaikille hakijoille järjestetään ko. palvelut lain määrittelemän ajan puitteissa ja perheiden tarpeet huomioon ottaen. Tarjonnan alueellinen kohtaaminen ensisijaisesti lähipalveluperiaatteella Turvata jokaisen lapsen oikeus laadultaan hyvään ja monipuoliseen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen sekä tasa-arvoiset mahdollisuudet kehittyä omien edellytystensä mukaisesti. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy. Maahanmuuttajataustainen lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin saada tukea kasvulleen ja oppimiselleen sekä kehittää oppimisvalmiuksiaan. Lapsella on oikeus saada kasvuun ja oppimiseen riittävä tuki. Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen varhaiskasvatuksessa. Kaikilla yksiköillä on verkkoyhteys Päivähoitopaikka järjestetään mahdollisuuksien mukaan perheiden toiveen mukaisesti. Täsmälisän maksamista jatketaan kahteen ikävuoteen saakka (250 euroa/kk). Täsmälisää saavan lapsen kotona hoidettavasta, alle esikouluikäisestä sisaruksesta maksetaan 50 euroa/kk. Avointa leikkitoimintaa tarjotaan vaihtoehtona päivähoidolle. Lisätään ja kehitetään avoimen päiväkodin kerhoja tarpeen mukaan, myös 2-3-vuotiaille. Avointa leikkitoimintaa laajennetaan kaupungin eri asuinalueille. Turvataan riittävät päivähoitopalvelut eri asuinalueilla. Asiakastyytyväisyyden arvioinnin tulos 2,8 tai suurempi. Asiakastyytyväisyyden arviointi uudistetaan. Turvataan riittävä määrä koulutettua ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Kasvatuskumppanuuskoulutus jatkuu. Oppimisympäristön ja toimintakulttuurin kehittäminen siten, että toimiminen pienryhmissä on mahdollista. Kotouttamisen tukeminen päivähoidon keinoin. Tuetaan lasten kielen kehitystä (S2/R2-kieli). Tukea tarvitsevien lasten hoidon, kasvatuksen ja oppimisen sekä tukimuotojen ja dokumentaation kehittäminen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Erityisvarhaiskasvatuksen tilastoinnin ja seurannan kehittäminen. Koulutetaan henkilöstöä atktaidoissa. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuk- Paikat on järjestetty kaikille niitä tarvitseville. Korotettu Täsmälisä (250) ei ole lisännyt hakijoiden määrää merkittävästi. Täsmälisän sisarmaksu ei toteutunut. Avoimen leikkitoiminnan kerhoja lisättiin. Bölen alueen lapset sijoitettu eri puolille kaupunkia. Vuosittaisen asiakastyytyväisyyskyselyn/arvioinnin tulos 3,68 (asteikko 1-4). Toiminnan laadun seuranta jatkuvan arvioinnin avulla. Arviointitulosten käsittely yksiköissä sekä raportointi vuosittain osastolle ja jaostoille/ lautakunnalle. Kielitaitotason jatkuva arviointi/ seuranta jatkuu. R2-kielen tuki ei ole toteutunut. Asiantuntijoiden lausunnot lisätuen tarpeista. Tukea tarvitsevien lasten määrän ja lisäresurssien määrän seuranta; yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuki, avustajat, kahden/kolmen paikalle sijoitukset, kelton asiakaskäynnit/vuosi. Henkilöstölle järjestetty jatkuvia Effica-, Läsnä- ja Titania - koulutuksia.

ja asianmukainen, riittävä laitteisto. Jokaisella yksikön henkilökuntaan kuuluvalla on mahdollisuus käyttää tietokonetta työssään. Henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen. 98 sen opetusohjelmien käytön lisääminen. Selvitetään perhepäivähoitajien työpuhelinten käyttöä. Tukea tarvitsevien lasten tietojen sähköinen dokumentointi. Esikoululaisten tietojen sähköinen dokumentointi. Henkilöstölle annetaan mahdollisuus työnohjaukseen. Koko henkilöstölle järjestetään täydennyskoulutusta. Säännölliset kehityskeskustelut. Henkilöstön ihmisenkokoinen työmäärä. Varajohtajatoiminnan kehittäminen. Tyky -toiminta; mahdollistetaan liikuntailtapäivän toteuttaminen. Esiopetusohjelmia ei vielä otettu laajaan käyttöön. Perhepäivähoitajille ei ole otettu työpuhelimia käyttöön. Tukea tarvitsevien lasten osalta sähköistä dokumentointia ei ole otettu käyttöön. Esikoululaisten osalta sähköistä dokumentointia ei ole otettu käyttöön. Työnohjausta tarjottu tarpeiden mukaisesti. Täydennyskoulutusta tarjottu koko henkilöstölle. Kehityskeskusteluja pidetty Sairauslomien seuranta kuukausittain. Varhaiskasvatuksen uudelleen organisointi 1.8. alkaen Toteutunut, mutta ei koko henkilökunnalle. Tyky -toiminta on tapahtunut pääsääntöisesti työajan ulkopuolella. Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 43 801 641 44 441 44 303 +138 Toimintatulot 5 288 249 5 537 5 885 +348 Toimintakate - 38 513 392-38 905-38 418 +486 Poistot 172 Varhaiskasvatuksen toimintatulot ovat noin 600.000 e suuremmat kuin alkuperäinen talousarvio. Maksutuottojen osuus tästä on noin 200.000 e. Valtion työllistämistuki ja täyden korvauksen perusteella saadut korvaukset ovat 244.000e. Lisäksi kaupunki sai Päiväkoti Paxin siirtymisen myötä Päiväkotiyhdistykseltä 74.900 euron suuruisen avustuksen. Päiväkotien sekä ryhmäperhepäivähoitokotien osalta on jatkettu kartoitusta päivähoitopaikoista. Joihinkin ryhmiin on vuoden aikana tehty rakenteellisia muutoksia, johtuen tiloista tai henkilökunnan määrästä. Purolan päiväkodin valmistumisen yhteydessä on tarkistettu päivähoitopaikkatilannetta ja päädyttiin lakkauttamaan Teerenpesän päiväkoti sekä Teeriniemen päiväkodin alaisuudessa toiminut päiväkotiryhmä Kivitaskut (30.6.). Ennen ostopalvelupäiväkotina toiminut päiväkoti Pax siirtyi kaupungille 1.8. ja sai uuden nimen Taikametsän päiväkoti. Myös Vähänkyrön osalta on tarkistettu varhaiskasvatuksen päivähoitorakennetta ja päädyttiin lakkauttamaan viikonloppuhoito. Leikkipuistotoiminta lopetettiin kaupungin omana toimintana kokonaan kesällä vähäisen käytön vuoksi. Leikkipuistotoiminta siirtyi Setlementin toiminnan piiriin syksyllä. Vuonna on toiminut 10 avoimen päiväkodin kerhoryhmää, joista lämmin aterian on tarjottu seitsemässä kerhoryhmässä.

99 Ostopalvelupäiväkotien hoitopaikat kilpailutettiin ja uudet sopimukset astuivat voimaan alkaen 1.8.. Kilpailutuksessa uusien paikkojen hankinnassa oli pääpaino pienten lasten (alle 3 v.) paikoissa. Uusia sopimuksen mukaisia paikkoja hankittiin yhteensä 367 paikkaa. Hankittuja paikkoja on jonkin verran määrällisesti vähemmän kuin aikaisemmalla sopimuskaudella, mutta koska pääpaino hankinnalla oli enemmän resurssia vaativissa pienten lasten paikoissa suhteessa yli 3 vuotiaiden paikkoihin, on hankitut paikat määrärahallisesti lähes entisen sopimuksen tasolla. Kesäajan maksuttomuutta lasten poissaolojen ajalta toteutettiin edellisten kesien tapaan kesä-heinäkuussa sekä lisäksi elokuun poissaoloa ajalla 1.-15.8, mahdollisuutta käytti yhteensä 1648 lasta. 303 PERUSOPETUS Toiminta-ajatus Peruskoulutoiminnan toiminta-ajatus on tarjota korkealuokkaista peruspalvelua kasvatuksen, oppimisen ja opetuksen alalla sekä huolehtia siitä, että palvelut ovat suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden saatavilla. Peruskoulutuksen omaan toimintaan kuuluvat opetus ja pedagogiset palvelut, maahanmuuttajien valmistava opetus ja tukiopetus, kansainvälinen toiminta, aamu- ja iltapäivätoiminta, oppilashuolto, kiinteistönhoito, sisäinen hallinto sekä palvelut ulkopuolisille. Oppilasmäärä/vuosi TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP Luokkien 1-6 oppilaat ja esioppilaat 3247 3266 3286 3344 3779 3827 Luokkien 7-9 oppilaat ja lisäoppilaat 1743 1687 1656 1644 1803 1823 Yhteensä (ilman valmentavaa opetusta) 4990 4953 4942 4988 5582 5650 - joista erityisen tuen päät. saaneet, ei pid. opv 466 453 378 294 253 223,5 - joista vaikeimmin kehitysvammaisia,pid. opv 23 30 33 30 31 31,5 - joista muita vammaisoppilaita, pid. opv 96 103 109 113 128 135 Valmistava opetus 52 69 76 67 61 69 Luvut ovat keskiarvoja. TP 2013 = Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön alueen oppilasmäärä 20.9.2012 ja 20.9.2013 Keskimääräiset pedagogiset resurssit / oppilas Vuosi TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP Yleisopetus, luokat 1-6 1,61 1,69 1,70 1,68 1,77 1,63 Yleisopetus, luokat 7-9 2,09 2,18 2,21 2,41 2,5 2,42 Luokkamuotoinen erityisopetus 2,82 3,06 3,50 3,88 3,96 4,48 Vammaisopetus 4,66 4,52 4,24 4,37 4,71 4,92 Perusopetus keskimäärin 1,89 1,96 1,99 2,03 2,09 2,0 Resurssit sisältävät opetushallituksen avustuksella rahoitetut opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetut tunnit.kerhotunnit ja stipendi- ja kehittämisrahaston varoin rahoitetut kerho- ja tukitunnit eivät enää ole mukana tilastoissa. Sairaalaopetusta ei ole huomioitu. Aamu- ja iltapäivätoiminta Koululaisten määrä Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Syksy 2012 Kevät 2013 Syksy 2013 Kevät Syksy Kaupungin omissa yksiköissä - Perusopetuksen yksiköt 673 715 711 691 695 693 652 646 - Varhaiskasvatuksen yksiköt 29 Yhteistyökumppaneiden järjestämä 165 122 122 130 133 141 137 202 Yhteensä 867 837 833 821 828 834 789 848

100 Tavoitteiden toteutuminen Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Tulosalueen keskeiset tavoitteet vuodelle Tavoitteen toteutuma Johtajuuden vahvistaminen Henkilöstön työhyvinvointi Arvioinnin kehittäminen Opetus ja opetusjärjestelyt Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Oppimisympäristöjen kehittäminen Kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen Rehtoreiden/apulaisrehtoreiden tehtäväkuvat ja ajankäyttö kartoitetaan Osaamiskartoitukset / seurantakartoitukset tehdään rehtoreille, opettajille sekä ohjaajille. Luodaan osaamisen kehittämisen malli, joka sisältää kartoituksen, kehityskeskustelun ja yksilölliset koulutussuunnitelmat Koulutusten järjestäminen kartoitusten pohjalta Laatukriteereihin pohjautuvan arviointijärjestelmän käyttöönotto Oppi-ja laatutyöryhmän perustaminen Perusopetuksen tuntiresurssi 2 vvh/oppilas Riittävät resurssit laadukkaaseen oppimiseen ja opettamiseen Oppimisen tuen uudelleenresursointi Alueellisen ja moniammatillisen oppilashuoltotyön kehittäminen Talotoimen ja perusopetuksen yhteinen fyysisten olosuhteiden arviointi sekä kartoituksessa esiin tulleiden epäkohtien korjaustoimenpiteet ja vuosikorjausesitykset Uusien tieto- ja viestintäteknisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja käyttöönotto 2013-2020 Laitekannan ja ohjelmistojen päivittäminen Opetustilan varustus Jokaisella opettajalla on käytettävissä työasema Tvt-tuen kehittäminen ja tvtkeskuksen perustaminen. Pilvipalveluiden kehittäminen ja vahvistaminen Kodin ja koulun yhteistyön toimintatapojen määrittely Apulais- ja vararehtoreiden työnkuvaukset ovat osittain määrätty koulujen vuosisuunnitelmissa. Rehtoreiden viikkotyöaikaa seurataan säännöllisesti Osaamiskartoitukset ovat vielä kesken johtuen ohjelman puutteesta Koulutukset osittain kartoituksien pohjalta Arviointijärjestelmä osittain otettu käyttöön. Laatutyöryhmä perustettu Tuntiresurssi 2,04vvh/oppilas Oppilashuolto järjestetty uuden oppilas-ja opiskelijahuoltolain mukaisesti Eivät toteutuneet Osittain toteutuneet Viihtyvyyskysely tehty

101 Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 51 324 134 51 458 50 730 +728 Toimintatulot 2 062 344 2 406 2 763 +357 Toimintakate -49 262-210 -49 052-47 967 +1 085 Poistot 675 Toimintatuloja kertyi noin 350 000 budjetoitua enemmän. Toimintamenot ovat alle budjetoidun. Henkilöstömenot alittavat budjetoidut menot täyttämättä olevien vakanssien takia, esim. psykososiaalisen oppilashuollon osalta. Merkittävin alitus on asiakaspalveluiden ostoissa. Suomenkielisten peruskoulujen osalta käytettiin stipendi- ja kehittämisrahaston tuottoa koulujen toimintaan. Vuoden aikana toimintaan käytettyjä varoja katettiin em. rahaston tuotoilla yhteensä 184 695,99. Ruotsinkielisen stipendi- ja kehittämisrahaston 4 220 :n tuottoa on käytetty lähinnä stipendejä ja virkistystä varten. Hankerahaa on käytetty yhteensä 915 072,08. Lisäksi on saatu muita avustuksia, yhteensä 175 830,88. Kaikkiaan on ulkopuolisilta saaduilla tuloilla rahoitettu toimintaa 1 090 902,96 eurolla. 305 ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOTIKUNTAKORVAUKSET Tulosalueen menoksi kirjataan korvaukset muissa kuin kaupungin esi- ja peruskouluissa opiskelevista vaasalaisista oppilaista ja tuloksi korvaus muiden kuntien oppilaista, jotka ovat oppilaina kaupungin peruskouluissa. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 4 713-77 4 636 4 636 0 Toimintatulot 1000-9 991 991 0 Toimintakate - 3 713 69-3 645-3 645 0 308 KUULA-OPISTO Toiminta-ajatus Kuula-opisto on taideoppilaitos, jonka tehtävänä on järjestää musiikin ja tanssin sekä niihin liittyvien taidemuotojen opetusta. Opetuksen tulee kehittää valmiuksia luovaan ja monipuoliseen musiikin ja tanssin harrastamiseen ja esittämiseen sekä alan ammattiopintoihin. Keskeisenä tavoitteena on myönteisen musiikki- ja tanssisuhteen luominen. Tavoitteiden toteutuminen Kuula-opiston 62. toimintavuoden sisäisen toiminnan stabilisointi on jatkunut. Toiminnan tehostamistyössä arvioidaan oppituntien pituus oppilaan oman motivaation ja tavoitteiden mukaan. Soitin-

102 valmennusmenetelmä uusille nuorille pyrkijöille on todettu hyväksi testien tilalla ja toiminta jatkuu soitinstartti-nimen alla. Yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa on jatkunut vilkkaana. Kurssien hyväksi lukeminen toisella asteella on uusittu Taikonakatemiaksi. Yhteistyössä Mustasaaren musiikkiopiston kanssa on palkattu ruotsinkieliselle muskaritoiminnalle yhteinen opettaja. Kuulaopiston tanssiopetus keskittyy lastentanssiin ja baletin opetukseen. Oppilasmäärä on pysynyt hyväksytyllä tasolla kovasta kilpailusta huolimatta. Henkilökunnan kanssa solmittiin paikallissopimus muun työn sisällöstä ja raportoinnista. Tilat ovat olleet vilkkaassa käytössä ja Toivo Kuula salissa oli vuoden aikana 66 muuta käyttökertaa. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Tulosalueen keskeiset tavoitteet vuodelle Tavoitteen toteutuma Oppilaat Tyytyväiset ja osaavat oppilaat Uusien opetusmenetelmien kehittäminen Musiikki- ja tanssi Elävä ja vireä musiikki- ja tanssikulttuuri. Henkilökunta Osaava, sitoutunut, motivoitunut ja kannustava henkilökunta. Koulutus Toimiva työnjako Työilmapiiri Perehdyttäminen Organisaatio Toimiva organisaatio Sisäisen yhteistyön parantaminen Yhteistyö Hedelmällinen yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Koulut ja päiväkodit Vaasan kaupunginorkesteri Vaasan kaupunginteatteri Vaasa opisto/arbis Lähikunnat Oppilasrekrytointi Yhteistyö koulujen kanssa Musiikkileikkikouluoppilaiden ohjaaminen soitinopetukseen Musiikin perusteiden kehittäminen Yhteissoiton jaksottaminen Konsertti- ja esitystoiminnan kehittäminen Tuntiopettajien ja yhteisten opettajien sitoutuminen Osaamisen kartoituksen seuranta => koulutussuunnitelma Työkuvien ja vastuualueiden selkeyttäminen Ikääntymisen huomioiminen Tyky-toiminnan kehittäminen Opettajan opas Pedagogisia teemakeskusteluja Wilma-ohjelman kehittäminen Kuula-opiston tarpeisiin Virvatuli-arviointijärjestelmän käyttöönotto Eri osastojen keskinäinen yhteistyö Päiväkotimuskarit Kehitetään edelleen yhteismuotoja koulujen kanssa Yhteiskonsertti (tuttikonsertti) Hankkeita yhteistyösopimuksen mukaan Kunnallisen tanssiopetuksen kehittäminen Toiminta Vähässäkyrössä/ Merikaarto Laihian sivutoimipiste Isokyrön sivutoimipiste Mustasaari / tanssi Musiikki: 217 pyrk., 176 sijoit. Tanssi: 23 pyrk., 23 sijoitet. Soitinkaruselli, 23 oppilasta Kehittämishanke OPH:n rahoilla naapurioppilaitosten kanssa Kokeilu: Buranat Konserttien määrä 96 Yleisömäärä 8 350 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut Koulutussuunnitelma Kehityskeskustelut Pidetty 2 tyky-tilaisuutta Työn alla. Tulee nettiin. Henkilöstökokoukset sekä yksi koulutuspäivä Wilma otettu käyttöön => haaste, resurssi kehittämistyölle Kahden arviointikohteen arviointi/vanhemmat ja oppilaat suoritettu Konserttityöryhmä 14 päiväkotia mukana, 4 koulua Toteutuu 2016 Tanssiesitykset 15.-16.4. 4 es. Raportti tehty Siirtyy vuodelle 2015 Oppilasmäärä 78 Oppilasmäärä 28 Yhteinen lastentanssiopettaja 1.8.lukien

Talous Kestävä ja vakaa talous Tilat Tarkoituksenmukaiset tilat Hyvä julkisuuskuva ja arvostus 103 Maltillinen maksupolitiikka Ulkopuolista rahoitusta hankkeisiin Uusien tilojen kapasiteetin hyödyntäminen Tiedotus- ja markkinointistrategian sekä kotisivun päivitys Talouden seurantaraportit Salin ulkopuolisia var. 66 kpl Uusittujen kotisivujen suunnittelu Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 2 028 17 2 046 2 059-14 Toimintatulot 703 17 720 701-19 Toimintakate -1 325-1 -1 326-1 359-33 Poistot 63 Kuulaopisto on pystynyt säästämään palveluista mutta henkilöstömenot ylittävät talousarvion noin 40 000 eurolla. TOISEN ASTEEN KOULUTUSLAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Toimialaan kuuluvat lukiolaissa, ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetuissa laeissa ja niihin liittyvissä asetuksissa määritellyt tehtävät. Toimintamenot ja tulot Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 40 545 177 40 722 40 792-70 Toimintatulot 9 295 0 9 295 10 200 +905 Toimintakate -31 250-177 -31 427-30 592 +835 Poistot 856 Talousarviomuutokset aiheutuvat käyttösuunnitelmassa tehdyistä muutoksista, joilla talousarviot oikaistiin vastaamaan vahvistettuja oppilaskohtaisia valtionosuuksia. Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset Määräaikaiset Toisen asteen yhteinen hallinto 17 Lukiot 59 Ammattiopisto, 163 Aikuiskoulutuskeskus 78 Toisen asteen yhteinen hallinto 5 Lukiot 5 Ammattiopisto, 18 Aikuiskoulutuskeskus 6 Toisen asteen yhteinen hallinto 2 Lukiot 11 Lukiot 7 351 142

104 Ammattiopisto, 30 Aikuiskoulutuskeskus 37 Yhteensä 397 luku sisältää 1 työllistetyn Ammattiopisto, 17 Aikuiskoulutuskeskus 38 96 493 310 TOISEN ASTEEN YHTEINEN HALLINTO Toiminta-ajatus Toisen asteen yhteinen hallinto toimii oppilaitosten koordinoivana toimintona, josta johdetaan koko toista astetta koskevia tiedotus-, markkinointi- ja viestintä-, kirjasto-, atk-, varasto- ja hallintopalveluita. Toisen asteen yhteiseen hallintoon on budjetoitu koko toisen asteen yhteiset toiminnot. Tavoitteiden toteutuminen Yhteinen hallinto tarjoaa toiselle asteelle erilaisia keskitettyjä palveluja tehokkaasti. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Toisen asteen hallinto- ja tukipalvelujen toimintaa tehostetaan Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Arviointikriteeri/mittari Henkilöstön määrä Hallinto- ja tukipalvelujen toimivuutta mitataan kyselyjen avulla Tavoitteen toteutuma Eläköitymiset tehostivat henkilöstöresurssien käyttöä, mutta henkilöstöresurssien poistuminen heikensi myös osaltaan toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Vuoden aikana ei ehditty toteuttamaan kyselyjä. Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 1 464-3 1 460 1 439 +21 Toimintatulot 0 1 +1 Toimintakate -1 464 3-1 460-1 438 +22 312 VAASAN LYSEON LUKIO Toiminta-ajatus Lukio-opintojen tavoitteena ovat lukion päättötodistus ja ylioppilastodistus. Yleissivistävänä kouluna lukio antaa jatko-opintokelpoisuuden yliopistoon ja korkeakouluun. Aikuislinja tarjoaa vaihtoehtoisena opiskelumuotoja aikuisväestön opiskelutarpeiden tyydyttämiseksi. Tavoitteiden toteutuminen Päivälukiossa opiskelijamäärä on ollut hieman laskussa. Aikuislinjan osalta vuosittainen vaihtelu on ollut vähäistä. Suuressa yksikössä läpäisyyn vaikuttaa ikäryhmien heterogeenisyys. Eri vuosikurssien osalta siinä voi olla merkittäviä eroja. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden lukumäärä on jonkun verran kasvanut, samoin erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden määrä on kasvanut.

105 Opiskelijamäärät Vuosi TP 2012 TP 2013 TP Päivälukiot 729 742 770 Aikuislukiot 57 52 43 Vakituiset opiskelijat 786 794 814 Aineopiskelijat 1.1.2009 alkaen 2 0,4 2 Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Opiskelijamäärä Vähintään 780 + 50 opiskelijaa 761,5 + 52 Turvataan nykyinen opiskelijavolyymi rekrytointialueella Läpäisy 90 % päivälukion aloittaneesta Toteutuma 83,39 % Lukion oppimäärä suoritetaan enintään 3 vuodessa lukioopintojen aloittamisesta suorittaa lukion oppimäärän kolmessa vuodessa Opiskelijatyytyväisyys Vuosittain suoritettava arviointi. Toteuma 3,6 % Opiskelijaterveydenhuolto Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Talouden toteutuminen Tavoite 3,6 Jokaiselle toisen asteen koulutuksen opiskelijalle taataan vastaanotto 1 krt/ vuosi Työvoiman saanti, Opiskelijapohja Ei saatavissa. Kaikki lukion aloittaneet ovat päässeet terveydenhoitajan tarkastukseen ensimmäisen lukuvuoden aikana Tarve on arvioitu henkilöstösuunnitelmassa. Ennakointi on tehty ajoissa. On huomioitu erityisen tuen tarve. Valtuustoon nähden sitova talouden tavoite Valtionosuusnormin mukaiset kustannukset Arviointikriteeri/mittari Päivälukio 5 861,77 /opiskelija Aikuislukio 3 501,88 /opiskelija Tavoitteen toteutuma Päivälukio 5 722,81 /opiskelija Aikuislukio 3 493,56 /opiskelija Lukiotoiminnan nettolaskelma on esitetty s. 157-158. Alkuperäinen talousarvio Lukion toiminta resursoidaan yksikköhintaperusteisesti. Toimintaan sovelletaan ylivuotista nettobudjetointia. Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 5 392-377 5 015 4 922 +93 Toimintatulot 207 0 207 193-14 Toimintakate -5 185 377-4 808-4 729 +79 Poistot 83 313 VASA GYMNASIUM JA VASA SVENSKA AFTONLÄROVERK Toiminta-ajatus Vasa gymnasium tarjoaa nuorille hyvää yleissivistävää teoreettista koulutusta turvallisessa ympäristössä, joka tukee heitä heidän jatko-opinnoissaan kolmannella asteella. Vasa svenska aftonläroverk antaa aikuisille ja nuorille mahdollisuuden suorittaa henkilökohtaista suunnitelmaa noudattavia

106 lukiokursseja etäopiskeluna, omien tarpeiden ja oman aikataulun pohjalta, aikuislukion opetussuunnitelman mukaan. Tavoitteiden toteutuminen Asetetut tavoitteet ovat toteutuneet alla olevan taulukkotietojen mukaisesti. Jokainen Vasa gymnasiumin opiskelija käy kuraattorin ja terveydenhoitajan luona vähintään kerran lukuvuodessa. VG/VSA:n opettajakunta on pätevä. Kouluihin pyrkineiden määrä on ollut tasainen ja myös osoittanut taipumusta nousuun. Vasa gymnasiumissa muiden kuntien opiskelijoiden määrä on lisääntynyt Vaasan kaupungin huippu-urheilupainotuksen johdosta. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Opiskelijoiden määrä Vasa gymnasium 145 Vasa svenska aftonläroverk 62 Läpäisy, opiskelija suorittaa 90 % opiskelijoista 94 % tutkinnon kolmessa vuodessa Oppilaiden viihtyvyys 4,0 3,8 % Opiskelijahuolto Jokaiselle opiskelijalle taataan vähintään yksi käynti opiskelijaterveydenhuollossa lukuvuosittain. 100 % Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Talouden toteutuminen Pätevän henkilöstön/pätevien opettajien saatavuus. Opiskelijoiden /opintomateriaalin saatavuus Vasa gymnasium 141,3 Vasa svenska aftonläroverk 73,3 100 % Valtuustoon nähden sitova Arviointikriteeri/mittari talouden tavoite Normihinta, valtionosuus/opisk. Vasa gymnasium 6 940,34 /opiskelija Vasa svenska aftonläroverk 3 501,88 /opisk. Tavoitteen toteutuma Vasa gymnasium 6 889,87 /opisk. Vasa svenska aftonläroverk 3 253,49 /opisk. Lukiotoiminnan nettolaskelmat on esitetty s.157-158. Alkuperäinen talousarvio Lukion toiminta resursoidaan yksikköhintaperusteisesti. Toimintaan sovelletaan ylivuotista nettobudjetointia. Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 1 449-80 1 368 1 553-185 Toimintatulot 155 155 212 +57 Toimintakate -1 294 80-1 212-1 342-130 Poistot 29 Opiskelijamäärät Vuosi TP 2012 TP 2013 TP Päivälukiot 140 142 158 Aikuislukiot 73 70 57 Vakituiset opiskelijat 213 212 215 Aineopiskelijat 1.1.2009 alkaen 6,9 3,5 6,7

107 315 VAASAN AMMATTIOPISTO Toiminta-ajatus Vaasan ammattiopiston toiminta-ajatuksena ja yleisenä koulutuksellisena tavoitteena on kouluttaa ammattitaitoista, laaja-alaisen pätevyyden omaavaa henkilöstöä elinkeino- ja työelämän sekä yhteiskunnan nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Tämän lisäksi tavoitteena on antaa opiskelijoille jatkoopiskeluvalmiudet ylemmälle koulutusasteelle. Vaasan ammattiopisto on kaksikielinen oppilaitos, joka antaa opetusta suomen, ruotsin ja englannin kielellä. Opiskelijamäärät koulutusaloittain ja asteittain (rahoituslain mukaisesti) OPISKELIJAMÄÄRÄT TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP - tekniikan ala 619 619 614 603 - turvallisuusala 76 85 84 82 - kulttuuri, artesaani 40 39 39 35 - kulttuuri, viestintä 102 90 81 74 - yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 206 212 216 213 - luonnontieteiden ala 96 89 83 83 - matkailu- ja ravitsemis- ja talousala 326 325 296 263 - sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 419 446 454 472 - maahanmuuttajien koulutus 27 24 27 22 - vammaisten valmentava ja kuntouttava koul. - ammatilliseen perusk. valmentava koulutus 14 24 8 17 6 16 2 14 Yhteensä 1 949 1 954 1 916 1 863 Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Työllisyysmittari 75% 68,5% Keskeyttämismittari 6% 7,18% Jatko-opiskelumittari 20% 10,9% Läpäisymittari 70% 73,6% Opiskelijatyytyväisyys 3,8 (asteikko 1-5) 3,9 Opiskelijaterveydenhuolto Jokaiselle toisen asteen koulutuksen opiskelijalle taataan vastaanotto 1krt/vuosi. Käytössä oma lääkäri. Opiskelijoille tehdyt terveystarkastukset vuosittain ovat toteutuneet. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Pätevän opetushenkilöstön saaminen tietyille koulutusaloille. Henkilökohtainen pätevöitymisohjelma. Talouden toteutuminen Vaasan ammattiopiston toimintaa resursoidaan yksikköhintaperusteisesti. Vaasan ammatti-opisto on tehnyt rakenteellisia muutoksia toimintaansa saavuttaakseen nollatuloksen. Rakenteelliset muutokset on toteutettu mm. 4-jaksojärjestelmään siirtymisellä. Tämä on mahdollistanut yksilöllisten opintopolkujen paremman huomioimisen sekä käytännössä mahdollistanut opintoajan lyhentymisen ja läpäisyn tehostamisen. Myös käytännön työssäoppimista on lisätty ja ryhmiä on mahdollisuuksien mukaan yhdistetty yli tutkintorajojen. Sopeutuminen niukempiin resursseihin on tehty asteittain, jotta opetuksen laatu ei ole kärsinyt. Vuoden aikana on opiskelijapaikkoja leikattu ja yksikköhinta laskenut.

Valtuustoon nähden sitova talouden tavoite Resurssit 108 Arviointikriteeri/mittari Valtionosuusnormin mukaiset kustannukset 9 941,93 /opiskelija. Kustannuksiin sisältyy 250 000 takuusumma. Tavoitteen toteutuma 10 023,26 /opiskelija Nettolaskelma on esitetty s.158-160 Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 20 375-213 20 162 19 824 +338 Toimintatulot 1 765 0 1 765 1 738-26 Toimintakate -18 610 213-18 398-18 086 +311 Poistot 459 318 VAASAN AIKUISKOULUTUSKESKUS Toiminta-ajatus Vaasan aikuiskoulutuskeskus Vasa vuxenutbildningscenter oppilaitoksen tehtävänä on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen koulutuksen ja sitä tukevien työelämän kehittämispalvelujen tuottaminen. Tehtävänä on kouluttaa käytännön osaajia alueen työelämän tarpeisiin sekä tuottaa yrityksille ja muille työyhteisöille niiden tarvitsemia koulutus- ja kehittämispalveluja. Aikuiskoulutuskeskuksen toiminta-ajatus perustuu kumppanuuteen. Tavoitteiden toteutuminen Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen toiminta suuntautui vuonna 2015 Vaasan alueen kannalta keskeisten elinkeinojen sähkö-, metalli- sosiaali- ja terveysalan sekä kaupan alan tarvitseman työvoiman aikuiskoulutukseen sekä maahanmuuttajakoulutukseen. Aikuiskoulutuksen avulla on tuettu työuran eri vaiheissa olevien osaamisen kehittämistä siten, että osaaminen vastaa muuttuvien työmarkkinoiden sekä yksilöiden urakehityksen tarpeita. Opiskelijarekrytointi onnistui vuonna yli tavoitteiden. Tavoitteena ollut opiskelijatyöpäivien määrä ylitettiin selkeästi (toteuma: 229 144 opisktpv, tavoite: 194 916 opisktpv). Koulutustoiminnan kokonaisliikevaihto toteutui n. 2,2 milj.e budjetoitua suurempana. Syynä kasvuun olivat erityisesti perustutkinto-opiskelijoiden määrän kasvu sekä nuorten aikuisten osaamisohjelmaan saatu erillisrahoitus. Maksullisen palvelutoiminnan tavoite jäi toteutumatta, joskin se oli suuruudeltaan vuoden 2013 tasoa. Lisääntynyt liikevaihto ei lisännyt samassa suhteessa koulutustoiminnan kustannuksia, mikä näkyy kertyneenä ylijäämänä. Opiskelijatyytyväisyys oli hyvä. Koulutuksen keskeyttämisessä ei päästy tavoitteeseen ja kehitys edelliseen vuoteen verrattuna oli negatiivista. Tämä edellyttää sekä ohjaustoiminnan että seurannan jatkokehittämistä. Suoritettujen tutkintojen määrä pysyi vuoden 2013 tasolla. Suoritettujen osatutkintojen määrä kasvoi, mikä voidaan katsoa positiiviseksi kehitykseksi uudistuvaa rahoitusmallia silmällä pitäen. Koulutusten toteutusmallien kehittämistä jatkettiin eri hankkeiden avulla. Tavoitteena on luoda sellaiset toteutusmallit, joilla pystytään vastaamaan sekä tuleviin ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistuksiin ja leikkauksiin sekä tutkintojärjestelmän uudistumiseen.

109 Opiskelijatyöpäivien määrä TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP Työvoimapoliittinen koulutus 98 686 94 647 93 216 92 659 Ammatillinen lisäkoulutus 38 728 41 884 43 469 38 991 Ammatillinen peruskoulutus Nuorten aikuisten osaamisohjelma Muu koulutus (oppisopimus, yritysten henkilöstökoulutus, lyhytkurssit) 60545-15 119 68 421-9 032 71 877-12 170 79 387 5 805 12 302 Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Suoritetut tutkinnot Suoritettuja tutkintoja yhteensä 710 1966 tutkintoa, joista 313 koko tutkintoa ja 1653 osatutkintoa Keskeyttäminen Keskeyttämisprosentti korkeintaan 8 % 9,8 % Opiskelijatyytyväisyys Maksullisen palvelutoiminnan osuus Henkilöstön kehittäminen Sisäinen valvonta ja riskien hallinta, toiminnan sopeuttaminen ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitusleikkauksiin Talouden toteutuminen Opiskelijapalautteiden keskiarvo: OPAL 4,1 AIPAL 4,1 Yrityskoulutukset 4,5 Maksullisen palvelutoiminnan liikevaihto 7 %:a koulutustoiminnan liikevaihdosta Koulutusmenot 2,8 %:ia henkilöstömenoista Henkilöstö-, tila ja laiteresurssit tasapainossa käytössä olevaan rahoitukseen, %-osuus liikevaihdosta OPAL 4,1 AIPAL 4,2 Yrityskoulutukset 4,4 4 % 2,1 % Toiminnan kustannukset tasapainossa suhteessa saatuun rahoitukseen: Henkilöstökustannukset 56,4 % liikevaihdosta Vuokrat 8,1 % liikevaihdosta Poistot 2,0 % liikevaihdosta Tulos- ja rahoituslaskelma oli tasapainossa. Perustutkintojen osalta valtionosuusnormin mukainen kustannus on pysynyt tasapainossa. Ylijäämällä varaudutaan vuosien 2015 2016 aikana tapahtuviin ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkauksiin. Valtuustoon nähden sitova talouden tavoite Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Tulos- ja rahoituslaskelma tasapainossa Tulos- ja rahoituslaskelma Tilikauden tulos + 890 748 Rahoitusjäämä + 1 175 782 Laskelma on esitetty sivulla 160. /perustutkinto-opiskelija Toteutuneet kustannukset 8 092,94 / perustutkinto-opiskelija Alkuperäinen talousarvio Valtionosuusnormin mukaiset kustannukset 9 514,20 / perustutkinto-opiskelija Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot -11 864 851 12 715 13 052-337 Toimintatulot 7 168 0 7 168 8 056 +888 Toimintakate -4 697-851 -5 548-4 997 +551 Poistot 285

110 OPPISOPIMUSTOIMEN JOHTOKUNTA 320 OPPISOPIMUSKOULUTUS Toiminta-ajatus Vaasan kaupungin oppisopimustoimen tehtävänä on johtaa ja valvoa oppisopimuksiin perustuvaa koulutusta Vaasan kaupungin ja Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur`in toimialueella 1.7.1999 voimaan tulleen ja 1.1.2009 muutetun yhteistyösopimuksen mukaan. Tavoitteiden toteutuminen Vuoden painopistealueena on ollut tukea opiskelijoita saavuttamaan tavoitteensa, suorittaa tutkinnon, ja työllistyä. Koulutuksen järjestäjille osoitetuista oppisopimusten enimmäismäärästä Pohjanmaalla 30 % on osoitettu ensisijaisesti ruotsinkielistä oppisopimuskoulutusta varten. Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet Tavoitteena on järjestää koulutus työpaikalla täydennettynä tietopuolisilla opinnoilla siten, että opiskelijasta tulee ammattitaitoinen työntekijä siinä ammatissa, mihin hän oppisopimusteitse valmistuu. Tavoitetaso vuonna Tavoitteena oli, että suurin osa opiskelijoista suorittaa ammatillisen tutkinnon ja työllistyy. Tavoitteen toteutuminen Vuoden aikana oppisopimusopiskelijoita oli 783, joista 284 solmi oppisopimuksen vuoden aikana. Suomenkielisiä opiskelijoita oli 465 ja ruotsinkielisiä 271 ( 34,6 %) sekä muunkielisiä 47. Opiskelijoista 214 suoritti tutkinnon. Kaikista vuonna opiskelunsa päättäneistä työllistyi noin 90,5 % Infotilaisuuksia pidettiin aikana n. 70 kpl oppisopimustoimistolla ja yhteistyötahoille lähes 600 henkilölle. Toimintamenot ja -tulot Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama Toimintamenot 2 491-101 2 390 2 391-1 Toimintatulot - Toimintakate -2 491 101-2 390-2 391-1 Oppilaskohtainen valtionosuus kirjataan rahoitusosaan. Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 9-9 TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 330 VAASA-OPISTO Toiminta-ajatus Työväenopiston tavoitteena on edesauttaa kaikenikäisten kaupunkilaisten aktiivista ja hyvää elämää tietoyhteiskunnassa. Tavoitteensa toteuttamiseksi opisto tarjoaa lain edellyttämällä tavalla laadukasta ja monipuolista opetusta kohtuulliseen hintaan. Toiminnan perusajatuksia ovat elini-

111 käinen oppiminen ja tasa-arvo. Niistä juontuvat opiston toiminnassaan vaalimat luovuuden, omaehtoisuuden ja osallistuvuuden arvot. Tavoitteiden toteutuminen Toiminnan painopistealueet 1. Laadukkaan ja aikaansa seuraavan vapaan sivistystyön opetustarjonnan takaaminen Vaasassa ja Kyrönmaan alueella 2. Taiteen perusopetuksen kehittäminen, arviointi ja verkostoyhteistyö 3. Uuden organisaation synnyttäminen ja yhteisen asiantuntijuuden vahvistaminen osaaminen, yhteistyö ja kumppanuus 4. Osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen: nuorten maahanmuuttajien perusopinnot, monikulttuurisuus, erityisryhmät huomioiva toiminta ja kulttuuri Kyrönmaan opiston toiminta siirtyi Vaasa-opiston alaisuuteen 1.8. alkaen. Samalla yhdistyi yksityinen ja kunnallinen, haja-asutusalueella ja urbaanissa ympäristössä toimiva opisto. Henkilöstösiirtosopimuksella opiston palvelukseen siirtyi kolme kokoaikaista työntekijää ja kymmeniä tuntiopettajia. Uusi organisaatio on lähtenyt käyntiin hyvin ja opisto myy palvelut Isollekyrölle ja Laihialle. Taiteen perusopetus laajeni Vähäänkyröön. Virvatuli-arviointihanke toteutettiin yhteistyössä Kuulaopiston ja arbiksen kanssa. TaiKonin kesäleiritoiminta siirtyi arbiksen järjestettäväksi vuosiksi -2015. Nuorten maahanmuuttajien perusopetus on vakiintunut ja se toteutetaan perusopetuksen valtionosuusrahoituksella. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Luoda puitteet ja toimintakulttuuri kansalaisopistotoiminnan harjoittamiselle ja johtamiselle yli kuntarajojen Nuorisoluokka vakiintuu Taiteen perusopetuksen laadun kehittäminen ja tunnetuksi tekeminen Sisäisen valvonnan tavoitteet Kiinteistön turvallisuuden ja terveellisyyden parantaminen kurssien ja osallistujien määrä lv. -2015 asukkaiden osallistumisaktiivisuus kyselyihin ja keskusteluihin peruskoulun päättötodistusten määrä ja opiskelijoiden sijoittuminen jatko-opintoihin Virvatuli-arviointi Uusien osallistujien määrä Valvonnan parantaminen Opistotalon muutostöiden loppuunsaattaminen Ilmanvaihtoremontti Toiminta käynnistynyt Vähässäkyrössä, Laihialla ja Isossakyrössä 1.8. Kurssilaisten määrä alueella sl. 1863 Tiedotus aktiivista Asukaskysely 6/, 170 vastausta; avoimet ovet em. kunnissa vko 48, 150 kävijää Loppuunmyyty hyväntekeväisyyskonsertti nuorisoseuralla 18/19 oppilasta sai päättötodistuksen ja jatko-opiskelupaikan arviointi on suoritettu 76 uutta oppilasta TaiKon-akatemia käynnistyi Valvontakamerajärjestelmä asennettu ja otettu käyttöön Muutostyöt saatettu päätökseen Ilmanvaihtoremontti ei toteudu Suorite, tunnusluku TP 2013 TA *TP Kurssien määrä 582 600 733 Opetustuntien määrä x) 14 785 13 150 xx)18 902

112 Valtionosuuteen oikeutt. tuntien määrä 12 800 12 800 17 195 Myönnetyt valtionosuustunnit 10 939 10 916 15 622 Kurssilaisten määrä 9 294 9 600 10 694 x) sisältää 800 tuntia nuorten maahanmuuttajien perusopetusta, uutta toimintaa xx) sisältää 1.485 tuntia nuorten maahanmuuttajien perusopetusta sekä Eteenpäin koulutusta 222 tuntia *) Vähänkyrön, Isonkyrön ja Laihian kansalaisopistotoiminta mukana luvuissa 1.8. lukien Talouden toteutuminen - uutena toimintana 1.8. lukien on Vähänkyrön, Isonkyrön ja Laihian kansalaisopistotoiminta - Opetushallituksen myöntämät 11 450 euron opintoseteliavustukset käytettiin eläkeläisten/senioreiden ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kurssimaksualennuksiin, 500 euroa uudelleen budjetoitiin vuodelle 2015 - muut kurssialennukset (työttömät) olivat yhteensä 12.020. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 1 653 451 2 103 2 081 +22 Toimintatulot 270 233 503 530 +27 Toimintakate -1 383-217 -1 600-1 550 +50 Poistot 56 Keskeiset talouden tunnusluvut Tunnusluku TP 2013 TA TP Valtionosuus Valtionosuus (nuorten maahanmuuttajien perusopinnot) Yhteensä 564 662 804 970 804 970 252 590 1 057 560 Nettomenot, valtionosuus huomioitu 718 259 601 030 492 800 Nettomenot / asukas 10,8 9 5,76 Nettomenot / kurssilainen 77,3 62,6 43,0 Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 17 1 18 Määräaikaiset 1 98 99 Työllistetyt 1 1 2 DIREKTIONEN FÖR VASA ARBETARINSTITUT 340 VASA ARBETARINSTITUT Toiminta-ajatus Toiminnan tarkoituksena on vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisesti: - toimia ruotsinkielisenä ja monikulttuurisena koulutuskeskuksena ja yhdessäolon paikkana - tarjota kohderyhmille mahdollisuuden osallistua monipuoliseen ja laadukkaaseen toimintaan, joka tukee yksilöllistä kehitystä ja myötävaikuttaa elämänlaatuun - toimia yhteiskuntavaikuttajana hyvin toimivassa verkostossa muiden toimijoiden kanssa. Vuoden painopistealueet ja niiden toteutuminen: Varsinaista toimintaa kehitetään vastaamaan paremmin kasvavien kohderyhmien eli maahanmuuttajien ja senioreiden kiinnostusta ja tarpeita. Toimintaa on kehitetty niin, että sekä brutto- että net-

113 to-osallistujamäärä on kasvanut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Talouden tasapainottaminen. Toimintavuosi antaa hyvän taloudellisen tuloksen. TaiKons-arviointihanke toteutetaan ja markkinointiin panostetaan edelleen. Arviointihankkeita on toteutettu ja markkinoinnin panostamisen tuloksena osallistujamäärät kasvavat. Hanketoimintaa ylläpidetään ulkopuolisen rahoituksen ja kehittämismahdollisuuksien lisäämiseksi. Hanketoiminta on ollut kattava sekä tuonut taloudellista voittoa ja kehittämismahdollisuuksia. Tavoitteiden toteutuminen Tulosalueen tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuminen Osallistujamäärän pitäminen samalla tasolla kuin vuonna 2012 (3371 netto-osallistujaa, 5477 brutto-osallistujaa) vuoden 2013 ja säästöistä huolimatta. Kurssirekisterin osallistumistilastoja. Vuonna järjestettiin 8724 h ja sen lisäksi 316 h toimeksiantokoulutusta. Osallistujamäärä 6870 suurin opiston historiassa. Osallistujamäärä netto 4164. Osallistujista 19 % oli eläkeläisiä, 4 % työttömiä ja 26 % osallistujista oli miehiä. Osoittaa, että Arbiksen kursille osallistuvat kokevat saavansa paremman elämänlaadun ja hyvinvoinnin. Sisäisen valvonnan tavoite Säästövelvoite johtaa opetustuntien vähenemiseen, mikä vuorostaan vähentää valtiontukea ja maksutuottoja. Tämän toiminnan näkökulman arviointi kurssiarviointien yhteydessä. Järjestetyt opetustunnit. Kurssimaksutuloja. Vuonna 76 % kurssiarvioinnin täyttäneistä ilmoitti, että olivat kokeneet saavansa paremman elämänlaadun osallistumalla kurssille. Valtiontukeen oikeutettujen opetustuntien määrä on vähentynyt hieman vuodesta ja 2015. Vakiintuu vuodesta 2016 lakimuutosten myötä. Kurssimaksuista saadut tulot ovat kasvaneet 20 000 eurolla vuonna vuoteen verrattuna. Toimintamenot ja tulot Alkuperäinen talousarvio 1 000 Talousarviomuutokset 1 000 Muutettu talousarvio 1 000 Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 944 51 995 1030-34 Toimintatulot 238 30 268 332 +64 Toimintakate -706-21 -727-698 +29 Poistot 9 Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 9-9 Määräaikaiset 1 47 49 Työllistetyt 1-1

114 VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 8 346 458 8 804 8 710 +94 Toimintatulot 1 735 0 1 735 1 935 +200 Toimintakate -6 610-458 -7 068-6 774 +294 Poistot 984 Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 66 4 70 Määräaikaiset 17 11 28 Työllistetyt 1 6 7 350 HALLINTO-OSASTO Toiminta-ajatus Hallinto-osaston tehtävänä on hoitaa vapaa-aikaviraston toimisto-, henkilöstö- ja taloushallinnolliset toimistopalvelut sekä koordinoida ja kehittää näitä tiiviissä yhteistyössä kolmen toiminnallisen osaston kanssa. Hallinto-osasto toimii vapaa-aikalautakunnan yleisenä valmistelu- ja täytäntöönpanoelimenä. Sen keskeisimpiä asiakkaita ovat oman viraston henkilökunta sekä liikunta- ja nuorisoyhdistykset. Tulosalueen alaisuudessa on vapaa-aikalautakunnan avustusmääräraha, jota jaettiin vuonna 78 liikunta- ja nuorisoyhdistykselle yhteensä n. 205 000. Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Talouden seuranta, ennustaminen Seuranta- ja raportointiselvitykset lautakunnalle, Tavoite toteutunut ja raportointi. Toimistopal- veluiden koordinointi ja kehittäminenlinnolle. taloustoimeen ja keskushal- Jaetut avustukset yhdistyksille /asukas TP TP 3,09 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Henkilöstöriskit Talouden toteutuminen Hallinto-osasto on asettanut riskienkartoituksessa tavoitteekseen ammattitaitoisen, motivoituneen ja määrältään riittävän henkilökunnan. Työntekijöiden muutosvalmiudet korostuvat kaupungin tukipalvelu-uudistuksessa, jotta työtehtävät ja niiden tekijän osaaminen kohtaavat ja työstä selviäminen toteutuu. Muutosmyönteinen henkilökunta Oikeat henkilöt oikeissa työtehtävissä Oikein mitoitetut henkilötyövuodet Koulutustaso Hallinto-osasto on pysynyt sille annetussa budjettikehyksessä. Säästöjä saatiin sisäisillä tehtäväjärjestelyillä ja hyödyntämällä palkkatukea sekä tarkastelemalla kriittisemmin tarvittavia tavara- ja palveluhankintoja.

115 Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 493 25 518 481 +37 Toimintatulot 0 0 0 12 +12 Toimintakate -493-25 -518-469 +49 351 LIIKUNTAOSASTO Toiminta-ajatus Liikuntaosasto tuottaa liikunta- ja vapaa-aikapalveluja ottaen erityisesti huomioon liikuntamahdollisuuksien tarjoamisen myös yhdistystoiminnan ulkopuolelle jääville sekä luo edellytyksiä urheiluseurojen ja muiden liikunta- ja vapaa-aikatoimintoja järjestävien tahojen toiminnalle. Painopistealueita ovat: - Terveysliikuntatoiminnan järjestäminen aktivoimaan väestöä eri ikäkausina - Erityisliikunnan organisointi vastaamaan vammais- ja muun sovelletun liikunnan tarpeita, sekä ikääntyvien ja maahanmuuttajien liikuntapalveluiden kehittäminen - Urheiluseurayhteistyö, valtakunnalliset ja alueelliset liikuntakampanjat - Liikuntatila- ja aluevarausten hallinnointi - Kuntosalitoimintojen ylläpito ja kehittäminen - Lasten ja nuorten liikuntatoiminnan saatavuuden turvaaminen ja iltapäivätoiminnan tehostaminen - Uinninopetuksen organisointi eri ikäisille kohderyhmille Tavoitteiden toteutuminen Toiminta toteutui tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Monipuolisia liikunnan harrastus- ja kilpailumahdollisuuksia pystyttiin tarjoamaan varsin kattavasti kaikkien vaasalaisten ja Vaasassa asuvien käyttöön ja näin voitiin edesauttaa monin tavoin vaasalaisten hyvää elämää elämänkaaren eri vaiheissa. Liikuntaosasto tuotti omin ohjaajavoimin ja yhteistyössä yhdistysten kanssa monipuolisia liikunnan harrastusmahdollisuuksia. Vaasan mestaruuksista kilpailtiin yleisurheilussa, jousiammunnassa ja bocciassa. Action Power-toiminta kohdistettiin ensisijaisesti 1-6-luokkalaisiin lapsiin, joiden kokonaisliikuntamäärä on alle 2h/päivässä, ja lapsiin joilla ei ole mitään liikunnallista harrastusta. Toimintaa järjestettiin yhteistyössä kasvatus- ja opetusviraston kanssa. Muita yhteistyötahoja olivat sosiaali- ja terveyspalvelut, paikalliset urheiluseurat ja oppilaitokset. Uimahallissa oli 270 764 asiakasta. Viikko-ohjelma sisälsi 21 ohjattua vesivoimistelua, yhden venyttelyryhmän, neljä ohjattua kuntosalitoimintaa sekä uintiklinikan. Sotaveteraaneille pidettiin kerran viikossa vesivoimistelua sekä Tyky-tapahtumia, lapsille suunnattuja vesidiscoja ja lasten vesiliikuntakerho. Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto (SUH) valitsi Vaasan uimahallin Vuoden uimahalliksi. Vireä Vaasa - terveysliikuntaohjelma toimii Vaasan kaupungin työntekijöiden ja kaikkien vaasalaisten työikäisten liikunnalliseksi aktivoimiseksi ja terveyttä edistävän liikuntatietouden edistämiseksi. Sovelletussa liikunnassa järjestettiin säännöllistä liikuntatoimintaa kaikille erityisryhmiin kuuluville (mm. kehitysvammaisille, liikunta- ja CP-vammaisille, aistivammaisille sekä erityislapsille ja nuorille).

116 Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Liikuntapalvelujen tuottaminen painopisteenä oleville kohderyhmille Liikuntaryhmien määrä Osallistuja- ja kävijämäärät Action liikuntakerhoja oli 17 eri koululla (1-3 ryhmää/koulu), yht. 58 ryhmää. Osallistujia 1173. Seurojen kanssa yhteistyössä lajikouluja 12 kpl, joissa 233 lasta. Loma-aikoihin sijoittuvia liikuntaleirejä 12 kpl, joissa 246 lasta. Suurimmassa yksittäisessä tapahtumassa, koko perheen liikuntariehassa n. 6 000 osallistujaa. Sovelletun liikunnan ryhmiä järjestettiin n.40/vko ja niihin osallistui noin 950 hlö/vko. Senioriliikuntakortteja oli ostanut 534 hlöä. Vireä Vaasan ryhmätoimintoihin on osallistunut n. 400 hlö/vko. Tapahtumiin on osallistunut noin 4 500 hlöä. Terveysliikuntakortteja osti 455 hlöä. Hietalahden kuntotalolle myytiin vuosikortteja 333 kpl ja lyhyempiä kuntoilujaksoja 989 kpl. Uusia asiakkaita oli 201 kpl. Uimahallissa kirjattiin 270 764 käyntiä, kesä- Tavoitteena PMuimataitomääritelmän mukainen uimataito. Uinninopetuksen järjestäminen alakoulun oppilaille siten, että 90% yläkouluun siirtyvistä olisi uimataitoisia Tilojen käytön maksimoiminen ja mahdollisten lisätilojen toteuttaminen ja käyttöönotto sekä lähiliikuntapaikkojen kehittäminen Uimataitoisten% osuus yläkouluun siirryttäessä Liikuntatila- ja alueluovutusten määrien seuraaminen uimakouluihin (20 kpl) osallistui 346 lasta. Vaasalaisten yläkouluun siirtyvien uimataito% oli keväällä yli asetetun tavoitteen eli 91%. Timmi varausohjelmaan tehtiin yht. 86 109 h varauksia. Uimahallin tiloja (radat, ryhmäpäädyn saunat ja kokoustilat) varattiin vuoden aikana 22 311 h. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Turvallisuusriski liikuntatoimintojen tuottamisessa Talouden toteutuminen Vähäinen henkilöstömäärä ja sijaisresurssien puute tekee toimintojen tuottamisesta haavoittuvaa ja on joissakin olosuhteissa turvallisuusriski. Mahdollisuus palkata lyhyellä varoitusajalla ammattitaitoisia sijaisia. Henkilökunnan ammattitaidon ylläpitäminen. Liikuntaosasto pysyi annetussa budjettikehyksessä ja säästöjä saavutettiin tarkalla työvuorosuunnittelulla ja kiinnittämällä erityistä huomiota sijaisten palkkaamistarpeeseen. Lisäksi säästöjä syntyi tilapäisesti vuokrattavien tilojen vuokrauskuluissa. Action toiminnan järjestämiseen saatiin ulkopuolista rahoitusta yhteensä 27 000 vuodelle. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 4 088 115 4 203 4 114 +89 Toimintatulot 1 465 0 1 465 1 506 +42 Toimintakate -2 623-115 -2 738-2 608 +130 Poistot 60

117 352 LIIKUNTAPAIKKAOSASTO Toiminta-ajatus Liikuntapaikkaosasto on huolehtinut liikuntapaikkojen harjoitus- ja kilpailukuntoon saattamisesta. Tavoitteena on, että liikuntapaikat ovat kuntalaisten ja seurojen käytössä ympäri vuoden, sääolosuhteet huomioiden. Tavoitteiden toteutuminen Talvi oli vähäluminen - hiihtolatujen osalta ei saatu koko talvena perinteistä latua tehtyä. Jääalueet olivat ainoastaan käytössä 1 kuukauden ajan, jonka jälkeen jäät sulivat. Vähäkyrön Saarenpäässä latujen osalta tilanne oli parempi. Öjbergetin talviurheilukeskus oli auki ainoastaan 48 päivää eli se avattiin 29.1. ja suljettiin 17.3.. Jäälatuja ei saatu tehtyä laisinkaan huonon talven takia. Kesän osalta edustuskentät Hietalahden jalkapallostadionin, Kaarlen kentän ja Raviradan nurmi olivat hyvässä kunnossa. Monitoimiviheriön nurmet olivat hyvässä kunnossa. Uimarannat hoidettiin kesätyöntekijöiden ja oman väen kanssa hyvin. Isolahden tekonurmi saatiin toteutettua Vaasan junioripalloilijoille. Pesäpallostadionin myyntipiste uusittiin ja Kyrölän yleisurheilukentän ajanottorakennus toteutettiin omien miesten toimesta. Öjbergetin hissin ala-aseman peruskorjaus toteutettiin loppuvuodesta. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Liikuntapaikat pidetään kunnossa siten, että ne ovat turvallisesti kuntalaisten ja seurojen käytettävissä olemassa olevien resurssien puitteissa. Liikuntapaikkojen pitkän aikavälin perusparannusohjelma on laadittu. Asiakaspalautteet Kuntoarviot Isolahden tekonurmen toteutus. Öjbergetin hissin ala-aseman peruskorjaus tehty. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Henkilöriskit Talouden toteutuminen Liikuntapaikkaosaston keski-ikä on varsin korkea, lähemmäksi 50 vuotta. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Uusien nuorien koulutettujen liikuntapaikkahoitajien palkkaamista eläkkeelle lähtevien tilalle. Alkuperäinen talousarvio Liikuntapaikkaosaston budjetti ylittyi tavara- ja palveluhankintojen osalta, vaikka henkilöstösäästöjä saatiinkin tarkalla työvuorosuunnittelulla ja kiinnittämällä huomioita ylityömääräyksiin. Tulojen alitus oli seurausta Öjbergetin laskettelukeskuksen lyhyeksi jääneestä, sääoloista johtuvasta, toimintakaudesta. Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 1 988 21 2 010 2 037-27 Toimintatulot 86 0 86 79-7 Toimintakate -1 902-21 -1 924-1 958-34 Poistot 924

118 355 NUORISO-OSASTO Toiminta-ajatus Nuoriso-osaston toiminnan tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja kehitystä, ennaltaehkäistä syrjäytymistä, edistää nuorten osallistumista omien tavoitteiden toteuttamisessa ja yhteiskuntaan kasvamisessa. Tavoitteiden toteutuminen Vaasalaiset nuoret käyttivät aktiivisesti nuoriso-osaston palveluita. Toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti. Taloudellisten säästötoimenpiteiden vaikutukset nuorisolain mukaisiin nuorisotyön peruspalveluihin korvattiin hankerahoituksella. Viidellä erillisellä hankkeella tuotettiin; yksilö- ja ryhmäohjausta, kerhoja, monikulttuurinen nuorisotyö sekä nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden, alueellisen nuorisotiedotuksen ja etsivän nuorisotyön palvelut (OKM:n rahoitus 75%). Uutena palveluna tuotettiin nuorille suunnattu ohjelmatuottaja kurssi, minkä päätteeksi nuoret tuottivat musiikkitapahtuman. Nuoriso-osasto osallistui sosiaalipalveluiden nuorten aikuisten ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan toteuttamiseen tarjoamalla tilat ja toisen ohjaajan yhteen ryhmistä. Toiminta toteutettiin moniammatillisesti sosiaalipalveluiden, nuoriso-osaston ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Molempia palveluita jatketaan hyvien tulosten vuoksi myös 2015. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Nuorten sosiaalisten taitojen ja osallisuuden edistäminen sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisy tarjoamalla nuorille ajanmukaisia matalankynnyksen harrastus- ja toimintamahdollisuuksia, tiloja ja ohjausta sekä erityisnuorisotyön palveluita. -Nuorisotalot: -kävijöiden määrä -nuorisotalotyön laadun arviointi auditoimalla -Kävijöiden määrät: - skeittihallissa - nuorisotapahtumissa - kerhoissa, kursseilla - leireillä, retkillä - nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Reimarissa - monikulttuurisessa nuorisotyössä - etsivässä nuorisotyössä - nuorisovaltuuston osallisuus -Nuorisotaloissa käyntikertoja 28 695 nuorisotalot olivat auki ka. 3-4 pv/vko. -Skettihalli oli auki ma - la, käyntikertoja n. 4 820. -Nuorisotapahtumissa kävijöitä 3 452, tapahtumia ka. 1 / kk. -Kerhoissa, (iltapäivä-, kulttuuri-, monikulttuuristen nuorten-, +18-vuotiaiden kerhoja), kursseilla, retkillä ja leireillä nuoria yht.701. -Reimarin palvelupisteessä kävijöitä 2 521 ja internetsivuilla käyntejä 59 432. -Monikulttuuriseen nuorisotyöhön sisältyi yksilöohjausta sekä erillisiä ja integroituja kerhoja ja tapahtumia yht. 400 nuorta. -Nuorisovaltuusto kokoontui 11 kertaa, toimintakausi 1.9.2013 31.8.,kuusi lautakuntapaikkaa puhe- ja läsnäolooikeudella, edustus kahdessa aluetoimikunnassa sekä eri asiantuntijatyöryhmissä. -Etsivässä nuorisotyössä asiakkaita 367, jonotusaika ka. 1kk, ikä ka. 18-20 vuotta. Kolme etsivää työparia; 1 nuoriso- osasto, 1 Jupiter-Säätiö ja 1 Föregångarna. - Yhteistyöhankkeet: - VAO:n oppilaiden ryhmäyttäminen (osa uusista oppilaista) - JOPO:ssa kaksi (50% ) nuoriso-ohjaaja - Perhekeskuspalvelujen koordinointi ja nuorille suunnattujen palveluiden tuottaminen.

119 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Henkilöstöriskit Talouden toteutuminen Riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä Henkilöstö määrässä ajoittain puutteita, yksintyöskentely lisääntyi. Nuoriso-osasto pysyi hyvin annetussa budjetissa. Nuorisopalveluiden järjestämiseen oli käytettävissä ulkopuolista rahoitusta yhteensä n. 145 000 vuonna Ahaa-hankkeeseen myönnetyn 85 000 :n avustuksen lisäksi. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 1 776 297 2 073 2 078-5 Toimintatulot 185 0 185 339 +155 Toimintakate -1 591-297 -1 888-1 739 +149 MUSEOLAUTAKUNTA Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 3 485 322 3 807 3 576 +231 Toimintatulot 197 208 405 459 +55 Toimintakate - 3 289-113 - 3 402-3 117 +286 Poistot - Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 35 2 37 Määräaikaiset 7 3 10 Työllistetyt - 3 3 361 POHJANMAAN MUSEO Toiminta-ajatus Pohjanmaan museo vaalii Vaasan kaupungin ja Pohjanmaan aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä. Pohjanmaan museo toimii aluetaidemuseona ja maakuntamuseona sekä vastaa Museoviraston kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin liittyvistä viranomaistehtävistä. Pohjanmaan museoon kuulu Terranova Merenkurkun luontokeskus, jota ylläpidetään yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Tavoitteiden toteutuminen Pohjanmaan museon vuoden toiminnan painopistealueita olivat sisäinen kehittämistyö sekä museoiden organisaatiouudistuksen valmistelu. Päätös Vaasan kaupungin museoiden hallinnollisesta yhdistämisestä ja uudesta organisaatiosta tehtiin joulukuussa. Vaihtuvia näyttelyitä järjestettiin Pohjanmaan museossa ja Vaasan taidehallissa yhteensä 17. Lisäksi esillä oli 5 pysyväisluonteista perusnäyttelyä. Näyttelytoiminnan toimintamallien kehittämi-

120 seen kiinnitettiin erityistä huomiota. Museopedagogisen toiminnan päähanke oli Vaasan kaupungin museoiden saavutettavuus- ja esteettömyyshanke, joka jatkuu vuonna 2015. Keskeistä kehittämishanketta, museokokoelmien säilytystilaa, koskevaa tarveselvitystä päivitettiin ja käsiteltiin tilahallintaryhmässä vuoden aikana. Terranova Merenkurkun luontokeskusta koskeva kehittämishanke ei edennyt toimintavuonna. Wildlife Vaasa -luontoelokuvafestivaali järjestettiin suunnitelmien mukaisesti lokakuussa. Luontoelokuvakilpailuun osallistui 163 elokuvaa 47 maasta, kävijöitä oli 4 850. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Museot arvioivat toimintaansa hyvinvointipalveluiden tuottamisen näkökulmasta. Museot ylläpitävät laadukkaita kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja esittelyyn liittyviä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten kokemaa hyvinvointia. Pohjanmaan museo solmii valtakunnallisen kumppanuuden museoiden toiminnan vaikuttavuuden arvointiin. (k/e) Museo kehittää toimintaansa ja palveluitaan tapahtumatuotannon näkökulmasta. Museon palveluita tarjotaan myös museorakennusten ulkopuolella. Lisäksi näyttelyiden näkyvyyttä kasvatetaan. Toimenpiteinä museon palvelutuotannon keskittäminen, ydintehtävän kirkastaminen osana organisaation ja toiminnan kehittämistyötä sekä osallistuminen museotoimen hallinnon uudistamiseen. Museo asettaa tavoitteekseen olla palvelutasoltaan ja sisällöiltään luotettava toimija. Luotettavuus näkyy kokoelmatyön määrässä ja tasossa. Museo keskittyy saavutettavuuden parantamiseen ja ohjaa maakunnallisena toimijana saavutettavuuden toteutumista toimintaalueensa museoissa. Museot osallistuvat organisaatiomuutoksensa osana Vaasan kaupungin tilankäytön tehostamisohjelmaan sekä keskittyvät tärkeimpien museokohteiden tilojen kehittämiseen. Lisäksi toimintavuoden aikana laaditaan museoiden kirjalliset toimintaprofiilit. Museo ottaa toimintansa suunnitteluun ja kehittämiseen mukana kolmannen sektorin, erityisesti museon kokoelmatoiminnan sidosryhmät, sekä parantaa sidosryhmäyhteistyötä. Museo toteuttaa yhteistyöhankkeita sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. (lkm) - opastusten ja työpajojen lkm (250) - muiden yleisötapahtumien lkm (100) - näyttelyt, lkm (13) - kävijämäärä (20 000) - sisäinen arviointi - kokoelmalainojen ja -tilausten lkm (50), käsittelyaika (90 % 4 viikossa) - kokoelmatyöhön käytetyt htv:t - digitoitujen objektien lukumäärä (4 000) Saavutettavuuskartoituksen sekä saavutettavuuden ja esteettömyyden toimenpideohjelman laatiminen. (k/e) Erityisryhmille suunnattavat palvelut. (tapahtumakerrat ja lukumäärä) Sisäinen arviointi. Sisäinen arviointi. Museoiden valtakunnallisen arviointimallin toimintatapoja uudistetaan. Museot solmivat valtakunnallisen kumppanuuden vaikuttavuuden arviointiin kehitystyön (ei) Museo on edistänyt saavutettavuushankkeen puitteissa yhteistyötä sosiaali- ja kolmannen sektorin kanssa. (1) - opastusten ja työpajojen lkm (309) - muiden yleisötapahtumien lkm (46) - näyttelyt, lkm (17) - kävijämäärä (23 143) - kokoelmalainojen ja - tilausten lkm 161 - digitoitujen objektien lukumäärä (3881) Osittainen toteuma: hanke on edennyt ja jatkuu 2015. Erityisryhmille suunnattavat palvelut. (tapahtumakerrat ja lukumäärä) Osittainen toteuma. Kokoelmatoiminnan sidosryhmien kanssa on neuvoteltu yhteistyöstä ja täsmennetty yhteistyön muotoja.

121 Toiminnassa keskitytään asiantuntijuuden jakamiseen sekä valtakunnallisiin kehittämisryhmiin ja hankkeisiin osallistuminen. Museo määrittelee ja hinnoittelee asiantuntijapalvelunsa. Museo antaa lausunnot määräaikojen puitteissa. Sisäisen valvonnan tavoitteet - valtakunnalliset kehittämishankkeet / työryhmät (lkm) - asiantuntijapalveluiden määrittely (k/e) - rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin liittyvät lausunnot annetaan 4 viikossa (90 %) - valtakunnalliset kehittämishankkeet: 3 - kyllä - 190 lausuntoa Talousarviossa vuodelle ei esitetty sisäisen valvonnan tavoitteita. Vuoden 2013 selonteossa sisäisen valvonnan järjestämisestä asetettiin seuraavat päätavoitteet: Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Kokoelmien epätarkoituksenmukaiset säilytysolosuhteet Epäselvät toimivalta- ja vastuukysymykset Tavoitteenasettelun puutteet sekä tavoitteiden ja toiminnan ohjauksen välillä. Organisaatiouudistuksen valmisteluun liittyvät riskit. Talouden toteutuminen Tilatarveselvitys Toimintaohjeiden täsmentäminen ja jalkauttaminen, talousohjauksen täsmentäminen sekä hankintaohjeistusten noudattaminen. Tavoitteiden päivittäminen. Tavoitteiden jalkauttaminen toimintaan. Muutostuki. Työhyvinvoinnin kehittämisen priorisointi, osaamisen kehittämisen suunnitelma. Koulutukset. Toteutunut: tarveselvitystä päivitetty ja käsitelty tilatarveryhmässä Toteutunut. Laadittu hallintokunnan sisäinen ohjeistus hankinnoista. Toteutunut. Toteutunut. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 2 083 256 2 339 2 260 +79 Toimintatulot 120 208 328 330 +1 Toimintakate -1 963-48 -2 011-1 930 +81 Toimintatuotot ylittivät alkuperäisen talousarvion 210 000 :lla. Ylityksen suurin selittäjä ovat ulkoiset avustukset. Myös pääsymaksutuotot ylittivät tavoitteen pääsymaksujen korotuksen ansiosta. Toimintamenot ylittivät alkuperäisen talousarvion 177 000 :lla ja alittivat muutetun talousarvion 79 000 :lla. Ero johtuu ulkoisten avustusten määrästä. Toimintamenojen alitus selittyy näyttely- ja muun toiminnan kulukurilla. Myös täyttämättä jätetyt vakanssit vaikuttavat taloudelliseen tulokseen. 362 TIKANOJAN TAIDEKOTI JA KUNTSIN MODERNIN TAITEEN MUSEO Toiminta-ajatus Tikanojan taidekoti ja Kuntsin modernin taiteen museo ovat ammatillisesti hoidettuja taidemuseoita, joiden toiminta painottuu vaihtuviin näyttelyihin ja niihin liittyvään yleisötyöhön, jonka tavoitteena on syventää taiteen ja katsojan kohtaamista sekä vahvistaa väestön ymmärrystä taide- ja kulttuuriperinnöstään. Tikanojan taidekodissa esitellään lahjoituskokoelman lisäksi tyyli- ja taidehistoriallisia

122 teemanäyttelyitä. Kuntsin modernin taiteen museo esittelee talletuskokoelmiensa ohella modernin ja nykytaiteen näyttelyitä. Taidemuseot tuottavat kulttuuripalveluita kuntalaisille ja matkailijoille. Tavoitteiden toteutuminen Näyttelyitä toteutettiin toimintasuunnitelman mukaisesti 10, joista viisi oli valtakunnallisia yhteistyönäyttelyitä ja kaksi kokoelmanäyttelyä. Näyttelyiden ja museoiden oheistapahtumien kävijämäärä vuonna oli 20 409 henkilöä. Museo järjesti pedagogista toimintaa (opastukset, työpajat, luennot, vauvojen värikylvyt, museon ulkopuolelle tilattava Museo matkalaukussa -palvelu) 586 kertaa. Kokoelmista lainattiin 13 teosta ja kokoelmateoksia konservoitiin 31 kpl. Kokoelmatutkimuksia valmistui vuoden aikana yksi ja kokoelmien tunnettuutta lisättiin järjestämällä Pop-up taidetapahtuma Rewell centerissä. Museo osallistui valtakunnalliseen Suomen museoliiton pilottihankkeeseen (Mobiili-opastus) ja julkaisi Frithjof Tikanojasta kertova Fritsin kyydissä -mobiiliopastuksen, joka on tavoittanut 1 542 käyttäjää. Kokoelmien hallintaa on parannettu tarkentamalla toimintaohjeita ja ohjaamalla henkilöstöresursseja kokoelmatyöhön. Mediaosumien määrä oli printtimedian osalta 272 ja muun median osalta 212. Museoiden www-sivuilla oli 30 430 käyntiä. Vuoden aikana valmisteltiin museoiden organisaatiouudistusta ja käynnistettiin Vaasan museoiden yhteinen saavutettavuus- ja esteettömyyshanke. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma 1) Museoiden näyttely-, kokoelma-, julkaisu- ja tutkimustoiminta sekä pedagoginen toiminta ja yleisötyö ovat vaikuttavia, tasokkaita ja valtakunnallisesti näkyviä. 2) Museoiden toiminta on suunnitelmallista, tehokasta ja asianmukaisesti resursoitua. 1) Museot arvioivat toimintansa vaikuttavuutta. 2) Museot laativat toimintaansa ohjaavia dokumentteja. 3) Museoiden palvelut tuotetaan molemmilla kotimaisilla kielillä ja tarpeen mukaan muilla kielillä. Sisäisen valvonnan tavoitteet 1) näyttelyiden kävijämäärän ja sekä muiden palveluiden käyttäjämäärän kasvu 3 % - valtakunnallisiin hankkeisiin osallistuminen, 3 - näyttelyistä tehdään sisäinen arviointi (k/e) - kokoelmalainojen vaikuttavuuden seuranta (k/e) 1) - museot toteuttavat kävijätutkimuksen (k/e) 2) - museot laativat näyttelystrategian (k/e) - museot päivittävät kokoelmiinsa liittyvät sopimukset (5 kpl) 1) - näyttelyiden kävijämäärän kasvu 3,4 % - valtakunnallisiin hankkeisiin ja yhteistyöhankkeisiin osallistuminen (k) - näyttelyiden sisäinen arviointi (k) 2) - kokoelmalainojen vaikuttavuuden arviointi (e) 1) museoiden kävijätutkimus (ei) 2) museoiden näyttelystrategia (ei) - kokoelmasopimusten uusimista on valmisteltu 3) palvelut on tuotettu molemmilla kotimaisilla kielillä ja näyttelytekstit myös englanniksi Sisäinen valvonta ja riskien hallinta STRATEGISEN OHJAUKSEN PUUTE - toimintaa ohjaavien dokumenttien puute - epäselvä tavoitteenasettelu * tehoton ja huonosti ohjautuva organisaatio * valtionosuuden lasku * profiilin lasku KOKOELMATOIMINNAN RISKIT - kokoelman säilyminen, kunto ja käyttö - teosten heikot säilytysolosuhteet, - laaditaan toimintaa ohjaavia dokumentteja - parannetaan sisäisiä prosesseja - kokoelmien uudet säilytystilat - uudistetaan kokoelmien hallintaan liittyvät sopimukset - määritellään teosten vakuutusarvot -laadittu ohje museoiden asiantuntijapalveluiden myymisestä -yhtenäistetty sisäisiä toimintamalleja, laadittu yleisiä toimintaohjeita ja sisäisiä työkaluja -selkeytetty ja lisätty työryhmätyöskentelyä - tilatarveselvitys on valmistunut ja edennyt tilahallintaryhmään - laadittu ohjeet kokoelmien

123 puutteelliset inventoinnit ja virheellisesti määritellyt vakuutusarvot - kokoelmatyön laiminlyönti - puutteelliset sopimukset * valtionosuuden vähentyminen * teosvahingot, teosten tuhoutuminen * vakuutus- ja konservointikustannusten kasvu * tärkeimmän resurssin vajaakäyttö Talouden toteutuminen - suunnataan toimintaresursseja kokoelmatyöhön vastaanottamiselle ja valmisteltu kokoelmien hallintaan liittyviä sopimuksia - kokoelmapoliittista ohjelmaa ja kokoelmien vakuutusarvojen määrittelytyötä on jatkettu - kokoelmatyöhön on suunnattu henkilöstöresursseja Tikanoja Kuntsin toimintatulot ylittyivät arvioidusta, erityisesti sisäänpääsymaksujen osalta. Tähän vaikuttivat alkuvuoden suosittu Linnan aarteet -näyttely sekä pääsylippuhintojen korotus 1.6. lähtien. Lisäksi museot saivat ulkopuolisia tukia ja avustuksia 31 760 euroa ja näitä tuloja ei ole arvioitu vuoden käyttösuunnitelmaan. Toimintamenot alittivat talousarvion menokehyksen 152 000 eurolla. Tähän vaikuttivat mm. se, että museoiden näyttelyiden määrää on vähennetty aikaisemmista vuosista ja muiden palveluiden osalta on keskitytty museoiden ydinpalveluihin. Lisäksi henkilöstömenoja on karsittu. Toimintamenoista henkilöstökulujen osuus oli 49,0 %, kiinteistökulujen 22,6 % ja yleisten toimintakulujen 28,4 %. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 1 402 65 1 468 1 316 +152 Toimintatulot 76 76 130 +53 Toimintakate -1 326-65 -1 391-1 186 +205 KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Alueellisen, paikallisen ja valtakunnallisen yhteistyön kehittäminen kulttuuri- ja kirjastosektorilla yhteinen tekemisen ilon löytäminen fyysisiä ja virtuaalisia rajoja ylittämällä. Toimintamenot ja tulot Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 5 357 279 5 636 5 398 +238 Toimintatulot 695 99 794 809 +15 Toimintakate -4 662-180 -4 842-4 588 +253 Poistot 120 Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 60 5 65 Määräaikaiset 3 7 10 Työllistetyt - 5 5

124 370 HALLINTO- JA TALOUSPALVELUYKSIKKÖ Toiminta-ajatus Hallinto- ja talouspalveluyksikkö tuottaa hallinnon ja talouden tukipalveluita kulttuurikeskukselle ja kaupunginkirjastolle. Tulosalue sisältää kirjaston virastomestaripalvelut ja kiinteistöihin liittyvät hallinnolliset tehtävät. Tavoitteiden toteutuminen Hallintokunnan keskeiset tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Koulutettu, työhönsä sitoutunut ja motivoitunut henkilökunta Koulutuspäivien ja osallistujien määrä Lukumäärät sisältyvät kirjaston lukuihin. Toimiva talousseuranta kyllä/ei Jatkuva talousseuranta on toimiva. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Ammattitaitoinen henkilökunta Koulutus Henkilökunta on osallistunut aktiivisesti erilaisiin sisäisiin ja ulkoisiin koulutuksiin Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 277 0 277 256 +21 Toimintatulot 0 0 0 0 0 Toimintakate -277 0-277 -256 +21 Toimintamenoissa syntyi säästöä 21 000, pääasiassa henkilöstömenoissa. 371 KULTTUURIKESKUS Toiminta-ajatus Kulttuurikeskuksen tehtävänä on vastata yleisen kulttuuritoiminnan kehittämisestä, toteuttamisesta ja koordinoinnista, toteuttaa osaltaan laissa säädettyjä kunnan kulttuuritoiminnan tehtäviä luomalla edellytyksiä monimuotoiselle kulttuurityölle sekä edistämällä monipuolista kulttuuritarjontaa. Tarkoituksena on luoda yhdessä kaupunkilaisten ja kulttuuritoimijoiden kanssa elinikäinen kulttuurisuhde jokaiselle vaasalaiselle sekä korostaa kulttuuripalveluiden merkitystä osana ihmisen arkea ja hyvinvointia. Tavoitteiden toteutuminen Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti suunnitelmien mukaisesti. Avustuksia jaettiin 37 kpl (66 400 ). Lisäksi jaettiin itsenäisyyspäivän juhlassa vuoden Kulttuuripalkinto (2 000 ) sekä Nuori kulttuuritekijä stipendi (1 000 ). Myöntöprosentti hakemusmäärään nähden oli 48,6 % ja haettuun summaan nähden 34 %. Vaasan XXII Kuorofestivaaleille osallistui tänä vuonna 74 kuoroa ja lauluyhtyettä, joista kahdeksan oli pääartisteja; n. 1 500 esiintyjää ja yleisöä n. 20 500. Ulkomailta kuoroja osallistui viidestä eri maasta.

125 Taiteiden yö jatkoi suosiotaan vaasalaisten ja lähialueiden asukkaiden keskuudessa. Tapahtuman käyntimäärä vuonna oli noin 113 000 eli kävijöitä oli n. 35 000. Kulttuurikeskuksen muuta toimintaa oli mm. Senioreille suunnattua kulttuuritoimintaa Kulttuurikarusellin kautta, lapsiperheille suunnattu festivaali Villa dei Misteri, Illallinen senaatilla, Vaasan jokaviikkoinen kesätapahtuma Vaasa Picnic ja Valoa!- tapahtuma ovat rikastuttaneet Vaasan kaupungin kulttuuritarjontaan ja tuonut pöhinää kaupunkilaisille. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Koulutettu, työhönsä sitoutunut ja motivoitunut henkilökunta Ulkopuoliset rahoituslähteet Kulttuurikasarmin kehittäminen ja tukeminen Koulutuspäivien määrä, koulutusmäärä-raha (% henkilöstökuluista), yksikön sisäinen strategia, selkeät tehtäväkuvat Ulkopuolisten saatujen avustusten määrä Budjetoitu toimintamääräraha, myönnetyt avustukset alueen kulttuuritoimijoille, toimijatyöryhmän ja ohjausryhmän kokousmäärä, alueen tapahtumat 3 koulutuspäivää ja 4 seminaaria (0,3% henkilöstökuluista). Yksikön sisäinen kehittämissuunnitelma on tehty ja tehtävänkuvia sekä nimikkeitä on muutettu vastaamaan tehtävien sisältöjä. Ulkopuolista rahoitusta on saatu 35 000 Kulttuuritoimijat kasarmilla ovat itse aktivoituneet järjestämään erilaisia tapahtumia alueella. Toimijatyöryhmät ovat kokoontuneet omatoimisesti, ohjausryhmä ei ole kokoontunut. Kulttuurikeskuksen kustantamat tapahtumat olivat Taiteiden yö sekä Joulubasaari. Kulttuuritapahtumien tuottaminen ja tukeminen Tapahtumien määrä Tuottajana tai osatuottajana 27 tapahtumassa. Kulttuurisen ajattelun edistäminen, kulttuurikasvatus ja hyvinvoinnin lisääminen Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Ammattitaitoinen henkilökunta Talouden toteutuminen Kulttuurikarusellin toiminta, koulu- ja päiväkotiyhteistyö Koulutus Kulttuurikarusellin toiminta on jatkunut tarjoten kulttuuritoimintaa senioreille. Koulu- ja päiväkodeille on tarjottu esityksiä. Henkilökunta on osallistunut erilaisiin sisäisiin ja ulkoisiin koulutuksiin ja verkostotapaamisiin. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 1 044 6 1 050 1 016 +34 Toimintatulot 257-7 250 237-13 Toimintakate -787 0-799 -779 +20 Poistot 27 Toimintamenoissa säästettiin 34 000, pääasiassa henkilöstömenoissa. Toimintatuloja oli 14 000 arvioitua vähemmän. Myynti- ja maksutuotot olivat noin 41 000 budjetoitua pienemmät, johtuen Kuorofestivaalin, KultTour-lehden ja myyntipalveluiden odotettua vähäisemmästä myynnistä. Avus-

126 tuksia taas saatiin arvioitua enemmän. Ulkopuolista rahoitusta on saatu avustuksina lähinnä Kuorofestivaalin järjestämiseen (35 000 ). 372 KIRJASTOTOIMI Toiminta-ajatus Toiminnan keskeinen ajatus on taata tasapuolisesti kansalaisille pääsy tiedon ja elämysten lähteille. Verkostoitunut kirjasto mahdollistaa tämän perusoikeuden. Kirjasto huomioi toiminnassaan alueelliset tarpeet ja tukee kansalaisten sivistyksellisiä ja kielellisiä oikeuksia. Kaupunginkirjaston visiona on olla vastustamaton sivistyksen ja elämysten keskus sekä kohtaamispaikka näköalapaikka, jonne kaipaa takaisin. Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Koulukirjastoyhteistyön edelleen kehittäminen: kirjaston monipuolinen käyttö koulutyössä osana TVT-hanketta Tiedonhakuopetus ja kirjavinkkaus, kpl ja oppilaita. Opettajien tiedonhaun taitotason päivitys, tilaisuudet kpl ja osallistujat, verkkoaineistot Opastus 52 kertaa, 1084 osallistujaa. Vinkkaus 180 kertaa, 3886 osallistujaa. kpl Lainauskäyntejä 864, 13809 osallistujaa. Ryhmäkäyntejä 730 kertaa, 9765 osallistujaa. Satutunteja 132 kertaa, 1947 osallistujaa. Merenkurkun maailmanperinnön tietokeskus Vastustamaton sivistyksen ja elämysten keskus sekä kohtaamispaikka Kirjaston verkkopalvelujen kehittäminen E-aineiston käyttö Fyysisten palvelupisteiden muotoilu Aineiston löydettävyyden kehittäminen Henkilöstön täydennyskoulutus: sisältöjen tuntemus Yhteistyöprojektin kehittäminen Järjestettyjen tapahtumien määrä: osallistujat/tapahtumat Tarjotut vinkit, artikkelit kpl Käyttö/lainat Saatu palaute Saatu palaute Koulutuspäivien ja osallistujien määrä Terranova -projekti ei ole edennyt. 511 tapahtumaa ja 13158 osallistujaa. Artikkeleita 27 kpl, Vinkkejä 23 kpl. Käyttökerrat: tietokannat 45224 kpl, e-kirjat 3156 kpl, e-lehdet 1638 kpl. Pääkirjastossa alakerran kokoelmien ja palvelun siirto toiseen kerrokseen. Asiakaspalaute myönteistä, siirretyn kokoelman käyttö vilkastunut. Omatoimikirjastopalvelun suunnittelu käynnistyi. Hyllynpäätyopasteet uusittu. Tilamuutokset jatkuvat pääkirjastossa, aineiston löydettävyyttä edistetään edelleen, mm. opasteet koko talossa. Koulutustilaisuuksia 70 kpl, osallistujia 334.

127 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Ammattitaitoinen henkilökunta Talouden toteutuminen Koulutus Henkilökunta on osallistunut aktiivisesti erilaisiin sisäisiin ja ulkoisiin koulutuksiin. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 4 037 273 4 310 4 126 +184 Toimintatulot 438 +106 544 572 +28 Toimintakate -3 599-167 -3 766-3 554 +212 Poistot 93 Toimintamenoissa syntyi säästöä 184 000, mistä suurin osa henkilöstömenoissa. Kaupunginkirjaston toimintamenoista noin 55 % muodostui henkilöstömenoista. Toimintatuloja saatiin 28 000 arvioitua enemmän. Kaupunginkirjaston toimintatuloista 60 % oli erilaisia avustuksia: OKM:n myöntämä maakuntakirjastoavustus (107 000 ) sekä kirjastotoimen kehittämishankkeisiin (172 438 ) ja Littfestin toimintaan (14 500 ) tarkoitetut avustukset. TEATTERI- JA ORKESTERILAUTAKUNTA Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 5 987 91 6 078 6 179-101 Toimintatulot 1 076 87 1 163 1 329 +167 Toimintakate -4 911-4 -4 915-4 850 +65 Poistot 169 Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 72-72 Määräaikaiset 14 10 24 Työllistetyt - 1 1 380 VAASAN KAUPUNGINORKESTERI Toiminta-ajatus Vaasan kaupunginorkesteri tuottaa taiteellisesti korkeatasoisia ja monipuolisia musiikkielämyksiä ja luo yhtenä keskeisenä kulttuurilaitoksena osaltaan kuvaa Vaasasta vetovoimaisena ja merkittävänä kulttuurikaupunkina. Orkesterin toimintaa ohjaa työ taidelaitoksena. Tavoitteiden toteutuminen Kaupunginorkesterilla on ollut vuoden aikana talousarviokirjoissa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti monipuolista, korkeatasoista ja asiakkaat huomioonottavaa konserttitoimintaa sekä yhteistyöprojekteja: - Sinfonia-, viihde-, kamari-, koululais-, päiväkoti- ja laitoskonsertteja - Yhteiskonsertteja Seinäjoen kaupunginorkesterin, Korsholman musiikkijuhlien ja Vaasan kamarimuusikoiden kanssa - Tilausesiintymisiä mm. Ilmajoen musiikkijuhlilla ja Vaasan Kuorofestivaalilla

128 - Oopperayhteistyö Vaasan kaupunginteatterin ja Vaasan Oopperasäätiön kanssa - Yleisölle avoimet konserttiesittelyt ja taiteilijatapaamiset Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Monipuolinen, korkeatasoinen ja asiakkaat huomioonottava konserttitoiminta Konserttien määrä ja kuulijamäärä 87 esiintymistä 22 092 kuulijaa Kustannustehokkuus Rahoituksen määrä Konserttikohtaiset kustannukset saatu minimoitua ja ulkopuolista rahoitusta haettu aktiivisesti. Avustuksia yhteensä 56 600. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Toimintamäärärahojen riittävyys Kustannukset / konsertti Vuoden aikana onnistuttu pitämään toiminta korkeatasoisena ja monipuolisena budjettia noudattaen. Talouden toteutuminen Vuoden toteuma sisältää tilin 4309 Muu erityiskatteinen toiminta, jossa toimintamenot olivat - 99 657 ja toimintatulot 99 657. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 2 000-15 1 985 2 016-31 Toimintatulot 158-158 195 +37 Toimintakate -1 842 +15-1 827-1 822 +5 Poistot 13 381 VAASAN KAUPUNGINTEATTERI Toiminta-ajatus Kaupunginteatteri tuottaa taiteellisesti korkeatasoisia ja monipuolisia teatteriesityksiä ja luo yhtenä keskeisenä kulttuurilaitoksena osaltaan kuvaa Vaasasta vetovoimaisena ja merkittävänä kulttuurikaupunkina. Teatterin toimintaa ohjaa työ taidelaitoksena. Tavoitteiden toteutuminen Teatteri teki vuonna kaikkien aikojen katsojaennätyksen: yhteensä 59 716 katsojaa. Kuluneen vuoden ohjelmistossa panostettiin erityisesti musiikkiteatteriin, mutta myös puhenäytelmiin, lastenteatteriin ja uusiin näytelmäteksteihin. Monipuolinen ja korkeatasoinen ohjelmisto yhdessä tehokkaan markkinoinnin ja myynnin kanssa on kasvattanut teatterin yleisöpohjaa ja lisännyt teatterin tunnettavuutta myös maakuntaan. Tämä osaltaan auttaa vetovoimaisen kulttuurikaupungin kuvan luomisessa. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Kaupunginteatteri tuottaa korkeatasoisia suomenkielisiä ammattiteatteriesityksiä Ensi-iltojen määrä Tavoite 8 ensi-iltaa Ensi-iltoja 8: Ihmemaa Oz, Badding rokkiin ja takaisin, Tarkastaja, Kolmen tähden Allullinen,

129 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Henkilöstöön liittyvät riskit Toimitilojen ja toiminnallisen varustuksen vanheneminen Talouden toteutuminen Esitysten määrä Tavoite 270 esitystä Kävijämäärä tavoite 52 000 katsojaa Henkilöstöbudjetin toteutuminen Suunniteltujen investointien ja hankintojen toteutuminen Välimatka, Taikatalvi, Lepakko, The Amazing 60ies Esityksiä yhteensä 281 Kokonaiskatsojamäärä: 59 716 Henkilöstöbudjetti ylittyi 2,2% (suurempi esitysmäärä, tuotantojen laajuus) Tilatarveselvitys tehty, esitystekniset hankinnat toteutuneet suunnitellusti. Toimintakuluja kertyi 70 000 enemmän kuin muutetussa talousarviossa. Ylitys selittyy muun muassa runsaamman tuotannon tuomista kuluista ja särkyneen kaluston uusimisesta. Teatterin toimintatuottoja kertyi 130 000 muutettua budjettia enemmän. Suurin toimintatuottojen ylitys tapahtui maksutuotoissa (sisältäen mm. pääsylipputulot), jossa tuloja kertyi 160 000 muutettua talousarviota enemmän. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 3 987 106 4 093 4 163-70 Toimintatulot 918 87 1 005 1 135 +130 Toimintakate -3 069-19 -3 088-3 028 +60 Poistot 156 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 2 879 37 2 916 3 003-87 Toimintatulot 1 680 28 1 708 1 955 +247 Toimintakate -1 199-9 -1 208-1 048 +160 Poistot 20 500 RAKENNUSVALVONTA Toiminta-ajatus Rakennusvalvonta palvelee kaupunkilaisia ja huolehtii yleisen edun huomioon ottamisesta sekä käsittelee rakentamiseen tarvittavat luvat, suorittaa lupiin liittyvät tarkastukset ja antaa ohjeita rakentajille. Toimisto tukee teknistä tointa edistämällä, opastamalla ja valvomalla laadukkaan rakennuskannan ja viihtyisän ympäristön syntymistä ja säilymistä.

130 Tavoitteiden toteutuminen Rakennusvalvontapalvelujen tarve on sidoksissa rakennustuotannon, uudis- ja korjausrakentamisen määrään ja siten edelleen vallitsevaan taloustilanteeseen. Lupia myönnettiin yht. 790 kpl ja kerrosalaneliöitä 73 330 m 2 (v. 2013 oli 862 kpl ja 94 666 m 2 ), joista uusia asuinkerrostaloja 8 kpl (2013: 10 kpl), rivitaloja 6 kpl (2013: 12 kpl) ja omakotitaloja 93 kpl (2013: 114 kpl). Suorite, tunnusluku TP 2013 TA TP Vireille jätetyt lupahakemukset 887 800 849 Lupien käsittelyajan keskiarvo 13,2 työpv 20 14,6 työpv Katselmukset ja tarkastukset 2 790 kpl 2 200 kpl 2 323 kpl Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Ennakoiva laadunohjaus osaksi viranomaistoimintaa Asiakaspalautteet Keskiarvo asteikko 1-5 Palautteita 13 kpl Keskiarvo 4,50 Henkilöstön osaamisen ja muutosvalmiuden kasvattaminen päivien lukumäärä Jatko- ja täydennyskoulutus- Koulutuspäivät 4,5 pv/hlö Tasapainoinen talous Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Talouden toteutuminen Omarahoitteisuusosuus kolmen vuoden keskiarvona on 85-90 %. Riskinkartoitusraportti Omarahoitteisuusosuus kolmen vuoden keskiarvona on 101,03 % (2012: 98,6 %, 2013: 98,57 %, 105,9 %) Toteutui. Todetaan toteutuminen vuosittain raportoinnin yhteydessä Rakennusvalvonnan toimintamenojen säästöt ovat henkilöstön palkkojen ja henkilösivukulujen säästöjä. Tulot kasvoivat yli arvion osaksi siksi, että muutos-/ laajennushankkeet olivat suurempia kuin aikaisemmin ja rakennusvalvontataksaa korotettiin 1.1. n. 3 %. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 828 44 872-826 +45 Toimintatulot 698 27 725 87 +150 Toimintakate -130-17 -147 49 +196 Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 9-9 YMPÄRISTÖTOIMI Toiminta-ajatus Toiminta-ajatuksena on edistää elinympäristön terveellisyyttä ja viihtyisyyttä sekä luonnon ekologista monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä. Toimialaan kuuluvat viranomaistehtäviä suorittavat ympäristönsuojelu- ja terveysvalvonta, eläinlääkintähuolto sekä laboratoriopalveluita tuottava ympäristölaboratorio. Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 29-29 Määräaikaiset 4-4

131 501 YMPÄRISTÖNSUOJELU Toiminta-ajatus Ympäristönsuojelu huolehtii kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelutehtävistä kuten ympäristönsuojelu-, jäte- ja vesilain mukaisista tehtävistä. Tavoitteiden toteutuminen Yksikkö tekee päätöksiä lupa- ja ilmoitusasioissa, tekee tarkastuksia sekä antaa neuvontaa ja opastusta ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman mukaisesti. Ilmanlaadun seurantaa jatkettiin yhdessä toiminnanharjoittajien kanssa. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Valvonta toteutetaan ympäristönsuojelun Toteutumisaste Toteutumisaste 85 % valvontasuunnitel- man mukaisesti Tehdään ympäristöraportti 2013 Raportin valmistuminen Raportti valmistui Energia- ja ilmasto-ohjelma valmistujelman Ilmastostrategian ja toimintaoh- Energia- ja ilmasto-ohjelma valmistui valmistuminen Ilmanlaadun jatkuvatoiminen seuranta Mittausten ajallinen kattavuus vähintään 85 % Mittausten ajallinen kattavuus oli 95 % Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 408-408 383 +25 Toimintatulot 102-102 120 +18 Toimintakate -306 - -306-263 +43 502 YMPÄRISTÖLABORATORIO Toiminta-ajatus Ympäristölaboratorio tuottaa analyysi-, näytteenotto- ja asiantuntijapalveluja, jotka liittyvät ympäristöalaan ja terveydensuojeluun. Tavoitteiden toteutuminen Tutkittujen näytteiden määrä oli 5868 kpl. Näytemäärä pieneni jonkin verran vuoden 2013 tasosta. Jätevesiin liittyviä näytteitä oli vähemmän, muut näytemäärät olivat samaa tasoa kuin edellisenä vuotena. Sisäilma- ja rakennusmateriaalitutkimuksia tehtiin 311 kpl. Aikaa tutkimustyöltä veivät laboratorion yhtiöittämistoimenpiteet. Ympäristölaboratorio aloittaa osakeyhtiönä 1.1.2015. Talouden toteutuminen Toimintamenot ylittyivät n. 218 000 eurolla. Ylitys aiheutui päällekkäisistä henkilöstökuluista (uudelleensijoitus, määräaikainen projektipäällikkö ja uuden kemistin palkkaaminen). palveluiden ostoista (huolto- ja kunnossapitokustannukset, uusien henkilöiden koulutus, laboratorio-ohjelman lisä- ja muutostyöt, mittatekniikan keskuksen ylimääräinen tarkastuskäynti) ja tarvikehankinnoista.

132 Tulot ylittivät arvion n. 98 500 eurolla. Tutkittujen näytteiden määrä ei lisääntynyt mutta muiden tutkimus- ja näytteenottopalveluiden määrä lisääntyi selvästi. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 783-4 779 1007-228 Toimintatulot 630-630 728 +98 Toimintakate -153 - -149-279 -130 Poistot 15 503 TERVEYSVALVONTA YHTEISTOIMINTA-ALUE Toiminta-ajatus Terveysvalvonta vastaa terveydensuojelu-, elintarvike-, tuoteturva-, ja tupakkalaissa kunnalle säädetyistä tehtävistä Vaasan ja Laihian muodostamalla yhteistoiminta-alueella. Tavoitteiden toteutuminen Toiminta perustuu vuosittain laadittavaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaan, joka pohjautuu valtion asettamiin valvontatavoitteisiin. Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi tehtäviin kuuluu mm. ilmoitusten ja hakemusten käsittely, lausuntojen antaminen, valitusten käsittely, epidemioiden selvittäminen, asumisterveysasiat sekä asiakkaiden neuvonta ja ohjaus. Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Valvonta toteutetaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukaisesti. Valvontasuunnitelman toteutumisaste Toteutumisaste 62 % Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 511-511 500 +11 Toimintatulot 132-132 122-10 Toimintakate -379 - -379-378 +1 Poistot 5 504 ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO YHTEISTOIMINTA-ALUE Toiminta-ajatus Eläinlääkintähuolto vastaa peruseläinlääkäripalveluiden ympärivuorokautisesta saatavuudesta Vaasan ja Laihian muodostamalla yhteistoiminta-alueella. Päivystysaikana (klo 16-08) palvelut järjestetään Vaasan, Mustasaaren, Vöyrin ja Laihian muodostamalla päivystysalueella. Eläinlääkintähuolto vastaa myös eläinsuojelulain valvonnasta, ennaltaehkäisevästä eläinlääkintätyöstä, tarttuvien tautien vastustuksesta, kunnan velvollisuudesta huolehtia irrallaan tavattujen lemmikkieläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä.

133 Tavoitteiden toteutuminen Vaasan toimipisteessä pieneläinkäyntien määrä oli 2257 ja hoidettuja potilaita oli 4100. Maatiloille ja talleille tehtiin 25 sairaskäyntiä. Eläinsuojelutarkastuskäyntejä tehtiin yksikössä 5 kpl, joista 2 epäilyyn perustunutta eläinsuojelukäyntiä ja muut ns. rutiinitarkastuksia talleihin, hoitoloihin jne. Luonnonvaraisia loukkaantuneita eläimiä tarkastettiin tai lopetettiin vastaanotolla 50 kpl. Laihian toimipisteessä pieneläinkäyntien määrä oli 1214 kpl ja hoidettuja potilaita oli 1336 kpl, suureläinkäyntejä oli 263 kpl ja hoidettuja potilaita oli 347 kpl. Eläinsuojelutarkastuskäyntejä oli 11 kpl, joista 3 oli Eviran määräämiä. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Peruseläinlääkäripalveluiden Poikkeamat Ei poikkeamia saatavuus ympäri vuorokauden Talouden toteutuminen Toimintakulut jäivät alle arvion 60 000 euroa. Pääosin johtui siitä, että valvontaeläinlääkärin virka oli täytettynä vain 6 kk. Kulujen alitus vaikutti myös tuloihin jotka jäivät alle arvion 10 000 eurolla, koska yhteistoimintakorvauksia saadaan toteutuneiden menojen ja tulojen mukaan. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 349-3 346 286 +60 Toimintatulot 119-119 108-10 Toimintakate -230 +3-227 -178 +50 TEKNINEN LAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta huolehtii, mikäli ei toisin ole säädetty tai määrätty, kaupungin yhdyskuntarakentamisen edellytyksistä, kuten maa- ja vesialueiden hallinnasta, hankinnasta ja luovutuksesta, paikkatieto- ja kiinteistöinsinöörin palveluista sekä asuntoasioista, yleisten alueiden, liikenteen, maa- ja vesirakenteiden sekä niihin liittyvien laitteiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, viheralueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sekä jätehuollon, vesihuollon ja joukkoliikenteen viranomaistehtävistä, keskitetyistä ruokapalveluista sekä keskitetyistä siivouspalveluista. Lisäksi tekninen lautakunta toimii tielautakuntana. Tavoitteiden toteutuminen Tulosalueet ovat omissa tilinpäätöksissään esittäneet painopistealueensa ja toteutumat. Lautakunnan yhteisiä painopistealueita vuonna olivat seuraavat: Tavoitteet Talouden tasapaino ja tuottavuuden kasvattaminen Ydintoimintojen ja rakenteiden selkeyttäminen sekä toimintatapojen kehittäminen Henkilöstörakenteen ja määrän optimointi ennakoivilla toimenpiteillä ja suunnittelulla Henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen Tavoitteen toteutuma Talouden tasapaino ja tuottavuus selviää tulosaluekohtaisista toteumista. Teknisen toimen organisaatiomuutostyö odotti kaupungin toimialajohtajamallin ja keskushallinnon tukipalveluiden kehittämistyön etenemistä. Tekninen toimi jatkoi talousarvion laadinnassa henkilöstösuunnitelman ja tietojärjestelmän kehittämistä yhteistyössä Henkilöstöpalveluiden ja Talouspalveluiden kanssa. HTVsäästövelvoite toteutui. Työyhteisökyselyn tulosten perusteella on laadittu kehittä-

134 ja sairauspoissaolojen vähentäminen Sisäisen valvonnan tavoite Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan menetelmien käytäntöön vieminen missuunnitelmat. Henkilömäärältään suurimmalla tulosalueella Vaasan Ruokapalveluissa on käynnissä TYKkuntoutus yhteistyössä Kelan kanssa. Teknisen lautakunnan alaisten yksiköiden sairauspoissaolot / hlö olivat 20,8 pv (2013: 18,6). Kaikki tulosalueet päivittivät riskienkartoitukset, totesivat tehdyt toimenpiteet ja laativat riskienhallintasuunnitelmat vuodelle 2015 Toimintamenot ja tulot Poikkeamat on selvitetty tulosaluekohtaisissa toimintakertomuksissa. Luvuissa ovat mukana sekä kehykseen sisältyvät että sen ulkopuoliset tulosyksiköt. Merkittävin poikkeama on kiinteän omaisuuden myyntituoton jääminen 3,3 milj. alle budjetoidun. Alkuperäinen talousarvio Talousarvio- muutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 40 391 2 403 42 795 42 657 +137 Toimintatulot 39 665 1 755 41 420 38 318-3 102 Toimintakate -727-648 -1 375-4 339-2 964 Poistot 9 365 510 YHTEISPALVELUT Toiminta-ajatus Yhteispalvelut kehittää ja koordinoi toimintoja teknisen toimen vision ja sitä tukevien strategioiden toteuttamiseksi sekä antaa laadukasta hallintopalvelua. Tavoitteiden toteutuminen Ollaan mukana sähköisten palveluiden kehittämisessä. Jatketaan sähköisten asiakaspalvelujärjestelmien hankintaa. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan menetelmien käytäntöön vieminen Talouden toteutuminen Meneillään olevien sähköisten asiakaspalvelujärjestelmien hankinnan ja käyttöönoton toteutuminen. Todetaan toteutuminen vuosittaisen raportoinnin yhteydessä. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Ennakoivan henkilöstösuunnittelun pilotin loppuun saattaminen ja käytäntöön vieminen toimialalla. Uuden henkilöstösuunnitelmamallin edelleen kehittäminen. Ennakointityön loppuraportti on tehty ja tulokset käsitelty toimialalla. Henkilöstösuunnitelman kehitystoimenpiteet tehty. Toteutui. Henkilöstösuunnitelman kehitystoimenpiteitä tehty, kehittäminen jatkuu edelleen yhteistyössä keskushallinnon kanssa. Teknisen toimen sähköinen palautejärjestelmä otettiin käyttöön 12 /. Toteutui Toimintatuotot jäivät alle talousarvion Yhteispalveluiden toiminnan supistuessa toimintamenoista siirrettiin henkilöstösiirtojen myötä määrärahoja muille tulosalueille.

135 Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 895-20 874 849 + 26 Toimintatulot 124 0 124 96-28 Toimintakate 771-45 751 753-2 Poistot Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 10-10 Työllistetyt 1-1 511 KIINTEISTÖTOIMI Toiminta-ajatus Kiinteistötoimen toiminta-ajatuksena on luoda edellytykset toiminnallisesti ja yhdyskuntataloudellisesti kilpailukykyiselle kaupunkirakenteelle huolehtimalla kaupungin maapolitiikan ja asunto-olojen kehittämisestä, maa- ja vesialueiden hallinnasta, hankinnasta ja luovutuksesta, paikkatiedon hallinnan kehittämisestä ja kartastotehtävistä, kiinteistönmuodostus- ja mittaustehtävistä sekä kiinteistörekisterin pidosta. Kiinteistötoimi jakaantuu seuraaviin tulosyksiköihin: Tonttipalvelut Kiinteistö- ja mittauspalvelut Paikkatietopalvelut Asumispalvelut Tavoitteiden toteutuminen Valtuuston hyväksymää maapoliittista ohjelmaa on toteutettu maanhankinnan, tontinluovutuksen ja muun maapolitiikan osa-alueilla. Kaupunki omisti vuoden lopussa maa-alueita n. 6040 ha ja vesialueita n. 2084 ha. Kaupungin omistamiin alueisiin kohdistuvia maanvuokrasopimuksia oli vuoden lopussa 3705 kpl. Uutta raakamaata hankittiin 113 ha. Uusia omakotitontteja oli haettavana 80 kpl. Lisäksi jatkuvassa haussa on noin 65 tonttia. Tontteja myytiin 12 ja vuokrattiin 60. Vuoden aikana on tutkittu 7 pilaantunutta maa-aluetta ja kunnostettu 2 kohdetta. Tuloja maakaupoista, maanvuokrista ja maankäyttösopimuksista kaupunki sai yhteensä noin 9,6 milj.. Asuntoasioissa ovat työllistäneet koko vuoden hoivakoti- ja muut erityisasumishankkeet. Hissiprojekti on edennyt hyvin. Vaasa on mukana valtakunnallisessa hissiprojektissa ja päässyt hyvällä toiminnallaan esimerkkikaupungiksi, sillä useita hissirakentamishankkeita on käynnistynyt. Korjausja energia-avustuksia on myös jaettu. Valvontatoimenpiteinä on erityisesti tehostettu erityisasumisen asukasvalvontaa ja informoitu yhteistyökumppaneita. Asumispalveluista on osallistuttu myös aktiivisesti Mato-ohjelman laadintaan asumisen ja yhdyskuntapalveluiden näkökulmasta. Vaasan itäiset osat ja Sepänkylä ilmakuvattiin ja laserkeilattiin helikopterista pistetiheydellä 10 korkeuspistettä/neliömetri. Sen lisäksi yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa laserkeilattiin koko Vaasa ja Vähäkyrö. Aineistot otettiin käyttöön syksyn aikana ja niitä alettiin hyödyntää projektissa, jossa uudistetaan pohjakartan tuotantoprosessi ja laaditaan 3D-kaupunkimalli. Vakituisesta henkilökunnasta kolme aloitti syksyllä kouluttautumisen uuden prosessin mukaisiin tehtäviin. Esri Kuntalisenssiin kuuluvasta ArcGIS-ohjelmistosta järjestettiin perus- ja jatkokoulutusta kaupungin eri hallintokunnille. Vaasan Taiteiden Yötä varten kehitettiin mobiilikarttasovellus, joka perustuu Esrin Story Maps teknologiaan.

136 Kiinteistönmuodostuksen merkittävimpiä kehityskohteita on ollut toimitustuotantoprosessin tehostaminen ja laadun parantaminen sekä kiinteistörekisteritietojen perusparannus etenkin rakennusrasitteiden osalta. Mittauspalvelut on suorittanut rakennusvalvontamittauksia, tontinmittauksia ja kartoituksia sekä kevään aikana ilmakuvauksien ja laserkeilausalueiden signaloinnit. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Päätös yritystonteista kolmessa Toteutumisaste. Yritystonttien varaushakemukset on käsitel- kuukaudessa. ty tavoitteen mukaisesti. Aktiivinen raakamaahankinta. Aktiivinen tonttitarjonta. Yhteistyön tiivistäminen yritystonttiasioissa. Maaomaisuuden tuoton parantaminen. Pohjakartan tuotantoprosessin ja maastomittauksen yhteensovittaminen. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallinnan kehittäminen. Talouden toteutuminen Hankittu raakamaa (tavoite 100 ha/v). Luovutettujen tonttien lukumäärä. Yhteisprojektit. Kaavatalouslaskelmat. Vuokra- ja myyntitulojen kasvattaminen. Prosessin oikeaaikaisuus suunnitteluun nähden. Tietojärjestelmien ja ennakoinnin parantaminen. Hankittu 113 ha raakamaata. Luovutettu 74 tonttia. Perustettu yritystonttitiimi yhdessä muiden hallintokuntien, Vasekin ja Vaasa Parksin kanssa. Laskelmia on kehitetty. Maanvuokratulojen nousu noin 7 %. Myyntitulot laskeneet voimakkaasti taloustaantuman vuoksi. Käynnissä olevien hankkeiden kartoitukset on suoritettu oikea-aikaisesti. Paikkatietopohjainen hallintajärjestelmä kehitetty. Tulosalueen muutetun budjetin mukaisista menoista toteutui noin 97,6 % ja tuloista noin 73,3 %. Teknisen lautakunnan hyväksymässä alkuperäisessä talousarviossa kiinteistötoimi ennusti toimintatuloiksi n. 9,5 milj. (toteutunut n. 9,2 milj. ). Talousarvion jatkokäsittelyssä toimintatuloihin tehtiin 2,0 milj. lisäys, mikä jäi lähes kokonaan toteutumatta. Maanvuokratulot ylittivät budjettitavoitteen noin 0,65 milj. (toteutunut 7,3 milj. ). Kiinteän omaisuuden myyntituotto jäi tavoitteesta noin 3,3 milj., toteuman ollessa noin 1,2 milj.. Tilannetta on vaikeuttanut heikentynyt suhdannetilanne ja siitä johtuva yritysten ja kotitalouksien varovaisuus. Maankäyttösopimustuloja kirjattiin noin 150 000. Muiden tulosyksiköiden tulot toteutuivat lähes budjetoidusti. Toimintamenojen säästöistä suurin osa koostui henkilöstökuluista mm. eläköitymisten ja työtehtävien uudelleen organisoinnin ansiosta sekä tonttipäällikön rekrytoinnin viivästymisestä. Säästöjä syntyi myös mm. palveluiden ostoista. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 2 446 490 2 936 2 865 + 71 Toimintatulot 11 521 1050 112 571 9 213-3 358 Toimintakate + 9 075 +560 + 9 634 + 6 347-3 287 Poistot 217 Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 30 4 34 Määräaikaiset 2-2

137 512 KUNTATEKNIIKKA Toiminta-ajatus Kuntatekniikka huolehtii liikenteen, liikenneväylien, viheralueiden, metsien, yleisten alueiden ja venesatamien suunnittelusta, maaperätutkimuksista, rakennuttamisesta, rakentamisesta ja ylläpidon järjestämisestä. Lisäksi Kuntatekniikka toimii sekä joukkoliikenne- että vesihuoltoviranomaistehtävissä. Poliisipiirin päällikön alaisena toimiala huolehtii kunnallisesta pysäköinninvalvonnasta. Toimialan tehtävänä on myös vuokrata katualueita rakentamistarkoitukseen ja myöntää kaivulupia. Kuntatekniikka jakaantuu seuraaviin yksiköihin: Liikennesuunnittelu Kunnallistekniikan suunnittelu Rakentaminen Alueiden ylläpito Viranomais- ja erillistehtävät Viheralueyksikkö Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Pysytään sovitussa aikataulussa Valmistuneet suoritemäärät 8,7 km kevyen liikenteen väyliä ja katuja 5,8 km. Liikenneturvallisuussuunnitelman toteutus Henkilövahinkoonnettomuudet/kpl 52 kpl (Viimeisin tilasto vuodelta 2013) Kunnossapito- ja hoitoluokitusten mukaiset toimenpiteet ja laadukas rakentaminen Asiakaspalautteet ka. 4,21 (2013 4,09) Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Riskienkartoituksessa ilmenneiden oleellisten riskien (1-3 kpl) poistaminen tai vähentäminen Oma sisäinen tarkastus Talouden toteutuminen Toteutuma Tarkastus tehty Liikenneturvallisuussuunnitelma on päivitetty Korjausvelka laskettu Jatkuvaa toimintaa Kuntatekniikan menot toteutuivat 99 % ja tulot 105 %. Investointeihin käytettiin 9,7 milj. (12,0 milj. vuonna 2013), joista uusinvestoinnit 6,1 milj.. saneeraukset 2,1 milj. ja muut 1,5 milj.. Katuomaisuuden arvo on 290 molj. ja laskennallinen kuntovaje on 57,6 milj.. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 15 831 1 479 17 310 17 107 + 203 Toimintatulot 6 235 705 6 940 7 289 + 349 Toimintakate - 9 596-774 -10 370-9 818 + 552 Poistot 8 739 Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 104 8 112 Määräaikaiset 8-8 Työllistetyt 4 7 11

138 515 VAASAN TEKNISET PALVELUT Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa Vaasan kaupungin omistaman ajoneuvo- ja työkonekaluston hankinnasta, hallinnasta ja vuokrauksesta, huollosta ja korjauksesta. Lisäksi tulosalueelle on annettu hoidettavakseen erityisryhmien oppilaskuljetus sekä varastotoiminta. Perusajatuksena on tuottaa asiantuntevaa ja hinnaltaan kilpailukykyistä sekä asiakkaan prosessia tukevaa korjaamo-, kuljetus- ja varastopalvelua. Tulosalue jakaantuu seuraaviin yksiköihin: keskuskorjaamo, kuljetustoimisto, keskusvarasto sekä hallinto. Tavoitteiden toteutuminen Valtuustoon nähden sitovana taloudellisena tavoitteena oli tasapainoinen talous. Vaasan Tekniset palvelut toimii ylivuotisessa netossa. Toiminta on omarahoitteista siten, että tulorahoituksella katetaan toimintamenot, korkokulut ja nettoinvestoinnit. Investointimäärärahalla hankittiin imulakaisuauto sekä kolme pakettiautoa. Toimintavuosi oli työllisyysasteeltaan hyvä. Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Tyytyväinen asiakas Tyytyväisyysaste; tulosalueen ka vähintään 4,4 Tyytyväisyysaste 4,0 (asteikko 1 5) Työhyvinvoinnin ylläpitäminen, Työyhteisökyselyn 2012 perusteella laaditun ke- Kyllä tuottavuuden hittämissuunnitelman läpivienti; onko toimenpiteet turvaaminen suoritettu (kyllä / ei) Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Keskeytyksettömän toiminnan turvaaminen Rekrytointijärjestelmän kehittäminen ja yhdenmukaistaminen; nettoyksiköillä yhdenmukainen rek- Kyllä Osaamisen varmistaminen (tietty osaaminen keskittynyt yksittäisille henkilöille) Talouden toteutuminen rytointijärjestelmä (kyllä / ei) Riskin pienentäminen; riskitaso < 16 (v.2013) Riskitaso 6 Valtuustoon nähden Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma sitovat tavoitteet Talous tasapainossa Tulos- ja rahoituslaskelma Vuosikate 468 372 Tilikauden tulos 91 290 Kalustoinvestoinnit 467 918 Rahoitusjäämä 15 574 (kumulat. 80 744 ) Nettolaskelmat on esitetty sivulla 156. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 3 525 129 3 654 3 784-130 Toimintatulot 4 095 0 4 095 4 262 +167 Toimintakate +570-129 +441 +478 +37 Poistot 377 Muutoksia toiminnassa ja talousarviossa aiheutti vuoden vaihteessa varastojen ja kuljetusten keskittäminen sosiaali- ja terveystoimen hoitotarvikevaraston sekä postikuljetusten osalta. Menojen alittuminen johtui pääasiassa säästöistä henkilöstömenoissa. Säästöä syntyi myös tarvikehankinnoissa ja kaluston korjauskustannuksissa.

139 Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 37-37 Määräaikaiset 8-8 Työllistetyt - 1 1 516 VAASAN SIIVOUSPALVELUT Toiminta-ajatus Vaasan Siivouspalvelut vastaa kaupungin kiinteistöjen ja toimitilojen siivouksesta tuottaen siivousja oheispalveluja omana työnä ja ostopalveluna eri hallintokunnille. Tavoitteiden toteutuminen Vaasan Siivouspalvelut on nettoyksikkö, johon sovelletaan ylivuotista nettositovuutta. Tulosalue panosti vuonna asiakaspalveluun ja henkilöstön työtyytyväisyyden parantamiseen, kuntayhteistyön kehittämiseen sekä kustannustehokkuuteen. Kohteiden siivoustyömäärämitoitusten siirtämistä uudelle mitoitusohjelmalle jatkettiin. Samalla aloitettiin projekti siivoustyömäärämitoitusohjelman ja laskutusohjelman yhteenliittämisestä kaupungin taloustoimen kanssa. Toinen painopistealue oli ryhmäyttäminen, jonka avulla pyritään parantamaan Siivouspalvelujen sisäistä tiedonkulkua, työhyvinvointia, yhteisöllisyyttä sekä kevyempien työmenetelmien käyttöönottoa. Haasteena oli säästöjen toteuttaminen Siivouspalveluissa vuonna. Siivouspalvelujen säästömahdollisuus on säästää siivoojien sairaus- ja vuosilomien lomituksien työajoista. Tämä aiheutti työtyytymättömyyttä ja heijastui kasvaviin sairauspoissaolopäiviin. Samoin Siivouspalvelujen asiakkaat kokivat tason alennuksen huonona. Yhteistyö Varhaiskasvatuksen päiväkotien puhtaanapidossa on jatkunut. Toimintavuonna siirtyi neljän päiväkodin siivous Siivouspalvelujen alaisuuteen, jolloin henkilöstö kasvoi 5 työntekijän verran. Vuoden 2015 alussa siirtyy varhaiskasvatukselta vielä kahden ison päiväkodin puhtaanapito Siivouspalvelujen alaisuuteen. Ulkopuolisiin palveluntarjoajiin verrattuna Vaasan Siivouspalvelut on kilpailukykyinen yksikkö, kun ylläpidetään realistinen siivoustehokkuus ja huomioidaan tilankäyttäjien hyvinvointi. Yhteistyötä ulkopuolisten siivouspalveluliikkeiden kanssa on jatkettu tilaamalla työ palveluliikkeiltä silloin, kun se on ollut kaupungin kannalta taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevää. Siivouspalvelut toimii tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten kanssa ja on mukana yli kuntarajojen toimivassa mentorointihankkeessa - POMO. Hankkeeseen kuuluvat Isonkyrön, Laihian, Kauhavan, Vaasan, Pietarsaaren ja Mustasaaren siivouspalvelujen esimiehet. Siivouspalvelut osallistui myös Pelkkää puhdasta hoitoa projektin sekä LEAN-projektin ohjausryhmiin. Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Turvallisuuden, viihtyvyyden ja ympäristön laadun kehittäminen. Siivouspalvelujen palvelustrategia painottaa puhtaan ja turvallisen työ- sekä asiointiympäristön tärkeyttä kaupungin työntekijöille ja asukkaille. Siivoojan toimenkuvaan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa kuuluu puhtaanapidon lisäksi oheiskasvattajan rooli. Palvelukuvausten, siivoussopimusten ja siivoustyömäärämitoituksen kehittäminen. Päivitetyt palvelusopimukset asiakkaiden kanssa. Osa siivouskohteista mitoitettu uudella ohjelmalla, mitoitusta jatketaan. Isoa asiakaspalautekyselyä ei tehty, käytiin yksittäisiä asiakaspalautekeskusteluja. Palvelut toteutetaan kustannus- Siivouksen kustannusten vertai- Siivoustehokkuus (ka m²/h)

140 tehokkaasti. Henkilöstösuunnitelma tehty Sisäinen valvonta ja riskien hallinta lu valtakunnallisesti sekä alueellisesti. Päivitetty henkilöstöstrategia, perustuu siivoustyömäärämitoitukseen Yhteistyö oppilaitosten kanssa ja oppisopimuskoulutus. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen - koulut (yleissivistävät) 242 m²/h (mukana perussiivous) - amm. oppilaitokset 424 m²/h - toimistot 303 m²/h - päiväkodit 111 m²/h Kustannukset neliötä kohti ( /m²/v) - koulut (yleissivistävät) 18,61 /m²/v - amm. oppilaitokset 8,53 /m²/v - toimistot 12,68 /m²/v - päiväkodit 38,52 /m²/v Aikuiskoulutuskeskuksesta oli työharjoittelijoita erilaisissa siivouskohteissa ja yhteistyötä tehdään tutkintojen kehittämisessä. Oppisopimuskoulutus vuonna : Laitoshuoltajan ammattitutkintoa suorittaa 7 siivoojaa, siivoustyönohjaajan erikoisammatti-tutkintoa suorittaa 5 siivooja ja siivousteknikon erikoisammattitutkintoa suorittaa 2 palveluesimiestä. Työyhteisökyselyn tulos 3,9 Henkilöstölle järjestetty koulutuspäivä Hietalahden Villassa ja syksyllä osallistuttiin Finnclean-messuille Tampereella. Ryhmäyttämistä on kehitetty Riskisuunnitelma päivitetty. Talouden toteutuminen Valtuustoon nähden sitova Arviointikriteeri/ Tavoitteen toteutuma tavoite mittari Talous tasapainossa Tuloslaskelma Toteutunut tulos 39 700 Nettolaskelma on esitetty sivulla 155-156. Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 5 304 185 5 489 5 427 +61 Toimintatulot 5 304-5 304 5 435 +132 Toimintakate 0-185 -185 +8 +193 Palkkakuluissa säästöjä ja tulot ylittivät budjetoidun. Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 102 28 130 Määräaikaiset 11 5 16 Työllistetyt - 2 2

141 517 VAASAN RUOKAPALVELUT Toiminta-ajatus Vaasan Ruokapalvelut tuottaa tarkoituksenmukaisella ja taloudellisella tavalla hyvää, maistuvaa ja asiakkaan terveyttä edistävää ruokaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositusten mukaisesti. Ruokapalvelut antaa virtaa päivittäin vaasalaisten hyvän elämän arkeen. Vaasan Ruokapalveluiden arvot ovat turvallisuus ja luotettavuus. Vaasan Ruokapalvelut tarjoaa maukasta energiaa lautasella. Tavoitteiden toteutuminen Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Ruokapalvelut vastaa lähes kaikkien kaupungin hallintokuntien toimintayksiköiden ruokapalveluiden järjestämisestä. Vuonna tarjottiin vaasalaisille yli 3,5 miljoonaa laskennallista ateriaa. Suoritemäärät eivät lisääntyneet edellisvuoteen verrattuna. Toisella asteella aterioiden kirjauksen käytäntöjä muutettiin. Ateriat kirjataan toteuman, ei tilauksen mukaisesti. Ruokalistaa on muutettu asiakaskyselyiden toiveiden mukaisesti ja elintarvikkeiden hinnannousun johdosta. Kaupunkitasolla neljä valmistuskeittiöitä muutettiin palvelukeittiöiksi syksyn aikana. Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Asiakaslähtöiset palvelut asiakastyytyväisyys Työtyytyväisyys Laskennalliset ateriat Ateriamäärä, lasken./ htv Henkilötyövuosi (Ilman työllistämistukihenkilöitä) Asiakastyytyväisyyskyselyiden keskiarvo asteikolla 1-5 on 3,75 tai sitä parempi Työyhteisökyselyn tuloksen keskiarvo asteikolla 1-5 on 3,6 tai sitä parempi 2 913 000 16 183 180 Asiakastyytyväisyyskyselyiden keskiarvo oli asteikolla 1-5 Fyrrykartanon palveluasumisyksikkö 4,44 Välipalat iltapäiväkerhoissa 3,69 Työyhteisökyselyn tulos oli 3,45 3 597 815 22 975 156,6 Henkilöstön määrä vakituiset määräaikaiset Liikevaihto / htv 141,5 87 803 135 48 79 052 Toimintakulut / ateria (lask) Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Henkilöstön työssä jaksaminen 4,26 3,44 Sairauspoissaolot 2013 30,9 pvä/ henkilö 30 pvä/ henkilö Talouden toteutuminen Valtuustoon nähden sitovana tavoitteena oli tasapainoinen talous. Vaasan Ruokapalvelut toimii ylivuotisessa netossa ja rahoittaa tuloksellaan poistot. Ruokapalveluiden tulos oli alijäämäinen 557 555. Nettolaskelma on esitetty sivulla 155. Kaksi aluetta on siirtynyt toteumalaskutukseen, toinen aste -218 000 ja Vaasan Terveyskeskuksen vuodeosastot -222 000. Ulkoisia tuloja (henkilöstöruokailu) arvioidaan kertyvän enemmän kuin talousarviossa on oletettu.

142 Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Tilinpäätös Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot 12 391 141 12 532 12 625-94 Toimintatulot 12 387-12 387 12 023-363 Toimintakate -5-141 -145-602 -457 Poistot 33 Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 120 38 158 Määräaikaiset 12 11 23 Työllistetyt - 9 9 VAASAN SEUDUN JÄTELAUTAKUNTA 580 VAASAN SEUDUN JÄTELAUTAKUNTA Sopimus yhteisestä jätelautakunnasta sekä lautakunnan johtosäännöt hyväksyttiin kuntien, Isokyrö, Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri, kesken alkuvuodesta. Jätelain mukaan kunnilla, joilla on yhteinen jätteenkäsittely-yhtiö, olisi pitänyt olla yhteinen jätehuoltoviranomaisen tehtäviä hoitava elin toukokuun loppuun mennessä vuonna 2013. Tähän ei Vaasan seudulla päästy. Jätelautakunnan ensimmäinen kokous pidettiin 13.3. ja alun järjestäytymisen jälkeen keskityttiin jätelautakunnan tehtäviin sekä jätehuoltolainsäädäntöön. Vuoden aikana laadittiin uudet yhteiset jätehuoltomääräykset sopijakunnille ja nämä vahvistetaan vuoden 2015 aikana. Jätteenkuljetusyrityksiltä on pyydetty tietoja jätehuoltoviranomaisen kuljetusrekisterin perustamista varten. Jätelautakunta kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Talouden toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Poikkeama (vaikutus tulokseen) Toimintamenot - 120 120 115 +5 Toimintatulot - 120 120 115-5 Toimintakate - 0 0 0 0 Lautakunnan kulut katetaan sopimuksen mukaisesti ns. ekomaksuista, jotka Ab Stormossen Oy laskuttaa. Henkilöstö Jätelautakunnan tehtäviä on hoidettu kuntatekniikan henkilöstön laskutustyönä ja lautakunnan omana resurssina aloitti toimistosihteeri 24.11.. Syksyn aikana oli jätehuoltopäällikön rekrytointiprosessi vireillä ja lautakunta suoritti valinnan 18.12..

143 2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) Käyttötalousosaan budjetoidut tulot ja menot summataan tuloslaskelmaosaan. Tuloslaskelmaosaan budjetoitavia ja siinä seurattavia eriä ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja menot sekä satunnaiset erät. Alla oleva toteutumistaulukko sisältää valmistuksen omaan käyttöön siltä osin kuin se sisältyy talousarvioon. Taulukko ei sisällä liikelaitosten tuloja eikä menoja. Liikelaitosten tilinpäätökset sisältäen toteutumavertailun on esitetty kohdassa V Liikelaitosten tilinpäätökset. Liikelaitosten kaupungille tulouttamat korvaukset peruspääomasta sisältyvät tuloslaskelmaosaan rahoitustuottoihin. Tuloslaskelma Kaupunki ilman liikelaitoksia Alkuperäinen ta Ta-muutokset Muutettu ta TP Poikkeama menot: +alle, -yli tulot: +yli, -alle Toimintatuotot 114 304 300 4 979 219 119 283 519 115 894 334-3 389 185 Myyntituotot 57 022 690 1 378 772 58 401 462 57 039 054-1 362 408 Maksutuotot 26 724 170 1 366 250 28 090 420 26 883 613-1 206 807 Tuet ja avustukset 10 808 400 2 054 862 12 863 262 14 931 102 2 067 840 Vuokratuotot 10 441 960 36 000 10 477 960 11 323 023 845 063 Muut toimintatuotot 9 307 080 143 335 9 450 415 5 717 542-3 732 873 Toimintakulut -511 567 420-5 733 674-517 301 094-520 685 576-3 384 481 Henkilöstökulut -232 289 740-1 593 563-233 883 303-231 734 065 2 149 238 Palkat ja palkkiot -181 129 760-1 532 780-182 662 540-180 608 756 2 053 784 Eläkekulut -40 831 210-69 794-40 901 004-41 628 038-727 034 Muut henkilösivukulut -10 328 770 9 011-10 319 759-9 497 271 822 488 Palvelujen ostot -193 630 880-2 382 817-196 013 697-203 595 320-7 581 624 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -21 072 310-802 890-21 875 200-19 948 771 1 926 429 Avustukset -29 559 690-777 947-30 337 637-31 197 414-859 777 Vuokrat -31 420 720-165 855-31 586 575-31 787 733-201 158 Muut toimintakulut -3 594 080-10 603-3 604 683-2 422 272 1 182 411 Toimintakate -397 263 120-754 455-398 017 575-404 791 242-6 773 667 Verotulot 270 000 000 0 270 000 000 274 069 813 4 069 813 Valtionosuudet 100 907 300 106 044 101 013 344 100 371 835-641 509 Rahoitustuotot ja -kulut 16 498 340 0 16 498 340 15 897 606-600 734 Korkotuotot 858 200 0 858 200 800 513-57 687 Muut rahoitustuotot 12 126 000 0 12 126 000 12 038 890-87 110 Peruspääoman korvaukset liikelaitoksilta 6 349 240 6 349 240 6 478 676 129 436 Korkokulut -2 765 100 0-2 765 100-3 359 360-594 260 Muut rahoituskulut -70 000 0-70 000-61 113 8 887 Vuosikate -9 857 480-648 411-10 505 891-14 451 988-3 946 097 Poistot ja arvonalentumiset -12 350 000 1 190-12 348 810-14 501 839 Suunnitelman mukaiset poistot -12 350 000 1 190-12 348 810-14 496 495 Kertaluonteiset poistot 0 0 0-5 345 Tilikauden tulos -22 207 480-647 221-11 657 611-28 953 827 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys 0 0 0 1 020 100 Varausten lisäys (-) tai vähennys ( 0 0 0 420 000 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys 0 0 0 200 566 Tilikauden alijäämä -22 207 480-647 221-11 657 611-27 313 160

144 Toimintatulot ja menot Toimielin- ja tulosaluekohtaiset toimintakertomukset on esitetty sivuilla 56-142. Niissä on selvitetty tarkemmin hallintokuntien toimintamenojen ja -tulojen toteutumista. Kaupunginhallitus käsitteli käyttösuunnitelmaa 10.2., jolloin hyväksyttiin talousarvion tasoon laaditut hallintokuntien käyttösuunnitelmat. Osa hallintokunnista oli käyttösuunnitelmissaan esittänyt määrärahan ylityspaineita ja muutostarpeita, joita käsiteltiin valtuustossa 17.3.. Hallintokuntien esittämistä määrärahan ylityspaineista suurin oli erikoissairaanhoidossa; valtuusto myönsi siihen 700 000 euroa tulolla katettua lisämäärärahaa, mutta muusta erikoissairaanhoidon lisämäärärahasta ei vielä siinä yhteydessä tehty päätöstä vaan kattamiseen päätettiin palata myöhemmin talousarviovuoden aikana. Toimintamenoihin päätettiin vuoden aikana lisäyksiä yhteensä 5,7 milj. euroa ja toimintatuloihin 5 milj. euroa. Lisämäärärahoista suuri osa oli tuloilla katettuja ja ne liittyivät ulkopuoliseen, vuoden aikana saatuun tilaustyö-, hanke- ja projektirahoitukseen. Vuoden aikana päätettiin mm. seuraavista lisämäärärahoista ja määrärahamuutoksista: - työllistämisen tulosalueelle varsinaiseen työllistämiseen lisää nettomääräisenä 336 000 euroa (määrärahan lisäys 1 milj. euroa, työllistämistuen lisäys 664 000 euroa) ja Jupiterin toimintaan 282 000 euroa - joukkoliikenteeseen lisämäärärahaa 400 000 euroa, siitä 200 000 euroa voitiin kattaa pysäköintitulojen lisäyksellä - toisen asteen koulutuksen määrärahat oikaistiin vastaamaan vahvistettuja valtionosuuksia, lukioiden ja ammattiopiston määrärahaa pienennettiin yhteensä 528 400 euroa, aikuiskoulutuskeskuksen menomäärärahaa lisättiin 890 000 euroa. Nettolisäys 361 500 euroa katettiin valtionosuuden lisäyksellä. Toimintakate alkuperäisessä talousarviossa on 397,3 milj. euroa, muutetussa 398,0 milj. euroa. Toteutunut toimintakate 404,8 milj. euroa oli 6,8 milj. euroa budjetoitua huonompi. Talousarviota huonompaan toteutumaan vaikuttivat sekä toimintatuottojen toteutuminen alle arvioidun (3,4 milj. euroa) että toimintamenojen toteutuminen yli budjetoidun (3,4 milj. euroa). Toimintatuotoissa suurin poikkeama oli muissa toimintatuotoissa, mm. myyntivoitot jäivät 3,2 milj. euroa alle arvioidun. Toimintamenoissa palvelujen osto ylitti 7,6 milj. euroa budjetoidun; palveluihin sisältyvät erikoissairaanhoidon menot, joiden toteutuma ylitti talousarvion 7,3 milj. eurolla. Henkilöstömenot toteutuivat 2,1 milj. euroa budjetoitua pienempänä, myös aineet ja tarvikkeet jäivät 1,9 milj. euroa alle talousarvion. Toimintakate kasvoi n. 13,5 milj. euroa, 3,5 %, edellisvuodesta. Toimintamenot kasvoivat 6 milj. euroa (1,2 %), toimintatulot vähenivät 7,5 milj. euroa (6,1 %). Toimintatulojen vähenemiseen vaikuttivat vuoden 2013 toimintatuloihin sisältyneet kertaerät. Yhteenveto käyttötalousosan talousarvion toteutumisesta sitovuustasoittain on esitetty sivuilla 148-151. Toimintatulot ja - menot toiminnoittain (ulkoiset ja sisäiset menot ja tulot) milj. euroa sekä osuus kaupungin toimintatuloista ja menoista ovat: toimintamenot osuus toimintatulot osuus milj. % milj. % 22,2 4,3 5,6 4,8 Keskushallinto (kv, kh, tarkastustoimi, keskushallinnon virastot) 19,7 3,8 5,1 4,4 Varausmäärärahat, keskitetysti hallinnoitavat kustannukset, osuudet, avustukset, jäsenmaksut 260,2 50,0 38,8 33,5 Sosiaali- ja terveyslautakunta, sis. erikoissairaanhoito 102,6 19,7 10,4 9,0 Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta, sis. kotikuntakorvaukset 43,2 8,3 10,2 8,8 Toisen asteen koulutus ja oppisopimus 8,5 1,6 1,7 1,5 Kulttuuri- ja kirjasto sekä työväenopistot

145 toimintamenot osuus toimintatulot osuus 8,7 1,7 1,9 1,6 Vapaa-aikalautakunta 9,8 1,9 1,8 1,6 Kaupunginteatteri, -orkesteri ja museot 45,8 8,8 40,4 34,9 Rakennus- ja ympäristölautakunta, tekninen lautakunta, jätelautakunta 520,7 100,0 115,9 100,0 Toiminnot yhteensä Verotulojen erittely TP 2013 TA TP Poikkeama Muutos % +yli/-alle 2013- Kunnallisvero 220 512 488 223 000 000 225 524 179 2 524 179 2,3 Kiinteistövero 14 191 586 16 000 000 16 777 766 777 766 18,2 Osuus yhteisöverosta 38 149 497 31 000 000 31 767 869 767 869-16,7 Yhteensä 272 853 571 270 000 000 274 069 814 4 069 814 0,4 Talousarviomuutoksia ei vuoden aikana tehty. Veroprosentti on vuodesta 2010 alkaen 19,5. Kiinteistöveroa kannettiin vakituisista asunnoista 0,40 % ja muista asuinrakennuksista 1,0 %, yleinen kiinteistövero oli 1,05 %, voimalaitokset 2,65 % ja rakentamattoman rakennusmaan 3,0 %. Vuonna kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta oli 35,56 %. Maksuunpantu kunnallisvero ja maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot Vaasassa 2009-2013: Vuosi maksuunpantua kunnallisveroa vast. verotettava tulo, milj. muutos % vero-% maksuunpantu kunnallisvero muutos % milj. 2009 939,4 0,6 19,0 178,5 0,6 2010 946,8 0,8 19,5 184,6 3,4 2011 985,4 4,1 19,5 192,2 4,1 2012 1 016,9 3,2 19,5 198,3 3,2 2013 1 128,8 4,2 19,5 220,1 3,7 vuoden 2013 muutos-% on laskettu Vaasan ja Vähänkyrön vuoden 2012 yhdistetyistä luvuista Maksuunpantua kunnallisveroa vastaava verotettava tulo 2013 kasvoi koko maassa 3,1 %. Maksuunpannun kunnallisveron 2013 muutos edellisestä vuodesta koko maassa oli 3,9 %. Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot asukasta kohti vuosina 2006-2013: Vuosi /asukas Vaasa muutos Vaasa % /asukas koko maa muutos koko maa % 2006 14 005 + 4,1 13 679 + 4,8 2007 15 075 + 7,6 14 608 + 6,8 2008 16 102 + 6,8 15 404 + 5,4 2009 16 032-0,4 15 260-0,9 2010 16 000-0,2 15 413 + 1,0 2011 16 538 + 3,4 15 964 + 3,6 2012 16 836 +1,8 16 385 +2,6 2013 17 188 + 2,1 16 819 + 2,6

146 Valtionosuuksien erittely TP 2013 Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutoksineen TP Poikkeama +yli /- alle Muutos 2013- % Peruspalvelujen valtionosuus 98 178 329 97 100 000 97 100 000 95 872 322-1 227 678-2,3 Verotuloperusteinen valtionosuuksien oikaisu -17 786 493-18 184 000-18 184 000-18 018 698 165 302 1,3 Järjestelmämuutoksen tasaus 274 283 274 300 274 300 274 344 44 0,0 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 21 895 760 21 717 000 21 823 044 22 243 867 420 823 1,6 Yhteensä 102 561 879 100 907 300 101 013 344 100 371 835-641 509-2,1 Valtionosuuksia saatiin yhteensä 100,3 milj. euroa. Määrä on 2,2 milj. euroa, 2,1 %, pienempi kuin vuonna 2013. Verorahoitus yhteensä (verotulot ja valtionosuudet) vuonna oli 374,4 milj. euroa. Toimintakate (kaupunki liikelaitoksineen) oli 380,9 milj. euroa, joten verorahoitus ei täysin riittänyt kattamaan toiminnan nettomenoa. Verorahoitus v. oli n. 1 milj. euroa edellisvuotta pienempi, toimintakate kasvoi 13,9 milj. euroa. Rahoitustulot ja -menot Muihin rahoitustuottoihin sisältyy suurimpana eränä Vaasan Sähkö Oy:n osinkotuotto, yhteensä 11 milj. euroa. Liikelaitosten kaupungille tulouttamat tuottovaatimukset ovat 6,478 milj. euroa. Korkokulujen toteutuma on 3,36 milj. euroa, toteutuma ylitti budjetoidun 0,5 milj. euroa. Nettolainanotto alkuperäisessä talousarviossa oli 30 milj. euroa (lainojen lisäys 54 milj. euroa, vähennys 24 milj. euroa). Vuoden aikana kaupunginhallituksen lainanottovaltuutta nostettiin 1 milj. eurolla (kv 5.5. 41). Lainakanta tilinpäätöksessä on 212,9 milj. euroa, kasvua vuodesta 2013 on 36,6 milj. euroa. 2. 3 Investointiosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) Investointien toteutuma kohteittain on sivuilla 151-153. Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama INVESTOINTIMENOT talousarvio muutokset muutosten 2 014 2 014 jälkeen 2 014 + alle/ - yli Kiinteät rakenteet ja laitteet 9 540 000 416 898 9 956 898 9 855 684 101 295 Poistonalainen irtain omaisuus 4 853 000 144 000 4 997 000 4 237 058 759 942 Kiinteä omaisuus 5 500 000-1 600 000 3 900 000 4 682 449-782 449 Osakkeet ja osuudet 3 820 000-150 000 3 670 000 13 219 170-9 549 170 Peruspääoman sijoitukset omiin liikelaitoksiin 6 060 000 0 6 060 000 3 145 521 2 914 479 MENOT YHTEENSÄ 29 773 000-1 189 102 28 583 898 35 139 882-6 555 984 Valtuusto käsitteli investointien käyttösuunnitelmaa 17.3. 24. Käyttösuunnitelmassa hyväksyttiin mm. seuraavia muutoksia vahvistettuun talousarvioon: - kiinteän omaisuuden hankintamäärärahaa pienennettiin 1,4 milj. euroa, kun vuodelle budjetoitu Palosaaren kampuskiinteistön hankinta toteutui jo 2013 - myönnettiin lisämäärärahaa vuoden 2013 lopussa kesken olleisiin hankkeisiin n. 1 milj. euroa, suurimpina uimahallin tulosjärjestelmä, talouden tietojärjestelmät ja Sorsantien palvelukeskuksen kalusteet

147 - pienennettiin poistonalaisen irtaimen hankintamäärärahoja n. 740 000 euroa, mm. kaupunginteatterin suuren näyttämön pistenostinremontti toteutui jo 2013 - kuntayhtymäosuuksien määrärahaa pienennettiin 1,7 milj. euroa. Vaasan Sairaanhoitopiirin investointiosuuteen varattu määräraha tarkentui 0,7 milj. euroa talousarviota pienemmäksi ja Vaasanseudun Areenat Kuntayhtymän investointeihin varattua määrärahaa pienennettiin 1 milj. eurolla kaupunginhallituksen päätöksen 10.2. 61 mukaisesti. Osakkeet ja osuudet, toteutunut meno 13,2 milj. euroa, sisältää suurimpina - Kiinteistö Oy Vaasan Teatteriparkin kassalainan 6 milj. euroa muuttamisen pääomasijoitukseksi, valtuuston päätös 16.6. 65 - pääomasijoituksen Kiinteistö Oy Vaasan Teatteriparkkiin, valtuusto 17.6.2013 99 - osakepääomasijoituksen 1,6 milj. euroa satamayhtiöön, valtuusto 16.6. 59 Peruspääoman sijoitukset omiin liikelaitoksiin ovat 3,1 milj. euroa. Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama INVESTOINTITULOT talousarvio muutokset muutosten 2 014 2 014 jälkeen 2 014 - alle/ + yli Kiinteät rakenteet ja laitteet 30 000 30 000 0-30 000 Poistonalainen irtain omaisuus 63 000 18 000 81 000 147 275 66 275 Kiinteä omaisuus 3 500 000 0 3 500 000 472 895-3 027 105 Osakkeet ja osuudet 2 500 000 0 2 500 000 0-2 500 000 TULOT YHTEENSÄ 6 063 000 48 000 6 111 000 620 169-5 490 830 Käyttöomaisuuden myyntituloa budjetoitiin alkuperäiseen talousarvioon yhteensä 10,5 milj. euroa, mistä myyntivoiton osuudeksi arvioitiin 4,5 milj. euroa ja investointiosaan kirjattavaksi tasearvon osuudeksi 6 milj. euroa. Toteutunut myyntitulo oli 2,1 milj. euroa, mistä myyntivoittoa oli 1,486 milj. euroa ja investointiosaan kirjattu tasearvo 0,6 milj. euroa. 2.4. Rahoitusosan toteutuminen Rahoituslaskelmaa (kaupunki liikelaitoksineen) on selvitetty sivuilla 30-31. Alla olevassa toteutumavertailussa ovat mukana rahoituslaskelman eristä anto- ja ottolainaus, joiden määrä on suunniteltu talousarviossa. Muut maksuvalmiuden muutokset ryhmään sisältyy useita eriä, kuten toimeksiantojen varojen ja pääomien, vaihto-omaisuuden, saamisten ja korottomien velkojen muutokset, joiden muutoksia on talousarviossa vaikea ennakoida. Talousarvio Muutokset Muutettu ta Toteutuma Antolainauksen muutokset 150 000 150 000 194 291 Antolainasaamisten lisäykset -100 000 - -100 000-17 506 Antolainasaamisten vähennykset 250 000-250 000 211 797 Ottolainauksen muutokset 30 000 000 31 000 000 30 646 258 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 54 000 000 1 000 000 55 000 000 55 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -24 000 000-24 000 000-24 353 742 Pitkäaikaisten lainojen nostovaltuuksia korotettiin vuoden aikana 1 milj. eurolla (kv 5.5. 41). Muutetun budjetin mukainen nettolainaus on 31 milj. euroa, toteutunut 30,6 milj. euroa. Lyhytaikaisten lainojen lisäys oli 6 milj. euroa.

148 Lainakanta vuoden lopussa oli 212,9 milj. euroa, 3177 euroa/asukas (2 657 euroa/asukas v. 2013). Lainasaamisten määrä vuoden lopussa oli 17,8 milj. euroa (18 milj. 2013) Rahavarojen määrä tilinpäätöksessä oli 8,7 milj. euroa, v. 2013 13,6 milj. euroa. Rahavarojen muutoksen arvioitiin talousarviossa olevan n. + 100 000 euroa, toteutunut -4,8 milj. euroa. Suurin poikkeama talousarvioon oli investointien rahavirrassa, jossa pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitulot jäivät alle talousarviossa ennakoidun. 2.5 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumistaulukot 2.5.1 Käyttötalousosa Hallintokuntien selvitykset talouden toteutumisesta on esitetty sivuilla 58-142. Poikkeama: menot yli ja tulot alle -/ menot alle ja tulot yli + KÄYTTÖTALOUSOSA Sito- Alkuperäinen Muutokset Muutettu Toteutuma Poikkeama vuus talousarvio talousarvio Keskusvaalilautakunta Menot B 135 520 0 135 520 135 166 354 Tulot 94 500 0 94 500 101 458 6 958 Tarkastuslautakunta Menot B 274 270 0 274 270 268 309 5 961 Kaupunginvaltuusto Menot B 378 780 65 841 444 621 417 818 26 803 Tulot 100 100 686 586 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Menot B 1 256 210 419 499 1 675 709 1 667 690 8 019 Tulot 17 600 324 450 342 050 245 260-96 790 Keskushallinnon virastot (ilman graafisia palveluja) Menot B 17 983 770 1 611 162 19 594 932 18 436 397 1 158 535 Tulot 3 602 110 314 850 3 878 960 4 493 532 614 572 Rahoitustulot ja -menot 38 000 0 38 000 28 987-9 013 Graafiset palvelut N (2 Menot 420 910-3 318 417 592 319 809 97 783 Tulot 430 500 430 500 337 922-92 578 Netto 9 590 12 908 18 113 Avustukset, jäsenmaksut, osuudet,keskitetysti hallinnoitavat kustannukset Osuudet eriytetyssä kirjanpid. oleviin liikelaitoksiin sekä liike- ja maksupalvelutoimintaan kohdist. kustannukset Menot B 20 205 490-991 830 19 213 660 17 846 849 1 366 811 Tulot 3 194 900-109 600 3 085 300 2 704 481-380 819 Varausmäärärahat Menot 5 064 890-1 652 840 3 412 050-74 866 3 486 916 Sairausvakuutuskorvaukset 2 880 000-2 787 299 92 701 0 (x Tulot 3 032 600 276 100 3 308 700 2 380 595-928 105 x) toteutumat ovat hallintokuntien toteutumissa, niihin on myös siirretty vastaavat tuloarviot

Työllistäminen N Menot 4 175 210-2 289 161 1 886 049 1 910 219 Tulot 600 000 664 000 1 264 000 59 609 Netto -3 575 210 Työllistämisen määrärahat, menot ja työllistämiskorvaukset on siirretty ao. hallintokunnille Selvitys työllistämisen nettomenon toteutumisesta kohdassa 2.6. Nettoyksiköiden taloudellinen toteutuma 149 Vähänkyrön aluelautakunta Menot B 955 000 59 693 1 014 693 993 697 20 996 Tulot 383 200 0 383 200 407 188 23 988 Sosiaali- ja terveyslautakunta Menot B 248 676 370 714 845 249 391 215 260 214 031-10 822 816 Tulot 39 084 530 348 000 39 432 530 38 812 542-619 988 Varhaiskasvatus-ja perusopetuslautakunta Menot B 102 843 600 724 303 103 567 903 102 618 797 949 106 Tulot 9 052 470 600 862 9 653 332 10 367 251 713 919 Toisen asteen koulutuslautakunta Toisen asteen yhteinen hallinto Menot 1 463 740-3 266 1 460 474 1 439 251 21 223 Tulot 0 0 1 413 1 413 Lukiokoulutus, ammattiopisto ja aikuiskoulutuskeskus kattavat menot sitovuutensa puitteissa Lukiokoulutus normi (1 Menot 6 841 090-457 655 6 383 435 6 475 753-92 318 (1 Tulot 362 640 362 640 404 876 42 236 Vaasan ammattiopisto normi (1 Menot 20 375 360-212 891 20 162 469 19 824 486 337 983 (1 Tulot 1 764 800 0 1 764 800 1 738 311-26 489 Vaasan aikuiskoulutuskeskus N (2 Menot 11 864 530 850 785 12 715 315 13 052 234-336 919 (2 Tulot 7 167 630 7 167 630 8 055 600 887 970 Rahoitusmenot 64 Vuosikate -4 696 900-5 547 685-4 996 698-551 987 Poistot 285 034 Valtionosuudet, kirjattu rah.osaan 6 555 198 Oppisopimustoimen johtokunta Menot N 2 490 790-100 810 2 389 980 2 390 919-939 Sitovuus: toiminta omarahoitteista (sis. valtionosuuden) Valtionosuus, kirjattu rahoitusosaan 2 390 875 Työväenopiston johtokunta Menot B 1 652 690 450 538 2 103 228 2 080 805 22 423 Tulot 269 730 233 272 503 002 530 437 27 435 Arbetarinstitutet`n johtokunta Menot B 943 760 51 450 995 210 1 030 023-34 813 Tulot 237 700 30 000 267 700 331 949 64 249

150 Vapaa-aikalautakunta Menot B 8 345 690 458 078 8 803 768 8 710 049 93 719 Tulot 1 735 420 0 1 735 420 1 935 677 200 257 Museolautakunta Menot B 3 485 360 321 594 3 806 954 3 575 877 231 077 Tulot 196 500 208 125 404 625 459 182 54 557 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Menot B 5 357 040 279 154 5 636 194 5 397 672 238 522 Tulot 694 690 99 360 794 050 808 963 14 913 Kaupunginteatterin ja -orkesterin johtokunta Kaupunginteatteri N (2 (2 Menot 3 987 120 105 858 4 092 978 4 163 086-70 108 Tulot 918 000 87 000 1 005 000 1 134 652 129 652 Netto -3 069 120-3 087 978-3 028 434 59 544 Kaupunginorkesteri Menot B 1 999 920-14 829 1 985 091 2 016 250-31 159 Tulot 157 600 0 157 600 194 645 37 045 Rakennus- ja ympäristölautakunta Menot B 2 878 950 36 987 2 915 937 3 002 888-86 951 Tulot 1 680 340 27 800 1 708 140 1 955 108 246 968 Tekninen lautakunta Yhteispalvelut, kiinteistötoimi, kuntatekniikka Menot B 19 171 890 1 948 657 21 120 547 20 820 426 300 121 Tulot 17 879 700 1 755 000 19 634 700 16 597 209-3 037 491 Nettoyksiköt: Vaasan Tekniset palvelut N (2 Menot 3 524 750 129 011 3 653 761 3 784 122-130 361 Tulot 4 094 850 4 094 850 4 261 829 166 979 Rahoitusmenot 70 100 70 100 69 740 360 Vuosikate (nettotulo) 500 000 370 989 407 967 36 978 Vaasan Ruokapalvelut N (2 Menot 12 391 230 140 335 12 531 565 12 625 091-93 526 Tulot 12 386 690 12 386 690 12 023 499-363 191 Rahoitusmenot 0 0 4 060-4 060 Vuosikate -4 540-144 875-605 652-460 766 Vaasan Siivouspalvelut N (2 Menot 5 303 490 185 186 5 488 676 5 427 414 61 262 Tulot 5 303 500 5 303 500 5 435 365 131 865 Toimintakate 10-185 176 7 951 Vaasan seudun jätelautakunta N Menot 0 120 000 120 000 115 314 4 686 Tulot 0 120 000 120 000 115 314-4 686

151 1) Käyttötalousosan toteutumavertailutaulukossa on oppilaitoksista, joiden määrärahan sitovuustaso on valtionosuusnormi, esitetty bruttomääräisten määrärahojen ja tulojen toteutuma. Näiden valtionosuusnormin mukaisten kustannusten toteutumat ovat seuraavat: Lukiot, sitova normi 6 037,73 euroa/opiskelija, toteutuma 5 912,63 euroa/opiskelija Ammatillinen perusopetus, sitova normi 9 941,93 euroa/opiskelija, toteutuma 10 023,26 euroa/opiskelija Lukiokoulutuksen ja ammatillisen opetuksen nettolaskelmat on esitetty sivuilla 157-160. 2). Nettoyksiköiden toteutuma suhteessa sitovaan nettomenoon on esitetty sivuilla 154-160. 2.5.2 Investointiosa INVESTOINTIMENOT Si- Alkuperäinen Talousarvio- Muutettu Toteutuma Poikkeama to- talousarvio muutokset talousarvio +alle arvion vuus - yli arvion Kiinteät rakenteet ja laitteet Tekninen lautakunta 8200 Uusi kunnallistekniikka B 4 600 000 280 898 4 880 898 5 148 847-267 949 8201 Muu kunnallistekniikka B 1 700 000 0 1 700 000 1 732 751-32 751 8202 Valtion tiehankkeet B 650 000 0 650 000 505 580 144 420 8204 Kaupunkikeskustan kehittäminen B 50 000 0 50 000 102 036-52 036 8205 Teollisuusalueet B 500 000 0 500 000 105 921 394 079 8209 Suunnitteluttaminen B 90 000 0 90 000 127 253-37 253 8210 Katuvalaistuksen saneeraus B 800 000 0 800 000 766 977 33 023 8211 Venesatamat B 500 000 0 500 000 587 397-87 397 8212 Viheralueet B 200 000 0 200 000 199 948 52 8213 Hulevesityöt B 100 000 0 100 000 99 769 231 8214 Onkilahden kunnostus B 50 000 0 50 000 49 707 293 Yhteensä 9 240 000 280 898 9 520 898 9 426 186 94 712 Vapaa-aikalautakunta 8250 Vapaa-aikatoimen investoinnit B 120 000 136 000 256 000 249 743 6 257 Yhteensä 120 000 136 000 256 000 249 743 6 257 Keskushallinto / Kaupunginhallitus 8270 Tietoliikenneverkot B 180 000 0 180 000 179 756 244 Yhteensä 180 000 0 180 000 179 756 244 Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä 9 540 000 416 898 9 956 898 9 855 685 101 213 Poistonalainen irtain omaisuus Kaupunginhallitus 8309 Kh:n varausmääräraha investointeihin 60 000 0 60 000 34 467 25 533 8311 Puhelinvaihteen kehittäminen 60 000 0 60 000 58 991 1 009 8312 Tietojärjestelmien uusiminen 192 000 0 192 000 163 968 28 032 8313 Atk-osasto/Konehuoneen turvall. parantaminen 100 000 0 100 000 98 694 1 306 8314 Kaupunkikorttijärjestelmä 0 0 0 2 138-2 138 8315 ATK-osasto ohjelmat ja lisenssit 0 34 769-34 769 8326 Talouden tietojärjestelmän uusi- 400 000 260 000 660 000 717 253-57 253

minen 152 Yhteensä B 812 000 260 000 1 072 000 1 110 280-38 279 Sosiaali- ja terveyslautakunta 8350 Ensikertainen kalustaminen 116 000 375 000 491 000 425 714 65 286 8351 Hallinto ja talous/laitteet ja kalusto 61 000 10 000 71 000 51 184 19 816 8353 Koti- ja laitoshoito / laitteet ja kalusto 138 000 0 138 000 72 670 65 330 8354 Terveyspalvelut / laitteet ja kalusto 135 000 0 135 000 60 269 74 731 8355 Atk-laitteet ja tietojärjestelmät 460 000-10 000 450 000 245 707 204 293 8356 Laihian yhteistoiminta-alue, kalusto ja laitteet 63 000 0 63 000 21 624 41 376 Yhteensä B 973 000 375 000 1 348 000 877 168 470 832 Varhaiskasvatus ja perusopetus ltk 8381 Perusopetus irtaimisto ja ohjelmat 210 000 0 210 000 207 960 2 040 8382 Perusopetus ensikert. kalustaminen 140 000 0 140 000 136 953 3 047 8384 Varhaiskasvatus ensikert. kalustaminen 180 000 0 180 000 141 884 38 116 Yhteensä B 530 000 0 530 000 486 797 43 203 Toisen asteen koulutus lautakunta 8406 Vaasan ammattiopisto 537 000-40 000 497 000 281 518 215 482 8410 Aikuiskoulutuskeskus 100 000-20 000 80 000 0 80 000 Yhteensä B 637 000-60 000 577 000 281 518 295 482 Työväenopiston johtokunta 8430 Työväenopiston poistonalainen irtain 85 000 0 85 000 84 759 241 Yhteensä B 85 000 0 85 000 84 759 241 Vapaa-aika lautakunta 8451 Liikuntatoimen laitteet 150 000 158 000 308 000 373 441-65 441 Yhteensä B 150 000 158 000 308 000 373 441-65 441 Museolautakunta 8461 Pohjanmaan museo 10 000 0 10 000 10 000 0 Yhteensä B 10 000 0 10 000 10 000 0 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 8473 Kirjastojärjestelmän uusiminen 83 000 0 83 000 77 255 5 745 Yhteensä B 83 000 0 83 000 77 255 5 745 Kaupunginteatterin ja -orkesterin johtokunta 8480 Kaup. teatterin kalusto ja laitteet 530 000-489 000 41 000 70 199-29 199 8485 Kaup.orkesteri, instrumentit 10 000 0 10 000 0 10 000 Yhteensä B 540 000-489 000 51 000 70 199-19 199 Rakennus ja ympäristölautakunta 8496 Ympäristölaboratorion laitteet 45 000 0 45 000 46 500-1 500 Yhteensä B 45 000 0 45 000 46 500-1 500 Tekninen lautakunta 8501 Kiinteistötoimi poistonalainen irtain 10 000 0 10 000 10 000 0

153 8502 Kiinteistötoimi tietojärjestelmät 93 000-30 000 63 000 70 304-7 304 8510 Pysäköintimittarit 20 000 50 000 70 000 60 282 9 718 8511 Liikennevalojen ohjauslaitteet 50 000 0 50 000 49 813 187 8519 Kuntatekniikan laitteet 130 000 0 130 000 128 363 1 637 8540 Ruokapalvelut, kalusto ja laitteet 210 000-120 000 90 000 32 459 57 541 8520 Tekniset palvelut, koneet ja kulj.välineet N 475 000 0 475 000 467 918 7 082 Yhteensä B 988 000-100 000 888 000 819 139 68 861 Poistonalainen irtain omaisuus yhteensä 4 853 000 144 000 4 997 000 4 237 056 759 944 Kiinteä omaisuus 8600 Kiinteän omaisuuden hankinta B 5 500 000-1 600 000 3 900 000 4 682 448-782 448 Kiinteä omaisuus yhteensä 5 500 000-1 600 000 3 900 000 4 682 448-782 448 Osakkeet ja osuudet 8700 Osakkeet B 0 1 600 000 1 600 000 11 150 052-9 550 052 8710 Kuntayhtymät B 3 820 000-1 750 000 2 070 000 2 069 119 881 8720 Peruspääoman sijoitus liikelaitoksiin B 6 060 000 6 060 000 3 145 521 2 914 479 Osakkeet ja osuudet yhteensä 9 880 000-150 000 9 730 000 16 364 692-6 634 692 MENOT YHTEENSÄ 29 773 000-1 089 102 28 583 898 35 139 881-6 555 983 INVESTOINTITULOT + yli arvion - alle arvion Kiinteät rakenteet ja laitteet 8250 Vapaa-aika-alueiden kehittäminen 0 30 000 30 000 0-30 000 Yhteensä 0 30 000 30 000 0-30 000 Poistonalainen irtain omaisuus 8356 Laihian yhteistoiminta-alue 63 000 0 63 000 21 624-41 376 8451 Liikuntatoimen laitteet 0 18 000 18 000 76 000 58 000 8480 Kaup. teatterin kalusto ja laitteet 0 0 0 49 651 49 651 Yhteensä 63 000 18 000 81 000 147 275 66 275 Kiinteä omaisuus ja osakkeet ja osuudet 8600 Kiinteän omaisuuden myynti 3 500 000 0 3 500 000 472 895-3 027 105 8700 Osakkeet 2 500 000 0 2 500 000 0-2 500 000 Yhteensä 6 000 000 0 6 000 000 472 895-5 527 105 TULOT YHTEENSÄ 6 063 000 48 000 6 111 000 620 170-5 490 830

154 2.6. Nettoyksiköiden taloudellinen toteutuma Työllistäminen Sitova nettomeno, alkuperäinen talousarvio -3 575 210 - Lisämääräraha, kv 16.6. (nettolisäys) -336 000 - Lisämääräraha, kv 15.12. -282 000 Sitova nettomeno muutosten jälkeen -4 193 210 Toteutuma Toimintatulot - tulosalue 145 Työllistäminen 59 609 - hallintokunnat 1 171 618 Toimintatulot 1 231 226 Toimintamenot - tulosalue 145 Työllistäminen -1 910 219 - hallintokunnat -3 559 343 Toimintamenot -5 469 562 Sitova nettomeno -4 193 210 Toteutunut nettomeno -4 238 335 Toteutuma yli sitovan nettomenon -45 125 Graafiset palvelut Rahoittaa tulorahoituksella käyttömenot ja investoinnit. Tasapainoa tarkastellaan kolmen vuoden jaksolla. Sitovana tavoitteena on toimintamenojen kattaminen toimintatuloilla eli toimintakate 0. V. toteutuma Toimintatulot 337 922 Toimintamenot -319 809 Tilikauden ylijäämä 18 113 Vuosi Vuotuinen toteutuma Kumulatiivinen toteutuma 2003-22 506-63 385 2004-22 138-85 523 2005-33 576-119 099 2006 28 210-90 889 2007 55 910-34 979 2008 66 741 31 762 2009 88 306 120 068 2010 102 670 222 738 2011 131 761 354 499 2012 91 072 445 571 2013 42 363 487 934 18 113 506 047 Vuoden toteutuma on 18 113 ylijäämäinen. Kokonaisylijäämä vuoden lopussa on 506 047.

155 Vaasan Ruokapalvelut Rahoittaa tuloksellaan poistot. Tasapainoa tarkastellaan kolmen vuoden jaksolla. Tunnusluvut 2013 Laskennallisia aterioita 3 132 042 3 597 815 Henkilöstö keskimäärin 180 183 Henkilötyövuodet (ei sis. 165 156,6 työllistettyjä) Liikevaihto / htv, 76 691 79 052 Ateriamäärä / htv 18 982 22 975 Toimintakulut / ateria, 4,04 3,44 V. toteutuma Toimintatulot 12 023 499 Toimintamenot -12 551 523 Toimintakate -528 024 Rahoitusmenot -4 060 Poistot ja arvonalentumiset -25 472 Tilikauden tulos -557 555 Tilinpäätöksen mukaisiin toteutuneisiin menoihin sisältyvät varhaiseläkemaksut 73 568 euroa, jotka talousarviossa budjetoidaan keskitetysti hoidettavien tehtävien tulosalueelle ja tilinpäätöksessä siirretään toteutumien perusteella hallintokunnille. Erä on vähennetty nettolaskelmassa toimintamenoista. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä poistettiin 2013 lopussa ollut kumulatiivinen alijäämä 540 399 ja päätettiin, että ylivuotisen neton seuranta aloitetaan vuodesta. Vuoden toteutuma on 557 555 euroa alijäämäinen. Alijäämään vaikuttaneita tekijöitä on selvitetty Vaasan Ruokapalvelujen toimintakertomuksessa sivuilla 141-142. Vaasan Siivouspalvelut Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma tasapainossa kolmen vuoden jaksolla. V. toteutuma Toimintatulot 5 435 365 Toimintamenot -5 395 665 Tilikauden tulos 39 700 Tilinpäätöksen mukaisiin toteutuneisiin menoihin sisältyvät varhaiseläkemaksut 31 749 euroa, jotka talousarviossa budjetoidaan keskitetysti hoidettavien tehtävien tulosalueelle ja tilinpäätöksessä siirretään toteutumien perusteella hallintokunnille. Erä on vähennetty nettolaskelmassa toimintamenoista. Vuosi Vuotuinen toteutuma Kumulatiivinen toteutuma 2003-23 122-27 841 2004-13 913-41 754 2005 55 849 14 095 2006 31 119 45 214 2007 17 142 62 356

156 2008-106 299-43 943 2009 34 595-9 348 2010 17 100 7 752 2011 77 309 85 061 2012 159 196 244 257 2013 263 053 507 310 39 700 547 010 Vuoden toteutuma on 39 700 ylijäämäinen. Kumulatiivinen ylijäämä vuoden lopussa 547 010. Tekniset palvelut Rahoittaa tuloksellaan kalustoinvestoinnit. Tulosta seurataan tulos- ja rahoituslaskelmalla. Ylivuotista nettobudjetointia sovelletaan vuodesta 2009. V. tuloslaskelma Toimintatulot 4 261 829 Toimintamenot -3 723 717 Toimintakate 538 112 Rahoitusmenot -69 740 Vuosikate 468 372 Poistot -377 082 Tilikauden tulos 91 290 Tilinpäätöksen mukaisiin toteutuneisiin menoihin sisältyvät varhaiseläkemaksut 60 405 euroa, jotka talousarviossa budjetoidaan keskitetysti hoidettavien tehtävien tulosalueelle ja tilinpäätöksessä siirretään toteutumien perusteella hallintokunnille. Erä on vähennetty nettolaskelmassa toimintamenoista. Investointimääräraha koneisiin ja kuljetusvälineisiin oli talousarviossa 475 000. V. rahoituslaskelma Vuosikate 468 372 Investointimenot - 467 918 Investointitulot 15 120 Rahoitusjäämä 15 574 Vuosi Vuotuinen rahoitusjäämä Kumulatiivinen rahoitusjäämä 2009 14 493 14 493 2010 265 120 279 613 2011-63 825 215 788 2012-146-156 69 632 2013-4 462 65 170 15 574 80 744 Vuoden rahoitusylijäämä on 15 574. Kumulatiivinen rahoitusylijäämä vuoden lopussa 80 744.

157 Kaupunginteatteri Sitova nettomeno alkuperäisessä talousarviossa 3 069 120. Muutetun talousarvion mukaan nettomeno on 3 087 978, mikä vahvistetaan vuoden sitovaksi nettomenoksi. V. toteutuma Toimintatulot 1 125 696 Toimintamenot -4 163 086 Rahoitusmenot -130 Toteutunut nettomeno -3 027 564 Sitova nettomeno -3 087 978 v. toteutuma alle sitovan nettomenon 59 414 Vuosi Vuotuinen toteutuma Kumulatiivinen toteutuma 2011 12 088 12 088 2012 24 822 36 910 2013 7 201 44 111 59 414 103 525 Kaupunginhallituksen päätöksen 19.3.2012 mukaan on ylivuotisen neton seuranta aloitettu vuodesta 2011. Vuoden toteutuma on 59 414 ylijäämäinen, kokonaisylijäämä vuoden lopussa on 103 525. Toisen asteen koulutuslautakunta Lukiot, opetustoiminta Sitova tavoite: kustannukset /opiskelija korkeintaan valtionosuusnormin suuruiset V. toteutuma Yhteensä Kustannukset, käyttötalous - 5 871 968 Poistonalainen irtain 0 Kustannukset yhteensä - 5 871 968 Valtionosuus 6 006 422 + alle/-yli valtionosuuden + 134 455 Valtionosuuden perustana oleva opiskelijamäärä: alle 18v. 928,3 + yli 18 v. (114,8x0,58) 66,6, yhteensä 994,90 Valtionosuusnormi /op. 6 037,73 Kustannukset /op 5 912,63 Kumulatiivinen toteutuma 2006- Vuotuinen toteutuma Kumulatiivinen toteutuma 2006 28 824 28 824 2007 0 28 824 2008 295 737 324 561 2009 141 310 465 871

158 2010 149 378 615 248 2011-488 021 127 227 2012 185 344 312 571 2013 29 482 342 053 oikaisut v. : -lukioiden osuus säästöstä, katetaan kumulatiivisesta ylijämästä -oppilashuoltolain muutos (kuraattorit) - 87 802 + 20 408 134 455 409 114 2011 käytettiin lukioiden peruskorjauksen jälkeiseen ensikertaiseen kalustamiseen 603 074 euroa, minkä johdosta 2011 tulos jäi 488 021 euroa alijäämäiseksi. Alijäämä katettiin aikaisempien vuosien ylijäämällä. Vuoden toteutuma on 134 455 ylijäämäinen. Kumulatiivinen ylijäämä lopussa on oikaisujen jälkeen 409 114. Lukiot, maksupalvelutoiminta Sitova tavoite: toimintakulujen kattaminen toimintatuotoilla. V. toteutuma Toimintatuotot 265 467 Toimintakulut - 298 703 Tilikauden alijäämä - 33 236 Kumulatiivinen toteutuma 2006- Vuotuinen toteutuma Kumulatiivinen toteutuma 2006 7 310 7 310 2007 2 001 9 311 2008 147 9 458 2009-8 356 1 102 2010 385 1 487 2011-16 090-14 603 2012-17 343-31 946 2013 34 920 2 974-33 236-30 262 Vuoden toteutuma on 33 236 euroa alijäämäinen. Kokonaisalijäämä lopussa on 30 262 euroa. Vaasan ammattiopisto, opetustoiminta Sitova tavoite: valtionosuusnormin mukaiset kustannukset ovat korkeintaan valtionosuusnormin suuruiset. Kustannuksiin sisältyy 250 000 takuusumman laskutusta. V. toteutuma Valtionosuusnormin mukaiset kustannukset - 18 675 338 Valtionosuus 18 523 804 Tilikauden alijäämä - 151 534 Opiskelijamäärä 1 863,2 Valtionosuus /op. 9 941 93 toteutuneet kustannukset /op. 10 023,26 alijäämä /op. - 81,33

159 Ammatillisen peruskoulutukseen saatu valtionosuus yhteensä v. on 2371,1 opisk. x 9 851,47 /op., 23 358 656 euroa. Siitä on ammattiopistolle kohdistettu 18 523 804 euroa ja aikuiskoulutuskeskukselle 4 834 852 euroa. Kumulatiivinen toteutuma 2003- Vuotuinen toteutuma Kumulatiivinen toteutuma 2003 298 932 298 932 2004 93 188 392 120 2005 (sisältää maksupalvelutoiminnan alijäämän kattamisen) -170 427 221 793 2006 381 744 603 537 2007-501 785 101 752 2008 724 408 826 160 Kv 30.11.2009 168, hallintokäytävähanke rahoitetaan yli- - 102 500 jäämästä 2009 1 104 455 1 828 115 hallintokäytävän rahoitus 2010-56 308 2010 298 627 2 070 434 2011 685 647 2 756 081 2012 593 481 3 349 562 2013 4 889 3 354 451 oikaisut v. : - ammatillisen opetuksen osuus säästöstä katetaan kumulatiivisesta ylijäämästä - oppilashuoltolain muutos (kuraattorit) -230 640 59 626-151 534 3 031 903 Vuoden tulos on 151 534 alijäämäinen, kokonaisylijäämä on oikaisujen jälkeen 3 031 903. Kumulatiivisella ylijäämällä varaudutaan tulossa oleviin mahdollisiin yksikköhintojen leikkauksiin ja muihin valtion asettamiin säästötoimiin. Vaasan ammattiopisto, maksupalvelutoiminta Sitova tavoite: toimintakulujen kattaminen toimintatuotoilla V. toteutuma Toimintatuotot 847 156 Toimintakulut - 917 659 Rahoituskulut - 1 775 Poistot - 18 130 Tilikauden alijäämä - 90 408 Kumulatiivinen toteutuma 2006- Vuotuinen toteutuma Kumulatiivinen toteutuma 2006-14 497-14 497 2007-25 834-40 331 2008 35 866-4 465 2009 12 565 8 100 2010 3 901 12 001 2011 43 386 55 387 Ravintola Silverian alijäämän - 40 125 15 262

160 kattamiseen (x 2012 38 831 54 093 Ravintola Silverian alijäämän kattamiseen (x -50 000 4 093 2013 22 998 27 091 Ravintola Silverian alijäämän kattamiseen (x - 13 388 13 703-90 408-76 705 toteutuma 90 408 euroa alijäämäinen, kokonaisalijäämä vuoden lopussa on 76 705 euroa. Alijäämä on katettava kolmen vuoden kuluessa. x) Valtuuston päätöksen 15.8.2011 mukaisesti lakkautettiin Ravintola Silverian toiminta kunnallisena liikelaitoksena 1.9.2011 ja toimintaa jatketaan osana oppilaitoksen toimintaa. Silverian alijäämä 2011 lopussa oli 207 026 euroa. Alijäämästä puolet eli 103 513 euroa katetaan kolmen vuoden aikana maksullisen palvelutoiminnan ylijäämällä. Alijäämä on katettu 2013 lopussa. Vaasan aikuiskoulutuskeskus Tulosta seurataan tulos- ja rahoituslaskelmalla. Tuloslaskelma Toimintatuotot 8 055 364 Toimintakulut - 13 052 234 Osuus yhteisen hallinnon kuluista - 382 482 Toimintakate - 5 379 352 Rahoituskulut - 64 Valtionosuus 6 555 198 Vuosikate 1 175 782 Poistot - 285 034 Tilikauden tulos 890 748 Rahoituslaskelma Vuosikate 1 175 782 Investoinnit, netto 0 Rahoitusjäämä 1 175 782 Käytettävissä oleva omarahoitus 31.12.2013 3 648 820 Säästöosuus katetaan rahoitusylijäämästä - 160 927 rahoitusylijäämä 1 175 782 Käytettävissä oleva omarahoitus 31.12. 4 663 675 Ammatillisen peruskoulutukseen saatu valtionosuus yhteensä v. on 2371,1 opisk. x 9 851,47 /op., 23 358 656 euroa. Siitä on ammattiopistolle kohdistettu 18 523 804 euroa ja aikuiskoulutuskeskukselle 4 834 852 euroa. Aikuiskoulutuskeskuksen valtionosuus sisältää lisäksi ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuuden 1 613 295 euroa ja nuorten aikuisten osaamisohjelman valtionosuudesta 107 051 euroa. rahoitusjäämä on ylijäämäinen 1 175 782 euroa. Kokonaisylijäämä lopussa on 4 663 675 euroa. Ylijäämällä varaudutaan ennakoitaviin ammatillisen koulutuksen ja työvoimakoulutuksen rahoitusleikkauksiin.

161 2.7. Yhteenveto määrärahan ylityksistä Käyttötalous 1. Bruttohallintokunnat Ylitys Sitovuus toimielintaso Sosiaali- ja terveyslautakunta 10 822 816 Hallinto ja talous 35 801 Sosiaalityö ja perhepalvelut 1 205 049 Koti- ja laitoshoito 923 691 Terveyspalvelut 552 906 Erikoissairaanhoito 8 305 590 1. Sosiaali- ja terveyslautakunta esitti 18.11. 154 lisämäärärahaa 3 milj. euroa kattamaan muiden tulosalueiden kuin erikoissairaanhoidon ylityksiä. Kaupunginhallitus käsitteli lisämäärärahaesitystä 8.12. 480 ja palautti sen selvityspyynnöin sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Sosiaalilautakunta antoi vastineen 16.12. 169 sekä pienensi samassa yhteydessä lisämäärärahaesitystä 2,7 milj. euroon. 2. Erikoissairaanhoidon menoihin sisältyy varausmäärärahoissa 1 milj. euron määräraha, mikä huomioon ottaen ylitys on 7,3 milj. euroa. Sosiaali- ja terveyslautakunta esitti 16.12. 168 7 milj. euron lisämäärärahaa erikoissairaanhoitoon. Sosiaali- ja terveyslautakunnan 16.12. tekemiä esityksiä ei ollut mahdollista käsitellä kaupunginhallituksessa ja valtuustossa talousarviovuoden aikana esitysten myöhäisen ajankohdan vuoksi (kh:n viimeinen kokous v. oli 18.12. ja valtuuston 15.12.) Direktion för arbetarinstitut 34 813 Toimielimen tulot ylittyvät 64 249, menoylitys on katettavissa tulojen ylityksellä. Teatteri- ja orkesterilautakunta Kaupunginorkesteri 31 159 Kaupunginorkesterin tulot ylittyvät 37 045, menoylitys on katettavissa tulojen ylityksellä Rakennus- ja ympäristölautakunta 86 951 Ylitys on ympäristölaboratorion määrärahoissa. Toimielimen tulot ylittävät 246 968 budjetoidun, määrärahaylitys on katettavissa tulojen ylityksellä 2. Nettoyksiköt Työllistäminen 45 125 Ylitys on katettavissa kaupunginhallituksen varausmäärärahoissa syntyneellä säästöllä Lukiot Maksupalvelutoiminta 33 236 Ylitys on katettava nettoyksikköjen sääntöjen mukaan kolmen vuoden kuluessa Vaasan ammattiopisto 241 942 Varsinainen opetustoiminta 151 534 Maksupalvelutoiminta 90 408 Ylitys katetaan aikaisempien vuosien ylijäämällä. Ylitys on katettava nettoyksikköjen sääntöjen mukaan kolmen vuoden kuluessa Vaasan Ruokapalvelut 557 555 Katettava sääntöjen mukaan kolmen vuoden kuluessa Investoinnit 1. Kiinteät rakenteet ja laitteet Ylitys Sitovuus tulosyksikkötaso Tekninen lautakunta Ylittyvät tulosyksiköt: Uusi kunnallistekniikka Muu kunnallistekniikka Kaupunkikeskustan kehittäminen Suunnitteluttaminen Venesatamat 267 949 32 751 52 036 37 253 87 397

162 yhteensä 477 386 Teknisen lautakunnan kiinteät rakenteet ja laitteet investointimääräraha kokonaisuudessaan jää 94 712 alle talousarvion. Tekninen lautakunta on 17.12. esittänyt määrärahan käyttötarkoituksen muutoksia teollisuusalueisiin varatutusta määrärahasta uuteen kunnallistekniikkaan 170 000, muuhun kunnallistekniikkaan 100 000 sekä venesatamiin 90 000. Esitystä ei ollut mahdollista käsitellä kaupunginhallituksessa talousarviovuoden aikana esityksen myöhäisen ajankohdan vuoksi. 2. Poistonalainen irtain Ylitys Sitovuus toimielintaso Kaupunginhallitus 38 280 Toteutumaan sisältyy 34 780 atk-ohjelmien ja lisenssien hankintoja, joiden määräraha on budjetoitu käyttötalouteen, mutta jotka sääntöjen mukaan kuuluvat investointiosaan. Vapaa-aikalautakunta 65 441 Liikuntatoimen laitteisiin budjetoitu tulo ylittyy 58 000 (avustus ja vaihtohyvitys). Kattamattomaksi ylitykseksi jää 7 441. Kaupunginteatterin ja orkesterin johtokunta 29 199 Kalustoon saatu budjetoimatonta valtionavustusta 49 651. Menomäärärahan ylitys on katettavissa tulon ylityksellä. 3. Osakkeet ja osuudet Ylitys Sitovuus tulosyksikkötaso Kaupunginhallitus Osakkeet 9 550 052 Kiinteistö Oy Teatteriparkki: - kassalaina (6 milj. euroa) muutettu pääomasijoitukseksi kv:n päätöksen 16.6. 65 mukaisesti - pääomasijoitus 3,1 milj. euroa kv:n päätöksen 17.6.2013 59 mukaisesti

163 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

164 TULOSLASKELMA 01.01.-31.12. 01.01.-31.12.2013 Toimintatuotot Myyntituotot 61 017 209,76 62 887 668,92 Maksutuotot 26 738 615,27 28 254 128,61 Tuet ja avustukset 15 204 946,94 13 797 336,54 Vuokratuotot 11 965 834,50 11 308 493,81 Muut toimintatuotot 5 007 638,53 119 934 245,00 10 276 748,83 126 524 376,71 Valmistus omaan käyttöön 2 428 662,05 3 300 380,96 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -198 954 340,62-200 500 339,88 Henkilösivukulut Eläkekulut -45 637 164,24-45 651 413,38 Muut henkilösivukulut -10 643 488,35-10 960 385,75 Palvelujen ostot -178 748 997,59-171 195 864,12 Aineet tarvikkeet ja tavarat -29 402 447,87-29 892 144,23 Avustukset -31 299 720,94-29 914 853,08 Vuokrat -6 512 060,90-6 937 765,72 Muut toimintakulut -2 076 007,98-503 274 228,49-1 761 139,51-496 813 905,67 Toimintakate -380 911 321,44-366 989 148,00 Verotulot 274 069 812,83 272 853 571,28 Valtionosuudet 100 371 835,00 102 561 879,65 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 728 859,94 772 071,00 Muut rahoitustuotot 12 044 049,16 12 298 411,49 Korkokulut -3 144 418,49-1 748 777,14 Muut rahoituskulut -61 630,36 9 566 860,25-912 902,69 10 408 802,66 Vuosikate 3 097 186,64 18 835 105,59 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -30 613 510,95-27 118 795,36 Kertaluonteiset poistot -5 344,68-30 618 855,63-2,50-27 118 797,86 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 200 000,00 0,00 Tilikauden tulos -27 321 668,99-8 283 692,27 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 1 020 100,36 1 253 202,75 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 420 000,00 120 000,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys(+) 200 566,40 18 179,68 Tilikauden yli- / alijäämä -25 681 002,23-6 892 309,84

165 RAHOITUSLASKELMA 01.01.-31.12. 01.01.-31.12.2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 097 186,64 18 835 105,59 Satunnaiset tulot 200 000,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot -1 486 038,98-6 881 473,56 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitappio 168 563,40 0,00 Pakollisten varausten lisäys / vähennys -368 484,27-488 121,02 Muut tulorahoituksen korjauserät 4 922,03 1 616 148,82 11 211,35 11 476 722,36 Investointien rahavirta Investointimenot 46 707 579,69 54 106 799,14 Rahoitusosuudet investointimenoihin -720 762,59-2 400 071,44 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot -2 104 872,94-43 881 944,16-9 244 464,37-42 462 263,33 Toiminnan ja investointien rahavirta -42 265 795,34-30 985 540,97 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -17 506,00-94 234,94 Antolainasaamisten vähennys 211 796,78 194 290,78 227 815,97 133 581,03 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 55 000 000,00 49 100 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -24 353 741,56-22 516 916,28 Lyhytaikaisten lainojen muutos 5 985 400,00 36 631 658,44-5 705 000,00 20 878 083,72 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 232 482,32 92 851,26 Vaihto-omaisuuden muutos -297 699,59-398 176,04 Saamisten muutos 4 044 190,11-8 822 303,67 Korottomien velkojen muutos -3 371 231,46 607 741,38 4 473 690,44-4 653 938,01 Rahoituksen rahavirta 37 433 690,60 16 357 726,74 Rahavarojen muutos -4 832 104,74-14 627 814,23 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12 8 725 786,71 13 557 891,45 Rahavarat 1.1 13 557 891,45-4 832 104,74 28 185 705,68-14 627 814,23

166 VAASAN KAUPUNGIN TASE VASTAAVAA 2013 A I II III B C I II III PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 14 675 063,38 11 055 698,48 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 447 063,76 1 500 573,25 15 122 127,14 12 556 271,73 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 42 619 297,96 38 198 932,93 Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset 122 537 919,74 121 644 469,74 Rakennukset 186 419 586,36 188 109 789,50 Kiinteät rakenteet ja laitteet 87 645 460,81 89 970 302,95 Koneet ja kalusto 17 170 252,97 16 914 109,37 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3 118 439,29 3 536 892,32 459 510 957,13 458 374 496,81 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 83 112 102,23 71 345 325,88 Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset 613 999,63 613 999,63 Muut lainasaamiset 17 796 885,86 18 005 193,64 Muut saamiset 2 071 815,75 2 055 368,75 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 0,00 103 594 803,47 92 019 887,90 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 5 721,70 17 829,49 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 20 912 386,18 20 044 412,20 Muut toimeksiantojen varat 231 589,76 272 719,53 21 149 697,64 20 334 961,22 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 623 828,67 658 680,76 Keskeneräiset tuotteet 1 772 553,10 1 439 118,88 Valmiit tuotteet 10 421,62 11 304,16 2 406 803,39 2 109 103,80 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0,00 2 000,00 Lainasaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset 19 881,97 141 627,59 Siirtosaamiset 1 977 087,00 2 930 225,28 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 14 259 879,78 14 298 055,07 Lainasaamiset 4 820 000,00 6 803 700,00 Muut saamiset 8 835 044,04 10 080 671,64 Siirtosaamiset 2 234 785,51 1 934 588,83 32 146 678,30 36 190 868,41 Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 2 186 099,44 2 137 041,33 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 0,00 2 186 099,44 2 137 041,33 IV Rahat ja pankkisaamiset 6 539 687,27 11 420 850,12 VASTAAVAA YHTEENSÄ 642 656 853,78 635 143 481,32

167 VASTATTAVAA 2013 A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 191 910 065,82 191 910 065,82 II Arvonkorotusrahasto 123 151 919,37 122 258 469,37 III Muut omat rahastot 10 751 010,08 10 951 576,48 IV Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 21 965 916,41 28 858 226,25 V Tilikauden yli- / alijäämä -25 681 002,23-6 892 309,84 322 097 909,45 347 086 028,08 B C D E I II POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero 5 023 390,10 6 043 490,46 Vapaaehtoiset varaukset 2 460 000,00 2 880 000,00 7 483 390,10 8 923 490,46 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 1 299 567,27 1 519 100,00 Muut pakolliset varaukset 2 971 084,56 3 120 036,10 4 270 651,83 4 639 136,10 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 136 412,06 130 350,26 Lahjoitusrahastojen pääomat 21 238 458,13 20 160 753,91 Muut toimeksiantojen pääomat 290 046,85 326 594,13 21 664 917,04 20 617 698,30 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 170 262 988,16 138 163 462,12 Lainat julkisyhteisöiltä 1 750 000,00 2 312 500,00 Liittymismaksut ja muut velat 3 580 660,47 3 800 950,53 175 593 648,63 144 276 912,65 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 38 900 473,96 33 678 741,56 Lainat julkisyhteisöiltä 562 500,00 675 000,00 Lainat muilta luotonantajilta 1 381 000,00 1 395 600,00 Saadut ennakot 2 433 478,34 2 186 906,73 Ostovelat 20 355 083,61 23 421 166,54 Muut velat 9 381 724,85 8 901 278,37 Siirtovelat 38 532 075,97 39 341 522,53 111 546 336,73 109 600 215,73 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 642 656 853,78 635 143 481,32

168 KONSERNITULOSLASKELMA 2 013 Toimintatuotot 374 233 421,59 382 916 751,36 Toimintakulut -722 744 034,41-724 567 480,56 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 1 093 951,84 942 599,35 Toimintakate -347 416 660,98-340 708 129,85 Verotulot 272 561 901,20 271 656 506,32 Valtionosuudet 124 536 115,58 127 881 233,52 Rahoitustuoto ja -kulut Korkotuotot 422 394,49 453 250,32 Muut rahoitustuotot 2 907 933,53 1 865 345,19 Korkokulut -8 683 684,09-7 834 070,84 Muut rahoituskulut -240 213,05-1 516 226,62 Vuosikate 44 087 786,68 51 797 908,04 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -54 447 737,65-46 457 276,40 Tilikauden yli- ja alipariarvot 0,00-5 000,00 Satunnaiset erät 200 000,00-1 155 730,48 Tilikauden tulos -10 159 950,97 4 179 901,16 Tilinpäätössiirrot 131 995,91-609 581,04 Vähemmistöosuudet -143 989,13-262 026,69 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -10 171 944,19 3 308 293,43

169 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 2 014 2 013 Toiminnan rahavirta Vuosikate 44 087 786,68 51 793 921,41 Satunnaiset erät 200 000,00-1 155 730,48 Tulorahoituksen korjauserät 1 435 003,21-4 368 978,70 Pakollisten varausten lisäys / vähennys -385 768,36-453 841,51 Myyntivoitot -1 589 677,01-3 522 245,35 Myyntitappiot 169 634,00 43 916 978,52 5 890,36 42 299 015,73 Investointien rahavirta Investointimenot -110 868 703,66-145 515 988,14 Rahoitusosuudet investointimenoihin 3 070 503,41 5 390 541,05 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo 3 230 234,56-104 567 965,69 4 266 980,05-135 858 467,04 Toiminnan ja investointien rahavirta -60 650 987,17-93 559 451,31 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -7 158,46-25 521,82 Antolainasaamisten vähennys 59 902,16 52 743,70 75 921,35 50 399,53 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 99 349 495,56 110 988 557,28 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -58 372 875,64-42 668 769,82 Lyhytaikaisten lainojen muutos 5 751 961,04 46 728 580,96 8 846 548,70 77 166 336,16 Oman pääoman muutos 22 149,42 22 149,42 882 850,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Maksetut osingot -7 220,00-7 337,40 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 334 219,58 101 323,75 Vaihto-omaisuuden muutos -440 866,11 467 763,76 Saamisten muutos 592 354,86 3 717 729,34 Korottomien velkojen muutos -4 340 430,58-3 861 942,26 3 758 270,40 8 037 749,85 Rahoituksen rahavirta 42 941 531,82 86 137 335,54 Rahavarojen muutos -17 709 455,34-7 422 115,77 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 25 537 278,83 43 104 718,97 Rahavarat 1.1. 43 246 734,17-17 709 455,34 50 526 834,74-7 422 115,77

170 VAASAN KAUPUNGIN KONSERNITASE 31.12. VASTAAVAA 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 2 676 195,45 1 855 205,88 Muut pitkävaikutteiset menot 15 066 184,67 11 823 193,66 Liittymismaksut 27 808,67 26 600,46 Ennakkomaksut 447 063,76 1 500 573,25 Yhteensä 18 217 252,55 15 205 573,25 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 57 150 913,57 52 515 759,07 Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset 124 624 517,06 123 732 844,50 Rakennukset 448 864 573,15 385 689 502,27 Rakennusten arvonkorotukset 1 439 277,22 1 453 177,93 Kiinteät rakenteet ja laitteet 195 087 420,85 194 838 914,03 Koneet ja kalusto 30 117 677,52 29 457 295,87 Muut aineelliset hyödykkeet 4 404 576,30 4 346 712,96 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 8 546 486,16 46 378 377,19 Liittymismaksut 5 163,37 5 163,37 Yhteensä 870 240 605,20 838 417 747,19 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyhteisöissä 122 557 973,11 104 865 106,55 Muut osakkeet ja osuudet 55 191 382,75 54 596 962,35 Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset 1 348 056,54 1 361 077,25 Muut lainasaamiset 3 625 915,70 3 682 328,86 Muut saamiset 228 650,73 221 684,92 Yhteensä 182 951 978,83 164 727 159,93 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 22 459 592,77 21 742 980,43 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 7 834 667,69 7 395 350,50 Saamiset Pitkäaikaiset 2 828 467,07 4 104 470,58 Lyhytaikaiset 72 499 161,13 71 810 205,43 Rahoitusarvopaperit 17 362,04 16 838,51 Rahat ja pankkisaamiset 25 658 314,56 43 210 468,42 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 202 707 401,84 1 166 630 794,24

171 VASTATTAVAA 2 014,00 2 013,00 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 191 910 065,82 191 910 065,82 Arvonkorotusrahasto 126 253 257,41 125 388 005,27 Muut omat rahastot 13 311 718,83 13 459 180,70 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 57 649 654,34 68 824 164,24 Tilikauden yli- / alijäämä -10 171 944,19 3 308 293,43 Yhteensä 378 952 752,21 402 889 709,46 VÄHEMMISTÖOSUUS 3 374 232,99 3 290 298,47 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero 75 089 757,16 58 883 289,94 Vapaaehtoiset varaukset 20 391 439,85 19 643 052,90 Yhteensä 95 481 197,01 78 526 342,84 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 1 315 787,67 1 535 320,40 Muut pakolliset varaukset 8 866 758,82 9 032 994,45 Yhteensä 10 182 546,49 10 568 314,85 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 23 177 167,12 22 126 507,25 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 427 072 751,69 385 123 747,05 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 70 480 812,32 69 670 357,23 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 70 946 718,25 66 260 845,77 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 123 039 223,76 128 174 671,32 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 202 707 401,84 1 166 630 794,24

172 TULOSLASKELMA-yhdistely Kaupunki Pohj.pelastusl. Satama Vaasan Vesi Aluetyöterveys Vaasan TalotoimEliminoimaton tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot 31 242 375,81 17 495 459,78 2 707 476,96 15 103 190,49 4 437 633,33 615 736,80 71 601 873,17 Maksutuotot 26 794 701,17 319 463,66 0,00 0,00 32 657,42 0,00 27 146 822,25 Tuet ja avustukset 14 931 101,88 268 480,73 0,00 3 332,23 3 726,00 0,00 15 206 640,84 Vuokratuotot 9 809 210,38 17 094,09 532 330,37 11 105,60 0,00 32 170 107,19 42 539 847,63 Muut toimintatuotot 4 708 986,52 195 222,55 31 130,62 102 807,64 130 567,97 18 929,81 5 187 645,11 Valmistus omaan käyttöön 612 079,43 0,00 0,00 313 821,42 0,00 658 181,93 1 584 082,78 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -180 608 756,00-9 726 823,07-633 916,09-2 659 280,03-2 350 267,68-2 975 297,75-198 954 340,62 Henkilösivukulut Eläkekulut -41 628 037,86-1 839 953,39-208 624,84-705 098,88-432 148,10-823 301,17-45 637 164,24 Muut henkilösivukulut -9 501 229,62-657 207,75-35 127,84-151 298,93-129 765,02-168 859,19-10 643 488,35 Palvelujen ostot -177 726 335,80-2 020 909,65-712 622,14-2 515 103,32-1 090 280,55-4 386 008,04-188 451 259,50 Aineet tarvikkeet ja tavarat -19 893 174,68-1 369 577,15-238 141,89-2 581 225,39-162 720,32-5 800 858,89-30 045 698,32 Avustukset -31 197 414,34-102 306,60 0,00 0,00 0,00 0,00-31 299 720,94 Vuokrat -30 533 925,32-1 397 347,35-249 899,03-102 445,43-349 737,12-4 413 064,13-37 046 418,38 Muut toimintakulut -1 803 423,45-10 499,54-42 737,08-53 731,92-19 422,95-170 327,93-2 100 142,87 Toimintakate -404 793 841,88 1 171 096,31 1 149 869,04 6 766 073,48 70 242,98 14 725 238,63-380 911 321,44 Verotulot 274 069 812,83 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 274 069 812,83 Valtionosuudet 100 371 835,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 100 371 835,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 728 859,94 68 305,92 43 111,29 25 048,35 24 960,95 0,00 890 286,45 Muut rahoitustuotot 18 517 565,85 5,03 0,00 5 129,28 25,00 0,00 18 522 725,16 Korkokulut -3 285 106,54 0,00 0,00 0,00 0,00-20 738,46-3 305 845,00 Muut rahoituskulut -61 113,24-25,58-400 000,00-1 390 127,95-22 160,81-4 666 878,78-6 540 306,36 Vuosikate -14 451 988,04 1 239 381,68 792 980,33 5 406 123,16 73 068,12 10 037 621,39 3 097 186,64 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -14 496 494,58-612 274,97-366 972,40-4 807 939,88-98 124,02-10 231 705,10-30 613 510,95 Kertaluonteiset poistot -5 344,68 0,00 0,00 0,00 0,00-5 344,68 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 200 000,00 0,00 0,00 0,00 200 000,00 Tilikauden tulos -28 953 827,30 627 106,71 626 007,93 598 183,28-25 055,90-194 083,71-27 321 668,99 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 1 020 100,36 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1 020 100,36 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 420 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 420 000,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 200 566,40 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 200 566,40 Tilikauden yli- / alijäämä -27 313 160,54 627 106,71 626 007,93 598 183,28-25 055,90-194 083,71-25 681 002,23 Eliminointi- ja oikaisukirjaukset Kaupungin Kaupunki Pelastuslaitos Satama Vaasan Vesi Aluetyöterv. Vaasan Talotoimtuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tilinpäätöksessä Toimintatuotot Myyntituotot 1) -2 361 434,61-4 676 595,25-756 746,32-2 532 749,40-257 137,83 61 017 209,76 Maksutuotot 1) -184 302,82-223 904,16 26 738 615,27 Tuet ja avustukset 1) -1 693,90 15 204 946,94 Vuokratuotot 1) -974 944,37-4 067,00-29 595 001,76 11 965 834,50 Muut toimintatuotot 1) -124 330,88-10 160,00-45 515,70 5 007 638,53 Valmistus omaan käyttöön 1) 42 182,36 692 244,95 1 845,06 108 306,90 2 428 662,05 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -198 954 340,62 Henkilösivukulut Eläkekulut -45 637 164,24 Muut henkilösivukulut -10 643 488,35 Palvelujen ostot 1) 7 672 863,12 275 188,27 323 276,81 482 703,81 120 293,14 827 936,76-178 748 997,59 Aineet tarvikkeet ja tavarat 1) 125 254,40 4 177,08 36 204,58 1 746,96 86,00 475 781,43-29 402 447,87 Avustukset 1) -31 299 720,94 Vuokrat 1) 28 912 477,03 383 223,78 152,00 4 964,93 283 711,55 949 828,19-6 512 060,90 Muut toimintakulut 1) 3 614,46 992,77 387,06 7 598,84 9 016,84 2 524,92-2 076 007,98 Toimintakate -380 911 321,44 Verotulot 274 069 812,83 Valtionosuudet 100 371 835,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2) -68 305,92-43 111,29-25 048,35-24 960,95 728 859,94 Muut rahoitustuotot 3) -6 478 676,00 12 044 049,16 Korkokulut 2) 161 426,51-3 144 418,49 Muut rahoituskulut 3) 400 000,00 1 390 000,00 22 100,00 4 666 576,00-61 630,36 Vuosikate 3 097 186,64 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -30 613 510,95 Kertaluonteiset poistot -5 344,68 Satunnaiset erät Satunnaiset kulut 200 000,00 Tilikauden tulos -27 321 668,99 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 1 020 100,36 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 420 000,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 200 566,40 Tilikauden yli- / alijäämä -25 681 002,23 1) Sisäisten ostojen ja myyntien eliminointi 40 904 004,73 2) Sisäisen koron eliminointi 161 426,51 3) Liikelaitosten peruspääoman tuoton eliminointi 6 478 676,00

1) Sisäisten ostojen ja rahoituserien eliminointi 40 904 004,73 2) Oman pääoman lisäyksen eliminointi 3 145 521,01 173 RAHOITUSLASKELMA-yhdistely Kaupunki Pohj. pelastusl Satama Vaasan Vesi Aluetyöterveys Talotoimi Eliminoimaton rahoituslask. rahoituslask. rahoituslask. rahoituslask. rahoituslask. rahoituslask. rahoituslask. Toiminnan rahavirta Vuosikate -14 451 988,04 1 239 381,68 792 980,33 5 406 123,16 73 068,12 10 037 621,39 3 097 186,64 Satunnaiset tulot 0,00 0,00 200 000,00 0,00 0,00 0,00 200 000,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot -1 344 405,95-65 260,47-31 130,62-45 241,94 0,00 0,00-1 486 038,98 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitappiot 149 060,09 0,00 19 503,31 0,00 0,00 0,00 168 563,40 Pakollisten varausten lisäys / vähennys -368 484,27 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00-368 484,27 Muut tulorahoituksen korjauserät 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 4 922,03 4 922,03 Toiminnan rahavirta yhteensä -16 015 818,17 1 174 121,21 981 353,02 5 360 881,22 73 068,12 10 042 543,42 1 616 148,82 Investointien rahavirta Investointimenot -35 139 882,79-1 332 266,71-359 536,53-3 014 741,38-31 450,64-9 975 222,65-49 853 100,70 Rahoitusosuudet investointimenoihin 129 274,59 126 488,00 0,00 0,00 0,00 465 000,00 720 762,59 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 835 301,20 74 970,90 135 796,39 45 241,94 0,00 13 562,51 2 104 872,94 Investointien rahavirta yhteensä -33 175 307,00-1 130 807,81-223 740,14-2 969 499,44-31 450,64-9 496 660,14-47 027 465,17 Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä -49 191 125,17 43 313,40 757 612,88 2 391 381,78 41 617,48 545 883,28-45 411 316,35 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -4 668,00 0,00 0,00-2 918,00 0,00-9 920,00-17 506,00 Antolainasaamisten vähennys 211 796,78 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 211 796,78 Antolainauksen muutokset yhteensä 207 128,78 0,00 0,00-2 918,00 0,00-9 920,00 194 290,78 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 55 000 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 55 000 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -24 332 762,00 0,00 0,00-15 767,60 0,00-5 211,96-24 353 741,56 Lyhytaikaisten lainojen muutos 8 556 136,23 0,00 0,00-516 273,05 0,00 0,00 8 039 863,18 Lainakannan muutokset yhteensä 39 223 374,23 0,00 0,00-532 040,65 0,00-5 211,96 38 686 121,62 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 0,00 27 705,08 0,00 3 117 815,93 3 145 521,01 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 232 482,32 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 232 482,32 Vaihto-omaisuuden muutos -273 259,96 0,00 0,00-24 439,63 0,00 0,00-297 699,59 Saamisten muutos 7 637 137,86 104 079,79-786 895,05-2 029 490,83 20 240,69-395 001,04 4 550 071,42 Korottomien velkojen muutos -2 667 842,80-147 393,19 29 282,17 169 802,25-61 858,17-3 253 566,21-5 931 575,95 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä 4 928 517,42-43 313,40-757 612,88-1 884 128,21-41 617,48-3 648 567,25-1 446 721,80 Rahoituksen rahavirta 44 359 020,43-43 313,40-757 612,88-2 391 381,78-41 617,48-545 883,28 40 579 211,61 Rahavarojen muutos -4 832 104,74 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00-4 832 104,74 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12 8 725 786,71 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 8 725 786,71 Rahavarat 1.1 13 557 891,45 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 13 557 891,45 Muutos -4 832 104,74 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00-4 832 104,74 Eliminointi- ja oikaisukirjaukset Kaupungin Kaupunki Pohjanmaan Satama Vaasan Vesi Aluetyöterveys Talotoimi rahoituslaskelm pelastuslaitos tilinpäätöksessä Toiminnan rahavirta Vuosikate 1) 26 794 129,20-4 317 077,33 712 842,16 1 751 949,12-2 120 657,76-22 821 185,39 3 097 186,64 Satunnaiset tulot 200 000,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot -1 486 038,98 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitappiot 168 563,40 Pakollisten varausten lisäys / vähennys -368 484,27 Muut tulorahoituksen korjauserät 4 922,03 Toiminnan rahavirta yhteensä 1 616 148,82 Investointien rahavirta Investointimenot 2) 3 145 521,01-46 707 579,69 Rahoitusosuudet investointimenoihin 720 762,59 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 104 872,94 Investointien rahavirta yhteensä -43 881 944,16 Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä -42 265 795,34 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -17 506,00 Antolainasaamisten vähennys 211 796,78 Antolainauksen muutokset yhteensä 194 290,78 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 55 000 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -24 353 741,56 Lyhytaikaisten lainojen muutos 3) -2 570 736,23 516 273,05 5 985 400,00 Lainakannan muutokset yhteensä 36 631 658,44 Oman pääoman muutokset 2) -27 705,08-3 117 815,93 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 232 482,32 Vaihto-omaisuuden muutos -297 699,59 Saamisten muutos 3) -3 076 617,54 474 145,83 488 625,82 1 670 772,06-62 807,48 4 044 190,11 Korottomien velkojen muutos 3) 2 560 344,49-3 371 231,46 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä 607 741,38 Rahoituksen rahavirta 37 433 690,60 Rahavarojen muutos -4 832 104,74 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12 8 725 786,71 Rahavarat 1.1 13 557 891,45 Muutos -4 832 104,74

174 TASE-yhdistely VASTAAVAA Kaupungin Pohj. pel.laitos Sataman Vaasan Vesi Aluetyöterveys Talotoimi Eliminoimaton tase tase tase tase tase tase tase A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 13 110 097,64 12 953,95 0,00 92 956,06 55 267,46 1 403 788,27 14 675 063,38 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 0,00 0,00 447 063,76 0,00 0,00 447 063,76 13 110 097,64 12 953,95 0,00 540 019,82 55 267,46 1 403 788,27 15 122 127,14 II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 42 525 732,46 0,00 0,00 0,00 0,00 93 565,50 42 619 297,96 Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset 118 593 076,30 0,00 3 944 843,44 0,00 0,00 0,00 122 537 919,74 Rakennukset 33 871,66 46 887,86 1 008 613,64 6 432 414,05 0,00 178 897 799,15 186 419 586,36 Kiinteät rakenteet ja laitteet 55 855 923,13 35 357,71 4 571 254,05 27 182 925,92 0,00 0,00 87 645 460,81 Koneet ja kalusto 12 038 422,06 4 798 913,07 0,00 291 873,24 31 418,52 9 626,08 17 170 252,97 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 15 752,33 0,00 0,00 800 473,95 0,00 2 302 213,01 3 118 439,29 229 062 777,94 4 881 158,64 9 524 711,13 34 707 687,16 31 418,52 181 303 203,74 459 510 957,13 III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 269 891 133,30 0,00 0,00 0,00 0,00 5 184 633,18 275 075 766,48 Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset 613 999,63 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 613 999,63 Muut lainasaamiset 17 796 885,86 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 17 796 885,86 Muut saamiset 215 588,54 1 200,00 74 442,55 191 422,61 0,00 1 735 429,43 2 218 083,13 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 288 517 607,33 1 200,00 74 442,55 191 422,61 0,00 6 920 062,61 295 704 735,10 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 5 721,70 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 5 721,70 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 20 912 386,18 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 20 912 386,18 Muut toimeksiantojen varat 231 589,76 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 231 589,76 21 149 697,64 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 21 149 697,64 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 462 970,67 0,00 0,00 160 858,00 0,00 0,00 623 828,67 Keskeneräiset tuotteet 1 772 553,10 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1 772 553,10 Valmiit tuotteet 10 421,62 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 10 421,62 2 245 945,39 0,00 0,00 160 858,00 0,00 0,00 2 406 803,39 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 19 881,97 19 881,97 Siirtosaamiset 1 977 087,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1 977 087,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 9 128 781,51 669 942,76 320 071,62 3 761 024,16 198 785,88 181 273,85 14 259 879,78 Lainasaamiset 4 820 000,00 4 329 598,96 2 458 038,60 1 670 772,06 1 468 000,88 0,00 14 746 410,50 Muut saamiset 25 638 622,28 707 010,91 556 159,90 0,00 16 143,12 963 411,58 27 881 347,79 Siirtosaamiset 2 202 149,83 32 147,84 0,00 0,00 487,84 0,00 2 234 785,51 43 766 640,62 5 738 700,47 3 334 270,12 5 431 796,22 1 683 417,72 1 164 567,40 61 119 392,55 III Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 2 186 099,44 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 2 186 099,44 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 2 186 099,44 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 2 186 099,44 IV Rahat ja pankkisaamiset 6 539 687,27 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 6 539 687,27 VASTAAVAA YHTEENSÄ 606 578 553,27 10 634 013,06 12 933 423,80 41 031 783,81 1 770 103,70 190 791 622,02 863 739 499,66 VASTAAVAA Eliminointi- ja oikaisukirjaukset Kaupungin tase Kaupunki Pohj.pel.laitos Satama Vaasan Vesi Aluetyöterveys Talotoimi tilinpäätöksessä A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 14 675 063,38 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 447 063,76 15 122 127,14 II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 42 619 297,96 Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset 122 537 919,74 Rakennukset 186 419 586,36 Kiinteät rakenteet ja laitteet 87 645 460,81 Koneet ja kalusto 17 170 252,97 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3 118 439,29 459 510 957,13 III Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 1) -191 963 664,25 83 112 102,23 Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset 613 999,63 Muut lainasaamiset 17 796 885,86 Muut saamiset 3) -5 000,00-141 267,38 2 071 815,75 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 103 594 803,47 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 5 721,70 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 20 912 386,18 Muut toimeksiantojen varat 231 589,76 21 149 697,64 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 623 828,67 Keskeneräiset tuotteet 1 772 553,10 Valmiit tuotteet 10 421,62 2 406 803,39 II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0,00 Lainasaamiset 0,00 Muut saamiset 19 881,97 Siirtosaamiset 1 977 087,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 14 259 879,78 Lainasaamiset 2) -4 329 598,96-2 458 038,60-1 670 772,06-1 468 000,88 4 820 000,00 Muut saamiset 2) -19 046 303,75 8 835 044,04 Siirtosaamiset 2 234 785,51 32 146 678,30 III Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 2 186 099,44 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 2 186 099,44 IV Rahat ja pankkisaamiset 6 539 687,27

1) Peruspääomasijoituksen eliminointi 191 963 664,25 2) Yhdystilin eliminointi 28 972 714,25 175 VASTATTAVAA Kaupungin Pohj. pel.laitos Sataman Vaasan Vesi Aluetyöterveys Talotoimi Eliminoimaton tase tase tase tase tase tase tase A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 191 910 065,82 220 000,00 4 960 000,00 29 293 919,88 355 000,00 157 134 744,37 383 873 730,07 III Arvonkorotusrahasto 119 207 075,93 0,00 3 944 843,44 0,00 0,00 0,00 123 151 919,37 IV Muut omat rahastot 10 751 010,08 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 10 751 010,08 V Edellisten tilikausien yli- / alijäämä -5 005 068,46 5 962 571,11 3 100 302,09 6 502 241,44 784 097,15 10 621 773,08 21 965 916,41 VI Tilikauden yli- / alijäämä -27 313 160,54 627 106,71 626 007,93 598 183,28-25 055,90-194 083,71-25 681 002,23 289 549 922,83 6 809 677,82 12 631 153,46 36 394 344,60 1 114 041,25 167 562 433,74 514 061 573,70 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero 5 023 390,10 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 5 023 390,10 Vapaaehtoiset varaukset 2 460 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 2 460 000,00 7 483 390,10 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 7 483 390,10 C PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 1 299 567,27 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1 299 567,27 Muut pakolliset varaukset 2 971 084,56 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 2 971 084,56 4 270 651,83 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 4 270 651,83 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 136 412,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 136 412,06 Lahjoitusrahastojen pääomat 21 238 458,13 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 21 238 458,13 Muut toimeksiantojen pääomat 290 046,85 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 290 046,85 21 664 917,04 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 21 664 917,04 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 168 743 428,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1 519 560,16 170 262 988,16 Lainat julkisyhteisöiltä 1 750 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1 750 000,00 Liittymismaksut ja muut velat 939 672,36 0,00 0,00 2 787 255,49 0,00 0,00 3 726 927,85 171 433 100,36 0,00 0,00 2 787 255,49 0,00 1 519 560,16 175 739 916,01 II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 38 895 262,00 0,00 0,00 0,00 0,00 5 211,96 38 900 473,96 Lainat julkisyhteisöiltä 10 488 910,50 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 10 488 910,50 Lainat muilta luotonantajilta 1 381 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1 381 000,00 Saadut ennakot 2 159 201,81 269 750,87 0,00 0,00 0,00 4 525,66 2 433 478,34 Ostovelat 17 306 226,60 654 413,02 96 115,58 552 414,31 78 760,13 1 667 153,97 20 355 083,61 Muut velat 8 068 635,23 400 477,92 40 088,04 640 864,87 94 333,64 19 183 628,90 28 428 028,60 Siirtovelat 33 877 334,97 2 499 693,43 166 066,72 656 904,54 482 968,68 849 107,63 38 532 075,97 112 176 571,11 3 824 335,24 302 270,34 1 850 183,72 656 062,45 21 709 628,12 140 519 050,98 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 606 578 553,27 10 634 013,06 12 933 423,80 41 031 783,81 1 770 103,70 190 791 622,02 863 739 499,66 VASTATTAVAA Eliminointi- ja oikaisukirjaukset Kaupungin tase Kaupunki Pohj.pel.laitos Satama Vaasan Vesi Aluetyöterveys Talotoimi tilinpäätöksessä A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 1) -220 000,00-4 960 000,00-29 293 919,88-355 000,00-157 134 744,37 191 910 065,82 III Arvonkorotusrahasto 123 151 919,37 IV Muut omat rahastot 10 751 010,08 V Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 21 965 916,41 VI Tilikauden yli- / alijäämä -25 681 002,23 322 097 909,45 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Kertynyt poistoero 5 023 390,10 Vapaaehtoiset varaukset 2 460 000,00 7 483 390,10 C PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 1 299 567,27 Muut pakolliset varaukset 2 971 084,56 4 270 651,83 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 136 412,06 Lahjoitusrahastojen pääomat 21 238 458,13 Muut toimeksiantojen pääomat 290 046,85 21 664 917,04 E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 170 262 988,16 Lainat julkisyhteisöiltä 1 750 000,00 Liittymismaksut ja muut velat 3) -108 052,50-38 214,88 3 580 660,47 175 593 648,63 II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 38 900 473,96 Lainat julkisyhteisöiltä 2) -9 926 410,50 562 500,00 Lainat muilta luotonantajilta 1 381 000,00 Saadut ennakot 2 433 478,34 Ostovelat 20 355 083,61 Muut velat 2) -19 046 303,75 9 381 724,85 Siirtovelat 38 532 075,97 111 546 336,73 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 642 656 853,78

176

177 LIITETIEDOT

178

179 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET SEKÄ MENETELMÄT Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä rahoitusosuuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginvaltuuston 6.11.2006 130 hyväksytyn poistosuunnitelman mukaisesti. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt poistosuunnitelman muutoksen 17.3. 31, joka on huomioitu tilikaudella 2013 uusien hyödykkeiden poistojen laskennassa. Tilikauden alusta poistosuunnitelman muutosta on noudatettu kaikkien hyödykkeiden poistojen laskennassa. Alle 10 000 euron hankinnat on kirjattu vuosikuluksi. Maa-alueiden arvonkorotukset on tehty kaupunginvaltuuston 6.11.2006 130 päätöksen mukaisesti. Kuntayhtymäosuuksiin tehty arvonkorotus vastaa Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän peruspääoman korotusta. Pohjanmaan museon ja Tikanojan taidekodin taideomaisuus on luetteloitu ko. laitoksissa, eikä niillä ole kirjanpitoarvoa taseessa. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien osakkeet ja osuudet on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen joko keskihinta-periaatteen mukaisesti, hankintamenon, sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Saamisten ja rahoitusarvopapereiden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vastikkeetta saadut rahoitusarvopaperit luetteloidaan erikseen. Johdannaissopimusten käsittely Johdannaiset sisältävät koron- ja valuutanvaihtosopimuksia. Kaikki koron- ja valuutanvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa. Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus Tilikauden avaavassa taseessa valtion tiehankkeet on siirretty aineettomien hyödykkeiden ryhmään muiden pitkävaikutteisten menojen erään. Tilikaudella 2013 valtion tiehankkeet on esitetty aineellisten hyödykkeiden ryhmässä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden erässä. Siirrettyjen valtion tiehankkeiden tasearvo tilikauden alussa oli 642 003,28 euroa. Taseen vertailutietoja ei ole valtion tiehankkeiden osalta muutettu. Aikaisempia tilikausia koskevan virheen käsittely tilinpäätöksessä Tilikauden tilinpäätöksessä on oikaistu tilikaudella 2013 virheellisesti liian pienenä käsitellyt rakennusten poistot. Oikaisu koskee Vaasan Talotoimi -liikelaitoksen rakennuksia, joiden menojäännöspoisto poistosuunnitelman mukaan on 5 %. Tilikauden tilinpäätöksessä on rakennusten tasearvoihin tehty 1 185 571,48 euron vähennys ja vastaava oikaisu on merkitty Edellisten tilikausien ylijäämään. Taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman vertailutietoja on muutettu vastaavasti.

180 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 2. TOIMINTATUOTOT TEHTÄVITTÄIN 2013 Sosiaali- ja terveystoimi 37 502 503,95 37 786 309,03 Varhaiskasvatus ja perusopetus 10 136 841,38 9 695 086,98 Ammatilliset koulut ja lukiot 7 625 062,59 7 274 100,17 Muu kulttuuri- ja sivistystoimi 4 922 110,40 4 767 057,56 Pelastustoimi 13 383 367,50 14 108 820,85 Tekninen toimi 15 986 261,82 20 554 897,03 Tukipalvelut 4 697 256,84 4 659 420,36 Liiketoiminta 19 756 880,21 19 151 850,46 Muut 5 923 960,31 8 526 834,27 Yhteensä 119 934 245,00 126 524 376,71 3. VEROTULOJEN ERITTELY 2013 Kunnan tulovero 225 524 178,59 220 512 488,25 Osuus yhteisöveron tuotosta 31 767 868,61 38 149 497,35 Kiinteistövero 16 777 765,63 14 191 585,68 Yhteensä 274 069 812,83 272 853 571,28 4. VALTIONOSUUKSIEN ERITTELY 2013 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) 95 872 322,00 98 178 329,65 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus -18 018 698,00-17 786 493,00 Järjestelmämuutoksen tasaus 274 344,00 274 283,00 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 22 243 867,00 21 895 760,00 Valtionosuudet yhteensä 100 371 835,00 102 561 879,65 5. SATUNNAISTEN TUOTTOJEN ERITTELY 2013 Satunnaiset tuotot Satamatoiminnan yhtiöittäminen 200 000,00 0,00 6. SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 4-5 vuotta tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 5-20 vuotta tasapoisto Rakennukset 15-50 vuotta menojäännöspoisto 5-20 % Rakennukset / Vaasan Satama 20-30 vuotta tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet 15-30 vuotta menojäännöspoisto 10-20 % Poistonalainen irtain omaisuus 4-20 vuotta tasapoisto Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euron, on kirjattu vuosikuluksi. 7. KESKIMÄÄRÄISTEN POISTOJEN JA INVESTOINTIEN 2013 VASTAAVUUS v. 2013-2017 v. 2012-2016 Keskimääräinen poisto 27 146 461,76 25 889 979,86 Keskimääräinen omahankintameno 40 443 010,07 45 177 022,01-4 734 011,94 Poikkeama -13 296 548,31-19 287 042,15-10,47880477 Poikkeama % -32,88-42,69 Taloussuunnitelmakauden investointitaso on korkea. Investointien keskimääräinen omahankintameno laskee kuitenkin 4 734 011,94 euroa (10,5 %) vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna. Poistosuunnitelmaa on muutettu tilikaudella 2013 poistojen ja investointien vastaavuuden parantamiseksi. Kaupungin toiminnan ja talouden tasapainottamistavoitteena on vuosikatteen nostaminen 30 miljoonaan euroon ja investointien rajoittaminen 40 miljoonaan euroon, jolloin kaupungin rahoitusalijäämä pienenee ja velanottotarve supistuu kestävälle tasolle suhteessa kasvavan kaupungin palvelurakenteeseen.

181 8. PAKOLLISTEN VARAUSTEN MUUTOKSET 2013 Eläkevastuuvaraus 1.1. 1 519 100,00 1 836 734,48 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 Vähennys tilikaudella -219 532,73-317 634,48 Eläkevastuuvaraus 31.12. 1 299 567,27 1 519 100,00 Suvilahden kaatopaikan maisemointivaraus 1.1 2 019 741,51 2 190 228,05 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella -148 951,54-170 486,54 Suvilahden kaatopaikan maisemointivaraus 31.12 1 870 789,97 2 019 741,51 Alueiden puhdistamisvelvollisuudet 1.1 1 100 294,59 1 100 294,59 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 Alueiden puhdistamisvelvollisuudet 31.12 1 100 294,59 1 100 294,59 9. PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN MYYNTIVOITOT 2013 JA MYYNTITAPPIOT Muut toimintatuotot Osakkeet ja osuudet 119 966,03 3 448 983,55 Maa-alueet 1 209 319,21 3 369 151,93 Irtain omaisuus 156 753,74 63 338,08 Yhteensä 1 486 038,98 6 881 473,56 Muut toimintakulut Maa-alueet 36 856,97 0,00 Rakennukset 105 954,62 0,00 Irtain omaisuus 25 751,81 0,00 168 563,40 0,00 10. OSINKOTUOTTOJEN JA PERUSPÄÄOMAN KORKO- 2013 TUOTTOJEN ERITTELY Osinkotuotot muista yhteisöistä 11 208 824,10 11 204 220,00 Peruspääoman korot kuntayhtymiltä 363 955,81 602 384,46 Yhteensä 11 572 779,91 11 806 604,46

182 TASEEN LIITETIEDOT 11. ARVONKOROTUKSET Arvonkorotuksissa noudatetaan kaupunginvaltuuston (kv 6.11.2006 130) päättämiä periaatteita. Maa-alueiden arvostus perustuu arvioituun aluekohtaiseen todennäköiseen luovutushintaan. 2013 Maa-alueet Arvonkorotukset 1.1 121 644 469,74 120 119 772,74 Arvonkorotusten vähennys / myynnit -169 832,00-355 519,00 Arvonkorotusten lisäys 1 063 282,00 1 880 216,00 Arvonkorotukset 31.12. 122 537 919,74 121 644 469,74 Osakkeet ja osuudet Arvonkorotukset 1.1. 613 999,63 613 999,63 Arvonkorotus 31.12. 613 999,63 613 999,63 Arvonkorotukset yhteensä 31.12 123 151 919,37 122 258 469,37 12. KUNTAYHTYMÄOSUUKSIEN ARVONMUUTOKSET KUNTAYHTYMÄOSUUKSIEN ARVONMUUTOKSET Kunna osuus Tasearvo Lisäys/vähennys Tasearvo kuntayhtymän Ero 1.1. tilikaudella 31.12. peruspääomasta Vaasan sairaanhoitopiirin ky 29 327 035,43 1 568 598,96 30 895 634,39 30 268 051,51 627 582,88 Eskoon sosiaalipalvelujen ky 316 437,84 316 437,84 930 437,47 0,00 - arvonkorotus 613 999,63 613 999,63 Pohjanmaan liitto 55 095,53 55 095,53 75 707,17-20 611,64 Svenska österbottens förbund 2 491 784,70 107 769,00 2 599 553,70 2 525 250,00 74 303,70 för utbildning och kultur Vaasanseudun Areenat ky 5 305 528,00-1 059 609,27 4 245 918,73 4 245 918,72 0,01 Kårkulla samkommun 521 265,13 521 265,13 521 265,13 0,00 13. VAIHTUVIEN VASTAAVIEN SAAMISET SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ 2013 Pitkäaikaiset saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Muut saamiset 19 881,97 28 628,59 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 969 380,41 1 327 955,11 Lainasaamiset 500 000,00 5 333 700,00 Muut saamiset 68 436,45 45 174,36 Siirtosaamiset 16 947,38 79 108,73 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta jäsenenä Myyntisaamiset 916 455,64 607 418,68 Lainasaamiset 0,00 300 000,00 Muut saamiset 26 184,99 32 306,45 Siirtosaamiset 441 257,88 173 674,77 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 180 053,75 224 216,65 Lainasaamiset 4 000 000,00 1 000 000,00 Muut saamiset 335 796,39 0,00 Siirtosaamiset 83 850,61 59 667,04 14. SIIRTOSAAMISET 2013 Pitkäaikaiset Maankäyttösopimukset 1 977 087,00 2 930 225,28 1 977 087,00 2 930 225,28 Lyhytaikaiset Siirtyvät korot 5 833,16 54 220,28 Ennakkomaksut 585 123,09 816 823,42 Muut siirtosaamiset 1 643 829,26 1 063 545,13 2 234 785,51 1 934 588,83 15. VASTIKKEETTA SAADUT RAHOITUSARVOPAPERIT 2013 Markkina-arvo Markkina-arvo 31.12. 31.12. Aktia osakkeita 12.845 kpl 125 495,65 104 044,50

183 16. PYSYVÄT VASTAAVAT Kaupunki yhteensä Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut pitkä- Ennakkomaksut Yhteensä Maa-alueet Rakennukset Kiinteät raken- Koneet ja Ennakkomaksut Yhteensä vaikuttei- ja keskeneräiset teet ja laitteet kalusto ja keskeneräiset set menot hankinnat hankinnat Poistamaton hankintameno 1.1. 11 697 701,76 1 500 573,25 13 198 275,01 38 198 932,93 188 109 789,48 89 328 299,67 16 914 109,37 3 536 892,32 336 088 023,77 Lisäykset tilikauden aikana 2 527 730,94 32 376,27 2 560 107,21 4 691 606,25 7 317 198,19 12 078 184,79 4 237 394,94 2 996 668,72 31 321 052,89 Rahoitusosuudet tilikauden aikana -21 623,59 0,00-21 623,59 0,00 0,00 0,00-234 139,00-465 000,00-699 139,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00-271 241,22-357 994,16 0,00-158 128,01-4 922,03-792 285,42 Siirrot erien välillä 2 470 337,46-1 085 885,76 1 384 451,70 2 200 452,14 107 517,73 312 387,42-2 945 199,72-324 842,43 Tilikauden poisto -1 999 083,19 0,00-1 999 083,19-10 849 859,31-13 868 541,38-3 901 371,75 0,00-28 619 772,44 Poistamaton hankintameno 31.12. 14 675 063,38 447 063,76 15 122 127,14 42 619 297,96 186 419 586,34 87 645 460,81 17 170 252,97 3 118 439,29 336 973 037,37 Arvonkorotukset 122 537 919,74 122 537 919,74 Kirjanpitoarvo 31.12. 14 675 063,38 447 063,76 15 122 127,14 165 157 217,70 186 419 586,34 87 645 460,81 17 170 252,97 3 118 439,29 459 510 957,11 Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Osakkeet Osakkeet Kunta- Muut Yhteensä Saamiset Saamiset muut Yhteensä tytäryhteisöt omistusyht. yhtymä- osakkeet ja tytäryhteisöt yhteisöt yhteisöt osuudet osuudet Hankintameno 1.1 23 292 956,71 3 991 773,62 38 017 146,63 6 043 448,92 71 345 325,88 16 550 765,04 3 509 797,35 20 060 562,39 Lisäykset 9 401 132,00 1 748 919,63 1 676 367,96 0,00 12 826 419,59 17 506,00 0,00 17 506,00 Siirrot erien välillä 0,00 0,00-1 059 609,27 0,00-1 059 609,27 0,00 0,00 0,00 Vähennykset 0,00-33,97 0,00 0,00-33,97-152 953,62-56 413,16-209 366,78 Hankintameno 31.12. 32 694 088,71 5 740 659,28 38 633 905,32 6 043 448,92 83 112 102,23 16 415 317,42 3 453 384,19 19 868 701,61 Arvonkorotukset 613 999,63 613 999,63 Kirjanpitoarvo 31.12. 32 694 088,71 5 740 659,28 39 247 904,95 6 043 448,92 83 726 101,86 16 415 317,42 3 453 384,19 19 868 701,61

184 17. OMA PÄÄOMA 2013 Peruspääoma 1.1. 191 910 065,82 191 910 065,82 Muutokset tilikaudella 0,00 0,00 Peruspääoma 31.12. 191 910 065,82 191 910 065,82 Arvonkorotusrahasto 1.1. 122 258 469,37 120 733 772,37 Arvonkorotusten lisäykset tilikaudella 1 063 282,00 1 880 216,00 Arvonkorotusten vähennykset tilikaudella -169 832,00-355 519,00 Arvonkorotusrahasto 31.12. 123 151 919,37 122 258 469,37 Muut omat rahastot Vahinkorahasto 1.1. 7 491 480,05 7 491 480,05 Siirrot rahastosta tilikaudella 0,00 0,00 Siirrot rahastoon tilikaudella 0,00 0,00 Vahinkorahasto 31.12 7 491 480,05 7 491 480,05 Oppisopimustoimen rahasto 1.1. 3 460 096,43 3 478 276,11 Siirrot rahastosta tilikaudella -200 566,40-18 179,68 Siirrot rahastoon tilikaudella 0,00 0,00 Oppisopimustoimen rahasto 31.12. 3 259 530,03 3 460 096,43 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 1.1 28 858 226,25 30 742 198,33 Lisäys/vähennys tilikauden aikana -5 706 738,38-1 883 972,08 Edellisen tilikauden virheen oikaisu -1 185 571,46 0,00 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 31.12 21 965 916,41 28 858 226,25 Tilikauden yli- /alijäämä 1.1-5 706 738,38-1 883 972,08 Siirto edellisten tilikausien yli-/alijäämään 5 706 738,38 1 883 972,08 Tilikauden yli-/alijäämä -25 681 002,23-5 706 738,38 Tilikauden yli- /alijäämä 31.12-25 681 002,23-5 706 738,38 Oma pääoma yhteensä 322 097 909,45 348 271 599,54 18. PAKOLLISET VARAUKSET 2013 Eläkevastuuvaraus 1 299 567,27 1 519 100,00 Kaatopaikan maisemointivaraus 1 870 789,97 2 019 741,51 Varaus alueiden puhdistamisvelvollisuuksiin 1 100 294,59 1 100 294,59 4 270 651,83 4 639 136,10 19. VELAT SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ 2013 Pitkäaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Muut velat 35 093,87 35 093,87 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Muut velat 728 698,42 949 863,73 Velat osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille Muut velat 56 199,00 56 199,00 Lyhytaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Lainat 1 181 000,00 795 600,00 Ostovelat 1 219 256,45 1 170 093,45 Siirtovelat 50 487,12 6 540,43 Velat kuntyhtymille Lainat 200 000,00 600 000,00 Ostovelat 8 153 748,53 9 728 064,24 Muut velat 747 825,90 0,00 Siirtovelat 182 205,44 729 646,53 Saadut ennakot 272 437,51 0,00 Velat osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 3 072,32 6 632,76

185 20. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA, JOKA ERÄÄNTYY MYÖHEMMIN KUIN 5 VUODEN KULUTTUA 2013 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 77 800 000,00 37 515 000,00 Lainat julkisyhteisöiltä 250 000,00 500 000,00 Yhteensä 78 050 000,00 38 015 000,00 21. SEKKILIMIITTI 2013 Luotollisen sekkitilin limiitti 31.12. 3 522 818,90 3 522 818,90 22. LIITTYMISMAKSUT JA MUUT VELAT 2013 Pitkäaikaiset Liittymismaksut 2 853 516,80 2 851 086,80 Muut velat 727 143,67 949 863,73 Yhteensä 3 580 660,47 3 800 950,53 23. SIIRTOVELAT 2013 Lomapalkkajaksotukset 32 737 976,19 33 024 770,53 Henkilösivukulut 565 746,40 899 093,25 Siirtyvät korot 296 938,24 322 986,34 Siirtovelat /ostolaskut 792 916,83 243 146,19 Tuloennakot ja muut lyhytaikaiset siirtovelat 4 138 498,31 4 851 526,22 Yhteensä 38 532 075,97 39 341 522,53 24. HUOLLETTAVIEN VARAT 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Asiakkaiden käteisvarat 8 334,50 5 337,80

186 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 26. LEASINGVASTUUT 2013 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 554 822,48 490 048,50 Myöhemmin maksettavat 676 488,61 849 812,46 Yhteensä 1 231 311,09 1 339 860,96 27. VASTUUSITOUMUKSET 2013 Tytäryhteisöjen puolesta annetut Takaukset Alkuperäinen pääoma 92 422 512,89 82 081 877,12 Jäljellä oleva pääoma 74 397 933,78 68 403 378,82 Täytetakaukset Alkuperäinen pääoma 4 804 769,13 4 804 769,13 Jäljellä oleva pääoma 3 590 044,39 3 713 636,57 Osakkuus- ja muiden omistusyhteysyhteisöjen puolesta annetut Takaukset Alkuperäinen pääoma 21 301 000,00 21 226 000,00 Jäljellä oleva pääoma 17 564 993,20 17 944 561,40 Muiden puolesta annetut Takaukset Alkuperäinen pääoma 42 326 735,13 42 222 209,11 Jäljellä oleva pääoma 31 709 188,15 35 609 481,15 Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Osuus takausvastuusta 31.12 302 644 367,97 286 176 740,82 Mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen -209 239,73-191 925,80 rahastosta 31.12 Sopimusvastuut Vuokravakuus, sosiaali- ja terveystoimi 142 062,34 166 890,94 Vuokravakuus, Jupiter-säätiö 130 817,52 130 817,52 vastuu voimassa 31.5.2021 asti. Vuokrariskin takaus, Oy Vaasa Parks Ab 200 000,00 200 000,00 Pysäköintipaikkojen rakentamisvelvollisuus, Rantamylly 841 000,00 841 000,00 Teatterikorttelin asemakaavoitukseen liittyen on solmittu puitesopimus, jossa kaavan mukaiset velvoiteautopaikat on osoitettu kaupungin omistamaan pysäköintilaitokseen. Tytäryhtiöille myönnettyjen kassalainojen limiitti 31.12 4 820 000,00 9 020 000,00 Maankäyttösopimuksista kaupungille aiheutuvat velvoitteet 2 479 034,84 2 479 034,84 Tulospalkkioiden määrä sopimusten mukaan 640 674,21 640 674,21 Stormossen Oy:n kanssa solmitut yhteistyösopimus ja biokaasun toimitussopimus kymmeneksi vuodeksi. Johdannaissopimukset Koronvaihtosopimus I Jäljellä oleva lainan pääoma 31.12. 10 000 000,00 10 000 000,00 Sopimuksen päättymispäivä 23.7.2017 Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 1,48 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) 386 450,00 Koronvaihtosopimus II Jäljellä oleva lainan bullet-pääoma 31.12. 15 000 000,00 15 000 000,00 Sopimuksen päättymispäivä 16.10.2017 Vaihtuva korko: 6 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 2,4 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) -1 000 308,75-907 323,14 Koronvaihtosopimus III Jäljellä oleva lainan pääoma 31.12. 9 000 000,00 10 500 000,00 Sopimuksen päättymispäivä 11.11.2020 Vaihtuva korko: 1 kk euribor + 0,49 % (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 2,64 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan)

187 Koronvaihtosopimus IV Jäljellä oleva lainan pääoma 31.12. 12 000 000,00 13 500 000,00 Sopimuksen päättymispäivä 25.9.2022 Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 1,223 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) -460 560,07 25 247,04 Koronvaihtosopimus V Jäljellä oleva lainan bullet-pääoma 31.12. 20 000 000,00 20 000 000,00 Sopimuksen päättymispäivä 15.3.2023 Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 1,595 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) -1 809 511,00 Koronvaihtosopimus VI Jäljellä oleva lainan bullet-pääoma 31.12. 12 500 000,00 Sopimuksen päättymispäivä 2.1.2027 Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 1,164 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) -198 263,00 Koronvaihtosopimus VII Jäljellä oleva lainan bullet-pääoma 31.12. 12 500 000,00 Sopimuksen päättymispäivä 2.1.2028 Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 1,332 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) -207 244,00 Koron- ja valuutanvaihtosopimus I Jäljellä oleva lainan pääoma 31.12. 7 000 000,00 8 000 000,00 Sopimuksen päättymispäivä 10.10.2021 Kiinteä korko: 1 kk stibor + 0,58 % (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 6 kk euribor + 0,28 % (kaupunki toimittaa) Vaihdetun valuutan pääoma: SEK (pankki toimittaa) 64 680 000,00 70 872 800,00 Vaihdetun valuutan pääoma: EUR (kaupunki toimittaa) 7 000 000,00 8 000 000,00 Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) -188 474,00 Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu 5 769 526,00 5 943 297,77 v. 2013-2023 Arvonlisäverojen palautusvastuu 5 315,32 6 644,15

HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT 188 27. HENKILÖSTÖKULUT 2013 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 198 954 340,62 200 500 339,88 Henkilösivukulut Eläkekulut 45 637 164,24 45 651 413,38 Muut henkilösivukulut 10 642 506,09 10 960 385,75 Yhteensä tuloslaskelman mukaan 255 234 010,95 257 112 139,01 Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen 1 359 604,03 1 748 942,06 Pakollisia varauksia tuloutettu henkilöstökuluihin 288 647,76 404 095,44 Yhteensä henkilöstökulut 256 882 262,74 259 265 176,51 28. HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ TEHTÄVÄ- ALUEITTAIN 2013 Sosiaali- ja terveystoimi 2186 2207 Sosiaalipalvelut / avustajat 4 4 Varhaiskasvatus ja perusopetus* 1704 1706 Ammatilliset koulut ja lukiot 502 521 Muu kulttuuri- ja sivistystoimi* 508 476 Pelastustoimi * 189 186 Tekninen toimi 223 230 Tukipalvelut 489 503 Liiketoiminta 140 136 Muut 239 243 Yhteensä 6 184 6 212 * lisäksi sivutoimisia puolivakinaisia palomiehiä 510 509 * pvkoti Pax:n koko toiminta siirtyi kaupungille, yht. 7 hlöä * Kyrönmaan Opiston koko toiminta siirtyi kaupungille, määräaikaisia yht. 49 + 3 vakituista 29. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT 2013 BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot 38 226,65 34 076,69 Tilintarkastajan lausunnot 7 384,50 3 223,50 Palkkiot yhteensä 45 611,15 37 300,19

189 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12. 1. LAATIMISTA KOSKEVAT PERIAATTEET Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kuntayhtymät sekä tytäryhteisöt. Uutena tytäryhteisönä konserniin on yhdistelty Vaasan Matkailu Oy. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot, kulut sekä saamiset ja velat ja kiinteistöverot on vähennetty. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Osakkuusyhteisöistä on yhdistelty kunnan omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Rahoituslaskelma on laadittu yhteisöjen rahoituslaskelmien yhdistelmästä eliminoimalla siitä yhtiöiden väliset liiketapahtumat. Kuntayhtymistä Vaasanseudun Areenojen omistusosuus kasvoi ja Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur omistusosuus pieneni. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan, kuntayhtymien ja tytäryhteisöjen keskinäinen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Suurin osa yhtiöistä aloitti vuonna 2004 suunnitelmapoistojen tekemisen kirjanpidossaan. Näiden yhtiöiden edellisten vuosien poisto-oikaisuna käytetään vuoden 2003 tilinpäätökseen kirjattua poistoa, jota poistetaan tulevina vuosina samalla %:lla kuin yhtiö tekee suunnitelmapoistoja. Niiden tytäryhteisöjen, jotka eivät tee suunnitelmanmukaisia poistoja, aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Poistoprosenttina on käytetty 4 %, kaupungin poistoprosentti on 5 %, yhden prosenttiyksikön eron vaikutus on n. 180 000 Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Kiinteistö Oy Vaasan Ylioppilastalon poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Arvostus- ja jaksotusmenetelmät Konsernitilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin Vaasan kaupungin tilinpäätöksessä. Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus Edellisen vuoden vertailutase on oikaistu vastaamaan muuttunutta 2013 tasetta, siihen on lisätty mm. Vaasan Ekolämmön eliminoitu vuoden 2013 tase.

190 2. YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Yhdistelty konsernitilinpäätökseen yhdistelty (kpl) ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 15 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 1 Muut yhtiöt 8 Kuntayhtymät 6 Osakkuusyhteisöt 9 Muut omistusyhteysyhteisöt 4 Yhteensä 43 0

191 3. Tytäryhteisöt, kuntayhtymät ja osakkuusyhtiöt Kuntakonsernin osuus (1 000 ) Nimi Kotipaikka Kunnan omistusosuus Konsernin omistusosuus vieraasta omasta pääomast pääomasta a tilikauden voitosta/ tappiosta Tytäryhteisöt Kiinteistö Oy Klemetinkaari Vaasa 61,90 % 61,90 % 501 1 599 0 Kiinteistö Oy Myllynranta Vaasa 100,00 % 100,00 % 0 67 0 Kiinteistö Oy Cargo Apron Vaasa 80,80 % 80,80 % 728 0 0 Palosaaren Yrityskeskus Oy Vaasa 100,00 % 100,00 % 3 918 3 727 0 Kiinteistö Oy Pikipruukki Vaasa 100,00 % 100,00 % 5 879 147 523 0 As. Oy Pitkälahdenkatu 31-35 Vaasa 100,00 % 534 3 604 0 As. Oy Vaasan Asemakatu 43 Vaasa 100,00 % 338 1 566 25 Kiinteistö Oy Sekahaku Vaasa 53,00 % 53,00 % 51 3 930 0 Kiinteistö Oy Teerinimenkatu 8 Vaasa 100,00 % 100,00 % 1 493 5 0 Vähänkyrön vuokratalot Oy Vaasa 100,00 % 100,00 % 477 4 281 0 Vaasan Asumisoikeus Oy Vaasa 100,00 % 100,00 % 2 379 16 273 0 Asunto Oy Kråklundinkatu Vaasa 100,00 % 100,00 % 84 904 0 Kiinteistö Oy Mäntyhovi Vaasa 70,00 % 70,00 % 8 595 0 Vaasan Ekolämpö Oy Vaasa 65,00 % 82,49 % 330 3-24 Vaasan Sähkö konserni Vaasa 99,93 % 99,94 % 158 066 169 144 23 124 Vaasanseudun Kehitys Oy Vaasa 58,10 % 58,10 % 289 440 45 Vaasan Ammattikorkeakoulu Oy Vaasa 74,00 % 74,00 % 3 389 2 355 148 Palosaaren Kampus Oy Vaasa 100,00 % 100,00 % 3 182 18 884-164 Kova Login Oy Vaasa 60,00 % 60,00 % 2 119-3 -11 Vaasan Pysäköinti Oy Vaasa 100,00 % 100,00 % 2 0 0 Stormossen Oy Mustasaari 54,35 % 54,35 % 982 5 085 45 Teatteriparkki Oy Vaasa 100,00 % 100,00 % 9 104 197-35 Vaasanseudun Matkailu Oy Vaasa 54,07 % 54,07 % 22 97 16 Kuntayhtymät Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Seinäjoki 15,58 % 15,58 % 1 381 1 492 47 Vaasanseudun Areenat ky Mustasaari 70,77 % 70,77 % 4 509 967 35 Kårkulla Samkommun Parainen 5,92 % 5,92 % 573 1 055-44 Pohjanmaan Liitto Vaasa 40,85 % 40,85 % 231 221 72 Vaasan Sairaanhoitopiiri Vaasa 54,07 % 54,07 % 38 500 32 459 3 800 Svenska Österbottens Förbund för Utbildning och Kultur Vaasa 21,81 % 21,81 % 6 700 3 428 237 Osakkuusyhteisöt NLC Ferry Oy Vaasa 50,00 % 50,00 % 707 4 827-644 Tutkimuskeskus Conradi Oy Vaasa 50,00 % 50,00 % 7 0 0 Pohjanmaan Expo Oy Vaasa 30,20 % 30,20 % 196 71 16 Kiint. Oy Ajurinkatu 14 Vaasa 38,00 % 38,00 % 83 1-1 As.oy Koppelonkatu 2 Vaasa 31,11 % 31,11 % 316 1 0 Oy Merinova Ab Vaasa 22,47 % 39,64 % 603 160 4 Oy Vaasa Parks Ab (konserni) Vaasa 33,30 % 40,78 % 3 970 12 511 295 Koy Palosaaren Laboratoriot Vaasa 43,01 % 43,01 % 4 448 21 11 As.oy Perämiehenkatu 26 Vaasa 22,18 % 22,18 % 10 0 0 Asunto Oy Vaasan Asemakatu 44 Vaasa 24,16 % 24,16 % 16 11 0 Kiint. Oy Vaasan Ylioppilastalo Vaasa 50,00 % 2 427 49-76 Kiinteistö Oy Ritz Vaasa 19,50 % 25,07 % 822 60 21 Kyrönmaan jätevesi Oy Vaasa 50,00 % 50,00 % 918 867-95 Yhteensä 260 291 438 480 26 847

192 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 3. ARVONKOROTUKSET 2 014 2 013 Maa- ja vesialueet Arvo 1.1. 123 731 567,06 122 400 862,48 Arvonkorotukset 1 063 282,00 1 687 501,02 Arvonkorotusten purku -169 832,00-355 519,00 Arvo 31.12. 124 625 017,06 123 732 844,50 Rakennukset Arvo 1.1. 1 439 277,22 2 579 197,15 Arvonkorotusten purku 0,00-1 126 019,22 Arvo 31.12. 1 439 277,22 1 453 177,93 Osakkeet ja osuudet Arvo 1.1. 1 348 057,54 1 361 077,25 Arvonkorotukset 0,00 0,00 Arvonkorotusten purku 0,00 0,00 Arvo 31.12. 1 348 057,54 1 361 077,25 Arvonkorotukset yhteensä 31.12. 127 412 351,82 126 547 099,68 4. MAA- JA VESIALUEET ERITTELY 2 014 2 013 Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut 1 163 318,55 3 026 814,34 Muut maa- ja vesialueet 56 113 092,49 50 248 870,73 Maa- ja vesialueet yhteensä 57 276 411,04 53 275 685,07 5. SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT 2 014 2 013 Pitkäaikaiset siirtosaamiset Maankäyttösopimukset 1 977 087,00 2 930 225,28 Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä 1 977 087,00 2 930 225,28 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Vakuutusmaksujaksotus 10 912,91 0,00 Vuokrasaamiset 28 284,25 0,00 Myyntisaamiset 2 420 920,00 2 625 993,00 Palkkojen siirtosaamiset 40 018,48 99 423,63 Korkosaamiset 30 366,02 82 159,78 Verosaamiset 5 812,46 1 297 104,49 Avustushakemukset ja jaksotukset 1 847 767,68 1 675 581,09 Siirtosaamiset EU:lta 0,00 7 106,04 Kelan työterveyshuolto 30 792,33 38 129,72 Ennakkomaksut 2 311 756,05 2 421 683,41 Muut siirtosaamiset 3 576 981,58 2 449 900,73 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 10 303 611,76 10 697 081,89 6. SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT 2 014 2013 Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot 1 858 914,55 1 038 596,59 Menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 47 266 700,13 47 457 046,24 Korkojaksotukset 1 138 261,97 1 321 098,36 Verot 521 323,95 313 790,00 Muut menojäämät 6 405 358,66 6 795 552,14 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 55 331 644,71 55 887 486,75 Siirtovelat yhteensä 57 190 559,26 56 926 083,34

7. PAKOLLISET VARAUKSET 2 014 2013 Eläkevastuu 1 315 787,67 1 535 320,40 Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu 3 315 851,49 3 046 112,18 Suvilahden kaatuopaikan maisemointi 2 041 276,51 2 019 741,51 Alueiden puhdistusvelvollisuus 1 100 294,59 1 100 294,59 Kaatopaikkojen jälkihoito, Stormossen 2 579 822,77 2 866 846,17 Muut pakolliset varaukset yhteensä 10 353 033,03 10 568 314,85 8. PAKOLLISTEN VARAUSTEN MUUTOKSET 2 014 2013 Eläkevastuu 1.1. 1 535 320,40 1 855 658,28 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 219 532,73 320 337,88 Eläkevastuu 31.12. 1 315 787,67 1 535 320,40 Potilasvastuuvakuutus VSHP 3 046 112,18 2 375 644,17 Lisäykset tilikaudella 269 739,30 670 468,02 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 Potilasvastuuvakuutus 31.12. 3 315 851,49 3 046 112,18 Alueiden puhdistusvelvollisuus 1.1. 1 100 294,59 1 100 294,59 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 Alueidenpudistusvelvollisuus 31.12. 1 100 294,59 1 100 294,59 Suvilahden kaatopaikan maisemointi 1.1. 2 190 228,05 2 190 228,05 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 148 951,54 170 486,54 Suvilahden kaatopaikan maisemointi 31.12. 2 041 276,51 2 019 741,51 Kaatopaikan jälkihoitovaraus Stormossen 1.1. 2 866 846,17 2 592 752,75 Lisäykset tilikaudella 87 284,00 405 788,67 Vähennykset tilikaudella 374 307,40 131 695,25 Kaatopaikan jälkihoitovaraus Stormossen 31.12. 2 579 822,77 2 866 846,17 9. MUIDEN VELKOJEN ERITTELY 2 014 2013 Muut velat Liittymismaksut 57 185 027,56 54 143 069,55 Muut velat 3 260 976,02 1 092 715,27 Muut velat yhteensä 60 446 003,58 55 235 784,82 10. PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN MYYNTIVOITOT 2 014 2013 JA TAPPIOT Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot 1 291 466,68 3 369 151,93 Rakennusten myyntivoitot 2 924,28 0,00 Muut myyntivoitot 371 377,93 3 562 920,01 Myyntivoitot yhteeensä 1 665 768,89 6 932 071,94 Muut toimintakulut Kiinteistön myyntitappio 143 288,30 0,00 Muut myyntitappiot 26 345,70 5 890,36 Myyntitappiot yhteensä 169 634,00 5 890,36 193 11. TOIMINTATUOTOT TEHTÄVÄALUEITTAIN Sosiaali- ja terveystoimi Varhaiskasvatus- ja perusopetus Ammatilliset koulut ja lukiot Muu kulttuuri- ja sivistystoimi Pelastustoimi Tekninen toimi Tukipalvelut Liiketoiminta Muut Toimintatuotot yhteensä 2 014 2013 113 697 319,61 115 629 940,83 10 136 841,38 9 683 546,98 9 244 127,83 10 294 094,25 6 573 283,67 6 240 662,94 13 383 367,50 11 573 362,43 12 737 963,80 16 141 666,03 4 647 715,32 4 315 658,01 194 116 221,79 199 450 453,70 9 696 580,69 9 563 139,20 374 233 421,59 382 892 524,36

Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Satunnaiset tuotot Muut satunnaiset tuotot 200 000,00 0,00 Satunnaiset tuotot yhteensä 200 000,00 0,00 Satunnaiset kulut Valtionosuudet 0,00 1 173 221,41 Satunnaiset kulut yhteensä 0,00 1 173 221,41 194 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIDOT 12. VELAT, JOIDEN VAKUUDEKSI ANNETTU KIINNITYKSIÄ 2 014 2013 - Kiinteistöihin Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 62 330 184,86 70 533 488,71 Vakuudeksi annetut kiinnitykset 92 688 729,61 93 025 017,54 Lainat julkisyhteisöiltä 92 044 340,83 95 823 982,15 Vakuudeksi annetut kiinnitykset 210 614 114,67 210 614 114,67 Lainat muilta luotonantajilta 35 647,24 Vakuudeksi annetut kiinnitykset 408 600,00 408 600,00 - Yrityskiinnitykset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 588 657,74 588 657,74 Vakuudeksi annetut kiinnitykset 840 939,63 840 939,63 Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä 304 552 383,91 304 888 671,84 VAKUUDET 13. OMASTA PUOLESTA ANNETUT VAKUUDET 2 014 2013 Sitoumusten vakuudeksi annetut kiinnitykset 40 260 659,08 48 526 872,08 Yhteensä 40 260 659,08 48 526 872,08 Muiden puolesta annetut vakuudet Vakuudeksi annetut kiinnitykset 4 000 000,00 4 000 000,00 Yhteensä 4 000 000,00 4 000 000,00 Vakuudet yhteensä 44 260 659,08 52 526 872,08 14. LEASINGVASTUIDEN YHTEISMÄÄRÄ 2 014 2013 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 937 185,37 1 096 329,75 Myöhemmin maksettavat 1 354 238,67 1 415 761,00 Yhteensä 2 291 424,04 2 512 090,75 15. VASTUUSITOUMUKSET 2 014 2013 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma 50 618 485,13 50 848 753,07 Jäljelläoleva pääoma 39 869 222,15 44 180 430,79 Kuntien takauskeskus Osuus takausvastuusta 31.12 302 644 367,97 286 176 740,82 Mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta -209 239,73-191 925,80 16. MUUT TALOUDELLISET VASTUUT Maankäyttösopimuksista kunnalle aiheutuvat velvoitteet 2 479 034,84 0,00 Vuokravakuudet 272 879,86 297 708,46 Tytäryhtiöille myönnettyjen kassalainojen limiitti 4 820 000,00 9 020 000,00 Sopimuksiin sisältyvät lunastusvelvoitteet 186 991,42 132 570,80 Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu - 2023 5 769 526,00 5 943 297,77 Rantamylly, pysäköintipaikkojen rakentamisvelvollisuus 841 000,00 841 000,00 Ns. Raatopakan kaatopaikan pilaantuneiden maiden poisto 0,00 150 000,00 Arvonlisäveron palautusvastuu 3 838 994,32 6 644,15 Muut vastuut 24 876 983,00 25 289 991,00 Sopimusvastuut yhteensä 43 085 409,44 41 831 212,18 Johdannaissopimukset Vaasan Sähkö 39 369 231,00 37 676 923,13 Johdannaissopimukset Vaasan kaupunki 98 000 000,00 77 000 000,00 Johdannaissopimukset Pikipruukki 547 514,69 565 176,77 Johdannaissopimukset Asemakatu 43 1 546 875,00 1 588 125,00 Johdannaissopimukset Stormossen Oy 1 021 109,00 1 081 179,00

17. OMAN PÄÄOMAN ERITTELY 2 014 2013 Peruspääoma 1.1. 191 910 065,82 191 910 065,82 Peruspääoma 31.12. 191 910 065,82 191 910 065,82 Arvonkorotusrahasto 1.1. 125 359 807,41 125 343 205,57 Lisäykset tilikaudella 1 063 282,00 1 880 216,00 Vähennykset tilikaudella 169 832,00 1 835 416,29 Arvonkorotusrahasto 31.12. 126 253 257,41 125 388 005,27 Muut omat rahastot Vararahasto 722 601,77 831 979,50 Rahaston pääoma 31.12. 722 601,77 831 979,50 Vahinkorahasto 7 491 480,05 7 491 480,05 Siirrot rahastoon 0,00 0,00 Siirrot rahastosta 0,00 0,00 Rahaston pääoma 31.12. 7 491 480,05 7 491 480,05 Oppisopimustoimenrahasto 3 460 096,43 3 478 276,11 Siirrot rahastosta 200 566,40 18 179,68 Rahaston pääoma 31.12. 3 259 530,03 3 460 096,43 Muut omat rahastot 1 838 106,98 1 632 774,73 Siirrot rahastoon 0,00 45 900,00 Siirrot rahastosta 0,00 3 050,01 Rahaston pääoma 31.12. 1 838 106,98 1 675 624,72 Muut omat rahastot yhteensä 31.12. 13 311 718,83 13 459 180,70 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 57 649 654,34 68 824 164,24 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -10 171 944,19 3 308 293,43 Oma pääoma yhteensä 31.12. 378 952 752,21 402 889 709,46 195

196 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA Tilinpäätös Päiväkirja Pääkirja Ostoreskontra Myyntireskontrat Pysyvät vastaavat Palkkakirjanpito Maksuliikenne Anto- ja ottolainat Konsernikirjanpito Varastokirjanpito Tase-erittelyt Käteiskassat 18 kpl Käteiskassat 16 kpl erikseen sidottuna sähköinen arkistointi mikrokortit sähköinen arkistointi sähköinen arkistointi atk-tuloste sähköinen arkistointi sähköinen arkistointi atk-tuloste atk-tuloste atk-tuloste erillisinä lomakkeina sähköinen arkistointi kassanauhat/tilityslomakkeet

202 LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET

202

VAASAN ALUETYÖTERVEYS VASA REGIONALA FÖRETAGSHÄLSOVÅRD VAASAN KAUPUNKI VAASAN ALUETYÖTERVEYS LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS

Sisällysluettelo 1. Ylilääkärin katsaus ja olennaiset tapahtumat 2 2. Hallinto ja tilivelvollisuus 4 3. Henkilöstö ja tunnusluvut 5 3.2. Tuloksen muodostuminen ja tunnusluvut 6 3.3. Toiminnan rahoitus ja tunnusluvut 7 3.4. Tasetarkastelu ja tunnusluvut 8 4. Talousarvion toteutuminen 9 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 10 Toimintatiedot 11 5. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 12 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma 14 Rahoituslaskelma 15 Tase 16 Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 18 Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Käytetyt kirjanpitokirjat 20 1

1. YLILÄÄKÄRIN KATSAUS JA OLENNAISET TAPAHTUMAT Vuosi oli Vaasan Aluetyöterveyden yhdeksäs toimintavuosi liikelaitoksena. Toimintavuotta leimasi talouden heikkeneminen edelleen, jatkuen jo kolmatta vuotta. Kuntatalouden tila johti Vaasan kaupungin osalta vaatimuksiin henkilöstösäästöistä. Toimintojen uudelleenarviointi ja kulujen säästäminen tekemällä rakenteellisia muutoksia korostuivat. Vuoden 2013 aikana tehty kuntalain muutos aiheutti pohdintaa, kuinka Vaasan Aluetyöterveyden toimintaa tulisi jatkaa. Kuntalain muutosten keskeinen sisältö on, että kunnan hoitaessa tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla, sen tulisi pääsääntöisesti antaa tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Laissa rajattiin näitä tehtäviä, joita ei katsota hoidettavan kilpailutilanteessa markkinoilla. Työterveyshuollon kannalta oleellista lainsäädännössä on, että tuotettaessa työterveyshuoltolain velvoittavaa työterveyshuoltoa, sitä voitaisiin tuottaa liikelaitosmuodossa. Mikäli myös sairaanhoidon palveluita tuotettaisiin, se tulisi tuottaa osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön muodossa. Muutos nojautuu pitkälti EU-oikeuden velvoitteisiin. Asiasta käytiin keskustelua pitkin vuotta. STM teki loppuvuodesta esityksen kuntalain muuttamisesta ja siirtymäkauden pidentämisestä. Tätä esitystä ei kuitenkaan ehditty käsitellä eduskunnassa vuoden aikana. Esityksen ollessa kuitenkin vireillä, ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi tehdä muutoksia Vaasan Aluetyöterveyden organisaatiomuodossa, etenkin kun sosiaali- ja terveydenhuollon koko järjestämislainsäädäntö oli myös valmisteluvaiheessa. Lisäksi rahoituspohjasta käytiin aktiivista keskustelua ja lopullisesta päätöksestä ei ollut tietoa. Tältä osin katsottiin tarkoituksenmukaiseksi jäädä odottamaan ja seurata minkälaisen muodon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislainsäädäntö sekä rahoituspohja jatkossa saanee. Vaasan Aluetyöterveys on edelleen osallistunut Työ- ja Terveys ry:n toimintaan yhtenä jäsenorganisaationa, minkä kautta mm. lainsäädäntötyön valmistelua ja vaikutuksia on seurattu. Verkoston arvopohja on edelleen toiminnan eettisyydessä ja tarpeenmukaisuudessa ja tarjoaa vaihtoehdon muille alalla toimijoille. Verkosto toimii noin 120 kunnan alueella ja palvelee noin 530 000 työntekijää ja yrittäjää, toiminta-alueen kattaessa koko maan. Vaasan Aluetyöterveys on osallistunut vuoden aikana BotniaSEITTI- kehittämisohjelmaan, joka päättyi keväällä. Päätösseminaari pidettiin 13.6.. Projektin tarkoituksena oli kehittää kunnallista työterveyshuoltoa alueellisesti verkostoitumalla. Verkostoituminen projektin päättymisestä huolimatta on jatkunut, yhteistyö on keskittynyt erityisesti Laatu-käsikirjan valmisteluun sekä Hyvä työterveyshuolto käytäntö ohjeistuksen käyttöönottoon. Mustasaaren kunta liittyi Vaasan Aluetyöterveyden toimintaan 1.1.. Yhdistymistä oli valmisteltu jo vuoden 2013 aikana. Toimitilat sijaitsevat Mustasaaren terveyskeskuksen päätoimipisteessä Sepänkylässä. Tarvittavat tietoliikenneyhteydet ja ohjelmistomuutokset toteutettiin vuodenvaihteessa 2013/. Työterveyshuollon käyttöön tuleviin tiloihin tehtiin kevyt saneeraus, lähinnä maalaus- ja pinnoitustöitä, sekä kalusteiden uusimista. Vihkiäiset pidettiin 20.10.. Vihkijänä toimi kuntajakoselvittäjänä Vaasan alueella toiminut valtiotieteiden maisteri Jan-Erik Enestam. Johtokunta päätti noin 2 % keskimääräisestä hinnankorotuksesta kokouksessaan 6.11.. Korotukset ovat olleet maltillisia ja vastaavat toteutunutta kulukehitystä. Vaasan Aluetyöterveyden talousarvio oli laadittu lievästi ylijäämäiseksi. Edellinen vuosi oli lievästi alijäämäinen. Alijäämää pystyttiin selvästi korjaamaan, pystyttiin toteuttamaan lähes 0 tulos, mikä oli tavoitteena. Tuottavuuden kohentamiseen on kuitenkin syytä kiinnittää edelleen huomiota, rakenteelliset muutostarpeet tulevat pohdittaviksi, erityisesti toimipisteverkostoa tulee tarkastella tuottavuuden näkökulmasta. 2

Näkymät vuodelle 2015 ovat epävarmat, erityisesti toteutetut lainsäädäntömuutokset ja keskeneräiset lainsäädäntöhankkeet, mm. sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislainsäädäntö, (millaiseksi se jatkossa muotoutuu?) tulee ottaa huomioon Vaasan Aluetyöterveydenhuolloin toimintaa jatkossa suunniteltaessa. Keskustelu työterveyshuollon rahoituspohjasta tullee olemaan vireää vuoden 2015 aikana. Nykyisin työterveyshuolto rahoitetaan työtulovakuutuksella, joka on osa sairausvakuutusta. Sairasvakuutuksen rahoitus jaettiin vuonna 2006 kahtia siten, että työtulovakuutus irrotettiin sairaanhoitovakuutuksesta. Työtulovakuutusosiosta maksetaan sairaus-, vanhempain- ja kuntoutuspäivärahat sekä työterveyshuollon korvaukset. Asko Martikainen työterveysylilääkäri 3

2. VAASAN ALUETYÖTERVEYS -LIIKELAITOKSEN HALLINTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Johtokunta Ylilääkäri Tiimi I Tiimi II Tiimi III Toimisto Laihia Vähäkyrö Mustasaari VAASAN ALUETYÖTERVEYS - LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA Vaasan Aluetyöterveyden liikelaitoksen johtokuntaan kuului seitsemän (7) jäsentä ja heidän varajäsenensä. Lisäksi Vaasan Sairaanhoitopiirillä, Laihian ja Mustasaaren kunnilla sekä kaupunginhallituksella oli edustajansa johtokunnassa. Varsinaiset jäsenet Vesa Isomöttönen, puheenjohtaja Helena Boucht Kai Kleemola Maija Alasalmi Tuija Kuivinen Joonas Kevari Leena Kaunisto Sairaanhoitopiirin edustaja Olle Gull, varapuheenjohtaja Laihian kunnan edustaja Raimo M J Kinnari Mustasaaren edustaja Mikael Gädda Kaupunginhallituksen edustaja Marjatta Kiviranta Varajäsenet Matti Raudaskoski Marianne Buss Susanna Jokinen Christer Westerback Sirpa Suonperä Jari Wikman 10.8. saakka ja Vesa-Matti Rantanen 11.8. alkaen Tapio Lehto Ann-Charlott Gröndahl Pauli Ylihärsilä Ulla-Maj Salin Vaasan Aluetyöterveyden -liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajana toimi Vesa Isomöttönen ja varapuheenjohtajana Olle Gull. Asioiden esittelijänä toimi Asko Martikainen ja johtokunnan sihteerinä Anneli Huhtala ja varalla Marjo Ala-Reini. Johtokunta kokoontui vuoden aikana seitsemän (7) kertaa. TILIVELVOLLISUUS Vaasan Aluetyöterveys liikelaitoksen tilivelvollisuus on työterveysylilääkäri Asko Martikaisella. 4

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet vuonna Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Bernt Fagerroth (KOK) Milla Paunula (KOK) Susanna Koski (KOK) Laura Välimäki (KOK) Thomas Öhman (RKP) Reinhold Klockars (RKP) Gun Väkeväinen (RKP) Helena Boucht (RKP) Patrik Ehnström (RKP) Kenneth Haglund (RKP) May-Gret Axell (KD) Jussi Perttola (KOK) Toivo Ikonen (KESK) Juha Tuomikoski (VIHR) Virve Airaksinen (SDP) Erik Cederholm (SDP) Kurt Jäntti (SDP) Markku Saari (SDP) Raimo Mäenpää (PS) Rauno Niemi (PS) Tea Laaksoharju-Elpren (PS) Marja-Leena Mäkynen (PS) Liisa Laaksonen (VAS) Marketta Semi (VAS) Laihian kunnan edustaja Päivi Lapiolahti (KESK) Anne Marttila (KOK) Nuorisovaltuuston edustaja Atte Hautala Lotta Storbacka Kaupunginhallituksen edustaja Marjatta Kiviranta Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana toimi Thomas Öhman, varapuheenjohtajana Virve Airaksinen ja sihteerinä Christine Nyholm 3. HENKILÖSTÖ Tilanne 31.12. 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Vakinaiset/ Kokoaik. 25 29 31 38 41 43 31 32 32 Vakinaiset/ Osa-aik. 1 1 3 4 4 5 17 17 21 Määräaik./ Kokoaik. 1 2 3 1 1 1 1 1 4 Määräaik./Osa-aik. 1 1 1 3 2 3 2 1 1 Henkilötyövuosia/htv 23,04 25,74 30,92 40,80 39,42 43,60 45,94 44,3 47,0 Henkilök. keski-ikä/v 46,6 47,2 46,9 50,3 47,9 49,0 50,1 51,6 50,2 Sairauslomia/pv/hlö 5 10 14 11 9 5 7 10,7 8,0 Koulutus/pv/hlö 2,5* 4,5* 7,5 6,5 7 7 6 6,5 4,7 Koulutuks. kustan./ 22642 38500 49168 63850 69386 54650 43363 55827 42714 *)Vuosien 2006 ja 2007 koulutuspäivissä vain ulkoiset koulutukset. Palkat ja palkkiot kokonaissumma vuonna oli 2 350 267,68 euroa. 5

. 3.2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2013 1 000 1 000 Liikevaihto 4 438 4 289 Liiketoiminnan muut tuotot 167 99 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -163-124 Palvelujen ostot -1 090-1 058 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -2 350-2 285 Eläkekulut -432-419 Muut henkilösivukulut -130-129 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -98-145 Vuokrat -350-333 Liiketoiminnan muut kulut -19-10 Liikeylijäämä (-alijäämä) -28-115 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 25 26 Muut rahoitustuotot 0 0 Korvaus peruspääomasta -22-22 Muut rahoituskulut 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -25-111 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % -0,26-7,46 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -0,26-7,46 Voitto, % -0,56-2,59 Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta)/oma pääoma + Lainat kunnilta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Liikelaitoksen tuloslaskelmassa esitetään kaupungin ulkopuolelta sekä kaupungin muilta yksiköiltä saadut tuotot ja niille maksetut kulut. Vaasan Aluetyöterveyden toimintatuottojen kokonaismäärä oli vuonna 4,6 milj.euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta 0,22 milj.euroa (5,0%). Vastaavana ajankohtana toimintakulujen kokonaismäärä oli 4,53 milj.euroa ja kasvu edellisestä vuodesta oli 0,18 milj.euroa (4,0%). Vaasan Aluetyterveyden tilikauden tulos oli 25 tuhatta euroa alijäämäinen vuonna (111 tuhatta euroa alijäämäinen vuonna 2013). Tilikaudentulos parani 86 tuhatta euroa (77,5 prosenttia) edelliseen tilikauteen verrattuna. 6

3.3. TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2013 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) -28-115 Poistot ja arvonalentumiset 98 145 Korvaus peruspääomasta -22-22 Rahoitustuotot ja -kulut 25 26 Investointien rahavirta Investointimenot -31 0 Toiminnan ja investointien rahavirta 42 33 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta 63-116 Saamisten muutos muilta -43 42 Korottomien velkojen muutos muilta -62 40 Rahoituksen rahavirta -42-33 Rahavarojen muutos 0 0 Yhdystilin saldo Saldo 31.12 1 468 1 531 Saldo 1.1 1 531 1 415 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 46 407,92 169 140,62 Investointien tulorahoitus, % 232,33 Kassan riittävyys, pv 122 128 Quick ratio 2,57 2,37 Current ratio 2,57 2,37 Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / Investointien omahankintameno Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Yhdystilin saldo 31.12 / Kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (Yhdystilin saldo 31.12 + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Yhdystilin saldo 31.12) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmaan kootaan liikelaitoksen kaikki rahanlähteet ja rahankäyttö tilikauden aikana. Rahoituslaskelma kuvaa tilikauden liiketapahtumien vaikutusta liikelaitoksen rahavaroihin. Liikelaitoksen rahavarat sisältyvät kaupungin varoihin ja keskinäistä saatavaa/velkaa seurataan yhdystilin avulla. Toiminnan ja investointien rahavirran vaikutus rahavaroihin vuonna oli 42 tuhatta euroa. Vuonna 2013 vastaava määrä oli 33 tuhatta euroa. Tilikauden aikana liikelaitoksen yhdystilillä seurattava saatava kaupungilta väheni 63 tuhatta euroa. 7

3.4. TASE TARKASTELU Tase ja sen tunnusluvut VAASAN ALUETYÖTERVEYS TASE VASTAAVAA 2013 VASTATTAVAA 2013 1 000 1 000 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 355 355 Muut pitkävaikutteiset menot 55 116 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 784 895 55 116 Tilikauden yli- / alijäämä -25-111 1 114 1 139 Aineelliset hyödykkeet VIERAS PÄÄOMA Koneet ja kalusto 31 38 Lyhytaikainen 31 38 Ostovelat 79 126 VAIHTUVAT VASTAAVAT Muut velat 94 99 Saamiset Siirtovelat 483 493 Lyhytaikaiset saamiset 656 717 Myyntisaamiset 199 161 Saamiset kunnalta 1 468 1 531 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 770 1 857 Muut saamiset 16 12 Siirtosaamiset 0 0 1 683 1 703 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 770 1 857 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus, % 62,94 61,34 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 14,25 16,36 Kertynyt ylijäämä, 1 000 759 784 Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / ( Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Lainakanta 31.12 = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset 31.12 = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Taseen sisältö Tase kuvaa liikelaitoksen tilinpäätöspäivän mukaista taloudellista asemaa. Tase sisältää liikelaitoksen omaisuus ja pääomaerät tilikauden lopussa. Merkittävimmät muutokset taseen vastaavissa tapahtui pysyvissä vastaavissa -68 tuhatta euroa ja saamisissa +74 tuhatta euroa. Taseen vastattavissa oma pääoma väheni tilikauden tuloksen määrän -25 tuhatta euroa vieras pääoma väheni -61 tuhatta euroa. Tilikauden tuloksen käsittely: Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden alijäämä 25 055,90 siirretään taseeseen oman pääoman tilikauden yli/-alijäämään. 8

4. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Vaasan Aluetyöterveys toimii kirjanpidollisesti eriytettynä liikelaitoksena, joka huolehtii tulorahoituksellaan kaikista menoistaan. Vaasan Aluetyöterveyden tehtävänä on tuottaa ja kehittää laadukkaita työterveyshuollon asiantuntijapalveluita, koulutusta, merimiesterveydenhuollon palveluita sekä suorittaa lainsäädännön edellyttämiä erilaisia tarkastuksia. Vuosi oli liikelaitoksen yhdeksäs toimintavuosi. Toiminta laajentui, Mustasaaren kunnan työterveyshuolto yhdistyi Vaasan Aluetyöterveyteen 1.1.. Toimipisteen vihkiäiset pidettiin lokakuussa. Kansalliseen terveysarkistoon (Kanta) liittymisen valmistelu aloitettiin. BotniaSEITTI verkostoitumisprojekti päätettiin kesäkuussa. Kirjallisen Laatujärjestelmän valmistelu aloitettiin, lainsäädäntö edellyttää kirjallista laatujärjestelmää vuoden 2016 alusta. Työterveysyhteistyö on korostunut voimakkaasti toiminnassa, tämä tulee esille muuttuneissa työterveyshuollon toimintasuunnitelmissa ja runsaasti lisääntyneissä työterveysneuvotteluissa. Tavoitteiden toteutuminen Kaupunginvaltuustoon nähden sitova tavoite Sitova tavoite Sijoitetun pääoman tuloutustavoite Investointien kokonaismäärä Mittaamis- /seurantatapa Korvaus peruspääomasta Toiminnallinen ylijäämä (liikealijäämä +poistot) Investoinnit netto Tavoitteet/tavoitetaso vuodelle 31.12. erotus 22 100 22 100-379 600-27 881,04 + - 98 124,02 = 70 242,98 309 357,02 40 000 31 451 8 549 Vaasan Aluetyöterveyden liikelaitoksen johtokuntaa nähden sitovat tavoitteet Tavoitteet Oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut Toimiva ja monipuolinen palvelurakenne Tavoitteiden, voimavarojen ja toiminnan tasapaino Osaava, uudistuva ja motivoitunut henkilöstö Tavoitetaso talousarviovuonna Palvelutyytyväisyys Aluetyöterveyden jatkuva kehittäminen nykyisissä tiloissa. 1300-1500 työntekijää/lääkäri 800-1000 työntekijää/hoitaja Oma työhyvinvointiin liittyvä kysely tehtiin Tavoitteen toteutuminen Lääkärien rekrytoinnissa onnistuttiin. Kirjallisen Laatujärjestelmän valmistelu aloitettiin. Aluetyöterveyden toiminta vakiintunutta ja alueellista. Mustasaaren kunnan työterveyshuolto yhdistyi Aluetyöterveyteen. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmien rakenne uudistettiin. 1300-1500 työntekijää/lääkäri 700-1000 työntekijää/hoitaja Kyselyn pohjalta tehtiin tarvittavat toimenpiteet jatkuvan kehityksen periaatteella. 9

MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN TP 2013 Alkuperäinen Talousarvio- Muutettu Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset talousarvio Käyttötalous Toimintamenot 4 504 207 5 860 920 0 5 860 920 4 632 466 1 228 454 4 388 Toimintatulot 793 6 090 520 0 6 090 520 4 604 585-1 485 935 Toimintakate -115 414 229 600 0 229 600-27 881-257 481 Toimintamenot ja -tulot ovat toteutuneet arvioitua pienempinä. Erityisesti lääkäripalvelujen osalta on palvelutarjonta jäänyt arvioitua pienemmäksi. Rahoitus TP 2013 Rahoitusmenot 22 089 23 100 0 23 100 22 161 939 Rahoitustulo 26 428 20 000 0 20 000 24 986 4 986 Rahoitus yhteensä 4 339-3 100 0-3 100 2 825 5 925 Rahoitustulot ylittyvät yhdystililtä saatujen korkojen osalta. Investoinnit Investointimenot 0 40 000 0 40 000 31 451 8 549 10

A. Lakisääteinen työterveyshuolto VAASAN ALUETYÖTERVEYDEN TOIMINTATIEDOT 2013 - Toimipisteittäin eriteltynä Työympäristöön ja työyhteisöön kohdistunut toiminta Työntekijään kohdistunut toiminta Työpaikkaselvitykset (h) Tietojen antaminen ja ohjaus (h) Terveystarkastukset (kpl) 2013 2013 2013 Vaasa Laihia Vähäkyrö Yhteensä Vaasa Laihia Vähäkyrö Yhteensä Vaasa Laihia Vähäkyrö Yhteensä Ammattihenkilöt: Lääkärit 404,15 33,00 17,15 437,15 193,45 12,00 4,15 209,60 2336 244 122 2702 Terveydenhoitajat 954,15 142,75 99,45 1196,35 905,30 40,75 33,15 979,20 3441 555 371 4367 Asiantuntijat: Fysioterapeutit 791,45 90,30 45,30 927,05 177,30 26,00 10,30 203,30 2496 574 120 3190 Psykologi 34,15 - - 34,15 146,30 - - 146,30 836 - - 836 Erikoislääkärit (ostopalvelu) 8 Muut asiantuntijat 5.00 agrologi 57 opt. 1 opt. 58 (ostopalv.) Työpaikkaselvitykset (h) Tietojen antaminen ja ohjaus (h) Terveystarkastukset (kpl) Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä Ammattihenkilöt: Lääkärit 418,00 27,30 10,45 9,00 464,75 171,15 11,00 3,00 12,00 197,15 2108 218 109 76 2511 Terveydenhoitajat 768,15 129,45 100,30 88,30 1086,20 919,00 66,15 43,00 136,00 1164,15 3849 561 326 854 5590 Asiantuntijat: Fysioterapeutit 730,15 84,30 39,15 100,45 954,05 204,30 36,15 7,30 39,45 287,20 2306 517 131 468 3422 Psykologi 12,15 12,15 113,30 113,30 888 888 Erikoislääkärit 60 4 1 65 (ostopalvelu) Muut asiantuntijat 18.30 agrologi 40opt. (ostopalv.) A. Lakisääteinen työterveyshuolto B. Työterveyshuoltopainotteinen sairaanhoito Puhelut + kons. KL I (kpl) Sairaanhoitokäynnit (kpl) Puhelut + kons. KL II (kpl) 2013 2013 2013 Vaasa Laihia Vähäkyrö Yhteensä Vaasa Laihia Vähäkyrö Yhteensä Vaasa Laihia Vähäkyrö Yhteensä Ammattihenkilöt: Lääkärit 670 90 108 868 5678 738 770 7186 4662 683 346 5691 Terveydenhoitajat 2361 66 109 2536 8065 1445 889 10399 9496 372 503 10371 Asiantuntijat: Fysioterapeutit Psykologi Erikoislääkärit (ostopalvelu) 763 56 127 946 Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä Ammattihenkilöt: Lääkärit 836 103 49 14 1002 4818 567 715 286 6386 4305 256 247 200 5008 Terveydenhoitajat 2528 40 94 826 3488 7902 1506 872 561 10841 7128 368 476 1252 9224 Asiantuntijat: Fysioterapeutit Psykologi Erikoislääkärit 723 74 131 31 959 (ostopalvelu) C. Tutkimukset Työterveyshuoltosopimukset Sopimukset (kpl) 2013 2013 Vaasa Laihia Vähäkyrö Yhteensä Vaasa Laihia Vähäkyrö Yhteensä Laboratorio 29694 5210 3581 38452 Vuoden aikana solmitut uudet sopimukset 44 5 5 54 Radiologia 2335 239 223 2797 Kaikki sopimukset yhteensä 269 140 89 498 Sopimukset (kpl) Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä Laboratorio 28463 5052 2865 2573 38953 Vuoden aikana solmitut uudet sopimukset 32 2 9 24 67 Radiologia 1448 62 100 75 1685 Acute Kaikki sopimukset yhteensä 236 140 87 179 642 118 Pegasos 11

5. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Vaasan Aluetyöterveyden valvovana elimenä toimii johtokunta, jota informoidaan säännöllisesti toiminnan ja talouden tilasta, toiminnan lainmukaisuudesta ja tuottavuudesta sekä hyvän hallintotavan toteutumisesta. Toteutumista valvotaan säännöllisesti. Laskujen asiatarkastajina ja laskujen hyväksyjinä toimivat eri henkilöt. Tuottavuuden parantamiseen paneuduttiin erityisesti vuonna. Itsearviointina on käytetty Vaasan kaupungin lomaketta ja Vaasan Alueyöterveyden johtoryhmä katsoo, että sisäinen valvonta on hyvällä tasolla. Kehittämistä tarvitaan sisäisen valvonnan mieltämisessä osaksi johtamista ja riskienhallinnan toimenpiteiden huomioimista jokapäiväisessä toiminnassa. Erityisesti on huomioitu: - hyvän hallintotavan noudattaminen - tavoitteiden asettaminen ja toteutuminen - riskikartoitus - tiedonhallinta ja välitys - seurannan jatkuvuus Riskien kartoituksessa tulevat esille erityisesti henkilöriskit, henkilöstön pysyvyyteen ja ns. hiljaisen tiedon siirtoon kiinnitetään huomiota. Riskikartoituksessa on huomioitu: - strategiset riskit - operatiiviset riskit - taloudelliset riskit - vahinkoriskit Vartiointi on järjestetty ja henkilökohtainen hälytysjärjestelmä on jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla käytössä ja testattu asianmukaisesti. Lääkehoidon suunnitelma on tehty ja sitä päivitetään vuosittain. Vastuuhenkilöt ja heidän sijaisensa on määritelty. Vanhentuneet lääkkeet hävitetään ohjeiden mukaisesti. 12

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 13

VAASAN ALUETYÖTERVEYS TULOSLASKELMA 01.01.-31.12. 01.01.-31.12.2013 Liikevaihto 4 437 633,33 4 289 416,15 Liiketoiminnan muut tuotot 166 951,39 99 377,27 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -162 720,32-124 278,47 Palvelujen ostot -1 090 280,55-1 253 000,87 Henkilöstökulut -1 058 688,55-2 284 560,73 Palkat ja palkkiot -2 350 267,68 Henkilösivukulut Eläkekulut -432 148,10-419 091,61-1 182 967,02-2 832 709,67 Muut henkilösivukulut -129 765,02-2 912 180,80-129 057,33 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -98 124,02-144 541,73 Vuokrat -349 737,12-333 497,42 Liiketoiminnan muut kulut -19 422,95-10 491,13 Liikeylijäämä (-alijäämä) -27 881,04-115 413,55 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 24 960,95 26 427,65 Muut rahoitustuotot 25,00 0,00 Korvaus peruspääomasta -22 100,00-22 000,00 Muut rahoituskulut -60,81 2 825,14-88,61 4 339,04 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -25 055,90-111 074,51 14

VAASAN ALUETYÖTERVEYS RAHOITUSLASKELMA 01.01.-31.12. 01.01.-31.12.2013 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) -27 881,04-115 413,55 Poistot ja arvonalentumiset 98 124,02 144 541,73 Korvaus peruspääomasta -22 100,00-22 000,00 Rahoitustuotot ja -kulut 24 925,14 73 068,12 26 339,04 33 467,22 Investointien rahavirta Investointimenot 31 450,64-31 450,64 0,00 0,00 Toiminnan ja investointien rahavirta 41 617,48 33 467,22 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta 62 807,48-115 819,08 Saamisten muutos muilta -42 566,79 42 482,50 Korottomien velkojen muutos muilta -61 858,17-41 617,48 39 869,36-33 467,22 Rahoituksen rahavirta -41 617,48-33 467,22 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Yhdystilin saldo Saldo 31.12 1 468 000,88 1 530 808,36 Saldo 1.1 1 530 808,36-62 807,48 1 414 989,28 115 819,08 15

VAASAN ALUETYÖTERVEYS TASE VASTAAVAA 2013 A I II C II PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 55 267,46 115 559,22 55 267,46 115 559,22 Aineellinen Koneet ja kalusto 31 418,52 37 800,14 31 418,52 37 800,14 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 198 785,88 160 948,37 Saamiset kunnalta 1 468 000,88 1 530 808,36 Muut saamiset 16 143,12 11 901,68 Siirtosaamiset 487,84 0,00 1 683 417,72 1 703 658,41 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 770 103,70 1 857 017,77 VASTATTAVAA 2013 A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 355 000,00 355 000,00 IV Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 784 097,15 895 171,66 V Tilikauden yli- / alijäämä -25 055,90-111 074,51 1 114 041,25 1 139 097,15 D VIERAS PÄÄOMA II Lyhytaikainen Ostovelat 78 760,13 126 234,16 Muut velat 94 333,64 99 130,70 Siirtovelat 482 968,68 492 555,76 656 062,45 717 920,62 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 770 103,70 1 857 017,77 16

LIITETIEDOT 17

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET SEKÄ MENETELMÄT Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 2. SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 4-5 vuotta tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 5-20 vuotta tasapoisto Poistonalainen irtain omaisuus 4-20 vuotta tasapoisto Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euron, on kirjattu vuosikuluksi. TASEEN LIITETIEDOT 3. VAIHTUVIEN VASTAAVIEN SAAMISET SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ 2013 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 6 772,22 10 240,04 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta jäsenenä Myyntisaamiset 58 332,95 75 901,13 4. PYSYVÄT VASTAAVAT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno 1.1 115 559,22 37 800,14 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 31 450,64 Tilikauden poistot -60 291,76-37 832,26 Poistamaton hankintameno 31.12 55 267,46 31 418,52 Kirjanpitoarvo 31.12 55 267,46 31 418,52 18

5. OMA PÄÄOMA 2013 Peruspääoma 1.1 355 000,00 355 000,00 Muutokset tilikaudella 0,00 0,00 Peruspääoma 31.12 355 000,00 355 000,00 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 1.1 895 171,66 1 156 440,17 Lisäys/vähennys tilikauden aikana -111 074,51-261 268,51 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 31.12 784 097,15 895 171,66 Tilikauden yli- /alijäämä 1.1-111 074,51-261 268,69 Siirto edellisten tilikausien yli- /alijäämään 111 074,51 261 268,69 Tilikauden yli-/alijäämä -25 055,90-111 074,51 Tilikauden yli- /alijäämä 31.12-25 055,90-111 074,51 Oma pääoma yhteensä 1 114 041,25 1 139 097,15 6. VELAT SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ 2013 Lyhytaikainen vieras pääoma Velat kuntayhtymille Ostovelat 19 686,90 24 879,62 7. SIIRTOVELAT 2013 Henkilösivukulut 6 583,55 4 157,31 Lomapalkkajaksotus 468 476,14 483 326,40 Muut siirtovelat 7 908,99 5 072,05 482 968,68 492 555,76 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 8. HENKILÖSTÖKULUT 2013 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 2 350 267,68 2 284 560,73 Henkilösivukulut Eläkekulut 432 148,10 419 091,61 Muut henkilösivukulut 129 765,02 129 057,33 Yhteensä tuloslaskelman mukaan 2 912 180,80 2 832 709,67 Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen 0,00 0,00 Yhteensä henkilöstökulut 2 912 180,80 2 832 709,67 19

LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA Tilinpäätös Päiväkirja Pääkirja Myyntireskontra Ostoreskontra Pysyvät vastaavat Palkkakirjanpito sidottu sähköinen arkistointi mikrokortit sähköinen arkistointi sähköinen arkistointi atk-tuloste sähköinen arkistointi 20

21

Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta Affärsverket Österbottens räddningsverks direktion Liite/Bilaga: 2/18.3.2015 - Nro/Nr 1 Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitos TILINPÄÄTÖS jäsenkunnat Isonkyrön kunta Kaskisten kaupunki Korsnäsin kunta Kristiinankaupungin kaupunki Laihian kunta Maalahden kunta Mustasaaren kunta Närpiön kaupunki Pedersören kunta Uudenkaarlepyyn kaupunki Vaasan kaupunki Vöyrin kunta

LIIKELAITOS POHJANMAAN PELASTUSLAITOS 1. Pelastusjohtajan katsaus Valtioneuvosto esitteli rakenneuudistuspaketin marraskuussa 2013, jossa pelastustoimelle asetettiin säästövelvoite, johon pyrittäisiin vähentämällä pelastuslaitosten määrää 22:sta 11:ta mukaillen poliisilaitosalueita vuoteen 2016 mennessä. Kunnilta ja eri tahoilta pyydettyjen lausuntojen sekä Kuntaliiton ja pelastusjohtajien yhteisen selvityksen pohjalta aluerakennemuutoksesta luovuttiin. Kehysriihestä 25.3. tuli asiaan vahvistettu päätös, mikä perustui niin selvitykseen kuin kuntien vastakkaisiin näkemyksiin aluerakenteesta ja sen järjestelyistä. Härmässä 26.3. kansliapäällikkö totesi kolmen pelastusalueiden luottamushenkilöiden seminaarissa, että rakenne ei toteudu. Tavoite muuttui pelastustoimen alueiden yhteisiksi säästötoimenpiteiksi, joiden tavoitteeksi asetettiin 7 M vuoteen 2017 mennessä. Pohjanmaan pelastuslaitoksen 10-vuotistaivalta juhlistettiin johtokunnan juhlaseminaarilla vuoden viimeisen johtokunnan kokouksen yhteydessä ja sähköisellä vuosijulkaisulla kuvattiin toiminnan kehittymistä näihin päiviin saakka. Pelastuslaitoksen talous on kehittynyt suotuisesti jäsenkuntien odotusten mukaisesti. Pelastustoiminnan tehtävien määrän lasku, yhteistoiminnan tuotot ja henkilöstöresurssien tiukka ohjaus vaikutti tulokseen positiivisesti siihen, että kuntien maksuosuudet pysyvät ennallaan 2015. Asuinrakennusten palotarkastuksissa otettiin omavalvonta käyttöön, minkä avulla tavoitettiin asukkaat paremmin. Oma valvonta nousi yli 80%:n, mikä mukailee valtakunnallisia tuloksia. Lisäksi erityiskohteiden tarkastuksissa siirryttiin auditoiviin palotarkastuksiin. Kouluttautuminen vaati aikaa ja siitä huolimatta tarkastusprosentti oli yli 90. Kiireellisissä tehtävissä ensimmäinen yksikkö saavutti onnettomuuspaikan keskimäärin 8.46 minuutissa. Toimintaympäristössä muutoksista vaikuttavin oli sairaanhoitopiirin kenttäjohtajajärjestelmän käyttöönotto, joka vähensi ensivastetehtävien määrän 60%:lla edellisvuodesta. Pohjanmaan hätäkeskus sai uuden nimen Vaasan hätäkeskus ja siihen liitettiin Keski-Suomen hätäkeskusalue mukaan. Vaasan kaupungin tukipalvelu-uudistuksen suunnittelu sai myönteisen päätöksen joulukuussa ja toimeenpano päätettiin vuoden 2015 keväälle. Uudistus tulee koskettamaan myös pelastuslaitosta. Tero Mäki, pelastusjohtaja 2

2. Hallinto 2.1. Toiminta-ajatus Pohjanmaan pelastuslaitos huolehtii alueen onnettomuuksien ehkäisystä ja pelastustoiminnasta tavoitteena hyvä turvallisuuskulttuuri, vähemmän onnettomuuksia, ja pienemmät vahingot, nopea ja tehokas apu onnettomuuksissa ja poikkeusoloissa sekä aktiivinen yhteistoiminta. 2.2. Visiona Hyvän elämän turvallinen arki Pelastuslaitoksen vision mukaan Pohjanmaalla on hyvä turvallisuuskulttuuri, jossa jokainen ottaa vastuuta toimintaympäristön turvallisuudesta ja ehkäisee jo ennakolta onnettomuuksia yhteiskunnan tukiverkoston avulla. 2.3. Pelastuslaitoksen organisaatio Pohjanmaan pelastuslaitoksen jäsenkunnat ovat yhteistoimintasopimuksessa sopineet kuntien vastuulla olevien pelastustoiminnan ja öljyntorjunnan lakisääteisten tehtävien hoitamisesta vuodesta 2004 alkaen. Tämä on myös mahdollistanut, että pelastuslaitos on hoitanut ensihoitopalveluita sekä ensivastetoimintaa. Vuodesta 2013 pelastuslaitos on Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan hoitanut ensihoitoa koko alueella, paitsi Isossakyrössä ja Pedersöressä. Lisäksi on joitakin sopimuksia turvapuhelintoimintaan osallistumisesta. Pelastuslaitoksen toiminnot ovat jaettu neljään tulosalueeseen: pelastustoiminta, öljyntorjunta, maksullinen palvelutoiminta sekä ensihoitopalvelut. Pelastuslaitoksen organisaatio on jaettu kahteen toiminta-/vastuualueeseen sekä tukitoimintoihin: - toiminta-alue 1: Isokyrö, Laihia, Mustasaari ja Vaasa, - toiminta-alue 2: Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Maalahti, Närpiö sekä Mustasaaresta Sulvan ja Helsingbyn palokunnat, - tukitoiminnot: mm johtokunta, henkilöstö- ja taloushallinto sekä hankinnat ja huolto. 2.4. Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta 2013-2016 Vaasan kaupungin organisaatiossa pelastuslaitos on sijoitettu keskushallintoon, kaupunginjohtaja Tomas Häyryn alaisuuteen. Kaupunginhallituksen edustajana johtokunnan kokouksissa on ollut Seppo Rapo. Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Anita Niemi-Iilahti Vaasasta sekä varapuheenjohtajana Tapio Nyysti Laihialta. Esittelijänä on ollut pelastusjohtaja Tero Mäki ja sihteerinä Peter Dahlström. Pelastuslaitoksen johtokunta on kokoontunut neljä kertaa ja käsitellyt 19 pykälää. Kuntakierros toteutettiin tänä vuonna toukokesäkuun aikana kolmella paikkakunnalla. Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokuntaan kuuluu 15 jäsentä. Kunta Varsinainen jäsen Varajäsen Pedersöre: Guy Käcko Eivor Back Uusikaarlepyy: Gunnar Backlund Gustav Rönnqvist Vöyri: Karita Ohlis Sigfrid Hannus Vaasa: Anita Niemi-Iilahti Harri Hyvönen Stefan Asplund Robert Grönblom Leena Tulimaa Helena Nurmikoski Terttu Harakka Heikki Pienimäki Laihia: Tapio Nyysti Heikki Latva-Nikkola Mustasaari: Torbjörn Lang Anders Svahn 3

Isokyrö: Mauno Hölsö Päivi Komsi Kaskinen: Timo Onnela Meri Markkanen Maalahti: Carola Bengs-Lattunen Sture Skinnar Korsnäs: Olli Uotinen Annika Nyfors Närpiö: Carola Backholm Olav Sjögård Kristiinankaupunki: Nicklas Pärus Sebastian Ingves Vaasan kaupungin ja samalla pelastuslaitoksen tilintarkastuksesta on vastannut BDO Audiator Oy, jonka vastuunalaisena JHTT-tilintarkastajana toimii Minna Ainasvuori. 2.5. Henkilöstö Henkilöstötaulukko on liitteessä, kohta 11. Taulukkoon on merkitty täytetyt virat ja toimet, vakinaiset, määräaikaiset ja sivutoimiset. Talouden tasapainotuksen, henkilöstön vaihtuvuuden ja saatavuuden takia joitakin virkoja on ollut täyttämättä. Sivutoimiset ovat pelastuslaitoksen sivutoimisia pelastushenkilöitä, joilla on työsopimus pelastuslaitoksen kanssa. Henkilöstöresurssiin kuuluu myös n. 387 vapaaehtoispalokuntayhdistysten jäsentä, joiden kanssa pelastuslaitoksella on sammutussopimus. Näitä VPK-yhdistyksiä on Pedersöressä (Ähtävässä ja Purmossa), Vöyrillä, Kristiinankaupungissa (Lapväärtissä), Mustasaaressa sekä Vaasassa. Lisäksi on sopimus ABB tehdaspalokunnan kanssa. 2.6. Toimitilat Pelastuslaitos vuokraa tilojansa kunnilta ja lisäksi joiltakin yksityisiltä vuokranantajilta. Vuokrakohteita oli vuoden lopussa 57 kpl, joissa yhteensä n. 19.668 m 2. Pelastuslaitos hallinnoi myös joitakin varastoja, lähinnä öljyntorjuntavarastoja. Vuoden aikana ei ole tapahtunut suurempia muutoksia kiinteistöjen osalta. 3. Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Vuonna aluepelastustoiminta täytti 10 vuotta. Vuoden oleellisimmat asiat on esitetty pelastusjohtajan katsauksessa. Pelastuslaitosten odotettu rakennemuutos vaihtui säästöohjelmaksi ja pelastuslaitoksille asetettiin valtiohallinnon toimesta 7 M :n säästötavoite, mikä on saavutettava vuoteen 2017 mennessä. Pohjanmaan pelastuslaitoksen osuus tästä on n 200-300.000. Esitetty säästötavoite on suhteutettu kustannuskehitykseen, joten kustannuksia hidastamalla tai pysäyttämällä saavutetaan säästötavoite. Isäntäkunnan asettamat säästötoimenpiteet ovat samansuuntaisia. Vuodelle ei saatu lisää kuntarahoitusta, vaan tämä pysyi vuoden 2013 tasolla. Pieni osa vähennyksestä saadaan tavallaan katettua toisena vuotena käytössä olevalla laitos- ja erityiskohteiden palotarkastusmaksulla. Valtionosuudet investointeihin päättyivät ja tukea pelastustoimen hankintoihin saa enää vain Palosuojelurahastolta. Tämä näkyy siinä, että avustukset riittävät vain yhteen raskaaseen paloautoon ja mahdollisesti väestönhälytinjärjestelmiin. Valtionosuuksien loppumisen takia myös sopimuspalokunnat saavat avustuksia enää vain pienhankintoihin. Pohjanmaan hätäkeskus muuttui Vaasan hätäkeskukseksi ja sai hoitaakseen myös Jyväskylän alueen. Tämä ei välittömästi vaikuttanut pelastuslaitoksen toimintaan, mutta pidemmällä tähtäimellä pelastuslaitos saa itselleen tehtäviä, mitkä hätäkeskus hoitaa tänä päivänä. Ensihoitotoiminnassa yhteistoiminta sairaanhoitopiirin kanssa jatkuu! Sairaanhoitopiiri käynnisti kenttäjohtajajärjestelmän, mikä huolehtii operatiivisesta toiminnasta. Pelastuslaitos huolehtii, kuten ennenkin, henkilöstö- ja taloushallinnosta. Talous ja toiminta ovat kehittyneet myönteisesti. 4

3.1. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kuntarahoitus ei todennäköisesti kasva tulevien vuosien aikana, ei pelastustoiminnan eikä ensihoidon puolella. Näillä näkymin kuntarahoitus pysyy ensi vuonna samansuuruisena kuin edellisinä vuosina. Kuntien epävarma taloustilanne voi aiheuttaa sen, että talousarviota voidaan joutua arvioimaan uudelleen vaikka kesken vuoden. Kuntatalouden huonontuessa myös pelastustoimen ja ensihoidon rahoitus voi pienentyä. Asia mikä helpottaa tilannetta on, että palkkaja kustannuskehitys on myös hidastunut. 4. Tilikauden tuloksen muodostuminen 4.1. Pelastuslaitoksen tuloslaskelma 2013 1 000 1 000 Liikevaihto 17 455 18 118 Liiketoiminnan muut tuotot 840 1 020 Tuet ja avustukset kunnalta 0 2 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 370-1 159 Palvelujen ostot -2 021-1 901 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -9 727-9 754 Eläkekulut -1 840-1 797 Muut henkilösivukulut -657-640 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -612-493 Vuokrakulut -1 397-1 362 Liiketoiminnan muut kulut -113-190 Liikeylijäämä (-alijäämä) 559 1 845 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 68 69 Muut rahoitustuotot 0 0 Kunnalle maksetut korkokulut 0 0 Muille maksetut korkokulut 0 0 Muut rahoituskulut 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 627 1 914 4.2. Tuloslaskelman tunnusluvut 2013 Sijoitetun pääoman tuotto, % 9,65 36,63 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 9,65 36,63 Voitto, % 3,47 10,56 Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / ( Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / ( Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) 5

Voitto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) 4.3. Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelma osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuotot koostuvat pelastustoimessa suurimmaksi osaksi kuntien maksuosuuksista ja ensihoitopalveluissa yhteistoimintakorvauksesta. Pelastuslaitoksen suurimmat kulut ovat henkilöstö- ja kiinteistökulut. Pelastuslaitoksen tuottojen kokonaismäärä oli 18.295.720,81 (19.140.621,16 ). Tuottojen määrä väheni edellisestä tilikaudesta -844.900,35 (-4,41 %). Vastaavasti kustannusten kokonaismäärä oli 17.736.899,47 (17.294.926,86 ) ja kasvu edeltävästä vuodesta oli 441.972,61 (+2,56 %). Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen tilikauden tulos (rahoitustuotot ja kulut mukaan laskettuna) oli 627.106,71 ylijäämäinen (1.913.923,94 ). 5. Toiminnan rahoitus 5.1. Pelastuslaitoksen rahoituslaskelma 2013 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 559 1 846 Poistot ja arvonalentumiset 612 493 Rahoitustuotot ja -kulut 68 68 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot -65-24 Investointien rahavirta Investointimenot -1 332-1 685 Rahoitusosuudet investointimenoihin 126 331 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 75 24 Toiminnan ja investointien rahavirta 43 1 053 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys muilta 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta -474-1 616 Saamisten muutos muilta 578-720 Korottomien velkojen muutos muilta -147 1 283 Rahoituksen rahavirta -43-1 053 Rahavarojen muutos 0 0 2013 1 000 1 000 Yhdystilin saldo Saldo 31.12 4 330 3 855 Saldo 1.1 3 855 2 240 6

5.2. Rahoituslaskelman tunnusluvut 2013 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 2 317 059,70 2 892 158,33 Investointien tulorahoitus, % 102,79 177,74 Kassan riittävyys, pv 91 76 Quick ratio 1,61 1,47 Current ratio 1,61 1,47 Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / (Investointien omahankintameno) Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / ( Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Yhdystilin saldo / Kassasta maksut tilikaudella. Quick ratio = (Yhdystilin saldo 31.12. + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / ( Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Yhdystilin saldo 31.12.) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) 5.3. Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmaan kootaan liikelaitoksen kaikki rahanlähteet ja rahankäyttö tilikauden aikana. Rahoituslaskelma kuvaa tilikauden liiketapahtumien vaikutusta liikelaitoksen rahavaroihin. Liikelaitoksen rahavarat sisältyvät kaupungin rahavaroihin ja keskinäistä saatavaa/velkaa seurataan yhdystilin kautta. Toiminnan ja investointien rahavirran vaikutus rahavaroihin oli n. 43 t. Vuonna 2013 vastaava summa oli n. 1.053 t. Tilikauden aikana tilanne liikelaitoksen yhdystilillä muuttui niin, että saldo kasvoi edelleen 3.855 t :sta 4.330 t :ksi. 5.4. Pelastuslaitoksen rahoitustilanteen kehitys vuosina 2004- Pelastuslaitoksen rahoitustilanteen kehitys antaa kuvan tuottojen riittävyydestä kustannusten kattamiseen. Alkuvuosina toiminta oli rahoituksellisesti alijäämäinen. Vuodesta 2008 pelastustoimen rahoitus on riittänyt toiminnan kustannusten kattamiseen. Vuonna 2010 alijäämä oli katettu. Maksullinen palvelutoiminta on myös ollut ylijäämäinen vuodesta 2008. Vuonna 2012 saatiin alijäämä katettua. Ylijäämä, 2.290,15, siirrettiin pelastustoimen tulokseen. Pohjanmaan pelastuslaitos liikelaitoksella on vuoden jälkeen yhteensä 1.676.589,12 euron rahoitusylijäämä. Sopimusmuutoksista johtuen ensihoitopalvelut ovat vuoden 2013 jälkeen omana tulosalueena, ja pelastustoimintaan kuuluu öljyntorjunnan lisäksi myös turvapuhelintoiminta ja ensivaste. Ensihoitopalvelujen sopimuksen mukaan rahoitustulos on 0. 7

Vuodet Aloittavat Kokonais- 2004-2012 saldot 2013 rahoitus yhteensä 1.1.2013 31.12. PELASTUSTOIMINTA Toiminnan rahoitus yli-/alijäämä (+/-) 984 425,44 986 715,59 1 158 333,58 101 148,63 2 246 197,80 Investointien rahoitus yli-/alijäämä (+/-) -166 953,45-166 953,45-239 665,13-162 990,10-569 608,68 Tilikauden toiminnan vaikutus rahoitukseen 817 471,99 819 762,14 918 668,45-61 841,47 1 676 589,12 ENSIHOITOPALVELUT *) Toiminnan rahoitus yli-/alijäämä (+/-) 1 510 576,06 0,00 0,00 0,00 0,00 Investointien rahoitus yli-/alijäämä (+/-) -1 508 285,91 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden toiminnan vaikutus rahoitukseen 2 290,15 0,00 0,00 0,00 0,00 TOIMINTA YHTEENSÄ Toiminnan rahoitus yli-/alijäämä (+/-) 2 495 001,50 986 715,59 1 158 333,58 101 148,63 2 246 197,80 Investointien rahoitus yli-/alijäämä (+/-) -1 675 239,36-166 953,45-239 665,13-162 990,10-569 608,68 Tilikauden toiminnan vaikutus rahoitukseen 819 762,14 819 762,14 918 668,45-61 841,47 1 676 589,12 *) = Vuosina 2004-2012 Tulosalueeseen kuului ensihoitopalveluiden lisäksi ensivastetoiminta ja turvapuhelinpalvelut 6. Tasetarkastelu 6.1. Pelastuslaitoksen tase VASTAAVAA 2013 VASTATTAVAA 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 220 220 Muut pitkävaikutteiset menot 13 20 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 5 963 4 049 13 20 Tilikauden yli- / alijäämä 627 1 914 6 810 6 183 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 47 0 VIERAS PÄÄOMA Kiinteät rakenteet ja laitteet 35 44 Lyhytaikainen Koneet ja kalusto 4 799 4 015 Saadut ennakot 270 0 Ennakkomaks ja keskeneräiset hank. 0 232 Ostovelat 654 591 4 881 4 291 Muut velat 400 442 Siirtovelat 2 500 2 939 Sijoitukset 3 824 3 972 Muut saamiset 1 1 1 1 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 10 634 10 154 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 670 1 128 Saamiset kunnalta 4 330 3 855 Muut saamiset 707 700 Siirtosaamiset 32 160 5 739 5 842 VASTAAVAA YHTEENSÄ 10 634 10 154 6.2. Taseen tunnusluvut 2013 Omavaraisuus, % 65,70 60,89 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 19,43 20,75 Kertynyt ylijäämä, 1 000 6 590 5 963 8

Omavaraisuusaste,% = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä). 6.3. Taseen sisältö Tase kuvaa liikelaitoksen tilinpäätöspäivän mukaista taloudellista asemaa. Tase sisältää liikelaitoksen omaisuus- ja pääomaerät tilikauden lopussa. Taseen vastaavaa puolella Aineettomat hyödykkeet vähenivät n. 7 t, Aineelliset hyödykkeet kasvoivat n. 590 t ja Saatavat vähenivät n. 103 t. Taseen vastattava-puolella Oma pääoma kasvoi tilikauden tuloksen verran, n. 627 t ja Vieras pääoma pieneni n. 148 t. 7. Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden ylijäämä, 627.106,71 (1.913.923,94 ), siirretään taseen oman pääoman, tilikauden yli-/alijäämätilille. 8 Toteutumisvertailut 8.1. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle Valtuustoon nähden sitova tavoite Taloudelliset, tehokkaat ja alueellisesti optimaaliset peruspalvelut Menettelytavat hallinnossa ja talousosaaminen ovat henkilöstöllä hyviä Arviointikriteeri/mittari Pelastustoimi: Pelastustoimen valtuustoon nähden sitova nettomeno on 11.145.386, johon sisältyy investointien sitovana nettomenona vähintään 630.000. Nettomeno jaetaan asukasluvun 1.1.2013 mukaan pelastustoimen sopimuskuntien kesken kuntakohtaisiin maksuosuuksiin. Ensihoitopalvelut: Toiminta on omarahoitteista siten, että tulorahoituksella katetaan toimintamenot ja nettoinvestoinnit. Virheelliset toimenpiteet ovat vähäisiä. Toteutuma Pelastustoimi: Maksuosuuksista palautettiin 600.000. Pelastustoiminnan rahoitusylijäämä oli tämän jälkeen 101.148,63. Pelastustoimen investointien rahoitusalijäämä on -162.990,10. Rahoitustulos on yhteensä - 61.841,47. Ensihoitopalvelut: Rahoitustulos on 0. Tavoite on saavutettu. Pohjanmaan pelastuslaitos Pelastustoimi Alkuperäinen talousarvio, Muutettu talousarvio, Tilinpäätös, Kuntaosuudet 11 145 386 11 145 386 10 545 386 Korvaus peruspääomasta 0 0 0 9

Liikeylijäämä + poistot 630 000 630 000 731 148,63 Investoinnit netto 630 000 630 000 754 905,28 Ensihoitopalvelut Korvaus peruspääomasta 0 0 0 Liikeylijäämä + poistot 330 000 330 000 508 233,05 Investoinnit netto 330 000 330 000 403 078,18 8.2. Pelastustoiminta ja öljyvahinkojen torjunta 8.2.1. Tulosalueet Pelastustoiminta, öljyvahinkojen torjunta sekä turvapuhelintoiminta ja ensivastetoiminta Pelastuslain (379/2011) mukaan kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämällä alueella (alueen pelastustoimi), siten kuin siitä säädetään pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain (1214/2001) 4 :ssä. Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: 1) pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa; 2) pelastustoimen valvontatehtävistä; 3) väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä; 4) pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä. Edellä säädetyn lisäksi pelastuslaitos: 1) voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 :n 2 momentin perusteella; 2) tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu; 3) huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä. Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Pohjanmaan pelastuslaitos ylläpitää pelastustoimen palveluita Pohjanmaalla. Pelastuslaitoksen jäsenkuntia olivat vuonna : Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Mustasaari, Vaasa, Isokyrö, Laihia, Maalahti, Korsnäs, Närpiö, Kaskinen ja Kristiinankaupunki. 8.2.2. Pohjanmaan pelastustoimen maksuosuudet vuonna Pelastuslaitos toimii yhteistoimintasopimuksen mukaan Vaasan kaupungin organisaatiossa kirjanpidollisesti eriytettynä liikelaitoksena, joka on verovaroin rahoitettu. Yhteistoimintasopimuksen mukaan jäsenkunnat maksavat pelastustoimen kustannuksia asukaslukuun perustuvina maksuosuuksina. Kuntien maksuosuuksiin sisältyy investointien rahoitusosuus. Pelastuslaitos voi hankkia muita tuottoja harjoittamalla toiminnan yhteyteen soveltuvien palveluiden tuottamista ja myymistä. Pelastuslaitoksen talousarviosta ja kuntien maksuosuudesta pelastustoimintaan päättää Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta ja vahvistaa Vaasan kaupunginvaltuusto. 10

Vaasan kaupungin valtuusto päätti, että pelastustoimen vuoden jäsenkuntien maksuosuus olisi: 11.145.386. Maksuosuus jaettiin jäsenkuntien kesken kuntien talousarviovuoden edeltävän vuoden alun asukasluvun suhteessa (1.1.2013). Vuoden talousarvion mukainen maksuosuus oli 75,13 /asukas kun alueella oli 148 351 asukasta. Vuoden tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä johtokunta päätti palauttaa 600.000 maksuosuuksista. Palautus huomioituna kuntien lopullinen maksuosuus pelastustoimelle oli 71,08 /asukas. Kuntaosuus 2013 / Kommunandel 2013: 10 845 386 Muutos / Förändring -300 000 Kuntaosuus / Kommunandel : 10 545 386-2,77 % Kunta Asukasluku* Osuus %:ssa Osuus /asukas Kommun Invånarantal* Andel i % Andel / inv. Isokyrö Storkyro 4 886 3,293540 % 347 317 71,08 Kaskinen Kaskö 1 382 0,931574 % 98 238 71,08 Mustasaari Korsholm 19 012 12,815552 % 1 351 449 71,08 Korsnäs Korsnäs 2 232 1,504540 % 158 660 71,08 Kristiinankaupunki Kristinestad 7 055 4,755613 % 501 498 71,08 Laihia Laihela 7 993 5,387898 % 568 175 71,08 Maalahti Malax 5 586 3,765394 % 397 075 71,08 Uusikaarlepyy Nykarleby 7 531 5,076474 % 535 334 71,08 Närpiö Närpes 9 380 6,322842 % 666 768 71,08 Pedersöre Pedersöre 10 940 7,374403 % 777 659 71,08 Vaasa Vasa 65 674 44,269334 % 4 668 372 71,08 Vöyri Vörå 6 680 4,502834 % 474 841 71,08 148 351 100,00000 % 10 545 386 71,08 Asukasluku / Invånarantal * = Maistraatti / Magistraten, 1.1.2013 8.2.3. Johtokuntaa nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen 8.2.3.1. Ennaltaehkäisevän työn prosessi 8.2.3.1.1. Toiminta-ajatus Onnettomuuksien ehkäisyllä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on pienentää onnettomuuden todennäköisyyttä ja ennalta varautumalla vähentää onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja 8.2.3.1.2. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Pelastuslain 42 liittyvien ilmoitusten käsittelyprosessin tehostamiseen sekä tärkeillä pohjavesialueilla olevien maan-alaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastusvelvoitteen valvonnan seurantajärjestelmän kehittymiseen liittyvät toimenpiteet eivät kaikilta osin ole saatettu loppuun. Yritys- ja laitoskohteiden valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset ovat toteutuneet 94:sti vaikka vaatimus palvelutasopäätöksessä on 100 %. Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Tavoitteena on, että onnettomuuksien määrä ja seuraukset suhteessa asukaslukuun vähenevät Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella Onnettomuuksien määrän kehitys / PRONTO Pelastustoimen resurssi- ja tehtävätilasto. Tiedot verrataan 5 edellisen vuoden keskiarvoon Tavoite on toteutunut. Onnettomuuksia (tehtävien kokonaismäärä) on alle keskiarvon. Palovahinkojen määrät ovat kaikissa ryhmissä paitsi metsäpaloissa (kuiva kesä) alle keskiarvon. Yli 11

Palvelutasopäätöksen (PTP -17) toimeenpanossa tarkastellaan onnettomuusehkäisyn prosessiin kohdistuvien vaatimusten ja toimintaympäristömuutoksien hallintaa seuraavista näkökulmista: Uusi palvelutasopäätös, organisointi, henkilöstöresurssit ja osaaminen. Päivitetään valvontasuunnitelma huomioiden muutokset toimintaympäristössä ja riskeissä, uudessa palvelutasopäätöksessä ja valtakunnallisessa ohjeistuksessa. Tarkastus- ja valvontatehtävät tehdään vahvistetun valvontasuunnitelman mukaisesti Päivitetään turvallisuusviestintäsuunnitelma huomioiden paikalliset riskit, uusi palvelutasopäätös ja valtakunnallinen strategia. Laaditaan turvallisuusviestinnän vuosikello jota toteutetaan suunnitelman mukaisesti Pelastusviranomainen osallistuu pelastustoimen asiantuntemusta vaativiin neuvonpitoihin, antaa lausunnot palvelutasopäätöksen mukaisesti ja osallistuu viranomaistarkastuksiin Palvelutasopäätöksen jalkauttamiseen liittyvät toimenpiteet liittyen organisointiin, henkilöstöresursseihin ja osaaminen Todetaan vuoden valvontasuunnitelman valmistuminen ja hyväksyminen sekä valvonnan tulokset huomioiden palvelutasopäätös. Todetaan turvallisuusviestintäsuunnitelman ja vuosikellon valmistumien sekä toteutunut viestintä huomioiden palvelutasopäätös Osallistuminen ao. neuvonpitoihin ja viranomaistarkastuksiin sekä lausuntojen antaminen valvontasuunnitelman edellyttämässä laajuudessa / PRONTO keskiarvon olevissa ryhmissä tehtävät liittyvät vahingontorjuntatehtäviin (ukkosmyrskyt) ja erilaisiin tarkistus ja varmistustehtäviin. ERHE tehtävät ovat alle keskiarvon (automaattisten paloilmoittimen erheelliset paloilmoitukset). Tavoite on toteutunut. Vuoden 2015 talousarviokäsittelyyn liittyvän päätöksenteon tueksi on selvitetty turvallisuuspalveluihin (onnettomuuksien ehkäisy) tarvittavaa työpanosta ja kustannuksia tavoitteena organisaation ja henkilöstörakenteen kehittäminen. Tavoite on pääosin toteutunut. Vuoden valvontasuunnitelma on hyväksytty ja toimitettu tiedoksi AVI:in. Valvontasuunnitelman mukaiset yleiset palotarkastukset yritys- ja laitoskohteissa ovat toteutuneet 94 %, asuinrakennuksissa 100 % ja omavalvontatoimenpiteet omavalvontakohteina olevissa pientaloissa 80 %. Muut tarkastukset ja asiantuntijapalvelut on toteutettu valvontasuunnitelman mukaisesti tarpeen mukaan, yhteensä 443 suoritetta. Vain yritys- ja laitoskohteiden tarkastukset eivät ihan ole toteutuneet tavoitteiden ja palvelutasopäätöksen mukaisesti. Tavoite on toteutunut. Turvallisuusviestintäsuunnitelma on päivitetty ja vuosikello laadittu jota on noudatettu. Turvallisuusviestintätilaisuuksilla on saavutettu 21 % alueen väestöstä. Median avulla on laskennallisesti saavutettu kuudella aiheella 99 942 henkilöä. Tavoite on toteutunut. Pelastusviranomainen on toiminut asiassa palvelutasopäätöksen ja valvontasuunnitelman mukaisesti. Palotarkastusjärjestelmään on rekisteröity 298 suoritetta. 12

palvelutasopäätöksen ja valvontasuunnitelman edellyttämässä laajuudessa. Otetaan käyttöön omatoimisen varautumisen auditointimalli yritys- ja laitoskohteiden määräaikaisten palotarkastusten toimintamallina. Pilotoidaan pientalojen valvonnassa omavalvontamallia. Asiakirjavalvontaa tehostetaan kuvaamalla asiakirjojen käsittelyprosessit ja tarkastelemalla toimintamallit kriittisesti. Tehostetaan pelastuslain 42 mukaisten ilmoitusten käsittely pelastuslaitoksessa ohjeistamalla toimintamalli. Pelastuslain 42 velvoittaa muita viranomaisia salassapitosäännösten estämättä ilmoittamaan ilmeisestä palovaarasta tai muusta onnettomuusriskistä. Tärkeillä pohjavesialueilla olevien maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastusvelvoitteen valvonnan seurantajärjestelmä kehitetään edelleen yhteistyössä ympäristöviranomaisten ja kuntien kanssa. Palontutkintaa kehitetään Pohjanmaan pelastuslaitoksen laaditun palontutkintaohjeen mukaan. Seurataan valtakunnallisen palontutkintatyöryhmän - antamia ohjeita ja suosituksia. Todetaan onko auditointimalli käytössä yritys- ja laitoskohteiden pääsääntöisenä tarkastusmallina Todetaan onko omavalvontamalli käytössä pientalojen valvonnassa. Todetaan onko käsittelyprosessit kuvattu ja tarkastelu tehty. Todetaan pelastuslain 42 mukaisten ilmoitusten toimintamalli laitoksessa ohjeistettu. Seurantajärjestelmän kehittyminen. Todetaan onko noudatettu valtakunnallista sekä pelastuslaitoksen omia ohjeita palontutkintaselosteiden laadinnassa. Pelastuslaitosten verkoston palontutkintatyöryhmä - on antanut ohjeita neljästä eri teematutkinnasta vuodelle. Tavoite on toteutunut. Auditointimalli on käytössä yritys- ja laitoskohteiden tarkastuksissa. Tavoite on toteutunut. Omavalvontamalli on käytössä pientalojen valvonnassa. Suoritteet on raportoitu kohdassa tarkastus ja valvontatehtävät tehdään vahvistetun valvontasuunnitelman mukaisesti. Tavoite on toteutunut. Asiakirjojen käsittelyprosessit on kuvattu ja kriittinen tarkastelu suoritettu. Käsittelyprosessit eivät kuitenkaan kaikilta osin ole käytössä. Tavoite ei ole kokonaisuudessaan toteutunut. Projekti on käynnistetty. Alustava käsittelyprosessi kuvattu sekä ohjeita että lomakkeita valmistellaan. Työ jatkuu 2015. Tavoite ei kokonaisuudessaan ole toteutunut. Merlot palotarkastusohjelmaan on luotu (hankittu) karttasovellus jota hyödyntäen voidaan rekisteritietojen perusteella, jos ajantasaisia, paikallistaa tärkeillä pohjavesialueilla olevia maanalaisia öljysäiliöitä. Tietojen hyödyntäminen valvonnassa ohjeistetaan 2015. Tavoite on toteutunut. Vuoden aikana on tehty yhteensä 11 palontutkintaraporttia. Kolme näistä koskee tutkintaa, joissa henkilöitä on menehtynyt tulipaloissa, kaksi joissa on esiintynyt suuria omaisuusvahinkoja ja yksi jossa yksi henkilö on vahingoittunut vakavasti. Viisi tutkintaa liittyy 13

Tehostetaan poistumisturvallisuusselvitysten käsittelyä keskittämällä selvitysten käsittely nimetyille henkilöille ja prosessoimalla toimintamalli. Poistumisturvallisuusselvitys hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa on laadittava ja toimitettava pelastusviranomaiselle 1.7.2012 mennessä tai päivitettävä 1.7. mennessä. Alueen pelastusviranomaisen arvioi poistumisturvallisuusselvityksen ja ryhtyy pelastuslain edellyttämiin toimenpiteisiin jos poistumisturvallisuus ei ole lakisääteisellä tasolla. Uudisrakentamisen valvonnassa huomioidaan erityisesti hoitolaitoksien sekä palvelu- ja tukiasumisen poistumisturvallisuusselvityksen laadinta siten, että kohteen poistumisturvallisuus on riittävä. Turvallisuus- ja varautumiskoulutusta järjestetään yritysten, laitosten ja taloyhtiöiden turvallisuushenkilöille. Poistumisturvallisuusselvitysten käsittelyn tehostuminen tavoitteen mukaisesti. Poistumisturvallisuusselvitysten laadintavelvoitteen huomioiminen uudisrakentamisessa. Mittarina käytetään palvelutasopäätöksen tavoitteiden toteutumista ja arviointikriteerinä koulutuksista saatua kirjallista palautetta. palontutkintatyöryhmän - antamiin teematutkintoihin. Tavoite on toteutunut. Poistumisturvallisuusselvitysten käsittelystä on laadittu prosessi (toimintakaavio) ja henkilöt on nimetty. Selvitykset käsitellään kaavion mukaisesti. Tavoite on toteutunut. Huomioidaan rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen välisessä yhteistyössä niin, että ao. rakennusten suunnitellut turvallisuus järjestelyt täyttävät osaltaan myös pelastuslain vaatimukset. Tavoite on toteutunut: Yhteistyössä SPEK Pohjanmaan kanssa on järjestetty Asuinkiinteistön turvallisuuden peruskurssi ja jatkokurssi (suomen- ja ruotsinkielisenä), väestönsuojan hoitajan kurssi sekä pidetty asumisen turvallisuudesta infotilaisuus isännöitsijöille. Yhdessä Vaasan kaupungin henkilöstöpalveluiden kanssa on järjestetty 2 suomenkielistä ja 1 ruotsinkielinen infotilaisuus esimiehille turvallisuusjohtamisesta ja pelastussuunnitelmasta sekä 2 suomenkielistä ja 1 ruotsinkielinen koulutustilaisuus kriisiviestinnästä. Pelastussuunnitelmaan ja valmiussuunnitelmaan liittyviä neuvontatilaisuuksia kaupungin/kunnan toimialoille, yhdistyksille, yrityksille ja kouluille on pidetty useita. 14

Seurataan nuohouksen esiselvityshankkeen ja mahdollisen lainsäädäntöhankkeen etenemistä ja valmistellaan asiaa tarvittaessa johtokunnan päätöksentekoa varten. Nuohouksen esiselvityshankkeen etenemisen seuranta ja mahdolliset toimenpiteet. Tavoite on toteutunut. On seurattu nuohousta koskevan esiselvityshankkeen etenemistä. Esiselvitys on valmistunut ja SM on pyytänyt selvityksestä lausunnon 31.1.2015 mennessä. Johtokuntaa informoitiin asiassa 17.12. jonka jälkeen lausuntoa on valmisteltu. 8.2.3.2. Varautumisen prosessi 8.2.3.2.1. Toiminta-ajatus Varautumisella tarkoitetaan toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa turvallisuustiloissa, joita ovat normaaliolot, häiriötila ja poikkeusolot, sekä erityistilanteissa. Väestönsuojelu on ihmisten ja omaisuuden suojaamista ja pelastustoiminnan tehtävien hoitamista poikkeusoloissa sekä niihin varautumista. Varautumistoimenpiteitä ovat mm valmiussuunnittelu, etukäteisvalmistelut, koulutus sekä valmiusharjoitukset. Materiaalinen varautuminen tarkoittaa varautumista materiaalien saatavuusongelmiin. Valmiussuunnittelu on normaalioloissa tapahtuvaa varautumisen suunnittelua. Väestönsuojelu on ihmisten ja omaisuuden suojaamista ja pelastustoiminnan tehtävien hoitamista poikkeusoloissa sekä niihin varautumista. Varautumiseen liittyvien tehtävien osalta pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan kuntien valmiussuunnittelun tukemisesta ja laatia oman toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi suunnitelmia varautumisesta erilaisiin häiriötiloihin ja erityistilanteisiin. Lisäksi pelastuslaitos huolehtii väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteissa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä. 8.2.3.2.2. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vuodelle asetetut tavoitteet on pääosiltaan saavutettu. Yhteistyö kuntien valmiussuunnittelun tukemiseksi jatkuu ja pelastuslaitoksen omien suunnitelmien päivitystyö on edelleen käynnissä. Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Pelastuslaitos vahvistaa sopimuksella varautumisen /valmiussuunnittelun yhteistoimintaa kuntien kanssa Suunnitelmien määrää. Väestöhälyttimien toteuttamissuunnitelmaa jatketaan kiinteillä/liikuteltavilla laitteilla. Uusien hälyttimien hankinta ja asentaminen. On tuettu kuntia niiden valmiussuunnitelmien ja toimialakohtaisten valmiussuunnitelmien päivitystyössä. Työ jatkuu edelleen. Uusia väestöhälyttimiä on asennettu Mustasaareen (Lintuvuori) ja Oravaisiin. Lisäksi Vaasan Vaskiluodon vanha väestöhälytin on vaihdettu uuteen. Tarkistetaan ja päivitetään pelastuslaitoksen evakuointisuunnitelma. Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelman tarkistaminen alueen Evakuointisuunnitelman tarkistus. Valmiussuunnitelman valmistuminen. Pelastuslaitoksen evakuointisuunnitelman tarkistus on tehty ja parhaillaan laaditaan suunnitelmaa sen päivittämiseksi. Pelastuslaitoksen 15

kuntien valmiussuunnittelun kontekstissa. valmiussuunnitelman tarkistaminen on vielä kesken. Työ jatkuu. Väestönsuojien käyttöönottotarkastuksia ja tilattuja määräaikaistarkastuksia on suoritettu sekä lausuntoja rakennusvalvontaviranomaisille on annettu. 8.2.3.3. Pelastustoiminnan prosessi 8.2.3.3.1. Toiminta-ajatus Pelastuslaitos vastaa pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta, kun tulipalo, muu onnettomuus tai niiden uhka vaatii kiireellisiä toimenpiteitä ihmisen hengen tai terveyden omaisuuden tai ympäristön suojaamiseksi tai pelastamiseksi eivätkä toimenpiteet ole onnettomuuden tai sen uhan kohteeksi joutuneen omin toimin hoidettavissa tai kuulu muun viranomaisen tai organisaation hoidettavaksi Pelastuslain 32 :n mukaan pelastustoimintaan kuuluu: 1. hälytysten vastaanottaminen, 2. väestön varoittaminen, 3. uhkaavan onnettomuuden torjuminen, 4. onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen, 5. tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen, 6. em. mainittujen tehtäviin liittyvät johtamis, viestintä, huolto ja muut tukitoiminnat. 8.2.3.3.2. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Pelastuslain 42 liittyvien ilmoitusten käsittelyprosessin tehostamiseen sekä tärkeillä pohjavesialueilla olevien maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastusvelvoitteen valvonnan seurantajärjestelmän kehittymiseen liittyvät toimenpiteet eivät kaikilta osin ole saatettu loppuun. Yritys- ja laitoskohteiden valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset ovat toteutuneet 94:sti vaikka vaatimus palvelutasopäätöksessä on 100 %. Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Uuden palvelutasopäätöksen -17 jalkauttaminen koko pelastusalueen henkilöstölle. Palvelutasopäätöksen sisältö on tehty tunnetuksi. Aluepalopäälliköt ja asemaryhmien vastaavat tuntevat palvelutasopäätöksen sisällön. Pelastuslaitos seuraa ja reagoi toimintavalmiuden vaatimuksiin, lisäämällä henkilöstön toimintakyvyn ja osaamisen seurantaa Riskiruutujen I-III tehtävien tavoittamiseksi pelastusyksiköllä asetetaan tavoitteeksi 80%:a ja lisäksi pelastustoiminnan toimintavalmius toteutuu 80%:sesti kuitenkin siten, että molemmat tavoitteet toteutuvat PRONTO:n toimintavalmiusraportit. Ensimmäisen yksikön osalta toimintavalmiusaikatavoitteen täyttymisprosentti on 87 % (mitattu 1083 tehtävässä). Pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoitteen täyttymisprosentti on 94 % (mitattu 595 tehtävässä). 16

vähintään 50%:sesti. Asemaluokituksella kohdennetaan talousarvion mukaisia henkilöstö-, materiaali- ja kalustoresurssien uusimista ja täydentämistä Pelastustoimen suunnitelmat tarkistetaan ja päivitetään tarvittaessa. Yleisötapahtumien pelastussuunnitelmat ja niihin liittyvät tarkastukset hoidetaan Yhteistoimintaa tilannekeskustilojen ja toiminnan osalta kehitetään sairaanhoitopiirin kanssa. Tilavaatimukset ja työjärjestys suunnitellaan vastaamaan häiriötilanteiden ja suuronnettomuuksien johtamisen tarpeita. Johtokeskuksen tilojen varaaminen suojatiloista, suunnitelma tilojen käyttöönotosta Seurataan ja osallistutaan MIRG -toimintaan valtakunnallisen ohjausryhmän ohjauksessa. Öljyntorjuntaa kehitetään erikseen laaditun / hyväksytyn suunnitelman mukaan Henkilöstön toimintakyvyn seuranta uudella FireFit - ohjelmalla. Asemaluokituksen laatiminen. Pelastustoimen suunnitelmat ja niiden ajankohtaisuus sekä sisältö. Merlot palotarkastusohjelman tilasto yleisötapahtumien pelastussuunnitelmien arvioinnista. Johtokeskuksen rakentaminen. Varaus ja suunnitelma tehty. MIRG-toimintaan osallistuminen. Suunnitelman mukaiset toimenpiteet. Riskiruutukohtaisesti tarkasteltuna toimintavalmiusaikatavoitteet (molemmat 50 %) eivät täyttyneet 7 eri riskiruudussa (kyseisissä ruuduissa 6-22 tehtävää). Tehtäviä yht. 634 eri riskiruudussa. FireFit ohjelma pelastussukellustyöhön osallistuvien osalta on saatu käyttöön koko alueella. Yhdenmukainen testaustoiminta koko henkilöstön osalta saadaan päätökseen aikataulusta edellä jo vuoden 2015 aikana. Vuonna 2012 laadittua asemaluokitusversiota (vrs. 1.3) on noudatettu kalustoresurssien osalta. Viisi eri suunnitelmapakettia on päivitetty tiettyjä suuria onnettomuuksia varten. Merlot palotarkastusohjelmaan on kirjattu 18 kpl yleisötapahtumien pelastussuunnitelmaa. Pelastuslaitoksen johtokeskus on rakennettu Vaasan paloasemalle. Käyttöönotto 2015. Tilat on varattu. Ohjausryhmän toimintaa on seurattu. Hankinnat ja koulutus on toteutettu voimassa olevan suunnitelman mukaisesti. Öljyntorjuntasuunnitelman päivitystyö on tehty vuoden aikana ja valmistuu hyväksyttäväksi 2015. Pelastustoimen tehtävät vuosittain 2010 2011 2012 2013 Yhteensä Yhteensä 3 036 2 984 2 819 3 312 2 619 14 770 Ensivaste- ja turvapuhelintoiminta Ensivastetoimintaa toteutettiin kaikissa pelastuslaitoksen jäsenkunnissa. Turvapuhelintoimintaan osallistuttiin Vaasassa, Närpiössä sekä Kaskisissa. 17

Ensivastetoimintaa jatketaan pelastustoimen ylläpitämänä osana ensihoitopalvelua ja sitä kehitetään yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Toiminnan mahdollinen laajentaminen tarvekartoituksen perusteella yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Henkilöstön ylläpito- ja täydennyskouluttaminen suunnitelmallisesti. Turvapuhelintoimintaa jatketaan osana ensihoitopalvelun sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoiminnan yhteistyötä sairaanhoitopiirin kanssa sovittavan toimintamallin mukaisesti. Tarvittaessa turvapuhelinhälytyksissä voidaan tukeutua myös pelastustoimen päivystysvalmiuteen. Ensihoidon palvelutasopäätös 2017 Riskianalyysit ja riskienhallinta Täydennyskoulutusryhmä Koulutuksen toteutuminen suunnitelmallisesti. Sopimuksen alainen toiminta toteutuu Vaasan kaupungin sekä alueen muiden kuntien kanssa. Toiminta jatkuu nykyisellään ja toteutunut sopimusten mukaisesti. Riskianalyysin pohjalta tarvetta uudelle yksikölle Kaskisessa. Keskustelua käyty ja resurssikartoitusta tehty paikallisesti, mutta riittäviä määriä henkilöresursseja ei löydy tässä vaiheessa. Kaupunki tietoinen tilanteesta. Toteutunut koulutussuunnitelman mukaisesti etelässä ja pohjoisessa, Heikommin keskisellä alueella. Toiminta jatkuu kuten aikaisemmin. Vähäkyrö liittynyt mukaan Vaasan sopimukseen keväällä. Turvapuhelintoimintaa kehitetään sisällöltään yhtenä keskeisenä yhteistyömuotona kuntien sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Palvelun tuottamiseen on varattu oikeat resurssit ja toimintatavat. Sopimuksen ja laatukriteereiden tarkistaminen. Toiminnan ja strategian sisäinen tarkistaminen. Palautekeskustelut keskeisten henkilöiden kanssa. Raportit asiakasmääristä, hälytystehtävistä ja huoltotehtävistä. Vaasan kaupungin sote:n kanssa sopimus ja laatukriteerit päivitetty. Palavereita ollut 3 kpl vuoden aikana. Toimintaa arvioitu sisäisesti aktiivisesti ja sitä jatketaan. Henkilöresurssit kohdillaan syyskaudesta lähtien. Kattavat raportit saatavissa. Asiakasmäärä koko alueella 670 kpl ja hälytystehtäviä koko alueella 1440 kpl. Ensivaste- ja turvapuhelintoimintojen tehtävämäärät 2010 2011 2012 2013 Hallinnoitavat turva-puhelimet (koko alue) 660 681 750 780 844 Turvapuhelintehtävät* 970 1112 1102 1316 1442 Ensivastetoiminta 818 755 792 1214 504 * = turvapuhelintehtävissä huomioitu vain operatiiviset ambulanssin suorittamat tehtävät 8.2.4. Pelastustoimen tulosalueen tuloksen toteutuminen Tarkoituksena on, että tulot riittävät palvelutasopäätöksen tason toiminnan toteuttamiseen. Menot ovat kuitenkin säästötoimista johtuen pienemmät kuin arvioitu. 18

Tilinpäätös 2013 Alkuperäinen Talousarviomuutokset talousarvio Muutettu talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot -10 748 770,46-11 617 010,00 516 000,00-11 101 010,00-11 238 426,64-137 416,64 Toimintatulot 12 164 565,08 12 078 010,00-347 000,00 11 731 010,00 11 523 878,44-207 131,56 Toimintakate 1 415 794,62 461 000,00 169 000,00 630 000,00 285 451,80-344 548,20 8.3. Tulosalue: Ensihoitopalvelut 8.3.1. Ensihoidon prosessi 8.3.1.1. Toiminta-ajatus Pohjanmaan pelastuslaitos tuottaa laadukkaasti, potilasturvallisesti sekä tehokkaasti ensihoitopalvelut yhteistyössä Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa. Ensihoitopalvelu pyrkii olemaan inhimillinen ja oppiva organisaatio sekä huomioi toimintaympäristön muutokset. 8.3.1.2. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Pääsääntöisesti vuonna päästiin asetettuihin toiminnallisiin tavoitteisiin. Osa toiminnallisista tavoitteista on edelleen kesken. Muut tavoitteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Pohjanmaan pelastuslaitos toimii luotettavana ja laadukkaana ensihoitopalveluiden tuottajana, joka täyttää terveydenhuoltolain ja ensihoidon asetuksen toimijalle asettamat vaatimukset. Ensihoidon palvelutasopäätös 2017 Vshp hallitus / valtuusto arvio Palautteiden määrä asiakkailta, potilailta, sidosryhmiltä jne. Voimassa toistaiseksi. Ensihoitopalvelua jatketaan ja toimintaa ylläpidetään ja kehitetään yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa. Pyritään saamaan pelastuslaitoksen ensihoitopalvelu asteittain mukaan sairaanhoitopiirin potilasturvallisuus- ja laatujärjestelmään. Hyödynnetään aiempaa tehokkaammin sairaanhoitopiirin koulutus ja materiaalihankintapalveluita. Palvelurakennetta kehitetään tarvepohjaisesti ja kokonaishyödyn perusteella yhteistyössä sairaanhoitopiirin ja kuntien sote-yksiköiden kanssa. Tiivistetään yhteistyötä alueen muiden pelastuslaitosten ja ensihoitokeskuksien kanssa. Yhteistyö on sujuvaa ja aktiivista sidosryhmien sekä sopimuskumppaneiden välillä. Yhteistoimintasopimus liitteineen. Haipro haitta- ja potilasturvallisuusjärjestelmä. Sähköinen Love-tentti (turvallinen lääkehoito) Ensihoitokeskuksen koulutukset ja osaamisen arvioiminen. Keskitetty happi-, lääke- ja materiaalihankintapalvelut (VKS) Ensihoitopalvelun, erikoissairaanhoidon yksiköiden ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon yksiköiden välinen yhteistyö. Pelastustoimen kumppanuusverkosto. Toteutuneet yhteiset tapaamiset alueen ensihoidon ja pelastustoimen kanssa. Yhteistyön toteutuminen muiden viranomaisten kanssa sekä Vshp valtuusto/hallitus tyytyväinen. Haipro-ilmoituksia vuonna yhteensä 15 kpl, joista 4 kpl teknisiä ongelmia. Tehtäviä ollut 19.111 kpl. Negatiiviset palautteet suoraan asiakkailta noin 10 kpl. Yhteistoimintasopimus ja liitteet päivitetty. Toteutettu. Love-tentti toteutuu ad. 2013 alkaen. Toteutunut koulutussuunnitelman mukaisesti Toteutuu kokonaisuudessaan 2013 alkaen. Ensihoitokeskus ohjaa ja käy dialogia perusterveydenhuollon yksiköiden kanssa tarvittaessa. Toteutunut 3 krt Toteutunut. Toteutunut. 19

Ylläpidetään ja vahvistetaan vallitseva henkilöstörakenne ja osaaminen. Kiinnitetään erityistä huomiota uusiin työntekijöihin. Pyritään ennakoimaan häiriötilanteet. Huomioidaan henkilöstön kuormittuminen ja reagoidaan mahdollisuuksien mukaan työyksiköitä vaihtaen. Opiskelijoille ja sijaisille annetaan hyvä työnantajakuva. Pyritään turvaamaan kilpailukyky alueella ja kansallisesti. mahdolliset yhteiset projektit. Henkilöstömäärä ja rakenne vastaavat toiminnan tavoitteita. Ensihoitoyksiköiden tehtäväsidonnaisuustieto. Opiskelijoiden harjoittelujaksojen volyymit. Onnistuminen rekrytoinnissa määrällisesti ja laadullisesti. Henkilöstömäärä vakiintunut sekä rakenne lähes tavoitteissa. Hoitotason ensihoitajia tarvitaan edelleen nostaa sisäisesti perustasolta. Seurataan aktiivisesti ja tilanne hallinnassa. Yksiköiden käyttöasteet hallinnassa. Syys- ja kevätkausi vilkas opiskelija-ajanjakso. Monet haluavat ensihoitopalveluun harjoittelemaan. Kesäsijaisten rekrytointi onnistunut kesällä - 65 hakijaa. Rekrytoinnin muu tarve ollut vähäistä. Ensihoitopalvelun tehtävämäärät 2010 2011 2012 2013* Ensihoitotoiminta 16790 17096 16631 19765 19111 * = Vuodesta 2013 luku ei ole suoraan vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa. Ensihoitopalvelu on laajentunut Mustasaareen, Maalahteen, Korsnäsiin ja Kristiinankaupunkiin. Isokyrö siirtyi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alaisuuteen. 8.3.2. Ensihoitopalvelujen tuloksen toteutuminen Yhteistoimintasopimus on laadittu siten, että Vaasan sairaanhoitopiiri kattaa toiminnasta ja investointihankinnoista aiheutuvat kustannukset, siltä osin kuin toiminnan omat tulot niitä ei kata. Tilinpäätös 2013 Alkuperäinen Talousarviomuutokset talousarvio Muutettu talousarvio Toteutuma Poikkeama Toimintamenot -6 546 156,40-7 173 770,00 826 300,00-6 347 470,00-6 498 472,83-151 002,83 Toimintatulot 6 976 056,08 7 273 770,00-483 300,00 6 790 470,00 6 771 842,37-18 627,63 Toimintakate 429 899,68 100 000,00 343 000,00 443 000,00 273 369,54-169 630,46 20

8.4. Investointien toteutuminen Pelastustoimi ja öljyntorjunta Talousarvio Toteuma Poikkeama Tulot yhteensä 151 000,00 174 283,25 23 283,25 Menot yhteensä -781 000,00-929 188,53-148 188,53 Nettomeno -630 000,00-754 905,28 124 905,28 Ensihoito Talousarvio Toteuma Poikkeama Tulot yhteensä 110 000,00 0,00-110 000,00 Menot yhteensä -440 000,00-403 078,18 36 921,82 Nettomeno -330 000,00-403 078,18 73 078,18 Investoinnit yhteensä Talousarvio Toteuma Poikkeama Tulot yhteensä 261 000,00 174 283,25-86 716,75 Menot yhteensä -1 221 000,00-1 332 266,71-111 266,71 Nettomeno -960 000,00-1 157 983,46-197 983,46 21

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 22

Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen tuloslaskelma Koko toiminta 01.01.-31.12. 01.01.-31.12.2013 Liikevaihto 17 455 397,56 18 118 124,80 Liiketoiminnan muut tuotot 840 323,25 1 020 496,36 Tuet ja avustukset kunnalta 0,00 2 000,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 369 577,15-1 159 480,69 Palvelujen ostot -2 020 909,65-3 390 486,80-1 901 010,31-3 060 491,00 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -9 726 823,07-9 753 540,62 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 839 953,39-1 796 582,81 Muut henkilösivukulut -657 207,75-12 223 984,21-639 916,81-12 190 040,24 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -612 274,97-492 873,91 Vuokrakulut -1 397 347,35-1 361 695,81 Liiketoiminnan muut kulut -112 806,14-189 825,90 Liikeylijäämä (-alijäämä) 558 821,34 1 845 694,30 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 68 305,92 68 611,07 Muut rahoitustuotot 5,03 23,57 Kunnalle maksetut korkokulut 0,00 0,00 Muille maksetut korkokulut 0,00 0,00 Muut rahoituskulut -25,58 68 285,37-405,00 68 229,64 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 627 106,71 1 913 923,94 Pelastustoimi ja öljyvahinkojen torjunta 01.01.-31.12. 01.01.-31.12.2013 Liikevaihto 10 828 002,80 11 300 882,63 Liiketoiminnan muut tuotot 695 875,64 861 682,45 Tuet ja avustukset kunnalta 0,00 2 000,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 061 917,16-808 962,02 Palvelujen ostot -1 786 442,69-2 848 359,85-1 670 789,92-2 479 751,94 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -5 217 115,98-5 191 834,52 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 062 896,16-1 033 865,46 Muut henkilösivukulut -351 353,07-6 631 365,21-332 312,57-6 558 012,55 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -377 416,49-304 313,08 Vuokrakulut -1 277 536,24-1 237 021,61 Liiketoiminnan muut kulut -103 748,85-169 671,28 Liikeylijäämä (-alijäämä) 285 451,80 1 415 794,62 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 68 305,92 68 611,07 Muut rahoitustuotot 0,00 19,81 Kunnalle maksetut korkokulut 0,00 0,00 Muille maksetut korkokulut 0,00 0,00 Muut rahoituskulut -25,58 68 280,34-405,00 68 225,88 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 353 732,14 1 484 020,50 Pelastustoimen tulosalue sisältää öljyntorjunnan sekä turvapuhelin- ja ensivastetoiminnan. 23

Ensihoitopalvelut 01.01.-31.12. 01.01.-31.12.2013 Liikevaihto 6 627 394,76 6 817 242,17 Liiketoiminnan muut tuotot 144 447,61 158 813,91 Tuet ja avustukset kunnalta 0,00 0,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -307 659,99-350 518,67 Palvelujen ostot -234 466,96-542 126,95-230 220,39-580 739,06 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -4 509 707,09-4 561 706,10 Henkilösivukulut Eläkekulut -777 057,23-762 717,35 Muut henkilösivukulut -305 854,68-5 592 619,00-307 604,24-5 632 027,69 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -234 858,48-188 560,83 Vuokrakulut -119 811,11-124 674,20 Liiketoiminnan muut kulut -9 057,29-20 154,62 Liikeylijäämä (-alijäämä) 273 369,54 429 899,68 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 5,03 3,76 Kunnalle maksetut korkokulut Muut rahoituskulut 0,00 5,03 3,76 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 273 374,57 429 903,44 Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen rahoituslaskelma 01.01.-31.12. 01.01.-31.12.2013 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 558 821,34 1 845 694,30 Poistot ja arvonalentumiset 612 274,97 492 873,91 Rahoitustuotot ja -kulut 68 285,37 68 229,64 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot -65 260,47 1 174 121,21-24 232,93 2 382 564,92 Investointien rahavirta Investointimenot 1 332 266,71 1 684 602,62 Rahoituosuudet investointimenoihin -126 488,00-330 518,23 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot -74 970,90-1 130 807,81-24 232,93-1 329 851,46 Toiminnan ja investointien rahavirta 43 313,40 1 052 713,46 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys muilta 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta -474 145,83-1 615 714,02 Saamisten muutos muilta 578 225,62-719 807,00 Korottomien velkojen muutos muilta -147 393,19-43 313,40 1 282 807,56-1 052 713,46 Rahoituksen rahavirta -43 313,40-1 052 713,46 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Yhdystilin saldo Saldo 31.12 4 329 598,96 3 855 453,13 Saldo 1.1 3 855 453,13 474 145,83 2 239 739,11 1 615 714,02 24

Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen taselaskelma VASTAAVAA 2013 A I II III C II PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 12 953,95 19 712,52 12 953,95 19 712,52 Aineellinen Rakennukset 46 887,86 0,00 Kiinteät rakenteet ja laitteet 35 357,71 44 197,14 Koneet ja kuljetusvälineet 4 798 913,07 4 014 516,81 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 231 892,81 4 881 158,64 4 290 606,76 Sijoitukset Muut saamiset 1 200,00 1 200,00 1 200,00 1 200,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 669 942,76 1 128 108,86 Saamiset kunnalta 4 329 598,96 3 855 453,13 Muut saamiset 707 010,91 699 638,92 Siirtosaamiset 32 147,84 159 579,35 5 738 700,47 5 842 780,26 VASTAAVAA YHTEENSÄ 10 634 013,06 10 154 299,54 VASTATTAVAA 2013 A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 220 000,00 220 000,00 IV Edellisten tilikausien yli- / alijäämä V D II Pelastustoiminta 1) 5 532 667,67 4 048 647,17 Ensihoito 429 903,44 0,00 Tilikauden yli- / alijäämä Pelastustoiminta 1) 353 732,14 1 484 020,50 Ensihoito 273 374,57 429 903,44 6 809 677,82 6 182 571,11 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot 269 750,87 0,00 Ostovelat 654 413,02 590 540,99 Muut velat 400 477,92 442 482,82 Siirtovelat 2 499 693,43 2 938 704,62 3 824 335,24 3 971 728,43 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 10 634 013,06 10 154 299,54 1) Pelastustoiminnan ylijäämä on yhteensä 5 886 399,81. Tästä investointien rahoitusosuuksia 3 340 602,21. Toiminnan ylijäämä vuoden lopussa on 2 545 797,60. 25

LIITETIEDOT 26

Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Arvostus- ja jaksotusperusteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä rahoitusosuuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Alle 10.000 euron hankinnat on kirjattu vuosikuluiksi. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Tuloslaskelman liitetiedot 2. Toimintatuotot toimialoittain 2013 2012 Pelastustoimi 10 895 122,01 11 159 706,92 11 008 176,51 Ensihoito 6 771 842,37 6 976 056,08 3 913 216,87 Öljyntorjunta 275 961,80 494 777,62 177 430,70 Turvapuhelintoiminta 244 694,63 230 860,54 219 722,67 Ensivastetoiminta 108 100,00 279 220,00 169 034,98 Muu maksullinen palvelutoiminta 0,00 0,00 9 594,35 Toimintatuotot yhteensä 18 295 720,81 19 140 621,16 15 497 176,08 3. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 4-5 vuotta tasapoisto 30-35 % Muut pitkävaikutteiset menot 5-20 vuotta tasapoisto 15-30 % Rakennukset 15 vuotta menojäännöspoisto 20 % Kiinteät rakenteet ja laitteet 15 vuotta menojäännöspoisto 20 % Poistonalainen irtain omaisuus 6-20 vuotta tasapoisto 15-27 % Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euron, on kirjattu vuosikuluksi. 27

4. Keskimääräisten poistojen ja investointien vastaavuus 2013 Keskimääräinen poisto 551 029,78 497 498,01 Keskimääräinen omahankintameno 1 191 572,62 1 163 210,09 Poikkeama -640 542,84-665 712,08 Poikkeama % -53,76-57,23 Vastikkeetta saadun irtaimen omaisuuden uusiminen korottaa omahankintamenon poistoja suuremmaksi. 5. Pysyvät vastaavat Pysyvien vastaavien hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut pitkä- Yhteensä Rakennukset Kiinteät raken- Koneet ja Ennakkomaksut Yhteensä vaikuttei- teet ja laitteet kalusto ja keskeneräiset set menot hankinnat Poistamaton hankintameno 1.1. 19 712,52 19 712,52 0,00 44 197,14 4 014 516,81 231 892,81 4 290 606,76 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 0,00 50 648,67 0,00 1 281 618,04 0,00 1 332 266,71 Rahoitusosuudet tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00-126 488,00 0,00-126 488,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00-9 710,43 0,00-9 710,43 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 231 892,81-231 892,81 0,00 Tilikauden poisto -6 758,57-6 758,57-3 760,81-8 839,43-592 916,16 0,00-605 516,40 Arvonalentumiset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno 31.12. 12 953,95 12 953,95 46 887,86 35 357,71 4 798 913,07 0,00 4 881 158,64 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. 12 953,95 12 953,95 46 887,86 35 357,71 4 798 913,07 0,00 4 881 158,64 Pysyvien vastaavien sijoituksetet Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Saamiset muut Yhteensä yhteisöt Hankintameno 1.1. 1 200,00 1 200,00 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 Hankintameno 31.12. 1 200,00 1 200,00 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. 1 200,00 1 200,00 6. Vaihtuvien vastaavien saamiset saman konsernin yhteisöiltä 2013 Saamiset tytäryhteisöiltä Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 897,08 2 888,52 Saamiset kuntyhtymiltä Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 36 603,75 270 999,58 Siirtosaamiset 0,00 152 510,58 28

7. Siirtosaamiset 2013 Lyhytaikaiset Ennakkomaksut 3 561,09 6 726,77 Muut siirtosaamiset 28 586,75 152 852,58 32 147,84 159 579,35 8. Oma pääoma 2013 Peruspääoma 1.1 220 000,00 220 000,00 Muutokset tilikaudella 0,00 0,00 Peruspääoma 31.12 220 000,00 220 000,00 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1 4 048 647,17 3 470 042,31 Vähennys/lisäys tilikaudella 1 913 923,94 578 604,86 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12 5 962 571,11 4 048 647,17 Tilikauden yli-/alijäämä 1.1. 1 913 923,94 578 604,86 Siirto edellisten tilikausien yli-/alijäämään -1 913 923,94-578 604,86 Tilikauden yli-/alijäämä 627 106,71 1 913 923,94 Tilikauden yli-/alijäämä 31.12 627 106,71 1 913 923,94 Oma pääoma yhteensä 6 809 677,82 6 182 571,11 9. Velat saman konsernin yhtiöille 2013 Lyhytaikaiset Saadut ennakot Kuntayhtymille 269 750,87 0,00 Ostovelat Tytäryhteisöille 1 772,94 2 093,14 Kuntyhtymille 159,97 1 373,25 Siirtovelat Kuntayhtymille 0,00 660 928,23 10. Siirtovelat 2013 Lyhytaikaiset Lomapalkkajaksotukset 1 663 263,56 1 519 626,92 Henkilösivukulut 234 688,08 248 404,08 Muut siirtovelat 601 741,79 1 170 673,62 2 499 693,43 2 938 704,62 29

11. Henkilöstö 2013 Palkat ja palkkiot 9 726 823,07 9 753 540,62 Henkilösivukulut Eläkekulut 1 839 953,39 1 796 582,81 Muut henkilösivukulut 657 207,75 639 916,81 Yhteensä tuloslaskelman mukaan 12 223 984,21 12 190 040,24 Määrä 31.12. Vakituiset Määräaikaiset Sivutoimiset Yhteensä Toiminta-alue 1 Isokyrö, Laihia, Mustasaari ja Vaasa 1.1. 66 7 108 181 muutokset -13 0-18 -31 31.12. 53 7 90 150 Toiminta-alue 2 Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Kaskinen, Kristiinankaupunki, Korsnäs, Maalahti ja Närpiö 1.1. 23 5 418 446 muutokset -4 1-25 -28 31.12. 19 6 393 418 Ensihoitopalvelut 1.1. 87 13 100 muutokset -5-5 -10 31.12. 82 8 90 Tukitoiminnot 1.1. 18 3 21 muutokset 0-2 -2 31.12. 18 1 19 Yhteensä 1.1. 194 28 526 748 muutokset -22-6 -43-71 Yhteensä 31.12. 172 22 483 677 12. Käytetyt kirjanpitokirjat Tilinpäätös Päiväkirja Pääkirja Myyntireskontra Ostoreskontra Maksuliikenne Pysyvät vastaavat Palkkakirjanpito nidottu sähköinen arkistointi mikrokortit sähköinen arkistointi sähköinen arkistointi sähköinen arkistointi atk-tuloste sähköinen arkistointi 30

Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta ja pelastusjohtaja Vaasa, 18.3.2015 Anita Niemi-Iilahti, pj Harri Hyvönen Timo Onnela Meri Markkanen Nicklas Pärus Sebastian Ingves Olli Uotinen Annika Nyfors Carola Bengs-Lattunen Sture Skinnar Carola Backholm Olav Sjögård Torbjörn Lang Anders Svahn Tapio Nyysti, vpj Heikki Latva-Nikkola Leena Tulimaa Helena Nurmikoski Stefan Asplund Robert Grönblom Terttu Harakka Heikki Pienimäki Mauno Hölsö Päivi Komsi Gunnar Backlund Gustav Rönnqvist Guy Käcko Eivor Back Karita Ohlis Sigfrid Hannus Tero Mäki pelastusjohtaja 31

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Olemme tarkastaneet tilinpäätöksen Vaasa,..2015. BDO Audiator Oy Ab JHTT yhteisö ------------------------------------------------ Minna Ainasvuori JHTT 32

SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Toimitilajohtajan katsaus 2 2 Vaasan Talotoimi liikelaitoksen hallinto 3 2.1 Hallinto ja tilivelvollisuus 3 2.2 Organisaatio 3 2.3 Henkilöstö 4 3 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 4 3.1 Vasan Talotoimi-liikelaitoksen rahoituksellinen asema 4 3.2 Kiinteistöomaisuuden arvon säilyttäminen 4 3.3 Rakennusten arvojen ja korjausvelan kehitys 5 3.4 Vaasan Talotoimi liikelaitoksen peruspääoman muutokset 5 3.5 Vaasan Talotoimi liikelaitoksen hallinnassa olevat toimitilat 6 4 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 6 5 Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskienhallinta 7 6 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja tunnusluvut 7 7 Toiminnan rahoitus ja tunnusluvut 10 8 Tase ja tunnusluvut 12 9 Tilikauden tuloksen käsittely 13 Talousarvion toteutuminen 10 Talousarvion toteutuminen 14 10.1 Tavoitteiden toteutuminen 14 10.2 Käyttötalouden toteutuminen 15 10.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 15 10.4 Rahoitusosan toteutuminen 16 10.5 Investointien toteutuminen 17 Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Tuloslaskelma 20 Rahoituslaskelma 21 Tase 22 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 24 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 24 Tasetta koskevat liitetiedot 25 Vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 27 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 27 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 28 1

1. Toimitilajohtajan katsaus Vaasan Talotoimen taloudellinen tulos vuonna oli tappiollinen, -194 t, mutta valtuustoon nähden sitova käyttötalouden tavoite oli hyvä suhteessa budjetoituun tavoitteeseen, joka ylitettiin 1,5 milj. eurolla. Tilikauden alijäämä aiheutuu yksinomaan poistosuunnitelman muutoksesta, jota ei oltu budjetissa huomioitu. Poistot olivat kokonaisuudessaan 2,2 milj. budjetoitua suuremmat. Vuonna investointiohjelma oli huomattavasti pienempi kuin muutamana edellisenä vuonna. Vuonna talonrakennusinvestoinnit olivat yhteensä 10,0 milj., joihin saatiin valtion investointiavustuksia yhteensä 0,465 milj.. Nettoinvestointien määräksi muodostui 9,4 milj., joista uudisrakentamisen osuus oli 3,0 milj. ja peruskorjauksien 6,4 milj.. Vaasan Talotoimi on useita vuosia osallistunut alansa valtakunnallisiin vertailututkimuksiin. Nämä erilaiset vertailututkimukset toimivat yhtenä toimitilavarallisuuden johtamisen välineenä. Talotoimi on mukana mm. seuraavissa vertailuissa: asiakastyytyväisyys, tilankäytön tehokkuus, kiinteistöjen käyttökustannukset, rakennusten kunto ja korjausvelka sekä sisäisten vuokrien taso. Vuoden aikana on saatu tulokset seuraavista vertailututkimuksista: korjausvelkaindeksi 2013 ja Tilainfo sisäiset vuokrat. Vuonna julkaistussa valtakunnallisessa vertailussa Vaasan omistaman rakennuskannan suhteellinen korjausvelka vuoden 2013 lopussa oli vertailukaupunkien pienin. Korjausvelalla kuvataan rakennuskannan taloudellista tilaa. Korjausvelan määrään voidaan vaikuttaa oikea-aikaisten peruskorjausinvestointien kautta sekä myymällä/purkamalla huonokuntoista rakennuskantaa. Tilinpäätöksessä korjausvelka oli 31,0 milj. euroa (85,9 /m²). Tilainfo oli järjestyksessään 4. vuokravertailu (v. 2004, 2006, 2010 ja ) ja vertailu osoitti, että vuokrien laskentatapa ja määrittely on selvästi yhtenäistynyt. Sisäisten vuokrien vertailu toteutettiin 17 kaupungin kesken. Pääomavuokra oli keski-määrin 7-9 /m²/kk ilman maanvuokraa, Vaasassa pääomavuokra oli 3,64 /m²/kk. Ylläpitovuokran sisällössä on paljon eroja kaupungeittain, ja siksi ylläpitovuokran vaihteluväli on suuri. Bruttovuokran vaihteluväli 7,5-14 /m²/kk välillä, johtuen pääomavuokran määrityksestä ja ylläpitovuokran sisällöstä. Bruttovuokran keskiarvo oli 11,41 /m²/kk, Vaasassa bruttovuokran määrä oli vertailun pienin 7,48 /m²/kk. Vertailututkimus osoitti, että valtakunnallisella tasolla vuokrajärjestelmää ei vielä täysin tunnisteta koko kaupunkitason omaisuuden hallinnan ja tilojen käytön johtamisjärjestelmänä. Vuoden aikana saatiin päätökseen sisäisten vuokrien laskentaperiaatteiden uudistustyö, jonka merkittävimmät muutokset ovat siirtyminen vuokrien tasausjärjestelmästä kohdekohtaiseen vuokran määritykseen sekä pääomavuokran laskentaperiaatteiden muutos. Sisäisten vuokrien laskentaperiaatteiden uudistaminen on käsitelty ja hyväksytty Vaasan Talotoimen johtokunnassa 7.5. sekä Vaasan kaupunginhallituksessa 9.6.. Uudet sisäiset vuokrat astuvat voimaan 1.1.2015. Huomioitavaa on, että muutos ei lisää kaupungin ulkoisia menoja, vaan sen vaikutus näkyy kaupunki konsernin sisäisessä laskennassa. Vaasan Talotoimessa on kaupungin käyttötalouden säästötoimenpiteiden mukaisesti vähennetty henkilötyövuosia vuosittain. Vuonna henkilötyövuosia kertyi yhteensä 99,6 (2013: 105,5 ja 2012: 105,7). Per Strömman Toimitilajohtaja 2

2. Vaasan Talotoimi liikelaitoksen hallinto 2.1 Hallinto ja tilivelvollisuus Vaasan Talotoimi liikelaitoksen johtokuntaan kuuluu yhdeksän jäsentä. Varsinaiset jäsenet Puolue Varajäsenet Puolue Johanna Ahopelto, pj. KOK Salla Rundgren KOK Pasi Keskinen, vpj. KESK Pekka Heinola VAS Kaj Smeds SFP Roy Syring SFP Nina Stubb SFP Elisabet Rantschkoff SFP Peter Remahl KOK Katariina Pukkila-Palmunen KOK Kai Kleemola SDP Helinä Jyrkiäinen SDP Maarit Kujala SDP Kristian Toikka SDP Kullervo Ketolainen PS Risto Dufva PS Pirjo Hokkanen KD Tomi Kaunismäki KD Johtokunta on kokoontunut vuoden aikana kymmenen kertaa ja käsitellyt 65 pykälää. Kaupunginhallituksen edustajana johtokunnassa on toiminut Mauri Ollila (PS) ja hänen varahenkilönään Ville Jussila (PS). Teknisen toimen toimialajohtaja Markku Järvelä ja teknisen toimen lakimies Sebastian Rönnlund ovat osallistuneet kokouksiin mahdollisuuksien mukaan. Esittelijänä on toiminut toimitilajohtaja ja sihteerinä toimistopäällikkö. Vaasan Talotoimi liikelaitoksessa tilivelvollisia ovat johtokunnan jäsenet sekä toimitilajohtaja. 2.2.Organisaatio 3

2.3 Henkilöstö Henkilökunnan määrä Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä 1.1. 106 2 108 Nettomuutokset -7-1 -8 31.12. 99 1 100 Henkilökunnan jakaantuminen toiminnoittain on esitetty liitetiedoissa. Henkilötyövuosia kertyi vuonna yhteensä 99,6 (vuonna 2013: 105,5). Henkilöstökulujen kokonaissumma vuonna oli 4 572 608,03 euroa sisältäen investointeihin aktivoidun osuuden (vuonna 2013: 4 944 260,41 ). Henkilötyövuosien vähentyminen on ollut mahdollista koko organisaatiota koskevien töiden ja tehtävien uudelleen järjestelyillä sekä siirtämällä joidenkin avoimien vakanssien täyttämistä. Vuoden aikana eläkkeelle siirtyi viisi henkilöä. Poissaoloja (sairaus/työ- ja vapaa-ajan tapaturmat) oli keskimäärin 12,5 päivää/henkilö (vuonna : 13,6 pvää/hlö). Työtapaturmien osuus poissaoloista oli 2,9 päivää/henkilöä (vuonna 2013: 1,2 pvää/hlö). 3. Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 3.1. Vaasan Talotoimi -liikelaitoksen rahoituksellinen asema Vaasan Talotoimen rahoituksellinen asema on edelleen heikko, vaikka korottoman velan määrä kaupungille pieneni vuonna. Yhdystilin saldo oli 31.12. 19,0 milj. euroa (31.12.2013 21,6 milj. euroa). Vuonna investointiohjelma oli huomattavasti pienempi kuin muutamana edellisenä vuonna. Tämä vaikutti osaltaan positiiviseen muutokseen yhdystilin saldossa. Suurimmat tekijät olivat toiminnan rahavirta 10,0 milj. ja investointien -9,5 milj.. Lisäksi kaupungin sijoitus peruspääomaan oli n. 3,1 milj. euroa. Sisäisten vuokrien laskentaperiaatteiden uudistustyö oli jo vuoden 2013 tavoitteena, mutta uudistusta jouduttiin kesäkuussa 2013 lykkäämään vuodella eteenpäin Vaasan Talotoimesta riippumattomista syistä. Kuluvan vuoden aikana sisäisten vuokrien laskentaperiaatteiden uudistaminen on käsitelty ja hyväksytty Vaasan Talotoimen johtokunnassa 7.5. sekä Vaasan kaupunginhallituksessa 9.6.. Uudet vuokrat astuvat voimaan 1.1.2015. Uudistuksen merkittävimmät muutokset ovat siirtyminen vuokrien tasausjärjestelmästä kohdekohtaiseen vuokran määritykseen sekä pääomavuokran laskentaperiaatteiden muutos. Uusien laskentaperiaatteiden ansiosta Vaasan Talotoimi liikelaitoksella on mahdollisuus noudattaa yhtä toiminnan perusperiaatetta: peruskorjausinvestointien omarahoitusta pitkällä aikavälillä. Suurin osa Talotoimen tuloista koostuu sisäisistä vuokrista, ja tämän vuoksi on tärkeää, että sisäisten vuokrien sisältämästä pääomavuokran osuudesta riittää rahoitus vuotuisiin peruskorjausinvestointeihin. 3.2. Kiinteistöomaisuuden arvon säilyttäminen Kaupungin toimitilavarallisuuden johtamisstrategian mukaan omaisuutta tulee hoitaa siten, että sen arvo säilyy. Kiinteistöomaisuuden kuntoa voidaan mitata korjausvelalla. Korjausvelka vuoden lopussa oli 31,0 milj. euroa eli 85,9 /m². Verrattuna vuoteen 2013 korjausvelan määrä kasvoi 3,1 milj. euroa. Korjausvelan määrään voidaan vaikuttaa ainoastaan oikea-aikaisilla peruskorjausinvestoinneilla sekä myymällä/purkamalla huonokuntoista rakennuskantaa. 4

3.3. Rakennusten arvojen ja korjausvelan kehitys 3.4. Vaasan Talotoimi liikelaitoksen peruspääoman muutokset Vaasan Talotoimen peruspääoman nettomuutos kasvatti peruspääomaa 3,1 milj. eurolla. Vaasan kaupunki rahoittaa uudisrakennusinvestoinnit peruspääoman sijoituksilla Talotoimeen. Talotoimi maksoi kaupungille peruspääoman sijoituksesta tuottoa 3 % avaavan taseen mukaisesta peruspääomasta vähennettynä kaupungin rahoittamien tilinpäätöshetkellä keskeneräisten hankkeiden arvolla. Vuonna maksettu korko oli 4,7 milj. euroa. 5

3.5. Vaasan Talotoimi liikelaitoksen hallinnassa olevat toimitilat Vaasan Talotoimella oli vuoden lopussa hallinnassaan toimitiloja yhteensä 391 406 hum². Näistä tiloista kaupungin oman palvelutuotannon käytössä oli noin 88 %, ulosvuokrattuja tiloja noin 8 % ja noin 4 % muita tiloja (mm. vapaat tilat, vuokralle kelpaamattomat tilat). Vuonna merkittävin lisäys tilakantaan oli Purolan päiväkodin uudisrakennukset (yhteensä 1 188 hum²). Talotoimen hallinnassa olevia kohteita purettiin vuoden aikaa noin 3 270 hum². Ulkoavuokrattujen tilojen osalta nettovähennys oli 1 100 hum². Vaasan Talotoimessa siirryttiin vuonna sisäisen vuokrausjärjestelmän vahvistamisen myötä käyttämään pääasiallisena tilakäsitteenä huonealoja (hum²) huoneistoalojen (htm²) sijasta. Tilakäsitteen muutos pienentää koko tilakantaa noin 5 prosentilla. Rakennuskohtaisesti muutos voi olla >< kuin 5 %. Hallinnassa olevien tilojen käytön raportointia on myös muutettu siten, että vuoden osalta rakennusten yhteiskäyttö- ja tekniset tilat sisältyvät joko kaupungin omassa käytössä oleviin tiloihin tai ulosvuokrattuihin tiloihin. Aikaisemmin yhteiskäyttö- ja tekniset tilat sisältyivät muihin tiloihin. Yhteiskäyttö- ja teknisten tilojen osuus on noin 33 250 hum². TP 2013 (htm²) TP (hum²) Hallinnassa oleva tilakanta Omat tilat 377 075 368 887 Ulkoa vuokratut tilat 25 335 22 519 Hallinnassa olevat tilat yhteensä 402 410 391 406 Hallinnassa olevien tilojen käyttö Kaupungin omassa käytössä olevat tilat 325 810 343 143 Ulosvuokratut tilat 29 310 31 768 Muut tilat (mm. vapaat, epäkurantit) 47 290 16 495 Tilat yhteensä 402 410 391 406 Kaupungin sisäiset vuokratulot /m 2 /kk 7,61 7,26 Kaupungin ulkoiset vuokratulot /m 2 /kk 6,97 6,35 Ulkoa vuokrattujen tilojen menot /m 2 /kk 8,27 9,94 Sekä tilakäsitteen muutoksella että yhteiskäyttö- ja teknisten tilojen raportoinnilla on vaikutus myös vuokrauksen neliöhintoihin. Tästä syystä vuoden 2013 ja tiedot eivät ole vertailukelpoisia keskenään. 4. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Talotoimen perustehtävänä on kaupungin omistaman rakennus- ja tilakannan laadukas kiinteistönpito. Kiinteistönpitoon sisältyy mm. kiinteistön ylläpidon tuottaminen, toimitilojen vuokraaminen ja isännöinti sekä erillisinvestointien rakennuttaminen. Kaupungin palvelutuotannon tarvitsemat toimitilat tuotetaan omasta tilakannasta tai ulkoa vuokratuista tiloista. Merkittävä osa kiinteistönpidon kustannuksista muodostuu menoeristä, joiden hinnankorotuksiin ei pystytä vaikuttamaan. Tällaisia menoja ovat mm. kaukolämpö, sähkölämmitys, kiinteistösähkö, vesi ja jätevesi. Toisaalta taas ennakoimatonta kustannusten nousua voidaan minimoida pitkäaikaisilla sopimuksilla mm. jätehuolto, ulkoalueiden kunnossapito. Toimitilatehokkuuden kasvattaminen ja toimitilojen monikäyttöisyyden lisääminen ovat Vaasan kaupungin keskeisiä tavoitteita. Mitä tehokkaammin jatkossa pystytään hyödyntämään olemassa olevaa omaa rakennuskantaa ja vähentämään ulkovuokrattuja toimitiloja, sitä suurempaa taloudel- 6

lista etua saavutetaan. Lähivuosina joudutaan myös etsimään uudenlaisia rahoitusratkaisuja toimitilahankinnan osalta. Myös tämä kehitys tuo muutoksia jatkossa Talotoimen toimintaan niin rakennuttamiseen kuin kiinteistöjen ylläpitoon sekä talouteen. Uusien sisäisten vuokrien laskentaperiaatteiden yhtenä keskeisenä tavoitteena on myös, että kaupungin toimialat hahmottavat käyttämistään toimitiloista aiheutuvat aidot kustannukset. Tämä puolestaan osaltaan kannustaa ja ohjaa toimialoja tilankäytön tehostamiseen. Uuteen kohdekohtaiseen vuokraan siirtymisen kautta ohjataan toimialoja kriittiseen investointihankkeiden kustannusten tarkasteluun sekä selkeytetään kaupungin toimitilakantaan liittyviä vastuukysymyksiä ja päätöksentekoprosessia. 5. Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskienhallinta Riskienhallinta ja sisäinen valvonta on yksi Vaasan Talotoimi -liikelaitoksen toiminnan painopisteistä ja strategisista tavoitteista. Talotoimen vuosittainen riskienhallintaprosessi noudattaa vuonna 2009 hyväksyttyä Talotoimen omaa riskienhallintapolitiikkaa. Riskienarviointi on osa organisaation sisäistä valvontaa. Talotoimessa riskienhallinnan prosessi pohjautuu Vaasan kaupungin riskienhallintapolitiikkaan sekä omaan vuonna 2009 määriteltyyn riskienhallintapolitiikkaan. Vuoden 2013 aikana Talotoimi oli mukana teknisessä toimessa toteutetussa kehittämishankkeessa, jossa toteutettiin toimialan yhteinen riskikartoitusmalli. Tätä mallia on edelleen noudatettu vuoden arvioinnissa. Sisäisen valvonnan järjestämisestä ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa Vaasan kaupungissa kaupunginhallitus. Tämän lisäksi Vaasan Talotoimi liikelaitoksen johtokunnalla on vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Vaasan Talotoimessa toimitilajohtaja vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta koko organisaation osalta. Sisäisen valvonnan tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus siitä, että organisaatiolle asetetut tavoitteet saavutetaan. Sisäinen valvonta ei ole erillinen prosessi vaan se on Talotoimessa yhdistetty osaksi normaalia jokapäiväistä toimintaa ja se vaikuttaa organisaation jokaisella tasolla. Sisäisen valvonnan järjestäminen ja sen tilan arviointi perustuu COSO -viitekehikkoon, jota pidetään yleispätevänä sisäisen valvonnan käsitemallina. Sisäisen valvonnan raportissa vuodelta arvioitiin valvonnan toteutuminen. Raportissa todettiin, että mm. edelleen vuoden aikana taloudellista valvontaa on hankaloittanut ongelmat liittyen kaupungin kirjanpitojärjestelmän käyttöönottoon. Myös Talotoimen omaan toiminnanohjausjärjestelmään saatiin tietoja sisäänluettua vasta loppuvuodesta. Huolimatta siitä, että tulospalkkiosopimuksia ei Vaasan kaupungissa edelleenkään tehdä, Talotoimessa laaditaan totuttuun tapaan yhteinen tuloskortti vuosittain, josta tulosyksiköt soveltavat omiin yksikköihinsä sopivat toimenpiteet, mittarit ja tavoitteet. Sisäistä valvontaa kehitetään edelleen Talotoimessa johdonmukaisesti osana jokapäiväistä organisaatio-ohjausta. Vaasan Talotoimi liikelaitoksen riskienhallinta ja riskienhallintasuunnitelma 2015 raportissa riskien kartoituksessa nousi esiin kaksi tuntuvaa riskiä: sisäilmastotaso/normikuntoisten rakennusten kelpoisuus ja henkilöstöriskeistä vakavat työtapaturmat. Talotoimen riskit ovat pääasiassa pysyneet samoina vuodesta 2009. Riskeihin vastataan tapauskohtaisesti joko välttämällä, pienentämällä, jakamalla tai kantamalla. Olennaista on riskien tunnistaminen ja että niiden hallinta on osa Talotoimen jokapäiväistä toimintaa. 6. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja tunnusluvut Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Liikelaitoksen tuloslaskelmassa esitetään kaupungin ulkopuolelta sekä kaupungin muilta yksiköiltä saadut tuotot ja niille maksetut kulut. 7

Talotoimen tuotot olivat yhteensä 33,5 milj. euroa, josta liikevaihdon osuus oli 33,0 milj. euroa. Liikevaihdosta 90 % muodostui sisäisistä vuokratuotoista. Tilikauden tilinpäätöksessä on oikaistu tilikaudella 2013 virheellisesti liian pienenä käsitellyt rakennusten poistot. Oikaisu koskee Vaasan Talotoimi -liikelaitoksen rakennuksia, joiden menojäännöspoisto poistosuunnitelman mukaan on 5 %. Tilikauden tilinpäätöksessä on rakennusten tasearvoihin tehty 1 185 571,48 euron vähennys ja vastaava oikaisu on merkitty Edellisten tilikausien ylijäämään. Taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman vertailutietoja on muutettu vastaavasti. 1 000 2013 Muutos Muutos -% Toimintatuotot 33 463 33 528-61 - 0,2 % Materiaalit ja palvelut 10 187 10 045 117 +1,4 % Henkilöstökulut 3 967 4 150-183 - 4,4 % Poistot ja arvonalennukset 10 232 9 297 935 10,05 % Vuokrakulut 4 413 4 829-416 - 8,6 % Liiketoiminnan muut kulut 170 199-29 - 14,30 % Rahoitustuotot ja -kulut 4 688 4 523 165 + 3,6 % 8

Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2013 1 000 1 000 Liikevaihto 32 784 32 714 Valmistus omaan käyttöön 658 803 Liiketoiminnan muut tuotot 20 4 Tuet ja avustukset kunnalta 0 7 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 801-5 815 Palvelujen ostot -4 386-4 231 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -2 975-3 093 Eläkekulut -823-909 Muut henkilösivukulut -169-149 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -10 232-9 297 Muut kertaluonteiset poistot 0 0 Vuokrat -4 413-4 829 Liiketoiminnan muut kulut -170-199 Liikeylijäämä (-alijäämä) 4 494 5 007 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 0 0 Muille maksetut korkokulut -21-6 Korvaus peruspääomasta -4 667-4 516 Muut rahoituskulut 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -194 485 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 2,68 3,77 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 2,69 3,08 Voitto, % -0,59 1,48 Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) 9

7. Toiminnan rahoitus ja tunnusluvut Rahoituslaskelmaan kootaan liikelaitoksen kaikki rahanlähteet ja rahankäyttö tilikauden aikana. Rahoituslaskelma kuvaan tilikauden liiketapahtumien vaikutusta liikelaitoksen rahavaroihin. Liikelaitoksen rahavarat sisältyvät kaupungin varoihin ja keskinäistä saatavaa/velkaa seurataan yhdystilin avulla. Toiminnan rahavirta vuonna oli 10,0 milj. euroa. Toiminnan rahavirta osoittaa, missä määrin Vaasan Talotoimi pystyy tilikauden aikana toimintansa kautta tuottamaan rahavaroja toimintaedellytysten säilyttämiseen, peruspääoman korvauksen maksamiseen, peruskorjausinvestointien toteuttamiseen ja mahdollisiin ulkopuolisten lainojen takaisinmaksuun. Investointien rahavirta oli 9,5 milj. euroa. Investointien rahavirta osoittaa sen rahavarojen käytön, jonka Vaasan Talotoimi käyttää palvelutuotannon edellytyksien järjestämiseen ja tulevan rahavirran kerryttämiseksi pitkällä aikavälillä. Summa sisältää kaupungin rahoittaman uudisinvestointien ja muiden pääoman sijoitusten osuuden 3,6 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä 0,5 milj. euroa ylijäämäinen. Ylijäämä osoittaa, että investointimenot kokonaisuudessaan olivat toiminnan rahavirtaa pienemmät vuonna. Rahoituksen rahavirta oli 0,5 milj. euroa. Rahoituksen rahavirta osoittaa antolaina- ja muiden saamisten, toimeksiantojen varojen ja pääomien sekä oman ja vieraan pääoman muutokset tilikauden aikana. Kaupunki sijoitti peruspääoman sijoituksena Talotoimeen vuonna 3,1 milj. euroa. Korottoman lainan määrä Vaasan kaupungilta pieneni 2,6 milj.. 10

Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2013 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 4 494 5 007 Poistot ja arvonalentumiset 10 232 9 297 Korvaus peruspääomasta -4 667-4 516 Rahoitustuotot ja -kulut -21-7 Muut tulorahoituksen oikaisuerät 5 11 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot 0 0 Investointien rahavirta Investointimenot -9 975-18 485 Rahoitusosuudet investointimenoihin 465 570 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 14 0 Toiminnan ja investointien rahavirta 546-8 122 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta -10-72 Antolainasaamisten vähennys 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0 1100 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -5-1 Oman pääoman muutokset 3 118 3 630 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos muilta -395 590 Korottomien velkojen muutos kunnalta -2 560 3 517 Korottomien velkojen muutos muilta -693-641 Rahoituksen rahavirta -546 8 122 Rahavarojen muutos 0 0 Yhdystilin saldo Saldo 31.12-19 046-21 607 Saldo 1.1-21 607-18 090 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, -41 027 817-48 482 454 Investointien tulorahoitus, % 105,55 54,60 11

8. Tase ja tunnusluvut Tase kuvaa liikelaitoksen tilinpäätöspäivän mukaista taloudellista asemaa. Tase sisältää liikelaitoksen omaisuus- ja pääomaerät tilikauden lopussa. Rakennusten osalta nettomuutos vähensi tasearvoa 0,6 milj. euroa. Keskeneräisistä talonrakennushankkeista vuonna valmistui Savilahden koulu, Purolan päiväkoti ja Opistotalon muutostyöt. Talotoimen oma pääoma kasvoi 2,9 milj. eurolla. Omaan pääomaan sisältyvä peruspääoma lisääntyi 3,1 milj. euroa. Vieras pääoma pieneni 3,3 milj. euroa. VASTAAVAA 2013 VASTATTAVAA 2 014 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 157 135 154 017 Muut pitkävaikutteiset menot 1 404 716 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 10 622 10 137 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hank 0 540 Tilikauden yli- / alijäämä -194 485 1 404 1 256 167 562 164 639 VIERAS PÄÄOMA Aineelliset hyödykkeet Pitkäaikainen Maa- ja vesialueet 94 84 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 520 1 525 Rakennukset 178 898 179 520 1 520 1 525 Koneet ja kalusto 10 17 Lyhytaikainen Ennakkomaksut ja keskeneräiset hank 2 302 2 569 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 5 5 181 303 182 191 Saadut ennakot 5 1 Sijoitukset Ostovelat 1 667 2 256 Korottomat velat kunnalta 19 046 21 607 Osakkeet ja osuudet 5 185 5 185 Muut velat 137 142 Muut saamiset 1 735 1 726 Siirtovelat 849 952 6 920 6 910 21 710 24 963 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ 190 792 191 127 Pitkäaikaiset saamiset Muut pitkäaikaiset saamiset 20 142 20 142 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 181 91 Siirtosaamiset 963 529 Muut saamiset 0 8 1 145 628 VASTAAVAA YHTEENSÄ 190 792 191 127 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus, % 87,83 86,14 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 70,80 80,94 Kertynyt ylijäämä, 1 000 10 428 10 622 Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / ( Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 12

9. Tilikauden tuloksen käsittely Johtokunta esittää, että tilikauden tulos -194 803,71 euroa siirretään tilikauden yli-/alijäämä -tilille. 13

10. Talousarvion toteutuminen Vaasan Talotoimen johtokunta on 18.12.2013 vahvistanut vuoden talousarvion, joka on kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymän talousarvion mukainen. 10.1 Tavoitteiden toteutuminen Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite TA Muutokset Yhteensä Toteuma Ero Korvaus peruspääomasta 4 747 140-4 747 140 4 666 576-80 564 Liikeylijäämä ilman 13 264 980-13 264 980 14 725 239 1 460 259 poistoja Investoinnit * 13 190 000 829 000 14 019 000 9 506 580 4 512 420 *Talonrakennusinvestoinnit Päätökset talousarviomuutoksista vuoden aikana - Kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.3. investointien käyttösuunnitelman, jossa talonrakennushankkeiden käyttämättä jäänyttä rahoitusta siirrettiin vuodelta 2013 vuodelle yhteensä 479 000 ja investointien takuukorjaukset rahoitus 400 000 poistettiin. - Valtuusto hyväksyi 5.5. 750 000 euron lisämäärärahan seuraavasti: Bölen koulu ja päiväkoti 50 000, keskustan uusi terveysasema 100 000 ja Hietalahden jalkapallostadion 600 000. Toiminnalliset tavoitteet Lyhyen aikavälin tavoitteet ja mittarit määritellään Talotoimessa vuosittain tulosyksikkökohtaisesti tuloskorttien avulla. Tavoitteet ja mittarit johdetaan Vaasan Talotoimen strategisista tavoitteista. Vuoden painopistealueet olivat: Painopisteet Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Kustannustehokkaasti tuotetut turvalliset ja terveelliset toimitilat Ylläpitomenot / m² Ylläpitomenot : noin 3,75 /m²/kk Kiinteistöomaisuuden arvon säilyttäminen Osaava motivoitunut henkilöstö Korjausvelkaindeksin muutos Korjausvelka : 31,0 milj., 87,5 /m² Korjausvelan muutos 2013->: +3,1 milj., +9,2 /m² Työyhteisökyselyn tulos Työyhteisökyselyn kokonaiskeskiarvo : 3,45 (2011: 3,72) Talotoimessa erityisenä painopisteenä on koko kaupungin mukainen tavoite parantaa toimitilojen tehokasta käyttöä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä erityisesti kaupungin ylimmän johdon kanssa. Uusien sisäisten vuokrien laskentaperiaatteiden vaikutukset sisäisiin vuokriin tulee ohjaamaan osaltaan toimitilojen tehokasta käyttöä. Uudistus astuu voimaan vuoden 2015 alusta. 14

10.2. Käyttötalouden toteutuminen Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosat sisältävät Talotoimen sisäiset tulot ja menot talousarvion ja toteuman vertailtavuuden varmistamiseksi. Alkuperäinen talousarvio Muutettu talousarvio Toteuma Poikkeama Toimintamenot -20 365 820,00 0,00-20 365 820,00-19 031 064,50 1 334 755,50 Toimintatulot 33 630 800,00 0,00 33 630 800,00 33 756 303,13 125 503,13 Toimintakate 13 264 980,00 0,00 13 264 980,00 14 725 238,63 1 460 258,63 10.3. Tuloslaskelmaosan toteutuminen Talousarviomuutokset TULOSLASKELMA Alkuperäinen Talousarviomuutokset talousarvio Muutettu talousarvio Toteuma Poikkeama Poikkeama -% Liikevaihto 33 118 900,00 0,00 33 118 900,00 33 077 844,24-41 055,76-0,1 % Valmistus omaan käyttöön 500 000,00 0,00 500 000,00 658 181,93 158 181,93 31,6 % Liiketoiminnan muut tuotot 1 900,00 0,00 1 900,00 20 276,96 18 376,96 967,2 % Tuet ja avustukset kunnalta 10 000,00 0,00 10 000,00 0,00-10 000,00-100,0 % Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 590 020,00 0,00-6 590 020,00-5 800 858,89 789 161,11-12,0 % Palvelujen ostot -4 126 350,00 0,00-4 126 350,00-4 386 008,04-259 658,04 6,3 % Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -3 451 860,00 0,00-3 451 860,00-2 975 297,75 476 562,25-13,8 % Henkilösivukulut Eläkekulut -880 950,00 0,00-880 950,00-823 301,17 57 648,83-6,5 % Muut henkilösivukulut -197 900,00 0,00-197 900,00-168 859,19 29 040,81-14,7 % Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -8 027 000,00 0,00-8 027 000,00-10 231 705,10-2 204 705,10 27,5 % Kertaluonteiset poistot Vuokrakulut -4 846 770,00 0,00-4 846 770,00-4 706 411,53 140 358,47-2,9 % Liiketoiminnan muut kulut -271 970,00 0,00-271 970,00-170 327,93 101 642,07-37,4 % Liikeylijäämä 5 237 980,00 0,00 5 237 980,00 4 493 533,53-744 446,47-14,2 % Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Muille maksetut korkokulut -23 000,00-23 000,00-20 738,46 2 261,54 Korvaus peruspääomasta -4 747 140,00 0,00-4 747 140,00-4 666 576,00 80 564,00-1,7 % Muut rahoituskulut 0,00-302,78-302,78 Tilikauden ylijäämä+ (alijäämä-) 467 840,00 0,00 467 840,00-194 083,71-661 923,71-141,5 % Talotoimen henkilöstökuluista aktivoitiin talorakennuskohteiden hankintamenoon 0,15 milj. euroa budjetoitua enemmän. Liikevaihtoon sisältyvät kaupungin sisäisten vuokrien vuokratuotot toteutuivat lähes budjetoidun mukaisesti. Toimintakuluissa kokonaisuudessaan syntyi säästöä budjetoituun määrään nähden 1,3 milj. euroa. Materiaalien ja palveluiden toteuma oli yhteensä 10,2 milj. euroa. Toteutuneet kustannukset alittivat budjetoidun 0,5 milj. eurolla. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osalta toteuma oli merkittävästi budjetoitua pienempi (-12 %). Säästöt aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa muodostuivat pääasiassa energiakuluista. Kaukolämpökustannukset olivat 0,5 milj. euroa budjetoitua pienemmät. Kiinteistösähkön osalta säästö oli 0,2 milj. euroa. Henkilöstökuluissa budjettiin nähden syntyi säästöä n. 560 000 johtuen pääosin henkilövaihdoksista joiden tilalle ei ole palkattu uusia. Lisäksi lomapalkkavelka sivukuluineen pieneni henkilövaihdoksien myötä n. 100 000. Tilikauden tilinpäätöksessä on oikaistu tilikaudella 2013 virheellisesti liian pienenä käsitellyt rakennusten poistot. Oikaisu koskee Vaasan Talotoimi -liikelaitoksen rakennuksia, joiden menojäännöspoisto poistosuunnitelman mukaan on 5 %. Tilikauden tilinpäätöksessä on rakennusten tasearvoihin tehty 1 185 571,48 euron vähennys ja vastaava oikaisu on merkitty Edellisten tilikausien ylijäämään. Taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman vertailutietoja on muutettu vastaavasti. Näin ollen poistojen suurta kasvua ei ollut myöskään tiedossa vuoden budjettia laatiessa. 15

10.4 Rahoitusosan toteutuminen Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteuma Poikkeama Talousarvion rahoitusosan toteutumisvertailu Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 5 237 980,00 0,00 5 237 980,00 4 493 533,53 744 446,47 Poistot ja arvonalentumiset 8 027 000,00 0,00 8 027 000,00 10 231 705,10-2 204 705,10 Korvaus peruspääomasta -4 747 140,00 0,00-4 747 140,00-4 666 576,00-80 564,00 Rahoitustuotot ja -kulut -23 000,00 0,00-23 000,00-21 041,24-1 958,76 Muut tulorahoituksen oikaisuerät 0,00 0,00 0,00 4 922,03-4 922,03 Rahoitusjäämä 8 494 840,00 0,00 8 494 840,00 10 042 543,42-1 547 703,42 Investointien rahavirta Investointimenot 13 190 000,00 829 000,00 14 019 000,00 9 975 222,65 4 043 777,35 Rahoitusosuudet investointeihin 0,00-465 000,00 465 000,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,00-13 562,51 13 562,51 Kaupungin rahoitettavat (netto) -5 915 000,00-901 800,00-6 816 800,00-3 117 815,93-3 698 984,07 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 219 840,00 72 800,00 1 292 640,00 3 663 699,21-2 371 059,21 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalta 0,00 0,00 0,00 0,00 Antolainasaamisten lisäykset muilta 0,00 0,00 0,00-9 920,00 9 920,00 Antolainasaamisten vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,00 0,00 0,00-5 211,96 5 211,96 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 0,00 3 117 815,93-3 117 815,93 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta 0,00 0,00 0,00 0,00 Saamisten muutos muilta 0,00 0,00 0,00-395 001,04 395 001,04 Korottomien velkojen muutos kunnalta 0,00 0,00 0,00-2 560 344,49 2 560 344,49 Korottomien velkojen muutos muilta 0,00 0,00 0,00-693 221,72 693 221,72 Rahoituksen rahavirta 0,00 0,00 0,00-545 883,28 545 883,28 Rahavarojen muutos 1 219 840,00 72 800,00 1 292 640,00 3 117 815,93-1 825 175,93 Yhdystilin saldo Saldo 31.12. -19 046 303,75 Saldo 1.1. -21 606 648,24 2 560 344,49 Toiminnan rahavirta vuonna oli 1,5 milj. talousarviota korkeampi. Poikkeama selittyy budjetoitua paremmalla toimintakatteella. Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä oli n. 2,4 milj. euroa budjetoitua parempi. Investointien rahavirtojen poikkeamat suhteessa budjetoituun on selvitetty kappaleessa 10.5. Investointien toteutuminen. 16

10.5 Investointien toteutuminen Vaasan kaupungissa liikelaitoksilla sitovana investointimäärärahana on valtuuston myöntämä kokonaismääräraha. Kuitenkin niin, että talonrakennusinvestoinneissa rahoituksen sitovuus on hanketasolla. INVESTOINTIOSA Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteuma Poikkeama Tulot 8026 Vähänkyrön terveysasema, valtionosuus AVI 0,00 0,00 0,00 250 000,00 250 000,00 8027 Tervajoen koulu, valtionosuus OKM 0,00 0,00 0,00 85 000,00 85 000,00 8027 Tervajoen koulu, valtionosuus AVI 0,00 0,00 0,00 130 000,00 130 000,00 8199 Käyttöomaisuuden myynnit 0,00 0,00 0,00 13 562,51 13 562,51 Tulot yhteensä 0,00 0,00 0,00 478 562,51 478 562,51 Menot Uudisrakennuskohteet 8019 Bölen koulu ja päiväkoti 0,00 50 000,00 50 000,00 0,00-50 000,00 8023 Purolan päiväkoti 1 760 000,00 22 000,00 1 782 000,00 1 297 303,29-484 696,71 8026 Vähänkyrön terveysasema 1 900 000,00 94 000,00 1 994 000,00 1 362 521,81-631 478,19 8027 Tervajoen koulu 2 100 000,00 32 000,00 2 132 000,00 692 090,08-1 439 909,92 8031 Uusi terveysasema 0,00 100 000,00 100 000,00 0,00-100 000,00 Yhteensä 5 760 000,00 298 000,00 6 058 000,00 3 351 915,18-2 706 084,82 Peruskorjauskohteet 8014 Opistotalon muutostyöt/keskusvaraston kehittämishanke 0,00 204 000,00 204 000,00 203 489,65-510,35 8020 VAO, Sepänkylänt.14-16 pk loppuunsaattaminen 250 000,00 15 000,00 265 000,00 46 942,42-218 057,58 8025 Savilahden koulu ja Vähänkyrön koulukeskus 950 000,00 32 000,00 982 000,00 563 283,12-418 716,88 8198 Rakennusten peruskorjaus 5 600 000,00 0,00 5 600 000,00 5 543 376,92-56 623,08 Yhteensä 6 800 000,00 251 000,00 7 051 000,00 6 357 092,11-693 907,89 Kohteet, joissa sekä uudisrakentamista että peruskorjausta 8024 Nummen koulun laajennus 150 000,00 70 000,00 220 000,00 128 918,46-91 081,54 8030 Mussor skola 50 000,00 10 000,00 60 000,00 28 106,13-31 893,87 8180 Hietalahden jalkapallostadion 0,00 600 000,00 600 000,00 119 110,77-480 889,23 Yhteensä 200 000,00 680 000,00 880 000,00 276 135,36-603 864,64 Talonrakennusinvestointimenot yhteensä 12 760 000,00 1 229 000,00 13 989 000,00 9 985 142,65-4 003 857,35 8680 Koneet ja laitteet 30 000,00 0,00 30 000,00 0,00-30 000,00 Menot yhteensä 12 790 000,00 1 229 000,00 14 019 000,00 9 985 142,65-4 033 857,35 Kaikki investoinnit netto 12 790 000,00 1 229 000,00 14 019 000,00 9 506 580,14-4 512 419,86 Investointitulot Investointien rahoitusosuuksia kirjattiin 0,465 milj. euroa. Erä koostui Vähänkyrön terveysasemalle AVI:n myöntämästä valtionavustuksesta sosiaali- ja terveydenhuollon sisäilma- ja kosteusvauriohankkeeseen yhteensä 707 500, josta 250 000 kirjattiin vuodelle ja loput kirjataan vuodelle 2015. Tervajoen koululle myönnettiin OKM:n sisäilma- ja kosteusvauriohanke avustusta yhteensä 140 000, josta 55 000 kirjattiin vuodelle. Samalla hankkeella rakennettavalle päiväkodin osuudelle myönnettiin myös OKM:n avustusta 80 000, josta vuodelle kirjattiin 30 000. Lisäksi AVI myönsi Tervajoen koululle valtionavustusta 500 000, josta 130 000 kirjattiin vuodelle. Investointimenot Talotoimen talonrakennushankkeisiin oli vuonna varattu rahoitusta yhteensä 14,0 milj. euroa, josta uudisrakentamisen osuus oli 6,8 milj. ja peruskorjauksen 7,2 milj.. Muihin investointeihin oli varattu yhteensä 0,03 milj. euroa. Investointien osalta kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.3. vuoden 2013- vaihteessa olevien keskeneräisten talonrakennuskohteiden uudelleenbudjetoitavaksi summaksi 0,479 milj. euroa. Tämän lisäksi valtuusto hyväksyi 5.5. 0,75 milj. euron lisämäärärahan Bölen koulu ja päiväkoti (0,05 milj. ), keskustan uusi terveysasema (0,1 milj. ) ja Hietalahden jalkapallostadion (0,6 milj. ) hankkeille. Talonrakennus menojen toteuma oli yhteensä 10 milj. euroa, josta uudisrakentamisen osuus oli 3,6 milj. euroa ja peruskorjauksen osuus 6,4 milj.. Muita investointimenoja ei toteutunut. 17

Budjetoiduista investointirahoituksesta jäi käyttämättä 4,0 milj. euroa. Suurin poikkeama (1,4 milj. euroa) koostui Tervajoen koulu hankkeesta, joka viivästyi hieman alkuperäisestä aikataulusta suunnitelmien muuttumisen ja tarkentamisen vuoksi. Vähänkyrön terveysasemasta rahoitusta jäi käyttämättä 0,6 milj., Hietalahden jalkapallostadionista sekä vuonna valmistuneesta Purolan päiväkodista jäi molemmista rahoitusta käyttämättä 0,5 milj.. Myös vuonna valmistuneesta Savilahden koulu hankkeesta rahoitusta jäi n. 0,4 milj. käyttämättä. Talonrakennushankkeista Bölen koulu ja päiväkoti, Tervajoen koulu, Nummen koulun laajennus, Mussor skola, VAO:n Sepänkyläntie 14-16 peruskorjauksen loppuunsaattaminen, Vähänkyrön terveysasema, keskustan uusi terveysasema ja Hietalahden jalkapallostadion jatkuvat vuonna 2015. 18

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 19

VAASAN TALOTOIMI TULOSLASKELMA 01.01.-31.12. 01.01.-31.12.2013 Liikevaihto 32 784 496,84 32 713 831,88 Valmistus omaan käyttöön 658 181,93 803 129,00 Liiketoiminnan muut tuotot 20 276,96 3 994,63 Tuet ja avustukset kunnalta 0,00 6 884,38 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 800 858,89-5 814 825,73 Palvelujen ostot -4 386 008,04-10 186 866,93-4 230 620,77-10 045 446,50 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -2 975 297,75-3 092 712,01 Henkilösivukulut Eläkekulut -823 301,17-908 766,71 Muut henkilösivukulut -168 859,19-3 967 458,11-148 759,82-4 150 238,54 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -10 231 705,10-9 296 643,38 Muut kertaluonteiset poistot 0,00-2,5 Vuokrakulut -4 413 064,13-4 829 344,64 Liiketoiminnan muut kulut -170 327,93-198 711,96 Liikeylijäämä (-alijäämä) 4 493 533,53 5 007 452,37 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 0,00 Muille maksetut korkokulut -20 738,46-6 329,76 Korvaus peruspääomasta -4 666 576,00-4 516 056,00 Muut rahoituskulut -302,78-4 687 617,24-273,80-4 522 659,56 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -194 083,71 484 792,81 20

VAASAN TALOTOIMI RAHOITUSLASKELMA 01.01.-31.12. 01.01.-31.12.2013 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 4 493 533,53 5 007 452,37 Poistot ja arvonalentumiset 10 231 705,10 9 296 645,88 Korvaus peruspääomasta -4 666 576,00-4 516 056,00 Rahoitustuotot ja - kulut -21 041,24-6 603,56 Muut tulorahoituksen korjauserät 4 922,03 11 211,35 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot 0,00 10 042 543,42 0,00 9 792 650,04 Investointien rahavirta Investointimenot 9 975 222,65 18 484 880,74 Rahoitusosuudet investointimenoihin -465 000,00-570 012,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot -13 562,51-9 496 660,14 0,00-17 914 868,74 Toiminnan ja investointien rahavirta 545 883,28-8 122 218,70 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta -9 920,00-72 008,94 Antolainasaamisten vähennys muilta 0,00-9 920,00 0,00-72 008,94 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0,00 1 100 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -5 211,96-5 211,96-1 471,96 1 098 528,04 Oman pääoman muutokset 3 117 815,93 3 629 709,34 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos muilta -395 001,04 590 254,46 Korottomien velkojen muutos kunnalta -2 560 344,49 3 516 767,17 Korottomien velkojen muutos muilta -693 221,72-3 648 567,25-641 031,37 3 465 990,26 Rahoituksen rahavirta -545 883,28 8 122 218,70 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Yhdystilin saldo Saldo 31.12-19 046 303,75-21 606 648,24 Saldo 1.1-21 606 648,24 2 560 344,49-18 089 881,07-3 516 767,17 21

VASTAAVAA 2013 A I II III C II PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 1 403 788,27 716 118,76 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 540 051,62 1 403 788,27 1 256 170,38 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 93 565,50 84 408,00 Rakennukset 178 897 799,15 179 520 077,22 Koneet ja kalusto 9 626,08 16 798,47 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2 302 213,01 2 569 470,96 181 303 203,74 182 190 754,65 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 5 184 633,18 5 184 667,15 Muut saamiset 1 735 429,43 1 725 509,43 6 920 062,61 6 910 176,58 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut pitkäaikaiset saamiset 19 881,97 141 627,59 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 181 273,85 90 683,47 Muut saamiset 963 411,58 529 348,32 Siirtosaamiset 0,00 7 906,98 1 144 685,43 627 938,77 VASTAAVAA YHTEENSÄ 190 791 622,02 191 126 667,97 VASTATTAVAA 2013 A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma 157 134 744,37 154 016 928,44 II Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 10 621 773,08 10 136 980,27 IV Tilikauden yli- / alijäämä -194 083,71 484 792,81 167 562 433,74 164 638 701,52 D I II VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 519 560,16 1 524 772,12 1 519 560,16 1 524 772,12 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 5 211,96 5 211,96 Saadut ennakot 4 525,66 1 159,66 Ostovelat 1 667 153,97 2 255 853,78 Korottomat velat kunnalta 19 046 303,75 21 606 648,24 Muut velat 137 325,15 142 069,63 Siirtovelat 849 107,63 952 251,06 21 709 628,12 24 963 194,33 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 190 791 622,02 191 126 667,97 22

LIITETIEDOT 23

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET JA MENETELMÄT Pysyvät vastaavat Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä rahoitusosuuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginvaltuuston 17.3. 31 hyväksytyn poistosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Alle 10.000 euron hankinnat on kirjattu vuosikuluiksi. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien osakkeet ja sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Saamisten arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin Edellisen tilikauden laskelmat on muutettu vastaamaan kuluneen tilikauden ryhmittelyä. Aikaisempia tilikausia koskevan virheen käsittely tilinpäätöksessä Tilikauden tilinpäätöksessä on oikaistu tilikaudella 2013 virheellisesti liian pienenä käsitellyt rakennusten poistot. Oikaisu koskee rakennuksia, joiden menojäännöspoisto poistosuunnitelman mukaan on 5 %. Tilikauden tilinpäätöksessä on rakennusten tasearvoihin tehty 1 185 571,48 euron vähennys ja vastaava oikaisu on merkitty Edellisten tilikausien ylijäämään. Taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman vertailutietoja on muutettu vastaavasti. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2. LIIKETOIMINNAN TOIMINTATUOTOT Toimintatuotot 2013 Vuokratuotot, kaupungin yksiköt 29 595 001,76 29 384 235,37 Vuokratuotot, ulkoiset asiakkaat 2 575 105,43 2 684 733,40 Tilaustyöt 614 389,65 602 426,87 Sisäiset siirrot 658 181,93 803 129,00 Muut tuotot 20 276,96 53 315,25 Yhteensä 33 462 955,73 33 527 839,89 3. SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät: Aineettomat oikeudet 5-20 vuotta tasapoisto Liikearvo 2-5 vuotta tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 2-5 vuotta tasapoisto Rakennukset 20-50 vuotta tasapoisto, menojäännöspoisto 5-20 % Kiinteät rakenteet ja laitteet 10-30 vuotta tasapoisto, menojäännöspoisto 10-25% Poistonalainen irtain omaisuus 5-20 vuotta tasapoisto 24

4. KESKIMÄÄRÄISTEN POISTOJEN JA INVESTOINTIEN VASTAAVUUS Ilman peruspääoman sijoitusta Peruspääoman sijoitus huomioitu 2013 2013 Keskimääräinen poisto 8 867 529,70 7 840 622,11 8 867 529,70 7 840 622,11 Keskimääräinen omahankintameno 18 388 618,28 19 616 874,59 10 236 664,38 11 783 457,49 Poikkeama -9 521 088,58-11 776 252,48-1 369 134,68-3 942 835,38 Poikkeama % -51,78-60,03-13,37-33,46 Talotoimen hallinnassa olevan rakennusomaisuuden korjausvelka oli vuoden lopussa 31,0 milj. euroa, jotta korjausvelka pysyisi pitkällä aika välillä samalla tasolla, on olemassa olevaa rakennuskantaa peruskorjattava vuosittain noin 15-16 milj. eurolla. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 5. PYSYVÄT VASTAAVAT Pysyvien vastaavien hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut pitkä- Ennakkomaksut Yhteensä Maa- ja vesi- Rakennukset Koneet ja Ennakkomaksut Yhteensä vaikuttei- ja keskeneräiset alueet kalusto ja keskeneräiset set menot hankinnat hankinnat Poistamaton hankintameno 1.1. 716 118,76 540 051,62 1 256 170,38 84 408,00 179 520 077,20 16 798,47 2 569 470,96 182 190 754,63 Lisäykset tilikauden aikana 291 648,03 291 648,03 9 157,50 7 266 549,52 2 407 867,60 9 683 574,62 Rahoitusosuudet tilikauden aikana -465 000,00-465 000,00 Vähennykset tilikauden aikana -13 528,54-4 922,03-18 450,57 Siirrot erien välillä 544 803,00-540 051,62 4 751,38 2 200 452,14-2 205 203,52-4 751,38 Tilikauden poisto -148 781,52-148 781,52-10 075 751,19-7 172,39-10 082 923,58 Arvonalentumiset ja niiden palautukset 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno 31.12. 1 403 788,27 0,00 1 403 788,27 93 565,50 178 897 799,13 9 626,08 2 302 213,01 181 303 203,72 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. 1 403 788,27 0,00 1 403 788,27 93 565,50 178 897 799,13 9 626,08 2 302 213,01 181 303 203,72 Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Osakkeet/ Osakkeet auut osakkeet Yhteensä Saamiset YOteensä tytäryhteisöt Omistusyht. ja osuudet tytäryoteisöt yhteisöt Hankintameno 1.1. 2 052 250,44 447 283,91 2 685 132,80 5 184 667,15 1 725 509,43 1 725 509,43 Lisäykset 0,00 9 920,00 9 920,00 VäOennykset -33,97-33,97 0,00 Hankintameno 31.12. 2 052 250,44 447 249,94 2 685 132,80 5 184 633,18 1 735 429,43 1 735 429,43 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. 2 052 250,44 447 249,94 2 685 132,80 5 184 633,18 1 735 429,43 1 735 429,43 6. VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTUVIEN VASTAAVIEN SAAMISET SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ Lyhytaikaiset saamiset 2013 Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 24 108,58 Siirtosaamiset 8 746,62 7 906,98 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 385,46 11 091,08 25

7. OMA PÄÄOMA 2013 Peruspääoma 1.1. 154 016 928,44 150 387 219,10 Lisäykset 3 117 815,93 3 629 709,34 Vähennykset Peruspääoma 31.12. 157 134 744,37 154 016 928,44 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1. 10 136 980,27 7 509 558,40 Lisäys/vähennys tilikauden aikana 1 670 364,27 2 627 421,87 Edellisen tilikauden virheen oikaisu -1 185 571,46 0,00 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12. 10 621 773,08 10 136 980,27 Tilikauden yli-/alijäämä 1.1. 1 670 364,27 2 627 421,87 Siirto edellisten tilikausien yli-/alijäämään -1 670 364,27-2 627 421,87 Tilikauden yli-/alijäämä -194 083,71 1 670 364,27 Tilikauden yli-/alijäämä 31.12. -194 083,71 1 670 364,27 Oma pääoma yhteensä 167 562 433,74 165 824 272,98 8. VELAT SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ Lyhytaikainen vieras pääoma 2013 Velat tytäryhteisöille Velat kuntayhtymille Ostovelat 749 558,54 737 753,86 Siirtovelat 4 737,06 0,00 Ostovelat 0,00 1 636,50 9. PITKÄAIKAINEN VIERASPÄÄOMA, JOKA ERÄÄNTYY MYÖHEMMIN KUIN 5 VUODEN KULUTTUA 2013 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 480 918,86 1 491 036,18 10. SIIRTOVELAT 2013 Siirtyvät korot 3 848,92 1 389,53 Lomapalkkajaksotukset 769 261,26 870 005,11 Henkilösivukulut 24 673,41 28 110,58 Siirtovelat/ostolaskut 1 319,93 3 576,71 Tuloennakot ja muut lyhyt aik. 50 004,11 49 169,13 Yhteensä 849 107,63 952 251,06 26

VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 11. ARVONLISÄVERON PALAUTUSVASTUU 2013 Arvonlisäveron palautusvastuu 5 315,32 6 644,15 12. PERUSTAMISHANKKEIDEN VALTIONOSUUDEN PALAUTUSVASTUU 2013 Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu 5 769 526,00 5 943 297,77 13. TULOSPALKKION MÄÄRÄ Tulospalkkion määrä vuodelta 2013 on sopimuksen mukaan 193 553,00 euroa. HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT 14. HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ TULOSYKSIKÖITTÄIN Henkilöstön määrä Vakinaiset Osaaikaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä 31.12. 2013 2013 2013 2013 2013 Kiinteistöhallinto 7 8 1 1 8 9 Rakennuttaminen 9 11 9 11 Rakennustekniikka 29 30 2 1 31 31 Talotekniikka 13 13 1 1 13 15 Kiinteistönhoito 38 39 1 3 39 42 Yhteensä 96 101 3 5 1 2 0 0 100 108 15. HENKILÖSTÖKULUT Henkilöstökulut 2013 Palkat ja palkkiot 2 975 297,75 3 092 712,01 Eläkekulut 823 301,17 908 766,71 Muut henkilösivukulut 168 859,19 148 759,82 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 3 967 458,11 4 150 238,54 Aktivoidut palkat 496 058,67 683 775,14 Aktivoidut eläkekulut 82 085,90 81 728,37 Aktivoidut muut henk. sivukulut 27 005,35 28 518,36 Henkilöstökulut, joita aktivoitu pysyviin vastaaviin 605 149,92 794 021,87 Henkilöstökulut yhteensä 4 572 608,03 4 944 260,41 16. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT 2013 Muut palkkiot 0,0 518,50 27

KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT Tilinpäätös sidottu Päiväkirja sähköinen arkistointi Pääkirja mikrokortit Myyntireskontra sähköinen arkistointi Ostoreskontra sähköinen arkistointi Pysyvät vastaavat atk-tuloste Palkkakirjanpito sähköinen arkistointi 28

VAASAN TALOTOIMEN JOHTOKUNNAN JA VAASAN TALOTOIMEN TOIMITILAJOHTAJAN ALLEKIRJOITUKSET Vaasassa / 2015 Per Strömman Toimitilajohtaja TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Olemme tarkastaneet tilinpäätöksen Vaasassa / 2015 BDO Audiator Oy JHTT yhteisö Minna Ainasvuori JHTT 29

VAASAN SATAMA -LIIKELAITOS Tilinpäätös Vaasan Satama -liikelaitoksen johtokunnan hyväksymä 25.3.2015 2

SISÄLLYSLUETTELO SATAMAJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS HALLINTO Vaasan Satama -liikelaitoksen organisaatio ja tilivelvolliset 2 Vaasan Satama -liikelaitoksen johtokunta 2 Henkilöstö 3 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 3 1 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 5 Investointiosa Rahoitusosa Käyttötalousosa SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 5 ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ 6 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 6 TILIKAUDEN TOIMINTA JA TALOUS Tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja tunnusluvut 7 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja tunnusluvut 8 Tase ja tunnusluvut Tasetarkastelu ja tunnusluvut 9 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma 10 Rahoituslaskelma 11 Tase 12 LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 13 Tuloslaskelman liitetiedot 13 Taseen liitetiedot 14 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 15 Käytetyt kirjanpitokirjat 16 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS 17 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 17

SATAMAJOHTAJAN KATSAUS Vaasan Sataman tavaravolyymi oli vuonna jälleen nousujohteinen. Tavaravolyymi nousi edellisvuoteen verrattuna 7 %. Suurimmat nousuun vaikuttaneet tuotteet olivat kivihiili, öljy, metallituotteet, paperi, vilja, eläinten rehu, ja energiateollisuuden komponentit. Kivihiili ja öljytuotteet olivat edelleen määrältään sataman suurimmat tavaralajit. Kivihiilen osuus sataman kokonaisvolyymistä oli 31 % ja öljytuotteiden 29 %. Sataman kokonaisvolyymi vuonna oli 1,58 miljoonaa tonnia, josta viennin osuus 242 426 tonnia, joka on noin 18 % kokonaisvolyymistä. Vienti lisääntyi 2 prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna. TEN-T-statuksen kannalta vuosi oli loistava, sillä vaadittu 1,5 miljoonaa tonnia ylittyi reilusti (+80 000 t). Yli 1,5 miljoonan tonnin vuotuinen volyymi takaa sataman näkyvyyden EU:n kartalla. Merkittävimmät, määrällisesti eniten kasvaneet vientiartikkelit olivat seuraavat: Alueen metalli- ja energiateollisuuden erityyppiset komponentit 15 259 tonnia, +82 %, vilja 116 000 tonnia, +132 %, Tärkeimpien tuontiartikkeleiden nousijat olivat paperi 90 271 tonnia, +19 %, metallit/metalliseokset 66 659 tonnia, +61 %, kivihiili 498 055 tonnia, +18 %, eläinten rehu 146 129 tonnia, +12 % ja öljytuotteet 467 307 tonnia, +4 %. Vuoden aikana satamassa kävi 620 alusta. Risteilyaluksia ei Vaasassa kuluneen vuoden aikana vieraillut. Wasa Express kävi satamassa 391 kertaa, lisäystä edellisvuoteen 2 %. Alus kuljetti rahtia yli 265 000 tonnia. +4 %. Rahti kulki 13 580 rekan, irtoperävaunujen ja kasettien kuljettamina. Wasaline:n rahdin osuus koko sataman tavaravolyymistä on n. 17 %. Matkustajia vuoden aikana kulki yli 160 000 henkilöä. Lisäystä edellisvuoteen n. 4 %. Henkilöautoja linjalla kuljetettiin 32 418 kappaletta. Vaasan meriväylän syventämisestä 11 metriin on aloitettu neuvottelut Liikenneviraton kanssa. Syventäminen palvelisi ensisijaisesti hiili-, öljy-, ja bulk-kuljetuksia. Syynä on alusten kulkusyvyyden kasvattaminen suuremman lastikapasiteetin saavuttamiseksi. Suunnittelun mitoitusaluksena on käytetty bulk-alusta, jonka mitat ovat seuraavat: Pituus: 200 m, leveys: 29 m, syväys 11 m ja kantavuus (kuollut paino) 40 000 tonnia. Tämä mahdollistaisi yli kaksi kertaa suuremmat yksikkökuljetukset, joilla on välittömät positiiviset vaikutukset, niin luontoon, kuin myös kuljetuskustannuksiin. Rahtisataman kenttäalueella suoritettiin vuoden aikana useita parannuksia pitkien ja raskaiden komponenttien kuljetusten mahdollistamiseksi. Rahtisataman kentän, lähes metrin suuruisia korkeuseroja tasattiin, tielinjauksia oikaistiin, jotta yli 60 metriä pitkät kuljetusyksiköt pääsevät ongelmitta ulos satama-alueelta. Korjaukset jouduttiin suorittamaan pikaisesti, sillä Kristiinankaupungin ja Vähänkyrön tuulivoimaloiden komponentit oli päätetty kuljettaa Vaasan Sataman kautta. Kuljetuspäätös perustui sataman toimivaan erikoiskomponenttien käsittelyn hallintaan, joka puolestaan perustuu riittävään ja monipuoliseen nostokapasiteettiin, sekä varastointialueisiin. Vaasan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 16.6. Vaasan ja Uumajan yhteissataman, Kvarkenports Ltd:n perustamisen. Kvarkenports Ltd:n omistavat Vaasan ja Uumajan kaupungit (50-50 %). Yhteissatama aloitti toimintansa 1.1.2015 toimitusjohtaja Matti Eskon johdolla. Yhteissataman perustaminen oli merkittävä tapahtuma, sillä maailmassa on ainoastaan yksi vastaava satamafuusio tapahtunut yli valtion rajojen. Ensimmäinen yhdistyminen tapahtui Ruotsin Malmön ja Tanskan Kööpenhaminan välillä. Yhteissataman perustaminen osoittaa vahvaa sitoutumista kehittämään ja ylläpitämään Vaasan ja Uumajan satamia. Yhteistyö vahvistaa edelleen E12 väylän merkitystä itä- ja länsisuuntaisessa kuljetuskäytävässä, jossa kaupunkien yhteisesti omistama NLC Ferry Oy toimii loistavana tavaroiden ja matkustajien kuljetuslinkkinä. Satamien yhdistäminen toi, niin Vaasan, kuin Uumajan satamat vahvasti EU:n kartalle, joka puolestaan antaa tulevaisuudessa hyvät edellytykset hakea EU-tukea infraan liittyvään suunnitteluun, sekä investointeihin. Näissä merkeissä haluan esittää lämpimät kiitokset kuluneista vuosista sataman henkilökunnalle, yhteistyökumppaneille ja asiakkaillemme, sekä toivottaa myötätuulta uudelle satamayhtiölle ja sen koko henkilökunnalle. Teijo Seppelin satamajohtaja Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 1

HALLINTO Vaasan Satama -liikelaitos toimii kaupunginhallituksen alaisena kunnallisena liikelaitoksena, jonka tehtävänä on hallita satama-aluetta sekä hoitaa ja kehittää satamaa ja satamaliikennettä. TOIMINTA-AJATUS Vaasan Satama auttaa yrityksiä lisäämään kilpailukykyään palvelemalla raskasta ja projektiteollisuutta tarjoamalla satamapalveluja kannattavasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti. Visio Vaasan Satama Laadukas joustavan palvelun täsmäsatama. Vaasan satamasta kehittyy vuoteen 2015 mennessä valtakunnallisesti keskeinen raskasta ja projektiteollisuutta palveleva, tehokas ja moderni täsmäsatama TILIVELVOLLISET Vaasan Satamassa tilivelvollisia ovat Vaasan Satama -liikelaitoksen johtokunnan jäsenet sekä satamajohtaja. VAASAN SATAMA -LIIKELAITOKSEN ORGANISAATIO VAASAN SATAMA LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA Vaasan Satama liikelaitoksella on kaupunginhallituksen alainen johtokunta, johon kuuluu 9 kaupunginvaltuuston toimikauttaan vastaavaksi ajaksi valitsemaa jäsentä ja varajäsentä. Kertomusvuoden aikana johtokunta kokoontui 8 kertaa. Johtokunnassa asioiden esittelijänä toimi satamajohtaja Teijo Seppelin ja johtokunnan sihteerinä Tiina Lahtinen. Johtokunta osallistui Suomen Satamaliiton Satamapäiville 9.-10.9. Kotkassa. Johtokunta tutustui toimintaan satamassa, joka sijaitsee kahden eri valtion alueella, opintomatkallaan Copenhagen Malmö Port Ab yhtiöön 19.-20.11.. Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 2

Vaasan Satama -liikelaitoksen johtokunnan jäsenet Varsinainen jäsen Varajäsen Ahonpää Markku PJ Tammi Pirkko Mäkinen Pekka VPJ Käkelä Iivari Hamberg Satu Nordgren Benita Törnroos Mikael Pellfolk Göran Möuts Jan-Erik Jungerstam Dick Munkki Marianne Pukkila-Palmunen Katariina Jokinen Susanna Wallius Hannu Suni Risto Ö Mikael Hietamäki Tea Leppäkorpi Minna Kh:n edustaja Ahlnäs Anna-Lena HENKILÖSTÖ 2013 2012 2011 2010 Vakinaisen henkilökunnan 13 13 13 13 14 kpl määrä 31.12. Henkilötyövuodet 13,5 13,3 13,99 14,32 13,97 HTV Henkilökunnan keski-ikä 31.12 49,9 48,9 47,46 47,57 48,86 vuotta Sairauslomia 5,4 11,4 7,7 1,93 9,5 pv/työntekijä Tapaturmia 1 0 0 1 0 kpl Koulutus 3,4 1,7 1,23 2,43 1,75 pv/työntekijä Koulutuksen kustannukset 6 442 1 258 11 098 14 360 7 928 Kesätyöntekijöitä Vaasan Satamassa oli 2 henkilöä, kumpikin satamatoiminnan alueella. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Vuosi oli Vaasan Satamassa kiireinen ja toiminnallisesti merkittävä. Tilastollisesti tarkasteltuna sataman liikenteessä oli jonkin verran kasvua verrattuna edelliseen vuoteen ja kokonaistonnimäärä tavaraliikenteen osalta ylsi lähes 1,6 miljoonaan tonniin. Kivihiilen, rehutuotteiden ja öljyn kuljetukset kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Myös matkustajaliikenteen osalta saavutettiin kasvua 160 000 matkustajamäärällä. Turvallisuuteen liittyvien asioiden osalta oli Vaasan Satamalle merkittävä vuosi. Turvallisuuteen liittyviin asioihin kiinnitettiin erityistä huomiota ja harjoituksia järjestettiin sekä sataman sisäisesti, että viranomaisten kanssa yhteistyönä. Toiminnallisesti merkittävimpänä harjoituksena voidaan mainita Vaasan Sataman toimesta järjestetty öljysataman pelastusharjoitus, jossa harjoiteltiin toimintaa mahdollisen öljyvuodon varalle. Tämä harjoitus toteutettiin viranomaisten kanssa yhteistyössä ja siihen osallistui kaikki Vaasan Satamassa öljytuotteita käsittelevät tahot. Harjoituksessa käytiin läpi ja harjoiteltiin öljyvuodon torjunnan kannalta oleellisia asioita kuten vaahdottamista sekä vuodon rajaamista maalla ja merellä. Samalla testattiin uudet öljyntorjunta puomit, jotka osoittautuivat erittäin toimiviksi vaativissa meriolosuhteissa. Edellä mainittujen turvallisuusnäkökohtien lisäksi Vaasan Sataman ISPS turvallisuus sai merkittävän päivityksen vuoden aikana kun turvallisuussuunnitelman päivitystyö käynnistettiin keväällä. Vaasan Satamalle laadittiin turva-arvio, jonka pohjalta laadittiin täysin uudistettu satamaturvallisuussuunnitelma, joka myös auditoitiin. Myös ISPS turvaorganisaatio muuttui ja Vaasan Sataman turvapäällikön (Port Facility Security Officer) tehtävät siirtyivät liikennepäällikkö Kristian Mäki- Jussilalle. Lisäksi Vaasan Satama osallistui Perämeren satamien ISPS yhteistoimintaharjoitukseen, joka pidettiin tänä vuonna Kemissä. Harjoitus osoittautui jälleen kerran oikein hyödylliseksi ja yhteisharjoituksen tuomat synergiaedut puoltavat toimintamallin jatkamista myös tulevaisuudessa. Seuraava yhteistoimintaharjoitus järjestetään Oulussa. Näiden lisäksi vaarallisten aineiden kuljetusten turvallisuutta pohdittiin VAK tarkastuksissa, joita järjestettiin yhteistyössä viranomaisten kanssa. Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 3

Sataman infrastruktuuri koki myös paljon pieniä parannuksia vuoden aikana. Parannuksia tehtiin muun muassa kenttäalueisiin, joita parannettiin ja kunnostettiin pinnoitteiden sekä sadevesien hallinnan osalta. Myös erikoiskuljetusten toimintamahdollisuuksia parannettiin satama-alueella vuoden aikana. Lisäksi Vaasan Sataman väylän syventämisestä laadittiin esisuunnitelma, joka toteutuessaan mahdollistaa aluksille suuremman syväyksen ja näin ollen parantaa sataman edellytyksiä palvella alueen teollisuutta entistä paremmin ja tehokkaammin. Kokonaisuudessaan vuosi oli Vaasan Satamassa kiireinen, mikä näkyi niin alusmäärissä kuin myös kuljetetuissa tonneissa. Positiivista oli projektilastien kuten tuulivoimala komponenttien merkittävä lisääntyminen, joiden myötä myös sataman nostokapasiteettiä on päästy hyödyntämään. Sataman uudet mobiilinosturit ovatkin osoittautuneet erittäin hyviksi työkaluiksi painavien projektilastien sekä pitkien tuulivoimalakomponenttien käsittelyssä. Liikenne Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut Liikennemäärät 2010 2011 2012 2013 Kehitys edelliseen vuoteen verrattuna % Tuonti tonnia 1 172 906 1 399 769 1 004 857 1 239 472 1 338 057 8,0 % Vienti tonnia 209 316 201 242 194 209 242 367 242 426 0,0 % Tavaraliikenne yhteensä tonnia 1 382 222 1 601 011 1 199 066 1 481 839 1 580 483 6,7 % Aluskäynnit yhteensä 525 509 533 597 620 3,9 % - matkustaja-alukset 348 319 346 386 391 1,3 % - rahtialukset 169 183 170 201 216 7,5 % - muut alukset 8 7 7 10 13 30,0 % Alusliikenteen nettotonnit yhteensä 1 588 907 1 561 971 1 552 231 2 633 509 2 712 112 3,0 % - matkustaja-alukset 1 075 271 987 438 1 078 535 1 978 301 2 024 598 2,3 % - rahtialukset 507 967 573 672 473 269 653 708 685 727 4,9 % - muut alukset 5 669 861 427 1 500 1 787 0,0 % Matkustajamäärä matkustajaa 57 135 47 359 77 116 153 868 160 158 4,1 % Tavoitteiden toteutuminen Sitovat tavoitteet Toteutuma 31.12. tavoite Asiakas-ohjautuvuuden kehittäminen Toiminnalla katetaan toimintakulut ja investoinnit Valtuustoon nähden sitova Mittaamistavoite /seurantatapa Sijoitetun pääoman tuloutustavoite Korvaus peruspääomalle Toiminnan tuottavuuden ja Liikeylijäämä taloudellisuuden kasvattamisen ilman poistoja tavoite Investointien kokonaismäärä Investoinnit netto Johtokuntaan nähden sitova Mittaamis- /seurantatapa Kumppanuuspalaverien määrä kpl Uudet kumppanit kpl Liikevaihto /henkilö Tavoitteet/ tavoitetaso Toteutuma erotus 400 000 400 000 0 1 099 970 1 149 869 49 899 500 000 254 871 245 129 Tavoitteet/ tavoitetaso Liikevaihto 140 000 / henkilö Toteutuma erotus 16 22 6 2 2 0 238 147 98 147 Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 4

MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN TP 2013 Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Poikkeama Käyttötalous Toimintamenot 2 328 2 360 2 360 2 489-129 Toimintatulot 3 119 3 080 20 3 100 3 271 171 Toimintakate 791 720 20 740 782 42 Rahoitus Rahoitusmenot yhteensä 386 400 400 400 0 Korvaus peruspääomasta 386 400 400 400 0 Rahoitustulo 38 10 10 43 33 Rahoitus yhteensä -348-390 0-390 -357 33 Investoinnit Investointimenot yhteensä 727 500 0 500 360 140 Poistonalainen irtain omaisuus 0 0 0 0 0 0 Laitureiden korjaus 0 200-100 100 0 100 Kentät 403 300 0 300 184 116 Nosturinsiirtoreitti 185 0 0 0 90-90 Matkustajasilta 94 0 0 0 10-10 Satamanosturit 45 0 100 100 76 24 Investointitulot yhteensä 185 0 0 0 105-105 Satamakenttä 185 0 0 0 0 0 Poistonalainen irtain omaisuus 0 0 0 105-105 Investoinnit nettomeno 542 500 0 500 255 245 SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN JA RISKIENHALLINTA Vaasan Satama luo, ylläpitää ja kehittää markkinaehtoisesti edellytyksiä Merenkurkun matkustajaliikenteelle ja kansainväliselle rahtiliikenteelle. Vaasan Sataman päätehtävä on tuottaa kotimaisille ja ulkomaisille asiakkailleen laadukkaita satamapalveluja kilpailukykyiseen hintaan. Vaasan Satama toimi kuntalain 10 a :n mukaisena liikelaitoksena muodostaen tulonsa asiakkailtaan keräämillä yksityis- ja julkisoikeudellisilla maksuilla. Vaasan Satama toimi Vaasan Satama liikelaitoksen johtosäännön mukaisesti, jonka perusteella vastuut ja valtuudet on selkeästi määritelty. Sataman toimintaprosessit on kuvattu. Sataman strategiatyön yhteydessä toteutettiin liiketoiminnan nelikenttäanalyysi (SWOT-analyysi). Sataman strateginen johtamisjärjestelmä perustuu BSCtuloskorttiin, josta valitaan vuosittain liikelaitoksen johtokuntaan nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet. Vaasan Satama liikelaitoksen johtokunta hyväksyy vuosittain tuloskortit ja niiden toteutumaa seurataan vähintään kahdesti vuodessa. Talouden ja toiminnan toteutumista seurataan esittämällä toteutumisvertailut johtokunnalle ja kaupunginhallitukselle talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden edellyttämällä tavalla. Satamajohtaja esittelee johtokunnalle kokouksen alussa satamatoiminnan ja sataman kehittämisen ajankohtaiset asiat. Vaasan Satama liikelaitoksen johtokunta hyväksyy vuosittain asiakirjan sisäisestä valvonnasta ja sen toteutumisen arvioinnista. Asiakirjassa arvioidaan riskienhallinta ja asiakirjan liitteenä esitetään Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 5

riskienkartoituksen tuloksena syntyvä riskimatriisi. Samassa asiakirjassa määritellään sisäisen valvonnan tavoitteet seuraavalle vuodelle. Vaasan Satamalla on lukuisia lakisääteisiä menettelyasiakirjoja, joiden toimeenpanoa ja toteutumista valvovat mm. liikennevirasto, liikenteen turvallisuusvirasto (TRAFI) ja ympäristöviranomaiset. Nämä asiakirjat, niitä koskevat arvioinnit ja niiden perusteella tehdyt suunnitelmat ovat ajantasaisia. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vaasan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 16.6. Vaasan ja Uumajan yhteissataman, Kvarken Ports Ltd:n perustamisen. Yhtiö ottaa vastaan satamatoiminnot 1. tammikuuta 2015. Vaasan Satama liikelaitos on lakkautettu 1.1.2015 lukien. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikauden tulos on 626 007,93 ylijäämäinen. Tilikauden ylijäämä siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämä-tilille. Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 6

TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Liikelaitoksen tuloslaskelmassa esitetään kaupungin ulkopuolelta sekä kaupungin muilta yksiköiltä saadut tuotot ja niille maksetut kulut. Vaasan Sataman toimintatuottojen kokonaismäärä v oli 3,27 milj.euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta 0,15 milj.euroa (4,9%). Vastaavana ajankohtana toimintakulujen kokonaismäärä ilman poistoja oli 2,12 milj.euroa ja kasvu edellisestä vuodesta oli 0,13 milj euroa (6,7%). Vaasan Sataman tilikauden tulos oli 626 tuhatta euroa ylijäämäinen vuonna (444 tuhatta euroa vuonna 2013). Tilikauden ylijäämä kasvoi 41,0 prosenttia edelliseen tilikauteen verrattuna. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2013 1 000 1 000 Liikevaihto 3 096 2 980 Liiketoiminnan muut tuotot 175 139 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -238-263 Palvelujen ostot -713-583 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -634-617 Eläkekulut -209-223 Muut henkilösivukulut -35-30 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -367-339 Liiketoiminnan muut kulut -293-273 Liikeylijäämä (-alijäämä) 783 792 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 43 38 Korvaus peruspääomasta -400-386 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 426 444 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot 200 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 626 444 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 6,71 7,04 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 6,71 7,04 Voitto, % 20,22 14,90 Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 7

TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmaan kootaan liikelaitoksen kaikki rahanlähteet ja rahankäyttö tilikauden aikana. Rahoituslaskelma kuvaa tilikauden liiketapahtumien vaikutusta liikelaitoksen rahavaroihin. Liikelaitoksen rahavarat sisältyvät kaupungin varoihin ja keskinäistä saatavaa/velkaa seurataan yhdystilin avulla. Toiminnan ja investointien rahavirran vaikutus rahavaroihin vuonna oli +758 tuhatta euroa. Vuonna 2013 vastaava määrä oli +241 tuhatta euroa. Tilikauden aikana liikelaitoksen yhdystilillä seurattava saatava kaupungilta kasvoi 489 tuhatta euroa. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2013 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 783 792 Poistot ja arvonalentumiset 367 339 Korvaus peruspääomasta -400-386 Rahoitustuotot ja -kulut 43 38 Satunnaiset tuotot 200 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot -31 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitappiot 20 0 Investointien rahavirta Investointimenot -360-727 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 185 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 136 0 Toiminnan ja investointien rahavirta 758 241 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta -489-468 Saamisten muutos muilta -298 232 Korottomien velkojen muutos muilta 29-4 Rahoituksen rahavirta -758-241 Rahavarojen muutos 0 0 Yhdystilin saldo Saldo 31.12 2 456 1 969 Saldo 1.1 1 969 1 501 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % Kassan riittävyys, pv Quick ratio Current ratio 2 224 785,06 1 751 751,27 220,56 144,47 311 232 11,03 9,33 11,03 9,33 Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / Investointien omahankintameno Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Yhdystilin saldo 31.12 / Kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (Yhdystilin saldo 31.12 + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Yhdystilin saldo 31.12) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 8

TASETARKASTELU Taseen sisältö Tase kuvaa liikelaitoksen tilinpäätöspäivän mukaista taloudellista asemaa. Tase sisältää liikelaitoksen omaisuus- ja pääomaerät tilikauden lopussa. Merkittävimmät muutokset taseen vastaavissa tapahtui pysyvissä vastaavissa -131 tuhatta euroa ja saamisissa +787 tuhatta euroa. Saamiset kunnalta kasvoi 489 tuhatta euroa ja muut saamiset vähentyi 298 tuhatta euroa. Taseen vastattavissa oma pääoma kasvoi tilikauden tuloksen määrän 626 tuhatta euroa. Vieras pääoma lisääntyi 30 tuhatta euroa. Tase ja sen tunnusluvut VAASAN SATAMA VASTAAVAA 2013 VASTATTAVAA 2013 1 000 1 000 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineelliset hyödykkeet Peruspääoma 4 960 4 960 Maa- ja vesial arvonkorotukset 3 945 3 945 Arvonkorotusrahasto 3 945 3 945 Rakennukset 1 009 1 088 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 3 100 2 656 Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 571 4 481 Tilikauden yli- / alijäämä 626 444 Koneet ja kalusto 0 17 12 631 12 005 Ennakkomaks ja keskener.hankinnat 0 126 9 525 9 656 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Sijoitukset Ostovelat 96 84 Muut saamiset 74 74 Muut velat 40 37 74 74 Siirtovelat 166 151 303 273 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ 12 933 12 278 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 320 359 Saamiset kunnalta 2 458 1 969 Muut saamiset 556 219 3 334 2 547 VASTAAVAA YHTEENSÄ 12 933 12 278 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus, % 97,66 97,78 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 9,24 8,75 Kertynyt ylijäämä, 1 000 3 726 3 100 Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / ( Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 9

Tilinpäätöslaskelmat VAASAN SATAMA -LIIKELAITOS

TULOSLASKELMA 01.01.-31.12. 01.01.-31.12.2013 Liikevaihto 3 095 914,55 2 980 085,05 Liiketoiminnan muut tuotot 175 023,40 139 344,30 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -238 141,89-262 883,83 Palvelujen ostot -712 622,14-950 764,03-583 179,87-846 063,70 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -633 916,09-616 690,54 Henkilösivukulut Eläkekulut -208 624,84-222 527,28 Muut henkilösivukulut -35 127,84-877 668,77-30 384,40-869 602,22 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -366 972,40-338 657,50 Liiketoiminnan muut kulut -292 636,11-272 686,29 Liikeylijäämä (-alijäämä) 782 896,64 792 419,64 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 43 111,29 37 578,60 Korvaus peruspääomasta -400 000,00-386 000,00 Muut rahoituskulut 0,00-356 888,71-43,29-348 464,69 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 426 007,93 443 954,95 Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot 200 000,00 200 000,00 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 626 007,93 443 954,95 Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 10

RAHOITUSLASKELMA 01.01.-31.12. 01.01.-31.12.2013 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 782 896,64 792 419,64 Poistot ja arvonalentumiset 366 972,40 338 657,50 Korvaus peruspääomasta -400 000,00-386 000,00 Rahoitustuotot ja -kulut 43 111,29 0,00 Satunnaiset tuotot 200 000,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot -31 130,62 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitappiot 19 503,31 981 353,02 37 535,31 782 612,45 Investointien rahavirta Investointimenot 359 536,53 726 963,88 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00-185 240,32 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot -135 796,39-223 740,14 0,00-541 723,56 Toiminnan ja investointien rahavirta 757 612,88 240 888,89 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta -488 625,82-468 226,51 Saamisten muutos muilta -298 269,23 231 685,16 Korottomien velkojen muutos muilta 29 282,17-757 612,88-4 347,54-240 888,89 Rahoituksen rahavirta -757 612,88-240 888,89 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Yhdystilin muutos Yhdystili 31.12 2 458 038,60 1 969 412,78 Yhdystili 1.1 1 969 412,78 488 625,82 1 501 186,27 468 226,51 Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 11

TASE VASTAAVAA 2013 A II III C II PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset 3 944 843,44 3 944 843,44 Rakennukset 1 008 613,64 1 087 775,12 Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 571 254,05 4 480 667,97 Koneet ja kalusto 0,00 17 254,57 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 125 774,98 9 524 711,13 9 656 316,08 Sijoitukset Muut saamiset 74 442,55 74 442,55 74 442,55 74 442,55 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 320 071,62 358 546,45 Saamiset kunnalta 2 458 038,60 1 969 412,78 Muut saamiset 556 159,90 219 415,84 3 334 270,12 2 547 375,07 VASTAAVAA YHTEENSÄ 12 933 423,80 12 278 133,70 VASTATTAVAA 2013 A I OMA PÄÄOMA Peruspääoma 4 960 000,00 4 960 000,00 III Arvonkorotusrahasto 3 944 843,44 3 944 843,44 IV Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 3 100 302,09 2 656 347,14 V Tilikauden yli- / alijäämä 626 007,93 443 954,95 12 631 153,46 12 005 145,53 D II VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 96 115,58 84 360,94 Muut velat 40 088,04 37 361,06 Siirtovelat 166 066,72 151 266,17 302 270,34 272 988,17 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 12 933 423,80 12 278 133,70 Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 12

VAASAN SATAMA -LIIKELAITOS Liitetiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET SEKÄ MENETELMÄT Pysyvien vastaavien jaksotus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä rahoitusosuuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Alle 10.000 euron hankinnat on kirjattu vuosikuluiksi. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 2. LIIKETOIMINNAN TUOTOT Liikevaihto 2013 Sataman tavaramaksut 1 824 004,24 1 752 550,76 Sataman alusmaksut 407 914,30 392 359,34 Maa- ja vesialueiden vuokrat 283 842,31 256 703,42 Rakennusten vuokrat 248 488,06 249 573,44 Sataman nosturimaksut 117 842,36 114 862,67 Sataman kiinnitysmaksut 114 108,00 114 308,25 Jätehuoltomaksut 57 554,53 51 718,97 Vesimaksut 32 248,43 36 475,51 Muut myyntitulot 9 912,32 11 532,69 Yhteensä 3 095 914,55 2 980 085,05 Liiketoiminnan muut tuotot 2013 Öljypitoisten jätteiden vastaanottomaksu 141 460,53 133 469,62 Käyttöomaisuuden myyntivoitto 31 130,62 0,00 Aterioiden myyntitulot 2 432,25 2 514,50 Muut tuotot 0,00 3 360,18 Yhteensä 175 023,40 139 344,30 Satunnaiset tuotot 2013 Satunnaiset tuotot 200 000,00 0,00 200 000,00 0,00 3. POISTOSUUNNITELMA Tilikaudesta 1.1.2006 alkaen Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Irtain omaisuus Muut aineelliset hyödykkeet Poistoaika 4-5 vuotta enintään 20 vuotta 20-50 vuotta 15-30 vuotta 8-20 vuotta käytönmukainen poisto tai ei poistoa Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot 2013 Liiketoiminnan muut tuotot Irtain omaisuus 31 130,62 0,00 Yhteensä 31 130,62 0,00 Liiketoiminnan muut kulut Irtain omaisuus 19 503,31 0,00 Yhteensä 19 503,31 0,00 Poisto-menetelmä / % tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 13

TASEEN LIITETIEDOT TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 5. ARVONKOROTUKSET Maa- ja vesialueet Arvonkorotukset 1.1. Arvonkorotusten muutos/alueen pienennys Arvonkorotukset 31.12. 2013 3 944 843,44 3 944 843,44 0,00 0,00 3 944 843,44 3 944 843,44 6. PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 1 087 775,12 4 480 667,97 17 254,57 125 774,98 5 711 472,64 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 283 201,53 76 335,00 0,00 359 536,53 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00-124 169,08 0,00-124 169,08 Siirrot erien välillä 0,00 81 165,98 44 609,00-125 774,98 0,00 Tilikauden poisto -79 161,48-273 781,43-14 029,49 0,00-366 972,40 Poistamaton hankintameno 31.12. 1 008 613,64 4 571 254,05 0,00 0,00 5 579 867,69 Arvonkorotukset 3 944 843,44 0,00 0,00 0,00 0,00 3 944 843,44 Kirjanpitoarvo 31.12. 3 944 843,44 1 008 613,64 4 571 254,05 0,00 0,00 9 524 711,13 Pysyvien vastaavien sijoitukset Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Saamiset Yhteensä tytäryhteisöt Hankintameno 1.1. 74 442,55 74 442,55 Lisäykset Siirrot erien välillä Vähennykset Tilikauden poisto Hankintameno 31.12. 74 442,55 74 442,55 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. 74 442,55 74 442,55 7. VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihtuvien vastaavien saamiset saman konsernin yhteisöiltä Lyhytaikaiset saamiset Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä 2013 Myyntisaamiset 57 913,63 99 101,15 Muut saamiset 335 796,39 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä 393 710,02 99 101,15 Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 14

TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 8. OMA PÄÄOMA 2013 Peruspääoma 1.1. 4 960 000,00 4 960 000,00 Muutokset tilikaudella 0,00 0,00 Peruspääoma 31.12. 4 960 000,00 4 960 000,00 Arvonkorotusrahasto 1.1. 3 944 843,44 3 944 843,44 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 Arvonkorotusrahasto 31.12. 3 944 843,44 3 944 843,44 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1. 2 656 347,14 2 148 212,21 Lisäys/vähennys tilikauden aikana 443 954,95 35 063,11 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12. 3 100 302,09 2 656 347,14 Tilikauden yli-/alijäämä 1.1. 443 954,95 35 063,11 Siirto edellisten tilikausien yli-/alijäämään -443 954,95-35 063,11 Tilikauden yli-/alijäämä 626 007,93 443 954,95 Tilikauden yli-/alijäämä 31.12. 626 007,93 443 954,95 Oma pääoma yhteensä 12 631 153,46 12 005 145,53 9. VELAT SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ Lyhytaikainen vieras pääoma 2013 Ostovelat 25 945,80 19 040,13 10. SIIRTOVELAT Lyhytaikaiset 2013 Henkilösivukulut 12 736,40 9 373,64 Lomapalkkajaksotukset 113 508,19 116 145,06 Palkkajaksotukset sosiaalikuluineen 674,67 0,00 Siirtovelat, ostoreskontra 29 107,25 17 400,00 Muut siirtovelat 10 040,21 8 347,47 Yhteensä 166 066,72 151 266,17 VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 11. LEASINGVASTUIDEN YHTEISMÄÄRÄ (ARVONLISÄVEROINEEN) 2013 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 312 050,00 312 050,00 Myöhemmin maksettavat 454 669,00 766 719,00 Yhteensä 766 719,00 1 078 769,00 MUUT SOPIMUSVASTUUT 2013 Tulospalkkion määrä v. 2013 sopimuksen mukaan 35 838,02 35 838,02 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 12. HENKILÖSTÖKULUT 2013 Palkat ja palkkiot 635 390,15 620 846,02 Henkilösivukulut Eläkekulut 208 624,84 222 527,28 Muut henkilösivukulut 35 127,84 30 384,40 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät -1 474,06-4 155,48 Yhteensä tuloslaskelman mukaan 877 668,77 869 602,22 13. HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ TEHTÄVÄ-ALUEITTAIN 2012 Hallinto ja talous 4 4 Alusliikennepalvelut 9 9 Yhteensä 13 13 14. TILINTARKASTAJAN PALKKIOTA KOSKEVA LIITETIETO BDO Audiator Oy 2013 Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät 545,60 446,40 Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 15

LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA Tilinpäätös Päiväkirja Pääkirja Myyntireskontra Ostoreskontra Maksuliikenne Pysyvät vastaavat Palkkakirjanpito nidottu sähköinen arkistointi mikrokortit sähköinen arkistointi sähköinen arkistointi sähköinen arkistointi atk-tuloste sähköinen arkistointi Vaasan Satama -liikelaitos Sivu 16

VAASAN KAUPUNKI VAASAN VESI Liikelaitos TILINPÄÄTÖS

Sisällysluettelo Johtokunnan kertomus vuodelta 3 Vaasan Veden hallinto ja tilivelvollisuus 4 Selonteko Vaasan Vesi-liikelaitoksen sisäinen valvonnan järjestämisestä 5 Toiminnan ja talouden kehitys 8 - Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 8 - Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 8 - Henkilöstö 9 Tilikauden tuloksen muodostuminen 10 - Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 10 Toiminnan rahoitus 11 - Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 11 Tasetarkastelu 13 - Tase ja sen tunnusluvut 13 Esitys tuloksen käsittelystä 14 Talousarvion toteutuminen 15 - Tavoitteiden toteutuminen 15 - Käyttötalousosa 16 - Rahoitusosa 16 - Investointiosa 16 Tilinpäätöslaskelmat 17 Tuloslaskelma 18 Rahoituslaskelma 19 Tase 20 Liitetiedot 21 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 22 Tuloslaskelman liitetiedot 22 Taseen liitetiedot 23 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 26 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 26 Allekirjoitukset 27 2

Johtokunnan kertomus Vaasan Vesi liikelaitoksen johtokunta kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa ja käsitteli muun muassa veden hankintaan liittyviä kysymyksiä. Vaasan Veden vuodesta tuli taloudellisesti hyvä, liikevaihto oli 15,09 milj. (2013 14,87 milj. ) ja tilikauden ylijäämäksi muodostui 0,60 milj. (2013 0,45 milj. ). Vaasan kaupungin talousjärjestelmäuudistuksen ongelmat jatkuivat ja talouden seuranta on ollut haastavaa ja epävarmaa, joten taloudellisia päätöksiä on tehty erityisen varovaisesti. Kokonaisinvestoinnit olivat 3,01 milj. (2013 5,10 milj. ), joista pääosa kohdistui verkostoiden saneeraus- ja uudisrakentamiseen sekä yleisesti vesihuollon ylläpitoon ja kehittämiseen. Vaasan Vesi maksoi kaupungille tuottovaatimuksen, joka oli 1,39 milj. (2013 1,32 milj. ). Kyrönjoen huono veden laatu aiheutti merkittäviä ongelmia ja 2013 jouduttiin raakavesialtaan toiminta varmistamaan siten, että jälkiflokkaustila erotettiin varsinaisesta Pilvilammesta. Jälkiflokkaustila oli täyttynyt Kyrönjoen kuormituksesta ja tyhjennettiin imuruoppaamalla vuoden aikana. Lieteongelmien ratkaisuksi on vedenpuhdistukseen suunniteltu esikäsittelylaitoksen käyttöönottoa Båskakseen ja eri tekniikoita on tutkittu ja testattu. Esikäsittelylaitoksen ongelmana on kuitenkin edelleen rejektivesien ja prosessista irtoavan kiintoaineen kohtalo. GTK:n ja ELY:n kanssa aloitettu hanke syväpohjavesien käyttämiseksi Vaasan vedenhankinnassa on edennyt hyvin ja Kurikan alueella on päästy jo merkittäviin koepumppauksiin. Kurikan Vesihuolto Oy:n ja Vaasan Veden yhteinen vedenhankintayhtiö on työn alla ja mahdollisesti tulevaisuudessa koko Vaasan tarvitsema vesimäärä tullaan saamaan Kurikan syväpohjavesistä. Nykyisen vedenpuhdistuksen vesimäärät olivat seuraavat: Kyrönjoesta pumpattiin 4,85 milj. m 3, laitoksen raakavesimäärä 6,07 milj. m 3 ja verkostoon pumpattu 5,40 milj. m 3 Vesihuoltoverkostoja rakennettiin ja saneerattiin vuoden aikana 27,2 km (2013 40,3 km). Verkostojen yhteispituus oli 1 819 km vuoden lopussa. Vesijohtoja oli yhteensä 961 km, jätevesiviemäreitä 528 km ja hulevesiputkia 330 km. Uutta kunnallistekniikkaa tehtiin Yttersundomiin ja Himalajankadun alueelle. Påttin saneeratun puhdistamon toiminta on ollut erinomaista. Puhdistetun jäteveden laatu on niin hyvä, että Vaasan sisäsaariston rehevyystasoissa on jo nyt nähtävissä merkittävä muutos parempaan ja purkuputken siirto kauemmas merialueelle on menettänyt lopullisenkin mielekkyyden. Puhdistamolla käsiteltiin 7,13 milj. m 3 jätevettä, joka on 5,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosi oli jälleen työn täyteinen monin tavoin haastavakin, mutta asiat joihin Vaasan Vesi on itse pystynyt vaikuttamaan, on hoidettu hyvin ja tehokkaasti! Hyvä meidän joukkue! 3

VAASAN VEDEN HALLINTO JA TILIVELVOLLISUUS Vaasan Veden johtokunta 9 jäsentä toimitusjohtaja Pertti Reinikainen Talous ja hallinto talouspäällikkö Henrik Vehkaoja 6 henkilöä Pilvilammen vesilaitos käyttöpäällikkö Per-Eric Lindh 15 henkilöä Asiakaspalvelu ja laskutus talouspäällikkö Henrik Vehkaoja 4 henkilöä Påttin puhdistamo käyttöpäällikkö Tarja Karlsson 18 henkilöä Tekniset palvelut verkostopäällikkö Jari Jantunen 25 henkilöä Vaasan Vesi-liikelaitoksen johtokunta Johtokunnan jäsenet: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Karhu Pauli, pj Sirén Liisa Risberg Pentti, vpj Pukkila-Palmunen Katariina Ontto-Panula Terhi Nurmikoski Helena Laitalainen Ari-Pekka Wahlström Liisa Syring Roy Jungerstam Dick Kukkonen Ulla Wiander Veronica Huovari Pentti Mustonen Heikki Yli-Heikkuri Piia Teppo Kari Niemi Heli Ristilä Jouko Kh:n edustaja Ollila Mauri Vaasan Vesi-liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja toimii Pauli Karhu ja varapuheenjohtajana Pentti Risberg. 4

SELONTEKO VAASAN VESI-LIIKELAITOKSEN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Vaasan Veden toiminta-ajatuksena on kestävän kehityksen vaatimusten mukaisesti huolehtia toimintaalueellaan häiriöttömästä vesihuollosta. Laitos toimii omakustannusperiaatteella tulevat uus- ja saneerausinvestoinnit ja kehittämistarpeet huomioon ottaen. Vaasan Vesi -liikelaitos toimii kuntalain mukaisena liikelaitoksena. Vaasan Vedellä on johtokunta, joka vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Vaasan Veden toimitusjohtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtii liikelaitoksen hallinnosta ja taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Vaasan Vesi on toimialastaan johtuen monien lakien ja asetusten ohjaama ja samoista syistä myös monien viranomaisten valvonnassa. Toiminnan luonteesta ja sen valvonnasta johtuen lakien, asetusten ja määräysten noudattaminen on hyvin vahvasti sisäänrakennettu koko Vaasan Veden toimintaan. Kuntalain mukaisena liikelaitoksena toimiminen ja siihen kuuluvien määräysten yhteensovittaminen kaupungin hallinto- ja taloussääntöihin ja erityisesti käytäntöihin sen sijaan on hyvin raskasta ja hankalaa määräysten ja odotusten ristiriitaisuuksien vuoksi. Kehittämistoimia lakien, asetusten, johtosääntöjen ja kaupungin muiden sääntöjen yhteensovittamiseksi ja ristiriitojen poistamiseksi on käynnistetty jo vuoden 2010 aikana, mutta lopullista selvyyttä asioihin ei ole vieläkään saatu. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Vaasan Vesi on saavuttanut sille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja rahoittanut vesimaksutuloillaan hyvin merkittävän lupaehtoihin liittyvän investoinnin jätevedenpuhdistamolla. Investointi onnistui erittäin hyvin, puhdistustulokset ovat olleet erinomaisia ja lopputulos palvelee koko kaupunkia. Investointien tehokas rakentaminen ja hyödyntäminen, käyttöpuolen varojen tehokas käyttö ja valvonta sekä arviointien pätevyys ja luotettavuus ovat avainasemassa myös Vaasan Veden lähivuosien vedenhankintaan liittyvissä ratkaisuissa. Talouden kokonaishallinnan parantamiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi Vaasan Vedessä käynnistettiin vuonna 2010 vesihuollon kokonaistietojärjestelmän kehittämishanke. Hankkeen tarkoituksena oli kytkeä koko vesihuolto yhteen järjestelmään, jolloin sekä toiminnan että talouden ketjut ovat aukottomia ja todettavissa. Järjestelmähanke olisi mahdollistanut luotettavamman arvioinnin ja sitä kautta oikeamman ja nopeamman reagoinnin toiminnan ja talouden muutoksiin. Hankkeen eteneminen on kuitenkin kaupungin keskushallinnon toimesta estetty ja samaan aikaan kaupungin keskusjohtoisesti suoritettu taloushallinnon järjestelmäuudistus on ollut huomattavissa ongelmissa, joten Vaasan Vedenkin varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus on ollut myös vuonna haastavaa. Jatkossa tilanne on todennäköisesti vain heikkenemässä, sillä myös vesihuollon tietojärjestelmähankkeita ollaan viemässä kaupunkijohtoisesti eteenpäin ja lisäksi kaupunki on hyvin vahvasti keskittämässä kaikkea ns. tukipalveluhenkilöstöä keskushallinnon matriisiorganisaatioon. Tällainen keskusjohtoinen hallinnointi ei mitenkään palvele vesihuollon erityistarpeita ja tulee ajan myötä rapauttamaan vesihuollon toimintaedellytyksiä ja sitä myöten koko vesihuoltoa. Riskien hallinnan järjestäminen Vesihuollon toimintakenttä on laaja ja potentiaaliset riskit ovat suuria. Toimiala ja sen tuomat lait ja asetukset kuitenkin kontrolloivat riskejä niin tehokkaasti, että riskien hallinta, sisäinen ja ulkoinen valvonta ovat, ja on pakko olla, hyvin tiiviisti osa toimintaa. Vesihuolto vaatii kuitenkin erityisosaamista ja alan resursseja on oltava riittävästi ja saatavissa. Resurssien ylläpito ja pitkäjänteinen kehittäminen voi olla hankalaa, kun toimintaan itsessään kohdistuu lainsäädännöllisiä, taloudellisia (mm. investointien muodossa) paineita ja samalla peruskunnan henkilöstö-, talous- ym. ristiriitaisia tulkintoja ja ohjeistuksia vaaditaan noudatettavaksi. Jatkossa 5

tilanne on todennäköisesti vain heikkenemässä, sillä kaupunki on hyvin vahvasti keskittämässä kaikkea ns. tukipalveluhenkilöstöä keskushallinnon matriisiorganisaatioon. Tällainen keskusjohtoinen hallinnointi ei mitenkään palvele vesihuollon erityistarpeita riskien hallinnassa ja tulee poistamaan vesihuollosta merkittävästi substanssiosaamista. Vesihuollossa on nähtävissä asiakaskohtaisten kulutusten (eli myös tulojen) määrän aleneminen ja samaan aikaan vaatimusten jatkuva kiristyminen niin asiakkaiden, ympäristön, energiasäästön ym. osalta. Tällainen yhtälö on riski, johon ei voida enää vastata vain perinteisillä hinnankorotusten ja tehokkuuden lisäämisillä. Vesihuollon pitää valjastaa toiminnan sivuvirrat (lämmöntuotanto, biokaasu ym.) myös hyödyntämään vesihuoltoa. Tällainen toiminta vaatii myös kunnalta uudenlaista ajattelua ja joustavaa päätöksentekoa mahdollistaessa erilaisten kumppanuuksien ja yritysjärjestelyiden tekemistä. Tulevissa kuntaliitoksissa vesihuollot on pidettävä omina erillisinä yhtiöinään, erillisellä rahoituspohjallaan, kunnes ne todellisuudessa ovat toimintavarmuudeltaan ja käytännöiltään yhdistettävissä. Vesihuollon vedenhankintajärjestelyt ja huoltovarmuus ovat myös sellaisia ratkaistavia kysymyksiä ja hyvin merkittäviä riskejä, joiden kriittisyys tiedostetaan Vaasan Vedessä, mutta ne eivät tunnu saavan riittävää painoarvoa kaupungin hallinnossa. Vaasan Veden johtokunta ja johto on useissa yhteyksissä esittänyt kaupungin tuottovaatimuksen pienentämistä tai tilapäistä tuottovaatimuksesta luopumista, jotta vesihuollon tulot voidaan kohdistaa kriittisen vedenhankinnan ja huoltovarmuuden ongelmien ratkaisuun. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Vesihuolto on erittäin pääomavaltaista toimintaa. Toiminnan tärkeydestä johtuen vesihuollon hankintoja käsitellään erityisalojen hankintalain mukaan, mikä mahdollistaa alalle tarpeellisen hieman joustavamman hankintakäytännön. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta on yksiselitteisesti liikelaitoksen johtokunnan ja johtajan vastuulla. Toiminnan pääomavaltaisuuden vuoksi ja myös siitä seuraavien taloudellisten vaikutusten myös omaisuuden parempi kokonaishallinta on eräänä merkittävänä tekijänä Vaasan Vedessä käynnistetylle vesihuollon kokonaistietojärjestelmän kehittämishankkeelle. Kokonaistietojärjestelmän käyttöönotto on nyt kuitenkin kaupungin epäselvien vaatimusten vuoksi viivästynyt. Sopimustoiminta Vesihuolto perustuu laitoksen ja asiakkaan väliseen sopimukseen. Toisaalta vesihuolto on luonnollinen monopoli ja vesihuoltoon liittyminen on vesihuollon toiminta-alueella pääsääntöisesti pakollista, joten sopimusosapuolet eivät ole täysin tasavertaisessa asemassa. Asiakkaan asemaa on turvattu vesihuoltolain ja kuluttajansuojalain myötä ja näiden lakien perusteella Vesilaitosyhdistys yhteistyössä kuluttajaviranomaisten kanssa on laatinut alalle tulkinnat ja suositukset sopimus- ja toimitusehdoiksi, joita myös Vaasan Vesi noudattaa. Vesihuoltolaki ja kuluttajan asema ovat muuttuneet viimeisten vuosien aikana, eikä kaikista muutoksista ole täysin onnistuttu viestimään asiakkaille. Joitakin sopimuserimielisyyksiä käsitellään vuosittain. Sopimusmuutokset ja niistä viestiminen on määritelty melko tarkasti, mutta niiden valmistelussa yhdessä asiantuntijoidenkin kanssa täytyy noudattaa erityistä huolellisuutta. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Vaasan Vesi liikelaitos on osa Vaasan kaupunkia ja on oman sisäisen valvontansa lisäksi näin myös kaupungin sisäisen tarkastuksen piirissä. Vaasan Veden toiminta perustuu selkeään päämäärään (vesihuollon toteuttamiseen) ja lakien ja asetusten perusteella pystyy melko itsenäisesti hoitamaan vaativaa tehtäväänsä. Lakien ja asetusten perusteella 6

vesihuollon toiminta on myös monella tavoin ulkopuolisessa tarkastuksessa ja valvonnassa. Ulkopuolisestakin kontrolloinnista johtuen sisäisen tarkastuksen ja valvonnan tulee olla, ja on, toimintaan sisäänrakennettua. Kuitenkin kuntalain mukaisena liikelaitoksena toimiminen vesihuoltoalalla ja niihin erityislakeihin kuuluvien määräysten yhteensovittaminen kaupungin hallinto- ja taloussääntöihin ja erityisesti käytäntöihin sen sijaan on hyvin raskasta ja hankalaa määräysten ja odotusten ristiriitaisuuksien vuoksi ja johtaa joskus väistämättä joidenkin kunnan hallinto- ja taloussääntöjen rikkomiseen. Vaasan Veden toimintaa tarkkaillaan, seurataan ja valvotaan jatkuvasti sekä sisäisesti että ulkoisesti ja näiden perusteella korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä välittömästi. Jatkuviin seurantatoimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi: - Tavallisten johtamistoimien kautta saatu näyttö siitä, että sisäinen valvonta toimii (toiminnan ja talouden seurantaraportit) - Ulkoisilta osapuolilta saatu tieto vahvistaa omaa arviota tai voi viestittää tulevista ongelmista (viranomaiset, asiakaspalautteet, asiakasvalitukset, seurantatutkimustiedot) - Tietojärjestelmien tuottamaa tietoa voidaan verratta muista tietolähteistä saatuihin tietoihin tai manuaalisesti tehtyihin laskelmiin - Sisäiset ja ulkoiset tarkastajat sekä toimielimet antavat suosituksia sisäisten valvontatoimien vahvistamiseksi 7

TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Vuonna Vaasan Veden toiminnassa tai taloudessa ei tapahtunut erityisen olennaisia muutoksia. Vaasan Veteen 2013 liitetty Vähänkyrön kunnan vesihuoltolaitos vaatii edelleen erityishuomiota ja paljon työtä, vuotoja korjataan, verkostoja saneerataan ja vesihuoltoa pyritään liittämään sekä automaatio- että karttajärjestelmiin. Vaasan ja seudun vedenhankinnan ongelmiin ja huoltovarmuuskysymykseen on pyritty löytämään ratkaisua. Vaikka Kurikan syväpohjavesistä jatkossa, jollain aikavälillä, saataisiinkin kaikki Vaasan ja seudun tarvitsema vesi, joudutaan kuitenkin nykyistäkin Kyrönjoen veteen perustuvaa vedentuotantojärjestelmää kehittämään, rakentamalla esikäsittelylaitos. Jos Kyrönjokeen perustuva järjestelmä jää varavedeksi, selvitään kuitenkin pienimmillä investointikustannuksilla. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vedenhankinnan ongelmien ja huoltovarmuuskysymyksen ratkaisu ovat pitkällisiä ja kalliita hankkeita ja vesihuollon tulorahoituksella tulisikin ehdottomasti varautua näiden ongelmien ratkaisuun, sen sijaan, että kunnille maksetaan tuottovaatimuksia. Vesihuoltoalalla on myös nähtävissä selkeämmin muutos, jossa asiakaskohtainen vedenkulutus ei ainakaan kasva ja toisaalta vaatimustaso asiakkaiden, ympäristön ja esimerkiksi energiansäästön suhteen kiristyy edelleen. Muutenkin erittäin pääomavaltaisella alalla näihin haasteisiin, tuleviin kuntaliitoksiin ja niiden rahoittamiseen ei voida vastata pelkästään hinnankorotuksilla. Jatkossa tarvitaan tehokkuuden ja joustavuuden lisäksi myös uudenlaisia menetelmiä niin toimintoihin kuin niiden rahoittamiseen. Vähänkyrön kuntaliitoksen kokemusten perusteella tulisi tulevissa kuntaliitoksissa Vaasan Veteen liitettävät vesihuoltolaitokset ehdottomasti pitää erillisinä yhtiöinä ja omalla taksapolitiikalla, kunnes laitokset ja niiden verkostot on todellisuudessa saatu vastaamaan Vaasan Veden toimintavarmuutta ja laatutasoa. Muuten vaasalaisten vedenkuluttajien kustannustaso nousee perusteettoman korkeaksi. Tunnusluvut 2010 2011 2012 2013 Laskutettu vesimäärä 1000 m 3 Naapurikuntien osuus 4240 300 4291 336 4350 340 4370 50 4260 60 Laskutettu jätevesim. 1000 m 3 Naapurikuntien osuus 4480 700 4528 808 4710 900 4730 800 4790 840 Vesijohtoverkoston pituus km 615 625 634 913 961 Viemäriverkoston pituus km 734 747 762 823 858 Vesimaksutaksa /m 3 1,02 1,02 1,02 1,02 1,10 Jätevesimaksu taksa /m 3 1,25 1,45 1,65 1,65 1,65 Vaasan Vesi maksoi kaupungille vuonna tuottovaatimuksen, jonka suuruus oli 1,39 milj. euroa. Investointeihin käytettiin vuonna kokonaisuudessaan 3,01 milj., josta jäteveden puhdistukseen 0,16 milj., haja-asutusalueiden viemäröintiin 0,08 milj., verkostoihin 1,73 milj., laitoksiin 0,53 milj., pumppaamo 0,20 milj. ja 0,33 milj. vesihuollon yleiseen kehittämiseen. 8

HENKILÖSTÖ 2013 2012 Henkilökunnan määrä 31.12. 69 72 66 kpl Vakinaiset Kokoaikaiset 65 68 60 kpl Osa-aikaiset 0 0 0 kpl Määrä-aikaiset Kokoaikaiset 4 4 6 kpl Henkilötyövuodet 68,7 72,6 67,4 HTV Henkilökunnan keski-ikä 31.12 47,00 46,75 45,15 vuotta Sairauslomia 16,49 14,64 8,48 pv/työntekijä Tapaturmia 4 3 2 kpl Koulutus 1,19 1,82 2,96 pv/työntekijä Koulutuksen kustannukset 19 474 33 113 44 316 Palkat ja palkkiot kokonaissumma vuonna 2 659 280,03 9

TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2013 1 000 1 000 Liikevaihto 15 087 14 865 Valmistus omaan käyttöön 314 352 Liiketoiminnan muut tuotot 133 93 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 581-2 573 Palvelujen ostot -2 515-2 365 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -2 659-2 818 Eläkekulut -705-773 Muut henkilösivukulut -151-146 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -4 808-4 675 Vuokrat -102-107 Liiketoiminnan muut kulut -54-79 Liikeylijäämä (-alijäämä) 1 958 1 774 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 25 0 Muut rahoitustuotot 5 5 Kunnalle maksetut korkokulut 0-12 Korvaus peruspääomasta -1 390-1 320 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 598 447 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 5,47 4,92 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 5,51 4,97 Voitto, % 3,96 3,01 Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Liikelaitoksen tuloslaskelmassa esitetään kaupungin ulkopuolelta sekä kaupungin muilta yksiköiltä saadut tuotot ja niille maksetut kulut Vaasan Veden tuottojen kokonaismäärä oli 15,5 milj. vuonna. Tuottojen määrä kasvoi 0,2 milj. (1,46 %) edellisestä tilikaudesta. Tilikauden kulujen kokonaismäärä oli 13,58 milj. ja kasvu edellisestä vuodesta oli 0,04 milj. (+0,30 %). Kulut kasvoivat hieman palveluiden ostoissa, poistoissa ja kaupunki korotti tuottovaatimusta, mutta henkilöstökulut alenivat vastaavasti. Vaasan Veden tilikauden tulos oli 0,60 milj. ylijäämäinen (+0,45 milj. vuonna 2013). Ylijäämän 33 % kasvu perustuu lisääntyneisiin tuottoihin ja kulujen hallintaan. 10

TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2013 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 1 958 1 774 Poistot ja arvonalentumiset 4 808 4 675 Korvaus peruspääomasta -1 390-1 320 Rahoitustuotot ja -kulut 30-7 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot -45-6 Investointien rahavirta Investointimenot -3 015-5 104 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 87 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 45 6 Toiminnan ja investointien rahavirta 2 391 105 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys muilta -3-2 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -16-16 Lyhytaikaisten lainojen vähennys -516-710 Oman pääoman muutokset 28 521 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -24-15 Saamisten muutos muilta -359 301 Saamisten muutos kunnalta -1 671 0 Korottomien velkojen muutos muilta 172 0 Korottomien velkojen muutos kunnalta -2-184 Rahoituksen rahavirta -2 391-105 Rahavarojen muutos 0 0 Yhdystilin saldo Saldo 31.12 1 671-516 Saldo 1.1-516 -1 227 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, -2980-5371 Investointien tulorahoitus, % 179,32 102,08 Lainanhoitokate 342,86 183,72 Kassan riittävyys, pv 47-13 Quick ratio 3,8 1,5 Current ratio 3,9 1,6 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 11

Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate = (Ylijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset + Korkokulut - Tuloverot) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Yhdystilin saldo 31.12 / Kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (Yhdystilin saldo 31.12 + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Yhdystilin saldo 31.12) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmaan kootaan liikelaitoksen kaikki rahanlähteet ja rahankäyttö tilikauden aikana. Rahoituslaskelma kuvaan tilikauden liiketapahtumien vaikutusta liikelaitoksen rahavaroihin. Liikelaitoksen rahavarat sisältyvät kaupungin varoihin ja keskinäistä saatavaa/velkaa seurataan yhdystilin avulla. 12

TASETARKASTELU Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2 014 2 013 VASTATTAVAA 2 014 2 013 PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 29 294 29 266 Muut pitkävaikutteiset menot 93 96 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 6 502 6 055 Ennakkomaksut ja keskeneräiset Tilikauden yli- / alijäämä 598 447 hankinnat 447 415 36 394 35 768 540 511 Aineelliset hyödykkeet VIERAS PÄÄOMA Rakennukset 6 432 7 099 Pitkäaikainen Kiinteät rakenteet ja laitteet 27 183 28 865 Korottomat velat kunnalta 38 41 Koneet ja kalusto 292 312 Liittymismaksut ja muut velat 2 749 2 747 Ennakkomaksut ja keskeneräiset 2 787 2 787 hankinnat 800 254 34 708 36 530 Lyhytaikainen Sijoitukset Lainat rahoitus- ja vakuutuslait. 0 16 Muut saamiset 191 189 Lainat kunnalta 0 516 191 189 Ostovelat 552 419 VAIHTUVAT VASTAAVAT Muut velat 641 553 Vaihto-omaisuus Siirtovelat 657 708 Aineet ja tarvikkeet 161 136 1 850 2 212 161 136 Saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ 41 032 40 768 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 3 761 3 382 Saamiset kunnalta 1 671 0 Siirtosaamiset 0 20 5 432 3 402 VASTAAVAA YHTEENSÄ 41 032 40 768 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus, % 88,70 87,74 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 30,47 33,42 Kertynyt ylijäämä, 1 000 7 100 6 502 Lainakanta 31.12 0 532 Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / ( Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 13

Lainakanta 31.12 = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Taseen sisältö Tase kuvaa liikelaitoksen tilinpäätöspäivän mukaista taloudellista asemaa. Tase sisältää liikelaitoksen omaisuus- ja pääomaerät tilikauden lopussa. ESITYS TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Johtokunta esittää, että valtuusto siirtää tilikauden tuloksen 598 183,28 tilikauden ylijäämä-tilille. 14

TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VALTUUSTON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Tavoitteet vuodelle Toteutuma 31.12. Talous tasapainossa Toiminta omarahoitteista Toiminta omarahoitteista Korvaus peruspääomasta 1 390 000 1 390 000 Liikeylijäämä ilman poistoja 6 157 630 6 766 073 Investoinnit, netto 3 500 000 3 014 742 TOIMINNALLISET TAVOITTEET Vesi- ja jätevesimaksut eivät poikkea ympäristökuntien ja vertailukaupunkien tasosta: Toteutunut JOHTOKUNNAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET Johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion ja tilinpäätöksen, eikä muita sitovuuksia niihin ole määritelty. Johtokunta päättää liikelaitoksen toimintaan liittyvät asiat. 15

MENO- JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Kunnallisen liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu TP 2013 Alkuperäinen Talousarvio- Muutettu Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset talousarvio Käyttötalous Toimintamenot 9 037 074 9 162 370 0 9 162 370 8 929 462-232 908 Toimintatulot 15 133 965 14 980 000 0 14 980 000 15 381 714 401 714 Valmistus omaan käyttöön 351 673 250 000 250 000 313 821 63 821 Toimintakate 6 448 564 6 067 630 0 6 067 630 6 766 073 698 443 Rahoitus Rahoitusmenot yhteensä 1 348 069 1 405 768 0 1 405 768 1 405 896 128 Korvaus peruspääomasta 1 320 000 1 390 000 0 1 390 000 1 390 000 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 15 768 15 768 0 15 768 15 768 0 Muut rahoitusmenot 12 301 0 0 0 128 128 Rahoitustulot yhteensä 526 601 6 000 0 6 000 57 883 51 883 Peruspääoman lisäys 521 109 0 0 0 27 705 27 705 Korkotuotot 0 0 0 0 25 048 25 048 Muut rahoitustulot 5 492 6 000 0 6 000 5 129-871 Rahoitus netto -821 468-1 399 768 0-1 399 768-1 348 013 51 755 Investoinnit Vesijohdot 1 408 576 1 000 000 0 1 000 000 946 003-53 997 Viemärit 1 007 471 1 000 000 0 1 000 000 780 776-219 224 Haja-asutus 706 287 100 000 0 100 000 76 756-23 244 Veden puhdistus 1 077 654 500 000 0 500 000 526 613 26 613 Jäteveden puhdistus 381 655 250 000 0 250 000 156 834-93 166 Pumppaamot 317 120 250 000 0 250 000 195 535-54 465 Vesilaitoksen kehittäminen 205 482 400 000 0 400 000 332 224-67 776 Rahoitusosuudet ja myynnit 87 093 0 0 0 0 0 Investoinnit yhteensä 5 017 152 3 500 000 0 3 500 000 3 014 742-485 258 Käyttötalouden arviot toteutuivat Vaasan Veden kannalta hyvin, toimintamenot alittivat hieman arvioidun ja toimintatulot ylittivät arvion, toimintakate toteutui näin 0,7 milj. arviotua parempana. Investointeja tehtiin varovaisesti, mutta tehokkaasti, kokonaisinvestoinnit olivat 3,0 milj., mikä oli 0,5 milj. budjetoitua vähemmän. Johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion ja tilinpäätöksen, eikä muita sitovuuksia ole määritelty. 16

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 17

TULOSLASKELMA 01.01.-31.12. 01.01.-31.12.2013 Liikevaihto 15 086 950,43 14 865 122,62 Valmistus omaan käyttöön 313 821,42 351 673,06 Liiketoiminnan muut tuotot 133 485,53 93 535,42 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 581 225,39-2 572 604,52 Palvelujen ostot -2 515 103,32-5 096 328,71-2 364 904,67-4 937 509,19 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -2 659 280,03-2 818 478,22 Henkilösivukulut Eläkekulut -705 098,88-773 025,52 Muut henkilösivukulut -151 298,93-3 515 677,84-145 935,47-3 737 439,21 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -4 807 939,88-4 674 700,71 Vuokrat -102 445,43-107 428,54 Liiketoiminnan muut kulut -53 731,92-79 389,98 Liikeylijäämä (-alijäämä) 1 958 133,60 1 773 863,47 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 25 048,35 0,00 Muut rahoitustuotot 5 129,28 5 491,50 Kunnalle maksetut korkokulut 0,00-12 176,47 Korvaus peruspääomasta -1 390 000,00-1 320 000,00 Muut rahoituskulut -127,95-1 359 950,32-124,58-1 326 809,55 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 598 183,28 447 053,92 18

RAHOITUSLASKELMA 1.1.-31.12. 1.1.-31.12.2013 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 1 958 133,60 1 773 863,47 Poistot ja arvonalentumiset 4 807 939,88 4 674 700,71 Korvaus peruspääomasta -1 390 000,00-1 320 000,00 Rahoitustuotot ja -kulut 30 049,68-6 809,55 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot -45 241,94 5 360 881,22-6 052,24 5 115 702,39 Investointien rahavirta Investointimenot 3 014 741,38 5 104 244,71 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00-87 093,31 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot -45 241,94 2 969 499,44-6 052,24 5 011 099,16 Toiminnan ja investointien rahavirta 2 391 381,78 104 603,23 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -2 918,00-1 751,00 Antolainasaamisten vähennys 0,00-2 918,00 401,97-1 349,03 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -15 767,60-15 767,62 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta -516 273,05-532 040,65-710 410,65-726 178,27 Oman pääoman muutokset 27 705,08 521 109,41 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -24 439,63-14 511,07 Saamisten muutos muilta -358 718,77 300 714,66 Saamisten muutos kunnalta -1 670 772,06 0,00 Korottomien velkojen muutos muilta 172 232,25 0,00 Korottomien velkojen muutos kunnalta -2 430,00-1 884 128,21-184 388,93 101 814,66 Rahoituksen rahavirta -2 391 381,78-104 603,23 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Yhdystilin saldo Saldo 31.12. 1 670 772,06-516 273,05 Saldo 1.1. -516 273,05 2 187 045,11-1 226 683,70 710 410,65 19

TASE VASTAAVAA 2013 A PYSYVÄT VASTAAVAT 6) I Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 92 956,06 96 136,25 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 447 063,76 414 687,49 540 019,82 510 823,74 II Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 6 432 414,05 7 099 334,09 Kiinteät rakenteet ja laitteet 27 182 925,92 28 864 586,67 Koneet ja kalusto 291 873,24 312 384,07 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 800 473,95 253 776,91 34 707 687,16 36 530 081,74 III Sijoitukset Muut saamiset 191 422,61 188 504,61 B I II 191 422,61 188 504,61 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 160 858,00 136 418,37 160 858,00 136 418,37 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 5) Myyntisaamiset 3 761 024,16 3 382 149,81 Saamiset kunnalta 1 670 772,06 0,00 Siirtosaamiset 0,00 20 155,58 5 431 796,22 3 402 305,39 VASTAAVA YHTEENSÄ 41 031 783,81 40 768 133,85 VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA 7) I Peruspääoma 29 293 919,88 29 266 214,80 IV Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 6 502 241,44 6 055 187,52 V Tilikauden yli- / alijäämä 598 183,28 447 053,92 36 394 344,60 35 768 456,24 D I II VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Korottomat velat kunnalta 9) 38 214,88 40 644,88 Liittymismaksut ja muut velat 9) 2 749 040,61 2 746 610,61 2 787 255,49 2 787 255,49 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00 15 767,60 Lainat kunnalta 0,00 516 273,05 Ostovelat 8) 552 414,31 418 564,62 Muut velat 640 864,87 553 417,90 Siirtovelat 10) 656 904,54 708 398,95 1 850 183,72 2 212 422,12 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 41 031 783,81 40 768 133,85 20

LIITETIEDOT 21

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET SEKÄ MENETELMÄT Pysyvät vastaavat arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Sähkö- ja kaukolämpöliittymät sisältyvät pysyvien vastaavien sijoituksiin. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen keskihinta-periaatteen mukaisesti hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen hankintamenoon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Tulospalkkio Tulospalkkiosopimusta vuodelle ei ole tehty. Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin Edellisen tilikauden laskelmat on muutettu vastaamaan kuluneen tilikauden ryhmittelyä. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 2. LIIKETOIMINNAN TUOTOT 2013 LIIKEVAIHTO Vesimaksut 4 632 947,99 4 398 627,18 Jätevesimaksut 6 826 711,44 6 780 999,57 Hulevesimaksut 14 400,00 14 400,00 Vesihuollon perusmaksut 2 477 802,89 2 466 836,56 Tulot laskutustöistä 483 223,03 486 902,17 Liittymismaksut (siirtokelpoiset) 608 582,12 680 662,45 Muut myyntitulot 43 282,96 36 694,69 YHTEENSÄ 15 086 950,43 14 865 122,62 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 133 485,53 93 535,42 KAIKKI YHTEENSÄ 15 220 435,96 14 958 658,04 22

3. SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat oikeudet 4-5 vuotta tasapoisto 30-35 % Muut pitkävaikutteiset menot 5-20 vuotta tasapoisto 15-30 % Rakennukset 15-60 vuotta menojäännöspoisto 4-20 % Kiinteät rakenteet ja laitteet 15-30 vuotta menojäännöspoisto 10-20 % Poistonalainen irtain omaisuus 4-20 vuotta tasapoisto 15-35 % Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euron, on kirjattu vuosikuluksi. 4. KESKIMÄÄRÄISTEN POISTOJEN JA INVESTOINTIEN VASTAAVUUS 2013 v. 2013 2017 v. 2012-2016 Keskimääräinen poisto 4 624 928,12 4 221 043,84 Keskimääräinen omahankintameno 4 306 378,56 4 727 444,79 Poikkeama 318 549,56-506 400,95 Poikkeama % 7,40-10,71 Suunnitelmakauden investointien omahankintameno on vuositasolla keskimäärin 318 549,56 pienempi kuin suunnitelmapoistot. Aiempien vuosien hyvin suurista investoinneista ja niiden kasvattamista poistoista. oli myös investointien suhteen talouden tasapainotus-vuosi. TASEEN LIITETIEDOT 5. VAIHTUVIEN VASTAAVIEN SAAMISET SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ Lyhytaikaiset saamiset 2013 Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 306 928,43 299 731,94 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 258 025,69 181 628,22 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteisöiltä Myyntisaamiset 113 897,72 122 731,94 23

6. PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut pitkä- Ennakko- Yhteensä Rakennukset Kiinteät raken- Koneet ja Ennakko- Yhteensä vaikutteiset maksut ja teet ja laitteet kalusto maksut ja menot kesken- keskeneräiset eräiset hankinnat hankinnat Poistamaton hankintameno 1.1 96 136,25 414 687,49 510 823,74 7 099 334,09 28 864 586,67 312 384,07 253 776,91 36 530 081,74 Lisäykset tilikauden aikana 40 571,25 32 376,27 72 947,52 0,00 2 311 624,15 57 120,92 573 048,79 2 941 793,86 Rahoitusosuudet tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 26 351,75 0,00-26 351,75 0,00 Tilikauden poisto -43 751,44 0,00-43 751,44-666 920,04-4 019 636,65-77 631,75 0,00-4 764 188,44 Poistamaton hankintameno 31.12 92 956,06 447 063,76 540 019,82 6 432 414,05 27 182 925,92 291 873,24 800 473,95 34 707 687,16 Kirjanpitoarvo 31.12 92 956,06 447 063,76 540 019,82 6 432 414,05 27 182 925,92 291 873,24 800 473,95 34 707 687,16 PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Saamiset Yhteensä tytäryhteisöt Hankintameno 1.1 188 504,61 188 504,61 Lisäykset 2 918,00 2 918,00 Hankintameno 31.12 191 422,61 191 422,61 Kirjanpitoarvo 31.12. 191 422,61 191 422,61 24

7. OMA PÄÄOMA 2013 Peruspääoma 1.1 29 266 214,80 28 745 105,39 Muutokset tilikaudella 27 705,08 521 109,41 Peruspääoma 31.12 29 293 919,88 29 266 214,80 Edellisten tilikausien yli- /alijäämä 1.1 6 055 187,52 4 914 333,86 Lisäys/Vähennys tilikaudella 447 053,92 1 140 853,66 Edellisten tilikausien yli- /alijäämä 31.12 6 502 241,44 6 055 187,52 Tilikauden yli-/alijäämä 1.1. 447 053,92 1 289 138,51 Siirto edellisten tilikausien yli-/alijäämän -447 053,92-1 289 138,51 Tilikauden yli-/alijäämä 598 183,28 447 053,92 Tilikauden yli-/alijäämä 31.12 598 183,28 447 053,92 Oma pääoma yhteensä 36 394 344,60 35 768 456,24 8. VELAT SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ 2013 Pitkäaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Liittymismaksut ja muut pitkäaikaiset velat 7 395,00 7 395,00 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Liittymismaksut ja muut pitkäaikaiset velat 1 554,75 1 554,75 Velat osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille Liittymismaksut ja muut pitkäaikaiset velat 56 199,00 56 199,00 Lyhytaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Ostovelat 200 587,69 178 536,60 Velat osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 0,00 0,00 Velat kuntayhtymille Ostovelat 0,00 0,00 9. LIITTYMISMAKSUT JA MUUT VELAT 2013 Liittymismaksut, ulkoiset 2 749 040,61 2 746 610,61 Liittymismaksut, kaupunki 38 214,88 40 644,88 Yhteensä 2 787 255,49 2 787 255,49 25

10. SIIRTOVELAT 2013 Lomapalkkajaksotukset 577 966,76 627 488,02 Muut palkkajaksotukset 36 784,55 35 641,29 Muut siirtovelat 42 153,23 45 269,64 Yhteensä 656 904,54 708 398,95 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 11. HENKILÖSTÖKULUT 2013 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 2 659 280,03 2 818 478,22 Henkilösivukulut Eläkekulut 705 098,88 773 025,52 Muut henkilösivukulut 151 298,93 145 935,47 Yhteensä tuloslaskelman mukaan 3 515 677,84 3 737 439,21 Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen 47 490,23 92 355,92 Yhteensä henkilöstökulut 3 563 168,07 3 829 795,13 12. HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ TULOSYKSIKÖITTÄIN 2013 Talous ja hallinto 7 7 Asiakaspalvelu ja laskutus 4 5 Tekniset palvelut 25 26 Pilvilammen vesilaitos 15 16 Påttin puhdistamo 18 18 Yhteensä 69 72 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA Tilinpäätös Päiväkirja Pääkirja Myyntireskontra Ostoreskontra Maksuliikenne Pysyvät vastaavat Palkkakirjanpito Varastokirjanpito sidottu sähköinen arkistointi mikrokortit sähköinen arkistointi sähköinen arkistointi sähköinen arkistointi atk-tuloste sähköinen arkistointi atk-tuloste 26

VAASAN VEDEN JOHTOKUNNAN JA VAASAN VEDEN TOIMITUSJOHTAJAN ALLEKIRJOITUKSET Vaasassa 31.3.2015 Pertti Reinikainen Toimitusjohtaja TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Olemme tarkastaneet tilinpäätöksen Vaasa / 2015 BDO Audiator Oy JHTT yhteisö Minna Ainasvuori JHTT 27